Täysistunnon pöytäkirja 6/2014 vp

PTK 6/2014 vp

6. TIISTAINA 11. HELMIKUUTA 2014 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain 20 luvun muuttamisesta

 

Oikeusministeri   Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Tässä hallituksen esityksessä on kyse hyvin tärkeästä ja odotetusta uudistuksesta, jolla muutettaisiin keskeisiä seksuaalirikoksia koskevia rikoslain pykäliä.

Rikoslain 20 lukua seksuaalirikoksista muutettiin edellisen kerran vuonna 2011 ja tuossa yhteydessä eduskunnassa toivottiin, että seuraavaksi arvioitaisiin perusteellisesti raiskausrikoksia koskevien säännösten uudistustarve. Tämä on nyt tehty. Uudelleenarvioinnin tarpeesta sovittiin myös hallitusneuvotteluissa, ja hallitusohjelmassa on maininta tarpeesta uudistaa lainsäädäntöä niin, että se turvaa paremmin seksuaalisen itsemääräämisoikeuden.

Ärade talman! Denna viktiga regeringsproposition har beretts utgående från de önskemål riksdagen framlade då man senast gjorde ändringar i strafflagens 20 kapitel om sexualbrott. De nu föreslagna ändringarna berör den här gången de mest centrala sexualbrottsbestämmelserna, nämligen de som gäller våldtäkt.

Muutoksia valmisteltaessa olemme ottaneet huomioon myös Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi ja Ahvenanmaan maakuntapäivien toivomusaloitteen asiasta. Samoin on seurattu uusinta tutkimusta sekä kansalaiskeskustelua.

Vid beredningen av propositionen har vi också tagit Europarådets konvention om bekämpning av våld som riktar sig mot kvinnor och Ålands lagtings initiativ från 2011 i beaktande, ett initiativ där man förtjänstfullt också påtalade behovet av en strängering av de bestämmelser som gäller våldtäkt.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esityksestä erityisesti esiin kolme asiaa, ensimmäiseksi raiskauksia koskevan sääntelyn. Sitä muutettaisiin niin, että nykyinen säännös pakottamisesta sukupuoliyhteyteen, joka monessa mielessä on koettu ongelmallisena, kumottaisiin. Usein tämän pykälän on sanottu koskevan niin sanottua lievää raiskausta, josta termistä viimeistään nyt halutaan päästä eroon.

Raiskauksen niin sanottua perustekomuotoa lievemmistä teoista rangaistaisiin jatkossa raiskausta koskevan pykälän mukaisesti. Samalla näihin tekoihin sovellettavaa rangaistusasteikkoa korotettaisiin ja niistä tuomittaisiin jatkossa vankeutta 4 kuukaudesta 4 vuoteen. Tarkoitus on myös säätää hyvin olennaisesta rajauksesta. Raiskausta ei voitaisi enää pitää perustekomuotoa lievempänä, jos siinä on käytetty väkivaltaa. Rangaistusasteikko perustekomuotoisesta raiskauksesta säilyisi nykytasolla ollen jatkossakin vähintään 1 vuosi ja enintään 6 vuotta vankeutta.

Uutta olisi myös se, että raiskausta pidettäisiin aina törkeänä, jos uhrina on lapsi eli alle 18-vuotias. Rangaistusasteikko alaikäiseen kohdistuneesta raiskauksesta olisi siis hyvin ankara, vähintään 2 ja enintään 10 vuotta vankeutta. Tarkoitus on myös, että näiden kaikkien muutosten seurauksena raiskausrikoksia koskeva rangaistuskäytäntö kovenisi.

Ärade talman! En annan central ändring som nu föreslås är att en våldtäkt som riktar sig mot ett minderårigt offer som utgångspunkt alltid ska bedömas som grov. Straffskalan för grov våldtäkt är sträng, minimistraffet är 2 år fängelse och maximistraffet 10 år fängelse.

Arvoisa puhemies! Uusi ehdotus on myös rangaistussäännös seksuaalisesta häirinnästä. Siitä rangaistaisiin henkilöä, joka koskettelemalla tai muulla siihen vakavuudeltaan rinnastettavalla tavalla tekee toiselle henkilölle seksuaalisen teon, joka on omiaan loukkaamaan tämän seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Tällaisia tekoja on pidetty tähän asti varsin keinotekoisesti esimerkiksi kunnianloukkauksena.

Kolmanneksi mainitsen syyteoikeuden. Sitä on nyt tarkoitus muuttaa niin, että jatkossa miltei kaikki seksuaalirikokset olisivat virallisen syytteen alaisia. Niin sanotuksi asianomistajarikokseksi jäisi jatkossa vain täysi-ikäiseen henkilöön kohdistunut seksuaalinen häirintä.

Rikoslain 20 lukuun tulisi lisäksi eräitä muita pieniä tarkennuksia. Kaikkien muutosten olisi tarkoitus tulla voimaan viimeistään vuoden 2015 alussa tai käsittelyaikataulusta riippuen ehkä aikaisemminkin.

Arvoisa puhemies! Ehdotettujen muutosten tarkoitus on korostaa jokaisen ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Uskon, että uudistuksilla tulee olemaan myönteisiä vaikutuksia sukupuolten välisen tasa-arvon ja etenkin naisten oikeuksien edistämisessä.

Ärade talman! Syftet med dessa ändringsförslag är att ytterligare framhäva individens sexuella självbestämmanderätt. Min förhoppning är att ändringarna kommer att ha positiva konsekvenser för jämställdheten mellan könen och i synnerhet för stärkandet av kvinnornas rätttig-heter.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Otan tässä puheessani kantaa erityisesti rikoslain 20 luvun kolmeen ensimmäiseen pykälään, jotka koskevat raiskausasioita.

Julkisuudessa hallituksen esitystä on uutisoitu rangaistusasteikon ankaroittamisena. Erityisesti on huomioitu niin sanottu lievän raiskauksen poistuminen lainsäädännöstä. Tämä sukupuoliyhteyteen pakottaminen onkin ollut ongelmallinen pykälä, ja se on syystä heikentänyt luottamusta lainsäätäjää kohtaan. Hallituksen esityksen tavoite on oikeansuuntainen ja ehdottomasti kannatettava, mutta ovatko nämä toimenpiteet riittäviä, ja onko lievän raiskauksen poistaminen kuitenkin käytännössä vesitetty uudella vaihtoehtoisella rangaistusasteikolla? Tämä on kysymys, johon kannattaa perehtyä syvällisesti.

Vaikka olen itse varatuomari, minunkin täytyi lukea nämä tekstit useampaan kertaan läpi tarkasti, ja sitten minä vasta huomasin ja tajusin, ettei esitys näitten pykälien osalta ollut läheskään niin merkittävä — se ero näitten välillä — kuin olisin toivonut ja uutisoinneista olisi voinut ymmärtää. Toivon todellakin, että eduskunnassa tähän asiaan perehdytään huolellisesti ja voidaan tarvittaessa muuttaa hallituksen esitystä. Minä uskon, että eduskunnan suuri enemmistö olisi valmis tiukempaan linjaan kuin mitä nyt tässä hallituksen esityksessä ollaan esittämässä.

Tällä hetkellä raiskausta ei tuomita raiskauksena vaan sukupuoliyhteyteen pakottamisena, jos raiskaus on kokonaisuutena arvostellen lieventävien asianhaarojen vallitessa tehty, kuten aiemmin tuli jo esille. Tätä rikosnimikettä on kutsuttu yleisesti ilmauksella "lievä raiskaus". Hallitus esittää tämän niin sanotun lievän rais-kauksen poistamista, mutta samalla esitetään uuden, lievemmän rangaistusasteikon perustamista raiskauspykälän eli 1 §:n alle. Tällainen menettely on poikkeuksellista. Poikkeuksellista on se, että rikoslaissa on joku pykälä, jossa samalle teolle on määritelty kaksi eri rangaistusasteikkoa. Minun järkeni mukaan siinä pitäisi olla yksi ainoa selkeä rangaistusasteikko, josta tuomitaan nämä teot.

Esimerkiksi tällaisena lievänä raiskausrikoksena on tuomittu tapaus, jossa raiskaaja löi lenkillä ollutta naista puistossa kasvoihin, repi hiuksista ja kaatoi maahan. Tuomioksi tuli 6 kuukautta ehdollista eli käytännössä ei yhtään mitään. Yleensä sukupuoliyhteyteen pakottamisesta on tuomittu alle vuosi ehdollista. Vain noin joka kuudennessa tapauksessa on tuomittu ehdotonta vankeutta. Eli ehdottomasti olemme kaikki varmasti samaa mieltä, että muutos tässä tapauksessa pitää saada aikaiseksi ja tuomioita on kovennettava tästä.

Tämä hallituksen esitys merkitsee sitä, että raiskausta kyllä jatkossa kutsuttaisiin aina rais-kaukseksi eli ei sukupuoliyhteyteen pakottamiseksi, mutta kuitenkin eräissä lievemmissä tilanteissa voitaisiin tuomita sen lievemmän asteikon mukaan eli ei niin törkeänä raiskauksena — eli 4 kuukautta tai 4 vuotta. Lakimuutos merkitsisi käytännössä siis sitä, että kun nykyään raiskaus-nimisestä rikoksesta minimi on 1 vuosi, niin muutoksen jälkeen se olisi 4 kuukautta. Asiaa voi tarkastella myöskin näinpäin. Se on teoriassa mahdollista, vaikkei ole tarkoitus. Toki kokonaisuudessaan rangaistustaso hivenen kovenee, kun se niin sanottu lievä raiskaus poistuu.

Kun meillä annetaan niin paljon ehdollisia tuomioita eivätkä rikolliset istu yleensä edes täyttä aikaa ehdottomistakaan, esitettyä asteikkoa voi pitää edelleen hyvin lievänä näinkin vakavaan rikokseen nähden. Jos lieventäviä asianhaaroja löytyy, tuomiohan on mahdollista antaa asteikon alalaidalta, mutta onko syytä säätää kaksi erillistä rangaistusasteikkoa saman pykälän alle? Tässä mielessä niin sanottu lievä raiskaus säilyy edelleen rikoslaissa, vaikka nimitys muuttuukin.

Arvoisa puhemies! Jätin viime vuonna laki-aloitteen tämän niin sanotun lievän raiskauksen poistamisesta ja raiskausrikosten rangaistusasteikkojemme koventamisesta. Nykyisiin säädöksiin verrattuna rangaistusasteikkojen minimejä esitykseni mukaan kaksinkertaistettaisiin, kun maksimit säilyisivät nykyisellään. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että vankeusrangaistus väkivaltaisista tai väkivallan uhkaa käyttäen toteutetuista raiskausrikoksista annettaisiin aina ehdottomana vankeutena. Eli esitin selvästi korkeampia rangaistuksia kuin nyt esillä olevassa hallituksen esityksessä.

Lopuksi: Tuomioistuimet eivät voi lähteä muuttamaan Suomen oikeuskäytäntöä vain sen vuoksi, että yleinen mielipide muuttuu ja julkinen keskustelu tuo esille siinä olevia epäkohtia. Eli eduskunnan on muutettava tämmöisessä ta-pauksessa lakia. Nyt lakia ollaan muuttamassa. Erittäin hyvä asia. Toivottavasti saamme lain selvitystekstit sellaisiksi, että tuomioistuimet ottaisivat käyttöön nykyistä kovemmat rangaistukset, kun se nyt kerran on mahdollista.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! On jo korkea aikakin, että raiskauslainsäädäntöä nykyaikaistetaan ja siihen tuodaan kauan kaivattua maalaisjärkeä. Raiskaajat tuntuvat, ikävä kyllä, tässä yhteiskunnassa usein pääsevän kuin koirat veräjästä. Esimerkiksi sillä, onko raiskaajalla vakituinen työpaikka, saati sillä, että raiskaus kesti vain vähän aikaa, ei tulisi olla mitään merkitystä teon vakavuutta arvioitaessa, kuten tuomioistuimessa nyt on ollut tapana.

Tärkeä muutos tässä hallituksen esityksessä on muun muassa se, että alle 18-vuotiaaseen kohdistuva raiskaus olisi jatkossa aina törkeä rais-kaus. Tällä välitetään vahva signaali siitä, että lapsiin ja nuoriin kohdistuviin seksuaalirikoksiin suhtaudutaan entistä vakavammin. Tämä on muutenkin linjassa viimeaikaisen suunnan kanssa, jossa lapsia ja nuoria pyritään suojaamaan kaikin keinoin seksuaalirikoksilta.

Positiivista tässä on myös se, että ehdotetut muutokset tekisivät kaikista raiskausrikoksista virallisen syytteen alaisia. Tämän myötä saadaan monet sellaiset tapaukset syytteeseen ja rikosprosessiin asti, jotka uhri esimerkiksi pelon, vahvan tunnesiteen — rakkaushan, ikävä kyllä, on usein sokea — tai muun vastaavan syyn vuoksi vetäisi pois syytteistä eli peruisi koko homman. Jatkossa tämän myötä siis esimerkiksi kotona tapahtuvat puolison raiskaukset saadaan toivottavasti paremmin tuomioistuinmenettelyn piiriin.

Hallituksen esitys on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan, mutta se ei suinkaan ole vielä täydellinen. Esimerkiksi juuri edellä edustaja Maijala nosti esiin tärkeitä huomioita. En itsekään ymmärrä sitä, minkä takia raiskauksissa tarvitaan kaksi rangaistusasteikkoa, eli työtä tämän parissa vielä riittää.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ensimmäiseksi täytyy kiittää ministeriä ja ministeriötä hyvin notkeasta toiminnasta, että on saatu vielä tämän hallituskauden aikana käyntiin tämän uudistuksen aikaansaanti. Kaiken kaikkiaan me olemme oikealla tiellä siinä, että pyritään estämään kaikenlaiset kikkailut tekonimikkeiden kanssa ja se, että sitä myöden pyritään tuomioitten lieventämiseen. Kyllä lähtökohdan pitää kuitenkin olla se, että seksuaalirikoksista tulisi aina tuomita ehdotonta vankeutta.

Kyllä ruumiillisen koskemattomuuden kunnioituksen pitäisi näkyä myös oikeudenkäytössä. On rajusti yleisen oikeustajun vastaista, että joistain talous- ja varsinkin verorikoksista tuomitaan kyllä ehdotonta vankeutta — niissä on loppujen lopuksi kysymys vain rahasta, jota valtion rahapaja kyllä painaa tarvittaessa kolmessa vuorossa, jos se loppumaan meinaa päästä — mutta samaan aikaan meillä henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista palkitaan käytännössä katsoen mitättömillä ehdollisilla tai jopa yhdyskuntapalvelurangaistuksilla.

Moni raiskaus tapahtuu perhepiirissä, niin kuin tässä edellä kävi ilmi, taikka ennestään toisilleen tuttujen henkilöiden kesken. Näistä syistä on paljon tutkimuksia tehty. Kysymys voi olla eräänlaisesta vallankäytöstä taikka sitten niinkin yksinkertaisesta asiasta, että puolisoiden seksuaaliset tarpeet eivät vain yksinkertaisesti kohtaa. Rangaistukset, olivat ne sitten kuinka ankaria tahansa, ovat kuitenkin tälle ongelmalle vähän niin kuin aspiriini vuotavalle haavalle.

Mielestäni modernin yhteiskunnan pitäisi mahdollistaa turvallinen väylä erilaisten seksuaalisten tarpeiden tyydyttämiseksi, ja vastaavasti henkisesti sairailla henkilöillä pitää olla mahdollisuus tehokkaaseen hoitoon. Ja silläkin uhalla, että menen vähän asian sivulle, vaiettu puheenaihe on myös vammaisten seksuaalisuus. Mikäpä oikeus meillä niin sanotusti terveillä on määritellä, kenelle kuuluu oikeus tyydyttävään sukupuolielämään ja kenelle ei.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Som vi hörde kom Ålands landsting i maj 2011 med ett initiativ om att riksdagen skulle besluta att ge regeringen i uppdrag att företa en översyn av strafflagens bestämmelser om sexualbrott för att sedan få till stånd en ändring.

Bakgrunden till förslaget var att man på Åland ansåg att det stred mot rättsmedvetandet att de sexualbrott det här är fråga om bestraffas på så olika sätt i Finland och Sverige. Brott som till exempel begås ombord på passagerarfärjorna kan få helt olika bedömning beroende på om fallet behandlas enligt svensk lag och i svensk domstol eller enligt finsk lag i domstol på Åland eller i riket. Att lagstiftningen är så olika i Sverige och Finland ansågs dock inte vara tillräckligt skäl för att Åland formellt skulle ha initiativrätt i frågan, och ärendet behandlades därför inte i riksdagen av formella skäl.

Det är därför jag nu med tillfredsställelse kan konstatera att denna ändring ändå vidtagits. Men lagstiftningen blir inte identisk, och jag skulle därför vilja fråga ministern: Kan man nu säga att det förekommer en samsyn i Sverige och Finland på de här brotten?

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen hallituksen päätökseen kiristää seksuaalirikosten rangaistuksia. Kuten ministeri tuossa edellä sanoi, säädäntöä uudistetaan nyt niin, että lainsäädäntö kunnioittaa paremmin henkilön seksuaalista itsemääräämisoikeutta, ja tähän on Suomi kansainvälisestikin sitoutunut.

Hallituksen esityksessä puututaan varsinkin raiskausrikosten tunnusmerkistöön. Jatkossa väkivaltaa sisältänyt teko tulisi aina rangaistavaksi vähintään raiskauksen perustekomuodon mukaan. Raiskausta olisi aina lisäksi pidettävä törkeänä, kun se kohdistuu alle 18-vuotiaaseen, ja lisäksi niin sanottu lievä raiskaus eli pakottaminen sukupuoliyhteyteen poistuu rikoslaista. Näillä muutoksilla korostetaan tekojen paheksuttavuutta ja väkivallan käytön ja seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaamisen moitittavuutta. Mielestäni tässä pitkälti on kyse oikeustajusta. Raiskauksen rikoksena täytyy lähtökohtaisesti olla sellainen, että tunnusmerkistön mukaisesta teosta seuraa aina ehdoton vankeusrangaistus.

Esityksessä ehdotetaan myös rangaistusasteikkoa kiristettäväksi. Asteikon kiristämisellä tavoitellaan lievempien raiskausrikosten rangaistusten koventamista, mutta sen odotetaan kyllä vaikuttavan rangaistuskäytännön ankaroitumiseen myös muilta osin, kun väkivaltaa sisältäneet teot arvioitaisiin aina vähintään raiskauksen perustekomuodon mukaan. Raiskauksen kaltaisissa törkeissä rikoksissa aiemmin tuomitut lievät rangaistukset ovat olleet omiaan heikentämään kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen, mutta lainsäätäjä suhtautuu vakavasti seksuaalirikoksiin, ja sen on minusta näyttävä myös jatkossa rangaistuskäytännössä. Uskon, että nämä edustaja Maijalan huolet tuolla lakivaliokunnassa myös tulevat tarkoin puntaroiduiksi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä palautteesta ja kiitos siitä, että pääosin ollaan kuitenkin tyytyväisiä, että mennään oikeaan suuntaan. Haluan heti tässä alussa tehdä nyt muutaman huomautuksen.

Tässä, edustaja Maijala, ei missään nimessä olla vesittämässä mitään. Tässä ollaan nyt menossa tiukempaan suuntaan, ja se tulee erittäin selvästi esille tässä esityksessä. Niistä teoista, jotka tänä päivänä täyttävät pakottamisen tunnusmerkistön, kaikki ne, jotka sisältävät jonkinlaista väkivaltaa, siirtyvät tähän perustekomuotoon, jossa on 1—6 vuoden rangaistusasteikko. Elikkä suuri osa niistä teoista, jotka tänä päivänä on tuomittu pakottamisena, siirtyy nyt tähän, koska rajataan kaikki ne tapaukset pois, joissa on käytetty väkivaltaa. Ja jo pakottaminen sinänsä on aikaisemmin, tähän päivään mennessä, pitänyt sisällään myös tietyn asteen väkivaltaa, elikkä tämä on suuri muutos.

Sen lisäksi kaikkien niitten tekojen osalta, jotka edelleen ovat sellaisia, että ne eivät sisällä väkivaltaa, tuomitaan sitten tämän lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti, jossa vähimmäisrangaistus on 4 kuukautta, korkein rangaistus 4 vuotta, ja niitten osalta tänä päivänä lievin rangaistus on ollut 14 päivää ja maksimirangaistus 3 vuotta. Elikkä kaikilta osin tässä tulee ankarampi rangaistusasteikko, ja näitä tekoja myös arvioidaan tulevaisuudessa eri tavalla.

Erittäin suuri muutos on se, että kaikki lapsiin kohdistuvat rikokset on tämän jälkeen lähtökohtaisesti tuomittava törkeänä raiskauksena. Se tarkoittaa sitä, että niistä rikoksista tulee sitten myös ehdottomia vankeustuomioita, tänäkin päivänä tulee suurimmassa osassa, mutta nyt se on laissakin sanottu suoraan, että tämä on lainsäätäjän tahto, jos eduskunta tämän esityksen hyväksyy.

Elikkä missään nimessä täällä ei lievennetä mitään, vaan tämän esityksen tuloksena hyvin todennäköisesti ja myös toivottavasti on se, että rangaistuskäytäntö näissä vakavissa rikoksissa ankaroituu.

Sitten kysyttiin tästä, että minkä takia meillä on kolme eri porrasta. Ylipäänsä Suomessa rikokset eri rikoslaeissa on vakiintuneesti porrastettu kolmeen portaaseen: meillä on perustekomuoto, ja sitten meillä on törkeä muoto, ja sitten meillä on lievempi muoto. Mutta tässä tapauksessa me emme halua enää puhua lievästä tekomuodosta, koska raiskaus ei ole koskaan lievä. Sen takia puhutaan nyt sitten siitä, että se on vähemmän törkeä.

Ruotsissa on samantyyppinen säädös, jossa myös puhutaan siitä, että "om brottet är mindre grovt", elikkä jos teko on vähemmän törkeä, niin tuomitaan myös Ruotsissa korkeintaan 4 vuoden vankeusrangaistukseen. Tämä on hyvin normaali käytäntö meidän omassa oikeusjärjestyksessämme ja myös muissa Pohjoismaissa.

Ledamot Nauclér frågade om man nu kan säga att vi har en någorlunda likartad samsyn på de här brotten i Sverige och Finland. Jag tycker att man nog kan säga det, därför att nu när vi går in för att vi också har den här mindre grova formen så följer det ganska långt samma systematik som man har i Sverige. Också i Sverige har man en bas-, grundform och så har man också den grova formen. Sedan är det en annan sak att man i Sverige för tillfället för en ganska bred debatt om den här frågan om samtycke, och den har vi också funderat på under beredningen, men vi har inte sett anledning till att gå in för det nu därför att då skulle fokus flyttas för mycket på offret, och det skulle inte vara förenligt med det som vi eftersträvar i den här lagstiftningen.

Lyhyesti myös suomeksi: Tällä lainsäädäntömuutoksella sekä Suomen että Ruotsin lainsäädännöt koskien raiskausrikoksia lähenevät toisiaan, ja systematiikka on hyvin samantapainen. Myös Ruotsissa on perustekomuoto ja sitten on tämä vähemmän törkeä ja sitten on törkeä. Ruotsissa on tällä hetkellä aktiivinen keskustelu siitä, pitäisikö tämä suostumusmalli siellä ottaa käyttöön. Sitä olemme myös pohtineet täällä Suomessa nyt, kun tämä valmistelu tehtiin, mutta tulimme siihen tulokseen, että jos lähdettäisiin sille linjalle, niin se aiheuttaisi uhrille yhä enemmän tuskaa, koska siinä itse tuomioistuinkäsittelyssä ja prosessissa uhri joutuisi sen kohteeksi, että hänen pitäisi osoittaa toteen, että hän ei ole suostunut. Sellaiseen järjestelmään me emme ole halunneet mennä.

Mutta kaiken kaikkiaan on hyvä, että asiasta keskustellaan, ja tässä on lainsäädäntö, joka tulee tarpeeseen. Toivon, että näillä muutoksilla voidaan vaikuttaa myös asenteisiin. Jokaista ihmistä pitäisi kunnioittaa, ja siihen me pyrimme tällä lainsäädännöllä. Me haluamme, että kunnioitamme toisiamme ja ymmärretään, että väkivaltarikos on aina vakava rikos. Raiskaus on aina erittäin, erittäin raskas asia uhrille, ja se on erittäin vakava rikos, ja siihen yhteiskunnan pitää myös puuttua.

Eeva-Maria  Maijala  /kesk:

Arvon puhemies! Kiitoksia ministerille tästä koko lakiesityksestä. On erittäin tärkeä asia, että tämä menee eteenpäin.

Mutta ihan muutaman asian minä olisin halunnut vielä tarkentaa. Kun puhutaan fyysisestä väkivallasta, niin minun näkemykseni mukaan tässä esityksessä liian vähälle arvolle jää se, mikä on tämä henkinen väkivalta ja väkivallan uhka näissä tapauksissa, elikkä voidaan vieläkin niin sanotusti lievällä rangaistusasteikolla tuomita raiskaustapaus, mikä on aivan yhtä paha kuin se fyysisen väkivallan kautta tehty raiskausasia. Kun tämä raiskauksen uhrihan joutuu ikuisesti kärsimään kuitenkin tästä teosta, minkä hän on kohdannut, niin minkä takia se tuomitaan sitten lievemmällä asteikolla, jos kerran lopputulos on kuitenkin sama? Fyysisen väkivallanhan me pystymme tuomitsemaan myöskin rikoslain pahoinpitelyasioilla, jos väkivaltaa on käytetty, eli raiskaus on aina raiskaus.

Keskustelu päättyi.