2) Hallituksen esitys laiksi opintotukilain muuttamisesta ja
opintolainavähennyksen edellyttämiksi muutoksiksi
verolainsäädäntöön
Kirsi Ojansuu /vihr:
Arvoisa puhemies! Lyhykäisesti tässä vaiheessa
tästä opintotukilaista, koska äskeisessä kohdassa
jo puhuin siitä.
Monella tapaa tämä on epäonnistunut
ja epäreilu tukimuoto. Opiskelijajärjestöt
oikeutetusti kritisoivat sitä, miksi opiskelijat ovat ainoita,
joiden tulee elää velaksi, ja vielä niin,
että kaikista eniten velkaantuvat ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa,
eli ne, joiden vanhemmilla ei ole varaa tukea opiskelua, he joutuvat
ottamaan eniten lainaa. Sitten vielä se, että toimeentulotukeakaan ei
saa, ellei ole maksimaalisesti ottanut lainaa. Tässä on
monta erittäin ikävää puolta.
Perusteluksi sitten aina sanotaan sitä, että lainamalli
on sikäli oikeutettu, että yksilö investoi tulevaisuuteen
opiskelemalla. Mutta näkisin niin, että yhteiskunnan
tulisi investoida yksilöön, eli siinä tapauksessa
meidän vihreiden linja on juuri se, että opintotukea
tulisi nostaa.
Valtiolle tämä järjestelmä on
erittäin ongelmallinen. Ed. Särkiniemi sanoi pitämässään
puheenvuorossa edellisessä asiakohdassa, että kun rahaa
ei ole, niin tämä esitys on paras mahdollinen,
mutta emme me tiedä, onko valtiolla rahaa kymmenen vuoden
kuluttuakaan. Silloin tulevat isot sosiaali- ja terveyskustannukset
joka tapauksessa valtion ja kuntien päälle. Meillä ei
ole mitään takeita siitä, tulevatko tulevat
hallitukset edes tätä esitystä noudattamaan.
Voihan käydä niin, että säästösyistä tämä esitys
vesitetään siinä vaiheessa.
Kuten todella sanoin, kun tätä lainaa ottavat ne,
joilla on kaikkein heikoimmat taloudelliset lähtökohdat,
niin on aivan selvä, että opintolainoja kaatuu
valtion maksettavaksi.
Se ainut valopilkku, joka tässä mietinnössä on, ehdotus
opiskelijoiden asumislisää myönnettäessä huomioitavien
asumismenojen enimmäismäärien korottamisesta
252 euroon, on hyvä. Se tulee tarpeeseen.
En halua emmekä me vihreät halua vaarantaa tätä ensimmäistä yli
kymmeneen vuoteen tehtävää parannusta
opiskelijoiden toimeentuloon. Näemme, että nyt
opintotuen tasokorotus olisi seuraava tärkeä porras
opiskelijoiden taloudellisen tilanteen parantamiseen.
Arvoisa puhemies! Esitin jo edellisen lain kohdalla, mutta nyt
tässä nimenomaan oikeassa opintotukilakikohdassa
ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan nimelläni
jaettu muutosehdotus, joka on monistettuna jaettu edustajille. Tämä tarkoittaa
sitä, että 2., 3. ja 4. lakiehdotus hylätään
ja 1. lakiehdotuksesta hyväksytään vain 14
a § eli tämä asumislisän vuokrakaton
korottaminen valiokunnan esittämässä muodossa.
Marja Tiura /kok:
Arvoisa puhemies! Viitaten edellisen asian käsittelyn
kohdalla käyttämääni puheenvuoroon
teen hallituksen esitykseen 11/2005 opintotukilakia koskevan
ehdotuksen, että käsittelyn pohjaksi otettaisiin
vastalauseen 1 mukainen ehdotus, eli esitän käsittelyn pohjaksi
ed. Suvi Lindénin lakialoitetta 9/2005 ja että 1.
ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina lakialoitteen
9/2005 mukaisesti ja että valiokunnan mietintöön
sisältyvät 3. ja 4. lakiehdotus hylätään.
Raija Vahasalo /kok:
Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Tiuran ehdotusta käsittelyn
pohjaksi vastalauseen 1 mukaisesti. Kokoomuksen opintotukimalli
on anteliaampi opiskelijoille ja siten kannustavampi kuin käsittelyssä oleva
lakiesitys. Kokoomuksen esitysmallissa ei ole omavastuuosuutta,
lainavähennys on suurempi ja määräaikaa
valmistumiselle ei ole.
Ed. Viitanen aikaisemmassa kohdassa väitti, ettei yliopistolaissa
ole rajoituksia. Mutta itse asiassa ne rajoitukset tulevat tämän
lain kautta, koska vähennystä ei saa, jos opiskelija
ei määräajassa ole valmistunut, joten
tämä laki tekee viimeistään
ne yliopistolain rajoitukset käytännöksi.
Unto Valpas /vas:
Arvoisa puhemies! Tänä iltana on puhuttu
paljon lainapainotteisesta opintotukiesityksestä, enkä lähde
enää toistamaan näitä asioita,
ne tulivat varsinaisessa puheenvuorossani esille. Totean vain, että hallituksen
opintotukiesitys vie opintotuen lainapainotteiseksi ja se on askel
väärään suuntaan.
Esitän tässä kuitenkin, että käsittely
tapahtuu vastalauseen 2 pohjalta. Tämä vasemmistoliiton vastalause
perustuu tekemääni lakialoitteeseen LA 8/2005.
Tässä lakialoitteessa ja vastalauseessahan esitetään
opintorahan korottamista 15 prosentilla, samoin esitetään
opiskelijoiden asumislisää ympärivuotiseksi
ja sitten vielä poistetaan toisen asteen opiskelijoiden
opintorahan sidonnaisuus vanhempien tuloihin. Tältä pohjalta
mielestäni tämä asia tulee käsitellä,
ja sen takia teen tämän esityksen.
Tatja Karvonen /kesk:
Arvoisa puhemies! En ole ihan varma, kuulinko oikein, että ed.
Lindén sanoi, että Lipposen toisen hallituksen
aikana jokaisena vuonna esitettiin opintososiaalisten etujen parannuksia.
Jos kuulin näin, niin ed. Lindénin muisti pettää yhdellä vuodella.
Vuonna 1999 opintososiaalisiin etuuksiin ei tullut minkäänlaisia
muutoksia. Lisäksi on muistettava myös se, että Lipposen
ensimmäisessä hallituksessa, niin kuin ed. Särkiniemi
totesi, 1995 tehtiin melkoisia leikkauksia.
Arvoisa puhemies! Lisäyksenä opintotukeen ehdotetaan
korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeiseen verotukseen
opintolainavähennysoikeutta, joka olisi sidoksissa tutkinnon
suorittamiseen määräajassa. Myös
opintolainavähennystä on kritisoitu laajalti sekä eduskunnassa
että opiskelijapiireissä. Väitetään,
että hallitus haluaa opiskelijoiden elävän
pääsääntöisesti lainarahalla.
On kuitenkin syytä muistaa, että opintotuki koostuu
lain mukaan selkeästi kolmesta erillisestä osasta:
opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta.
Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden ruokailua opiskelijaravintoloissa tuetaan
1,47 eurolla ateriaa kohden. Eduskunta teki ennen joulua hyvän
päätöksen siitä, että opiskelijoiden
vuokrakattoa korotetaan opiskelijoiden vaatimaan 252 euroon, ja
tässä lakiesityksessä tämä asia
tulee lopullisesti hoidettua.
Ehdotettu opintolainavähennys on kannustavampi ja sosiaalisesti
oikeudenmukaisempi, koska valtio tukisi lainan takaisinmaksua verotuksen
kautta. Myös vähennyksen toimeenpanoon varattu
kymmenen vuoden määräaika tutkinnon suorittamisesta
ottaa huomioon yksilölliset erot lainan takaisinmaksussa
ja vähennyksen hyödynnettävyydessä.
Esimerkiksi työttömyys-, äitiys- tai
vanhempainvapaat tai sairaudesta johtuvat syyt oikeuttaisivat siirtämään
vähennyksen tuleville vuosille, jos tulot olisivat alhaisuutensa vuoksi
verovapaita. Opintolainan korot voisi edelleen vähentää verotuksessa
nykyisin perustein. Tästä on ollut jollakin tavalla
opiskelijapiireissä epäselvyyttä, että tämä korkojen
vähennysoikeus muuttuisi, mutta se pysyy ennallaan.
Arvoisa puhemies! Nykyään kotimaassa tehtäviin
opintoihin myönnettävän kuukausittaisen tuen
enimmäismäärästä alle
40 prosenttia on lainaa. Opiskelijat eivät aina kuitenkaan
miellä opintolainaa opintotuen osaksi, eikä se
nykyisessä muodossaan ehkäise tarpeeksi tehokkaasti
toimeentulo-ongelmia, koska opiskelijat ovat yleensä melko
haluttomia nostamaan opintolainaa. Keskeisimpiä syitä tähän
on se, että lainaa vältetään
periaatteessa, työtuloista on huoli ja tulevaisuudesta,
onko töitä saatavilla.
Opiskelijat pelkäävät kuitenkin yleensä turhaan
lainan ottoa, sillä opintolainaa voidaan perustellusti
pitää kannustavana sijoituksena omaan koulutukseen
ja tulevaisuuteen. Mikäli töitä on tarjolla,
monet opiskelijat katsovat hyödylliseksi vauhdittaa opintojaan
lainalla, jotta pääsisivät siirtymään
nopeammin työmarkkinoille. Kun suuret ikäluokat
tulevina vuosina jäävät eläkkeelle,
voidaan työtilanteen odottaa paranevan huomattavasti. Koska
valtio takaa opintolainan, ei opiskelijalle muodostu ongelmaa myöskään
siitä, jos hän ei heti saa töitä valmistumisen
jälkeen. Opintolainat ovat markkinaehtoisia, ja pankki
ja opiskelija voivat sopia lainan ehdoista ja lainan takaisinmaksuista
varsin joustavasti. Takaisinmaksuaikataulua voidaan muuttaa aina
tarpeen mukaan, jos lainan saajan taloudelliset olosuhteet muuttuvat
vuosien varrella.
Arvoisa puhemies! Opintolainan valtiontakauksen määrän
korotus ja verotuksen opintolainavähennys edistävät
tavoitteellista opiskelua ja valmistumista kohtuullisessa ajassa.
Opintolainavähennys parantaa ja nopeuttaa täten
opintovelallisen taloudellisia mahdollisuuksia lyhentää lainaansa.
Opintotukijärjestelmän tarkoituksenahan on turvata
opiskelijoille opiskeluaikainen toimeentulo ja tätä kautta
osaltaan luoda edellytyksiä tehokkaalle opiskelulle. Vanhasen
hallitus pyrkii kohentamaan opiskelijoiden opintososiaalista asemaa,
jotta suunnitelmallinen ja täysipäiväinen
opiskelu olisi mahdollista ja opintoajat lyhenisivät. Samalla
myös opintotukijärjestelmää on
alettu kehittää kannustavammaksi. Opintolaina
opintotuen osana korostaa sen investointiluonnetta, ja opintotuen
valtiontakaus mahdollistaa lainan saamisen ilman muita vakuuksia.
Tuen tason paraneminen mahdollistaa aiempaa paremmin päätoimiseen
opiskeluun keskittymisen ja lisää opintolainan
käyttöä.
Täällä on käytetty hyvin
paljon puheenvuoroja siitä, että hallitus haluaa,
että eletään lainalla. On kuitenkin syytä muistaa
se, että kulutusluottojen osuus nuorten keskuudessa on
viime vuosina lisääntynyt erittäin paljon.
Tällä hetkelläkin monilla opiskelijoilla
on käytössään erilaisia kulutusluottoja,
muun muassa täällä Pääkaupunkiseudulla
tavaratalojen luottokortteja. Näillä korteilla
voidaan suorittaa maksu esimerkiksi kuukausierissä, ja
korko on niissä useimmiten 10 prosentin luokkaa. Kulutusluotot
ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa viimeisen
kahden vuoden aikana 12 prosentista 16 prosenttiin. Eniten kulutusluotot
ovat lisääntyneet 26—28-vuotiaiden keskuudessa,
joista tällä hetkellä 41 prosentilla
on jonkinlaista kulutusluottoa. Aiemmin näillä henkilöillä suurin
piirtein 29 prosentilla oli kulutusluottoa.
Luottokorttien suosio johtuu muun muassa siitä, että niitä on
suhteellisen helppo saada eikä niiden saaminen ole läheskään
aina sidoksissa kortinhakijan tuloihin. Kulutusluottoihin ja luottokortteihin
verrattuna opiskelijan olisi kuitenkin paljon edullisempaa ottaa
opintolainaa. Olisi hyvä, että ne opiskelijat,
jotka ottavat nyt erilaisia kortti- tai kulutusluottoja, maksavat
osamaksuina, ymmärtäisivät, että opintolaina
on todellakin huomattavasti paljon edullisempi vaihtoehto. Opiskelija
voi sitoa oman opintolainansa euriboriin. Siihen tulee lisäksi
pankin pieni marginaali päälle, ja tällä hetkellähän
sen yhtälö on noin 3 prosentin luokkaa. Luottokorteilla
tai osamaksuilla korot ovat ainakin lähes kaksi kertaa
suurempia kuin opintolainan korot. Jostakin kumman syystä opiskelijat
eivät ymmärrä sitä, että kun
maksaa pikkuhiljaa korttiluottoa pois, se on laina. Kyllä tällä hetkelläkin
hyvin moni opiskelija elää lainaksi vaikka ei
ota varsinaista opintolainaa, joka olisi huomattavasti halvempi.
Arvoisa puhemies! Näin lopuksi haluaisin todeta sen,
mitä täällä on monta kertaa
tullut esille, että opintolainavähennystä on
moitittu mutkikkaaksi ja vaikeaselkoiseksi, mikä minun
mielestäni pitää kyllä osittain
paikkansa. Lakia ei ole kuitenkaan tehty mutkikkaaksi opiskelijoiden kiusaksi,
vaan yleensäkin tämmöinen verolainsäädäntö ja
veroihin liittyvä vaatii erittäin tarkkaa ja yksityiskohtaista
ohjeistoa, ettei lakiin jää erilaisia porsaanreikiä.
Näitä verotukseen liittyviä lainsäädäntökiemuroita
ja vaikeaselkoisuuksia tässä salissa ja tässä talossa
käsitellään päivittäin.
Mutta jotta tästä ongelmasta selvittäisiin, niin
lainasubventiosta pitää tehdä riittävän
selkeä ja yksinkertainen tiedote, että opiskelijat
ymmärtävät. Kela yhteistyössä verohallinnon,
rahoituslaitosten ja korkeakoulujen kanssa, ja opiskelijat siihen
mukaan, pohtikoon, mikä on riittävän
selkeää ja yksityiskohtaista, jotta mahdollisilta
väärinkäsityksiltä ja virheiltä vältyttäisiin.
Tällä hetkellä Kelan ohjeistukset
opintotuesta jo ilman tätä opintolainasubventiota
ovat joiltakin osin vähän mutkikkaita. Omana kokemuksena
olen edellisten hallituksien opintolaina- ja opintotukiasioita joutunut
moneen kertaan Kelan kanssa selvittelemään ja
tullut siihen tulokseen, että ne eivät ole riittävän
yksiselitteisiä. Tämän päivän
Helsingin Sanomissakin oli kirjoitus siitä, kuinka Kelan
antamat ohjeet olivat aiheuttaneet opiskelijalle erittäin
epämukavan tilanteen. Kokonaisuudessaan pitäisi
harkita, että näistä opintososiaalisista
eduista saataisiin selkeä ja yksinkertaisempi malli tulevaisuudessa.
Rosa Meriläinen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Ojansuun tekemiä ehdotuksia.
Veijo Puhjo /vas:
Herra puhemies! Täällä on monissa
puheenvuoroissa väitetty opiskelijoiden opintososiaalisten
etujen parantuneen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kuitenkin tilastot osoittavat,
että vuoden 1991 jälkeen vain asumislisän
parannus on reaalisesti nostanut opiskelijoiden asemaa. Opiskelijoiden
reaalisen aseman parantaminen vaatisikin opiskelijoiden asumiskulujen
huomioon ottamisen myös loma-ajalta, kun silloinkin asua
pitää. Parasta parannusta olisi tietenkin opintorahan
korottaminen, ja sitä me olemme ryhmänä pitkään
vaatineet.
Lopuksi kannatan ed. Valppaan ehdotusta käsittelyn
pohjaksi.
Seppo Särkiniemi /kesk:
Arvoisa puhemies! Haluaisin lyhyesti kommentoida ed. Ojansuun puheenvuoroa.
Hän sanoi, että opintolainapainotteisuuden lisääminen
on epäoikeudenmukaista, koska se heikentää jo
heikossa taloudellisessa asemassa olevien opiskelijoiden asemaa
entisestään. Se pitää paikkansa.
Toinen, mihin hän viittasi, oli ajatus siitä,
että kun nyt siirretään rasitusta viiden
tai kymmenen vuoden päähän, niin jos
opiskelijoilla ei ole millä maksaa, niin yhteiskunta maksaa
sittenkin lainat. Sekin on totta. Mutta minä ajattelen
niin, että silloin ei puhuta ainoastaan opintojen rahoittamisesta
vaan koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta ja rahoittamisesta;
opintososiaaliset edut eivät siinä muodosta poikkeusta.
Mutta jos minä olisin opiskelija ja olisi kovin vaikea
turvata taloutta tällä hetkellä, niin
kumman minä valitsisin: ne tuet, jotka tulevat opintoetuina,
vai sen, että ottaisin siihen myöskin tämän
lainamahdollisuuden lisäksi? Kyllä minä käyttäisin
myös tätä lainamahdollisuutta. Se on
kuitenkin mahdollisuus, jos niin haluaa. Kenenkään
ei ole pakko, voi edelleenkin rahoittaa opintoja työllä ja
millä itse kukin parhaaksi näkee, mutta jos luodaan mahdollisuus
vanhan käytännön rinnalle, niin kyllä se
minusta on enemmän.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa herra puhemies! Minä olen aikaisemminkin tänä iltana
täällä todennut, että olen sitä mieltä,
ettei työssäkäynti opiskelun aikana ole
aina pahasta. Mutta kuitenkin olen sitä mieltä,
että jos opintojen viivästyminen johtuu lähinnä toimeentulon
turvaamiseksi tehdyn työn viemästä ajasta,
niin paras keino nopeuttaa opintoja on opintotuen kehittäminen.
Tätähän hallitus toki esittää,
mutta hallituksen vaihtoehto on lainapainotteisuuden lisääminen,
ja mielestäni lainaa ei halua kukaan.
Kokoomuksella on oma toteuttamiskelpoinen opintotuen kehittämismalli,
jossa opintotuen kokonaistaso nousisi 750 euroon kuukaudessa. Opintojen
alkupuolella eli ensimmäiset 30 opintotukikuukautta opintoraha
olisi 90 euroa korkeampi kuin nykyään eli 350
euroa kuukaudessa lainan ollessa 200 euroa. Näin mahdollistettaisiin
täysipäiväinen opiskelu ensimmäiset
noin kolme opiskeluvuotta. Sen jälkeen opintorahan taso
laskisi 200 euroon lainan roolin ollessa suurempi. Myös
kokoomuksen opintotukimalliin sisältyy ehdotus opintolainaan
liitettävästä verovähennysoikeudesta,
mutta se on opiskelijan kannalta selvästi parempi kuin
hallituksen lakiesitys. Malleissa yhteistä on se, että opiskelija
voi tutkinnon suoritettuaan 10 vuoden ajan vähentää osan
maksamastaan lainanlyhennyksestä verotuksessa. Näin
lainan lyhentäminen vähentää suoraan
valmistumisen jälkeen maksettuja veroja ja lisää sitten
käteenjäävää tuloa.
Kokoomus ehdottaa, että lainasta voi vähentää puolet
ilman omavastuuta. Jos siis vastavalmistunut lyhentää lainaansa
1 000 euroa, hän maksaa 500 euroa vähemmän
veroja sinä vuonna. Hallituksen esitys on, että omavastuu
on 2 500 euroa ja sen ylittävästä lainan
määrästä voi vähentää 30
prosenttia.
Opiskelijoita edustavan Suomen ylioppilaskuntien liiton mukaan
hallituksen esittämä malli opintolainavähennyksestä on
epätasa-arvoinen, monimutkainen ja byrokraattinen eikä tule
lisäämään opintolainan houkuttelevuutta.
Samaa mieltä ovat lukuisat asiantuntijat, joita eduskunnassa
on kuultu. Kokoomuksen esityksessä nämä karikot
on vältetty sillä, ettei opiskelijalta vaadita
verovähennyksen saadakseen valmistumista määräajassa,
vaan tutkintotodistus riittää. Näin lainavähennyksen
voi tehdä verottaja saatuaan oppilaitoksesta tiedon valmistumisesta
ja pankilta ilmoituksen lainan takaisinmaksusuorituksesta.
Totesin tuossa aluksi, että työnteko ei koulutuksen
aikana aina ole pahaksi. Mielestäni se on juuri näin,
sillä olen itse huomannut sen, että se pitää ammattitaitoa
yllä ja antaa opiskelijalle sen tuntuman, millaista se
työnteko oikein on. Mutta totta kai olen sitä mieltä,
että verottoman osuuden ylärajaa tulisi voida
nostaa, ja opiskelijan tulisi mielestäni voida tienata
enemmän kuin mitä tällä hetkellä hän
pystyy tienaamaan verottomana. Myöskin se on tärkeää,
että jos opiskelija tekee työtä, niin
työkokemus pitäisi voida lukea hyväksi
opinnoissa, jos se on siihen ammattiin sopivaa, mihin hän
opiskelee.
Sitten on tullut paljon kritiikkiä siitä,
kun opiskelijoille on tullut näitä takaisinmaksulaskuja elikkä kun
se ansaittu tulo on mennytkin ylitse sen, mitä olisi saanut
ansaita, ja näille opiskelijoille tai valmistuneille on
tullut aika kovia laskuja, ja sitä erityisesti on kritisoitu,
että takaisinmaksussa korkoprosentti on huima elikkä 15
prosenttia. Pidän itsekin sitä hyvin hämmästyttävän suurena,
koska eihän mistään muustakaan sosiaalietuudesta
peritä noin valtavaa korkoa.
Kirsi Ojansuu /vihr:
Arvoisa puhemies! Ensiksi kiitän ed. Särkiniemeä kannustavista
sanoista, mutta siinä puheen loppupuolella oli yksi kohta,
jonka korjaan. Kun sanoitte, että kenenkään
ei ole pakko ottaa opintolainaa, niin kuten alkupuheenvuorossani
sanoin, niin käytännössä niiden,
jotka ovat kaikista tiukimmalla ja joutuvat hakemaan viimekätistä tukea
eli toimeentulotukea, on pakko ottaa opintolainaa, koska heillä ei
ole oikeutta toimeentulotukeen, jos eivät ole ottaneet
maksimimäärää lainaa. Se on
erittäin suuri ongelma ja epäoikeudenmukainen
asia.
Jaakko Laakso /vas:
Herra puhemies! En halua enää pitkittää keskustelua,
haluan vain todeta sen, että keskeisin syy siihen, että opintoajat venyvät,
on se, että opiskelijat joutuvat hakemaan toimeentuloa
kesken opintojen. Tästä syystä vasemmistoliitto
pitää välttämättömänä,
että opintotukea korotetaan, että opiskelijoilla
on mahdollisuus täysipainoiseen, kokopäiväiseen opiskeluun.
Tässä yhteydessä haluan vain todeta sen,
että vaikuttaa siltä, että hallituksen
esityksellä opintoajan lyhentämiseksi halutaan
tässä vaiheessa avata pää, kuten
jo aikaisemmassa puheenvuorossani totesin, jotta tulevaisuudessa voidaan
tehdä vielä mittavampia ratkaisuja.
Mitä tulee tähän nyt käsittelyssä olevaan
esitykseen opintotukilain muuttamisesta, haluan kannattaa niitä ehdotuksia,
mitä vasemmistoliiton ed. Valpas on aikaisemmin tehnyt.
Leena Rauhala /kd:
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen
kohdalla on käyty keskustelua, mikä on kannustavampi
tai mistä on suurin, paras hyöty opiskelijalle.
Niin minun mielestäni pitääkin kysyä,
kannustaako nyt opintolainan ottaminen, se että sitä tehdään
sellaiseksi, että opiskelijat enemmän sitä ottaisivat,
vai se, että olisivat nämä muut opintososiaaliset
tuet sellaiset, että opiskelija voisi turvallisesti opiskella. Näen
niin, että opintolainaa nyt korostetaan ja kun tämä hallituksen
esitys on tämmöinen opintolainapainotteinen, niin
on epätasa-arvo selkeästi läsnä siinä mielessä,
että kaikki opiskelijat eivät lainaa todella halua.
Tietysti on nyt hyvä, että valiokunta täällä on
kiinnittänyt huomiota tämmöiseen asenteeseen
ja luottamukseen siihen, mikä opintolainan merkitys on.
Siihen kiinnitetään huomiota, mutta siitä huolimatta
tähän jää se, että tämä on
ikään kuin pakkolaki, niin kuin täällä edellä ed.
Ojansuu toi esille tähän toimeentulotukeen liittyen,
että sitä ei saa täysimääräisesti,
jos ei lainaa ole ottanut. Tässä laissa on näitä yksityiskohtia,
jotka tekevät sen epäedulliseksi, ja siitä tulee
tämä epätasa-arvo kaiken kaikkiaan, ja
sen vuoksi tämä ei ole hyvä ratkaisu.
Tatja Karvonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässä ei voi muuta oikeastaan
kuin vähän ihmetellä tätä kokoomuksen
ajatuksenkulkua. Ed. Risikko kävi esittelemässä yhtenä tämän
kokoomuksen mallin, ja jos oikein ymmärsin, niin teillä opintolainavähennyksen
saa tehdä, vaikka ei olisi suorittanut opintoja tavoiteajassa.
Pelkkä tutkintotodistus riittäisi. Elikkä tulisi
etuja ja ei ole minkäänlaisia velvollisuuksia.
Käsittääkseni teidän ajatusmaailmaanne
muun muassa työttömyysturvasta kuuluu vähän
toisenlainen ja vähän tiukempi ajattelu. Minkä takia
opiskelijat olisivat eriarvoisessa asemassa muihin nähden,
että on vain etuja mutta ei minkäänlaisia
velvollisuuksia?
Lisäksi totesitte sen, että ei haluta lainaa.
No, eihän kukaan halua lainaa. En minäkään
halua lainaa, mutta se on vaan pakko ottaa. Ei ole niitä isiä ja äitejä,
jotka ostavat asunnot ja maksavat opiskelut, vaan lainaa on otettava.
15.6. tulee jälleen kerran opintolaina maksuun. Mutta se
siitä. Ajan kanssa se on maksettu. Vuonna 2003 valmistuneista
yli 61 prosenttia oli sellaisia opiskelijoita, joilla ei ollut minkään
sortin lainaa, mutta samaan aikaan voidaan todeta, että samaisella ikäryhmällä kulutusluottoja
on yli 40 prosentilla elikkä jollakin tavalla meillä on
lainaa, jos ei sitä opintolainaa haluta ottaa.
Kaarina Dromberg /kok:
Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden opintososiaaliset eduthan ovat
jääneet jälkeen yleisestikin muusta elintasosta,
ja siinä mielessä kun ajatellaan, että opintorahaa
ei ole nostettu yli kymmeneen vuoteen, niin nyt saatiin tämä asumislisä,
mikä sinänsä oli varmaan meidän
kaikkienkin tavoite, että eduskunta sen sai nyt nostettua.
Mutta tuo opintorahan nostaminen olisi kuitenkin järkevää tässä vaiheessa,
jolloin myöskin opintoajat lyhentyisivät huomattavasti,
kun se tuki tulisi samanaikaisesti kuin se opiskelu on. Tietenkin
vielä se järjestelmä, mikä tähän
on luotu, on tavattoman byrokraattinen. Yliopistoillakin on jo tällä hetkellä viisitoista
tällaista hallintotehtävää ja
tämä vielä lisäksi siihen. Haluaisin
nähdä vaan, kuinka näistä selviydytään.
Oikeastaan olisi ollut aika järkevää sekin,
että verottajalle olisi sekä Kelalta että pankeilta
ja oppilaitoksilta lähetetty nämä tiedot, niin
kuin normaalisti lähetetään muutenkin,
ja verottaja olisi tehnyt tämän ratkaisun. Nyt
tämä järjestelmä on todella
tavattoman byrokraattinen, mikä on luotu, elikkä selvitys
täytyisikin tehdä siitä, miten yleensäkin
yliopistojen byrokratiaa pystytään vähentämään
hallinnon puolella.
Paula Risikko /kok:
Arvoisa herra puhemies! Täällä ed.
Karvonen otti tärkeän asian puheeksi ja ed. Dromberg
vastasikin jo, että kyllä kaikki ne sellaiset
opintososiaaliset edut, millä me voimme edistää opiskelijoitten
toimeentuloa, ovat hyväksi. En nyt kyllä ottaisi
tästä opintolainaesityksestä itseeni,
koska itse olen myöskin opiskellut opintolainalla ihan
loppuun asti ja joutunut jopa jatko-opintoihin ottamaan opintolainaa.
Tämän tuntemukseni, että lainaa ei haluta, sen
johtopäätöksen olen vetänyt
15 vuoden ammatillisen koulutuksen opettajana ja yksikön
johtajana ja erilaisissa johtotehtävissä olleena
ja hyvin paljon opiskelijoitten kanssa työtä tehneenä. Siihen
perustuu se minun näkemykseni, että lainaa ei
haluta, mutta mielestäni kokoomuksen mallissa on se ero
verrattuna hallituksen malliin, että me emme haluaisi rajoittaa
sitä opiskeluaikaa, koska se ei auta tässä tilanteessa,
mitä sillä halutaan saada aikaiseksi.
Yleiskeskustelu päättyy.