Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tässä on kyse kuntarakennelain täydennyksestä siltä osin, että nuo sosiaali- ja terveydenhuollon linjaukset, jotka valmisteltiin Petteri Orpon johtamassa koordinaatiotyöryhmässä, on tältä osin nyt tuotu osaksi tuon kuntarakennelain yleisperusteluja. Tästä aiheestahan käytiin keskustelu muutama viikko sitten täällä salissa sisällöllisesti, kun annettiin pääministerin ilmoitus näistä tarkennetuista sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksista, mutta koska meillä tuossa kuntarakennelaissa yleisperusteluissa oli kuvattu koko kuntauudistuksen kokonaisuutta ja siinä nuo sote-linjaukset pohjautuivat kehysriihen linjauksiin, minkä jälkeen linjaukset ovat edelleen täsmentyneet ja joiltain osin myös hiukan muuttuneet, pidettiin perusteltuna hallituksen näkökulmasta, että ne tuotaisiin eduskunnan tietoon ja käsittelyyn myös sillä tavoin, että tuon lain yleisperusteluja tältä osin täydennettäisiin. Eli siitä on kyse tässä täydentävässä esityksessä. Sisällöllisesti todellakin näistä linjauksista käytiin jo muutama viikko sitten tässä salissa keskustelu.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on syntymässä varsinainen himmelien himmeli tästä järjestelmästä. On renkejä, sitten on renkien renkejä, ja valta siirretään vastuukunnille, maakunnittain maakunnan pääkaupungille, muut ovat sille renkejä, ja sitten vielä nämä yli 20 000 asukkaan kunnat voivat järjestää, tarjota palveluja sitä pienemmille, joille ei jäisi mitään oikeutta minkäänlaisten sote-palvelujen järjestämiseen.

Se varsinainen asia, missä nyt tavallaan kaikkien meidän sormemme ovat, on se kysymys, minkälainen käsittelyjärjestys tällä asialla pitäisi täällä olla. Minä muistutan siitä, että Suomen eduskunta on hyväksynyt 1991 Euroopan neuvoston itsehallintosopimuksen, ja tuon sopimuksen sanoma on selvä: silloin jos toinen kunta päättää yli puolet toisen kunnan asiasta, tuollainen menettely ei täytä tuon sanotun Euroopan neuvoston sopimuksen kirjainta eikä henkeä. Tässä joudutaan isäntäkuntamenettelyssä sellaiselle tielle, jossa ilman muuta ja absoluuttisesti toimitaan (Puhemies koputtaa) vastoin Euroopan neuvoston tätä itsehallintosopimusta, ja tästä syystä mielestäni, arvoisa puhemies, aikanaan sitten sote-asiain käsittely todellakin pitää hoitaa perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen perustuslaki takaa kunnille itsehallinnon. Teidän laatimanne uusi sote-malli taas kaventaisi itsehallintoa. Se lisäisi suurten kuntien äänivaltaa vastuukuntien järjestämässä terveydenhuollossa. Näyttää siltä, että hallitus ei paljon välitä pienten kuntien itsehallinnosta ja muutenkin runnotte tätä läpi tuli takamuksen alla.

Kaikella kunnioituksella, kunta- ja sote-koordinaatioryhmän puheenjohtaja, kokoomuksen Petteri Orpo: työryhmänne laatima selvitys oli jäänyt sisällöltään niin orvoksi, että vaikka tekstiä ja sisältöä oli paljon, oli se kerrassaan mitäänsanomaton.

Miksi teillä, hyvät hallituksen edustajat, on niin tulenpalava kiire viedä läpi tätä kuntajakouudistusta? Eikö näin suuren luokan uudistusta pitäisi valmistella kaikessa rauhassa?

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se, miksi hallitus tekee tätä uudistusta, johtuu siitä, että suomalaisten perusterveyspalvelut ja vaikkapa vanhusten palvelut ovat kriisiytymässä ja erittäin vakavassa tilanteessa. Kansalaisilla on perusoikeus. Kansalaisilla on perusoikeus yhdenvertaisiin laadukkaisiin peruspalveluihin, ja se on tämän meidän uudistuksemme ja tekemämme peruslinjauksen perusta ja tavoite.

Tässä ei olla kävelemässä perustuslain yli eikä tekemässä mitään, mikä ei olisi parlamentarismin mukaista ja olisi perustuslain hengen vastaista, mutta me haluamme tietää ja haluamme löytää ne raamit, joissa varsinainen sote-järjestämislaki tullaan eduskunnalle hallitukselta aikanaan antamaan. Sitä varten me toivomme perustuslakivaliokunnalta linjausta ja jatkovalmisteluohjeita siitä, millaiseksi hallintomalli, josta tässä viime kädessä on kysymys, voidaan rakentaa.

Voisin vielä korostaa sitä: hallintomalli on se, josta meillä on erilainen näkemys suurimman osan kanssa tässä salissa. Me olemme samaa mieltä integraatiosta, leveämmistä harteista, sairaanhoitopiirien alasajosta ja yhdistämisestä isompiin kokonaisuuksiin. Olemme samaa mieltä siitä, että pienillä kunnilla ei ole järjestämisoikeutta peruspalveluihin. (Anne Kalmarin välihuuto) Me olemme eri mieltä hallintomallista, ja haetaan siihen, hyvänen aika, yhteinen näkemys.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen puhui isännistä ja rengeistä, se on keskustalaista retoriikkaa. (Kari Rajamäki: Ja tuttua heille!) Tässä mallissa ei ole isäntiä eikä renkejä; on vastuuta, on vastuukuntamalli, joka on uusi malli, ja toivon, että niin edustajat kuin perustuslakiasiantuntijat malttaisivat nyt katsoa tarkkaan, mitä tämä uusi vastuukuntamalli sisältää. Se sisältää kaikkien kuntien — kaikkien kuntien — mukanaolon siinä toimielimessä, joka vastuukuntaan tulee. Siellä kuntien toiveiden mukaisesti äänivalta määräytyy asukasluvun mukaisessa suhteessa, mikä on perustuslain mukainen mies ja ääni -periaate. Tässä toimielimessä on itsenäinen toimivalta sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvissä kysymyksissä, ja tässä mallissa talouden osalta tulee läpivalaisu, toisin kuin nykyisissä malleissa, siten että voidaan toimia taloudellisesti ja tehokkaasti. Sen takia nyt toivon kaikella ystävyydellä jäitä hattuun. Ei politikoida tällä perustuslakinäkökulmalla, vaan katsotaan rauhassa, mitä tämä vastuukuntamalli pitää sisällään.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se on tietenkin hyvin mielenkiintoista ja ehkä oikeinkin, ainakin joidenkin mielestä, että ollaan huolissaan tästä hallinnosta. Meillä on tässä maassa hallintoa noin 20:tä miljoonaa ihmistä varten, ja kun meitä ei ole kuin 5 miljoonaa ihmistä täällä, niin eiköhän meitä kumminkin pystytä hallinnoimaan, ainakin väkimäärällä laskettuna. Hallintoa riittää.

Mutta kyllä kai nyt pitäisi olla ihan aikuisten oikeasti huolissaan niistä palveluista, miten me tulevaisuudessa kansalaisille voimme tarjota nämä peruspalvelut — terveydenhoidon, sosiaaliturvan, vanhustenhoidon ja niin edelleen — ja hakea siihen järkevä malli toimia, että ne turvataan. Ei se hallinto voi olla se itseisarvo. Jokainen hallitus itse asiassa viimeisten kymmenien vuosien aikana on toiminut siihen suuntaan, että me pääsisimme rationalisoimaan nimenomaan hallintoa. Niin siellä ovat toimineet keskustajohtoiset hallitukset kuin kaikki muutkin, ja kohtuullisesti on saatu tulosta aikaan — noin 100 kuntaa tällä hetkellä on vähemmän — enkä minä nyt usko, että ihmisillä hirveä hätä on sinne hallinnon perään. Palvelut, hyvät ystävät, ne turvataan tulevaisuuteen.

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Det är viktigt att vi får vissa klargöranden, men när det gäller metropolområdet är det väldigt svårt att fatta något beslut. Vi vet inte vad metropolområdets framtida struktur är och därmed vet vi inte heller hur HNS kommer att se ut, och det påverkar hela Nyland från Hangö till Lovisa. Och min fråga är: Hur är det möjligt att social- och hälsovårdsministeriets tjänsteman redan kan börja kalla kommunernas företrädare; vill de lösa in sjukhus i Borgå, i Raseborg, i Lojo och Hyvinge för att förverkliga det som finns här i Orpo-arbetsgruppen?

Arvoisa ministeri, arvoisa puhemies! Miten on mahdollista, että tässä vaiheessa, kuten esityksessä todetaan, metropolialueelle luodaan erityinen hallinto? Siitähän me emme tiedä mitään, tehdäänkö hallinto metropolihallinto- vai kuntajakoselvitysten muodossa. Ja kuitenkin esimerkiksi virkamiehet ovat tiettävästi, niin kuin todettiin Husin kokouksessa eilen, kutsuneet muun muassa Hyvinkään, Porvoon, Raaseporin ja Lohjan kaupungin edustajia tilaisuuteen, jossa keskusteltaisiin, miten he haluaavat lunastaa omat sairaalansa. Tämä menettely Uudenmaan osalta ja Husin osalta on aivan käsittämätön, eikä se paranna sitä asemaa, miten maamme huippusairaala Meilahdessa voi toimia. Kuitenkin tiedämme, että siellä on monta erikoistumisastetta, valtava omaisuusmassa. Tämä ei voi edetä ilman, että me tiedämme, mikä on Husin tulevaisuus.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy näin yksinkertaisena ihmisenä kysyä, ministeri, mistä me tässä nyt keskustelemme. Kun te tulitte tähän aitioon, niin sanottiin, että ei mitään uutta hallitusrintamalta. Meidän pitäisi täällä keskustella, mitenkä näitä palveluita tuotetaan, mutta puhutaan vain leveistä hartioista: on 20 000:n kunnat, jotka eivät tee mitään, antavat vain rahaa, ja on yli 20 000:n ja 50 000:n kunnat, jotka voivat hiukan järjestää sote-palveluita. Mutta arvoisa ministeri, tuokaa nyt ja avatkaa, kuinka näitä palveluita siellä maakunnissa tuotetaan ja rahoitetaan. Ei se auta, että on vain leveät hartiat ja puhutaan ja viedään tätä pumaskaa eteenpäin. Pitäisi olla jotain konkretiaa, mistä tässä voi keskustella.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri siitä on kysymys: ihmisten palveluista ja siitä, että he saavat nämä palvelut mahdollisimman tehokkaasti läheltä, turvallisesti ja vielä kohtuuhintaisesti. Mutta tämä sillä tavalla linkkiytyy siihen järjestämisvastuuseen, että kysyä voi, tuleeko sen keskisuomalaisen kuntalaisen, joka siellä jossakin Keski-Suomessa asuu, palvelut paremmin järjestettyä silloin, jos järjestämisvastuu on kaikilla Keski-Suomen kunnilla yhteisesti, niin kuin nyt tällä hetkellä erikoissairaanhoidon osalta on, vai edellyttääkö tuo hyvä palvelu sitä, että yksi kaupunki, tässä tapauksessa Jyväskylän kaupunki, on isäntäkuntana, joka tuottaa muille palvelut. Kuka voi ihan vakavasti väittää, että se, että se yksi kunta isäntänä ne palvelut järjestää, takaa paremmat palvelut kuntalaisten kesken? Kun yhteisesti kaikki ovat mukana järjestämisvastuussa, uskon, että lopputulos on silloin parempi. Tähän perustuu, edustaja Backman, se minun äsken käyttämäni ilmaisu ja monien muidenkin käyttämä ilmaisu isännistä ja rengeistä. (Puhemies koputtaa) Jos tämä vastuukuntaperiaatteelle järjestetään...

...se vastuukunta on tosiasiassa isäntä. (Pertti Virtanen: Nyt ruotsiksi, Pekkarinen, vähän!)

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä huomataan nyt se, että me olemme hyvin lähellä toisiamme. Siis kun kysymys on siitä, että yhdistetään se erikoissairaanhoitopiiri siihen perusterveydenhuoltoon, keskusta haluaa yhdistää nämä maakunnan tasolla, hallituksen mallissa tämä yhdistäminen halutaan tehdä työssäkäyntialueittain. Siis tässä tulee se ero: joko maakunnan tasolla tai työssäkäyntialueittain. Meidän mielestämme työssäkäyntialue on se luontainen kokonaisuus, jossa parhaiten pystytään järjestämään nämä palvelut. Se on se, jossa ihmiset liikkuvat, asioivat, ja nämä muodostavat sen rungon: 25 suurinta kaupunkiseutua, 4,2 miljoonaa suomalaista, täysi integraatio. Homma toimii. Harvempaan asuttu Suomi voi tukeutua ja tukeutuu näihin, kuuluu näihin sote-alueisiin. Tämä on looginen, järkevä kokonaisuus. Asiantuntijat ovat aivan yksimielisiä siitä, että meidän täytyy tehdä tämä integraatio ja me tarvitsemme leveämmät hartiat. Nyt siis riitaa on hallintomallista: maakunnan tasolla kuntayhtymässä vai vastuukunnan sisällä yhdessä itsenäisessä sote-organisaatiossa, (Puhemies koputtaa) jossa jokaisella kunnalla on edustus.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen, vielä tästä kuntien vastuusta tai oikeuksista: Teidän puolueenne puheenjohtajan malli on sellainen, että tulee maakuntavaltuusto, joka valitaan vaaleilla ja joka päättää itsenäisesti sosiaali- ja terveyspalveluista. Kunnille siinä mallissa jää vain maksajan rooli, ei mitään päätösvaltaa.

Kun puhutte tuottamisesta, niin te alan hyvin tuntevana tiedätte, että järjestämisvastuu ja tuotanto ovat eri asioita. Se, missä niitä terveyskeskuksia, aluesairaaloita, keskussairaaloita on, on kansalaisten näkökulmasta tärkeä asia, kun puhutaan palveluista. Mutta pitää olla riittävän leveät hartiat, riittävästi sekä osaamista että taloudellista vastuuta siihen, että pystytään vastamaan, että niitä palveluita, niitä terveyskeskuksiakin on kattavasti siellä Keski-Suomenkin alueella. Nimenomaan tämän takia tässä ei puhuta isännistä ja rengeistä vaan vastuusta, vastuukuntamallista, ja toistan: siinä on kaikki kunnat mukana sen toimielimen jäsenyydessä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun on äärimmäisen vaikea ymmärtää, että kaikki on siinä silloin mukana, jos maakunnan sisällä annetaan järjestämisvastuu yhdelle kunnalle, joka vastuukuntaperiaatteella tarjoaa, järjestää nämä palvelut muille. Se on silloin isäntä, ja muut joutuvat tältä isännältä nämä palvelunsa ostamaan. Se, että siellä on erillinen lautakunta, jossa eri kuntien edustajat voivat olla mukana, niin kuin nyt jo tällä hetkellä on, ei kyllä ratkaise sitä suurta pulmaa, sitä asetelmaa, hyväksytäänkö se, että jollakin alueella kaikki kunnat yhteisesti ovat järjestämisvastuussa vaiko että se järjestämisvastuu annetaan yhdelle kunnalle. Nyt te olette tämän jälkimmäisen mallin kannalla, isäntäkuntamallin kannalla: muut ovat tosiasiassa renkejä, ja sitten näiden taakse vielä jäävät nämä renkien rengit.

Arvoisa puhemies! Ei voi muuta lukea siitä teidän esityksestänne kuin tämä johtopäätöksen.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jotenkin se varmaan kansalaisten ja kuntalaisten näkökulmasta ei kumminkaan ole se olennainen asia, vaan se, että ne palvelut turvataan. Se on se olennainen asia, ja me kaikki olemme siitä samaa mieltä, että jotakin pitää tehdä. Nyt me puhumme hiuksenhienosta erosta, onko se maakuntamalli, joka meillä oli Kainuussa käytössä, jota on siellä kokeiltu, joka itse asiassa jouduttiin sitten hylkäämään, koska se ei toiminut, ja hylkäämisen syynä oli itse asiassa yksi kunta, joka siitä halusi irrottautua. Nyt haetaan ehkä vähän virittyneempää mallia siihen tilalle, ja tämä keskustelu on vähän turhauttavaa, kun puhutaan isäntä—renki-kunnista.

Edustaja Pekkarinen tai joku muu keskustalainen voi tietenkin vastata, onko se parempi olla sitten pankin renkinä. Sitähän siellä iso osa nyt kunnista on ja nimenomaan pienistä kunnista. Käyttötalouteen otetaan velkaa, kunnat velkaantuvat, ja tuotetaan liian heikkoja palveluja kuntalaisille.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin toivonut, että ministeri olisi vaivautunut esittelemään tämän täydentävän esityksen. Nyt on aika merkittävästä asiasta kysymys, ja odotimme, että tässä on uusia, suuria linjauksia täsmentäviä tietoja. Lopputulos tästä oli se, että tässä on tullut enemmän hämmennystä.

Yhdestä asiasta minä haluan hallitukselle antaa tunnustuksen, ja se on läpinäkyvyys. Tämän homman läpi on alusta asti näkynyt tämän homman perustarkoitus. Perustarkoitus on se, että valta keskitetään keskuskaupunkeihin. Toinen perustarkoitus on se, joka näkyy, hohtaa suorastaan kauas: kehyskunnat tulisi liittää keskuskaupunkeihin. Ja kolmas perustarkoitus, joka näkyy läpi, on se, että olemassaolo-oikeutta tulevaisuudessa ei tulisi olla alle 20 000 asukkaan kunnilla.

Nämä periaatteet ovat näkyvissä, ja vaihtelevasti ovat perustelut eläneet, ja siksi on himmeleitä, siksi ei tarvita asiantuntijoita, kun perustarkoitus on selvä. Siksi te ette ole käyttäneet asiantuntijoita, joita on ollut pilvin pimein, ettekä turvaa heihin missään vaiheessa. (Puhemies koputtaa) He ovat hyvin kriittisiä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Onhan tämä aivan erikoinen tilanne, että rahoitusvastuu saattaa säilyä pienellä kunnalla mutta tämä pieni kunta ei saa sote-alueen hallintoon ollenkaan omaa edustajaansa. (Jouni Backman: Saa, saa!) — Ei saa, ellei liity suoraan sote-alueeseen jättämättä sitä perustason aluemallia väliin. — Silloin kyse on kyllä aika uudesta linjauksesta. Ja ei tässä edelleenkään hallitus tuo mitään konkreettista siihen, millä saadaan lääkäreitä lisää terveyskeskuksiin, ja maksuperusteet ovat myös auki. Rahoitusperusteen nyt tiedämme. Kaikki pienetkin kunnat jatkossa vastaavat siitä, vaikka eivät tekisi kuntaliitosta, mutta maksuperuste — onko se suoriteperustainen, onko se asukasperustainen — on auki, joten ei tiedä, tuleeko leveämpiä hartioita loppupeleissä ainakaan pienille kunnille rahojen puitteessa.

Eli kyllä huolestuttavalta näyttää, ja perustuslain osaltakin voi alustavasti todeta, että aika huolestuttavalta näyttää.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Monesta asiasta ollaan yhtä mieltä: nykyinen julkinen terveydenhuolto ei toimi, on tarvetta yhteensovittaa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, on aihetta yhteensovittaa terveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Nyt suuri sota sote-mallista on syntynyt, ja se on eräällä tavoin harmillista, kun kuitenkin näistä tavoitteista on niin paljon yksituumaisuutta.

Edustaja Pekkarinen, te moititte tätä vastuukuntamallia siitä, että siellä tämän keskuskunnan ääni kuuluu liian hyvin ja näiden pienten kuntien ääni ei kuulu riittävästi. Tässä teidän mallissanne, maakuntamallissa, jos se valitaan yksi mies, yksi ääni -periaatteella, kuten te olette esittäneet, mikä estää sen, että siellä valtuustossa esimerkiksi Keski-Suomessa jyväskyläläisillä on enemmistö ja näillä pienemmillä kunnilla, Kinnulalla ja muilla, ei ole minkäänlaista äänivaltaa? Eli miten tässä teidän mallissanne estätte sen, että siellä olisi enemmistö esimerkiksi jyväskyläläisillä ja tämä maakunta sitten päättää kaikista asioista?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me lähdemme siitä, että kuntayhtymä on se, joka järjestää sote-palvelut alueittain, pääsääntöisesti maakunnittain, ja eri kunnat saavat edustuksensa siihen päätöksentekoelimeen, joka järjestämisestä päättää. Siinä silloin on jokaisella kunnalla ja jokaisen kunnan asukkailla oikeus ja tilaisuus olla mukana tässä päätöksenteossa. Tämä on lähtökohta siinä meidän mallissamme, ja se on ihan erilainen malli kuin se, jos on yksi kunta, minun kotikuntani Jyväskylä, joka järjestää palvelut muille. Muut ovat silloin palveluiden ostajina, jotka joutuvat kyllä maksamaan ne palvelut mutta jotka eivät pääse lainkaan, yksikään muu kunta kuin se Jyväskylän kunta, suoraan vaikuttamaan siihen järjestämiseen, mikä isäntäkunnalla on. Tämä tekee oikeutetuksi tämän käsitteistön: isäntä, renki. Ja sitten on vielä nämä alle 20 000 asukkaan kunnat, jotka te aiotte hävittää kokonaan pois, koska ne eivät saa olla edes osakkaina mukana siinä yli 20 000 asukkaan (Puhemies koputtaa) yhteisössä, joka voi näitä alempia palveluita järjestää.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt tuntuu siltä, että keskustan malli, tämä tynkäkunta—maakunta-malli, elää tilanteen mukaan. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei elä!) On sanottu, että te kannatatte maakunnallista mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan maakuntatasolla maakuntademokratian puitteissa, jossa maakunnan kansalaiset äänestävät tämän maakunnan valtuuston (Keskustan ryhmästä: Ei, ei!) ja sitä kautta muut elimet. Esimerkiksi puheenjohtajanne Sipilä on liputtanut tämmöisen mallin puolesta. Onko teillä Sipilän malli ja onko teillä Pekkarisen malli ja Anttila päättää sitten, kumpaa missäkin tilanteessa edustetaan? (Naurua keskustan ryhmästä)

Jos teillä on tämä maakuntamalli, jossa kansalaiset valitsevat valtuuston ja ne muut elimet, ja sinne siirretään 60—70 prosenttia kuntien tehtävistä eli sosiaali- ja terveyspalvelut, eihän kunnilla ole siinä mitään roolia, ei järjestämisessä minkäänlaista roolia, ei päätöksenteossa minkäänlaista roolia. Kuntalaiset valitsevat nämä elimet. Millä te estätte sen, että jyväskyläläisillä on enemmistö siellä Keski-Suomen maakunnan elimissä? Vai ettekö te kannatakaan sitä yksi mies, yksi ääni -periaatetta?

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Zyskowiczille on syytä todeta, että keskustalla on kolme mallia, koska näiden kahden mallin lisäksi he ovat myös tämän hallituksen mallin linjalla, koska keskustan edustajat Kuntaliiton hallituksessa kuntien edustajina kannattavat taas tätä hallituksen linjausta. (Ben Zyskowicz: Anteeksi, että vähättelin!) Mutta politiikassa on tärkeää, että meillä on olemassa vaihtoehtoja. Nyt olisi kyllä hyvä tietää, mikä se keskustan vaihtoehto on. Onko se puolueen puheenjohtajan esittelemä malli, josta löytyy ihan mustaa valkoisella puolueenne puheenjohtajan kirjassa Vaihtoehto, sivu 51, jossa todetaan, että se on maakuntamalli, jossa on vaaleilla valittu toimielin, ja jossa todetaan vähän sen jälkeen, että yksittäiset kunnat kuitenkin vastaavat rahoituksesta elikkä lähettävät vain rahat sinne. Tässä mielessä tämä malli, edustaja Pekkarinen, on demokraattisempi. Tässä on mukana kaikkien kuntien edustus siinä toimielimessä. Nyt teidän olisi hyvä kertoa, (Sirkka-Liisa Anttila: Ei ole alle 20 000 asukkaan!) kannatatteko sitä, että äänivalta määräytyy asukasmääräsuhteissa, vai onko siinä joku muu keskustalainen periaate, millä sen pitäisi määräytyä.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei tämä retoriikasta mihinkään muutu. Meillä on käsittelyssämme historiallinen hallituksen esitys. Ei yhtään pykälää, mutta pitkät perustelut sille, mitä tässä tuleman pitää. Ja jotta tämä sote-soppa tämänkin esityksen jälkeen edelleen sakenisi, tulkinnat siitä, mitä tänne on kirjoitettu, vaihtelevat. Erään maakunnan keskeinen sosiaali- ja terveysalan vaikuttaja on esimerkiksi sanonut ääneen julkisesti, että Eksote Lappeenrannan seudulla pitää purkaa, puhumattakaan jopa niistä henkilöistä, jotka ovat itse olleet sorvaamassa näitä suuria linjauksia. Ei tämä homma retoriikasta oikene.

Arvoisa herra puhemies! Keskustan mallista: keskustalla on yksi malli, kotikunta—maakunta-malli, joka tukeutuu kuntien väliseen aitoon yhteistyöhön. Hallituksen malli on isäntäkunta—torppari-malli, ja tämän sepustuksen uutinenhan on se, että osalta kuntia viedään päätösvalta kokonaan pois. (Jouni Backman: Pitääkö uskoa Sipilää vai Rehulaa?)

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän pienien kuntien asemaan. Haluaisin nyt ensinnäkin muistuttaa keskustaa siitä, että Paras-lailla otettiin järjestämisvastuu alle 20 000 asukkaan kunnilta pois. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei otettu!) Se otettiin niiltä pois siinä vaiheessa. Jos mennään teidän mallinne mukaan, nämä pienet, alle 20 000 asukkaan kunnat tukeutuvat suoraan maakunnan tasolle, siis suoraan maakunnan tasolle, suoraan keskuskaupunkiin, siis missä teidän mallissanne järjestetään ja isolla äänivallalla päätetään niiden palveluiden järjestämisestä.

Meidän mallissamme — ja nyt kannattaa kuunnella myöskin Forssan seudulla — hyväksytään se, että kun siellä on se noin 20 000 asukkaan Forssa, niin siinä vieressä oleva pieni kunta voi peruspalveluiden tuotannossa, sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa tukeutua keskuskaupunkiin jatkossakin. Me annamme arvoa näille hyville käytännöille ja hyville, toimiville kokonaisuuksille. Toivomme ja lähdemme siitä, että ne järjestetään vastuukuntamallilla, mutta meidän mallimme, hallituksen malli, arvostaa pieniä, alle 20 000 asukkaan kuntia ja toimivia yhteistyöalueita, joita Suomessa on kymmeniä, muun muassa Forssa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostan edustaja Pekkarista syvästi kaikesta eduskuntatoiminnastaan, mutta nyt kyllä hieman hämmästelen. Olin itse tässä Orpon työryhmässä, ja me kirjasimme siellä ne perustelut muun muassa tästä sote-alueitten vastuukuntien hallinnosta, ja se malli, jota te nyt kuvaatte, ei ole se malli, jota minä olin siellä hyväksymässä. Se malli on kutakuinkin sama malli kuin se, joka vallitsee tällä hetkellä esimerkiksi sairaanhoitopiirien kuntayhtymissä. Siellä annetaan asukasluvun mukaan. Siis ainoa ero on se, että äänivaltaleikkuri poistuu. (Martti Korhonen: Kyllä!)

Jos nyt käy niin, että vastuukuntamalli kaatuu perustuslakivaliokunnassa, mitä tulee tilalle? Kuntayhtymät, joissa ei ole äänivaltaleikkuria. Mikä on lopputulos? Se on sama kuin nykyisten sairaanhoitopiirien. (Martti Korhonen: Näin se on! — Keskeltä: Toivottavasti!) Tässä on se ero, ja demokratia vain paranee, koska kyllä nyt pitää voida sanoa niinkin päin, että kun Kuopiolla, joka maksaa puolet siitä hommasta, on vain 20 prosentin äänivalta, niin ehkä se demokratia pikkuisen paranee niinkin päin. Niiltä pieniltä, alle 20 000:n kunnilta ei väkisin viedä mitään. Nehän voivat valita vapaasti, haluavatko ne osallistua siihen järjestämiseen (Puhemies koputtaa) vai jatkavatko suoraan soteen.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On miellyttävää kuunnella, kun hallituspuolueiden edustajat käyvät keskustelua keskustan esittämästä kotikunta—maakunta-mallista (Jouni Backman: Kahdesta!) mutta eivät hallituksen esityksestä. Tämä kertoo selvää kieltään siitä, että keskustan esittämä kotikunta—maakunta-malli on ainut malli, mikä on ymmärrettävä, (Jouni Backman: Kaksi!) niin ymmärrettävä, että jopa hallituspuolueitten edustajat voivat siitä puhua. Sen sijaan teidän omasta sepustuksestanne te ette pysty sanomaan sitä ettekä tätä ettekä pysty sitä puolustamaan. Oleellinen asia on se, että oikeuskansleri edellytti, että kuntarakennelakia ei voida viedä eteenpäin eduskunnassa eikä kuntiin, ennen kuin on riittävät linjaukset sote-ratkaisuista tiedossa. Nyt kysymys kuuluu: Riittääkö se, että hallitus keksii omalle esitykselleen uusia perusteluita? Riittääkö se tiedoiksi, että kuntarakennelakia voi viedä eteenpäin, vai ei? Se on perustuslakivaliokunnan arvioitava asia.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toistan edelleen, että on harmi, että tässä asiassa on näin raju sota tästä hallinnosta, kun kuitenkin näistä tavoitteista, näin olen ymmärtänyt, on hyvin laajasti yhteisymmärrys. (Sirkka-Liisa Anttilan välihuuto)

Edustaja Tiilikainen sanoi, että keskustan mallista keskustellaan sen vuoksi, että se on niin ymmärrettävä. Edustaja Tiilikainen, teillä on tässä väärinkäsitys. Keskustan mallista keskustellaan nyt sen vuoksi, että jo itse keskustan sisällä on siitä mallista monenlaista ymmärrystä. Eli kysymys on edelleen siitä, että jos se on ymmärrettävä siten kuin puheenjohtaja Sipilä on liputtanut, maakuntaitsehallinnon kautta, jota keskusta on ajanut vuosikymmeniä, niin se tarkoittaa sitä, että kuntien budjetista valtaosa menee sinne maakuntatasolle, kunnilla ei ole mitään päätösvaltaa tässä järjestämisessä. Kuntalaiset valitsevat, ja sinne syntyvät omat elimet, joissa, edustaja Pekkarinen, teidän kotikaupunkinne Jyväskylä voi olla enemmistönä ja kinnulalaisten ääni ei kuulu lainkaan. (Martti Korhonen: Näin se menee!)

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustalaisilla on yhteinen näkemys meidän omasta mallistamme. Sen sijaan olisi mielenkiintoista kuulla edustaja Zyskowiczin tai Backmanin arviot, ovatko hallituksen antamat täydentävät esitykset niin selvät: pystyykö eduskunta ja pystyvätkö tämän maan kunnat nyt sitten kuntarakennelain mukaan elämään, jos te sen jyräätte täällä läpi? Itse epäilen sitä, ja sitä samaa epäilyä myös monet tämän maan korkeimmat oikeusoppineet toistavat. Onko olemassa riittäviä tietoja sote-ratkaisusta, sosiaali- ja terveyspalveluitten järjestämisestä, ihmisten kannalta tuiki tarpeellisten palveluitten järjestämisestä? Ei niitä ole, mutta te haluatte viedä kuntarakennelakia sokeasti eteenpäin, jotta teidän tavoitteenne suurkunnista toteutuisi mutkan kautta, kun se kartta, minkä räväytitte puolitoista vuotta sitten näkyville, ei kelvannut. (Puhemies koputtaa) Nyt teillä on kiertotie käytössä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En ole nähnyt, että kukaan keskustalaisista olisi voinut kumota sen väitteeni, että jos tämä teidän maakuntamallinne, joka perustuu maakuntien itsehallintoon, toteutuu, (Sirkka-Liisa Anttilan välihuuto) niin kuntien tehtävistä viedään sinne 50—70 prosenttia järjestettäväksi, kunnille ei säily tältä osin mitään päätösvaltaa ja mitään takeita ei ole siitä, etteikö niissä maakunnan elimissä näillä keskuskaupungeilla, niiden ihmisten äänestämillä, niistä kunnista olevilla edustajilla, olisi enemmistöä. Tämä huoli, edustaja Pekkarinen, jota te pidätte päällimmäisenä, ei ratkea tällä teidän mallillanne.

Sitten edustaja Tiilikaisen kysymykseen: Oikeuskansleri esitti, että riittävällä täsmällisyydellä nämä linjaukset ovat tiedossa, kun mennään eteenpäin. Olen ymmärtänyt, että näin on nyt tilanne syntynyt, ja perustuslakivaliokunta joutuu nyt miettimään kunnallisen itsehallinnon suojaa suhteessa kuntalaisten oikeuksiin saada yhdenvertaisesti palvelut.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa unohtuu näköjään, miksi tätä uudistusta tarvitaan. Välillä keskusta on sitä mieltä, että hallitus on räväyttänyt karttoja, välillä, että hallitus jyrää päätöksiään läpi, ja sitten, että hallituksella on liian kireä aikataulu, ja välillä meitä syytetään siitä, että me emme saa päätöksiämme eteenpäin. Tosiasia on se, että tänä päivänä yhdenvertaisuus ei toteudu riittävällä tavalla. Nyt tällä hetkellä terveyspalvelujen saatavuus riippuu siitä, missä kunnassa sattuu asumaan tai mikä on kunnan taloudellinen tilanne.

Arvoisa puhemies! Kahdessa vuodessa on unohdettu, että keskusta vei, aivan niin kuin edustaja Orpo totesi, Paras-lailla pieniltä kunnilta järjestämisvastuun, ja nyt on todettava, että ongelma on soten pirstoutuminen ja ratkaisujen moninaisuus. Miksei keskusta kirjoittanut silloin Paras-lakiin kotikunta—maakunta-malliaan, kun teillä oli tuhannen taalan mahdollisuus siihen?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se maakuntaitsehallinto on ihan hyvä järjestely. Itse esitin sitä 90-luvun alussa ollessani ministeri silloin. Ymmärtääkseni myöskin puheenjohtaja Sipilä on puhunut pitkän tähtäyksen tavoitteena maakuntaitsehallinnosta, siitä, mikä on kaikkialla muuallakin Euroopassa, likimain kaikkialla muualla, muun muassa kaikissa Pohjoismaissa eri tavoin järjestettynä. Mutta siitähän tässä nyt ei ole kysymys. Me olemme tehneet selväksi sen, mitä kotikunta—maakunta-malli tarkoittaa, ja se tarkoittaa nyt puhuttavassa yhteydessä sitä, että se on kuntayhtymämalli, jossa mukana ovat isäntinä kaikki kyseisen alueen, pääsääntöisesti maakunnittain, kaikki maakuntien kunnat.

Mitä tulee äänimäärärajoitteeseen, minä ainakin ymmärrän, että siinä tilanteessa ei ole mitään äänimäärärajoitteita. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei pidä olla!) Silloin määräytyy se puhevalta näin rakennetussa kuntayhtymässä sen mukaan, mikä on kunkin kunnan asukasluku. Tätä kautta taataan jokaiselle kunnalle, jokaisessa kunnassa olevalle asukkaalle viimekätinen mahdollisuus vaikuttaa siihen järjestämiseen, josta nyt on pohjimmiltaan kysymys. Mutta isäntäkuntamallissa niillä sinun kinnulalaisillasi ja minun kinnulalaisillani ei ole mitään osaa eikä arpaa, muuta kuin maksumiehen rooli, edes teoriassa ei päätösvaltaa (Puhemies: No niin, minuutti taitaa olla täynnä!) tai oikeutta vaikuttaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt tuli selväksi, että se, mitä keskusta ajaa, eli maakuntaitsehallinto, minkä puolesta puheenjohtaja Sipilä on liputtanut, ei ole nyt keskustan malli. (Martti Korhonen: Ei ole, se on toinen malli!) Keskustan malli on siis kuntayhtymät maakunnittain, ja nyt, edustaja Pekkarinen, te täsmensitte, että siellä ei ole äänivaltaleikkuria. Jos siellä ei ole äänivaltaleikkuria, niin jos sen keskuskaupungin väestömäärä on suurempi kuin niiden muiden kuntien väestömäärä yhteensä, mikä estää sen, että siellä keskuskaupungin edustajilla on silloin äänten enemmistö? Ymmärtääkseni ei mikään estä sitä. No, milläs te sitten estätte sen, mitä te tässä kavahdatte, että sen keskuskaupungin äänimäärät riittävät tarvittaessa äänestämään nurin ne kinnulalaiset ja saarijärveläiset ja muut pienempien kuntien edustajat, joiden puolesta te tässä liputatte?

Herra puhemies! Kun nyt lopetan osaltani, niin totean, että toivon, että näistä hallintoasioista löydettäisiin laajempi yhteisymmärrys, koska kuten sanoin, tavoitteet uudistuksessa ovat yhteiset.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei sitä mikään estä. Ei sitä mikään estä, etteikö yhdellä kunnalla voi olla enemmistö. Mutta kysymys on nyt paljolti siitä, onko niillä kaikilla muilla kunnilla ainakin jonkun verran päätösvaltaa, sen asukasluvun mukaisessa mitassa päätösvaltaa, vaiko ei lainkaan päätösvaltaa, ja teidän mallinne ei anna lainkaan päätösvaltaa itse siinä järjestämisvastuussa.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tämän kuntarakennelain myötähän kunnille tulee lakisääteinen velvollisuus selvittää kuntaliitoksen mahdollisuus, ja siitä näkökulmasta on tärkeää, (Sirkka-Liisa Anttila: Liitoslaki!) että kunnilla on tiedossaan se, kannattaako niiden tavoitella 20 000 asukkaan kuntaa, 50 000 asukkaan kuntaa vai ei ehkä kuntaliitosta lainkaan. Sen johdosta sosiaali- ja terveydenhuollon jatkolinjauksilla oli kunnille suuri merkitys. Erityisesti kuntia kiinnosti juuri tuo, minkätyyppisiä tehtäviä 20 000 asukkaan kunnat voisivat jatkossa saada vastuulleen. Tässä Petteri Orpon, Jouni Backmanin johtamassa työryhmässä linjattiin, että nuo nykyiset yta-alueiden tehtävät pääsääntöisesti olisivat jatkossakin se sisältö. Muun muassa tämä on sellainen kysymys, joka kunnille oli tärkeä ratkaista.

Teknisesti tässä on todellakin kyse nyt tuon hallituksen esityksen täydentämistä sen osalta, että näitä yleisperusteluja täydennetään näillä sote-linjauksilla, (Sirkka-Liisa Anttila: Miksei pykäliä?) jotka ovat joiltain osin täsmentyneet ja muuttuneet kehysriihen aikaisista linjauksista, ja sen johdosta tämä ehdotus nyt on täällä, että saamme päivitettyä myös kuntarakennelain yleisperusteluosioon nämä jatkolinjaukset. Käytännössähän tarkempi lainsäädäntövalmistelu on peruspalveluministerin johdolla meneillään sosiaali- ja terveysministeriössä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain muodossa, ja se tulee sitten ensi keväänä eduskunnan käsittelyyn. Siinä yhteydessä lukuisat nyt täälläkin keskustellut yksityiskohdat tulevat ilman muuta täsmentymään. Tarkoitus on se, että kunnat samalla, kun ne tuon rakennelain mukaisesti marraskuussa ilmoittaisivat, millä alueella ne tekevät kuntaliitosselvityksen, myös ottaisivat kantaa näihin sosiaali- ja terveydenhuollon kriteereihin ja voisivat myös tuossa yhteydessä arvioida, kuinka ne pystyisivät tuolla tulevalla kuntarakenteellaan vastaamaan näihin sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeisiin.

Sinänsä itsekin katson, että kyllä suomalaisessa yhteiskunnassa olemme varsin vahvalla pohjalla siitä näkökulmasta, että meillä kaikilla on sama yhteinen tavoite turvata hyvät julkiset palvelut kaikkialla Suomessa myös tulevaisuudessa. Nyt kiistaa on ainoastaan siitä, millä hallinnon mallilla parhaiten nuo palvelut tulisivat turvatuiksi. Hallituksen malli lähtee nykyisestä kuntapohjaisesta mallista. Se edellyttää sitä, että kuntia on merkittävästi vahvistettava, mutta me tavoittelemme kunnallisen itsehallinnon vahvistamisen tietä, kun taas keskustan vaihtoehto on tämä maakunnallisen itsehallinnon kehittämisen tie ja perussuomalaiset eivät vielä omaa malliaan ole löytäneet, mikä kieltämättä on mielestäni eduskuntapuolueelle ehkä vähän nolokin asia. Toisaalta asukkaiden näkökulmasta tärkeintä on tietysti, että palvelut saadaan toimimaan, mutta kyllä poliittisilta puolueilta luonnollisesti odotetaan, että on näkemys siitä, millä hallinnon mallilla ne tulisivat turvatuksi parhaiten.

Täällä käytiin keskustelua siitä, onko tällä hetkellä 20 000 asukkaan kunnilla järjestämisvastuu vai ei. Kun tuo Paras-laki täällä eduskunnassa käsiteltiin, niin silloin hallintovaliokunta kyllä katsoi, että järjestämisvastuu tulee siirtää näille yhteistoiminta-alueille, että lain tavoite toteutuisi, mutta tiedämme, että läheskään kaikilla alueilla näin ei ole menetelty. Itse asiassa tällä hetkellä Suomessa on sosiaali- ja terveydenhuollossa yli 160 eri järjestäjätahoa, eli siinä mielessä meillä on hyvin pirstaleinen järjestelmä. Meillä on näitä yhteistoiminta-alueita, on kuntia, sairaanhoitopiirejä ja hyvin vaihtelevasti palveluita organisoitu näiden alaisuuteen. Kyllä hallituksen linjausten tavoitteena ja myöhemmin tuon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tavoitteena on ilman muuta se, että pystymme eheyttämään näitä palvelukokonaisuuksia ja ennen kaikkea asukkaiden kannalta vastaamaan kokonaisvaltaisesti ja riittävän laadukkaasti kaikkialla Suomessa näihin tavoitteisiin.

Tältä osin on todettava, että mitä vahvemmat kunnat Suomeen saadaan syntymään, ilman muuta sitä selkeämpi ja tehokkaampi saadaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen mallista, koska tiedämme, että ei mikään kuntapohjainen sosiaali- ja terveydenhuollon malli voi ihanteellisesti toimia, jos kuntakenttä on kovin pirstaleinen talouden ja toiminnan näkökulmasta, vaan mitä vahvemmat ja elinvoimaisemmat kunnat ovat siellä pohjalla, sitä paremmin pystytään nuo palvelut organisoimaan ja järjestämään kaikille asukkaille.

Todellakaan, kuten täällä edustaja Rehulakin totesi, mikään kuntarakennelain pykälä ei näiden linjausten osalta ole muuttunut, vaan kyse on ennen kaikkea siitä, että nuo pääministerin ilmoituksessa muutama viikko sitten jo tänne kerrotut jatkolinjaukset on nyt myös muodollisesti tuotu osaksi näitä yleisperusteluja, joita on tältä osin päivitetty aiemmista. Näin ollen valiokunnilla on sitten viimeisin tieto käytössään, kun se käsittelee kuntarakennelakia.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tätä miekkailua nyt katsoin, niin puhuttiin mallista ja kenen mallista, kun pitää puhua siitä, mikä on ongelma ja miten se hoidetaan.

Työterveyshuolto toimii varsin hyvin. Hyväosaiset voivat käyttää yksityisiä palveluita. Kysymys on perusterveydenhuollosta, köyhistä, työttömistä, vanhuksista, lapsiperheistä. Tämä on se, mikä pitää hoitaa, ja täällä puhutaan byrokratiasta. (Martti Korhonen: Aivan!) Tästä on kysymys. Erikoissairaanhoito toimii hyvin, mutta totta kai, kun perusterveydenhuoltoa vahvistetaan, se vie erikoissairaanhoidosta painetta pois ja alentaa kustannuksia. Sairaanhoitopiirit toimivat tällä hetkellä oikein hyvin.

Eli tässä pitäisi katsoa se, mikä on ongelma ja mikä siihen on ratkaisu. Ratkaisu on, että perusterveydenhuoltoon saadaan lääkäreitä, hoitajia, työolosuhteet kuntoon. Tässä on ydin. Tämä on tämän asian ydin eikä se, mikä on kenenkin malli. Tässä oli kuvaus. Siihen raha, siihen resursseja, olkoon vaikka peruskuntamalli.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Päijät-Hämeessä pari vuotta sitten tehtiin selvitystä siitä, että voisi olla iso, laaja kunta, joka meillä on maakunta — meillä työssäkäyntialue on maakunta — ja Osmo Soininvaara oli tämä selvittäjä. Kunnissa keskustelu oli aika paljon samantyyppistä kuin on nyt tämä. Eli se ei sillä tavoin kyllä lupaa hyvää.

Minusta nyt täytyisi ottaa huomioon ensinnäkin se lähtökohta, että OECD-tilastojen mukaan Suomessa bruttokansantuotteen suhteessa terveysmenot ovat alhaisimpia. Tulokset ovat kuitenkin meillä, verrattuna Yhdysvaltoihin tai ihan mihin tahansa, erityisesti erikoissairaanhoidossa hyvät. Toisin sanoen se kuntayhtymä-malli, jota täällä hirveästi arvostellaan — minusta siitä kannattaisi ottaa hyvät puolet — (Mauri Pekkarinen: Aivan!) on tuottanut tämän. (Sirkka-Liisa Anttila: Hyvä, hyvä!) Se on tuottanut tämän. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!) Meidän pitäisi yhdessä löytää nyt ne sellaiset ratkaisut, että tärkein asia on terveyskeskus ja että ihminen tulee tässä hoidetuksi. Täällä on suurin osa kunnanvaltuutettuja. Tuntuu siltä, että tämä perusasia on täällä täysin unohdettu. Täällä keskustellaan vähän niistä näistä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tätä sote-sekoilua on seurannut täällä eduskunnassa, niin ymmärrän sen suuren huolen, joka kantautuu monista Suomen sairaanhoitopiireistä, jotka ovat hoitaneet tehtävänsä tähän saakka kiitettävästi. Kaikki suomalaiset, kaikki potilaat, jotka ovat menneet sairaanhoitopiireihin ja saaneet erikoissairaanhoidon palveluita, ovat saaneet hyvän hoidon, ja ei katsota heidän lompakkonsa paksuuteen, saavatko hoitoa vai eivätkö. Sitä, mikä erinomaisesti on toiminut Suomessa, ei saa rikkoa. Ja nyt hallitus on tekemässä juuri sillä tavalla. (Erkki Virtanen: Höpö, höpö!) "Vahvat hartiat" on hyvä mainosilmaisu, mutta se ei voi tarkoittaa sitä, että rikotaan toimintoja, jotka ovat vuosikymmeniä toimineet Suomessa kiitettävällä tavalla.

Pyytäisin hallituksen ministereitä kuuntelemaan suomalaisia huippuasiantuntijoita, juristeja, joilla on näkemyksiä myös näiden hallituksen esitysten perustuslaillisista tulkinnoista.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Löyhä johdatus edustaja Ruohonen-Lerneriltä. Mutta tässä on suuri ongelma se, että keskustellaan semmoisista tulevista, joista ei ole pohjaesitystä. Täällä on käyty kauhean kiivas keskustelu keskustan monikunta-mallista ja sitten tästä vastuukunta-mallista, jota kuvaillaan yleisellä tasolla Orpon työryhmän esitysten pohjalta. Kummastakaan ei ole semmoista yksityiskohtaista tietoa, että voitaisiin sanoa, miten ne toimisivat käytännössä, miten ne vastaisivat kansalaisten perusteltuihin odotuksiin paremmista terveyspalveluista, miten kansalaisten yhdenvertaisuus, kuntien kansanvaltaisuusperiaate toteutuu niissä, miten turvataan vähemmistösuoja ja miten taas tämmöinen normaali demokraattinen enemmistöperiaate.

Tarvitaan lisätyötä. Varmaankin nyt on tilanne se, että esimerkiksi perustuslakivaliokunta ei pysty, eikä voikaan, ottaa kantaa siihen, minkälaiset mallit ovat perustuslain mukaisia, minkälaiset eivät, vaan pitäisi keskittyä tähän nyt käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen: minkälaisella prosessilla kunnat lähtevät selvittämään tulevaa kuntarakennetta.

Pitää ottaa kantaa myös niihin oikeuskanslerin esittämiin kysymyksiin, onko meillä eduskuntana riittävä tieto tämän asian käsittelyyn ja onko kunnilla sitten ja missä vaiheessa riittävä tieto näistä reunaehdoista. Se ei koske pelkästään tätä sote-lakia vaan myös kuntalakia, valtionosuuslainsäädäntöä, metropoliratkaisuja ja niin edelleen. Meidän pitää se tässä eduskuntakäsittelyn yhteydessä pystyä ratkaisemaan.

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toistuvasti on annettu lu-pauksia, että kuntia ei velvoiteta pakkoliitoksiin. Kuitenkin kuntaliitoksia halutaan kiertäen sote-uudistuksen avulla. Tässä kunnille asetetaan erittäin vaikea velvollisuus tehdä selvitys kuntien yhdistymisestä. Monelle kunnalle tällainen selvitys ja siihen osallistuminen on vastentahtoista. Erityisen ongelmalliseksi sen velvollisuuden tekee se, että yhdistymisselvitys tulee tehdä jo runsaan vuoden kuluttua, viimeistään 1.7.2014. Kunnilla tulee olla myös riittävät tiedot siinä vaiheessa, kun uudistusta kuntarakennelaissa niille asetetaan ja tämä velvollisuus selvittää kuntien yhdistymistä tulee voimaan. Toteutuuko tämä? Saavatko kunnat riittävästi tietoa ja selvitystä ja myös riittävän ajoissa?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten huomaamme, vastuukunta-malli herättää paljon intohimoista keskustelua. Tässä mallissa on kuitenkin suuria hyötyjä suhteessa kuntayhtymä-malliin, ja yksi keskeisimmistä hyödyistä on se, että sosiaali- ja terveyspalveluja ei eriytetä kunnan muista palveluista. (Jouni Backman: Juuri näin!) Yksi kaikkein tärkeimmistä sosiaali- ja terveyspoliittisista tavoitteista tulisi tänä päivänä olla se, että terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä ennalta ehkäisevät toiminnot saadaan punaiseksi langaksi kaikkeen yhteiskunnan toimintaan.

Miten ihmeessä kuntayhtymä-malliin istuisi esimerkiksi ajatus lasten ja nuorten hyvinvointilautakunnasta, johon on yhdistetty neuvolat, nuorisotoimi, koulut, päiväkodit ja eräät terapiapalvelut? (Martti Korhonen: Ei mitenkään!) Tähän suuntaan meidän tulisi kuitenkin edetä eikä suinkaan eriyttää sosiaali- ja terveyspalveluja kunnan muista toiminnoista.

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä pykälätön hallituksen esitys tuntuu olevan selkeä peruste kuntarakenteeseen vaikuttamiselle. Täällä esityksessä todetaan, että sote-palvelut ovat noin 46 prosenttia kuntien menoista, joten niillä on keskeinen merkitys kuntien kuntarakenneratkaisuissa. Jää kuitenkin täysin epäselväksi se, miten tuolla nevoilla ja metsissä ja järvien selillä siirrettävillä kuntarajoilla voidaan vaikuttaa tähän 46 prosentin lukuun. Kyllä se jää täysin haaveeksi.

Toinen kysymys on sitten nämä laajan perustason sote-palvelut, joita osalla kunnista on mahdollisuus järjestää. Siellä edellytetään riittävää kantokykyä, osaamista ja infrastruktuuria ja muita palvelujen järjestämisen edellytyksiä. Kuitenkin kun katsotaan kuntataloutta, niin tällä hetkellä juuri nämä isotkin kaupungit ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa ja niiden palvelujenjärjestämiskyky on uhattuna.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitelleet tätä kuntajakolakia ja erityisesti sote-linjauksia, ja siellä lukuisia asiantuntijoita kuunnellessa on välittynyt sellainen kuva, että sote-asiantuntijat ovat käytännössä yksimielisiä siitä, että tämän uudistuksen on nyt edettävä ja on otettava askel eteenpäin sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvistamiseksi. Me olemme itse asiassa tässä jo myöhässä. Ja kun näitä lausuntoja kuuntelee, näen hyvin tärkeänä, että kuntalaisten kannalta, palvelujen kannalta, lasten, nuorten, ikäihmisten kannalta meidän on kyllä täällä eduskunnassa löydettävä sopu siitä, miten tässä edetään. Me emme voi riidellä kansalaisten kannalta kaikkein tärkeimmässä asiassa. Tämä on hyvin ikävää.

Minä ihmettelen keskustan kantaa. Te olette kahdeksan vuotta sitten Paras-hankkeen isänä käynnistäneet tämän ansiokkaasti. Nyt hylkäätte oman lapsenne ja olette tuomassa (Välihuutoja) tämän hallinnollisen riidan tähän väliin, kun meidän pitäisi yhdessä oikeasti viedä tätä hanketta eteenpäin.

Yhtä ikävää on se, että suuri eduskuntapuolue perussuomalaiset ei todellakaan vielä ole tuonut minkäännäköistä esitystä. Päinvastoin eräänkin edustajan (Puhemies koputtaa) kannanotossa mainittiin, että tämä uudistus pitäisi tappaa. Minusta tämä on vastuutonta suomalaisten kannalta.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksella on kaksi suurta tavoitetta, ja ne tavoitteet tullaan saavuttamaan: on kuntarakenneuudistus, ja on sote-uudistus. Ja on aivan välttämätöntä, että sote-uudistuksesta tehdään päätöksiä, jotta kunnissa pystytään miettimään sitä järkevää kuntien yhdistämistä, kuntakokoa.

Täytyy sanoa, että välillä vaikuttaa siltä, että kateus vie kalatkin vesistä. Teillä keskustallakin on ollut tietysti mahdollisuus aikanaan tehdä niin sote- kuin kuntauudistuskin, ja kuntauudistusta aloititte, mutta sote-uudistusta ette päässeet aloittamaan hallitusaikana. Mutta minä toivon, kun tämä on kaikille meidän kansalaisillemme niin äärettömän tärkeä asia, että lääkärinpalvelut saa sieltä terveyskeskuksesta, sinne pääsee, saa ennalta ehkäisevän terveydenhuollon palvelut, lapset pääsevät neuvolaan, saa kouluterveydenhoitajan palvelut ja erikoissairaanhoidon palvelut ovat kaikilla saatavilla. Me voimme puhaltaa yhteen hiileen ja miettiä tätä asiaa nyt jokaisen ihmisen kannalta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitten tuottamisen kannalta, eikä kinastella siitä, mikä tämä rakenne on. Ja tämä, mitä nyt hallitus vie eteenpäin, on...

Meni minuutti.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suurena vaarana on tuplavahinko: yhtäältä kunnallinen itsehallinto romutetaan, ja toisaalta sote-uudistus jää raakileeksi ja sosiaali- ja terveyskenttä on sitten vuosia hämmennyksen tilassa. Myös aikataulut ihmetyttävät. Eduskunnan pitäisi säätää tämä niin nopeasti, että tämä on heinäkuussa voimassa, ja kuntien pitäisi antaa vuoden kuluttua heinäkuun alkuun mennessä selvityksensä. Tällainenhan on pilkantekoa, kun kunnat joutuvat tekemään sen laput silmillä, kun ei ole tietoa sote-linjauksista. Yhdistämisselvityksiin liittyy myös tosiasiallinen pakottaminen kuntaliitoksiin. Nyt kysytään valiokunnilta ryhtiä sen perään, mitä asiantuntijatkin ovat sanoneet, niin perustuslakivaliokunnalta (Puhemies koputtaa) kuin hallintovaliokunnaltakin.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on useissa puheenvuoroissa pohdiskeltu sitä, voiko tällainen kotikunta—maakunta-malli olla nyt sitten toimiva. Minulla itselläni on lähes kymmenen vuoden kokemus tämäntyyppisen mallin toimivuudesta, ja tälläkin kertaa minä voin sanoa sen täälläkin salissa, että se on erittäin toimiva, se on taloudellisesti tehokas, sitä kautta pystytään tuottamaan erittäin tehokkaasti muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, se on erittäin demokraattinen, avoin. Ja kun on kysytty, että mitäs on kuntien tehtävinä, niin kuntien yksi tehtävä on muun muassa toimia edunvalvojana siinä, että ne palvelut todella kunnan alueella tuotetaan.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, hallintovaliokunnan jäsenenä minä mietin täällä, voinko minä tämän nyt käsillä olevan esityksen pohjalta olla tekemässä lopullista päätöstä muun muassa kuntarakennelaista. Ja pakko minun on yhtyä samaan kuin monet perustuslain asiantuntijat: tällä hetkellä muun muassa sote-ratkaisut ovat niin epäselvät, että (Puhemies koputtaa) minulla ei ole perusteita tehdä siitä lopullisia päätöksiä.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini puhui täällä, että hallinnosta ei pitäisi keskustella vaan palveluista. Tämä hallinto on kuitenkin siinä mielessä tärkeä, että mitä enemmän näitä raja-aitoja julkisessa terveydenhuollossa ja myös sosiaalihuollossa on, sitä enemmän niitä ongelmia on. Näitten raja-aitojen ylittäminen monessa mielessä on vain käytännössä vaikeata. Se hankaloittaa johtamista ja toimintojen koordinointia.

Mikäli itse olen käsittänyt tämän hallituksen esityksen ja Petteri Orpon työryhmän ulostulon oikein, niin eihän tämä kiellä millään tavalla muodostamasta laajempiakin sote-alueita. Jos tätä paperia tarkkaan lukee, niin täällähän lukee, että kunnat voivat sopia päätöksenteosta toisinkin, niin että kyllähän tämä aika pitkälle mahdollistaa niitäkin malleja, mistä tässä salissa puhutaan, ja kuitenkin viime kädessä, tulipa minkälainen malli tahansa, me joudumme perustuslain kautta katsomaan sitä. Perustuslaissa on toki muutakin kuin kunnallinen itsehallinto, siellä jokaisella on omaisuuden suoja -lauseke. Kyllä tämän pitää olla se prioriteetti, ja sen jälkeen voidaan arvioida, mutta tämä mallihan mahdollistaa kaiken.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on mukana myös tämä kielilain muuttaminen. Kysyn ministeri Virkkuselta nyt suoraan: jos tämän myötä Kotka ja Pyhtää eli Pyttis pakotetaan yhteen, niin tuleeko tällä hetkellä yksikielisestä 55 000 asukkaan Kotkasta nykyisen kielilain vastaisesti kaksikielinen, jos 5 000 asukkaan niukasti kaksikielinen Pyhtää tähän yhdistymiseen pakotetaan? Jos näin, niin voin kertoa teille, että kun kunnilta tätä asiaa kysyttiin, niin Kotkassa tätä pähkähulluutta vastustavat ihan kaikki puolueet, myös teidän oma kokoomuksenne ja jopa RKP, eikä se myöskään ole tämän perussuomalaisten lanseeraaman peruskuntamallin mukaista. Jag frågar: är det sant, och om det är sant, hur är det möjligt?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän hieman erikoisena sitä kannanottoa, minkä edustaja Koskinen tässä toi esille, että nyt pitäisi jotenkin tämä hallituksen sekava sote-uudistus erottaa tästä rakennelaista ja käsitellä näitä erikseen, koska me olemme täällä käsittelemässä hallituksen täydentävää esitystä juuri sen takia, että oikeuskansleri lausui, että eduskunnalla ja kunnilla pitää olla riittävät tiedot tästä sote-uudistuksesta, jotta voidaan rakennelakia käsitellä. Sen takia haluan todeta, että tämä hallituksen täydentävä esitys, joka nyt on tuotu, on aika erikoinen, koska se ei sisällä todellakaan mitään pykälämuutoksia, vain perusteluihin ja sielläkin erittäin vajavaisia lisäyksiä ja heikkoa informaatiota, ja sen takia näen, että jos hallitus olisi viisas, se vetäisi koko rakennelain nyt pois ja toisi tämän kuntauudistuksen kokonaispakettina tänne eduskuntaan, jolloin voitaisiin arvioida niin valtionosuusjärjestelmäuudistusta kuin sote-uudistusta ja kuntarakennetta yhdessä ja niitten perustuslainmukaisuutta.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on kaikilla yhteinen tavoite, kuntarakenteen tehostaminen, ja keskusta ajoi sitä jo Paras-hankkeen yhteydessä. Oikeastaan tässä on kysymys vain tämän prosessin tehostamisesta, ja kaikesta tästä huolimatta me olemme saaneet kuitenkin aika suuren riidan aikaiseksi, mitä on jossain määrin vaikea käsittää.

On selvää, että kunnat täytyy velvoittaa selvittämään, ja siitähän tässä nyt on kaiken kaikkiaan kysymys. Ongelma on se, että OECD on todennut, että meillä palveluissa nimenomaan kuntasektorin osalta on tehojen puutetta, ja tärkeätä on nyt, että kunnat yhteistoiminnassa tai vastuukunnan johdolla katsovat, miten palvelut tuotetaan kaikkein tehokkaimmin, ja katsovat sitä palvelulähtöisesti ja katsovat niitä kustannusrakenteita eri kunnissa myöskin.

Tämä kuntajakolaki on sillä tavalla helppo, että tässähän ei ole kysymys pakkoliitoksista, vaan kunnat itse päättävät. Jos on tilanne, jossa on kunta, jonka taloudellinen tilanne on täysin kestämätön, niin silloin perusoikeuksien turvaamiseksi on pakko tehdä jotakin, ja silloin valtioneuvosto puuttuu, ja se on tässä suhteessa aivan oikein. Täytyy sanoa, että kun maailma muuttuu, niin kyllähän tässä riittävät perustiedot ovat olemassa sille, että kunnissa voidaan päätös tehdä. Perustuslakivaliokunnalla on selkeä linjaus, mitä tulee kuntien yhteistoimintaan. (Puhemies koputtaa) Jos näitä linjauksia noudatetaan, niin tältä osin voidaan ottaa selkeästi mahdollisia kehittämistoimenpiteitä.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta edustaja Toivakka käytti täällä hiukan aikaa sitten erittäin hyvän puheenvuoron nostaessaan esille sen, että tässä on kysymys ihmisille elintärkeistä palveluista ja nimenomaan tulevaisuuteen katsomisesta.

Tulen itse jäniksenä kulkevasta kunnasta, Kouvolasta, jossa on kuntaratkaisu tehty ja tällä hetkellä pyritään ratkaisemaan sosiaali- ja terveysratkaisuja ja on otettu aimo askel eteenpäin. Haluan kyllä nyt muistuttaa siitä, että tässä ei rakenneta tämän päivän tarpeeseen vaan tulevaisuuden tarpeeseen sosiaali- ja terveyspalveluita. Meillä ei täällä salissa kyllä pitäisi olla varaa nyt tähän kissanhännänvetoon, vaan pitäisi yhteistuumin pystyä rakentamaan sellaiset palvelut ihmisille, että he todella saavat sosiaali- ja terveyspalvelut myös 2020:kin. Tämä on minusta tärkeää, että huolehditaan siitä, että mennään nimenomaan se palvelu edellä, ja pidetään huolta siitä, että ne palvelut ovat saatavissa.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on asiantuntijoidenkin mielestä huono. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kaikki professorit, voi sanoa näin, Kaarlo Tuorista lähtien pitävät sitä huonona.

Ensiksi, se on perustuslain vastainen ja demokratian vastainen. On tällaisia renkikuntia, mitkä eivät ole muita kuin maksujen maksajia. (Erkki Virtanen: Ei se nyt ole niin, edustaja Jääskeläinen!) Toiseksi, palvelut huononevat. Meillä on hyvä erikoissairaanhoidon järjestelmä tällä hetkellä, sairaanhoitopiirit, ja nyt ne lakkautetaan ja tätä erikoissairaanhoidon järjestelmää hajautetaan, ja on hyvin vaarallista, miten nämä erikoissairaanhoidon palvelut saadaan. Kolmanneksi, rahoituksesta ei ole mitään tässä puhuttu. Rahoitus on kaikista olennaisin. Hallitus on leikkaamassa peruspalvelujen rahoitusta, ja myöskin terveydenhoitopalvelut tätä kautta heikkenevät. Neljänneksi, todella tässä on hallintojen ja himmeleitten himmeli. Minä en ymmärrä, miten monta porrasta kaiken kaikkiaan tässä on — ainakin neljä tai viisi. Ja viidenneksi... (Puhemies: Nyt minuuttiporras on tullut täyteen!)

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Julkisen perusterveydenhuollon vetovoimaa ja palvelukykyä voidaan varmistaa vain sillä, että sillä on käytössä jatkossa kokeneempia lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Se, miksi perusterveydenhuolto ei ole pysynyt mukana siinä kilpailussa erikoissairaanhoidon kanssa, johtuu siitä, että erikoissairaanhoito on paremmin johdettu ja hoidettu ja siinä on ollut kuntayhtymämalli. Jotta tätä vetovoimatekijää voidaan parantaa, ehtona on, että tämä järjestämisvastuu sekä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen että erikoissairaanhoidon osalta on maakunnallinen, riittävän vahva malli. Meillähän on olemassa kokemusta tästä kuntayhtymämallista, jossa tämä toimii erittäin hyvin ja jota täällä viime aikoina on kiitelty ja kehuttu. Eli otetaan käyttöön tämä malli, josta on kokemusta, parannetaan vetovoimaa, annetaan mahdollisuus kokeneille lääkäreille ja sairaanhoitajille perusterveydenhuollossakin.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikkein tärkeintä tässä keskustelussa olisi nyt antaa perustuslakivaliokunnalle sen tarvitsema työrauha. Vasta sen jälkeen näemme, miten uudistus etenee. Se ei kuitenkaan vähennä Petteri Orpon työryhmän vetämän työn arvoa. Siksi olenkin aivan tavallisten suomalaisten puolesta pahoillani siitä, että käyty keskustelu on ollut kaikkea muuta kuin käsiteltävän asian arvoinen. Me emme ole itse asiassa päässeet keskustelemaan koko uudistuksen vaikeimmasta kohdasta eli monikanavaisen rahoituksen korvaamisesta yksikanavaisella. Nykyisellä monikanavaisella rahoitusmallilla me emme voi kovin montaa vuotta jatkaa. EU:n potilasdirektiivi tulee haastamaan meidän terveydenhuollon tuottamis- ja rahoitusmallit perusteellisesti, ja tähän haasteeseen kaipaisin niin hallitukselta kuin oppositiolta konkreettisia vaihtoehtoja hallinnollisten kiistelyjen sijaan.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, kumpi on huolestuttavampaa, perustuslain yli käveleminen vai kaikkien asiantuntijoiden mielipiteen sivuuttaminen tyystin. Hallitus harrastaa tällä hetkellä kumpaakin aika ansiokkaasti.

Itse asiassa tämä hallituksen malli on lumeuudistus. Se muuttaa kuntarakenteita ja keskittää päätösvaltaa yksiin käsiin ja ottaa sitä pois muilta. Vaativimpien palvelujen kannalta järjestämishartiat jopa kapenevat. Palvelujen kehittämistyön sijasta paukkuja laitetaan hallinnon uudistamiseen. Mikään ei takaa, että keskittämällä päätösvaltaa kuntien talous ja palvelut pelastuisivat.

Arvoisa ministeri, sanoitte aiemmin, että pienet yksityiskohdat ensi kevääseen mennessä selkiintyvät. Entäs isot asiat, esimerkiksi sairaanhoitopiirien purkaminen tai tämä rahoitusmalli — milloin niihin saadaan vastauksia?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä suurin väärinkäsitys tässä julkisessa viestinnässä liittyen kuntarakennelakiin on se, että pieniltä kunnilta viedään oikeus järjestää palveluja. Tämähän on viety jo vuonna 2007, kun Hannes Manninen esitteli Paras-lain, jossa kunnat pakotettiin liittymään vähintään 20 000 asukkaan sote-alueisiin. Eli tämä on tapahtunut jo monta vuotta sitten, ja nyt pitäisi ainakin se propaganda lopettaa, että pieniltä kunnilta viedään mahdollisuus järjestää palveluja. Se tapahtui jo kuusi vuotta sitten. Se juna on jo mennyt.

Se, mikä tässä jatkossa on tärkeää, on se, että kasvukeskukset saadaan ihan kuntaliitosten muodossa yhteen. Kehyskuntien kermankuorinta ei voi jatkua enää seuraavaa vuosikymmentä. On tärkeää myös se, että niille maaseutumaisille alueille, jonne ei muodostu vahvoja peruskuntia, voi tulla myös kuntayhteistyön kaltaisia liittymiä. Tämä esitys mahdollistaa sen, että kuntayhtymämalli on mahdollista myös siellä, minne vahvoja peruskuntia ei muodostu.

Reijo Hongisto /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Monissa puheenvuoroissa on haikailtu leveämpien hartioiden ja niiden kautta saatavan laajemman vastuun perään. Kuitenkin näyttää siltä, että tällä hetkellä asioita suunnittelevat pelkästään hallituspuolueitten edustajat ja heidän valitsemansa asiantuntijat. Kansanvalta on sivuutettu sananmukaisesti asiassa, joka koskettaa koko kansaa. Näyttää siltä, että sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää käytetään kuntarakenneuudistuksen pelinappulana. Jotta tämä laajempi vastuu, laajempi konsensus saavutettaisiin ja loppuisi tällainen sanan säilällä miekkaileminen tässä salissa, niin esitän, että perustetaan työryhmä, johonka tulee edustus kaikista eduskuntapuolueista. Tällä tavalla voidaan saada laajempaa vastuuta tähän asiaan.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä iltapäivän kuluessa näyttää tulevan jokaiselta hallituspuolueelta omaa tulkintaa, ja tuo edustaja Kalliorinteen tulkintahan oli hyvin mieluisa, jos se vain tulee myös lakiin, että kuntayhtymät ovat mahdollisia ja voidaan esimerkiksi Oulun Eteläiseen sote-yhtymä perustaa. Tämä oli hyvä uutinen, ja tulemme seuraamaan, tuleeko näin käymään. Mutta keskustan ja hallituksen linjaero on siinä, että meillä lähtökohta on kuntien välinen yhteistyö ja hallituksen linja on päätösvallan keskittäminen maakuntakeskuksiin. Siinä se pihvi on.

Täällä ei ole vielä puhuttu tästä substanssista mitään, esimerkiksi siitä, että hallitus haluaa siirtää keskussairaalat maakuntakeskusten omistukseen. Tämä on muuten mielenkiintoinen juttu. En tiedä, millä tavalla se tullaan toteuttamaan, miten nämä tullaan arvostamaan ja millä tavalla tämä prosessi hoidetaan. Veikkaan, että jos hinnasta ei löydy yksimielisyyttä, niin tämä on vuosien oikeustaistelu siitä, mikä on minkin keskussairaalan hinta ja miten se tullaan rahoittamaan. Olisi ollut paljon järkevämpää säilyttää nämä sairaanhoitopiirit ja koota niiden yhteyteen tämä maakuntapohjainen terveydenhuollon kokonaisuus, jossa olisi ollut perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Wallinheimo peräänkuulutti työrauhaa perustuslakivaliokunnalle, ja edustaja Zyskowicz puolestaan toivoi, että perustuslakivaliokunta arvioisi kunnallista itsehallintoa suhteessa kansalaisten perusoikeuksiin. Suomen perustuslain 19 §:hän määrää, että kaikilla kansalaisilla tulee olla yhdenvertainen oikeus muun muassa sosiaaliturvaan ja riittäviin terveyspalveluihin. Tänään alkoi perustuslakivaliokunnassa kuuleminen, ja kansalaisten yhdenvertaisuus oli siellä hyvin keskeisesti esillä: toisaalta kansalaisten yhdenvertaisuus verrattuna niihin, jotka asuvat eri puolella Suomea, toisaalta niihin, jotka tulevat asumaan niin sanotussa vastuukunnassa suhteessa renkikuntaan. On totta, että laissa on vielä paljon parantamisen varaa tässä suhteessa. Me emme halua rakentaa sellaista järjestelmää, jossa joillakin kunnilla on päätösvalta ja joillekin jää vain rahoitusvastuu. Vähän tätä järjestelmää ja lakia pitää vielä parantaa siltä osin, että nimenomaan pienten kuntien edustukseen ja päätösvaltaan liittyvät asiat saadaan ratkaistua.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun perustuslakiasioista oli puhe, niin niistä sanonkin sen, että tämän päivän hallituksen esitys pilkkaa demokratiaa aika pahasti. Ensinnäkin on tämä kuntaosuus perustuslaissa, 121 §. Puhutaan sitten myös 2 §:stä Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate. Siinä on selvästi sanottu 2 momentissa: "Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen." Mutta miten on käymässä näille alle 20 000 asukkaan kunnille elikkä sille väestölle, jolla on äänioikeus? Näyttää siltä, että heillä on vain kaksi mahdollisuutta: joko liittyä isompaan kuntaan ja itkeä tai olla hiljaa ja itkeä. Elikkä he menettävät oikeutensa puhua ja äänestää.

Sitten vielä ylimääräisestä hallinnosta: joka paikassa näkyy olevan periaatteena, että ylimääräinen hallinto puretaan, mutta oletteko te ottaneet huomioon sen, että osa hallinnosta tarkoittaa myös demokratiaa, se tarkoittaa sitä osuutta tälle väestölle, (Puhemies koputtaa) että he saavat puhua?

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En ymmärrä, mitä hyvää tämä rajojen runnaaminen yhteen toisi tähän maahan. Se ei kyllä vähennä yhtään vanhuksia tästä maasta, se ei tuo yhtään vähempää sairaita tähän maahan, eikä se kyllä lisää lääkäreitä tuonne maakuntiin eri puolille. Eli ei tässä pakkoliitosasiassa ole siinä mielessä mitään järkeä.

Kuntakenttä tällä on kyllä saatu sekaisin. Kaikki kehitystyö, mitä siellä on tehty, on käytännössä pysähtynyt nyt kahdeksi vuodeksi. Myös tämä sote-soppa tuntuu olevan sekaisin, kun tätä keskustelua on täällä kuullut, hallituksen sisällä, myös täällä salissa, niin kuin se on erityisesti tuolla kuntakentällä. Mutta ennen kaikkea sen, että johtavat asiantuntijat ovat tyrmänneet tämän mallin, pitäisi kyllä herättää tätäkin salia paljon enemmän, ja onneksi perustuslakivaliokunta sitä käsittelee.

Kysyisin ministeri Virkkuselta näistä pakkoliitosselvittelyistä: Mitkä ovat kustannukset niistä kunnille? Ne syövät viranhaltijoitten aikaa. Maksaako valtio nämä selvityshenkilöitten (Puhemies koputtaa) kustannukset kunnille?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen, onko keskusta hallituspuolue. Ei, se on opposition pienin puolue, ja silti hallituspuolueet kiinnittävät koko ajan huomion keskustan malliin ilman, että teillä on omaan malliin mitään pykäläsisältöä, niin kuin edustaja Rehula tuossa sanoi.

Kysymys on nimenomaan vastuusta ja vastuunkannosta. Te puhutte paljon vastuusta, mutta te ette todellisuudessa aukaise tätä omaa mallianne yhtään. Tämä on vain sotkenut tämän koko kuvion, ja kun tässäkin salissa kuuntelee näitä perusteluja, niin ne ovat täysin päinvastaiset salin oikealla ja salin vasemmalla puolella. Tuokaa ne pykälät, olkaa vastuullisia ja toimikaa vastuullisesti. Ja se olennainen asia tässä on, kuten edustaja Soini sanoi, pääseekö ihminen sairaalaan, lääkäriin vai ei.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni perin erikoista hallituksen sekä kuntarakenne- että sote-uudistuksessa on se, että on lähdetty kiipeämään väärästä päästä puuhun, ollaan purkamassa niitä rakenteita, jotka ovat toimineet erittäin hyvin. Muun muassa sairaanhoitopiirit ovat Suomessa tuottanet kansainvälisessäkin vertailussa erittäin kohtuuhintaisia, hyviä palveluita. Ne puretaan nyt, ja ei oikein tiedetä, mitä tilalle saadaan.

Sitten toisaalta ei ollenkaan puututa näihin isoihin ongelmiin, joista muun muassa edustaja Wallinheimo täällä otti esille tämän monikanavaisen rahoituksen. Kyllähän tähän rahoitusongelmaan, kun tämä monikanavaisuus on aiheuttanut valtavasti pulmia, nyt nimenomaan olisi kannattanut puuttua. Ja sitten on näitä avoimia kysymyksiä, joita täällä on lueteltu, muun muassa nämä sairaanhoitopiirien purkamisesta johtuvat pulmat, monta, monta isoa asiaa, joita on jätetty täysin auki.

Ja kyllä minusta on perin erikoista myös se, että perustuslakivaliokunnan kannanmuodostukseen ovat eräät poliitikot hallituspuolueista ottaneet kantaa ja yrittäneet vähän puuttua. Tässä mennään kyllä nyt todella pitkälle.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on kajoamassa oikeusvaltion ytimeen. Perustuslaki takaa kunnille itsehallinnon, mutta tämä hallituksen sote-malli kaventaisi itsehallintoa ja siirtäisi valtaa nimenomaan näille vastuukunnille, suurille kunnille, ja kyllä se niin vain on, edustaja Kalliorinne, että esimerkiksi Pirkkalassa on tehty vastine tästä asiasta juuri, koska he pelkäävät sitä, että heiltä menee päätösvalta, elleivät he sitten liity toiseen kuntaan. Kuntajako- ja sote-lait ovat megaluokan hankkeita, ne yritetään viedä salamavauhtia läpi, mutta kuitenkin me kuulimme täällä juuri, että perustuslakivaliokunnassa on vielä tutkittava moneen kertaan tämä asia.

Asiantuntijat hämmästelevät, miten ottaa kantaa näihin perusteluihin liittyen soteen, kun pykälääkään ei ole valmiina. Ennen kaikkea kuntakentällä ihmetellään esimerkiksi sitä, mihin siirtyvät ne terveydenhuollon kiinteistömassat, mitä siellä on, ja nimenomaan se tässä tuntuu taustalla olevan, että ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut on valjastettu pakkoliitosten välineeksi, keskuskaupunkien vallankaappaus. Kuulin tuossa juuri tuon kehyskuntien kermankuorinta -nimityksen äsken. Oulussahan se on viety pois, mutta ainakin meillä Pirkanmaalla kunnat haluavat pysyä itsenäisinä ja niitä nyt pakotetaan väkisin yhteen ja maaseutukunnista osa lopetetaan ja reuna-alueilta lopetetaan palvelut. Sillähän tavalla sitten säästetään tässä asiassa.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Orpo aloitti täällä puheenvuoronsa, että halutaan tehdä vahvoja peruskuntia ja tämä uusi malli perustuu työssäkäyntialueisiin. Hän kuvasi niitä näin, että siellä, missä ihmiset liikkuvat ja asioivat, ja nythän tästä ei voi vetää mitään muuta johtopäätöstä kuin sen, että palvelut keskitetään yhdelle alueelle. Minusta edustaja Kauma juuri ampui alas tämän periaatteen tuossa omassa puheenvuorossaan, vaikkakin he tulevat molemmat samasta puolueesta. Hän viittasi tuohon perustuslain 19 §:ään erinomaisesti, ja nyt tietenkin kysymykseni kuuluu, kumpaa perustuslakivaliokunta nyt painottaa: sitä kansalaisen asemaa, kansalaisen perusturvaa ja oikeutta saada palvelut lähellä, omalla alueellaan, vai sitä, mikä se hallintorakenne on?

Toiseksi epäselväksi jäi myös se, kun ministeri viittasi tähän erilaisten mallien ilmenemiseen ja voimassaoloon, onko niin, että sallitaan erilaisia malleja, vai tuleeko vain yksi ja ainut malli, jota sovelletaan sitten koko maahan.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tätä hallituksen kuntajakolain ja sote-uudistuksen sotkua osoittaa myöskin se, että täällä hallituspuolueen edustajat mitä ihmeellisimpiä tulkintoja, toinen toisistaan poikkeavia tulkintoja, esittävät. Täällä mielenkiintoisin tulkinta tuli kyllä kokoomuksen taholta, kun sanottiin, että tämä mahdollistaa kaiken — siis mahdollistaa kaiken. Ministeri Virkkunen, jos tämä on näin, että tämä mahdollistaa kaiken, niin miksi me tätä keskustelua täällä käymme? Mikä on se tarkoitus, jos tämä kaiken mahdollistaa? Pitääkö tämä paikkansa? Jos ei, ampukaa tämä oman puoluetoverinne juuri äsken esittämä ajatus heti alas.

Sitten toinen kysymys, konkreettinen kysymys: voiko esimerkiksi Mikkelin sote-alue, joka on juuri muodostettu ja joka juuri on osoittanut toimivuutensa, jatkaa, vai eikö se voi jatkaa? Siis vastaus tähän: voiko vai eikö voi jatkaa?

Ja kolmas asia: pidän kyllä erittäin kummallisena, että minkäänlaisia todellisia taloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu eikä niitä reunaehtoja eikä mitään, mitkä liittyvät vaikkapa tähän omaisuudensiirtoon.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillä on kovapäinen, itsepäinen ja huonokuuloinen hallitus. Meillä on huonokuuloinen kuntaministeri. Meillä on huonokuuloisia kansanedustajia. Täällä täysistunnossa on lukuisia kertoja toistettu perussuomalaisten malli, (Kari Rajamäki: Eihän teillä ollut mallia!) joka tarkoittaa sitä, että meillä toimii erityisen hyvin erikoissairaanhoito, meillä toimii työterveyshuolto koko maassa. Sitä, mikä toimii hyvin, ei saa mennä rikkomaan. Sen sijaan perusterveydenhuollossa on ongelmia ja sitä pitää kehittää.

Toisin kuin hallitus, perussuomalaiset ovat kuunnelleet meidän työryhmässämme kymmeniä ja kymmeniä asiantuntijoita kuntapuolelta, sote-puolelta, ja meiltä valmistuu myöhemmin yksityiskohtainen malli, mutta ennen kuin se valmistuu, me odotamme, että hallitukseltakin tulee selkeät lakipykälät. Sitten, kun hallitus kykenee kirjoittamaan lakipykäliä, kyllä perussuomalaisiltakin tulee yksityiskohtaiset esitykset. (Erkki Virtanen: Ne olisi hyvä saada etukäteen!) Suuret linjat meillä ovat täysin selvät. (Välihuutoja) Sitä, mikä toimii, ei pidä rikkoa.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillähän on sote-linjauksessa ihan selkeä näkymä ja selkeät linjaukset, mihin me pyrimme. Ja nimenomaan tämä sote-uudistus on tehty sen takia, että uudistetaan käytäntöjä ja kehitetään myös ja pystytään vastaamaan kansalaisille siihen, että he saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Tässä on Wallinheimo esittänyt nyt tästä yksikanavaisesta rahoituksesta, että siihen tulisi pyrkiä. Minä olen ihan samaa mieltä, mutta sitä ei voida tässä vaiheessa tehdä. Ehkä sitten, kun sote-uudistus on saatu valmiiksi ja me pystymme ihan oikeasti tarjoamaan sitten kaikille kansalaisille joka puolilla Suomea ne kunnalliset palvelut sieltä terveyskeskuksesta. Tällä hetkellä siihen ei ole mahdollisuuksia.

Toivon myös, että kun tämä sote-uudistus on loppuun lyöty, täällä on todella paljon tyytyväisiä ihmisiä. Kansalaiset ovat tyytyväisiä, kun pääsevät sinne terveyskeskukseen, saadaan kaikki sosiaalihuollon palvelut turvattua ihmisille ja samoin myös erikoissairaanhoidon palvelut. Mutta erikoissairaanhoidosta haluan sanoa sen, että meillä on (Puhemies koputtaa) hyvin toimivat Hus ja Hyks ja niitä ei saa pilkkoa.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ihmettelen kokoomuksen puheenvuoroja Paras-hankkeesta. Nimenomaan kokoomuksen keskeiset vaikuttajat totesivat viime kaudella, monissa neuvotteluissa mukana olleet, että Paras-hankkeen voimassaoloaika ei saa jatkua yhtään. Nyt te haikailette sen perään.

Arvoisa puhemies! Tämä täydentävä esitys ei tuo lisäinformaatiota, vaan tämä enemmän sotkee. Jos mennään nyt hyväksymään tältä pohjalta rakennelaki, joka on hallintovaliokunnassa, niin kyllä on kunnissa ongelmallista lähteä tekemään selvityksiä. Kun ei tiedetä, mikä on tulevaisuus, ollaan varsin suuren hämmennyksen vallassa.

Tästä puuttuu rahoitusjärjestelmä, taloudelliset vaikutukset. Tästä puuttuu, miten tämä parantaa palveluja. Tämä on jokseenkin puutteellinen. Mitä tästä pystyy sanomaan selkeämpää, kun pykälät puuttuvat? Kuka päättää esimerkiksi budjetista? Kun minä yritin moneen kertaan käydä läpi, niin oli se varsinainen himmeli, miten se kulkee edestakaisin (Puhemies koputtaa) sen vastuukunnan ja niiden orjakuntien välillä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä esityksessä lukee seuraavasti: "Jos sote-alue on pääsäännöstä poiketen kuntayhtymä, sairaanhoitopiirien tehtävät, henkilöstö, omaisuus ja vastuut siirtyvät sote-kuntayhtymälle." Minä ymmärrän siis nyt niin, että myös kuntayhtymämalli on mahdollinen. Minä kysynkin nyt ministeri Virkkuselta ja haluan siihen yksiselitteisen vastauksen: Onko esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, jossa Seinäjoella on vähemmistö asukkaista verrattuna muuhun maakuntaan, mahdollisuus tehdä kuntayhtymäpohjainen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kuntayhtymä, jossa jokaisella nykyisellä kunnalla on edustus siinä sote-alueen hallinnossa, eli käytännössä ei tarvitse tehdä kuntaliitoksia? Onko näin? Jos on, niin haluan selkeän vastauksen.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On kaunista kuunneltavaa tämä keskustelu, miten me keskustalaiset olemme saaneet neuvoja siitä, miten asiat pitäisi hoitaa, ja toisekseen erityisesti lämmittää se, että meidän esityksiämme ja meidän ajatuksiamme on luettu. Se on sitten kokonaan toinen juttu, miten niitä tulkitaan.

Ykkösasian koko tässä harjoituksessa pitää olla se, että ihmiset saavat palvelut. Tämä esitys lisäyksineen, kuntajakolain täydentävä esitys lisäyksineen — mitä tapahtuu käytännössä? Edustaja Backmanilta kysyisin, jos hän olisi salissa: Saako tämän esityksen jälkeen Savonlinnan erikoissairaanhoito paremmin lääkäreitä kuin nyt? (Timo Kalli: Ei!) Onko Forssan sote-alue tämän esityksen jälkeen vakaammalla pohjalla kuin tänä päivänä? (Timo Kalli: Ei ole!) Ei muuten ole. Huoli ihmisten palveluista on se iso asia, joka on nyt heitetty sivuraiteille. Tämä hallintoharjoitus on vielä helppo sen rinnalla, kun meidän pitäisi alkaa pikaisesti puhua siitä, miten tämä kaikki rahoitetaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Rehulan kanssa täsmälleen samaa mieltä siitä, että kyseen pitää olla ennen kaikkea palveluista, ja tämä hallintodebatti, mitä tässä on käyty, on minulle ollut suunnilleen yhtä käsitettävää kuin pelargonia syntymästään sokealle, koska me olemme kutakuinkin yksimielisiä tästä, ja tiedän myöskin, mitä Orpon työryhmä on mieltä siitä hallinnosta. Se ei voi olla lopullinen ongelma, eikä tässä myöskään tuhota erikoissairaanhoitoa. Suomessa on nyt 21 sairaanhoitopiiriä. Meille saattaa tulla 23 laajaa perusvastuuta kantavaa sote-aluetta. Se tarkoittaa sitä, että pari kolme keskussairaalaa tai yliopistollista sairaalaa tarjoaa niitä palveluita laajemmalle alueelle kuin nyt. Tämä on se erikoissairaanhoidon tuhoaminen, ja näitä asioita pitää käsitellä yhtä aikaa sen vuoksi, että erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto kuuluvat yhteen. Se ongelmahan on ollut juuri siinä, että ne on nyt erotettu, ei se, että niitä ollaan nyt yhdistämässä ja integroimassa.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen itse tälläkin hetkellä kuntapäättäjänä ja olen ollut myös kuntayhtymän valtuustossa valtuutettuna. Kunnanvaltuutettuna koen, että kuntayhtymän lähettämiä laskuja on joskus vaikea ymmärtää, kun ei tiedä, mitä siellä taustalla oikein on, ja kuntayhtymän valtuustossa valtuutetut usein ottavat kuntayhtymän identiteetin itselleen. Tarkoitan tällä sitä, että kuntayhtymän valtuustossa on vaikeaa joskus ajatella asioita peruskunnan näkökulmasta ja siellä saatetaan tehdä päätöksiä esimerkiksi investoinneista, jotka eivät peruskunnan tai peruspalvelujen kannalta ole järkeviä ja saattavat jopa viedä resursseja perustasolta pois.

Vastuukuntamalli kääntää ajattelun takaisin tänne perustasolle ja kuntalaisten kokonaishyvinvointiin. Tämä nykyinen tilanne ei toki ole kenenkään vika, vaan kysymys on siitä, että kuntayhtymämallissa päättäjät miettivät vain sosiaali- ja terveydenhoitoa ja tällä hetkellä miettivät vain erikoishoitoa, ja se on liian kapea-alainen näkökulma.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Täällä on hyvin paljon iltapäivän aikana käyty keskustelua vastuukuntamallista, joka ei sinänsä ole suomalaisessa kunnallishallinnossa mikään uusi malli. Tällähän hetkellä meillä näistä yhteistoiminta-alueista noin puolet toimii vastuukuntamallilla (Tapani Tölli: Vapaaehtoisesti!) ja suunnilleen puolet kuntayhtyminä. Eli siitä tuli itse asiassa yllättävänkin suosittu organisoinnin malli tuon Paras-hankkeen aikana, että kunnat aika laajasti valitsivat tämän vastuukuntamenettelyn, mutta tällähän hetkellä se pohjautuu ihan kuntien välisiin sopimuksiin, eli siitä ei ole säädöksiä lainsäädännössä tarkemmin olemassa. Samoin palo- ja pelastustoimi on muistaakseni kahta maakuntaa lukuun ottamatta organisoitu niin ikään vastuukuntamallin pohjalle ja ympäristöterveydenhuolto täysin, eli siitä on tullut varsin suosittu toiminnan muoto kuntakentässä.

Näin ollen, kun kuntalakia ollaan uudistamassa, on todettu, että on tarpeen myös vastuukunnasta tietyt perussäädökset nostaa kuntalakiin. Mutta nyt, erityisesti kun puhutaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista, on tarpeen tarkemmin säätää siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee vastuukuntaa soveltaa, koska silloin on todella kyse erittäin merkittävästä kunnan toiminnasta ihan talouden ja kuntalaisten toiminnan kannalta. Se syy, minkä takia hallitus erityisesti priorisoi vastuukuntaa, on juuri se, että vastuukuntamallissa tuo sosiaali- ja terveydenhuolto ei eriydy omaksi hallinnonlohkokseen samalla tavalla kuin kuntayhtymässä, vaan on katsottu, että sillä tavoin voidaan sote integroida paremmin osaksi kunnan koko toiminnan kokonaisuutta eli erityisesti opetus-, liikunta- ja kulttuuripalveluita, joissa jo tällä hetkellä vastuukunnan palveluilla on ollut alueella usein kuntarajat ylittävä merkitys. Näillä kaikilla on kuntalaisten hyvinvoinnissa todella suuri rooli. Me tiedämme, että tämän kuntapohjaisen toimintamallin suurin etuhan on juuri siinä, että kun kunta vastaa koko palvelukokonaisuudesta, sen kannattaa toimia niin, että se laajasti edistää väestön hyvinvointia tuolla alueella.

On katsottu myös, että vastuukuntamalli on asukkaille selvempi vastuunkantaja kuin kuntayhtymämalli. Yksinomaiseksi toiminnan muodoksi ei vastuukuntamallia näissä linjauksissa ole kuitenkaan otettu. Hallitus katsoo, että perustasolla alueen hallinto tulisi järjestää vastuukuntamallilla, silloin kun puhutaan ihan perustason sosiaali- ja terveydenhuollosta, mutta sitten tässä laajassa sote-vastuussa kunnat voisivat sopia kuntayhtymämallin käyttöönotosta vastuukuntamallin sijasta, jos tuon sote-alueen vastuukunnan väestö on alle puolet väestöpohjasta ja vastuukunnalla ei muutenkaan ole riittävää kantokykyä vastata laajasta perus- ja erityistasosta. Siihen vaikuttaa nyt ennen kaikkea se, millä tavoin nuo sote-alueet sitten muodostuisivat, tulisiko niissä kyseeseen sitten vastuukunnan sijasta myös kuntayhtymämalli.

Tavoitteena on todellakin se, että saisimme paremmin integroitua sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut osaksi koko kunnallista toimintaa. Mitä enemmän todella saadaan muodostumaan näitä vahvoja, elinvoimaisia, yhtenäisiä kuntia, niin ilman muuta sitä tehokkaampi, selkeämpi ja demokraattisempi tästä järjestelmästä kaiken kaikkiaan saadaan muodostettua. Sehän on se hallituksen tavoite koko ajan ollut, että saisimme kunta- ja palvelurakenteen paremmin vastaamaan toisiaan. (Juha Rehula: Eihän tässä puhuta palveluista mitään!) Jos sama kunta, sen valtuusto, päättää laajasti asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta, se on selkeä, läpinäkyvä ja demokraattinen malli. Siinä kuntalaiset tietävät suoraan, kuka on vastuussa, mutta tiedämme, että kunnilla on niin laajat palveluvastuut tänä päivänä, että tällainen pirstaleinen kuntakenttä, joka Suomessa on, ei kykene noihin tarpeisiin vastaamaan, vaan tarvitaan suuremmat kunnat.

Täällä tuli kysymys myös siitä, kuka maksaa selvityshenkilöiden kustannukset. Niitä ilman muuta tulee kuntarakenneuudistuksesta ja kuntaliitosselvityksestä. Totta kai se tulee työllistämään kuntia aika tavalla, se vie voimavaroja kunnilta, ja sen johdosta nuo selvitykset kannattaa kyllä tehdä niin, että ne hyödyttäisivät mahdollisimman paljon kunnan toimintaa. Valtiovarainministeriöltä voi hakea avustusta selvitykseen, kuten tähänkin saakka. Toinen vaihtoehto on se, kun on kyse laajemmasta kuntaliitosselvitysalueesta, että kunnat pyytävät valtion erityisselvittäjää, jolloin valtio maksaa sitten koko tuon kustannuksen.

Täällä edustaja Eerola nosti esiin vielä myös kielilain muutokset, jotka niin ikään sisältyvät tuohon hallituksen esitykseen. Kielilain muutoksia on tuotu sen johdosta eduskuntaan, että haluamme varmistua, että kenenkään kielelliset oikeudet eivät heikkene, vaikka kuntarakenne muuttuisi, koska nykyinen kielilaki on tehty nykyistä kuntarakennetta ajatellen. Nyt kun toiveena ja tavoitteena on, että kuntarakenne merkittävästikin muuttuu, niin pitää varmistaa se, että kuitenkin kielelliset oikeudet pystytään turvaamaan. Esimerkiksi tuossa Kotka—Pyhtää-tilanteessa, mikä täällä nostettiin esiin, se tarkoittaa sitä, että pyhtääläisillä pitäisi jatkossakin olla mahdollisuus, jos he liittyisivät osaksi isompaa kuntaa, saada kuitenkin päätökset omalla äidinkielellään ja pitäisi olla mahdollisuus asioida omalla äidinkielellään niin kuin tähänkin saakka. Sen sijaan katukylttejä ei tarvitsisi koko kunnan alueella muuttaa kaksikielisiksi. Sekin muutos tuohon kielilakiin sisältyy. Eli jos alueella on selvästi pelkästään yksikielisiä alueita, niin ei ole tarpeen kyltitystä muuttaa.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tästä kokonaisuudesta on syytä puhua suoraan, ja niin aion tehdä.

Totesin tuossa debattikeskustelussa, että hallitukselle on syytä antaa tunnustus yhdestä asiasta ja se on läpinäkyvyys. Tämän koko hässäkän tarkoitus on näkynyt läpi hallitusohjelman tekemisestä lähtien. Tämän tarkoitus on hyvin selkeä. Se suorastaan hohtaa läpi, ja minä toistan, mikä se on: Kaikki valta keskuskaupungeille. Kehyskuntien on liityttävä keskuskaupunkiin. (Risto Kalliorinne: Oikein!) — Sitä korosti äsken muun muassa edustaja Kalliorinne. — Ja kolmas asia: tulevaisuudessa ei ole syytä olla alle 20 000 asukkaan kuntia. Kun tämä asia on ollut selkeä tavoite, niin tapahtui niin kuin kysyin hallitusohjelmaa tekeviltä, kuntaosaa, että oletteko kuunnelleet asiantuntijoita. Minulle vastattiin: "Emme ole, eikä tarvita. Jos ei tämä porukka osaa tehdä hyvää hallitusohjelmaa kunta-asioista, ei kukaan." Ja jälki on sen mukaista.

Ei hallitus ole tarvinnut asiantuntijoita senkään jälkeen. Olen useita kertoja kysynyt, erityisesti kokoomuksen edustajilta, joita nyt ei näytä paikalla olevan muita kuin ministeri. (Seppo Kääriäinen: Ei hänkään!) — Ei hänkään. Siellä edustaja Eestilä istuu nyt poikkeuksellisesti vasemmalla. — Ei ole tullut vastausta.

Viime viikolla keräsin paperille, istahdin hetkeksi, niiden asiantuntijoiden nimiä, jotka ovat ottaneet kantaa perustellusti, analyyttisesti ja vaikuttavasti — yli 20 professoria, liittyen valtiosääntöoikeuteen, terveydenhuoltoon, sosiaali-alaan, kunnallishallintoon, kunnallistalouteen — ja he suhtautuivat hallituksen esitykseen joko kriittisesti tai erittäin kriittisesti, puhumattakaan muista alan asiantuntijoista. Ketä hallitus kuuntelee? Ei tarvitse kuulla, kun tarkoitus on selvä. Toimitaan samalla tavalla kuin eräs ministeri totesi aikanaan, pienessä asiassa tosin, avustajalleen: "Minä teen nyt päätöksen, keksi sinä perustelut." Ei silloin tarvita faktoja, ja jos se on tosiasioita vastaan, sen pahempi tosiasioille.

Tämä on ollut surullista seurattavaa, kun olemme, niin kuin tässä keskustelussa on tullut esille, perustavoitteesta samaa mieltä: me tarvitsemme uudistusta kokonaisuudessaan. Meidän sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä tarvitsee, mutta tällainen uudistus pitää tehdä yhteistyössä. Miksi tällä on kiire? Kiire on se, että se saataisiin tällä vaalikaudella mahdollisimman pitkälle. Tässä on kysymys myös politiikasta ja vallasta, ja se on surullista todeta.

Tästä esityksestä, myöskin tästä täydentävästä esityksestä, puuttuvat vaikuttavuusarvioinnit käytännössä kokonaan. Eivät näillä parane palvelut eivätkä tehostu. Näissä ei ole arvioitu talou-dellisia vaikutuksia. Kansainvälisessä vertailussa on otettu esimerkiksi vain Tanska. Onko se paras vertailukohde? Tanska sopii monen maakunnan sisälle, ja siellä on vajaat 100 kuntaa nyt, mutta terveydenhuolto on tosin maakuntatasolla. Otettaisiin siitä mallia. Mutta siinä, miten muuten toimitaan, erilaisia vaihtoehtoja olisi syytä vertailla.

Kun hallitus aloitti, silloin kokoomus puhui 4 miljardin säästöstä. Aika pian puheet säästöistä loppuivat. Ja nyt sanotaan, ettei tämä olekaan mikään säästöhanke. Mutta ei tällä turvata palveluitakaan. Se on hätkähdyttävää, että kansalaisten kannalta keskeiset peruspalvelut, jotka ovat perustuslailla turvatut, valjastetaan palvelemaan toista tarkoitusta, ja se on hallintorakenteen muuttaminen. Siksi tässä ei puhuta palveluista, siksi tässä ei puhuta sisällöistä, ei puhuta tietojärjestelmien uudistamisesta, ei lääkäriin pääsystä, koska tässä on muu tarkoitus. Se on vakava asia.

Oma asiansa on sitten, mitä tämä sisältö on. Hätkähdyttävää on ollut se, kun pääministeri totesi viime sunnuntaina pääministerin haastattelutunnilla, että hallitus ei aio puuttua perustuslakivaliokunnan tulkintaan. Hallitus puuttui jo. Hallitus puuttui tässä täydentävässä esityksessään manuaalisesti ohjaten, sormella osoittaen, että perustuslain tulkintaa on syytä arvioida uudelleen. Mitä se muuta on kuin puuttumista? Ei tätä ole aiemmin nähty.

Perustuslaki on todella tärkeä, ja arvoisat kokoomuslaiset — tai arvoisa kokoomuslainen — aikanaan presidentti Paasikivi kaikissa asioissa nojautui perustuslakiin, ankkuroi monella tavalla toimintansa siihen. Kun te monesti lainaatte Paasikiveä ja toteatte, että tosiasioiden tunnustaminen on kaiken lähtökohta, niin muistakaa myös tämä asia. Hän aina, kaikissa tilanteissa, joissa se oli perusteltua, pyysi tulkinnan perustuslakiasiantuntijoilta, miten tässä tulisi mennä.

No, sitten, mitä tämä muuta sisältää? Tässä ei ole pykäliä. Tästä on erittäin vaikea vetää ne johtopäätökset, mitä pitäisi tehdä. Eivät kunnat tiedä tämän perusteella, mikä on mahdollista ja mikä ei, ja nyt pitäisi käynnistää selvitystyö varsin sekavassa tilanteessa. Miten hallitus aikoo motivoida kunnat tekemään selvitystyötä tässä sotkussa? (Erkki Virtanen: Kai ne nyt haluaa päättää, minkälaisia ne haluaa olla!) Ja jos liitokset ovat itsetarkoitus, niin kyllä kannattaa kunnissa harkita, mitä selvittää ja mitä ei.

Tässä on erittäin surullista ihmisten tasavertaisuuden näkökulmasta se, että erikokoisissa kunnissa ja myöskin lähtökohtaisesti, missä sattuu sijaitsemaan, lainsäädännöllä ollaan eriarvoisessa asemassa siinä, miten perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito järjestetään. Tässä on jo monta kertaa tullut esille se, että pienimmillä kunnilla ei ole edustajaa sitten sote-alueilla.

Sitten se, miten tämä täydennetty esitys ja sote liittyvät tähän kokonaisuuteen kaiken kaikkiaan: Tässä on ollut joitakin kommentteja, että tämä kuntarakennelaki voitaisiin hyväksyä, vaikkei tästä sotesta pystyttäisi lausumaankaan perustuslakivaliokunnassa. Mutta tämä esitys ja tämä täydentävä sanoo näin: "Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksella on olennainen merkitys kuntien tekemille kuntarakenneratkaisuille." Hallitus on linkannut nämä tiiviisti toisiinsa. Ja kun tämä sote on sekava, miten voidaan sitten hyväksyä tämä rakennelaki? Ei ole riittävästi tietoa siihen, mitä oikeuskansleri edellytti.

Arvoisa puhemies! Tästä puuttuu monia muita asioita. Tässä ei ole käsitelty metropolia lainkaan. Sitten kun tätä vastuukunta-asiaa käsitellään, ei ole otettu huomioon sitä, ovatko ne vastuukunniksi ajatellut keskuskaupungit valmiita ottamaan sen vastuukunnan vastuun. Moni on ollut todella huolissaan; he eivät pysty eikä kykene. Ja mikä on päätösvalta siinä vastuukunta—renkikunta-mallissa? Tämän perusteella, kuka tekee päätöksiä, on tilanne varsin sekava. Kuka hyväksyy budjetin, millä tavalla? Juridinen henkilö on se vastuukunta, niin kuin nimikin sanoo. Se vastaa hankinnoista ja henkilöstöstä ja sopimuksista. Mutta se, kuka käyttää ja mitenkin päätösvaltaa, jää epäselväksi.

Arvoisa puhemies! Tässä on tämmöisiä yleisiä, kauniita, juhlallisia lauseita. Muun muassa näin tämä päättyy: "Vastuukunnan sääntelyssä otettaisiin huomioon kansanvaltaisuuden toteutuminen." Kunpa otettaisiin!

Lopuksi, arvoisa puhemies: Lähtökohta on se, että hallituksella on varsin kummallinen kunta-käsite. Kunta on ihmisten yhteisö, ei mekaaninen elin, ei hallinnon jatke eikä palvelutehdas, vaan se on ihmisten yhteisö, jossa toteutuvat kansanvallan parhaimmat periaatteet. Sitä kautta ihminen voi vaikuttaa lähiympäristönsä asioihin.

Arvoisa puhemies! Hyvä hallitus, älkää tuhotko suomalaisen yhteiskunnan yhtä keskeistä kulmakiveä.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Todellakaan hallituksen menettelystä tämän asian ympärillä ei voi antaa korkeita tyylipisteitä. Enemmän tai vähemmän koko hanke on muuttumassa farssiksi ja irvikuvaksi, niin kuin äsken edustaja Tölli väkevällä tavallaan todisti.

Kyseessä on todellakin suomalaisen kansanvallan kulmakivi. Tällaiset megaluokan asiat täytyy päättää laajan parlamentaarisen valmistelun pohjalta ja riittävällä aikataululla. Tällaisia asioita ei voida parissa viikossa ajaa kuin käärmettä pyssyyn, eikä yhtäältä myöskään kuntia voida velvoittaa tekemään sellaisia selvityksiä, jotka johtavat tosiasialliseen pakottamiseen lyhyellä aikataululla. Jokainenhan ymmärtää, että ei kuntien motivaatio tällaisiin selvityksiin voi olla korkealla, jos tehdään asia kiireellä ja pakottamalla. Vanhastaan on käytetty sanontaa, että kärpäsiä saa paremmin hunajalla kuin lätkällä. Pikemminkin olisi kunnille pitänyt antaa rohkaisevia asioita, jotta vapaaehtoisten kuntaliitosten tie edistyisi. (Erkki Virtanen: Kuopion ja Siilinjärven välillä!) — Esimerkiksi.

Arvoisa herra puhemies! Todellakaan tämä motivaatio ei tule korkealle. Keskeistä onkin, niin kuin useammassa puheenvuorossa debatin aikana tuotiin esiin, että turvataan palvelut riittävällä tasolla. On jonninjoutavaa riidellä hallintomalleista. Ne eivät tuo yhtään lääkäriä tai hoitavia käsiä lisää. Tuntuukin, että tämä organisaatiosaivartelu on eräänlaista päivitettyä Tarvajärven laatikkoleikkiä. Sellaiseen ei nyt todellakaan ole varaa, kun terveydenhoito on monella tapaa kriisissä. Eikä ole viisasta korjata sellaista, mikä ei ole rikki. Täällä viitattiin juuri erikoissairaanhoitoon. Se on terveydenhuoltojärjestelmämme kenties toimivin osa. Miksi se halutaan romuttaa ja vuosiksi saada tilanne sekavaksi?

Yhtäältä asetetaan vastakkain kunnallinen itsehallinto ja perusoikeudet. Kyllä perusoikeudet menevät edelle. Ja kuntakenttää pitää uudistaakin, se on välttämätöntä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista, mutta tämä keskustelu perusoikeuksien ja kunnallisen itsehallinnon vastakkain asettamisesta on tarkoitushakuista. Sillä pyritään aivan johonkin muuhun kuin kunnallisen itsehallinnon turvaamiseen tai peruspalveluiden turvaamiseen riittävässä laajuudessa. Vaikuttaakin enemmän tai vähemmän siltä, että itsetarkoituksellisinta on vain kuntakoon kasvattaminen hinnalla millä hyvänsä.

Arvoisa puhemies! Nyt on tärkeää, että perustuslakivaliokunta ottaa paikkansa, perustuslakivaliokunta muistaa olevansa perustuslakivaliokunta, ja hallintovaliokunta laatii mietinnön, jossa ei olla kuuroja asiantuntijoiden varoittaville sanoille.

Merja  Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Vaikka tästä asiasta sisällöllisesti puhuttiinkin täällä jo pari viikkoa sitten, niin haluan kuitenkin vielä kerrata, miksi näitä muutoksia tehdään ja mitä nyt oikein tavoitellaan.

Kaikkihan me myönnämme, että kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveyspalvelurakenneuudistus on tehtävä. Nykyisellä järjestelmällä emme voi jatkaa. Perusterveydenhuollon toimimattomuus on johtanut erikoissairaanhoidon paisumiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen yksityistämiseen. Meillä Pohjois-Karjalassa on kaksi kuntaa, jotka ovat yksityistäneet koko palvelutuotantonsa. Tämä on erittäin kyseenalaista ja lyhytnäköistä. Tämän kehityssuunnan katkaiseminen on yksi uudistuksen keskeisiä tavoitteita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeisiä tavoitteita voidaan kuvata seuraavasti:

Ensinnäkin, sosiaali- ja terveydenhuolto on integroitava yhdeksi kokonaisuudeksi, muuten eheän hoito- ja palveluketjun rakentaminen ei onnistu. Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuolto on integroitava tiiviisti kunnan muihin palveluihin, erityisesti opetus-, liikunta- ja kulttuuripalveluihin. Tämä mahdollistaa parhaiten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä ennalta ehkäisevän toiminnan.

Toiseksi, toimintoja on kehitettävä perustasopainotteisesti. Jos perustaso ei toimi kunnolla, erikoistasoille liukuu toimintoja, jotka eivät sinne kuulu ja joita ei ole siellä järkevä hoitaa. Näin on monessa paikassa käynyt, ja valitettavasti erikoistasolla kustannukset ovat korkeammat.

Kolmanneksi, lähipalveluiden käsite on määriteltävä ja lähipalveluiden tuottamiseen on löydyttävä uudenlaisia toimintatapoja. Tämä uudistus ei hävitä lähipalveluita. Toisaalta, olipa kyseessä mikä malli tahansa, meidän on joka tapauksessa mietittävä, missä mitäkin palveluita jatkossa järjestetään. On varmasti parempi, että palvelut ovat laadukkaita, vaikka ne olisivat hiukan harvemmassa, kuin että niitä on joka kylässä mutta ne ovat huonolaatuisia. Kaikkia palveluita ei voi tulevaisuudessa joka kylässä olla, mutta tärkeimmät lähipalvelut voidaan tällä mallilla turvata, niitä voidaan vaikka lisätä esimerkiksi palvelubussien ja telelääketieteen avulla.

Neljänneksi, perustaso tulee saada houkuttelevaksi työpaikaksi ammattilaisille. Ammattilaiset ovat kaikki erilaisia, mutta yleistäen tutkimustenkin perusteella voidaan todeta, että suurempaan organisaatioon on helpompi saada ammattitaitoista henkilökuntaa. Suuremmassa organisaatiossa työnkuvia voidaan laatia yksilöllisemmin, ja työolosuhteetkin ovat usein inhimillisemmät, kun työtovereita on enemmän.

No, miksi sitten tämä vastuukuntamalli, miksi ei kuntayhtymä? Hyötynä vastuukuntamallissa esimerkiksi kuntayhtymämalliin verrattuna on se, että sosiaali- ja terveyspalveluja ei eriytetä kunnan muista palveluista, kuten jo debatissa oli puhetta. Toisaalta suurin osa kunnan taloudesta, jopa 55—60 prosenttia, on sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Mitä järkeä on luovuttaa näin suuri osuus kunnan päätäntävallasta pois? Kunnanvaltuustojen päätäntävalta kaventuisi huomattavasti. Kokemuksesta tiedän talouden seurannan olevan kunnan päätöksentekijöille kuntayhtymämallissa joskus hyvin hankalaa, kun ei tiedä, mistä tietyt kustannukset tarkalleen johtuvat.

Lopuksi, arvoisa puhemies, meidän kannattaisi pohtia käsitettä sosiaali- ja terveydenhuolto. Niin kauan kuin käsitteessä on kaksi eri osaa ja niiden välillä on ja-sana, puhumme kahdesta eri asiasta. Todellinen integraatio edellyttäisi, että löytäisimme käsitteen, jonka sisälle molemmat ilmiöt mahtuvat ilman tätä ja-sanaa.

Astrid Thors /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Vårt flaggskepp inom sjukvården, universitetssjukhusen på Mejlansbacken i Helsingfors, lever i stor ovisshet. Vem kommer att vara arbetsgivare, vem kommer att vara ägare, hurudan kommer organisationen att vara för dem? Samma ovisshet råder bland de tusentals anställda inom hela HNS. Den kompletterande propositionen kommer inte med något svar på denna fråga.

Jag citerar: "Utifrån den kommunstruktur som bildas definieras med stöd av förhandlingar som förs separat med kommunerna hur social- och hälsovårdsområdena bildas, så att de är ändamålsenliga helheter för både genomförandet av social- och hälsovården och för samhällsstrukturen. Det avgörs skilt hur social- och hälsovårdstjänster organiseras inom metropolområdet. Vid bildandet av social- och hälsovårdsområdena beaktas även de medlemskommuner i nuvarande HNS som ligger utanför metropolområdet."

Arvoisat kollegat, olen käyttänyt, kuten yleensä, ruotsinkielistä tekstiä. En ole vakuuttunut, että se ihan vastaa sitä suomenkielistä, ja tämä on erittäin vaikeasti käännettävää. Ehkä sitten kääntäjät voivat ilmaista tämän minun jälkeeni. Ja ehkä käännös on paljastanut joitakin puutteita tästä tekstistä.

Mutta ymmärtääkö kukaan, mikä tulee tulemaan ensimmäisenä: kuntarakenne, metropolihallinto vai sosiaali- ja terveysalueet? Kaiken kaikkiaan, mikä on terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kannalta parasta Hus-alueella?

Efter många år har vi ett fungerande sjukvårdsdistrikt i Nyland, en god kontroll av kostnaderna och en ändamålsenlig arbetsfördelning mellan sjukhusen inom distriktet. Det har tagit många år att bygga upp denna fungerande helhet. Är regeringens strävan att splittra detta? Är det det man vill med den finländska sjukvårdens flaggskepp, som är världsledande inom flera områden?

Elikkä meillä on todellakin toimiva Hus, hyvä kustannusten hallinta ja ennen kaikkea toimiva työnjako piirin sairaaloiden välillä. On kestänyt vuosia saada tämä aikaan. Aikooko hallitus tätä hajottaa? (Erkki Virtanen: Ei aio!) Tämä kuitenkin on sairaala-alue ja sairaalakokonaisuus, jossa meillä on maailman johtavia tuloksia, mitä tulee lääketieteeseen.

Vi vet att detta sjukvårdsdistrikt har många anställda och att egendomsmassan är betydande som jag sade. Kan någon tänka sig att kommunerna i huvudstaden skulle ha möjlighet att lösa in de sjukhus som finns inom regionen, när vi till och med behöver statens hjälp för att bygga barnsjukhuset för 170 miljoner? Vi har ansvaret för Barnets Borg som inte är i gott skick.

Ja Husin hajottaminen tulisi merkitsemään suurta riskiä, että Raaseporin, Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon sairaalat kuihtuisivat. Monet näitten sairaaloitten erikoisuudet ovat riippuvaisia nimenomaan koko sairaanhoitopiirin välisestä yhteistyöstä. Tässä on väitetty, että on ajettu jotain muuta esimerkiksi Porvoon tai Raaseporin osalta, mutta näin todellakaan ei ole, ei ainakaan RKP:n taholta.

Tiedämme, että niin kuin on todettu varmaan kymmeniä kertoja täällä tänään, ongelmat ovat perusterveydenhuollossa, mutta meillä on verrattain toimiva erikoissairaanhoito monella paikkakunnalla. Pitää parantaa toista, mutta ei saa uhrata sitä, joka toimii.

Ur metropolområdets synvinkel är det nu ett problem. Man tycks utgå från att man snabbt ska utreda sote-, sohä- och kommunstrukturen, men inte en metropolförvaltning. Det strider faktiskt mot vad jag uppfattat att regeringen strävat till: att samtidigt gå vidare med hur metropolförvaltningen ska utformas och diskussioner om ändringar i kommunstrukturen.

Och, bästa vänner, eilisessä tilaisuudessa, jossa keskusteltiin Husin tulevaisuudesta, väitettiin, tai minä ainakin sain sen käsityksen, että jotkut virkamiehet olivat kutsuneet neuvonpitoon ne kunnat, joissa on näitä sairaaloita, eli Porvoon, Hyvinkään, Lohjan ja Raaseporin, sillä tarkoituksella, että nämä kunnat ottaisivat nämä sairaalat omaan haltuunsa. Siihen ei ole mahdollisuuksia. Kysynkin niiltä, jotka ovat olleet keskustelemassa tästä täydentävästä esityksestä: onko näin, että tässä järjestyksessä viedään läpi uudistukset Husin alueella, ja pitääkö tätä täydentävää esitystä lukea niin, että Husin satu ja taru on nyt loppunut? Onko tämä oikea tapa tulkita Orpo-ryhmän johtopäätöksiä?

Bästa vänner, detta är inte en slutsats som leder till någon förbättring för invånarna i Nyland. Detta kan inte accepteras. Det behövs en ny fördomsfri tolkning av regeringsprogrammet för Nylands del, och en reform som utgår från att HNS kan bestå, för det är det bästa alternativet för sjukvården i Nyland.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Viime kesänä hiukan myöhemmin kuin nyt eli kesäkuussa hallitus toi tiedonannon eduskuntaan tästä kuntauudistuksestaan, ja siinä hallitus silloin linjasi, että sote-uudistus ja kuntalain uudistus tukevat sitten tätä kuntarakenteen uudistamista. Kyllähän se kertoo sen, mikä on näiden uudistusten keskeinen tarkoitus, ja se tarkoitus on hallituksella nimenomaan se, että saadaan aikaan isompia kuntayksiköitä. Nyt, kun se on kohdannut aikamoista vastatuulta erilaisten asiantuntijoiden toimesta, tästä on hiukan hallitus perääntynyt mutta koko ajan pitää kynsin ja hampain kiinni tästä perustavoitteestaan.

Tässähän on nyt hallitus sillä lailla linjannut, että tuolla tiettyjen keskuskaupunkien kehyskuntien osalta, jos siellä 20 000 asukasta on, nämä kunnat voisivat järjestää jatkossa näitä perustason palveluita nykyiseltä pohjaltaan, ja nyt tässä esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalle, näin ymmärrän, hallitus esittää sitä mahdollisuutta, että kuntien ei tarvitse välttämättä liitoksia tehdä vaan olisikin mahdollista maakunnallisesti tehdä koko maakunnan kattava sote-alue, johonka sitten siirrettäisiin ilman sen kummempia liitoksia kaikki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Ymmärrän näin, että kun tätä erikseen ministeri Virkkuselta kysyin ja hän siihen pyynnöstäni huolimatta ei katsonut tarpeelliseksi vastata, tämä vaitonaisuus on myöntymisen merkki. Ainakin uskon näin, että... (Mauri Pekkarinen: Minulle ministeri vastasi toisella tavalla!) — Tässä tapauksessa, koska siellä Seinäjoella, edustaja Pekkarinen, ei ole sitä enemmistöä maakunnan asukkaista, tämä malli olisi sitten mahdollinen. (Mauri Pekkarinen: Aivan!) En ole tästä satavarma, mutta toivottavasti se nyt ei ainakaan ollut ylimielisyyttä ministeri Virkkuselta vaan vaikeneminen voidaan nimenomaan tulkita myöntymisen merkiksi.

Noin yleisesti ottaen tietysti, oli nyt oman maakunnan kohdalla miten vain, kyllähän tämä on käsittämätön tilanne, että meillä ollaan kuntalaisia pistämässä eri kasteihin. Tässä on tulossa ei vain renkikuntia vaan lampuotikuntia. Tässä tulee sellainen tilanne, että ei saa sinne sote-alueelle monissakaan maakunnissa sitten tämä peruskunta ollenkaan edustajaa. Jos se ikään kuin järjestää perustason palvelut tässä väliportaan hallinnossa tässä perustason vastuukuntamallilla tehdyssä systeemissä, niin tällainen alle 20 000 asukkaan kunta ei saisi sitten sinne sote-alueelle lainkaan edustajaa, ja eihän tämä ole mitenkään demokraattista. (Mauri Pekkarinen: Juuri näin!)

Minun mielestäni, jos tämän tyyppistä järjestelmää ajaa, sitten vähintäänkin pitäisi huomioida se, että sitten tässä ilmiselvästi syntyy tarve vaaleille, ja siinä täytyy sillä lailla antaa tunnustusta keskustalle, että on paljon fiksumpaa kuitenkin ajaa sitten mieluummin vaaleilla valittavia henkilöitä ja sen tyyppistä hallintoa kuin tämän tyyppistä. Mutta tietysti se on selvää, että tässä keskustelussa yksikään puolue ei ole kertonut sitä, millä saadaan lisää lääkäreitä terveyskeskukseen, ja ei ole myöskään kertonut, millä tätä monikanavaista rahoitusta saadaan yksikanavaiseksi. Eli tämä operatiivinen puoli, tämä sisältö, on hirvittävän hakusessa, ja tämä tilanne ei tavallaan ole kunniaksi kyllä kenellekään.

Tässä perussuomalaiset on mielestäni ihan hyvin sanonut, että tarvitaan lisäaikaa, emmekä sillä lailla lähteneet kilpalaulantaan mukaan, joskin, jos pitää valita, silloin kyllä itse kannatan maakuntapohjaista ratkaisua henkilökohtaisesti mieluummin kuin tätä hallituksen mallia. Perustelen sitä sillä, että se nyt on tosiaan muualla päin aika pitkälti käytössä ja myös sitten perustuslakiasiantuntijat ovat ikään kuin, ainakin joku heistä, muistaakseni väläyttäneet sen tyyppistä näkökantaa, että ei voi olla niin, että tämä maakunnallinen hallinto syrjäytyy ja käy tarpeettomaksi, niin että se pitää olla kyllä.

Tässähän on paljon erilaisia piirteitä, farssin piirteitä, niin kuin viime syksynä täällä jo ennustin, ja silloin vähän naurettiinkin, mutta kyllä siinä hymy on hallituksen edustajilla tässä suhteessa hyytynyt aika pahasti. Ja kyllä tämä aikataulu, arvoisa puhemies, että 1.7.2014 ei vain pidä olla selvitys tehty vaan mahdollinen liitosesitys pitää ilmoittaa silloin, ja sitten myös vielä pakotetaan sillä, että vain vuoteen 2019 asti korvataan menetetyt valtionosuudet, ja samoin sitten tämä porkkana on tietenkin isompi, mitä nopeammin tekee liitoksen.

Mutta minä nyt kyllä kehottaisin kuntia pidättäytymään — etenkin niissä maakunnissa, joissa keskuskaupungilla ei ole asukaspohjan enemmistöä — selvittämästä yhtään mitään liitoksia vaan hakemaan nyt nimenomaan, siellä, missä se on mahdollista, toisentyyppistä lähestymistapaa, ja sitten mahdollisesti muuallakin. Toivon, että kun siellä hallituspuolueilla ei ole monessakaan kunnassa enemmistöä, niin siellä oppositiopuolueet yhdessä näitten hallituspuolueittenkin kunnan- ja kaupunginvaltuutettujen kanssa, joista monet vastustavat tätä, hakisivat yhteistyötä, koska jos täällä on niin kovapäinen hallitus, että se ei kuuntele, niin silloin pitää kaikki keinot käyttää, koska nyt, kun historiallisesti tätä asiaa tullaan joskus tarkastelemaan, joka tapauksessa voidaan sanoa, että tämä prosessi on ollut aivan poikkeuksellinen, asiantuntijoista ei ole piitattu pätkääkään ja nyt sitten täällä vielä joku hallituspuolueen edustaja kehtaa sanoa, että ei tässä nyt itse asiassa tällä sote-asialla ole mitään ratkaisevaa merkitystä. Eli tavallaan annetaan ilmi jo se, että tällä vain nyt halutaan käynnistellä näitä liitoksia ja patistaa, ja sitten, jos todetaankin, että tämä vastuukuntamalli oli perustuslain vastainen, siellä ne liitokset ovat jo aika pitkälti syntyneet, ja sitten vedotaan siihen, että kun on selvityksiä tehty, niin eivät kai tämä tulos ja työ mene hukkaan, jos ei liitosta tehdä.

Näinhän se tullaan varmasti sitten esittämään, että ei ole kyllä kunniakasta. Täytyy sanoa, että kyllä tässä ainakin itsestä vasta kahden valtuustokauden kokemuksella on alkanut tuntua, että on aika hyväkin asiantuntija näissä asioissa, kun vertaa tätä hallituksen politiikkaa omiin näkökantoihin ja niihin perusteisiin, ja tietenkin perustuslakivaliokunnan jäsenenä myös sitä tietoa näistä tulee, ja tarvitsee vain lukea ne paperit, niin aika paljon siitä saa tietoa.

Mutta tosiaan tämä uudistus toivottavasti tyrmätään vielä, ja yli oppositiopuolueitten puoluerajojen tämä pitää tyrmätä, kunnissa tämä pitää tyrmätä ja panna uusiin puihin, ja liitosneuvotteluita ei pidä kuntien käynnistää.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustaja Saarakkala äskeisessä puheenvuorossaan mielestäni vähän väheksyi omia näkemyksiään ja kokemustaan. Vaikka hän onkin vasta toisen kauden valtuutettu (Vesa-Matti Saarakkala: Kolmannen!) — anteeksi, kolmatta kautta, kaksi täyttä takana, kolmannen kauden valtuutettu — niin hänen analyysinsa mielestäni oli todella hyvä, sattuva, ja voin sanoa, että vaikka on vähän pitempäänkin tässä mukana ollut, niin ei hirveän paljon lisättävää tuohon analyysiin ole. Olen itse aloittanut vuonna 1976 ja ollut eri tehtävissä, kunnallisissa ja maakunnallisissa ja Suomen Kuntaliiton ja vähän tuolla ministeriön puolellakin, mutta samat johtopäätökset pääpiirteissään voin tehdä kuin edustaja Saarakkala edellä.

Pari asiaa vielä siitä, miten keskustassa asioita ajattelemme.

Ensinnäkin, mitä tulee tähän rahoitukseen, moni- versus yksikanavaisuuteen, niin keskustan kotikunta—maakunta-malli lähtee kyllä siitä, että rahoitus on yksikanavaistettava. Oikeastaan, oli se maakuntamalli tai oli se mikä tahansa muu malli, mielestäni, jopa vaikka se malli olisi joku muukin kuin maakuntamalli, kyllä tässä asiassa rahoituksen yksikanavaistamisessa pitää päästä liikkeelle. Mutta totta kai me keskustalaiset lähdemme siitä, että sen mallin pitää olla ja tulee olla tällainen maakuntamalli.

Kyllä tässä, niin kuin täällä monta kertaa on sanottu, hallituksen pyrkimyksenä on hävittää nämä alle 20 000 asukkaan kunnat kokonaan pois. Jos niillä ei ole oikeutta itse olla mukana järjestämisvastuussa millään tavalla, ei tämän suppeamman peruspalveluston eikä vaativamman osalta millään tavalla mukana, niin niillähän ei ole mitään sananvaltaa monta kertaa yli 60 prosenttiin, lähes 70 prosenttiin siitä kunnallisesta päätösvallasta, mihin ne nyt kuitenkin osallistuvat, kun ne ovat siellä kuntayhtymässä jäsenenä ja kun ne ovat sairaanhoitopiirissä osakkaina mukana siinä yhteisössä, joka järjestää erikoissairaanhoidon. Nyt ne pullautettaisiin kokonaan pois, ja tässä ilmiselvä tavoite on viedä tavallaan olemassa olemisen oikeutus näiltä kunnilta kokonaan pois. Aika lailla tavallaan hävytön ajattelutapa ja malli tehdä suurkuntia kaiken kaikkinensa.

Mitä tulee sitten tähän maakuntatasoiseen vastuukunta-ajatteluun, käymättä enää jo moneen kertaan täällä käytyä keskustelua läpi, on se nyt ihan eri asia, jos kuntien sallitaan olla yhteistyössä järjestämässä niitä palveluja, jotka koskevat kaikkia näitä kuntia ja kuntalaisia, on se ihan eri juttu, kuin jos yksi kunta maakunnassa isäntäkuntaperiaatteella on nämä järjestämässä. Meillä Jyväskylässä tällä hetkellä Jyväskylän kaupunki on parille kunnalle isäntäkunta, ja se lautakunta, jonka nimiin täällä monet vannovat, että se on kaiken autuaaksi tekevä, kyllä on enemmän keskustelukerho kuin todellinen päätöksentekijä. Me viime kädessä, Jyväskylän kaupunginvaltuutetut, Henna Virkkunen ja minä ja monet muut mukana siinä, päätämme, (Seppo Kääriäinen: Näin on!) miten sosiaali- ja terveyspalvelut sillä alueella järjestetään meille kaupunkilaisille ja, niiltä osin kuin me järjestämme muille, millä ehdoilla ne järjestämme. Puhumattakaan, että jos tämä järjestäjäyhteisö, siis tässä tapauksessa yksi kaupunki isäntäkuntana, vastuukuntana, järjestäisi koko maakunnalle, sen itsellisyys suhteessa muuhun maakuntaan entisestään korostuisi ja tämmöinen henkinen yliote jo suhteessa muihin kuntiin sillä alueella siinä maakunnassa olisi totta kai eri luokkaa. Tämä on sananmukaisesti isäntäkunta-ajattelua, ja keskusta ei sellaista ajattelua toden totta kannata.

Minä viimeksi luin Muuramen kunnanvaltuuston kokoomuslaisten yhteisen kannanoton omassa Muuramelainen-lehdessä, ja he ovat aivan eri mieltä tasavallan hallituksen kanssa. Jos ei Henna Virkkunen ministerinä olisi sattunut tätä lehteä lukemaan, niin minä kehotan, että kannattaa kaivaa se Muuramelainen-lehti ja lukea kokoomuksen valtuustoryhmän yksimielinen kannanotto tähän asiaan. Se on hyvin lähellä ajatuksellisesti ihan sitä kaikkea, mitä keskusta esittää, kun se puhuu kotikunta—maakunta-mallin puolesta. Kannattaa varmaan joitakin muitakin maakunnista eri puolilta Suomea tulevia ääniä kuunnella. Arvoisa puhemies, en kuitenkaan mene tähän asiaan, koska sattuneesta syystä on junalle kiire, ja siitä syystä kuitenkin tähän perustuslaillisuuteen vielä muutama ajatus.

Arvoisa puhemies! Minä olen arvostanut ja arvostan kyllä edelleenkin perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaa Johannes Koskista, hänen paneutumistaan asioihin, perusteellista paneutumista asioihin, mitä hän tähänastisella urallaan on kyllä osoittanut kerta toisensa jälkeen. Nyt olin yllättynyt hänen puheenvuoronsa, jonka hän käytti tuossa debatissa, jälkimmäisestä osasta. Sen sanoma, jos oikein tulkitsin — kävin hänen kanssaan kyllä vielä bilateraalisen keskustelun — oli suurin piirtein se, että perustuslakivaliokunta itse asiassa ei voikaan ottaa kantaa siihen kysymykseen, jota varten oikeastaan tämä asia minun mielestäni ja ymmärtääkseni on perustuslakivaliokuntaan lähetetty. Perustelu tuntui olevan se, että kun ei ole tarkkoja pykäliä vielä olemassa, niin ei voi asennetasolla tai ei voi siitä syystä mitään lausua ennen kaikkea tämän soten osalta oikeastaan yhtään mitään. Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi?

Otan ihan elävän elämän esimerkin. Saarijärven kaupunki, vähän yli 11 000 asukasta. Jätetään kokonaan tämä perustuslaillisuuskysymys tuonne jonnekin kauempaan tulevaisuuteen. Kun kuntarakennelain sisällöstä päätetään, sen lain sisällöstä, jonka pohjalta pitää periaatteessa — näin olen ymmärtänyt — arvioida erilaisten kuntien elinvoimaa, selviytyvätkö ne yksin vai eivätkö ne selviydy, nyt käy niin, jos menetellään edustaja Koskisen tavalla, että tavallaan kuntarakennelaki on hyväksytty, ja kun sen pohjalta arvioidaan sitten Saarijärven kaupungin selviytymismahdollisuuksia itsenäisenä kuntana, niin silloin ei oteta huomioon sitä, mitä se sote merkitsee, jos, niin kuin hallituksen esityksessä on, Saarijärven kunta ei voi itse järjestää sotea eikä olla toisten kuntien kanssa edes järjestämässä, vaan sen pitää ottaa ne palvelut siltä yli 20 000 asukkaan kunnalta tai sitä suuremmalta kuntayhteisöltä, niin kuin hallituksen esitys on. Eli tavallaan mennään siihen tilanteeseen, että kaiken järjen mukaan jo silloin, kun arvioidaan Saarijärven kaupungin selviytymismahdollisuuksia, pitäisi tietää, mikä rooli Saarijärven kaupungin selviytymisen kannalta on sillä, onko sillä oikeus olla järjestämässä sote-palveluja vaiko ei. Tämä on mielestäni tämän jutun ydinkysymys. Ja jotta tämä arvio voidaan tehdä, niin kyllä silloin koko tästä sotesta ja siitä, mitä se tuottaa yksittäiselle kunnalle, sen itsehallinnolliselle asemalle, pitää olla mielestäni perustuslaillinen tulkinta.

Palaan ihan viime sanoissani tässä vielä siihen, mistä aloitin, kun tuo debattiosuus päivällä täällä alkoi. Ylipäänsä tässä on ihan meidän oma kansallinen perustuslakimme ja sen kuntien itsehallintoa koskevat pykälät oma lukunsa. En käy siihen, koska täällä on paljon parempia asiantuntijoita sen suhteen kuin minä, mutta palaan vielä toistamiseen vuoden 1991 Euroopan neuvoston itsehallintosopimukseen. Se on valtiosopimus, jonka Suomi on vahvistanut, johonka Suomi on sitoutunut, ja siinä lähtökohta on se, että kunnallista itsehallintoa ei ole se — jos minä hyppään erilaisten vaiheiden yli — jos kunnalla ei ole mitään oikeutta olla päätöksentekijänä järjestämisvastuussa sellaisessa tehtäväkokonaisuudessa, jonka aineellinen merkitys ylittää puolet tuon kunnan aineellisesta vastuualueesta.

Ehkä käytin vähän koukeroisia ilmauksia, mutta ne olivat toisaalta aika tarkkoja ilmauksia. En ole tätä keksinyt itse, en ole edes muistanut ihan tarkkaan. Vaikka periaatteessa olin silloin kuntaministeri, en olisi muistanut näin tarkkaan kaikkea tätä prosessia, miten aikanaan ja millä perusteilla, mistä näkökulmasta Suomi aikanaan tuon sopimuksen ratifioi. Keskustelin arvostetun perustuslakiasiantuntijan, kansleri Kauko Sipposen, kanssa, ja hän piti tätä äärimmäisen tärkeänä asiana. Hänen tulkintansa oli se, että tämä on yhtä lailla perustuslaillinen kysymys kuin minkä tahansa meidän oman perustuslain pykälä, jonka perusteella arvioidaan kunnallista itsehallintoa.

Arvoisa puhemies! Halusin tämän lisäainespuiksi jättää, kun perustuslakivaliokunta toivon mukaan perusteellisesti ja asiallisesti tämän asian säätämisjärjestyskysymyksen käsittelee.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen lakiesitys on sinänsä poikkeuksellinen, että tähän ei sisälly yhtään pykälää. Oikeuskansleri edellytti huhtikuussa, että sote-asian, sosiaali- ja terveysasian, tulisi täsmentyä, niin että olisi riittävät tiedot tämän kuntalakiesityksen käsittelyyn. Nyt kun tätä hallituksen esitystä on läpi käynyt, niin minulle ainakin on tullut sellainen kuva, että kun ei ole pykäliä, joiden mukaan edettäisiin, niin aika vaikea on tästä tehdä sellaista ratkaisua, että tämä täyttäisi oikeuskanslerin edellytykset.

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä useissa puheenvuoroissa on todettu, alle 20 000 asukkaan kunnat menettäisivät oikeuden järjestää sosiaali- ja terveyspalveluja, 20 000—50 000 asukkaan kunnilla olisi mahdollisuuksia perustason järjestämiseen ja kenties joillakin suurilla keskuksilla, joidenka asukasluvun oletettavasti pitäisi lähennellä tuota 50 000:ta, olisi oikeutta ja mahdollisuutta myöskin vaativampien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen.

Tässä lakiesityksessä on tavattoman paljon tämmöisiä jos-kysymyksiä. Yksi esimerkki siitä on se, kun täällä todetaan, että tämä uudistus ei saa johtaa siihen lopputulokseen, että jo toimivia rakenteita, jotka tukevat uudistuksen päämääriä, rikkoutuisi. Tässä jää tulkinnanvaraa myös siihen, että kun nyt Paras-hankkeen tiimoilta on rakennettu Suomeen yhteistoiminta-alueita, jotka toimivat kohtuullisen hyvin, niin voiko tämän käsittää siten, että niitä ei saisi sitten jatkossa rikkoa.

Edustaja Saarakkala omassa puheenvuorossaan käsitteli jossain määrin tätä Etelä-Pohjanmaan tilannetta. Etelä-Pohjanmaalla maakuntaliiton vetämänä valmistellaan sairaanhoitopiirin alueen kattavaa sote-aluetta. Tähän meillä maakunnan sisällä on varsin suuri yksimielisyys silloin, jos tämä hallinto tulee tapahtumaan kuntayhtymäpohjalta. Tälle edellytyksiä muodostuisi siitä valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton asiantuntijoiden näkemyksestä, että jos keskuskaupungin asukasluku on alle puolet suunnitellun sote-alueen asukasluvusta, niin silloin kuntayhtymämalli olisi perustellumpi, ja Seinäjoen asukasluku on noin kolmasosa meidän sairaanhoitopiirin asukasluvusta.

Valtuutettujen enemmistö on sitä mieltä, että Seinäjoki haluaisi isäntäkuntamallilla vastata näistä kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Mutta Seinäjoen kaupungilla ei olisi missään tapauksessa taloudellisia mahdollisuuksia lunastaa tätä satojen miljoonien eurojen arvoista kiinteistöä. Heidän näkemyksensä on se, että siitä tulisi muodostaa kiinteistöyhtiö. No, tällä hetkellä kaikki kunnat ovat sen kuntayhtymän jäseniä, ja jos yksikin kunta vastustaa kiinteistöyhtiön perustamista, niin se ei siinä tapauksessa toteudu.

Siinäkin tapauksessa, että Etelä-Pohjanmaalla olisi yksi sote-alue, vaarana on se, että ellei tähän hallituksen esitykseen nähden muodostu yli 20 000 asukkaan kuntia, niin nykyiset terveyskeskukset sitten näissä vallattomissa kunnissa kuihtuisivat. Erityisesti merkittävintä siinä on se, säilyykö päivystys näissä terveyskeskuksissa. Tämä käytännössä merkitsisi sitä, että kyseessä olisi hyvin herkästi olemassa olevien resurssien vajaakäyttöä.

Nyt näyttää uhkaavasti siltä, että perustuslakivaliokunta ei ehdi antaa perusteellista lausuntoa tästä kuntalakiesityksestä. Näin ollen tämä tulkinta saattaa jäädä sitten myöhäisempään tulevaisuuteen, mutta niin kuin täällä monissa puheenvuoroissa on todettu, niin se saattaa olla sitten käytännössä myöhäistä, jolloinka kunnat ovat jo menettäneet asemansa.

Täällä keskusteluosuudessa oikeastaan kaikkien puolueiden edustajat puhuivat palveluista ja niiden tasapuolisesta turvaamisesta, mutta kuitenkaan niissä puheenvuoroissa ei otettu konkreettista kantaa näihin palveluihin, niiden järjestämiseen. Niissä ei myöskään otettu kantaa rahoitukseen, ja tässä hallituksen esityksessä tänään tämä rahoitusosuuskin käsitellään hyvin kevyesti.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: Äsken tuossa mainitsin näistä jos-kysymyksistä. Tässä hallituksen esityksessä puhutaan perustason alueen ja sote-alueen hallinnosta, ja täällä mainitaan: "Kunnat voivat sopia kuntayhtymämallin käyttöönotosta vastuukuntamallin sijasta, jos sote-alueen vastuukunnan väestö on alle puolet sote-alueen väestöpohjasta ja vastuukunnalla ei ole riittävää kantokykyä vastata laajasta perus- ja erityistasosta." Kuka määrittelee tämän riittävän kantokyvyn? Mitä se käytännössä merkitsee? Se jää tässä avoimeksi. Näin ollen ne kunnat ja alueet, jotka nyt tässä yhteydessä olettavat, että voisi olla mahdollista, että kuntayhtymämalli toteutuisi heidän hallintomallikseen, eivät siitä varsinaisesti vielä varmuutta voi tässä yhteydessä saada.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos kesken puheen jalat pettävät, niin se johtuu pelkästään kuumeesta ja flunssasta. Pyydän jo tässä vaiheessa uuden puheenvuoron, jahka tällaisesta tilanteesta virkoan.

Arvoisa puhemies! Kun oikeuskansleri taannoin totesi hyvin selkeästi, että kuntarakenneuudistuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmistelun eritahtisuus on perustuslain näkökulmasta ongelmallinen, oletin ilman muuta, että viimeinkin hallitus menisi peilin eteen ja tekisi selkeät, perustavaa laatua olevat johtopäätökset tästä valmistelun tilanteesta niin kuntauudistuksen kuin tämän sosiaali- ja terveydenhuollonkin osalta. Mutta näin ei tapahtunut. Tosin sen jälkeen, kun pääministeri ja — kaikella ystävyydellä — myös kuntaministeri olivat ensin viitanneet kintaalla oikeuskanslerin näkemykselle, asetti pääministeri työryhmän kasaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksesta yhteistä hallituspuolueitten näkemystä.

Edustaja Orpo onnistuikin sitomaan hallitusryhmät yhtenäiseen sote-esitykseen. Perustilanne ei kuitenkaan siitä muuttunut. Edelleen ongelmana näkyy se, että hallituksen ensisijainen tavoite on kuntaliitokset ja vasta toissijainen sote-palveluitten uudistaminen ja järjestäminen. Totesin 17. tätä kuuta tämän Orpon työryhmän sote-linjausten keskustelun yhteydessä, että on selvää, että sillä esityspohjalla hallintovaliokunnassa on vaikea käsitellä muuta kuntalainsäädäntöä, kuten muun muassa kuntarakennelakiesitystä. Tarkoitin sillä silloin muun muassa sitä, että on olemassa aivan selkeitä ongelmia kuntien ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden osalta ja laajemminkin esitysten epäselvyyttä perustuslain näkökulmasta. Oli siis olemassa aivan selkeitä ongelmia myös perustuslain näkökulmasta. Tätä sama ongelmaa korostivat heti myös useat perustuslain asiantuntijat, korkeat oikeusoppineet.

Kun tämän jälkeen tuli sitten tieto siitä, että hallitus täydentää pikaisesti näitä sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksiaan, oletin ilman muuta, että hallitus tuo täydentävän esityksen, joka jo hyvin pitkälle on puettu myös lakipykäliksi. Tätähän hyvin laajasti odotettiin ja ymmärtääkseni näin myös oletettiin olevan. Tässä näin seisten on kyllä pakko sanoa, että en oikein uskonut silmiäni, kun tämä hallituksen esitys HE 53/2013 näiltä valtiopäiviltä sitten tuli käsittelyyn. Paperi osoittautui pelkiksi Orpon työryhmän linjausten lisäperusteluiksi.

Hallituksen esitys jättää erittäin paljon kysymyksiä auki. Jälleen kerran yhdeksi suureksi kysymykseksi nousee se, että nytkin tästä puuttuvat täysin laskelmat esityksen taloudellisista vaikutuksista, näkemykset hyödyistä ja haitoista. Itse asiassa tämä on selvää, että näinhän tässä on käynyt, koska hallituspuolueet eivät ole halunneet kuunnella kuntia tai alan isoja, todellisia asiantuntijoita. Hallitus ei ole halunnut myöskään pohtia vaihtoehtoisia tapoja järjestää vaikkapa nämä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut.

Hallituksen sote-esitys on hyvin sekava (Erkki Virtasen välihuuto) — minkä edustaja Virtanenkin on useissa keskusteluissa joutunut toteamaan — ja tämä esitys johtaa moniportaiseen rakennehimmeliin, jossa vastuu- ja valtasuhteet menevät ristiin ja päällekkäin ja jossa keskeinen tehokkuutta aikaansaava sosiaalipalveluitten, perusterveydenhuollon, perus- ja erikoissairaanhoidon sote-integraatio, raja-aitojen poistaminen, toteutuu vain osassa maata ja sielläkin vain osittain.

Voi sanoa, että hallitus on miettinyt vain hallintoa. Vaikka täällä monien hallituspuolueitten edustajien puheenvuoroissa tänäänkin on toista yritetty todistaa, niin kyllä selkeä tosiasia on, että tässä on mietitty ja menty eteenpäin ennen kaikkea hallinto ja rakenteet edellä. Itse ihmiset, palvelujen tarvitsijat, ovat jääneet taustaosaan. Väitän, että hallituksen linjaukset pirstaloivat sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Eivät palvelut näillä linjauksilla kyllä parane, päinvastoin.

Kaiken kaikkiaan kuntauudistuksen ja sote-uudistuksen seurauksena saattaa kehittyä ennennäkemätön organisaatioviidakko, jossa muun muassa kehittämisresurssit kiinnittyvät hallinnollisten käytäntöjen tekemiseen eli siis käytännössä byrokratiaan. Tähän samaan asiaan monet, myös sote-alan asiantuntijat mutta myös oikeusoppineet hallinnon asiantuntijat, ovat kiinnittäneet huomion.

En voi hyväksyä hallituksen isäntäkunta—renkikunta-ajattelua sote-palveluitten järjestämisessä. Edustaja Pekkarinen otti tämän asian myös äskeisessä puheenvuorossaan esille. Hän kiinnitti huomiota Muuramen kuntaan. Minulla oli joku aika taaksepäin tilaisuus kuunnella keskustelua Muuramen kunnan korkean johdon kanssa eräässä tilaisuudessa. Muuramellahan on nyt noin kaksi vuotta ilmeisesti ollut tällainen vastuukunta—isäntäkunta-malli Jyväskylän kanssa.

Muuramen edustajien näkemys oli hyvin selkeä. He totesivat, että muun muassa Muuramen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat tämän Jyväskylä-isäntäkuntamallin aikana ja sopimuksen aikana heikentyneet oleellisesti. (Erkki Virtasen välihuuto) Huomiota herätti myös sitten se, että Jyväskylä on käytännössä siirtänyt tilinpäätöksessä erityyppisiä vyörytyseriä näitten renkikuntien, muun muassa Muuramen, maksettavaksi, mikä on ollut omiaan tiputtamaan Muuramen taloudellista tilannetta.

Hallitus on pitänyt näitä kuntayhtymiä himmeleinä ja epädemokraattisina tahoina. Mutta kun tätä hallituksen esitystä kaiken kaikkiaan yrittää avata, niin kyllähän sieltä esitetään vielä vaikeampaa himmeliä ja epädemokraattista vaihtoehtoa. On selvää, että kuntayhtymämallin käyttäminen olisi tarkoituksenmukaista laajemminkin kuin koordinaatioryhmän tarkoittamissa tilanteissa niin demokratiasyistä kuin taloudellisen vastuun kantamisen syistäkin.

Tähän liittyen Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti on tässä taannoin pohdiskellut ja arvioinut tätä kuntatilannetta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä. Minusta hän pohtii erittäin hyvin. Hän kysyy, kykeneekö minkäänlainen kunta enää tehokkaasti suoriutumaan terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuista yhtenä kokonaisuutena. Hän myös kysyy, miksi kuntien pitäisi suoriutua näin painavista tehtävistä, kun tällaisille tehtäville tarpeeksi iso kunta on tehoton moniin muihin kunnan tehtäviin. Hän myös jatkaa, että tähän asti sote-keskusteluissa suurkuntia on puolustettu vetoamalla integraation merkitykseen. Sanotaan, että terveydenhuollon täytyy olla siellä, missä sosiaali-, koulu- ja yhdyskuntapalvelutkin. Pöysti uskaltaa olla eri mieltä. Analyyttisella tarkastelulla ei ole osoitettu, että sote-palveluiden tulisi olla kattavasti samassa organisaatiossa. Ovathan ne nytkin kunnissa samaa hallintoa, eivätkä ne toimi optimaalisella tavalla.

Tähän Pöystin arvioon on syytä yhtyä. Mielenkiintoista on myös hänen haastattelunsa viimeinen kappale, jossa hän toteaa, että on sääli, että maakuntapohjainen malli, johon olisi helppo sisällyttää suora demokratia ja perustuslaissa turvattu asukkaitten itsehallinto, on leimautunut yhden ainoan puolueen malliksi. (Ilkka Kanerva: Sanoo kuka?) — Tuomas Pöysti, Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja.

Kiteytyksenä siteeraan vielä erästä kuntapalveluita pitkään sisältä seurannutta professoria, joka sanoo suoraan: "Kuntauudistus tai sote-uudistus eivät ehdotusten osalta perustu tutkittuun tietoon. Ne ovat enemmänkin lähtökohdiltaan poliittisia ja uskomuksiin perustuvia ehdotuksia." — Siis kylmä ammattilaisen raadollinen arvio.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Hallintovaliokunnan jäsenenä olen edelleenkin sitä mieltä, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva epäselvyys jatkuu. Näiden perusteella kunnilla ei ole edellytyksiä täyttää niille kuntarakennelaissa esitettävää selvitysvelvollisuutta, ja tämä sama koskee myös eduskuntaa. Tähän uudistuskokonaisuuteen sisältyy tällä hetkellä niin suuri joukko ongelmia ja epäselvyyksiä, ettei täälläkään ole vielä sitä informaatiota, jota oikeuskansleri ratkaisussaan edellytti. Näiltä pohjilta mielestäni hallintovaliokunta ei voi myöskään nyt käsittelyssä olevaa kuntarakennelakia saattaa loppuun.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy ensinnä sanoa, että ottaa vähän päähän, kun sanotaan usein, että perusterveydenhuolto ei toimi. Minun täytyy, arvoisa ministeri, sanoa, että meidän pienessä kunnassamme se toimii. Me kuntalaiset olemme tyytyväisiä, ja ihmiset luottavat siihen, että meidän kunnan palvelut toimivat. Meillä on lääkärit, jokainen pääsee, jos on kiire, samana päivänä lääkäriin. Meillä lapset hoidetaan, ja vanhuksille on kotohoitoa tai laitoshoitoa. Eli minkä takia pitää näitä hyvin toimivia touhuja lopettaa? (Erkki Virtasen välihuuto) Tämmöinen suuruuden ihannointi on tällä hetkellä aivan mahdottomassa tilassa.

Arvoisa puhemies! Kuntarakennelain tavoitteissa asetetaan tavoitteet niin ristiriitaisesti, ettei parhaalla tahdollakaan voi ymmärtää niiden sopimista samaan muottiin. Kunta, joka tälläkin hetkellä täyttää ainakin suurimman osan asetetuista kriteereistä kaikilta muilta osin paitsi keinotekoisen väestötavoiterajan osalta, asetetaan valintatilanteeseen: liitos vapaaehtoisesti tai vapaaehtoinen pakkoliitos. Mikä tuo asukasmääräraja kulloinkin on, siitäkin lienee vasta arvailuja erilaisten sote- tai kuntarajatulkintojen kautta. Kuntajaon muuttamisen edellytykset on asetettu niin, että joka tapauksessa lähes jokainen kunta joutuu selvityksiä tekemään. Paljonko tähän palaa rahaa turhaan, sekin olisi hyvä selvittää. Onko missään esimerkkiä kunnasta, jossa liitetyn kunnan itsehallinto olisi parantunut liitoksen jälkeen? Tämähän on kuntarakennelain tavoite. Jos mennään hallituksen ja viimeksi Orpon työryhmän linjalla, voisi lain nimen muuttaa heti "pakkoliitoskuntalaiksi". Tästähän tässä lopuksi on kysymys.

Aikataulu, jolla lakia runnotaan läpi, on sellainen, ettei järkevää lakimuutosten läpikäymistä pystytä tekemään ja muutosten perustuslainmukaista laillisuutta pystytä läpikäymään. Myöskin muutosten todellinen kustannusvaikutus jää hämärän peittoon.

Kun kuntajohtajilta aikanaan kyseltiin kuntarakenneuudistuksen vaikutuksesta muun muassa lähipalveluiden saatavuuteen, silloin kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että suurempi kuntakoko uhkaa lähipalveluja eikä turvaa pitkällä aikavälillä kuntalaisten tasavertaisia palveluja. Otetaanko näiden asiantuntijoiden mielipidettä huomioon? Otetaanko niiden asiantuntijoiden mielipidettä huomioon, jotka vaativat kuntarakennelain perustuslaillista tarkastelua? Otetaanko niiden kunta-alan korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden mielipidettä huomioon, jotka ovat sitä mieltä, ettei tämänkaltaisessa uudistusesityksessä ole mitään järkeä? Miksi asettaa joitain kriteerejä selvityksen ehdottomuudelle, kun toisessa lauseessa jokainen kunta määrätään tekemään selvitystä?

Lakitekstissä oleva yhdistymisselvityslauseke velvoittaa periaatteessa kaikki kunnat mukaan selvitykseen. Uskoisin kunnilla näinä taloudellisesti vaikeina aikoina olevan muutakin askartelemista kuin tehdä mihinkään johtamattomia selvityksiä. Kunnat tekevät vapaaehtoisesti yhteistyötä ja hakevat kaiken aikaa taloudellisia säästöjä vapaaehtoisuuden pohjalta. Järjestämällä ja kehittämällä palveluita kuntalais- ja asukaslähtöisesti saavutetaan kuntalaisten ja taloudenkin kannalta parhaat ratkaisut. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan pakottaminen toisen, paremmin taloutensa hoitaneen kunnan siipiveikoksi tuntuu varmasti kohtuuttomalta tästä paremmin pärjänneestä kunnas-ta. Tällöin isomman kunnan resurssit palveluiden järjestämiseen heikkenevät oleellisesti. Onko tätä mahdollisuutta hallitus huomioinut millään tavalla? Kannattaako kuntien aloittaa kiivas investointiaalto ennen yhdistymisselvitysten tekoa?

Arvoisa puhemies! Täälläkin on moneen kertaan vakuutettu, ettei pakkoliitoksiin mennä. Kuitenkin lain 16 §:n mukaan liitos voidaan määrätä tietyin edellytyksin valtuuston vastustuksesta huolimatta. Kuka tulkitsee silloin lakia siinä, pystyykö kunta hoitamaan asukkaiden lakisääteiset palvelut? Kun sote-rakenteet ovat edelleen näennäisestä loppuratkaisusta huolimatta levällään, tulee ne haudata samaan monttuun tämän kuntarakennelakiesityksen kanssa ja aloittaa uusi valmistelu parlamentaariselta pohjalta (Erkki Virtanen: Taas kerran!) ja juuri siltä pohjalta, mitenkä palvelut käytännössä tuotetaan, olkoonpa sitten vaikka yksi kunta täällä Suomessa.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Oikeuskansleri edellytti jokin aika sitten, että hallituksen ajaman kuntauudistuksen astuessa voimaan kunnilla on oltava riittävät tiedot sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Edustaja Petteri Orpon vetämä työryhmä sai aikaan vain vahvan linkin sote- ja kuntauudistuksen välille, mutta mihinkään suurempiin tietoihin, joita tänäänkin on täällä kyselty, ei vastauksia olla saatu.

Edelleen on auki, miten sote-rahoitus järjestetään, miten sairaanhoitopiirit on tarkoitus purkaa ja miten vastuukuntamalli tarkalleen ottaen toimii. Ennen kaikkea auki on kysymys siitä, onko hallituksen väkisin eteenpäin runnoma vastuukuntamalli edes perustuslain mukainen. Tätä arvioi perustuslakivaliokunta, jonka puheenjohtaja on jo esittänyt julkisuuteenkin epäilyksensä. Perustuslain vakiintunut tulkinta on ollut se, että yhdelle kunnalle ei pidä antaa yksinmääräämisvaltaa ja että jokaiselle kunnalle on taattava edustus yhteistoimintaelimessä. Tämän tulkinnan hallitus väittää nyt vanhentuneen. Olisi todella tärkeää, että perustuslakivaliokunta lausunnossaan antaisi tilaa asiantuntijoiden kritiikille.

Valtakunnan tärkein sopimus, Suomen perustuslaki, ei ole mitään sellaista, jota voi tilanteessa tulkita itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Jos perustuslakiin halutaan tehdä muutos, on sellainen menettely paljon raskaampi, kuten hallitus sen hyvin tietääkin. Se tietää myös, että sellainen muutos ei tässä salissa menisi läpi, ja siksi yrittää naamioida perustuslain tallomisen tulkinnan muutokseksi.

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnassa ovat olleet kuultavina koko maan parhaat asiantuntijat, joista joka ainoa on esittänyt samanlaisen, jyrkän mielipiteensä. Esimerkiksi jo kymmenien vuosien aikana yli 600 lausuntoa tähän taloon jättänyt oikeustieteen professori Kaarlo Tuori sanoi viimeksi tänään Ylen uutisissakin aivan suoraan, että hallitus yrittää jyrätä perustuslain. Eikö tämän pitäisi saada hallituksen riveissä aikaan sellaista liikehdintää siihen suuntaan, että tarpeelliset uudistukset aloitettaisiin uudelta pohjalta ja parlamentaarisesti?

Tässäkin salissa on monesti kysytty sitä, mikä on hallituksen varasuunnitelma, jos ja kun, toivottavasti, perustuslakivaliokunta päättää vastuukuntamallin olevan perustuslain vastainen. Tähän ei olla saatu pääministeriltä tai keltään muultakaan hallituksen jäseneltä mitään vastausta. (Erkki Virtasen välihuuto) Onko hallituksen ainoa suunnitelma siis pakottaa perustuslakivaliokunta ruotuun samalla tavalla kuin kunnat liitoksiin?

Arvoisa puhemies! Hallituksen kuntauudistuksen tavoite oli aikaansaada säästöjä ja tehokkuutta. Säästöistä ei puhuta enää mitään, sillä niitä ei synny eikä keskittäminen ole automaattisesti tehostamista. Taustalla on vahvaa poliittista ideologiaa, joka ei arvosta maakuntia tai koko maata. Hallituksen kannattaisi lukea kuitenkin ajan merkkejä. Aivan tuore tutkimustieto osoittaa, että paluumuutto maaseudulle on lisääntynyt parin viime vuosikymmenen aikana ja muuttajia on tuhansittain vuodessa ja heitä olisi enemmänkin, jos palveluita ei vietäisi pois. Maallemuuttohalukkuutta on kaikissa ikäryhmissä, ja useissa kyselytutkimuksissa ihmiset ilmaisevat halunsa muuttaa kauemmas keskuksista. Elämiseen tarvitaan kuitenkin työtä ja palveluja. Keskittämällä hallitus vain näivettää tätä maata.

Arvoisa puhemies! Aivan erityisen huolissani olen kunnallisen itsehallinnon menettämisestä. Uusissa sote-linjauksissa pienet, alle 20 000 asukkaan kunnat eivät ole saamassa edustajaansa lainkaan sosiaali- ja terveysalueiden päättäviin elimiin. (Erkki Virtanen: Saahan ne!) Samaan aikaan kuntaliitosten myötä isojen keskuskuntien ehdokkaat saavat äänensä kuuluviin paljon entisiä, näitä liittyneitä kuntia, pieniä kuntia, paremmin. Kunta on yhteisö, paikallishallinto perustuslaissa oikeutettu. Jättikunnassa ei voi olla kumpaakaan. Demokratiavaje on todellinen, ja valta keskittyy.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Luin tämän hallituksen esityksen päivällä oikein ajatuksen kanssa, ja kyllä sanon suoraan, että itku siinä meinasi tulla. Puheet siitä, että perustuslain tulkintaa on voitava muuttaa, tuntuvat tässä yhteydessä ihan käsittämättömiltä. Tietysti lain tulkinta elää ajassa ja ajan uusia ilmiöitä on tarkasteltava lainsäädäntöön nähden, mutta tarkoituksenmukainen tulkinta ei kuulu länsimaiseen demokratiaan. Se ei kuulu tähän aikaan länsimaiseen toimintaan, että ensin päätetään lopputulos ja sitten keksitään, minkälaisella tulkinnalla se onnistuu.

Tuntuu lähes käsittämättömältä, että nimenomaan kokoomuspuolue, kokoomus, joka halki historiamme on puolustanut länsimaista oikeusvaltiota ja yksilönvapautta, on lähtenyt tällaiselle tielle. Kunnallisen itsehallinnon romuttaminen keskushallinnon käskyllä ja lain tulkinnan muuttaminen palvelemaan valtiovallan pyrkimyksiä — kuulostaako se niiltä arvoilta, joita puolustamaan kokoomuspuolue perustettiin itsenäisyytemme aamunkoitossa?

Tämä hallitus on, ikävä kyllä, ansainnut lempinimensä "sosialistihallitus". Se uskoo rakenteisiin, hallintoon, rajojen siirtelyyn, keskittämiseen, ihmisten ja alueitten äänen vaimentamiseen. Se, että pienet kunnat eivät saisi edes edustusta päätöksentekoelimiin vaan niin sanotusti vastuukunta vastaisi ja pieni kunta vain maksaisi, on oiva vertauskuva koko hallituksen ideologisesta linjasta. (Erkki Virtanen: Paitsi että se on väärä!) — Luin paperit, ja kyllä minä näin luin sen aamulla. — Pienten ääni siis vaietkoon tämän hallituksen esityksen mukaisesti. Suuri näyttää olevan kaunista, ja Suomen asutus ruuhkautetaan muutamaan isoon keskukseen. Sitä tavoitetta ei edes yritetä tässä peitellä.

Minä uskon ja toivon, että maakuntien kansanedustajat hallituspuolueista tulisivat oppositiorintamaan tavalla tai toisella kaatamaan tai edes vesittämään tätä hanketta niin, että tärkeimmät päätökset tehdään vasta seuraavien eduskuntavaalien jälkeen. (Erkki Virtanen: Sehän se demokratiaa on!)

Minun on muuten hirveän vaikea ymmärtää, kuinka kukaan maakuntien, varsinkaan pienten ja toimivien kuntien, asukas voi enää tämän hallituskauden jälkeen äänestää nykyisiä hallituspuolueita, jos hallitus ei kuuntele, mitä heidän edustajansa siellä kentällä sanovat. Sillä mitä minä olen kentällä kulkenut, niin kyllähän siellä varsinkin tuolla haja-asutusalueilla, pienissä kunnissa, syrjäseudulla hallituspuolueiden edustajat ovat todella huolissaan tästä tilanteesta ja pahoillaan siitä, miksei heitä kuulla tässä asiassa. Heillä on hätä. Mikseivät hallituspuolueet kuuntele omiansa sieltä maaseudulta?

Keskustan osalta, vaikka me olemmekin oppositiossa, minusta on ollut mukava huomata se, että meidän porukkamme todella kantavat vastuuta tästä asiasta. Me olemme tehneet oman esityksen. Meillä on todella huoli omistamme. Me teemme täysillä töitä omiemme puolesta.

Mitä sitten merkitsevät nämä välimatkat kunta- ja sote-uudistuksessa? Tästä on kyllä puhuttu jo aikaisemminkin, mutta puhun uudestaan. Paljonko jo välimatkat aiheuttavat kuluja, jotka eivät johdu mistään tehottomasta hallinnosta vaan maantieteellisistä tosiasioista? Sitä voi olla vaikea teidän täältä käsin joskus ymmärtää.

Minä itse asun Savukosken kunnan Nousun kylässä. Se on aluetta, jota Itä-Lapiksikin kutsutaan. Jos nämä neljä Itä-Lapin suurta kuntaa pannaan yhdeksi kunnaksi, kuten hallitus näyttää kovasti toivovan, niin matka kunnan laidalta toiselle laidalle olisi suurin piirtein samaa luokkaa kuin Lahdesta on matkaa Turkuun tai Tampereelta Haminaan. (Erkki Virtanen: Eikö se ole nytkin jo niin pitkä matka?) — Kyllä on. — Mutta me emme saisi sillä alle 20 000:n väkiluvulla edes yhtä henkilöä sote-alueen asioiden hoitamiseen ja asioista päättämiseen matkaan. Tai mitä sitten, jos Luoteis-Lapin kunnat yhdistettäisiin? Siinä tulisi kahden kunnan sisällä olevien asutuskeskusten välille samanmittainen ajomatka kuin Helsingistä Keuruulle, ja taitavat olla tiet toisessa kunnossa, eikä sittenkään 20 000 asukkaan raja ylittyisi.

Sitten minä haluan tuoda esille sen, mitä tänäkin päivänä on monta kertaa puhuttu, että pienissä yksiköissä haluttaisiin turvata ihmisten palvelut, että sen takia puretaan ne pienet yksiköt, että ihmiset saavat palvelut. Missä ovat ne tilastot? Missä ovat ne todelliset tulokset siitä, mikä on haja-asutusalueitten ja pienten kuntien todellinen palvelu? Kaikki tiedot, jotka minä olen ottanut vastaan — odotan todellisia faktatietoja siitä, odotan, että joku keräisi — kertovat sen, että siellä pääsee muutamassa päivässä aina lääkäriin. Meillä pääsee hammaslääkäriinkin hyvin, eläinlääkäripalvelut toimivat. Elikkä meillä palvelut toimivat, ihmisiä halutaan auttaa, monesti jopa joustetaan siinä, mutta palvelut toimivat. Taajamissa on se ongelma: siellä eivät nämä palvelut monesti toimi. Miksi meidän tilannettamme pitää heikentää sen takia, että taajamissa on ongelmia? Tietenkin on joitakin yksittäisiä kuntia, joissa on aina vaikeuksia lääkäreitä saada, mutta taajamissa ei näytä saatavan sitä toimintaa ollenkaan pelaamaan sillä tavalla, miten useimmissa pienissä kunnissa hommat pelaavat.

Sitten vielä tästä hallituksen esityksestä, minkä tänään luin ajatuksella. Se, mikä minuun sattui kaikkein pahiten tässä tekstissä, oli tämä: "Vastuukuntamallia koskevissa linjauksissa on otettu huomioon se, että kuntayhtymämalli tarkoittaisi ylimääräisen hallinnon luomista sellaisissa tapauksissa, joissa vastuukunnalla olisi kuntayhtymässä enemmistö äänivallasta." Tämän osalta minä kyllä koen, että tämä esitys pilkkaa todella pahasti demokratiaa. Ja tästä perustuslakimme on erittäin huolissaan, koska perustuslakimme 2 §:n 2 momentin mukaisesti yksilöllä on oikeus vaikuttaa elinympäristönsä ja yhteiskunnan kehittämiseen. Lisäksi tämän perustuslain 14 § 4 momentin mukaan: "Julkisen vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon." Elikkä tässä hallituksen esitys, jonka mukaan alle 20 000 asukkaiden kuntien asukkaita ei tarvitse enää kuulla, loukkaa perustuslain takaamia kansanvaltaisia oikeuksia ja kunnallisen itsehallinnon periaatetta. Samoin perustuslakia rikkoo se vaatimus, että alle 20 000 asukkaan kunnille annetaan vain yksi yhteinen edustaja uuden sote-alueen hallinnossa. (Erkki Virtanen: Höpsis!)

Ylimääräinen hallinnon purkaminen on esityksen kauniina tavoitteena, niin kuin näyttää tässä hallituksen esityksessä laajastikin olevan, että hallintoa puretaan. Täytyy kuitenkin muistaa, miksi meillä ylipäätänsä on hallintoa olemassa. Demokraattinen hallinto turvaa heikko-osaisempien, nyt siis haja-asutusalueiden asukkaiden ja pienten kuntien, oikeuksia. Nyt hallinnon purkamisen nimissä on alettu hävittää kansanvaltaa. Elikkä tietty määrä hallintoa me tarvitsemme, jotta me kuulemme myöskin pienten ihmisten oikeuksia ja ääntä.

Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan kuntayhtymämalli tarkoittaisi ylimääräisen hallinnon luomista sellaisissa tapauksissa, joissa vastuukunnalla olisi kuntayhtymässä enemmistö äänivallasta. Tämä merkitsisi sitä, että pienten kuntien on pakko toimia ison kunnan kanssa yhdessä mutta pienellä kunnalla ei ole oikeutta sanoa mitään, koska se kuuluu vähemmistöön. Onko tämä Kataisen hallituksen käsitys demokratiasta ja kansanvaltaisuudesta, että vähemmistöä ei tarvitse edes kuulla?

Yksi positiivinen asia lopuksi tästä hallituksen esityksestä. Näin lakimiehenä on pakko tuumata, että on yksi ammattikunta, joka tulee samaan, jos tämä menee läpi, todella paljon töitä. Eli lakimiehet tulevat tekemään paljon riitata- pauksia, paljon sopimusasioita, ja saa nähdä, kuka sen sitten maksaa.

Erkki Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Maijala, minä olen kuullut sellaisenkin viisauden, että juristin erityinen kyky on siinä, että epäselvät asiat selvitetään ja selvät asiat sotketaan. On nyt kyllä ikäväkseni todettava, että te onnistuitte tekemään juuri päinvastoin. Toinen totuus, jonka joskus olen kuullut mainittavan, on se, että jos ei muu auta, niin kokeillaan totuutta.

Arvoisa puhemies! Minulla on ollut tämmöinen sote-ongelma tässä tämän päivän ja ehkä vähän aiempienkin päivien aikana. Minähän olin, kuten nyt ehkä yleisesti on tiedossa, jäsen tässä Orpon työryhmässä, joka jätti yksimielisen esityksen, jota täällä on nuijittu ansiosta tai ilman reippaanpuoleisesti opposition ja erityisesti Suomen Keskustan toimesta. Kun olen kuunnellut niitä puheenvuoroja, niin sen mukaan, siis loogisena seurauksena siitä, että olin tämän työryhmän jäsen, vien kaiken vallan ja äänivallan pieniltä kunnilta, haluan tuhota heidän palvelunsa, en ymmärrä asiantuntijoita, en kuuntele heitä, ja listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle. Minulla on sellainen ongelma, että minä en tunnista itseäni tästä. Eikä sillä väliä, minä olen ollut 10 vuotta tässä talossa ja mietin juuri edustaja Maijalan puheenvuoroa tässä viimeksi kuunnellessani, että tuoltakohan minun puheenvuoroni kuulostivat silloisen hallituspuolueen, keskustan, niitä kuunnellessa. Toivottavasti eivät.

On pakko nyt tässä tilanteessa puuttua muutamiin näistä kaikkein vahvimmista väitteistä. Sitä ennen on kuitenkin todettava, että niistä perusasioista, joiden vuoksi tämä uudistus on tehtävä ja joista edelleenkin ymmärrykseni mukaan olemme yksimielisiä, ensimmäinen perusta on nämä asukaspohjat, väestöpohjat, näitten palveluitten järjestämiselle ja rahoittamiselle. Korostan sanoja "järjestää" ja "rahoittaa", niissä sanoissa ei ole sanaa "tuottaa". Siis tässä puhutaan nyt palveluitten järjestämisestä, ei tuottamisesta. Kun edustaja Mäkipää täällä oli huolissaan Kihniön erinomaisista palveluista, niin on turhaa olla huolissaan: eivät ne Kihniön erinomaisesti tuotetut palvelut sieltä minnekään häviä.

Orpon työryhmä totesi yksimielisesti, että me tulemme kirjaamaan järjestämislakiin sellaisen pykälän, joka turvaa niitten lähipalveluitten saamisen. Se määrittely ei ole välttämättä ihan helppoa, mutta sellainen pykälä sinne tulee. Järjestäminen ja rahoitus ovat sitten toinen asia, ja niiden on oltava vahvemmalla pohjalla. Minä olen itse asiassa sitä mieltä, että niiden olisi pitänyt olla vahvemmalla pohjalla kuin tämä Orpon työryhmä esittää. Siihen ei ollut poliittisia edellytyksiä. Olen myöskin sitä mieltä, että tämä hallintojärjestelmä olisi voinut olla selkeämpi ja yksinkertaisempi. Valitettavasti siihenkään ei ollut edellytyksiä.

Kun täällä on todettu, että asiantuntijat vastustavat näitä sote-esityksiä, niin kannattaa nyt kuitenkin todeta, mitä asiantuntijat vastustavat. Asiantuntijat viimeksi eilen, Jussi Huttunen ja Aki Lindén, joita nyt voi pitää ainakin tässä sote-asiassa Suomen parhaina, lainausmerkeissä, vastustavina asiantuntijoina, vastustivat nimenomaan tätä 20 000—50 000 asukkaan ja sitten vielä tämän pienemmän, alle 20 000:n ja 20 000 asukkaan, mini-soten olemassaoloa. Itse asiassa niin minäkin vastustaisin, jos saisin tästä yksin päättää. Se on se ongelmakohta. Mutta eivät asiantuntijat vastusta sitä, että palvelut integroidaan, että väestöpohjat ovat riittävän vahvoja ja että myöskin perusterveydenhuolto, jos ei pelasteta, niin ainakin turvataan. Minä uskon, että Aki Lindén ja Jussi Huttunen ovat valmiita tämän sanomaan koska tahansa ja suhtautumaan myönteisesti hallituksen esitykseen tästä syystä.

Sitten ehkä nyt tänään valitettavasti suurin kysymys, tämä päätösvalta: Alle 20 000 asukkaan kunnilta, edustaja Maijala, ei viedä mitään oikeutta. Alle 20 000 asukkaan kunnat saavat asukaslukunsa mukaisen edustuksen sinne sote-alueen hallintoon, jos he ovat yksi kunta, kuten muutkin kunnat siellä sote-alueen hallinnossa. Jos Pohjois-Savossa esimerkiksi syntyisi yksi iso sote-alue ja Ylä-Savon sote elikkä Iisalmen ympärille muodostunut alue ja Iisalmi järjestäisivät jatkossa, kuten tämä nyt antaa mahdollisuuden jatkaa tätä jo nykyistä toimintaa — siksi se sinne kirjoitettiin, muuten — niin silloin Sonkajärvi, Vieremä ja Kiuruvesi saisivat edustuksen sen mini-soten hallintoon. Kun se kuuluisi sote-alueeseen, niin ei se tietenkään kahta kertaa voi saada sitä äänivaltaansa. Ei Iisalmikaan, vaikka se on se iso kunta siinä, saa sinne sote-alueeseen edustusta. Sinne saa vain se mini-sote-alue, jos sellainen syntyy, mutta jos ei synny, niin kaikki kunnat saavat aivan samanlaisen, asukaslukuunsa perustuvan äänioikeuden ja vallan. Siellä vastuukunnassa se toimielin päättää kaikesta sen vastuukunnankin sotesta, budjettia myöten. Itse asiassa tässä on käymässä parhaimmillaan tai pahimmillaan niin päin, että ne pienet kunnat kaappaavat sen vastuukunnan soten, jos syntyy tämmöisiä kuvitteellisia liittoutumia, joita tässä pelätään.

Sitten tästä sairaanhoitopiirien hävittämisestä ja erikoissairaanhoidon erinomaisten palveluitten tuhoutumisesta tältä osin. Eiväthän ne minnekään tuhoudu. Tuli tästä nyt minkälainen malli hyvänsä, niin erikoissairaanhoitoa järjestävät ne samat sairaalat, samat erikoislääkärit, samat hoitajat ja jopa valtaosaltaan samoille potilaillekin kuin tähänkin saakka. Ainoastaan sen hallinnon rajat muuttuvat ja se kyseinen sote-alue, josta siis tulee ikään kuin sairaanhoitopiiri. Minä olen siis sitä mieltä, että ihan hyvin tämä olisi voitu rakentaa sairaanhoitopiirien perustalle, jolloin paljon tästä joutavanpäiväisestä jähinästä olisi jäänyt käymättä. Erilaisista syistä näin ei nyt tapahdu. Voi olla, että jos vastuukunta, kuten nyt pahoin pelkään tai hartaasti toivon — hallitus päättäköön, kumpaa noudatan — jos näin tapahtuu, niin vaihtoehto, kun sitäkin täällä kysyttiin, on kuntayhtymä, jolla ei ole äänivaltaleikkuria, jolloin ollaankin itse asiassa keskustan mallissa, minkä jälkeen voidaan tehdä mielenkiintoisia johtopäätöksiä siitä, mitä tämä kaikki mekastus tässä nyt puolin ja toisin oikein on ollut ja mitä se on oikein tarkoittanut.

Sama on tietenkin myöskin perusterveydenhuollon osalta. Kyllä siellä ne terveyskeskukset toivon mukaan säilyvät edelleenkin, ja nimenomaan sen vuoksi tämä tehdään, että ne säilyisivät. Siis Kihniönkin osalta, jos Kihniö nyt liittyy Satakunnan sote-alueeseen — vai onko se Satakuntaa vai Hämettä, en ole nyt ihan varma, mutta sanotaan nyt sitten, että Satakunnan sote-alueeseen — niin onko niissä muissa kunnissa niin ilkeitä ihmisiä, että ne haluavat nyt sieltä Kihniöstä lopettaa sen erinomaisesti toimivan terveyskeskuksen? Eivät kai he nyt ihan hulluja ole. (Keskustan ryhmästä: Pirkanmaa!) — No, eivät tamperelaisetkaan ole, vaikka, entisenä tamperelaisena, he vähän kummallisia joskus saattavat ollakin.

Sitten vielä siitä Pirkanmaasta ja Tampereesta: Siellähän tämä kehyskuntaproblematiikka on tietenkin suurimmillaan. Toistan nyt vielä kerran senkin näkemyksen, kun erilaisia näkemyksiä on esitetty, että kehyskunnat — sen jälkeen, kun se valtion johdolla toimitettu erikoisselvitys on tehty ja jos siinä todetaan, että Tampereen ympäryskunnat eivät ansaitse elämisen oikeutta mutta päättävät silti jäädä eloon — eivät saa sitä järjestämisoikeutta jatkossa.

Arvoisa puhemies! Siunatuksi lopuksi minulla olisi oikeastaan ratkaisuehdotus tähän hallintomalliin, joka tässä nyt näin voimakkaana aaltoilee: kun perustetaan vastuukuntayhtymä vastuukunnan sijalle, niin emmeköhän me voi olla kaikki yksimielisiä, kun me oikeasti sitä jo nytkin olemme.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun on muutama asia pakko täältä paperista lukea — tarkistin, et-ten ole lukihäiriöinen. Tässä on se, että "vastuukunnan äänivallan rajoittamista tulee tarkastella myös enemmistön asukkaiden oikeuksien näkökulmasta". Elikkä selvästihän tässä koko paperissa on pidetty huolta vain enemmistön oikeuksista. Se kohta, minkä edustaja Virtanen toi esille: Kyllä täällä lukee näin, että "perustason hallintomallilinjauksien perusteella alle 20 000 asukkaan kunnan perustaessa perustason alueen yli 20 000 asukkaan kunnan kanssa, ei tällä alle 20 000 asukkaan kunnalla ole oikeutta omaan edustajaan sote-alueella, vaan koko perustason alueen edustajan tai edustajat valitsee perustason yhteinen toimielin". Minusta tämä ei ole nykyisen perustuslain mukaista demokratiaa.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En nyt tiedä, onko se demokratian kannalta niin suuri ongelma, että enemmistölläkin on joitakin oikeuksia. Mutta jos nyt vertaa sitä tilannetta, mitä tässä tosiasiallisesti tapahtuu, siihen, mikä tällä hetkellä on: Me olemme edustaja Mölsän kanssa tuolta Sastamalan Punkalaitumen alueelta. Meillä jo tällä hetkellä toimii järjestelmä, jossa Punkalaidun hankkii perusterveydenhoidon palvelut Sastamalasta ja Punkalaitumella on edustajat siellä Sastamalan lautakunnassa. Ei tässä kovin isoa muutosta tapahdu, ja uskallan kyllä sanoa, että meidän osaltamme tässä ei tapahdu kyllä, jos olen tämän oikein ymmärtänyt, siltäkään osin muutosta, että aivan varmasti jatkossakin Punkalaitumen palvelut pyritään hoitamaan erittäin hyvin sieltä Sastamalasta käsin, jos Punkalaidun jatkossa haluaa olla siinä mukana ja on sitten osana työssäkäyntialuetta, kuuluu siihen. Eli tavoite on hoitaa palvelut hyvin myöskin jatkossa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Maijala toisti juuri sen, minkä minä sanoin. Näinhän se onkin, mutta ei se ole suinkaan pakolla viemistä. Ne pienet kunnat saavat toki mennä suoraan sinne sote-alueeseen eivätkä vain tehdä yhteistyötä sen alueen kanssa. Kysymyshän on vain siitä, ettei heille tule kaksinkertaista äänioikeutta: suoraan kuntana ja sitten vielä toisen kerran sinä sote-alueena. Kun se sote-alue järjestää niitä palveluita — pikku-sote osana sitä isompaa sotea — niin kyllähän se nyt on järkevämpää tietenkin, että se järjestäjä on yhtenä päättäjänä sen isomman alueen päätöksiä tehtäessä — mutta ei kaksinkertaisella äänivallalla, niin kuin edustaja Maijalan malli edellyttäisi.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä toisesta mallista, missä kunnilla olisi se todellinen äänivalta, ei ole ainakaan minun edessäni kunnolla selvitystä, mitä se on. Mutta jos teillä on siitä toiveita ja tietoa, että hommat kehittyvät, niin kiitoksia siitä, että pienet kunnat otetaan huomioon. Onneksi tämä prosessi on vielä kesken, ja voi olla, että siellä hyvät edustajat saavat paljon hyviä esityksiä vielä aikaiseksi, jotta voivat seuraavallakin kerralla mennä omien äänestäjiensä luokse, koska maakunnissa odotetaan, että te teette sinne maakuntiin myönteisiä asioita.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos edustaja Erkki Virtaselle, kun hän mainitsi, että hallitus erityisesti otti huomioon Iisalmen kaupungin sote-alueen ja myös Varkauden sairaalan aseman tässä uudistuksessa. Se on mieltä lämmittävä tieto, ja toki tiesin tämän jo aikaisemmin.

Ihan jos tähän asiaan mennään, niin taitaisi tänä päivänä olla sosiaalinen tilaus semmoisille poliitikoille, jotka pyrkisivät ratkaisuun tässä sote-kysymyksessä ja ikään kuin rakentamaan jonkunlaista kompromissiakin, niin että saataisiin tämä kahdeksan vuotta kestänyt keskustelu pikkuhiljaa loppumaan. Kyllä tähän jonkunmoinen julkinen paine alkaa jo äänestäjien taholtakin tulla, että me pääsisimme johonkin ratkaisuun.

Ei ehkä aina pitäisi aliarvioida muiden tekemiä linjauksia. Silloin, kun kuntaministeri Hannes Manninen ja valtiosihteeri Antti Mykkänen aloittivat tämän Paras-hankkeen ja puitelain, niin kyllähän siinäkin pyrittiin kuntien yhteistoiminta ja kuntarakenne määrittelemään luontaisen työssäkäynti- ja asioimisalueen pohjalta. Minusta tämä oli hyvä tavoite, ja siinä ei ole mitään ilkkumista, se oli hyvä tavoite. Kun otetaan huomioon väestön ikääntyminen ja muut seikat, niin näinhän se olisi pitänyt tehdä ja toteuttaa, mutta kun tämä puitelaki ei sisältänyt minkäännäköisiä sanktioita, niin osa kunnista ei noudattanut sitä lainsäädäntöä, mitä eduskunnassa säädettiin.

Kyllähän siihen olisi jonkunmoinen takaraja pitänyt panna, että olisi tehty niin kuin laki sääti, mutta se johti esimerkiksi siihen, että Ylä-Savon alueella Iisalmen ympärille muodostettiin sote-kuntayhtymä. Siinä oli neljä kuntaa. Minusta ehkä se opettavaisin tarina tässä koko sote-muodostuksessa oli se, että kun oli neljä kuntaa, joista Iisalmi oli suurin ja peruspääoma oli yli 50 prosenttia kuntayhtymästä, niin eihän sitä kuntayhtymää koskaan olisi syntynyt, ellemme olisi ratkaisseet tätä riitaa. Koska pienet kunnat ajattelivat, että Iisalmi yksin käyttää päätösvaltaa, ja Iisalmi ajatteli, että pienet kunnat liittoutumalla pystyisivät jotenkin vastustamaan, niin meidän oli pakko rakentaa sellainen, vaikka me otamme kaikki rajoitteet pois, että päätös syntyy 60 prosentin määräenemmistöllä. Ei sitä kuntayhtymää koskaan olisi päässyt syntymään. Se oli muitten kuntien ehdoton edellytys, ja me teimme silloinkin kompromissin sen takia, että me saisimme tämän sote-alueen toimimaan. Toki siinä on ollut matkan varrella asioita, jotka ovat edellyttäneet neuvottelua, mutta en minä tiedä — eikö tämä politiikka aikamoista neuvottelua yleensäkin ole? Jos tämä on runnomista pelkästään, kun päästään valtaan, niin sillä on aika lyhyet jäljet.

Eli tämä tarina siitä Iisalmen soten synnystä — en tiedä, auttaako se valtakunnan tasolla yhtään jonkunmoisena ulospääsynä, mutta näitäkin määräenemmistöpäätöksiä voidaan ottaa käyttöön. Ainakin tässä Petteri Orpon työryhmän paperissa oli sellainen lauseke, johon viittasin jo aikaisemmin päivällä tässä salissa, että kunnat voivat sopia toisin. Sehän silloin tarkoittaa, että jos kunnat näkevät hyväksi ja sopivat, niin he pystyvät jonkunmoisen keskinäisen sopimuksen päätöksentekojärjestelmästäkin tekemään. Minusta tämä isäntäkuntamalli ei ole millään tavalla siinä mielessä paha. Jos kunnat näkevät, että se on hyvä, niin hehän voivat sopia, että se otetaan käyttöön. Näinhän on tapahtunut pelastustoimessa. Se on tehty tietyllä tavalla, että on nähty, että näin mennään. Mutta nyt jos tästä rakennetaan perustuslaillista ongelmaa, niin totta kai se perustuslaki täytyy silloin katsoa läpi, koska eihän sitä muuten voi lakia säätää.

Ihan sen verran jos mennään kuitenkin tähän ehkä polttavaan aiheeseen, mitä tälle perusterveydenhuollolle on tapahtunut, kun se ei oikein vedä lääkäreitä, niin kyllä kai yksityinen puoli ja erikoissairaanhoito ja erityisesti yliopistolliset sairaalat ovat rekrytoinnin näkökulmasta aivan ylivoimaisia. Se on käänteisesti johtanut siihen, että esimerkiksi Kuopion kaupunki, jossa toimii muun muassa Suomen suurin lääkäreiden kouluttaja, ei tahdo saada omaa perusterveydenhuoltoaan toimimaan. He eivät saa sinne lääkäreitä eivätkä sijaisia. Tämä ei ole millään tavalla moite kuopiolaisia päättäjiä kohtaan, vaan se vain osoittaa, mitä tämä oikeasti tänä päivänä on, tämä arki kaupungeissa. Vaikka on kuinka paljon lääkäreitä kaupungeissa, niin virkoja ei saa täytettyä eikä sijaisia otettua. Tämän takia minä näen, että tätä sote-integraatiota, jossa sitten perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito ja sosiaalipuoli yhdistetään ja jopa niin, että kunnan muut toiminnot otetaan myös huomioon päätöksiä tehtäessä, ei voi moittia. Sehän on järkevää tänä päivänä.

Ainut, mitä meidän täytyy arvioida ja katsoa, on se, miten sitten muut kunnat ja muu sairaanhoitopiirialue hoidetaan. Tässä ainakin itse näkisin, niin kuin edellinen puhuja Erkki Virtanen, että kyllä meillä pitäisi olla mahdollisuus harkita näitä vaihtoehtoja vielä, koska minun mielestäni tämä työryhmän ulostulo ja pääministerin tiedotus tavallaan antavat siihen mahdollisuuden, että me voimme vielä arvioida. Kyllä minun käsitykseni on, että sote-aluetta voidaan kasvattaa, että ei siellä erityisesti ainakaan sitä ole kielletty. Mutta aika näyttää, millä tavalla me saamme sitten tätä kompromissia ja mahdollista yhteistoimintaa vietyä eteenpäin.

Ihan tämmöinen käytännön seikka, että jos ajatellaan, miten erikoissairaanhoito ja maakunnan perusterveydenhuolto on tänä päivänä integroitu keskenään, niin ministeri Risikko eräässä kirjoituksessaan tämän asian hyvin oivalsi ja otti esille. Meillähän on olemassa erva-alueella järjestämissopimus, meillä on olemassa sairaanhoitopiirin sisällä järjestämissuunnitelma, jossa laki ja asetus määräävät, että me sovimme näistä, kuinka perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan keskenään, minkälaisella työnjaolla ja avunannolla me sitten hoidamme nämä ihmisille tärkeät palvelut. Voisi ehkä todeta, että sairaanhoitopiirin hallinto ei välttämättä ole käyttänyt tätä lain ja asetuksen suomaa mahdollisuutta hoitaa palveluja yhdessä riittävän tehokkaasti. Syynä on varmaankin ollut se, että he ovat kunnioittaneet aika paljon kuntien tai kunnallisten kuntayhtymien itsehallintoa. Tämä on ollut syynä siihen. Näillä asioilla on ihan järkiperäiset perusteet ja loogiset selitykset, miksi kaikki ei ole aina mennyt kohdalleen.

Ainakin itse näkisin, kun nyt sitten viedään eteenpäin tätä sote-asiaa, että pohdittaisiin kuitenkin rauhassa ja yhteistyötä hakien näitä vaihtoehtoja. Tämähän on semmoinen paketti, että jos tästä haluaa epäkohtia hakea, niitä löytyy vaikka kuinka paljon, niin kuin tässä salissa muuten tänään on löytynyt, mutta ei se vie tätä asiaa millään tavalla eteenpäin. Kun sille asialle nyt haetaan perustuslaillista tulkintaa, niin se on hyvä, että sekin kortti katsotaan ja sitten nähdään se tie, miten päin mennään eteenpäin. Ainakin tänä päivänä salissa Petteri Orpon johdolla ikään kuin määriteltiin tämä linja, miten sote tullaan rakentamaan, ja kyllä minä tulkitsin sen aika avoimeksi ja yhteistyöhakuiseksi. Katsotaan nyt sitten, mitenkä tämä lopullinen lainmuoto sitten on ja mitä tässä joudutaan vähän arvioimaan uudelleen.

Mutta se kaikkein suurin ongelma — ja toistan sen, mitä täällä päivällä sanoin salissa — on, että julkisen terveyden- ja sosiaalihuollon sisällä ja maakunnan sisällä on nämä raja-aidat. Niitten yli ei tahdo tieto mennä, niitten yli on vaikea johtaa, koordinaatio ei toimi, työntekijät ovat ikään kuin sen organisaation palveluksessa, mihin he ovat tulleet ja ovat tulleet rekrytoiduksi. Tässä on jotakin psykologista. On äärimmäisen vaikea tehdä organisaatioiden välistä yhteistyötä. Tämänhän tässä koko uudistuksessa pitäisi olla aivan se keskeinen, että raja-aitoja kaadetaan ja lähennetään perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja vielä sosiaalipuolen palveluja. Silloin me saamme mahdollisesti, edellyttäen, että tämä toiminta on hyvin johdettua, nämä hoitoketjut kuntoon, joista paljon puhutaan.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt hieman on pakko livetä aivan aiheesta, mutta edustaja Eestilä kyllä antoi sellaisen syötön lapaan, että siihen on pakko vastata. Täytyy sanoa, että kun perusterveydenhuoltoon terveysasemille on ollut vaikea saada lääkäreitä, se on totta, me olemme sen kaikki tunnustaneet, mutta pitää samalla myös nähdä se koko kokonaisuus. Me olemme tämän yhteiskunnan varoin tukeneet yksityistä perusterveydenhuoltoa siinä määrin, että se on vinouttanut meillä kuntien mahdollisuudet niissä terveyskeskuksissa saada houkuttelevasti ihmisiä sijoittumaan terveyskeskuksiin, on tehnyt tästä aivan eittämättä väärin suuntautuneen. Yhteiskunnan koulutuksen lisensseillä, varoilla ollaan koulutettu, mutta ihmiset siirtyvät suoraan yksityiselle puolelle työskentelemään, tekemään pätkätöitä mielellään, ja tämä on ongelmallista.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Myllykoski puhui erittäin painavaa asiaa. Terveydenhuollon rahoituksen monikanavaisuus on keskeisin ongelmien aiheuttaja suomalaisessa terveydenhuollossa, ja tästä syystä, kun tämä sote nyt toivon mukaan välttämättömyyden pakostakin saadaan johonkin kohtuulliseen maaliin, sitten pitää mielellään jo seuraavassa hallitusohjelmassa edetä siihen suuntaan, että sitä monikanavaisuutta aletaan todella voimallisesti purkaa. Siis tämä rahoitus, jonka puuttumisesta täällä on puhuttu, ei ihan kokonaan siitä puutu, koska kyllä se kapitaatioperiaatteella tullaan jatkossa hoitamaan. Sekin olisi ehkä voitu jo yrittää ottaa tähän mukaan ja ehkä järjestämislain yhteydessä voidaan vielä yrittää lisääkin, mutta viimeistään ensi vaalikaudella siihen pitäisi käydä oikeasti käsiksi ja ryhtyä purkamaan sairausvakuutuskorvauksia sillä tavalla, että ne varat siirtyisivät julkisen terveydenhuollon rahoitukseen.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä sen verran kommentoida edustaja Myllykosken puheenvuoroa, ettei nyt sellaista käsitystä jää, että hallituksen puolella laajemmin olisi sellaista käsitystä, että tällä monikanavaisella rahoituksella tai esimerkiksi yksityisen puolen Kela-korvauksilla on aiheutettu se, että lääkäripula on julkisella sektorilla. Ei se kyllä ainakaan minun näkemyksiäni vastaa. Kyllä siinä ennen kaikkea kyse on siitä, että lääkäreitä suhteessa tarpeeseen oli aikoinaan liian vähän, ja kaikilla aloilla käy niin, koska työmarkkinat toimivat samalla tavalla kuin mitkä tahansa muutkin markkinat, että jos henkilöstöstä on pulaa, niin saatavuus vaikeutuu ja palkat lähtevät nousemaan. Sitten, kun sitä koulutusta on lisätty, edellisenkin hallituksen aikana ja aiemminkin, siitä on taas seurannut se, että osa tekee todella pitkää päivää ja kantaa vastuuta, mutta sitten on myöskin käynyt niin, että tehtyjen työtuntien määrä ei ole noussut samassa suhteessa kuin mitä on lääkärien määrä kasvanut ja tämä pula ei ole ratkennut.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Satoselle, että kyllähän se niin on, että kun julkisella puolella olosuhteet eivät ole riittävän houkuttelevat, niin lääkärit, varsinkin nuoret lääkärit, menevät sekä työterveyshuoltoon että myös yksityiselle sektorille.

Pyysin tämän vastauspuheenvuoron nimenomaan tämän rahoitusasian takia edustaja Virtasen puheenvuoroon liittyen. Kyllähän nyt on niin, että se olisi pitänyt tehdä tässä samaan aikaan eikä esittää näin, että kunhan tämä hallitus on saanut tämän asiansa vietyä eteenpäin ja 2017 voimaan, niin sitten vasta ruvetaan jollakin tavalla purkamaan tätä monikanavaista rahoitusta. Keskustan kanta on se, että se olisi pitänyt tehdä tässä samassa yhteydessä. Viimeksi eilen valiokunnassa erään toisen asian yhteydessä esitimme, että keskusta olisi valmis hallituksen kanssa myös tässä tekemään yhteistyötä, että nyt tällä vaalikaudella laitettaisiin tämä monikanavarahoitus tavallaan uuteen uskoon sillä tavalla, että siitä voitaisiin tehdä päätös 2015 eduskuntavaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa.

Seppo Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! Tämä täydennysesityshän on todellakin pykälätön esitys, ja siinä on silmiinpistävää, hiukan erikoistakin se, että siinä kyllä hallitus opastaa eduskuntaa perustuslain tulkinnassa. No, ei se mikään rikos ole, että hallitus ottaa kantaa tällaiseen asiaan, mutta ei se kyllä myöskään kovin tavallista ole, että tällainen ikään kuin opastus tulee. No, se siitä.

Kyllähän tämän pitkään jatkuneen ja ilmeisesti vielä aika pitkään jatkuvan vellonnan sisällä on yksi suuri punainen lanka, johdonmukainen lanka, ja se on kyllä se, että kaikella tällä tähdätään myös ja nimenomaan suurten kuntien Suomeen. Onko se hyvä vai huono? Jokainen pohtikoon omalta kohdaltaan sitä seikkaa oman puolueen näkökulmasta, oman seutunsa näkökulmasta, mutta kyllä tässä kaikki merkit viittaavat siihen ja kaikki ratkaisut viittaavat siihen, että tällaista Suomen mallia tässä ilman muuta nyt tavoitellaan. Tämä oli vähän sivuseikka.

Minusta pääasia tässä on kyllä tämä kytkentä, jonka nyt hallitus omalla esityksellään vielä halua vahvistaa, kun se puhuu siitä, että tämä sote-ratkaisu on olennainen asia kuntarakenteen näkökulmasta ja päinvastoin. Tämä kytkentä on erittäin kiinteä kytkentä, ja kun sitä tivataan hallitukselta, niin se kyllä vahvistaa, että näin se on, että nämä kaksi asiaa ovat naimisissa keskenään ja että sote-ratkaisu kyllä vaikuttaa kuntarakenteeseen ja päinvastoin.

Kun tämä on tämä tausta, tämänkertaisen asiakohdan nimenomainen tausta on tämä kytkentä, niin olisi kyllä erittäin tärkeä asia, että perustuslakivaliokunta ottaisi tämän asian sillä tavalla käsittelyyn ja vakavasti, että katsoisi, onko tämä isäntäkunta—renkikunta, jos käyttää vähän värikkäämpää kieltä — siis vastuukuntamalli, siitä puhuu hallitus — perustuslain mukainen vaiko ei. Minusta siihen kannan ottaminen on erittäin tärkeää nimenomaan siltä kannalta, että kunnilla olisi oikea mahdollisuus, aito mahdollisuus, arvioida omalta osaltaan yhteistyömahdollisuuksia, myös niitä liittymisen mahdollisuuksia, yhteistyömahdollisuuksia sen tiedon varassa ja sen pitävän tiedon varassa, mikä tulee olemaan sote-alueratkaisu, sote-malliratkaisu. Se on minusta se todella olennainen asia, muutoinhan se kuntien pohdinta siellä meidän alueellamme on tavallaan tyhjän päällä, tehdään vähän kuin säkki päässä ratkaisu, kun ei tiedetä, mihin lopulta sitten hallitus päätyy tässä sote-ratkaisussaan.

Sen vuoksi perustuslakivaliokunnan kannanotto isäntäkunta—renkikuntaan, tai puhutaan siitä vastuukunnasta, kun se on neutraalimpi termi, onko se perustuslain mukainen vaiko ei, on olennainen asia tämän asian jatkoedistymisen kannalta. Toivon, niin kuin edustaja Töllikin taisi toivoa jo aiemmin, tai edustaja Pekkarinen se oikeastaan oli, joka toivoi, että perustuslakivaliokunta tässä asiassa toimisi rohkeasti ja sanoisi oman sanansa, oli se perustuslakivaliokunnan sana sitten mikä tahansa.

Lopuksi, herra puhemies, vaikka edustaja Virtanen tuossa omassa mielenkiintoisessa puheenvuorossaan totesikin, että asiantuntijoista he ja he ovat kyllä tämän hallituksen ajatusmallin kannalla, kyllä minun havaintoni on se, että kun katsoo suomalaisia asiantuntijoita terveydenhuollon lohkolta, sosiaalihuollon lohkolta, perustuslain tuntijoitten kannalta ja myös kuntatietäjien, lähinnä professorien, näkökulmasta, niin kyllähän se on valtaisa enemmistö näitä neljänlaisia asiantuntijoita, jotka ovat asettuneet joko hirmuisen kielteiselle kannalle suhteessa hallituksen esitykseen tai ainakin erittäin kriittiselle kannalle. Se on ainakin minun havaintoni samalla, kun minä myönnän, että ovathan edustaja Virtasenkin muutama esimerkki totta, mutta kun katsotaan sitä isoa kaartia asiantuntijoita, niin kyllä sen joukon suuri enemmistö, valtaenemmistö, on tällä kielteisellä tai hyvinkin kriittisellä kannalla.

Luulisi noin maallikkojärjellä, että näitten asiantuntijoitten mielipiteistä voisi todella muodostua vankka selkänoja viedä tätä sangen vaikeaa sote- ja kunta-asiaa eteenpäin, myös semmoinen selkänoja loppujen lopuksi, joka myös saisi taakseen mahdollisimman laajan poliittisen tuen, joka tähän asiaan ilman muuta tarvittaisiin, jotta se onnistuisi täällä lopullisesti ja sitten kentällä myös, kun asioita joudutaan täytäntöön panemaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samalla kun lämpimästi yhdyn itse asiassa edustaja Kääriäisen viimeisimpään toiveeseen tämmöisestä, sanoisiko, järjellisen rauhallisesta poliittisesta ja ehkä asiantuntijoitten näkemysten huomioon ottamiseen liittyvästä etenemisestä, niin haluaisin ehkä oikaista vähän sillä tavalla, että kyllä minunkin havaintoni on se, että ei tässä kovin montaa esitystä puolustanutta asiantuntijaa ole edes täällä sote-puolellakaan eivätkä mainitsemani Jussi Huttunen ja Aki Lindénkään tätä sinänsä puolustelleet ole. Mutta korostin sitä, että useimpien sote-asiantuntijoitten, sanoisiko, vastahankaisuus perustuu erilaisiin lähtökohtiin kuin esimerkiksi se poliittinen kritiikki, jota on esitetty — siihen, että nämä väestöpohjat jäävät liian pieniksi ja tulee näitä, sanoisiko, välihimmeleitä tänne. Sen sijaan tätä Orpon työryhmän kokonaismallia he pitävät sinänsä hyvänä, mutta väärin sammutettuna.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan rakentavasti tietenkin voisi hieman kommentoida Seppo Kääriäisen puhetta, että tulee vähän sellainen olo, että minkä vallan päällä milloinkin istuu, niin puheet ovat myös hieman sillä tavalla viritettyjä. Minulle sattui tuossa iPadissa tulemaan eräs artikkeli vuodelta 2010, jolloin Seppo Kääriäinen oli valtuuston puheenjohtaja ja eduskunnan varapuhemies. Hän Savon Sanomissa oli omana mielipiteenään esittänyt, että Pohjois-Savon olisi jo hyvä perustaa kolmen kunnan malli: Varkaus, Kuopio, Iisalmi. Jos nyt arvioidaan tätä hallituksen sote-linjausta, niin aika pitkällehän se sote-alue lähtee: Varkaus, Kuopio, Iisalmi. Itse en ota kantaa, onko tässä ajatusrakennelmassa sitten jonkunmoista suurta järkeä, mutta näinkin asioita voi pohtia, että mielipiteet muuttuvat, ja minusta se on aika luonnollista, että kun ajat muuttuvat, niin mielipiteetkin muuttuvat.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan Pohjois-Savosta, niin olen ajatellut niin ja ajattelen tänäänkin niin — riippumatta, edustaja Eestilä, siitä, mikä hattu on päässä, ottakaa se huomioon — että jos nykyisestä rakenteesta on syytä mennä johonkin toiseen, niin aika luonnollinen pidemmän päälle on kolmen kaupungin tai kolmen kunnan rakenne, mutta vapaaehtoista tietä, vapaaehtoista tietä.

Sen sijaan olen ottanut sen kannan myös hyvin selvästi, että näe järkeä siinä, että meillä olisi yksi suuri kunta siellä Pohjois-Savossa, vaikkapa Kuopio nimeltään, joka sitten täyttäisi koko kuntakentän ja hoitaisi kaikki asiat.

Siis jyrkästi kiistän, mitä edustaja Eestilä täällä yrittää sanoa minun sanomakseni, että mielipide vaihtuu hatun mukaan.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tästä hallituksen täydentävästä esityksestä muutama sana.

Tämä aiheuttaa enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Tässä ei ole kunnille riittävästi evästä ottaa kantaa niihin selvityksiin, mitä kunnilta nyt edellytetään, eikä tässä ole riittävästi tietoa myöskään eduskunnalla säätää esitettyä kuntarakennelakia eli kuntajakolakia.

Tässä on monta ongelmaa. Mitä tässä esitetään vastuukuntamalliksi, on varsin sekavaa. Tässähän ei ole yhtään pykälätasoista kohtaa, vaan on yleisperusteluita. Minkälaisena tämä hallinnollisesti toimii, jää hyvin hämäräksi. Mutta perusasia on se, onko tämä yleensä perustuslakimme mukaan mahdollinen, ja tähän kun liittää sitten nämä aikataulukysymykset, joudutaan suurten ongelmien eteen.

Hallituksen tarkoituksenahan on antaa tämä järjestämislakiesitys eduskunnalle ensi vuoden huhtikuussa. Sen jälkeen vasta pystyy pykäläkohtaisesti ottamaan kantaa siihen, miten tämä on mahdollinen ja onko vai ei. Kuitenkin tässä samanaikaisesti sitten esitetään, että kuntarakennelain pitäisi tulla voimaan 1. päivänä heinäkuuta. Miksi tämä mieletön kiire?

Tämä herättää sen peruskysymyksen, mikä on tämän sote-järjestämisen tarkoitus, perimmäinen tarkoitus, ja tällä himmelimallilla sen perimmäinen tarkoitus on olla välineenä kuntarakenteen rajuksi muuttamiseksi. Siksi tässä ei puhuta palveluista. Siksi tässä ei käsitellä rahoitusta. Siksi tämän esityksen perusteluissa ei arvioida taloudellista vaikutusta eikä toiminnallista vaikutusta. Tämä ei turvaa palveluita, mutta tämä ei se ydinkohta olekaan, vaan ydinkohta on se, että tämä on tarkoitettu välineeksi, ja tämä on vakava asia.

Tämä kuntarakennelakiesitys on tietyllä tavalla selvitysvelvollisuuslaki, tai se on oikeastaan vielä enemmän: se on laki, joka velvoittaisi tekemään esityksen kuntaliitoksista. Tämä on tietyllä tavalla hiljainen pakko, ja sitä yritetään vyöryttää niin, että kunnissa ollaan jo hämääntyneitä, että pakkohan se on, me myöhästymme jostakin. Nyt olisi tärkeää, että kunnissa suhtaudutaan asiaan rauhallisesti. Nyt ei ole syytä hötkyillä.

Tämän pohja-ajatuksena on se viime vuoden tammikuussa julkistettu kuntakartta. Hämmästyttävällä tavalla koko tämä perustarkoitus näkyy läpi. Sanoin tuossa edellisessä puheenvuorossani hallitukselle vahvan tunnustuksen siitä, että tämä läpinäkyvyys on kyllä ollut kiitettävä. Kyllä tämä näkyy läpi, mihin pyritään. Valitettavasti tämä tarkoitus on aika ikävä. Mitä tämän avulla tuhotaan, on merkittävää.

Kun katselee tarkemmin, miten erityisesti kokoomus on tähän suhtautunut, niin kun kunnilta ja puolueilta pyydettiin lausuntoa, ensinnä siitä karttaharjoituksesta ja sitten tänä vuonna tästä kuntarakennelaista, kokoomuksen lausunnossa sanottiin selvitystyöstä näin: "Selvitystyö on tehtävä niin, että kuntalaiset jo varhaisessa vaiheessa ymmärtävät vahvan peruskunnan edut." Ei selvitetä vaihtoehtoja, vaan tähtäyspiste jo varhaisessa vaiheessa on siihen jättikuntaan, ettei muita vaihtoehtoja edes ajateltaisi.

Tässä kuntarakennelakiesityksessä on mielenkiintoisia kohtia. Lain pykälien perusteluissa puhutaan mahdollisuudesta selvittää myös yhteistyötä, mutta pykälässä ei mitään. On mielenkiintoista, miksi näin. Halutaanko tämä peittää? Miksi?

Palaan vielä aikatauluun. Jos kuntarakennelaki hyväksytään nyt, sehän sisältää sitten velvoitteen ilmoittaa valtioneuvostolle marraskuun loppuun mennessä, kenenkä kanssa, minkä kunnan kanssa, selvitetään. Pohjaksi on kuitenkin annettu oikeastaan se kartta niistä selvitysalueista eli tulevista kunnista siltä pohjalta, ja sitten pitäisi olla aika varhaisessa vaiheessa ensi vuonna esitettynä kuntaliitosesitys. Ei kuntaliitosselvitystä tehdä muutamassa kuukaudessa edes vapaaehtoiselta pohjalta, saati sitten tällä tavalla velvoitteena.

Arvoisa kokoomus, miten te ajattelette tämän käytännössä toteutuvan, kun tähän ei ole sitoutumista? Tässä on monta kertaa tämän päivän kuluessa tullut esille se, että alan asiantuntijat eli terveydenhoitoala, tutkijat, professorit ja niin edelleen, keskeiset toimijat, ovat hyvin huolissaan. Jotkut vastustavat tätä ja kritisoivat jyrkästi ja jotkut erittäin jyrkästi. Mistä te saatte sen tuen? Kunnissa ei ole sitä sitoutumista, joka tällaiseen hankkeeseen pitäisi olla. Tässä pitäisi olla luottamus.

Arvoisa puhemies! Tämän asian yhteydessä on otettu esille monta kertaa yhteistyö. Muun muassa pääministeri on sanonut, että tulkaa oppositiossa mukaan yhdessä kehittämään. Sehän on kauniisti sanottu, mutta mitä se sisältää? On syytä todeta, mitä tämän takana on: Nimenomaan kokoomus vähän yli kaksi vuotta sitten sananmukaisesti kaatoi yhteisymmärryksen, konsensuksen, parlamentaarisesta valmistelusta, ja sen teki henkilökohtaisesti silloinen puheenjohtaja, nykyinenkin, silloinen valtiovarainministeri Katainen, ilmoitti tämän, että me emme lähde nyt, katsotaan eduskuntavaalien jälkeen, ja kun vaalit tulivat ja menivät ja tätä asiaa nostettiin esille, ei ollut puhettakaan. Oli sitten Iisalmen kaupungin vuosijuhla, jossa puhemies Heinäluoma esitti parlamentaarisen valmistelun käyttöönottamista, todellista yhteistyötä. Kyllä, silloin sitten, sen jälkeen, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Vapaavuori sanoi Suomen Kuvalehden haastattelussa: "Eikö puhemies Heinäluoma muista, että hallitusneuvotteluissa nimenomaan sovittiin, että ei oteta mukaan oppositiota vesittämään hyvää hanketta?"

Kun tämän jälkeen sitten sanotaan, että tulkaa mukaan yhteistyössä kehittämään, pitää olla joku sija, jossa yhteisesti kehitetään. Ei yhteistyö tarkoita sitä, että oppositiolla on oikeus vain sanoa, että kyllä te olette hyvän tehneet, tai sellaista kompromissia, että kun minä teen esityksen ja sinä kannatat, niin saadaan esitys molempien nimiin. Kyllä keskustallakin on näkemys siitä — eikä ihan huono — miten tätä asiaa pitäisi kehittää. Tässä ovat monet tutkijat ja asiantuntijat monta kertaa tähän asiaan kiinnittäneet huomiota. Kun puhutaan yhteisestä vastuusta, yhteisestä työstä ja näin isosta asiasta, silloin pitäisi myös sen mukaisesti toimia.

Arvoisa kokoomus, haluan vielä yhden asian sanoa. Minua huolestuttaa se, että teillä on tietynlainen konjunktuuripolitiikka, josta oppi-isänne Paasikivi vakavasti varoitti. Te ajattelette perustuslain tulkintaa suhdanteiden mukaan. Kuulkaa, se ei kestä. Ei pidä sanoa, että nyt pitääkin katsoa tässä tilanteessa kokonaan uusi tulkinta. Se ei ole poliittista harkintaa eikä suhdannepoliittista harkintaa. Perustuslaki on sellainen, jonka pitää kestää ja erityisesti vaikeissa asioissa. Luulisi, että tämä asia olisi kokoomukselle erityisen tärkeä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tölli syytti hyvin voimakkaasti kokoomusta. Minä en syytä keskustaa, vaan päinvastoin kehun teitä. Kehun teitä siitä hyvästä, että te olette laatineet tämän oman mallinne, jossa myöskin yli 20 000 asukkaan kunnilta, kuten omalta kotikunnaltani, vietäisiin se peruspalvelu hoidettavaksi maakunnasta käsin. Haluaisin kysyä, kun te olette hyvin avoimesti tätä mallianne esitelleet, mitä tosiaan arvostan, voisitteko kertoa, monenko veroäyripennin kohdalta minä esimerkiksi Sastamalan valtuustossa enää, jos sinne tulen valituksi vielä seuraavan kerran, päätän, jos koko sote-puoli on maakunnallinen. Ammatillinen koulutus on jo ylikunnallinen. Monissa kunnissa, ei meillä, lukiokoulutuskin menee yli kuntarajan. Mitä siellä kunnissa enää päätetään? Sitä ei varmaan voi hyvälläkään tahdolla sanoa vahvaksi peruskunnaksi, mutta mitä siellä enää päätetään? Olisi hyvä tietää, kun sinne ehdokkaita hankkii tai harkitsee omaa asettumistaan.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ainakin omassa puheenvuorossani annoin tunnustusta ja kehuinkin keskustaa. Te laaditte puitelain, ja teidän tavoitteenne olivat hyviä. Valitettavasti aivan kaikki kunnat, myöskään keskustaenemmistöiset, eivät nähneet tätä lakia sen arvoisena, että ne olisivat toteuttaneet ne laissa mainitut seikat, mutta se on toinen juttu.

Toinen, jota kehuin tänä päivänä omassa puheessani, oli Petteri Orpo, joka sitten oli hyvin pitkälle tämän sote-linjauksen takana. Ainakin tänä päivänä salissa hän aika yhteistyöhaluisesti esitteli näitä asioita, ja minusta sieltä löytyy mahdollisesti avain vielä päästä sopimukseen, joka tyydyttää myös keskustaa. Tämmöistä on politiikka.

Edustaja Kääriäiselle sanoisin, kun hän jyrkästi kiisti sen, mitä sanoin, että täällä on vuodelta 2010 lainaus Savon Sanomien pääkirjoituksesta: "Uutta vauhtia keskusteluun heitti Savon Sanomien haastattelussa lauantaina eduskunnan varapuhemies ja Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Seppo Kääriäinen. Hänenkin mielestään kolmen kunnan malli olisi luontevin. Iisalmen sijasta Kääriäinen puhui Ylä-Savosta. Se olisikin hyvä nimi: kyseessä olisi kokonaan uusi kunta, ei kuntaliitoksien avulla lihonut Iisalmi." Tämä on Savon Sanomien pääkirjoituksesta. Itse en ota kantaa, onko se totta vai ei.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lukuisat terveydenhoitoalan asiantuntijat ovat todenneet sen, kun nyt puhutaan laajoista ja leveistä hartioista, että siinä tarvitaan todella leveät hartiat ja ne leveät hartiat eivät tule kuntaliitoksilla. Silloin menetetään se, mikä kunta perusolemukseltaan on.

Edustaja Satonen, ei haittaisi, vaikka kävisitte perehtymässä Ruotsin järjestelmään tai vaikka Ahvenanmaan järjestelmään tai vaikka Tanskan järjestelmään, joissa terveydenhuolto on laajimmalla järjestämisen taholla ja kunta pystyy ja voi keskittyä lujasti niihin lähipalveluihin ja olla mukana keskeisesti. Sitten ne ovat demokraattisesti valitut elimet, jotka maakuntatasolla hoitavat. Ei tarvitse pelätä sitä, että päätösvalta karkaa. Erikoissairaanhoito on semmoinen, että Sastamalan kunnassakaan edustaja Satonen ei päätä, montako ohitusleikkausta tehdään, vaan sen järjestelmän täytyy toimia.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Se on selvä asia, että olen puhunut — niin kuin tekin olette ottanut kantaa, edustaja Eestilä, Pohjois-Savon kuntarakenteeseen — myös kolmen kunnan mahdollisuudesta tilanteessa, missä rupeaa syntymään uusia ryhmityksiä, ja minusta silloin kolme pitkällä tähtäyksellä olisi ilman muuta mahdollinen ja parempi ilman muuta kuin joku sellainen suurkunta, esimerkiksi Kuopio, johon kaikki kokoontuisivat. Nämä kolme jotenkin edustavat sitä talousmaantiedettä Pohjois-Savossa.

Nythän me tiedämme, että sellaista ei ole syntymässä vaan jokainen kunta pitää kiinni omista lähtökohdistaan, ja hyvä niin. Sitten pitää toimia yhteistyön puitteissa ja niin, että Ylä-Savossa yhteistoiminta olisi mahdollisimman hyvää. Mitä tehdäänkin Pohjois-Savossa ja missä tahansa maakunnassa, se on olennaista, että tehdään vapaaehtoisesti kuntien oman harkinnan perusteella eikä niitä pakottaen vaikkapa valtionosuuksilla tai jollakin muulla kiristäen. Vapaaehtoisuus on kuitenkin ainoa kestävä tie mahdollisiinkin kuntaliitoksiin.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Satonen kysyi, mitä siellä kunnissa enää päätetään, niin vaikka pieni Punkalaitumen kunta nämä sote-palvelut ostaakin Sastamalan isäntäkunta- taikka sopimuskuntamallista, niin luulen, että kyllä me Punkalaitumella tiedämme paljon paremmin, mitä me päätämme pienessä kunnassa, kuin te siellä Sastamalassa, joka on muodostettu viidestä pienemmästä kunnasta, ja yli 20 000 asukasta tällä hetkellä taitaa löytyä. Uskon kuitenkin, että asia on näin.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilälle vielä totean tästä yhteistyöstä, että eihän keskusta ole mitään muuta kuin yhteistyön kättä koko tämän vaalikauden ajan esittänyt, että tehdään puhtaalta pöydältä yhdessä hyvä uudistus, mutta sehän ei käy kyllä missään tapauksessa, että nyt, kun hallitus on monien mutkien jälkeen oikeastaan vienyt entistä sekavampaan suuntaan ja tuonut tänne tämmöisen sekavan mallin käsiteltäväksi, me ikään kuin hyppäisimme tähän mukaan ja sanoisimme, että kyllä me tässä haluamme olla tätä pipertelemässä teidän kanssanne.

Se on ihan selvä asia, että keskusta ei missään oloissa tule hyväksymään tätä vastuukuntamallia. Se sisältää niin paljon monenlaisia hankaluuksia palveluiden järjestämisen kannalta ja myös demokratian kannalta. Meille käy yhteistyö, mutta se tarkoittaa, että puhtaalta pöydältä.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Vehviläistä rakentavasta puheenvuorosta, ja minulla on vähän semmoinen kuva, että kun näitä keskusteluja käydään täällä milloin kyselytunnilla ja milloin tässä salissa, ja tästäkin sote- ja kunta-asiasta varmaan on riittävästi kahdeksan vuoden aikana käyty puheita ja nyt tämänkin hallituskauden aikana, niin kyllä minun mielestäni teidän puheitanne on kuunneltu ja on varmaan otettu opiksikin, sillä kyllähän tässä hallituksen ulostulossa nyt oli mainittu kuntayhtymä yhtenä vaihtoehtona. Katsotaan, miten se toteutuu, kun teillä se on kuitenkin ollut yksi vaihtoehto. Sitten siellä on maininta, että kunnat voivat sopia toisinkin. Perustuslailliset näkökulmat selvitetään, niin kuin edustaja Kääriäinen aivan oikein puheessaan otti tämän tärkeän asian esille. Kyllä minun mielestäni oppositiotakin on tietyissä asioissa kuunneltu, ja se näkyy noissa papereissa, jos te maltatte vain niihin tarkasti tutustua ja tunnustatte tämän yhteistyön näkökulman. Toki meillä voi olla näkemyseroja, mutta se ei estä sitä, etteikö jonkunmoista ratkaisua jonakin päivänä näistä voisi syntyä.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Eestilälle totean, että kyllä tämä hallituksen esityksen peruslähtökohta rakentuu selkeästi isäntäkunta—renkikunta-mallin pohjalle. Äärimmäisessä, voi sanoa, vaihtoehdossa sitten voi harkita sitä yhteistyötä. Kyllä tämä on sanottava niin kuin se asia on.

Toinen asia on sitten tämä meidän keskinäinen yhteistyömme. Keskusta on koko vaalikauden ajan tarjoamalla tarjonnut sitä, että eikö tehdä tätä parlamentaarisesti, eikö keskustella yhdessä, järjestetään yhteisesti korpilampi ja lähdetään yhdessä, kuunnellaan asiantuntijoita, otetaan tämä yhteen, kun tavoite on selvä. Ei, ei käy, meille ei käy muuta kuin se, että opposition oikeus olisi vain kannattaa hallituksen erittäin kummallista esitystä. Mitä yhteistyötä se on?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ollaan kuultu tässä edellisessä puheenvuorossa juuri niitä oikeita argumentaatioita, miksi ollaan ajauduttu tällaiseen tilanteeseen, kun olisi näin isossa asiassa kylläkin pitänyt rohkeammin olla yhteisen asian osalta niin kuin oikeassa liikenteessä eli vielä enemmän lähteä. Mutta nyt on todella valitettavaa, että kun mennään tätä esitystä nyt eteenpäin, mikä on alkanut kahdeksan vuotta sitten — tai no, kohta kymmenen — niin nyt sen oman kelkan jäljen arvosteleminen, mitä tämä hallitus vie nyt eteenpäin, itsensä syyttäminen siitä, minkä on alkuun saattanut, tuntuu kummalliselta. Mutta olisin toki toivonut, että tämä hallitus olisi ollut yhteistyökyvykkäämpi ja ottanut niitten ruosteisten sara-noitten jäljille yhteisen sävelen ja olisimme voineet viedä enemmänkin yhteistyössä.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Mitä hetki sitten tuli keskusteluun siitä, kuka kannattaa mitäkin ja minkälaista yhteistyötä, niin ehkä on hyvä todeta myös se, mikä on keskustan ja kokoomuksen ero tässä kunta- ja sote-asiassa. Erohan on yksinkertaisesti se, että kokoomus haluaa ensisijaisesti kuntaliitoksia — piste — ja keskustan mielestä palveluiden järjestäminen on tärkeämpää ja siksi katsomme, että sote-ratkaisu on se kaikista tärkein, mitä tässä maassa tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Sitten tähän hallituksen esitykseen, täydentävään esitykseen. Tämähän on siis sama asia kuin Orpon työryhmän sisältö, jota täällä jo pääministerin ilmoituksen muodossa käsiteltiin, ja tässä hallituksen esityksessä ei todellakaan ole näitä pykäliä. Ja voin kyllä sanoa, että tässä ei oikeastaan mitään uutta ole siihen, mitä olemme viime viikkoina sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiantuntijoitten osalta keskustelleet ja käyneet tätä sote-asiaa läpi. Mutta se peruskysymyshän, mihin meidän pitäisi tämän lisä- ja täydentävän esityksen osalta ottaa kantaa, tässä on se, antaako tämä riittävät tiedot kuntarakennelain käsittelyyn täällä eduskunnassa, ja minun käsityksen mukaan tässä ei ole niitä riittäviä tietoja. Sitä ei arvioi kukaan tämän talon ulkopuolelta, vaan eduskunta arvioi itse, onko tässä riittävät tiedot siihen, että kuntarakennelakia voitaisiin viedä eteenpäin siten, että se tulisi voimaan 1.7. tänä vuonna.

Arvoisa puhemies! Minun käsitykseni mukaan tämä asia on tietyllä tavalla vain sotkeentunut. Minäkin vielä muutama viikko sitten ennen tätä Orpon työryhmää jollakin tavalla olin jonkinlaisessa käsityksessä siitä, mitä hallitus haluaa, mutta nyt, kun on Orpon työryhmässä käyty läpi sitä, minkälaiset väestöpohjat ovat milläkin alueella ja mihinkin tarkoitukseen, perusterveydenhuoltoon ja sitten tähän alemman tason erikoissairaanhoitoon ja sitten laajemman tason erikoissairaanhoitoon ja sitten näihin ervoihin, minä kyllä tunnustan, että minä olen oikeastaan mennyt entistä sekaisemmaksi, kun olen tässä myös asiantuntijoita kuullut. Eli tämä näyttää, että Orpon työryhmä itse asiassa synnytti lisää uusia ongelmia ja määrittelykohtia siitä, miten tässä mennään.

Tänään viimeksi todellakin oikeusoppinut Kaarlo Tuori toi jälleen esille tämän perustuslakinäkökulman. Minä en ole sen puolen asiantuntija, mutta kyllä minun korvaani tarttui, kun hän pohdiskeli sitä, onko niin, että hallitusohjelma on nostettu perustuslain yläpuolelle eli että hallitusohjelma on se tärkeämpi asia, jossa määritellään, ja sitten vasta tulee perustuslaki, ja jos perustuslaki hallitusohjelman kanssa on ristiriidassa, niin otetaan uutta tulkintaa perustuslakiin.

Tähän itse esitykseen on sisältynyt erittäin paljon asiantuntijoitten puolelta arviointia, oikeusoppineet ovat oma ryhmänsä ja sitten tietysti sosiaali- ja terveyspalveluitten asiantuntijat. Erityisesti muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on antanut tästä laajan lausunnon, jossa arvioi monesta eri näkökulmasta, miksi tämä esitys ei ole hyvä, ja niissä kriittisissä lähtökohdissa on muun muassa nostettu esille tämä rahoitusasia, jota hetki sitten myös debatissa sivuttiin, että rahoitus on jätetty täysin ulkopuolelle tästä. Voin todeta myös sen, että myös emeritusprofessori Jussi Huttunen on todennut sen, että tämä on hankala juttu, että vietäisiin tällainen sekava uudistus eteenpäin ja voimaan ja vasta sen jälkeen tehtäisiin jotain tälle monikanavaiselle rahoitukselle, että se ei oikein toimi.

Itse — kun tunnen suurta epäluuloisuutta tätä hallituksen sanoissa vastuukuntamallia ja meidän mielestämme isäntäkuntamallia kohtaan — olen kyllä tullut samaan ajatukseen kuin Husin johtaja Aki Lindén, joka on omassa blogissaan kirjoittanut, että nyt näyttää siltä, että on keksitty sairaanhoitopiiri uudelleen sijoittamalla se vastuukunnan sisälle. Ja tästä seuraa kysymys, miten voi olla perusteltavissa, että tämä vastuukunnan niin sanottu sairaanhoitopiiri olisi parempi kuin ne nykyiset sairaanhoitopiirit, jos niistä muodostettaisiin sosiaali- ja terveyspiirit eli maakunnalliset sote-alueet. Ja tämä on minusta se iso kysymys, jota pitäisi pystyä vertailemaan. Ainakin itse ajattelen sillä tavalla, että jos nykyisistä sairaanhoitopiireistä muodostettaisiin alueelliset sotet, joissa on mukana perusterveydenhuolto, sosiaalipuoli ja sitten erikoissairaanhoito, niin se olisi paljon helpompi toteuttaa, paljon järkevämpi ja myös demokraattisempi, ja siinä, jos lähdettäisiin siltä pohjalta, silloin löytyisi myös keskustasta yhteistyön näkemystä siihen, että näin tulisi pääsääntöisesti toimia.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan sanoa sen, että en ollenkaan ymmärrä sitä, miten hallitus aikoo viedä tämän sote-uudistuksen poliittisesti läpi tuolla kentällä. Täällä edustaja Tölli puhui luottamuksesta ja sitoutumisesta, ja minulla on se käsitys, että kun edellinen lausuntokierros oli kunnissa, niin 21 Suomen kunnista kannatti tätä vastuukuntamallia, ja luonnollisesti vastuukuntaa kannattivat ne kunnat, joita on itse kaavailtu vastuukunniksi, eli esimerkiksi Pohjois-Karjalan kunnista vain yksi kannatti hallituksen ajamaa vastuukuntamallia, ja se yksi kunta oli sitten Joensuu, luonnollisesti, koska sitä on kaavailtu vastuukunnaksi.

Minun ehdotukseni on, että hallitus ottaisi järjen käteensä, se olisi vielä mahdollista tässä vaiheessa, vetäisi pois tämän rakennelakiehdotuksen eduskunnan käsittelystä ja lähdettäisiin ripeästi yhteistyössä oppositio mukana ollen tekemään sellaista sote-mallia, jolla saataisiin parannettua kansalaisten mahdollisuutta saada palveluita, ja samalla laitettaisiin rahoitus, monikana-vainen rahoitusjärjestelmä, uuteen uskoon.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on myös minun mielestäni puutteellisesti valmisteltu. Kun kysymyksessä on yhteiskuntapoliittisesti mitä merkittävin uudistus, se olisi vaatinut huomattavasti perusteellisemman tietopohjan ja monipuolisemman käsittelytavan. Erityisen vakavana ongelmana on pidettävä sitä, että eduskunnalle on annettu vain pari kuukautta aikaa käsitellä esitys.

Sisällöllisesti erityisen ongelmallisia ehdotetussa sääntelyssä ovat säännökset, jotka koskevat uudistuksen tavoitteita sekä kunnille asetettavaa, ajallisesti kireää selvitysvelvollisuutta. Esityksen rakenne ei kaikilta osin noudata hallituksen esityksen laadinnasta annettuja ohjeita. Esimerkiksi uudistuksen toteuttamisvaihtoehtoja ei ole lainkaan käsitelty.

Kun esityksen lakitekstit koskevat periaatteessa kaikkia kuntalaisia, olisi lakitekstien selkeyteen ja ymmärrettävyyteen tullut kiinnittää erityistä huomiota. Tässä tapauksessa kuntajakolain muuttaminen, väliaikainen muuttaminen ja sen eräiden säännösten kuvaaminen erillisillä laeilla on vaikeasti avautuva kokonaisuus.

Esityksen käsittelyn ajankohta: ei ole kovin soveliasta, että kuntien kannalta tärkeä niin sanottu sote-uudistuksesta vastikään valmistunut alustava ehdotus on liian epämääräinen ja ilmeisesti perustuslain turvaaman kunnallisen itsehallinnon vastainenkin.

Arvoisa puhemies! Kun kysymyksessä on yhteiskuntapoliittisesti mitä merkittävin uudistus, olisi sen perusvalmisteluun tullut osallistua myös eduskunnan oppositiopuolueiden edustajat. Luontevimmin tämä olisi käynyt parlamentaarisen voimasuhteen mukaan kootussa komi-teassa, jossa virkamiehet ja muut asiantuntijat olisivat olleet pysyvinä asiantuntijoina.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Jatkuva muutos on tämän päivän avainsana. Mikään perinteinen, hyväksi havaittu malli tai organisaatio ei tunnu olevan kohdallaan. Kokemuksella ei ole merkitystä, kun muutosta haetaan kustannustehokkaalla motiivilla vailla todellisia faktoja. Menneisyys on kuitenkin meitä opettanut, ja yhteiskunta on rakennettu vähitellen tiedoilla ja taidoilla.

Uudistuksia tarvitaan, mutta ei ole olemassa yhtä yksittäistä ratkaisua tehostaa palveluja kertarysäyksellä. Niin monivaikutteiset ovat yhteiskunnan kiemurat. Nykyinen hallitus on ajanut kuntauudistusta vailla näyttöä, vaikka niitä olisi pitänyt vuosien aikana ilmaantua, mutta eipä vain ole löytynyt. Uudistuksia löytyy joka lähtöön.

Työttömiä syntyy ennätysvauhdilla. Kun seuraan tämän päivän teorioita, näyttää siltä, että luonnonvalinta ei ole enää valttia. Työpaikkoja luodaan, vaikka hyvin tiedämme, että niitä ei voi luoda. Toimintoja alasajetaan. Alasajettaessa puhutaan korvaavista työpaikoista. Kun tehtäviä alasajetaan, eikö olisi järkevää saman tien toteuttaa asiassa kuin asiassa tämä toteamus ja perustaa korvaavia työpaikkoja välittömästi, jos se kerran näin helppoa on?

Suomi on ajautumassa tällä hetkellä entistä syvempään lamaan. Suomalaisen työn ja yrittämisen puolustamisen pitäisi olla itsestäänselvyys kaikille puolueesta riippumatta. Siksi minun on vaikea ymmärtää tätä menoa. Me perussuomalaiset emme lähteneet hallitukseen kaksi vuotta sitten tukemaan kokoomuksen ja demarien akselia, koska linja ei tue meidän ideologiaamme ja meille ei annettu vaihtoehtoa muodostaa hallitusohjelmaa. Me emme ole tuhoamassa maatamme, kuntiamme, terveydenhoitoa, sairaanhoitojärjestelmää, työntekoa tai yrittämistä, saati ruumiin ja sielun kulttuuria. Toivottavasti tämä hallitus ei tavoitteissaan tule onnistumaan.

Arto  Satonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on jo niin perusteellisesti käyty läpi tätä kuntarakennelain täydennystä, joka perustuu Orpon työryhmän sinänsä arvokkaaseen työhön, ettei ole oikeastaan mitään lisättävää näihin isoihin kysymyksiin.

Oikeastaan ajattelin sanoa pari sanaa siitä, jonka täällä aivan keskustelun alussa edustaja Thors toi esille, kun hän oli hyvin huolestunut siitä, että sosiaali- ja terveysministeriöstä on tullut kirje Porvoolle, ja mitähän niitä muita pakkoja oli, joihin oli myöskin tullut kirje, että näitä kuntia pyydettiin harkitsemaan sitä, että ne ottaisivat nämä sairaalat omaan hallintaansa. Täytyy sanoa näin pirkanmaalaisena, sastamalalaisena ja myöskin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana, että kunpa sellainen kirje tulisi myöskin Pirkanmaalle, niin olisin todella tyytyväinen, koska ainakaan Vammalan aluesairaalan osalta — ja se ei liity millään lailla tähän sote-uudistukseen — en näe kyllä mitään muuta toivoa kuin sen, että kunta voisi itse sitä, ehkä mahdollisesti yksityisen kumppanin kanssa, lähteä kehittämään. Vaikka sitä tähän asti on kuntayhtymä yrittänyt kehittää, niin valitettavasti viime vuosien aikana kehitys on koko ajan mennyt vain alaspäin, ja niistä työpaikoista, joita siellä on lähes 300, olen vahvasti huolissani ja paikkakunnalla huoli on erittäin kova. Eli tämän tyyppinen järjestelmä, mikä tällä hetkellä on ollut, ei ainakaan suurimman osan aluesairaaloita kohdalla Suomessa ole osoittautunut kovin hyväksi.

Sen haluan sanoa itse asiasta vielä lopuksi, että kaikkein tärkein on se, että nämä hoitoketjut saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti, koska se, että ihminen pääsee mahdollisimman nopeasti hoitoon, mahdollisimman nopeasti sairauslomalta takaisin töihin, on kaikkien etu.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! On helppo yhtyä juuri tuohon edustaja Satosen viimeiseen toteamukseen: kaikkein tärkeintä on, että koko järjestelmä, mitä nyt ollaan tekemässä, keskittyy siihen, että ihmisten hyvinvointi, kuntalaisten hyvinvointi, voidaan turvata. Tässä yhtenä tärkeänä ketjuna on juuri se, että meillä — vaikkapa nyt työkyvyttömyystapauksissa — ihmiset pääsevät nopeasti hoitoon, meillä ihmiset voivat nopeasti palata sen tehokkaan, jopa ennakoivan mutta myös sitten sairaanhoidon kautta olevan hyvän, nopean palvelun vuoksi takaisin työelämään. Se on erityisen tärkeää suomalaiselle yhteiskunnalle.

Kuntarakenneuudistus ei saa olla esteenä, ei se saa olla jarruna tässä, mutta osaltaan olen kyllä rehellisesti pahoillani siitä, että näin isossa, tärkeässä asiassa meillä olisi pitänyt olla parlamentaarista yhteistyönäkemystä vielä enemmän. Hallitusohjelma oli kunnianhimoinen ja oikeatavoitteinen, mutta olisi pitänyt uskaltaa siitä huolimatta avata tätä laatikkoa vielä enemmän siihen tarkasteluun, että me olisimme voineet tehdä tätä enemmän yhdessä rakentaen, koska aivan selkeästi edelliset hallitukset ovat olleet aivan samoilla linjoilla. Ei olisi pitänyt lähteä, voisinko sanoa, härkäpäisesti ajamaan vankkureita, vaan todeta, että jos naapurista saadaan vielä apua piiskaamaan sitä härkää terveeseen suuntaan, niin se olisi ollut se ratkaisu, mikä olisi ollut. Mutta toki täytyy sanoa oppositiolle, että nyt vain pelkästään vastustamisella, kritisoimalla, ei voida edistää sitä yhteistä tavoitetta: kuntien vahvojen hartioiden — tai mitä hyvänsä nimittäjiä käytetäänkin — yhteen liittäminen ja kuntalaisten peruspalveluiden hoitaminen ei toteudu.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on jo monta kertaa todettu, kunnat ovat erittäin suurten kysymysten äärellä, pystyvätkö ne tarjoamaan tänä päivänä tai tulevaisuudessa asukkailleen tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tämän hallinnon rooli tässä isossa kokonaisuudessa on ennen kaikkea luoda se iso kehikko siihen, mitenkä tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita tullaan järjestämään ja tuottamaan. Tämän ison kehikon ja järjestelmän pitäisi luoda sellaiset puitteet kaikelle sille sisällölle, mitä siellä sitten tehdään, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittäminen aidosti toteutuu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tärkein tavoite on ennen kaikkea parantaa palveluita ja vastata tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon haasteisiin. Me tiedämme, että ikääntyminen Suomessa on kansainvälisestikin erittäin nopeaa. Yli 75-vuotiaitten ihmisten määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää sitä, että meidän pitää muuttaa toimintamalleja, ja me onnistumme siinä kaikkein parhaiten purkamalla hallinnon rajoja, mitä tämä iso uudistus nyt mahdollistaa. Tämä mahdollistaa myös toimintojen tehostamista sekä panostamista ennalta ehkäiseviin toimiin ja laajentamaan yhteistyötä myös kunnan muihin palveluihin, muun muassa liikunta-, kulttuuri-, nuorisotoimi- ja asuntopalveluihin ja muihin. Sitä kautta tämä uudistus tuo laajemman vastuunkannon ei pelkästään vastuukuntiin vaan koko sille sote-alueelle.

Tärkeintä näitten palveluiden kehittämisen kannalta on ennen kaikkea kokonaisvaltaisen sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kehittäminen, ei ainoastaan perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon tai perustason sosiaali- ja terveydenhuollon vaan koko tämän ison kehikon, sosiaali- ja terveydenhuollon integraation, kehittäminen, joka tulee nimenomaan siitä syystä, että näitä hallintorajoja näitten eri organisaatioitten välillä tullaan purkamaan. Sitä kautta uskon itse vahvasti, että tulevaisuudessa meillä on tarjota paremmat mahdollisuudet, tarjota ihmisille paremmat palvelut sosiaali- ja terveydenhuollon osalta. Tämä mahdollistaa myös sitten sen, että meidän henkilöstöllä on aito mahdollisuus kehittää heidänkin mielestään parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! Satosen ja Kiljusen juuri esittämiin kantoihin on pakko yhtyä siinä mielessä, että nimenomaan, mutta meidän pitää nyt tehdä puheista totta, meidän pitää saada mustetta paperille niin, että tavoitteena on juuri tuo hallintorajojen keskeinen yhdistäminen. Me emme voi arvostella edellisten hallitusten päätöksiä siitä, että meillä on syntynyt maahan hallintohimmeleitä. Meidän pitää nyt turvata tässä ja nimenomaan sen pitää olla keskiössä, että meillä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon osalta pystytään siihen, että me hallintorakenteita yhdistämällä voimme sujuvoittaa. Ja ehdottoman tärkeää on se, että yhdellä hallinnonalalla on se koko kokonaisuus, koska se on ainoa mahdollisuus turvata se, että meidän ikääntyvä väestö voi saada ne hyvät palvelut, mutta myöskin se, että kyllä meillä kaiken kaikkiaan hallinnollista byrokratiaa tässä maassa pitää omatoimisesti pystyä korjaamaan. Ja jos tämä on nyt se tie, se pitää myös kirjoittaa sinne sisälle ja uskaltaa sanoa, että me tavoittelemme sitä, että byrokratia kaiken kaikkiaan koko hallinnonalalla järjestyy.

Voisiko sanoa, erästä pappia lainatakseni, että minulla on unelma, että jossakin vaiheessa sieltä Nakkilasta Mäkirannantieltä haetaan kaksi mummoa ja yksi pappa niin, että Satakunnan keskussairaalasta on tilattu se kuljetus sinne, että ne kolme ihmistä haetaan yhtä aikaa Satakunnan keskussairaalaan, keskussairaalassa ollaan järjestetty niin, että heidän vastaanottoaikansa ovat samaan aikaan, jolloin kuljetus, sairaanhoito, erikoissairaanhoito voisivat ruveta toimimaan niin kuin pitää? Näitten rakenteitten saavuttamiseksi pitää taistella.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä kommentoida omalta osaltani, kun aikaisemmin tänä iltana täällä kohdennettiin minuun kritiikkiä siitä, että — en tiedä, onko se nyt kohdennettu niin, että olisin antanut väärää tietoa, mutta joka tapauksessa — olisin vaatinut tai esittänyt Etelä-Karjalassa meidän Eksotemme purkautumista, ja haluan tässä yhteydessä nyt tuoda myös tänne pöytäkirjamerkintöihin sen tiedon, että olen tuonut julkisuuteen selvityksen siitä, mitä nämä hallituksen ja koordinaatioryhmän linjaukset tarkoittavat Etelä-Karjalassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisen kannalta.

Ensinnäkin voidaan todeta se, että Etelä-Karjala kokonaisuudessaan on yksi sote-alue ja siihen kuuluvat kaikki Eksoten sisällä olevat kunnat sekä sitten myös Imatran kaupunki ja siellä tarjottavat palvelut. Hallitus on linjannut, että jos sote-alueen keskuskaupungissa eli tässä tapauksessa Lappeenrannassa on enemmän kuin puolet alueen asukasmäärästä, on keskuskaupungin toimittava sote-alueen vastuukuntana. Elikkä tämä on selkeä linjaus Lappeenrannan kaupungille sen asemasta, sen roolista. Sen tulee toimia oman sote-alueensa vastuukuntana, ja sitä kautta se myös ohjaa Eksoten tulevaa toimintaa.

Täällä on käyty keskustelua siitä, milloin vastuukunta täytyy toteuttaa ja milloin on mahdollista sitten toteuttaa tämä kuntayhtymänä. Kunnillahan on aidosti myös mahdollisuus itse lähteä katsomaan ja arvioimaan, mikä siellä alueella on se paras ratkaisu. Näitten kuntayhtymien puolesta linjaukset ovat seuraavat: jos keskuskaupungin asukasmäärä on vähemmän kuin puolet, myös kuntayhtymä on mahdollinen, ja silloin se tarkoittaa sote-alueella selkeästi sitä kokonaisvaltaista työssäkäynti-, asiointialuenäkökulmaa, kun tätä sote-alueen keskuskaupunkia määritellään, ja siellä pohjana on tämän asukasmäärän määrittäminen. Käytännössä kuntayhtymä joillakin alueilla on mahdollinen vaihtoehto, mutta Etelä-Karjalassa se ainakaan näitten linjausten osalta ei sitä ole.

Tässä yhteydessä haluan vielä todeta sen, että jos vastuukunta esimerkiksi Etelä-Karjalassa toteutuu Lappeenrannan kaupungin johdolla, niin käytännössä, kun tämän vastuukunnan sisälle perustetaan toimielin, jonka sisälle tulee edustajat kaikista kunnista, kaikki kunnat pääsevät itse vaikuttamaan niin sen koko sote-alueen kehittämiseen kuin myös omien alueittensa ja kuntien asukkaitten hyvinvointiin, ja sitä kautta todellisuudessa kauheasti erilaisia muutoksia ei tule tapahtumaan verrattuna tähän päivään. Ainoastaan Lappeenrannan kaupungin rooli tulee sitä kautta isäntäkuntana, vastuukuntana, vahvistumaan.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Vaikka puhemiestä lukuun ottamatta opposition kiinnostus asiaa kohtaan näyttääkin jo hiipuneen, niin ehkä kuitenkin tässä vielä sen haluaisin lyhyesti tuoda esille, mitä näiden hoitoketjujen nopeuttamisella oikeasti voidaan saada aikaan.

Kun Pohjola perusti oman sairaalan Helsinkiin tuki- ja liikuntaelinsairaille eli siis heidän vakuutuspotilailleen, niin he pystyivät monien leikkausten osalta lyhentämään ihmisten sairauslomia puoleen ja joidenkin osalta jopa kolmannekseen, koska hoitoon pääsi välittömästi eikä niin, että sitä piti jonottaa viikkokausia. Kun Pirkanmaalla Mänttä-Vilppula ajautui tilanteeseen, että se ei kyennyt järkevällä tavalla hoitamaan perusterveydenhoitoaan, se otti yksityisen yhtiön, Pihlajalinnan, hoitamaan kokonaisvaltaisesti sen perusterveydenhoitoa. Ensimmäisen vuoden säästö ei ole kuusi- vaan seitsemännumeroinen luku, ja siitä huolimatta — tai oikeastaan siitä syystä näitä säästöjäkin on syntynyt, koska lääkäreitä on riittävästi ja hoitopörssit toimivat — myöskin ihmisten hoito on huomattavasti parantunut. Eli kehitettävää on todella paljon ter- veydenhoidossa, ja toivottavasti siinä päästään eteenpäin.