Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Käsiteltävänä on uusi valmiuslakiesitys. Valmiuslaki on kriisiaikojen laki, ja sitä voidaan soveltaa vain laissa rajatuissa, vakavissa poikkeusoloissa. Lain tarkoituksena on vakavissa kriisitilanteissa turvata väestön toimeentulo ja maan talouselämä, ylläpitää oikeusjärjestystä, perusoikeuksia ja ihmisoikeuksia sekä turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys. Tässä tarkoituksessa siviiliviranomaisille annetaan lisätoimivaltuuksia.

Valmiuslaissa on keskeisesti kyse ihmisten elinmahdollisuuksien ja talouselämän turvaamisesta sekä hallinnon järjestämisestä. Laissa ei ole siis kysymys Puolustusvoimien toiminnasta eikä ylipäällikön toimivaltuuksista.

Lain uudistustarpeesta muutama seikka, arvoisa puhemies.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt tarpeellisena selvittää mahdollisuuksia valmiuslain uudistamiseen siten, että luovutaan nykyisen sääntelyn rakentumisesta lainsäädäntövallan delegoinnin varaan. Uudistuksessa on perustuslakivaliokunnan toiveet otettu huomioon ja on tarkennettu lainsäädäntötasoista säätelyä. Uudistuksen tavoitteena on ollut myös viranomaisten toimivaltuuksien ajantasaistaminen, siis tarkkarajaistaminen ja ajantasaistaminen.

Käyttöönottomenettelyä toivottavasti, uskon näin meidän kaikkien toivovan, ei koskaan tarvitse tosiasiassa ottaa käyttöön, koska puhumme hyvin vakavista kriisitilanteista, mutta joka tapauksessa, jos tarvitaan valmiuslain käyttöönottomenettelyä, niin siitä muutama seikka.

Valmiuslain säännösten käyttöönottomenettelyä koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi niin, että asetuksen toimivaltuuksien käyttöönotosta antaisi valtioneuvosto eikä tasavallan presidentti, kuten nykyisen lain mukaan tapahtuu.

Ennen käyttöönottoasetuksen antamista on todettava, että maassa vallitsevat poikkeusolot. Ehdotuksen mukaan valtioneuvosto toteaa poikkeusolojen olemassaolon yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Käyttöönottoasetus annetaan eduskunnalle, joka päättää toimivaltuuksien asiallisesta ulottuvuudesta, alueellisesta soveltamisalasta ja voimassaoloajasta, ja voimassaoloaika voisi olla enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Pakottavassa kiiretilanteessa voitaisiin käyttöönottoasetuksessa mainittuja valmiuslain toimivaltasäännöksiä soveltaa tilapäisesti jo ennen kuin eduskunta on tehnyt päätöksen, siis tilapäisesti ja vain pakottavassa kiiretilanteessa. Valmiuslain soveltamisen aloittamisen arviointiin liittyy aina välttämättömyysedellytys. Valmiuslain toimivaltuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.

Lakiehdotuksessa on päädytty siihen, että käyttöönottoasetuksen antaisi siis valtioneuvosto. Tässä seuraavat syyt sille, tärkeimmät niistä: Ensinnäkin asetuksenantovallan säätely nykyisessä perustuslaissa on ylipäätänsä pääsääntöisesti järjestetty niin, että asetuksen antaja on valtioneuvosto. Toiseksi, käyttöönottoasetuksen antaminen on menettely, jolla valmiuslain soveltamisedellytykset sekä käyttöönottoasetuksen sisältö ja voimassaoloaika viedään eduskunnan käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Tämä on oleellisinta. Valmiuslaki on itse asiassa instrumentti, jossa keskeistä, tärkeintä, lopullista päätösvaltaa näiden valtuuksien käyttämisestä käyttää aina eduskunta, ja asetuksen antaja on vain se taho, joka tuo asiat ripeästi eduskunnan päätettäviksi. Nyt on kysymys siis valtuuksista siviiliviranomaisille eduskunnan päätöksellä. On loogista ja järkevää, että silloin sen asetuksen, joka pitää saada nopeasti eduskuntaan ja joka koskee siviiliviranomaisten toimivaltuuksia, antaa valtioneuvosto ja eduskunta sitten osaltaan katsoo, hyväksyykö se valtuudet vai ei, ja jos hyväksyy, niin missä rajauksessa ja mille aikajanalle.

Eduskunnan luottamuksen varassa toimivan valtioneuvoston tulee voida saattaa asia suoraan eduskunnan käsiteltäväksi ja myös vastata asiasta suoraan eduskunnalle.

Sitten kolmanneksi, kuten alussa totesin, tässä laissa siis on kysymys valtioneuvoston, ministeriöiden ja niiden alaisen hallinnon toimivaltuuksien sääntelystä poikkeusoloissa, ei Puolustusvoimien toiminnasta. Valtuudet koskevat esimerkiksi terveydenhuoltoa, talouselämän ohjaamista ja väestönsuojelua; lienee paikallaan vielä kerran korostaa, siis siviilitoimia.

Poikkeusolojen toteamisesta vielä, arvoisa puhemies, muutamia seikkoja.

Poikkeusoloilla saattaa olla ulkopoliittisia heijastusvaikutuksia, vaikka valmiuslakia käytetään vain siviiliviranomaisille annettaviin valtuuksiin. Näissä tilanteissa tulee perustuslain 93 §:n 1 momentin mukaan toimia yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, siis valtioneuvostovaiheessa. Asiasta ehdotetaan otettavan lakiin nimenomainen maininta ehdotuksen 6 §:ään. Jotta kriisitilanteissa ei missään tilanteessa jäätäisi vatvomaan, minkä sorttisesta tilanteesta on kysymys, onko heijastusvaikutuksia myös ulkosuhteisiin vai ei, lakia on lähdetty rakentamaan siitä, että aina toimitaan yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, ennen kuin valtioneuvoston asetus annetaan.

Korostan vielä: Kriisitilanteessa ei ole järkeä rakentaa malleja, joissa jouduttaisiin pohtimaan, onko tämä nyt sellainen vai sellainen kriisi. Tärkeintä on, että siis valtioneuvosto aina kaikissa tilanteissa toimii yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, mutta asetuksen antaa valtioneuvosto ja asia saadaan kiireesti eduskuntaan. Tällä tavalla myös sidotaan kaikki ylimmät valtioelimet tähän päätöksentekoon, vaikka virtaviivaistetaan ja saatetaan ajan tasalle nykyisen perustuslain logiikan mukaiseksi tämä itse päätöksentekoprosessi.

Arvoisa puhemies! Juuri saamani tiedon mukaan tarkoitus on tässä keskustelussa kuulemma, että asia pyydetään pöydälle ensi viikolle. En ole varma, pääsenkö tuohon tilanteeseen itse, mitä tässä jo anteeksi pyydän, koska olen varta vasten tätä iltaa varten valmistautunut vastaamaan myös kysymyksiin. Tämän tietäen toteaisin vielä lopuksi poikkeusolot. Olin ajatellut, että ne myöhemmin ehkä keskustelussa toteaisin, mutta koska keskustelu ei pääse nyt käyntiin, niin lyhyesti kertaan vielä lakiehdotuksen mukaiset poikkeusolot, jotka on siis päivitetty tähän päivään niin, että mukaan on otettu muun muassa lintuinfluenssan tai muun tartuntataudin kaltaiset uhkatilanteet sekä internet- ja muussa nettimaailmassa tapahtuvat mahdolliset uhat muun muassa meidän pankkijärjestelmäämme tai tiedonvälitystä, tekstiviestien kulkemista, kansalaisten välistä kommunikointia kohtaan.

Näitä uhkia on neljä kappaletta, ja ne on määritelty niin, että poikkeusoloja olisivat ensinnäkin Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vaikutuksiltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila, tähän siis sisältyvät myös nettihyökkäykset. Toiseksi, Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöönottoa. Kolmanneksi, väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat, ja neljänneksi, erityisen vakava suuronnettomuus, tällaisen suuronnettomuuden välitön jälkitila ja vaikutuksiltaan erittäin vakavaa suuronnettomuutta vastaava, hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Arvoisa puhemies! Kuten tästäkin jo ymmärretään, Suomessa voi olla hankalia tilanteita ja vaativia tilanteita, jotka vaativat viranomaisten poikkeuksellisia toimia, mutta jotka eivät kuitenkaan ole niin vakavia, että valmiuslain antamat valtuudet tarvitaan käyttöön. Niiltä osin täytyy sitten huolehtia muuten lainsäädännön kunnossa olemisesta. Valmiuslakia tarvitaan erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa, toivottavasti ei tarvita koskaan.

Vaikka näissä poikkeusolomääritelmissä on myös muun muassa aseelliseen hyökkäykseen rinnastettavia tilanteita, tätä lakia ei pidä sekoittaa puolustustilalakiin. Tämän lain nojalla annettavat toimivaltuudet kaikki ovat siviiliviranomaisten toimivaltuuksia.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Minä olen hyvin kiitollinen siitä, että ministeri Braxilla on ollut tilaisuus tulla tänne tänään, vaikka tämä on ollut vähän poikkeava päivä, ja selostaa kantaansa.

Nyt kuitenkin tässä on hyvin laaja lakipaketti, johon ei ole ollut mitään mahdollisuuksia tutustua opposition edustajana. Tarkoitus on siis valmiuslain saattaminen perustuslain vaatimukset täyttäväksi. Se poikkeaa edeltäjästä siinä, että tässä lähdetään siitä, että tämä säädettäisiin tavallisena lakina eikä perustuslain säätämisjärjestyksessä, ja siinä, että valtioneuvosto päättäisi, koska nämä perusoikeudet kansalaisilta voidaan kokonaan poistaa, ja myös siinä, että tämä asetus, joka tulisi perustuslakivaliokuntaan, voidaan hallituksen kannattajien äänin vahvistaa. Tässä on siis syvästi periaatteellisia kysymyksiä, ja sen vuoksi toivon, että saataisiin aikaan vähän täydellisempi lähetekeskustelu. Toivon, että ihmiset vähän lukisivat näitä pykäliä ja näkisivät, miten laajoja valtuuksia laissa on. On myös asiantuntijoiden kannalta hyvä, jos he saavat kuulla eri näkemyksiä, ennen kuin asiantuntijalausunnot annetaan.

Näin ollen minä pyytäisin, että asia pannaan pöydälle ensi tiistaina pidettävään istuntoon.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Minä voin esittää, että pannaan se pöydälle huomiseen istuntoon eikä tiistain istuntoon.

Asia on kyllä aika omituinen. Kyllä meillä on ollut aikaa. Kyllä me voisimme, ed. Söderman, aivan hyvin perustuslakivaliokunnassa käsitellä asiaa kaikessa rauhassa ilman, että tähän nyt syntyy tämmöisiä arvovaltalatauksia. Totta kai me tiedämme kaikki, minkä vuoksi tämä pannaan pöydälle. Ei sen takia, että tämä on paksu lakinippu, jossa puututaan tavallisten ihmisten perusoikeuksiin, ja kysymys tavallisista ihmisistä, kuka heitä hallitsee. Siviiliviranomaiset? No, ei heitä presidentti käskytä, vaan heitä käskyttävät nimenomaan siviiliviranomaiset ja valtioneuvosto antaa heille valtuudet käskyttää.

Minusta tässä on arvovaltakiista, joka liittyy ihan selvästi siihen keskusteluun, mitä nyt tullaan jatkossa käymään perustuslain uudistuksesta ja presidentin valtaoikeuksista. Minusta on onnetonta ja toivotonta, että niinkin viisas mies kuin ed. Söderman lähtee politikoimaan tämmöisellä asialla tämmöisessä lainsäädännössä, joka periaatteessa on ihan selkeä ja selvä asia. Ei tämä asia, valtuutuksien antaminen, ole ulkopolitiikan johtajan antamisoikeus, vaan kyllä se on valtioneuvoston antama valtuutus, joka annetaan siviiliviranomaisille koskien Suomen kansalaisia.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on todella hyvin tärkeä asia, koska esimerkiksi sisäisen turvallisuuden ja myös ulkoisen turvallisuuden uudenlaiset uhat vaativat valtioneuvoston tasolla varmasti menettelytapojen uudelleenarviointia. Toisaalta ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan työssä olleena voin todeta, ettei presidentin ja valtioneuvoston yhteistyössä ole ollut ongelmia vaan päinvastoin. Se on ollut erittäin suuri voimavara myös sisäisen turvallisuuden uudenlaisten uhkien edessä, niin kuin täällä viitattiin muun muassa lintuinfluenssaan ja eräisiin muihin uhkakuviin. Näitä on myöskin edellisen hallituksen aikana yhdessä laajasti arvioitu niin valtioneuvoston kuin presidentin toimesta.

Kannatan ed. Södermanin esitystä, jotta asiaan eduskunta paneutuu myös lähetekeskustelussa sen edellyttämällä vakavuudella.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Kun täällä epäiltiin tämän pöydällepanon tarkoitusta, niin minä olisin vakuuttanut ed. Ukkolalle, että minun tarkoitukseni ei ole mitenkään jarruttaa tämän asian käsittelyä. Valiokunnan käsittelytilanne on semmoinen, että ...

Juu, minä keskustelen siitä. Minä vastaan hänelle. Minä yritän perustella. Hän väitti, että minä teen ilkeätä politiikkaa. Minä haluaisin vaan todistaa, että minä olen täysin syytön nyt politiikantekoon. Tämä on siis 157 sivua, ja siihen liittyy kaksi mietintöä. Minä hyvin mielelläni lukisin sen viikonloppuna. Se on minun todellinen tarkoitukseni. Toivon, että ed. Ukkola — meidän hyvään yhteistyöhömme vedoten — peruuttaa esityksensä, koska muuten tulee tarpeeton äänestys. Mutta minusta tämä on sellainen asia, johon kannattaa paneutua, ja lopputuloksen me näemme sitten valiokunnassa. Siinä minulla ei ole ennakkokantaa.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Meille on tullut kyllä näitä tämmöisiä esityksiä, jotka ovat olleet paksumpiakin, ja vaatii tietenkin aikamoista lukutaitoa, että näitä lähtee selaamaan ja käymään läpi. Siinä mielessä ed. Söderman on oikeassa. Mutta toisaalta voidaan lähteä siitä, että ed. Ukkolan ehdottama torstaipäivä on varmasti riittävän hyvä, koska tässä jää kaksi vuorokautta aikaa käydä läpi tätä aineistoa.

Eli näin ollen kannatan ed. Ukkolan tekemää ehdotusta.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ei tietenkään keskiviikko, huomennahan on välikysymyskeskustelu, vaan torstai. Jos minä sanoin keskiviikko, niin se oli väärä päivämäärä. Tietenkin välikysymyskeskustelun jälkeinen päivä, torstai kello 17.