Kirsi Ojansuu  /vihr:

Arvoisa puhemies! Lyhykäisesti tässä vaiheessa tästä opintotukilaista, koska äskeisessä kohdassa jo puhuin siitä.

Monella tapaa tämä on epäonnistunut ja epäreilu tukimuoto. Opiskelijajärjestöt oikeutetusti kritisoivat sitä, miksi opiskelijat ovat ainoita, joiden tulee elää velaksi, ja vielä niin, että kaikista eniten velkaantuvat ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa, eli ne, joiden vanhemmilla ei ole varaa tukea opiskelua, he joutuvat ottamaan eniten lainaa. Sitten vielä se, että toimeentulotukeakaan ei saa, ellei ole maksimaalisesti ottanut lainaa. Tässä on monta erittäin ikävää puolta.

Perusteluksi sitten aina sanotaan sitä, että lainamalli on sikäli oikeutettu, että yksilö investoi tulevaisuuteen opiskelemalla. Mutta näkisin niin, että yhteiskunnan tulisi investoida yksilöön, eli siinä tapauksessa meidän vihreiden linja on juuri se, että opintotukea tulisi nostaa.

Valtiolle tämä järjestelmä on erittäin ongelmallinen. Ed. Särkiniemi sanoi pitämässään puheenvuorossa edellisessä asiakohdassa, että kun rahaa ei ole, niin tämä esitys on paras mahdollinen, mutta emme me tiedä, onko valtiolla rahaa kymmenen vuoden kuluttuakaan. Silloin tulevat isot sosiaali- ja terveyskustannukset joka tapauksessa valtion ja kuntien päälle. Meillä ei ole mitään takeita siitä, tulevatko tulevat hallitukset edes tätä esitystä noudattamaan. Voihan käydä niin, että säästösyistä tämä esitys vesitetään siinä vaiheessa.

Kuten todella sanoin, kun tätä lainaa ottavat ne, joilla on kaikkein heikoimmat taloudelliset lähtökohdat, niin on aivan selvä, että opintolainoja kaatuu valtion maksettavaksi.

Se ainut valopilkku, joka tässä mietinnössä on, ehdotus opiskelijoiden asumislisää myönnettäessä huomioitavien asumismenojen enimmäismäärien korottamisesta 252 euroon, on hyvä. Se tulee tarpeeseen.

En halua emmekä me vihreät halua vaarantaa tätä ensimmäistä yli kymmeneen vuoteen tehtävää parannusta opiskelijoiden toimeentuloon. Näemme, että nyt opintotuen tasokorotus olisi seuraava tärkeä porras opiskelijoiden taloudellisen tilanteen parantamiseen.

Arvoisa puhemies! Esitin jo edellisen lain kohdalla, mutta nyt tässä nimenomaan oikeassa opintotukilakikohdassa ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan nimelläni jaettu muutosehdotus, joka on monistettuna jaettu edustajille. Tämä tarkoittaa sitä, että 2., 3. ja 4. lakiehdotus hylätään ja 1. lakiehdotuksesta hyväksytään vain 14 a § eli tämä asumislisän vuokrakaton korottaminen valiokunnan esittämässä muodossa.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Viitaten edellisen asian käsittelyn kohdalla käyttämääni puheenvuoroon teen hallituksen esitykseen 11/2005 opintotukilakia koskevan ehdotuksen, että käsittelyn pohjaksi otettaisiin vastalauseen 1 mukainen ehdotus, eli esitän käsittelyn pohjaksi ed. Suvi Lindénin lakialoitetta 9/2005 ja että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina lakialoitteen 9/2005 mukaisesti ja että valiokunnan mietintöön sisältyvät 3. ja 4. lakiehdotus hylätään.

Raija  Vahasalo  /kok:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Tiuran ehdotusta käsittelyn pohjaksi vastalauseen 1 mukaisesti. Kokoomuksen opintotukimalli on anteliaampi opiskelijoille ja siten kannustavampi kuin käsittelyssä oleva lakiesitys. Kokoomuksen esitysmallissa ei ole omavastuuosuutta, lainavähennys on suurempi ja määräaikaa valmistumiselle ei ole.

Ed. Viitanen aikaisemmassa kohdassa väitti, ettei yliopistolaissa ole rajoituksia. Mutta itse asiassa ne rajoitukset tulevat tämän lain kautta, koska vähennystä ei saa, jos opiskelija ei määräajassa ole valmistunut, joten tämä laki tekee viimeistään ne yliopistolain rajoitukset käytännöksi.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Tänä iltana on puhuttu paljon lainapainotteisesta opintotukiesityksestä, enkä lähde enää toistamaan näitä asioita, ne tulivat varsinaisessa puheenvuorossani esille. Totean vain, että hallituksen opintotukiesitys vie opintotuen lainapainotteiseksi ja se on askel väärään suuntaan.

Esitän tässä kuitenkin, että käsittely tapahtuu vastalauseen 2 pohjalta. Tämä vasemmistoliiton vastalause perustuu tekemääni lakialoitteeseen LA 8/2005. Tässä lakialoitteessa ja vastalauseessahan esitetään opintorahan korottamista 15 prosentilla, samoin esitetään opiskelijoiden asumislisää ympärivuotiseksi ja sitten vielä poistetaan toisen asteen opiskelijoiden opintorahan sidonnaisuus vanhempien tuloihin. Tältä pohjalta mielestäni tämä asia tulee käsitellä, ja sen takia teen tämän esityksen.

Tatja  Karvonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! En ole ihan varma, kuulinko oikein, että ed. Lindén sanoi, että Lipposen toisen hallituksen aikana jokaisena vuonna esitettiin opintososiaalisten etujen parannuksia. Jos kuulin näin, niin ed. Lindénin muisti pettää yhdellä vuodella. Vuonna 1999 opintososiaalisiin etuuksiin ei tullut minkäänlaisia muutoksia. Lisäksi on muistettava myös se, että Lipposen ensimmäisessä hallituksessa, niin kuin ed. Särkiniemi totesi, 1995 tehtiin melkoisia leikkauksia.

Arvoisa puhemies! Lisäyksenä opintotukeen ehdotetaan korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeiseen verotukseen opintolainavähennysoikeutta, joka olisi sidoksissa tutkinnon suorittamiseen määräajassa. Myös opintolainavähennystä on kritisoitu laajalti sekä eduskunnassa että opiskelijapiireissä. Väitetään, että hallitus haluaa opiskelijoiden elävän pääsääntöisesti lainarahalla. On kuitenkin syytä muistaa, että opintotuki koostuu lain mukaan selkeästi kolmesta erillisestä osasta: opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden ruokailua opiskelijaravintoloissa tuetaan 1,47 eurolla ateriaa kohden. Eduskunta teki ennen joulua hyvän päätöksen siitä, että opiskelijoiden vuokrakattoa korotetaan opiskelijoiden vaatimaan 252 euroon, ja tässä lakiesityksessä tämä asia tulee lopullisesti hoidettua.

Ehdotettu opintolainavähennys on kannustavampi ja sosiaalisesti oikeudenmukaisempi, koska valtio tukisi lainan takaisinmaksua verotuksen kautta. Myös vähennyksen toimeenpanoon varattu kymmenen vuoden määräaika tutkinnon suorittamisesta ottaa huomioon yksilölliset erot lainan takaisinmaksussa ja vähennyksen hyödynnettävyydessä. Esimerkiksi työttömyys-, äitiys- tai vanhempainvapaat tai sairaudesta johtuvat syyt oikeuttaisivat siirtämään vähennyksen tuleville vuosille, jos tulot olisivat alhaisuutensa vuoksi verovapaita. Opintolainan korot voisi edelleen vähentää verotuksessa nykyisin perustein. Tästä on ollut jollakin tavalla opiskelijapiireissä epäselvyyttä, että tämä korkojen vähennysoikeus muuttuisi, mutta se pysyy ennallaan.

Arvoisa puhemies! Nykyään kotimaassa tehtäviin opintoihin myönnettävän kuukausittaisen tuen enimmäismäärästä alle 40 prosenttia on lainaa. Opiskelijat eivät aina kuitenkaan miellä opintolainaa opintotuen osaksi, eikä se nykyisessä muodossaan ehkäise tarpeeksi tehokkaasti toimeentulo-ongelmia, koska opiskelijat ovat yleensä melko haluttomia nostamaan opintolainaa. Keskeisimpiä syitä tähän on se, että lainaa vältetään periaatteessa, työtuloista on huoli ja tulevaisuudesta, onko töitä saatavilla.

Opiskelijat pelkäävät kuitenkin yleensä turhaan lainan ottoa, sillä opintolainaa voidaan perustellusti pitää kannustavana sijoituksena omaan koulutukseen ja tulevaisuuteen. Mikäli töitä on tarjolla, monet opiskelijat katsovat hyödylliseksi vauhdittaa opintojaan lainalla, jotta pääsisivät siirtymään nopeammin työmarkkinoille. Kun suuret ikäluokat tulevina vuosina jäävät eläkkeelle, voidaan työtilanteen odottaa paranevan huomattavasti. Koska valtio takaa opintolainan, ei opiskelijalle muodostu ongelmaa myöskään siitä, jos hän ei heti saa töitä valmistumisen jälkeen. Opintolainat ovat markkinaehtoisia, ja pankki ja opiskelija voivat sopia lainan ehdoista ja lainan takaisinmaksuista varsin joustavasti. Takaisinmaksuaikataulua voidaan muuttaa aina tarpeen mukaan, jos lainan saajan taloudelliset olosuhteet muuttuvat vuosien varrella.

Arvoisa puhemies! Opintolainan valtiontakauksen määrän korotus ja verotuksen opintolainavähennys edistävät tavoitteellista opiskelua ja valmistumista kohtuullisessa ajassa. Opintolainavähennys parantaa ja nopeuttaa täten opintovelallisen taloudellisia mahdollisuuksia lyhentää lainaansa. Opintotukijärjestelmän tarkoituksenahan on turvata opiskelijoille opiskeluaikainen toimeentulo ja tätä kautta osaltaan luoda edellytyksiä tehokkaalle opiskelulle. Vanhasen hallitus pyrkii kohentamaan opiskelijoiden opintososiaalista asemaa, jotta suunnitelmallinen ja täysipäiväinen opiskelu olisi mahdollista ja opintoajat lyhenisivät. Samalla myös opintotukijärjestelmää on alettu kehittää kannustavammaksi. Opintolaina opintotuen osana korostaa sen investointiluonnetta, ja opintotuen valtiontakaus mahdollistaa lainan saamisen ilman muita vakuuksia. Tuen tason paraneminen mahdollistaa aiempaa paremmin päätoimiseen opiskeluun keskittymisen ja lisää opintolainan käyttöä.

Täällä on käytetty hyvin paljon puheenvuoroja siitä, että hallitus haluaa, että eletään lainalla. On kuitenkin syytä muistaa se, että kulutusluottojen osuus nuorten keskuudessa on viime vuosina lisääntynyt erittäin paljon. Tällä hetkelläkin monilla opiskelijoilla on käytössään erilaisia kulutusluottoja, muun muassa täällä Pääkaupunkiseudulla tavaratalojen luottokortteja. Näillä korteilla voidaan suorittaa maksu esimerkiksi kuukausierissä, ja korko on niissä useimmiten 10 prosentin luokkaa. Kulutusluotot ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa viimeisen kahden vuoden aikana 12 prosentista 16 prosenttiin. Eniten kulutusluotot ovat lisääntyneet 26—28-vuotiaiden keskuudessa, joista tällä hetkellä 41 prosentilla on jonkinlaista kulutusluottoa. Aiemmin näillä henkilöillä suurin piirtein 29 prosentilla oli kulutusluottoa.

Luottokorttien suosio johtuu muun muassa siitä, että niitä on suhteellisen helppo saada eikä niiden saaminen ole läheskään aina sidoksissa kortinhakijan tuloihin. Kulutusluottoihin ja luottokortteihin verrattuna opiskelijan olisi kuitenkin paljon edullisempaa ottaa opintolainaa. Olisi hyvä, että ne opiskelijat, jotka ottavat nyt erilaisia kortti- tai kulutusluottoja, maksavat osamaksuina, ymmärtäisivät, että opintolaina on todellakin huomattavasti paljon edullisempi vaihtoehto. Opiskelija voi sitoa oman opintolainansa euriboriin. Siihen tulee lisäksi pankin pieni marginaali päälle, ja tällä hetkellähän sen yhtälö on noin 3 prosentin luokkaa. Luottokorteilla tai osamaksuilla korot ovat ainakin lähes kaksi kertaa suurempia kuin opintolainan korot. Jostakin kumman syystä opiskelijat eivät ymmärrä sitä, että kun maksaa pikkuhiljaa korttiluottoa pois, se on laina. Kyllä tällä hetkelläkin hyvin moni opiskelija elää lainaksi vaikka ei ota varsinaista opintolainaa, joka olisi huomattavasti halvempi.

Arvoisa puhemies! Näin lopuksi haluaisin todeta sen, mitä täällä on monta kertaa tullut esille, että opintolainavähennystä on moitittu mutkikkaaksi ja vaikeaselkoiseksi, mikä minun mielestäni pitää kyllä osittain paikkansa. Lakia ei ole kuitenkaan tehty mutkikkaaksi opiskelijoiden kiusaksi, vaan yleensäkin tämmöinen verolainsäädäntö ja veroihin liittyvä vaatii erittäin tarkkaa ja yksityiskohtaista ohjeistoa, ettei lakiin jää erilaisia porsaanreikiä. Näitä verotukseen liittyviä lainsäädäntökiemuroita ja vaikeaselkoisuuksia tässä salissa ja tässä talossa käsitellään päivittäin. Mutta jotta tästä ongelmasta selvittäisiin, niin lainasubventiosta pitää tehdä riittävän selkeä ja yksinkertainen tiedote, että opiskelijat ymmärtävät. Kela yhteistyössä verohallinnon, rahoituslaitosten ja korkeakoulujen kanssa, ja opiskelijat siihen mukaan, pohtikoon, mikä on riittävän selkeää ja yksityiskohtaista, jotta mahdollisilta väärinkäsityksiltä ja virheiltä vältyttäisiin.

Tällä hetkellä Kelan ohjeistukset opintotuesta jo ilman tätä opintolainasubventiota ovat joiltakin osin vähän mutkikkaita. Omana kokemuksena olen edellisten hallituksien opintolaina- ja opintotukiasioita joutunut moneen kertaan Kelan kanssa selvittelemään ja tullut siihen tulokseen, että ne eivät ole riittävän yksiselitteisiä. Tämän päivän Helsingin Sanomissakin oli kirjoitus siitä, kuinka Kelan antamat ohjeet olivat aiheuttaneet opiskelijalle erittäin epämukavan tilanteen. Kokonaisuudessaan pitäisi harkita, että näistä opintososiaalisista eduista saataisiin selkeä ja yksinkertaisempi malli tulevaisuudessa.

Rosa  Meriläinen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Ojansuun tekemiä ehdotuksia.

Veijo Puhjo /vas:

Herra puhemies! Täällä on monissa puheenvuoroissa väitetty opiskelijoiden opintososiaalisten etujen parantuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuitenkin tilastot osoittavat, että vuoden 1991 jälkeen vain asumislisän parannus on reaalisesti nostanut opiskelijoiden asemaa. Opiskelijoiden reaalisen aseman parantaminen vaatisikin opiskelijoiden asumiskulujen huomioon ottamisen myös loma-ajalta, kun silloinkin asua pitää. Parasta parannusta olisi tietenkin opintorahan korottaminen, ja sitä me olemme ryhmänä pitkään vaatineet.

Lopuksi kannatan ed. Valppaan ehdotusta käsittelyn pohjaksi.

Seppo Särkiniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluaisin lyhyesti kommentoida ed. Ojansuun puheenvuoroa. Hän sanoi, että opintolainapainotteisuuden lisääminen on epäoikeudenmukaista, koska se heikentää jo heikossa taloudellisessa asemassa olevien opiskelijoiden asemaa entisestään. Se pitää paikkansa.

Toinen, mihin hän viittasi, oli ajatus siitä, että kun nyt siirretään rasitusta viiden tai kymmenen vuoden päähän, niin jos opiskelijoilla ei ole millä maksaa, niin yhteiskunta maksaa sittenkin lainat. Sekin on totta. Mutta minä ajattelen niin, että silloin ei puhuta ainoastaan opintojen rahoittamisesta vaan koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta ja rahoittamisesta; opintososiaaliset edut eivät siinä muodosta poikkeusta. Mutta jos minä olisin opiskelija ja olisi kovin vaikea turvata taloutta tällä hetkellä, niin kumman minä valitsisin: ne tuet, jotka tulevat opintoetuina, vai sen, että ottaisin siihen myöskin tämän lainamahdollisuuden lisäksi? Kyllä minä käyttäisin myös tätä lainamahdollisuutta. Se on kuitenkin mahdollisuus, jos niin haluaa. Kenenkään ei ole pakko, voi edelleenkin rahoittaa opintoja työllä ja millä itse kukin parhaaksi näkee, mutta jos luodaan mahdollisuus vanhan käytännön rinnalle, niin kyllä se minusta on enemmän.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minä olen aikaisemminkin tänä iltana täällä todennut, että olen sitä mieltä, ettei työssäkäynti opiskelun aikana ole aina pahasta. Mutta kuitenkin olen sitä mieltä, että jos opintojen viivästyminen johtuu lähinnä toimeentulon turvaamiseksi tehdyn työn viemästä ajasta, niin paras keino nopeuttaa opintoja on opintotuen kehittäminen. Tätähän hallitus toki esittää, mutta hallituksen vaihtoehto on lainapainotteisuuden lisääminen, ja mielestäni lainaa ei halua kukaan.

Kokoomuksella on oma toteuttamiskelpoinen opintotuen kehittämismalli, jossa opintotuen kokonaistaso nousisi 750 euroon kuukaudessa. Opintojen alkupuolella eli ensimmäiset 30 opintotukikuukautta opintoraha olisi 90 euroa korkeampi kuin nykyään eli 350 euroa kuukaudessa lainan ollessa 200 euroa. Näin mahdollistettaisiin täysipäiväinen opiskelu ensimmäiset noin kolme opiskeluvuotta. Sen jälkeen opintorahan taso laskisi 200 euroon lainan roolin ollessa suurempi. Myös kokoomuksen opintotukimalliin sisältyy ehdotus opintolainaan liitettävästä verovähennysoikeudesta, mutta se on opiskelijan kannalta selvästi parempi kuin hallituksen lakiesitys. Malleissa yhteistä on se, että opiskelija voi tutkinnon suoritettuaan 10 vuoden ajan vähentää osan maksamastaan lainanlyhennyksestä verotuksessa. Näin lainan lyhentäminen vähentää suoraan valmistumisen jälkeen maksettuja veroja ja lisää sitten käteenjäävää tuloa. Kokoomus ehdottaa, että lainasta voi vähentää puolet ilman omavastuuta. Jos siis vastavalmistunut lyhentää lainaansa 1 000 euroa, hän maksaa 500 euroa vähemmän veroja sinä vuonna. Hallituksen esitys on, että omavastuu on 2 500 euroa ja sen ylittävästä lainan määrästä voi vähentää 30 prosenttia.

Opiskelijoita edustavan Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan hallituksen esittämä malli opintolainavähennyksestä on epätasa-arvoinen, monimutkainen ja byrokraattinen eikä tule lisäämään opintolainan houkuttelevuutta. Samaa mieltä ovat lukuisat asiantuntijat, joita eduskunnassa on kuultu. Kokoomuksen esityksessä nämä karikot on vältetty sillä, ettei opiskelijalta vaadita verovähennyksen saadakseen valmistumista määräajassa, vaan tutkintotodistus riittää. Näin lainavähennyksen voi tehdä verottaja saatuaan oppilaitoksesta tiedon valmistumisesta ja pankilta ilmoituksen lainan takaisinmaksusuorituksesta.

Totesin tuossa aluksi, että työnteko ei koulutuksen aikana aina ole pahaksi. Mielestäni se on juuri näin, sillä olen itse huomannut sen, että se pitää ammattitaitoa yllä ja antaa opiskelijalle sen tuntuman, millaista se työnteko oikein on. Mutta totta kai olen sitä mieltä, että verottoman osuuden ylärajaa tulisi voida nostaa, ja opiskelijan tulisi mielestäni voida tienata enemmän kuin mitä tällä hetkellä hän pystyy tienaamaan verottomana. Myöskin se on tärkeää, että jos opiskelija tekee työtä, niin työkokemus pitäisi voida lukea hyväksi opinnoissa, jos se on siihen ammattiin sopivaa, mihin hän opiskelee.

Sitten on tullut paljon kritiikkiä siitä, kun opiskelijoille on tullut näitä takaisinmaksulaskuja elikkä kun se ansaittu tulo on mennytkin ylitse sen, mitä olisi saanut ansaita, ja näille opiskelijoille tai valmistuneille on tullut aika kovia laskuja, ja sitä erityisesti on kritisoitu, että takaisinmaksussa korkoprosentti on huima elikkä 15 prosenttia. Pidän itsekin sitä hyvin hämmästyttävän suurena, koska eihän mistään muustakaan sosiaalietuudesta peritä noin valtavaa korkoa.

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensiksi kiitän ed. Särkiniemeä kannustavista sanoista, mutta siinä puheen loppupuolella oli yksi kohta, jonka korjaan. Kun sanoitte, että kenenkään ei ole pakko ottaa opintolainaa, niin kuten alkupuheenvuorossani sanoin, niin käytännössä niiden, jotka ovat kaikista tiukimmalla ja joutuvat hakemaan viimekätistä tukea eli toimeentulotukea, on pakko ottaa opintolainaa, koska heillä ei ole oikeutta toimeentulotukeen, jos eivät ole ottaneet maksimimäärää lainaa. Se on erittäin suuri ongelma ja epäoikeudenmukainen asia.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! En halua enää pitkittää keskustelua, haluan vain todeta sen, että keskeisin syy siihen, että opintoajat venyvät, on se, että opiskelijat joutuvat hakemaan toimeentuloa kesken opintojen. Tästä syystä vasemmistoliitto pitää välttämättömänä, että opintotukea korotetaan, että opiskelijoilla on mahdollisuus täysipainoiseen, kokopäiväiseen opiskeluun. Tässä yhteydessä haluan vain todeta sen, että vaikuttaa siltä, että hallituksen esityksellä opintoajan lyhentämiseksi halutaan tässä vaiheessa avata pää, kuten jo aikaisemmassa puheenvuorossani totesin, jotta tulevaisuudessa voidaan tehdä vielä mittavampia ratkaisuja.

Mitä tulee tähän nyt käsittelyssä olevaan esitykseen opintotukilain muuttamisesta, haluan kannattaa niitä ehdotuksia, mitä vasemmistoliiton ed. Valpas on aikaisemmin tehnyt.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen kohdalla on käyty keskustelua, mikä on kannustavampi tai mistä on suurin, paras hyöty opiskelijalle. Niin minun mielestäni pitääkin kysyä, kannustaako nyt opintolainan ottaminen, se että sitä tehdään sellaiseksi, että opiskelijat enemmän sitä ottaisivat, vai se, että olisivat nämä muut opintososiaaliset tuet sellaiset, että opiskelija voisi turvallisesti opiskella. Näen niin, että opintolainaa nyt korostetaan ja kun tämä hallituksen esitys on tämmöinen opintolainapainotteinen, niin on epätasa-arvo selkeästi läsnä siinä mielessä, että kaikki opiskelijat eivät lainaa todella halua. Tietysti on nyt hyvä, että valiokunta täällä on kiinnittänyt huomiota tämmöiseen asenteeseen ja luottamukseen siihen, mikä opintolainan merkitys on. Siihen kiinnitetään huomiota, mutta siitä huolimatta tähän jää se, että tämä on ikään kuin pakkolaki, niin kuin täällä edellä ed. Ojansuu toi esille tähän toimeentulotukeen liittyen, että sitä ei saa täysimääräisesti, jos ei lainaa ole ottanut. Tässä laissa on näitä yksityiskohtia, jotka tekevät sen epäedulliseksi, ja siitä tulee tämä epätasa-arvo kaiken kaikkiaan, ja sen vuoksi tämä ei ole hyvä ratkaisu.

Tatja Karvonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä ei voi muuta oikeastaan kuin vähän ihmetellä tätä kokoomuksen ajatuksenkulkua. Ed. Risikko kävi esittelemässä yhtenä tämän kokoomuksen mallin, ja jos oikein ymmärsin, niin teillä opintolainavähennyksen saa tehdä, vaikka ei olisi suorittanut opintoja tavoiteajassa. Pelkkä tutkintotodistus riittäisi. Elikkä tulisi etuja ja ei ole minkäänlaisia velvollisuuksia. Käsittääkseni teidän ajatusmaailmaanne muun muassa työttömyysturvasta kuuluu vähän toisenlainen ja vähän tiukempi ajattelu. Minkä takia opiskelijat olisivat eriarvoisessa asemassa muihin nähden, että on vain etuja mutta ei minkäänlaisia velvollisuuksia?

Lisäksi totesitte sen, että ei haluta lainaa. No, eihän kukaan halua lainaa. En minäkään halua lainaa, mutta se on vaan pakko ottaa. Ei ole niitä isiä ja äitejä, jotka ostavat asunnot ja maksavat opiskelut, vaan lainaa on otettava. 15.6. tulee jälleen kerran opintolaina maksuun. Mutta se siitä. Ajan kanssa se on maksettu. Vuonna 2003 valmistuneista yli 61 prosenttia oli sellaisia opiskelijoita, joilla ei ollut minkään sortin lainaa, mutta samaan aikaan voidaan todeta, että samaisella ikäryhmällä kulutusluottoja on yli 40 prosentilla elikkä jollakin tavalla meillä on lainaa, jos ei sitä opintolainaa haluta ottaa.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden opintososiaaliset eduthan ovat jääneet jälkeen yleisestikin muusta elintasosta, ja siinä mielessä kun ajatellaan, että opintorahaa ei ole nostettu yli kymmeneen vuoteen, niin nyt saatiin tämä asumislisä, mikä sinänsä oli varmaan meidän kaikkienkin tavoite, että eduskunta sen sai nyt nostettua. Mutta tuo opintorahan nostaminen olisi kuitenkin järkevää tässä vaiheessa, jolloin myöskin opintoajat lyhentyisivät huomattavasti, kun se tuki tulisi samanaikaisesti kuin se opiskelu on. Tietenkin vielä se järjestelmä, mikä tähän on luotu, on tavattoman byrokraattinen. Yliopistoillakin on jo tällä hetkellä viisitoista tällaista hallintotehtävää ja tämä vielä lisäksi siihen. Haluaisin nähdä vaan, kuinka näistä selviydytään. Oikeastaan olisi ollut aika järkevää sekin, että verottajalle olisi sekä Kelalta että pankeilta ja oppilaitoksilta lähetetty nämä tiedot, niin kuin normaalisti lähetetään muutenkin, ja verottaja olisi tehnyt tämän ratkaisun. Nyt tämä järjestelmä on todella tavattoman byrokraattinen, mikä on luotu, elikkä selvitys täytyisikin tehdä siitä, miten yleensäkin yliopistojen byrokratiaa pystytään vähentämään hallinnon puolella.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä ed. Karvonen otti tärkeän asian puheeksi ja ed. Dromberg vastasikin jo, että kyllä kaikki ne sellaiset opintososiaaliset edut, millä me voimme edistää opiskelijoitten toimeentuloa, ovat hyväksi. En nyt kyllä ottaisi tästä opintolainaesityksestä itseeni, koska itse olen myöskin opiskellut opintolainalla ihan loppuun asti ja joutunut jopa jatko-opintoihin ottamaan opintolainaa. Tämän tuntemukseni, että lainaa ei haluta, sen johtopäätöksen olen vetänyt 15 vuoden ammatillisen koulutuksen opettajana ja yksikön johtajana ja erilaisissa johtotehtävissä olleena ja hyvin paljon opiskelijoitten kanssa työtä tehneenä. Siihen perustuu se minun näkemykseni, että lainaa ei haluta, mutta mielestäni kokoomuksen mallissa on se ero verrattuna hallituksen malliin, että me emme haluaisi rajoittaa sitä opiskeluaikaa, koska se ei auta tässä tilanteessa, mitä sillä halutaan saada aikaiseksi.