2) Hallituksen esitys eduskunnalle eläkelaitosten vakavaraisuutta
koskevien säännösten muuttamiseksi
Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on
hallituksen esitys eduskunnalle eläkelaitosten vakavaraisuutta
koskevien säännösten muuttamisesta. Kyse
on lainsäädännöstä,
jossa vuoden 2007 alusta voimaan tulleella lainmuutoksella aikanaan
luotiin tilapäinen lainsäädäntö työeläkeyhtiöitten
vakavaraisuuden turvaamista varten. Tuota lakia jatkettiin niin,
että se on voimassa tämän vuoden loppuun.
Nyt meillä on käsittelyssämme esitys,
jossa me vakinaistamme työeläkeyhtiöitten
vakavaraisuuslainsäädäntöön liittyviä asioita.
Rahoitusmarkkinoiden kriisi osoitti, että eläkelaitosten
vakavaraisuutta koskevat säännökset eivät
ole olleet riittävän joustavia markkinatilanteen äkillisissä muutoksissa.
Tämän vuoksi väliaikaisen lainmuutoksen
lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistettiin
vakavaraisuussäännöksiä koskeva
lainvalmistelu, jonka tarkoituksena oli pysyvällä lainsäädännöllä luoda
edellytykset eläkelaitosten vakavaraisuuden turvaamiselle äkillisissä markkinahäiriöissä.
Aikanaan lakeja käsitellessään sosiaali-
ja terveysvaliokunta ja eduskunta yksimielisesti edellyttivät
sitä, että pysyvään lainsäädäntöön
pitää päästä. Nyt me
olemme sitten tuon sisältöistä lainsäädäntöä käsittelemässä.
Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan työeläkelaitoksiin
muodostettavaksi uusi puskuri, jota kutsutaan vakavaraisuuspääomaksi.
Se muodostetaan yhdistämällä toimintapääoma
ja tasoitusmäärä yhdeksi puskuriksi.
Toimintapääoma toimii riskipuskurina sijoitustoiminnan
riskejä vastaan, ja tasoitusmäärällä varaudutaan
vakuutusmaksujen ja eläkemenojen vaihteluihin. Uudella
puskurilla tehdään mahdolliseksi se, että eläkelaitokset
voivat harjoittaa sijoitustoimintaa sillä riskitasolla,
joka aikanaan määriteltiin vuoden 2007 lainsäädännön
muutoksen yhteydessä. Esityksellä ei siten lisätä eläkelaitosten
riskinottoa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotusta uudesta
puskurista tarkoituksenmukaisena ja kannatettavana. Eläkevakuutusmaksujen
nousua voidaan hillitä eläkevarojen tuottavalla
sijoittamisella, mikä puolestaan edellyttää riittävää riskinottokykyä sijoitustoiminnassa.
Jos sijoituksia siirrettäisiin merkittävässä määrin
nykyistä vähäriskisempiin kohteisiin,
odotettavissa olevat tuotot myös todennäköisesti
vähenisivät. Joka ta- pauksessa sijoitusten tuottojen
ja riskien suhteen on pysyttävä mahdollisimman
optimaalisena.
Ehdotuksen mukaan vakavaraisuuspääomalle määritellään
vakavaraisuusraja, jonka alittamisesta eläkelaitokselle
seuraa valvonnallisia toimenpiteitä. Työeläkelaitosten
tulisi tehdä taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma,
ja se tulee noissa tilanteissa, jotka laki edellyttää, toimittaa
viipymättä Finanssivalvonnalle, jos eläkelaitoksen
vakavaraisuuspääoma laskisi alle vakavaraisuusrajan.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää erittäin
perusteltuna, että esityksessä on varauduttu vaikeasti
ennakoitaviin muutoksiin finanssimarkkinoilla.
Arvoisa herra puhemies! Yhdestä yksittäisestä asiasta,
joka ei ole ihan vähämerkityksellinen, nousi valiokunnassa
keskustelu, kun talousvaliokunta lausunnon antoi. Kyse on tasoitusmäärän purkamisesta
työttömyysmenoihin liittyen. Tasoitusmäärän
työkyvyttömyysmenoa puskuroiva osa on kasvanut
merkittävästi 1990-luvun lopussa työkyvyttömyysmenojen
alentuessa. Tasoitusmäärän työkyvyttömyyseläkeosa
on noin 1,5 miljardia euroa, kun vuosittaiset työkyvyttömyysmenot
ovat noin 500 miljoonaa euroa. Vaikka työkyvyttömyyseläkeosan
määrää on pyritty alentamaan
maksunalennuksilla, tasoitusmäärä on
edelleen huomattavan suuri vuosittaisiin työkyvyttömyysmenoihin
verrattuna. Onkin tärkeää, että tasoitusmäärän
työkyvyttömyyseläkeosan pienentämistä jatketaan.
Talousvaliokunta on lausunnossaan todennut, että työeläkevakuuttajat
Tela ry:n laskuperustejaostossa selvitetään muun
muassa, miten puskuriin kerätyt varat jakautuvat pienten
ja suurten työnantajien kesken. Sosiaali- ja terveysvaliokunta
pitää talousvaliokunnan tapaan tärkeänä, että maksuosuudet
selvitetään ja että liikaa perityn työkyvyttömyyseläkeosan
palauttamiseen sen maksajille löytyy oikeudenmukainen ratkaisu
mahdollisimman pian. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tulee osaltaan
seuraamaan liikaa perityn työkyvyttömyyseläkeosan
palautusta.
Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan mietinnössä on
kaksi vastalausetta, jotka tullaan keskustelun kuluessa esittelemään.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Ettei unohtuisi, niin esitän, että tämä hallituksen esitys
lähetetään arvioitavaksi perustuslakivaliokuntaan.
Jos jonkun omaisuutta siirretään jonkun toisen
omaisuudeksi kysymättä omistajan lupaa, niin siinä vaiheessa
on aihetta pohtia myös omaisuudensuojaa, ja se onkin jo
perustuslaillinen kysymys. Meillä vasemmalla laidalla pienyrittäjäasiat
ovat lähellä sydäntä, ja haluamme varjella
myös perustuslaillisia oikeuksia.
Kun arvioidaan työeläkeyhtiöitten
mahdollisuutta toimia sijoitussektorilla, täytyy palata
ainakin vuoteen 97. Silloin uudistuksessa annettiin mahdollisuus
sijoittaa työeläkevaroja aikaisempaa suuremmalla
riskillä. Riskinottomahdollisuuksia laajennettiin lisää vuoden
2007 uudistuksessa. Tavoitteena on ollut paremmalla sijoitustuotolla
estää työeläkemaksujen kohtuuton
nousu.
Aiemmin kahdella määräaikaisella
ratkaisulla haluttiin estää tilanne, jossa sääntöjen
mukaan olisi jouduttu myymään osakkeita aleneviin
kursseihin. Vakavaraisuuden osalta tilanne on riskisijoitusten kannalta
edelleen ongelmallinen. Toimintapääomia tarvitaan
lisää, jotta sijoitusmyllyä voidaan pyörittää jatkossa
ja kiihtyvällä vauhdilla. Oleellista tässä esityksessä on,
että toimintapääoman tueksi otetaan myös
tasoitusvastuu.
Asiantuntija Tarmo Pukkila muistuttaa omassa lausunnossaan,
että tasoitusvastuu on vakuutusyhtiön varaus,
joka on tarkoitettu ainoastaan vakuutusriskien kattamiseen. Sitä ei
voi käyttää muiden riskien kattamiseen.
Lain mukaan tasoitusvastuu on osa vakuutusteknistä vastuuvelkaa, siis
velkaa vakuutetuille. Esityksen mukaan vakuutetuille velkaa olevilla
varoilla puskuroitaisiin myös sijoitusriskiä,
jota puskuroidaan toimintapääomalla. Hallituksen
esitys tähtää näiden kahden
täysin erilaisen puskurin yhdistämiseen.
Arvoisa puhemies! Eduskunnan on syytä pohtia, millaisessa
maailmassa me annamme vakuutusyhtiöille lisää löysiä ja
annamme niiden kaapata sijoitustoimintansa pönkäksi
jotain toisen omaa.
Ensinnäkin eläkeyhtiöiden johtajien
palkka- ja palkkiojärjestelmien tulee olla sellaisia, etteivät ne
palkitse kohtuuttoman riskin ottamisesta. Jos kiihoke on tarpeeksi
suuri, ei valvontajärjestelmä ehdi mukaan estämään
katastrofin syntyä. Jokainen voi omilla rahoillaan pelata
vaikka minkälaista sijoituspeliä ja vaikka kuinka
suurella riskillä, mutta ei toisten rahoilla.
Toiseksi elämme Euroopassa ja maailman mittakaavassa
hyvin epävarmoja aikoja. Parhaassakin tapauksessa euroalueella
on edessä Japanin kaltainen pitkä ja kivulias
jakso, jolloin talouskasvu jää minimaaliseksi.
Suurempi todennäköisyys on sille, että euroalue
hajoaa ja vai- keuksiin joutuneitten maitten yhteiset vastuut lankeavat
maksuun myös Suomelle ja suomalaisille sijoittajille. Mitä epävakaampi
aika, sitä tarkempi pitää olla sijoitustoiminnassa.
Nyt voi olla syytä hyväksyä sellainenkin
tilanne, että hyvien osakesijoitustuottojen aika on takanapäin
pitkäksi, pitkäksi aikaa. Silloin eduskunta joutuu
näiden asioiden eteen vielä monta monituista kertaa.
Nyt tehty jippo, jossa eläkeyhtiöitten velat muutetaan
varoiksi, ei perusongelmaa ratkaise.
Kolmanneksi työllisyyskehitys on avainasemassa, kun
arvioidaan eläkevastuitten riittävyyttä ja
kansantalouden kestävyyttä. Olen aiemminkin muistuttanut
siitä, että työllisyysaste on väärä mittari
mitata taloudellista aktiivisuutta. Nykyisen haastattelututkimuksen
mukaan henkilö, joka tutkimusviikon aikana on töissä vähintään yhden
tunnin, luetaan työlliseksi. Oikeampi mittari kuvata taloudellista
aktiivisuutta olisi laskea kaikki kansantaloudessa tehdyt työtunnit.
Työuraa tulee voida jatkaa alusta, keskeltä ja
lopusta. Samoin työllisyysastetta tulee nostaa. Nämä tavoitteet
eivät toteudu yhdelläkään pakolla
vaan joustavilla siirtymillä työn, perheen, koulutuksen,
eläkkeen ja osittaisen eläkkeen välillä sekä parantamalla
työelämää kaikin tavoin. Jos
työ koetaan mielekkääksi ja työntekijän
työkyvystä pidetään huolta,
työura jatkuu ja eläkeikä nousee automaattisesti.
Jos se nousee kaikilla työntekijöillä,
muutos näkyy myös välittömästi
eläkekertymissä.
Arvoisa puhemies! Tässä ollaan tekemässä valtavan
suuria ratkaisuja käsittämättömän
vähäisellä keskustelulla tai julkisella
arvioinnilla. Asiantuntija, sosiaaliturvapolitiikan dosentti Olli Pusa
toteaa lausunnossaan, että asiaan liittyviä olennaisia
tietoja salataan ja ilmeisesti siksi, ettei niistä heräisi
kiusallisia kysymyksiä. Kansanedustaja ei voi paeta näin
isossa ratkaisussa sen taakse, että ei tiennyt, mitä tuli
päätettyä. Jos valiokuntakuulemisen aikana
esitetyt asiantuntija-arviot eivät herätä,
niin mitkä sitten?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Totean, että sikäli kuin edustaja Mustajärven
ehdotusta asian lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan
tullaan kannattamaan, tämä ehdotus perustuslakivaliokuntaan
lähettämisestä tullaan ratkaisemaan välittömästi
vielä tämän istunnon aikana ja siitä joudutaan äänestämään.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Totesin tältä paikalta
maaliskuun 8. päivä: "En ole ehtinyt eläkelaitosten
vakavaraisuusasiaan paremmin perehtyä, mutta lupaan ottaa
viikonvaihteessa siitä selvää." Näin
olenkin tehnyt. Eläkelaitosten vakavaraisuutta on kevään
kuluessa käsitelty myös niin perussuomalaisten
omissa joukoissa kuin kahdessa valiokunnassakin.
Kiinnostukseni asiaa kohtaan johtui maaliskuussa siitä,
että kahdeksan eläkeyhtiön sijoitustuotot
menivät viime vuonna pakkasen puolelle. Tästä taas
johtui, että eläkerahastojen pääomista katosi
viime vuoden aikana 10 miljardia euroa taivaan tuuliin. Rahastojen
yhteinen tasearvo oli viime vuoden lopulla noin 170 miljardia euroa.
Mielestäni ei ole oikein, että työeläkeyhtiöiden
vakavaraisuutta aiotaan kasvattaa pieniltä ja keskisuurilta
eli pk-yrityksiltä liikaa kerätyillä työkyvyttömyyseläkemaksuilla.
Liikamaksatus johtui siitä, että 1990-luvun puolivälissä maamme
työkyvyttömyysmenot kääntyivät
voimakkaaseen laskuun. Tästä huolimatta pk-yritykset maksoivat
työkyvyttömyysmaksuja entiseen tapaan, joten tasoitusvastuu
kasvoi parissa kolmessa vuodessa kaksinkertaiseksi. Tasoitusvastuu, eli
kapulakielellä työkyvyttömyyseläkepuskuri, syntyi
siis pk-yritysten maksamilla maksuilla, koska suuret yritykset maksoivat
työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeet
itse. Kymmenkunta vuotta myöhemmin eli vuoden 2006 kieppeillä alettiin
muodostunutta puskuria purkaa antamalla pk-yrityksille ylimääräisiä alennuksia
työkyvyttömyyseläkemaksuista.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti
viime vuoden marraskuussa puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerin
toimesta kirjallisen kysymyksen, jossa kysyttiin muun muassa seuraavaa:
"Onko hallitus tietoinen siitä, että pieniltä ja
keskisuurilta yrityksiltä aiheettomasti perittyä tasoitusvastuuta
on yhä palauttamatta ainakin 1,5 miljardia euroa?" Ilmeisesti tietoa
ei riittävästi ollut, koska asia on tänään
jälleen eduskunnan käsittelyssä.
Esillä olevaa asiaa on kevään kuluessa
käsitelty muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa
sekä talousvaliokunnassa. Molempien valiokuntien perussuomalaiset
jäsenet ovat perustellusti esittäneet lakiehdotuksen
uudelleen valmistelua. Kun se ei näytä toteutuvan,
kannatan, arvoisa puhemies, edustaja Mustajärven esitystä, että asia
lähetetään vielä perustuslakivaliokuntaan
lausunnolle.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja Mustajärvi on edustaja Tuupaisen kannattamana
ehdottanut asian lähettämistä perustuslakivaliokuntaan.
Kun ehdotuksen hyväksyminen keskeyttäisi asian
ensimmäisen käsittelyn, on ensin tehtävä päätös
tästä ehdotuksesta, ja pyydän sen vuoksi seuraavia
puhujia lausumaan käsityksensä valiokuntaan lähettämisestä.
Keskustelu rajataan siis pelkästään siihen
kysymykseen, lähetetäänkö asia
perustuslakivaliokuntaan vai ei, ja tämän keskustelun
päätyttyä eduskunta äänestää asian lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan.
Oletan, että listalla olevat puheenvuoropyynnöt
koskevat itse asiaa, ja pyydän, että seisomaan
nousten ne edustajat, jotka haluavat osallistua kysymyksen käsittelemiseen
perustuslakivaliokuntaan lähettämisestä,
ilmoittavat puheenvuorohalustaan.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Sekä talousvaliokunta että sosiaali-
ja terveysvaliokunta ovat tätä asiaa käsitelleet
perusteellisesti, ja, arvoisa puhemies, minä en näe
minkäännäköisiä perusteita
lähettää tätä perustuslakivaliokuntaan.
Tämä on hyvin valmisteltu, ja niihin olennaisiin
osiin täällä on kiinnitetty huomiota
niin kuin tietenkin asiaan kuuluukin. Eli en todellakaan näe
tarvetta perustuslakivaliokunnan käsittelyyn tätä viedä.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja Mustajärvi puheenvuorossaan väitti,
tässä ei ole kysymys omaisuudensuojasta tai jonkun
omaisuuden vaarantumisesta. Siksi en näe mitään
syytä lähettää tätä perustuslakivaliokuntaan.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä on asia, joka täytyy
lähettää perustuslakivaliokuntaan. Nyt
on kysymys siitä, että ollaan vakuutusmaksuilla
kerättyä rahaa laittamassa puskuriin, jolla puskuroidaan
sijoitusriskiä. Tämä on perustuslaillinen
kysymys.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kyse on sen mittaluokan ja omaisuusmassaluokan
kysymyksistä, että on todella viisasta, että tämä asia
lähetetään perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi.
Pia Kauma /kok:
Arvoisa herra puhemies! Yhdyn edustaja Kärnän
näkemykseen siitä, että ei ole tarpeen
lähettää lakiesitystä perustuslakivaliokuntaan.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Sen keskustelun pohjalta, mitä esimerkiksi sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa asiasta käytiin, minunkin käsitykseni
tästä on se, että kysymyksessä ei
ole niinkään perustuslaillinen kysymys kuin se,
että liikaa kerätyt varat palautetaan oikeudenmukaisesti
näille työnantajille, joilta ne on kerätty.
Tämä on minun käsitykseni.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa herra puhemies! Kannatan Mustajärven esitystä lakiesityksen
lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan.
Jo kahden valiokunnan asiantuntijakuulemisissa erityisesti asiantuntijat
Pusa ja Pukkila esittivät seikkoja, jotka nimenomaan tukevat
sitä, että tämä lakiesityksen
perustuslainmukaisuus tutkitaan.
Ei ole ainoastaan kysymys omaisuudensuojasta vaan myös
julkisen vallan käytöstä, joka on hyvin
problemaattinen näiden yksityisten eläkeyhtiöiden
toiminnassa.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Yritin tuossa avauspuheenvuorossani tuoda
esille niitä perusteluja, joita asiantuntijat ovat valiokunnalle
lausuneet. Ja kyllä nimenomaan asiantuntijat Olli Pusa,
joka taitaa olla siviiliammatiltaan sosiaaliturvapolitiikan dosentti,
ja Tarmo Pukkila, jonka asiantuntemusta ei sitäkään
sovi kyllä vähätellä, ovat tuoneet
hyvin painavia perusteita ensinnäkin yleensä tätä hallituksen
esitystä, sen tavoitteita ja niitä keinoja kohtaan,
joilla niitä ongelmia aiotaan ratkaista. He ovat kritisoineet
niitä, mutta kumpikin asiantuntija on kritisoinut asiaa
myös perustuslaillisesta näkökulmasta.
Tässä pitää ottaa nimenomaan
huomioon se, että nämä eläkeyhtiöt
käyttävät hyvin suurta, osin julkista
valtaa. Toinen asia on sitten, että jos esitetään
arvio, että jopa puolen miljardin, mahdollisesti enemmänkin,
edestä on pienyrittäjien rahoja siirretty jonkun
toisen omistukseen ja hallintaan, niin kyllä siitäkin
syystä tämän asian olisi hyvä käydä perustuslakivaliokunnassa,
kun muistelee, minkälaisia asioita siellä on kuitenkin kelattu
näiden vuosien aikana. Kyllähän esimerkiksi
tämä, kuka saa sakottaa väärästä pysäköinnistä,
on ollut perustuslakivaliokunnassa aika lailla kuuma asia, niin
kuin se on ollut muutenkin. Ja kyllä minä nyt
tämän asian sekä perustuslaillisesta
näkökulmasta että muuten laitan aivan eri
kategoriaan kuin tuon äskeisen esimerkin.
Keskustelu asian lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan
päättyi.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Yleiskeskustelun kuluessa on Markus Mustajärvi Kauko
Tuupaisen kannattamana ehdottanut, että asia lähetetään
perustuslakivaliokuntaan.
Selonteko hyväksyttiin.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Ehdotuksesta on äänestettävä.
Joka haluaa jatkaa asian ensimmäistä käsittelyä sosiaali-
ja terveysvaliokunnan mietinnön pohjalta, äänestää "jaa";
jos "ei" voittaa, on Markus Mustajärven ehdotus asian lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan
hyväksytty.
Äänestyksessä eduskunta
päätti jatkaa asian ensimmäistä käsittelyä sosiaali-
ja terveysvaliokunnan mietinnön pohjalta äänin
jaa 73, ei 52, tyhjiä 0; poissa 74.
Ään.
1
Puhemies Eero Heinäluoma:
Yleiskeskustelu jatkuu. Palaamme puhujalistaan.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Minulle, joka tuon tuosta kannatan hallituksen
esityksiä, oli vähän vaikea äsken, äänestääkö punaista
vai keltaista. — Anteeksi, punaista vai vihreätä. — No,
se keltainenkin kyllä kävi mielessä siinä.
Annanpa äänestysselityksen, se liittyy oikeastaan
minun puheenvuoroni sisältöön muutoinkin,
minkä olin ajatellut tässä kertoa.
Tämä hallituksen esitys on perusteiltaan aivan oikea.
Väliaikaisella menettelyllä, jolla on kuljettu
vuodesta 2008 lähtien kaksi vuotta kerrallaan, jatkaminen
ei mielestäni voinut tulla kysymykseen kovin pitkään.
Kun sijoitusmarkkinoille turbulenssit tulivat pysyväksi
ilmiöksi, oli paikallaan rakentaa järjestely,
jolla yksityiset työeläkeyhtiöt voisivat
varautua paljon paremmin niitten turbulenssien hoitamiseen silloin,
kun niitä vastaan tulee. Ja nyt tämä väliaikainen
lainsäädäntö tässä sitten
ollaan korvaamassa tällaisella pysyvällä lainsäädännöllä.
Se vaikeuteni äsken liittyi siihen, että tässä esitettiin
tälle perustuslakivaliokuntaan lähettämiselle
kaksi eri perustetta. Toinen oli se, että kritisoitiin
sitä, että nyt tämä nykyinen
toimintapääoma ja tasoitusmäärä yhdistetään
yhdeksi vakavaraisuuspääomaksi, että se
olisi jotenkin väärä asia. Minä olen
sitä mieltä, että se on oikea ratkaisu,
niin on hyvä, ja se on täysin perusteltu.
Ja toinen asia, mikä tässä perusteluna äsken perustuslakivaliokunnalle
esiteltiin, oli sitten taas se, että pieniltä ja
keskisuurilta, ennen kaikkea pieniltä yrityksiltä,
on peritty liikaa näitä maksuja. Siis kysymys
on nimenomaan tämän tasoitusmäärän
työkyvyttömyysmenona perityistä liioista
maksuista, ja että sen takia tämä pitää lähettää,
näin ymmärsin, perustuslakivaliokuntaan.
Arvoisa puhemies! Tämä viimeksi mainittu juttu
onkin ihan aiheellinen huolenaihe. Nimittäin kun 1990-luvun
lama tuli, silloin maksut määrättiin
tiettyyn tasoon, ja siitä lähtien on selvästikin
tehty yliperintöjä, ja niin kuin täällä valiokunnan
puheenjohtaja sanoo, se yliperinnän määrä on
aika suuri. Se on ilmeisesti enimmillään noin
miljardi euroa. Ja tämän yliperinnän palauttaminen
niille maksajille on perusteltu ja tarpeen, ja siihen talousvaliokunta,
kun se analysoi tämän asian, otti vahvasti kantaa:
ensi tilassa pitää tämä liikaperintä purkaa
pois.
No, se on aiheellinen kysymys, onko se liikaperinnän
purku oikeissa käsissä, kun se on Telan oman työryhmän
käsissä. Tela on asettanut kolmikantaisen työryhmän,
jossa on kaikki kolme osapuolta tekemässä esitystä siitä,
millä tavalla tämä liikaperintä nyt
sitten palautettaisiin. No, kun siellä on kaikki kolme
parttia, kolme osapuolta, lähtökohtaisesti voidaan
ajatella, että siihen voitaisiin luottaa, että ne
kykenevät löytämään
mallin, millä tämä liikaperintä palautetaan.
Minusta on aivan ehdottoman välttämätöntä,
että liikaperintä palautetaan, ja siinä suurimpina
saamamiehinä, suhteellisesti ottaen suurimpina, ovat nimenomaan
täällä jo esille tulleet tavalliset pienet
yritykset.
Eli tämä on ongelma. Tästä tahtotila,
että se pitää hoitaa, oli ainakin talousvaliokunnassa
erittäin laaja. Ovatko ne toimet, millä tämä tahtotila puserretaan
läpi, riittäviä näissä säädöksissä? Myönnän,
se on vähän kyseenalainen asia, ja siitä syystä lopulta
olin valmis siihen omalta puoleltani, että okei, katsotaan
perustuslakivaliokunnassa, mitä se tuumii tästä asiasta.
Mutta vielä kertaalleen, se toinen perustelu, mikä täällä esitettiin,
siis se, että toimintapääoman ja tasoitusmäärän
yhdistäminen olisi väärä ratkaisu:
sitä mieltä en ole, vaan pidän sitä ihan oikeana
ja perusteltuna ratkaisuna kaiken kaikkinensa.
Arvoisa puhemies! Mitä vielä tulee tämän
asian käsittelyyn — en voi kaikkiin yksityiskohtiin eikä ole
varmaan tarpeellistakaan mennä — kun on kerrottu
julkisuudessakin, että tuo tai tämä asiantuntija
on ollut ankarasti vastaan. Ei ainakaan talousvaliokunnassa näin
ollut. Ei siellä ollut niitä, jotka olivat tätä ajatusta
suoraan vastaan. Muulla sosiaali- ja terveysministeriön
entisellä virkamiehellä oli kriittisiä näkökantoja
tähän, jotka kriittiset näkökannat
on vahvasti kirjoitettu myöskin talousvaliokunnan asiasta
antamaan lausuntoon. Suoranaista vastustusta en havainnut.
Julkisuudessa kerrotaan, että Suomen Yrittäjät
ovat olleet tätä mieltä. Ei pidä paikkaansa. Suomen
Yrittäjien kaksi edustajaa lausunnossaan selvästi
sanovat, että he puoltavat tätä, kunhan
hoidetaan asiat niin, että tämä liikaperintä, minkä jo
kahteen kolmeen kertaan olen maininnut, hoidetaan pois päiväjärjestyksestä.
Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla olen
sitä mieltä, että itse asia on ihan hyvä ja
kannatettava. Se yksityiskohta, mikä liittyy todellakin
nyt sitten näihin pk-yrityksiin ja liikaperinnän
mahdollisimman tehokkaaseen hoitoon: minusta nyt on sitten hyvä,
että perustuslakivaliokunta katsoo, riittääkö se
tavallaan tämä Telan oma hanke löytää malli,
millä yliperintä palautetaan, tekemään
oikeutta näille pienille yrityksille jnp. Jos ei riitä,
sitten pitää löytää siihen
paremmat ja tehokkaammat keinot. Ihan suurella kiinnostuneisuudella
jään odottamaan, mitä perustuslakivaliokunta
tästä sanoo.
Arvoisa puhemies! Tämä hanke liittyy kyllä monella
tavalla siihen menoon, missä Eurooppa tällä hetkellä on:
ui syvästi, ui suurissa vaikeuksissa. Jos puhemies sallii,
muutama sana siitä — nimenomaan sen takia, että kun
seuraa suomalaista julkista keskustelua eurokriisistä ja
sen heijastumisesta meille, meidän varautumisestamme tuleviin,
edessä oleviin ratkaisuihin, niin kyllä Suomessa
käytävä keskustelu on niin kuin uskomattoman
ohutta verrattuna siihen, mitä keskustelua käydään
tällä hetkellä euroalueella ja oikeastaan
koko maailmassakin. Johtava amerikkalainen talouslehti kirjoitti
tänä aamuna sivun verran tästä ongelmatiikasta
ja näki ne karikot, mihinkä Eurooppa on tulossa.
Minä kiteytän perussanomani siihen, että ollaan
kolmella eri tantereella tällä hetkellä euromaissa
hakemassa ratkaisuja, joilla kaikilla ratkaisuilla yhteisvastuullisesti
ollaan joko rahoittamassa pankkeja enemmän kuin tähän
asti on rahoitettu, ollaan pankkiunionia rakentamassa joidenkin
mielestä, sekä Barroso että Van Rompuy (Ben
Zyskowicz: Rehn!) että monet, monet, monet muut. Merkel
on eilen (Ben Zyskowicz: Ei kun Rehn!) — ja Rehn mukaan
lukien — ainakin vähän näyttänyt
vihreätä valoa tämäntapaiselle järjestelylle.
Huolestuttavia järjestelyjä, kerta kaikkiaan tuomittavia
ja vääriä järjestelyjä.
Toinen vastaava hanke on, kun nyt ne velkamaat, joista monien
talouden kehityskaari ei ollenkaan vastannut sitä, mitä sen
kaaren piti olla, ovat sen tilanteen edessä, että kohta
euromaiden on annettava uusi vastaus, millä ne pelastetaan seuraavasta
ahdingosta. Millä ne pelastetaan seuravasta ahdingosta?
Yhdenkään maan talouden tila ei ole mennyt niin
kuin edellytettiin. Joku voi sanoa, että Portugalin on,
sen vaje on vähentynyt, mutta samaan aikaan sen bruttokansantuote on
yli 3 prosenttia miinuksella kuitenkin edelleenkin. En tartu enkä puutu
Kreikkaan enkä Irlantiin enkä näihin
enempää. Kaikkien näiden maiden kohdalla
tilanne on huono. Myös sinne haetaan uusia, uudentyyppisiä yhteisvastuullisia toimia.
Ja kolmas tärkeä, meidän kaikkien
yhteistä rahaamme vaativa toimenpidekokonaisuus on kasvun
vauhdittaminen, elvytystoimet euroalueella. Nyt siihen haetaan välineitä.
Ja mitä ne välineet ovat? EIP:n lisäpääomittaminen.
EIP on meidän rahaamme EIP:lle. Se on yhteisvastuullista
rahaa. Ja Euroopan rakennerahastojen varojen uusi käyttö:
varat, joista on sovittu, että ne menevät maille
tuossa ja tuossa suhteessa, arvioidaan uudestaan, niin että voitaisiinko
siitä päältä ottaakin tietty
määrä rahaa ja käyttää näitten
ongelmamaitten rahoittamiseen ja kasvuun ja elvytyksen vauhdittamiseen
niissä maissa. Monia muitakin vastaavia toimia on.
Arvoisa puhemies! Minun viestini on: pankkien pääomittamiseksi
etsityistä uusista — korostan, se avainsana on — "yhteisvastuullisista
toimista", velkamaiden velkakriisin syventämiseksi kaavailluista
jälleen "yhteisvastuullisista lisätoimista", elvyttämisen,
talouden kasvun vauhdittamiseksi kaavailluista, jälleen,
kolmannen kerran "yhteisvastuullisista toimista" keskustelu käy
kaiken aikaa tuolla euromaissa, ja entistä useammat maat
ovat asettumassa sen taakse, että kaikkiin näihin
haetaan yhteisvastuullisia, nimenomaan yhteisvastuullisia, ratkaisuja.
Saksa on ollut toista mieltä. Näihin saakka Saksa
on ollut toista mieltä. Katsokaa, mitä Saksa nyt
sanoo. Saksan vastaus näihin äsken sanottuihin
yhteisvastuullisiin toimiin kaikilla rintamilla on, että ei
käy, ellei finanssiunionin askeleita, pitkiä finanssiunionin
askeleita oteta, ellei mennä kohti liittovaltiokehitystä.
Merkelin puolueen viimesyksyisessä puoluekokouspäätöksessä sanottiin
selvästi, mikä on Saksan tavoite: vahvat liittovaltioinstituutiotkin
jo hyvin nopealla vauhdilla. Tämä on nyt realisoitumassa
sillä tavalla, että tilanteessa, jossa monet muut
vaativat yhteisvastuullisia toimia, Saksa sanoo: ei niitä yhteisvastuullisia
toimia ennen tule, ennen kuin otetaan finanssiunionin tiellä nämä ja
nämä askeleet, ennen kuin mennään
kohti liittovaltioitumiskehitystä näillä ja
näillä toimenpiteillä.
Arvoisa puhemies! Mikä minun viestini on: meillä Suomessa
ei käydä tästä asiasta mitään keskustelua.
Minua kiinnostaa, mikä on hallituksen vastaus, miten Suomen
hallitus pohtii, mihinkä meidän pitää varautua
näissä askeleissa. Mennäkö sillä tiellä,
jossa ollaan valmiita näihin yhteisvastuullisiin toimiin,
mitä monet euromaat edellyttävät ja vaativat?
Vai pysyäkö edelleenkin Saksan kelkassa, okei?
Niin kuin tänään ulkomaankauppaministeri
Stubb sanoi: kyllä voidaan eurobondeja harkita, kyllä voidaan
eurobondeja harkita. Olemmeko me siis Saksan kelkassa ja sanomme,
että okei, me olemme valmiit hyväksymään
nämä eurobondit, mutta sen jälkeen, kun
ensin mennään kohti syvempää finanssipoliittista
integraatiota, kohti liittovaltiota? Sehän se Saksan tie
tässä on.
Arvoisa puhemies! Olen 10 minuuttia käyttänyt...
(Ben Zyskowicz: Minua kiinnostaa, mikä on Pekkarisen vastaus!) — Minun
vastaukseni yksinkertaisesti on tähän sama, minkä olen
monta kertaa sanonut aikaisemminkin: On korkein aika tämä roikuttaminen,
näitten heikoimpien roikuttaminen... (Ben Zyskowicz: Kreikka
voi mennä, ei se ratkaise mitään!) Minä myönnän, että nyt
alkaa olla tilanne niin paha, että jos nyt sanotaan sitten
Kreikan letkut irti ja näiden muiden maiden irti...
__________
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
__________
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Edustaja Pekkarinen, anteeksi, nyt ollaan aika kaukana siitä alkuperäisestä teemasta!
Arvoisa puhemies! Enhän minä, mutta kun tuo
Zyskowicz!
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Minä ymmärrän tämänkin
näkökohdan asiasta! (Naurua!) — Mennään
nyt puhujalistan mukaisesti.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä ehdotettu sääntely
niputtaa yhteen kaksi rahastoa, toimintapääoman
ja tasoitusmäärän, yhdeksi puskuriksi,
joka toimi on ihan oikein, niin että nämä eläkeyhtiöt
pystyvät ottamaan sitä riskiä ja saavat
myöskin sitä tuottoa. Tällä hetkellähän, niin
kuin täällä on todettu, tuotto ei ole
kovin kaksista ollut ja on ollut myöskin miinusmerkkisiä hetkiä ja
vuosia. Kaiken kaikkiaan tällä esityksellä ei
mielestäni lisätä eläkelaitosten
riskinottoa. Kyllähän tämän
perimmäinen tarkoitus on se, että nämä toimijat
pystyvät toimimaan kunnolla, sekä se, että tällä uudella
järjestelyllä päästään
sitten ehkäisemään myöskin eläkevakuutusmaksujen
nousua jnp.
Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tätä asiaa
käsitellyt, ja talousvaliokunta on lausuntonsa antanut.
Me olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että hallituksen
esitys sisältää suhteellisen vähän
esitystä tukevaa tilastotietoa, ja sitä tietenkin
olisi kaivannut sinne lisää, ehkä kattavampaa
taloudelliset vaikutukset myös lukuina esille tuovaa esitystä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää talousvaliokunnan
esittämää kritiikkiä tässä kohden
ihan oikeutettuna.
Tasoitusmäärän purkamisesta oli aika
lailla liikuttava yksimielisyys myöskin talousvaliokunnassa,
eli että pitää palauttaa se 1,5 miljardia, kun
nykyiset vuosittaiset työkyvyttömyysmenot ovat
ainoastaan 500 miljoonaa, mikä tietenkin on äärimmäisen
hyvä asia, että ne ovat tulleet alaspäin.
Minä uskon, että tämä Telan
laskuperustejaosto, jossa tätä palauttamista kolmikantaisesti valmistellaan,
on kyllä ihan riittävän ammattitaitoinen
ja myöskin osaava toimielin.
Totta on, että pienet yrityksethän tästä yliperinnästä ovat
kärsineet kaiken kaikkiaan, ja kyllä myöskin
henkilökohtaisesti toivon, että mahdollisimman
nopeasti päästäisiin selontekoon siitä, millä tavalla
nämä sitten palautetaan takaisin, koska nehän
ovat yritysten rahoja, eihän siitä mihinkään
pääse, ja sen ratkaisun sopii sitten myöskin
olla oikeudenmukainen.
Anu Vehviläinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Lain tarkoitus on hyvä ja tärkeä eli
turvata eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta yllättävissä markkinatilanteissa,
turvata sijoitusten tuottavuutta ja hillitä eläkemaksujen
nostopainetta. Esitys liittyy painokkaasti nimenomaan eläkejärjestelmän
taloudelliseen kestävyyteen. Keskustan sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmä tukee
tätä esitystä.
Lain keskeinen sisältöhän on se,
että muodostetaan uusi vakavaraisuuspääoma
eli vakavaraisuuspuskuri laittamalla yhteen toimintapääoma ja
niin sanottu tasoitusmäärä. Kuten mietinnössä näkyy,
me keskustan edustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jätimme
vastalauseen, joka keskittyy nimenomaan tasoitusmäärän
käyttöön uuden vakavaraisuuspuskurin
osana. Mikä on tämä tasoitusmäärä?
Se on puskuri vakuutusriskin varalle eli sen varalle, että kerätyt
vakuutusmaksut eivät riitä vastaaviin eläkemenoihin.
Esimerkiksi: Ensinnäkin työkyvyttömyyseläkkeitä alkaisi
enemmän kuin työeläkemaksua määrättäessä edellisenä vuonna
on arvioitu, tai toisin päin, jos eläkkeitä alkaa
arvioitua vähemmän, kyseessä oleva puskuri
eli tasoitusmäärä kasvaa. Juuri näin
jälkimmäisellä tavalla on käynyt
aina sieltä 1990-luvulta saakka, eli työkyvyttömyyseläkkeitä on
alkanut etukäteen arvioitua paljon vähemmän,
mikä sinänsä on hyvä asia — eli
jos ajatellaan näitä pidentyviä työuria,
työkyvyttömyyseläkkeitä on alkanut
vähemmän — mutta sitten samalla tämä on
osoittanut sen, että käytössä ollut
maksujen keruujärjestelmä ei ole riittävällä tavalla
huomioinut kehitystä, vaan niin sanottu tasoitusmäärä kasvoi
kasvamistaan. Käytännössä tämä tarkoitti
sitä, että pieniltä ja keskisuurilta
yrityksiltä perittiin miljarditasolla liikaa työkyvyttömyysmaksua.
Tässä on keskustan mielestä hallituksen
esityksen ongelman ydin, ja sen vuoksi sen vastalauseemme olemme
jättäneet. Eli esitetyn vakavaraisuuspääoman
osana käytetään aiemmin aivan muuhun
tarkoitukseen eli pk-sektorin työkyvyttömyyseläkkeiden
turvaamiseen tarkoitettuja varoja.
Tässä vastalauseessamme toteamme muun muassa
tämän menneen kehityksen. Pk-sektorillehan palautettiin
jo vuosina 2006—2009 maksualennusten muodossa noin miljardi
euroa aiemmin kerättyjä tarpeeseen nähden
liian suuria työkyvyttömyysmaksuja. Palautuksista
huolimatta niin sanottu tasoitusmäärä on
kuitenkin edelleen noin 1,5 miljardia euroa, vaikka vuotuiset työkyvyttömyysmenot
ovat noin 0,5 miljardia euroa.
Maksujen määrää ja tasoitusmäärän
rajojen säätelyä, kuten täällä on
todettu, käsitellään Työeläkevakuuttajien
eli Telan laskuperustejaoksessa. Nyt tähän tässä käytyyn
keskusteluun liittyen haluan kysyä, pidämmekö riittävänä sitä,
mitä hallituksessa esityksessä on tai mitä sosiaali-
ja terveysvaliokunta omassa mietinnössään
sanoo siitä, ja uskotaanko siihen, että tämä Telan
maksuperustejaos todellakin tekee oikeudenmukaisen ratkaisun ja
nopeasti.
Me keskustan edustajat emme olleet vakuuttuneita, että se
kirjaus, mitä siihen valiokunnan mietintöön
kirjoitettiin tästä tasoitusmaksun palauttamisesta
pk-sektorille, on riittävä. Siellä lukee
muistaakseni, että oikeudenmukaisella tavalla mahdollisimman
pian ja että valiokunta seuraa asiaa. Ja nyt kun tässä on
tapahtunut niin, joka on minusta huonoa lainsäädäntöä,
että hallituksen esitys valmisteltiin ja tuotiin eduskunnan
käsiteltäväksi ilman, että oli
kerrottu sitä, miten tämä palautus käytännössä suoritetaan
ja millä aikataululla, niin olisi vähintä,
että pystyisimme täällä eduskunnassa
hyväksymään sellaisen lausuman, jossa
sanotaan, että tämän maksuperuste- jaoksen
on ennen tämän lain voimaantuloa 1.1.2013 esitettävä ratkaisu
ja malli siitä, miten tämä palauttaminen
pk-sektorille tehdään ja toteutetaan.
Tietysti voi kysyä sitä, voiko eduskunta edellyttää tältä maksuperustejaokselta.
Ei ehkä voi edellyttää, mutta eduskunta
voi edellyttää hallitukselta, ja hallituksen on
huolehdittava siitä, että tämä Telan
maksuperustejaosto toimii tämän mukaisesti.
Tässä ytimenä se, mitä olemme
esittäneet tämän vastalauseemme osalta,
ja tulen siellä kakkoskäsittelyssä esittämään
tämän lausuman, ja täällä sitten
asiasta äänestetään.
Haluan vielä todeta tähän hallituksen
esityksen valmisteluun ja käsittelyyn eduskunnassa muutaman
näkökohdan. Kun tätä perusteellisesti sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin, niin muun muassa minä en
saanut kyllä valmistelijoilta sosiaali- ja terveysministeriöstä vastausta siihen,
oliko muita malleja vakavaraisuuspuskurin tekemiseksi kuin tämä,
joka nyt meillä on täällä hyväksyttävänä.
Eivät he myöskään pystyneet
kertomaan sitä, millä aikataululla tämä pk-sektoreille
tehtävä palautus tehdään.
Sitten täällä on kiinnitetty huomiota
myös niiltä osin tähän valmisteluun,
että esityksestä puuttuu hyödyllistä,
tarpeellista tilastoaineistoa. Muun muassa talousvaliokunta kiinnitti
omassa lausunnossaan siihen huomiota. Sitten ehkä, jos uskaltaisi
näin sanoa, minusta kyllä tämä hallituksen
esitys on tietyllä tavalla sisäänlämpiävä. Asiaa
valmistelevat samat tahot kuin sitten toteuttavat. Voi kysyä,
onko se hyvää valmistelua, vaikka olisi kuinka
kolmikantaista ja tähän maahan sopivaa ja aina
näin on tehty. Kysyä voi, onko tällainen
sisäänlämpiävyys kuitenkaan hyvä asia.
Perussuomalaisilla on tähän hylkyesitys. Sitä en
pidä kyllä hyvänä, koska hylkyhän
tarkoittaa, että ensi vuoden alussa ei olisi sitten millään
tavalla ratkaistu tätä asiaa. Meillä on
tämä väliaikainen laki, jota kerran jo
on jatkettu. Ei olisi ratkaistu tätä asiaa.
Hallituspuolueitten osalta totean kyllä, että te olette
olleet myöhäisherännäisiä tässä asiassa. Vielä täällä lähetekeskustelussa
edustaja Virtanen totesi, että tästähän
on jo asiantuntijat valiokunnassa kuultu, ja täältä oli
huudeltu, että ei voi olla totta. Tässä hallituspuolueilla
oli aluksi tarkoitus, että tämä vain
vetäistään läpi eduskuntakäsittelyyn
eikä tehdä minkäänlaisia huomioita. Oppositio
yhdessä oli aktiivinen, niin että tämä meni
talousvaliokuntaan lausunnolle, ja sieltä hyvä lausunto
tässä asiassa tulikin.
Minusta tämä, mitä todellakin mietintöön
on kirjoitettu, "oikeudenmukainen ratkaisu pian" ja "sitä seurataan",
on luvalla sanoen erittäin löysä. Nyt
täällä puhutaan, kuka seuraa mitäkin.
Minäkin esitän toivomuksen valppaalle lehdistölle: lehdistöhän
on myös hyvä elin seuraamaan sitä, tapahtuuko
tämä pk-sektorille tuleva maksunpalautus nyt sitten
järkevällä tavalla ja todellakin päätöksiä jo
tämän vuoden aikana.
Hyvät edustajat! Työeläkejärjestelmä täyttää tänä vuonna
50 vuotta, ja se on ollut valtavan hyvä järjestelmä suomalaisen
yhteiskunnan ja eläketurvan kannalta. Nyt jos katsotaan
asiaa vähän laajemmin kuin tässä hallituksen
esityksessä on, niin meidän pitäisi pystyä myös
täällä salissa käymään
keskustelua siitä, miten työeläkejärjestelmää uudistetaan
uskottavammaksi, avoimemmaksi. Ei suljettua keskustelua vain siellä kabineteissa,
vaan pitäisi katsoa, minkälaista kansalaiskeskustelua
käydään, miten otetaan huomioon sosiaalinen
kestävyys eli eläkkeiden riittävyys,
taloudellinen kestävyys, miten eläkkeet pystytään
rahoittamaan, ja myös poliittinen kestävyys eli
se, millaisella eläkemallilla on laaja yhteiskunnallinen
tuki kaiken kaikkiaan saavutettavissa.
Itse todellakin toivon, että myös tämä sali
kävisi keskustelua muustakin työeläkeyhtiöitten osalta
kuin ristikkäisistä hallinnoista, asuntokaupoista
tai johtajien eduista.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Silloin kun edustaja Vehviläisen
puheenvuoro käsitteli hallituspuolueitten edustajien käyttäytymistä salissa
ja valiokunnassa, siinä yhteydessä hän
mainitsi myöskin nimeni. Vastauspuheenvuoroni on kovin
lyhyt: höpö höpö!
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keskusta on herännyt käytännössä vasta
sen jälkeen tähän asiaan, kun talousvaliokunnassa
sitä on käsitelty. Edustaja Vehviläinen
on selvästikin lukenut laatimani eriävän mielipiteen,
jonka jätin talousvaliokunnan lausuntoon. Hän
on luetellut likipitäen ne kaikki puutteet tässä hallituksen
esityksessä, jotka olin kirjannut eriävään
mielipiteeseen. Hyvä näin, että keskusta
on tässä vaiheessa herännyt, mutta pikkuisen
voimallisempaa otetta vielä toivoisi.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllähän minusta on aika
mielenkiintoinen asia, jos sitä, mitä perustuslaki
sanoo tai mitkä ovat kansalaisten perusoikeudet, tulkitseekin
Tela eikä perustuslakivaliokunta. Se asetelma on aika lailla
mielenkiintoinen.
Mutta vaikka arvoisa puhemies huomauttikin edustaja Pekkarista
siitä, että hän puhui vähän asian
vierestä, saattoi siellä loppupuolella puhuakin,
kuitenkin kytkeytyy eurokriisiin sillä tapaa tämä tänäänkin
käsiteltävänä oleva asia, että myöskin
eläkeyhtiöillä on sijoituksia näissä kriisimaissa,
ja kuinka niitä sijoituksia pystytään hallitsemaan,
on ydinkysymys. Lähinnä Saksan mutta monen muunkin
liittovaltiosta haaveilevan tavoitteena on, että Euroopan
unioni tunkeutuu myöskin kansallisvaltioitten eläkepolitiikkaan,
sosiaalipolitiikkaan, ja tämä suuntaus on täysin
selvä myöskin, jos katsoo minkälaista
talouskurisopimusta yritetään rakentaa, ja taloutta ei
voi yhdentää, jos ei puututa eläke- ja
sosiaalipolitiikkaan.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan, jos kuvaa sitä,
millä tavalla tämä lakialoite kaiken
kaikkiaan on talousvaliokunnassa käsitelty, se on käsitelty erittäin
syvästi myöskin pureutuen niihin kaikkiin pieniin
yksityiskohtiinkin, jotka täälläkin ovat
tulleet esille. Siinä mielessä luotan kyllä tähän
valmisteluun, voisi sanoa, jopa ihan täydellisesti, jos
sellainen sanonta sallitaan.
Sitten muutama kritiikki on esitetty siitä, onko Telan
laskuperustejaosto oikea paikka käsittelemään
asiaa. Minun mielestäni on. Siis sitä on perusteltu,
että samat tahot valmistelevat ja sitten päättävät.
En kyllä aika äkkiä löydä Suomenmaasta
parempaakaan tahoa, jossa tämä voitaisiin käsitellä ja
nimenomaan päätyä vielä sitten oikeudenmukaiseen
ratkaisuun.
Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minulla sattuu olemaan tässä lähetekeskustelupöytäkirja.
Edustaja Erkki Virtanenkin voisi tämän hetken
kuunnella, te sanoitte sanatarkasti näin: "Olemme kuulleet
asiantuntijat jo loppuun", johon Pentti Kettunen sanoi: "Ohhoh!"
No, mitä tulee tähän edustaja Turusen
näkemykseen, kuka on herännyt missäkin
vaiheessa, totean, että me kyllä teimme sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa, keskusta ja perussuomalaiset, hyvää yhteistyötä tässä asiassa
ja toimimme aktiivisesti, että myös te pääsitte
talousvaliokunnassa tätä käsittelemään.
Mutta se on totta, että meillä on erilainen lähtökohta,
että keskusta ajattelee, että pitää saada,
kun nyt on väliaikainen laki, turvattua niin, että ensi
vuoden alusta ei ollakaan siinä tilanteessa, että vakavaraisuus
vaarantuisi. Sen takia emme kannata tätä hylkyä.
Mutta meidän mielestämme se ongelmamme on juuri
siinä, mitä yritin tuossa puheenvuorossani hetki
sitten puhujakorokkeella sanoa, eli siinä, että pk-sektorin
palautusasia on täysin auki, miten tehdään
ja millä aikataululla.
Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä laissahan on kyse
siitä, että me turvaamme ihmisten eläkkeet.
Meillä on työeläkejärjestelmä,
jota kautta ne on tarkoitus turvata. Kun täällä edustaja
Turunen toteaa, kuka on herännyt missäkin vaiheessa,
niin maassa oli 2008 semmoinen hallitus, joka heräsi siihen,
että sijoitustoiminnan tuotot olivat suuressa vaarassa.
Oli syntymässä tilanne, jossa työeläkeyhtiöt olivat
joutumassa pakkomyymään osakkeita alhaisten osakekurssien
aikoina. Säädettiin tilapäinen laki,
jota jatkettiin. Eduskunta tuolloin vaati, että pitää saada
pysyvä laki aikaan. Se on nyt meillä tässä.
Ymmärrän, että edustaja Turunen tarkoittaa tässä pk-sektoria,
puoltatoista miljardia, joka ei ole ihan pikkujuttu, tämä työkyvyttömyyseläkeosan
osuus, joka on liikaa peritty. Onneksemme meillä on työttömyys
niin alhaalla, että tällainen tilanne on päässyt
syntymään toisinpäin. Talousvaliokuntaa
kuultiin, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta oli sitä vailla.
Toisekseen tämä meidän mietintömme
on näiltä osin täysin yksiselitteinen,
mitä näille asioille pitää tehdä.
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Vehviläiselle, että mehän
olemme antaneet lausunnon talousvaliokunnassa ennen sosiaali- ja
terveysvaliokunnan mietintöä. Me olemme käsitelleet
tosiaankin tämän asian jo siellä.
Edustaja Kärnälle tiedoksi, kuinka tätä hallituksen
esitystä on valmisteltu. Sitä on valmistellut
nimenomaan hyvin suurelta osin Tela ja Telan laskuperustejaos. Sosiaali-
ja terveysministeriöllä lainkin mukaan on oikeus
vain hylätä tai hyväksyä esitys.
Näitä puutteita, mitä sitten tässä lakiesityksessä on,
korjaamaan laitetaan sama taho eli Telan laskuperustejaos. Valmistelu
ja sovellukset samoissa käsissä, se ei ole kovin
järkevää.
Edustaja Rehulalle täytyy sanoa, että tällä lakiesityksellä ei
turvata suomalaisia eläkkeitä. Ne turvataan suomalaisilla
työpaikoilla. (Puhemies koputtaa) Ei sijoitustoiminnan
riskin kasvattamisella turvata eläkkeitä, vain
uusilla työpaikoilla. Sijoitustoiminnasta saadaan eläkkeiden
maksuun rahaa vain pieni osa. (Puhemies koputtaa) Uudet työpaikat
ovat merkityksellisiä.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Myönnän vielä kolme vastauspuheenvuoroa,
ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kehotan nyt kuitenkin edustaja Vehviläistä keskustelemaan
vaikkapa valiokunnan puheenjohtajan kanssa siitä, missä vaiheessa
mahtoi olla tässä mainitsemassanne vaiheessa tämä asiantuntijoitten
kuuleminen. Se lopetettiin ja sitä jatkettiin sen jälkeen,
kun sitten muutamat valiokunnan jäsenet pari viikkoa tämän
jälkeen keksivät, että olisi hyvä kuulla
lisää. Varmasti hallituspuolueitten edustajilla
ei ollut mitään sitä vastaan, ei myöskään
mitään sitä vastaan, että asia
lähetettiin talousvaliokunnan lausunnolle. Tämä on
asia, jossa kaikki mahdollinen tieto pitää olla
saatavilla ja toivon mukaan myöskin mahdollisimman hyvin
ymmärrettävissä ihan kaikille edustajille.
Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rehula, aivan oikein sanoitte,
että nyt on hyvä tilanne vielä, kun työttömyys
on alhaalla. Mutta, edustaja Rehula ja muut, kuinka kauan? Missä tilanteessa olemme
syksyllä? En halua maalata kauhukuvia mutta pahoin pelkään,
että syksyllä ollaan jo siinä tilanteessa,
että lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi, ja silloin
olemme näidenkin asioitten kanssa aivan toisessa tilanteessa,
jos työttömyys räjähtää suuresti
käsiin.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä salissa on liikuttavan
yksimielisiä tämän päivän
aikana oltu kuitenkin siitä, että tämä liikaa
peritty maksu pitää palauttaa ja oikeudenmukaisesti
se pitää palauttaa. Nyt on vain kummallinen keskustelu
herännyt, vähän samanlainen, että tulipalo
kyllä sammuu näillä eväillä mutta
se on väärin sammutettu, eli on esitetty aika
paljon kritiikkiä eri edustajien toimesta siihen, minkä takia
Telan laskuperustejaostossa tämä asia selvitetään.
Mielestäni se on ihan oikea paikka selvittää tämä asia
ja sitten tuoda mahdollisimman nopeasti, niin kuin täällä on myöskin
vaadittu, se, millä tavalla ja kenelle se sitten palautetaan
oikeudenmukaisella tavalla. Minun mielestäni tässä nyt
ei ole mitään kummallista. Kolmikantainen valmistelu
on perinteinen ja hyvä tapa tehdä näitä asioita.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan
työeläkelaitosten toimintapääoman
ja tasoitusmäärän yhdistämistä yhdeksi
puskuriksi, niin sanotuksi vakavaraisuuspääomaksi.
Tällä hetkellä toimintapääoma
toimii riskipuskurina sijoitustoiminnan riskejä vastaan.
Tasoitusmäärällä puolestaan
varaudutaan vakuutusriskeihin, jotka liittyvät vakuu-tusmaksujen
riittävyyteen. Puskureiden yhdistämistä perustellaan
tarpeella mahdollistaa eläkevarojen tuottava sijoittaminen.
Hallituksen esityksen mukaista toimintapääoman
ja tasoitusmäärän täysin eri
tarkoituksiin tarkoitettujen puskureiden yhdistämistä ei
voida perussuomalaisten mielestä pitää hyväksyttävänä.
Tuotto-odotusten toteutumista ei ole syytä tavoitella suuremmalla
riskinotolla vaan paremmalla sijoittamisella. Perussuomalaisten
mielestä on myös syytä huomioida, että tasoitusmäärän se
osa, jolla varaudutaan työkyvyttömyyseläkkeisiin,
on suuruudeltaan yhä liian suuri. Tämä tarkoittaa
sitä, että pienten ja keskisuurten työnantajien
maksamat työkyvyttömyyseläkemaksut ovat
olleet suurempia kuin työkyvyttömyyseläkemenot.
Hallituksen esityksessä kyseiset vakuutetuille velkaa oltavat
varat halutaan yhdistää työeläkeyhtiöiden
sijoitustoiminnan riskipuskuriin mutta tällaista menettelyä ei
voida pitää oikeudenmukaisena. Liikaa perityt
maksut tulisikin palauttaa.
Lisäksi hyvän hallintotavan ja yleisten riskinhallintaperiaatteiden
mukaan asioiden valmistelu ja soveltaminen tulee pitää erillään.
Näin ei ole perussuomalaisten mielestä tapahtunut
tämän hallituksen esityksen osalta, sillä lain
tulevat soveltajat ovat olleet keskeisessä roolissa lain
valmistelutyössä. Hallituksen esitystä ei
myöskään ole laadittu hyvien lainvalmisteluperiaatteiden mukaisesti,
sillä kaikkia keskeisiä väittämiä ei ole
perusteltu asianmukaisesti ja kattavasti. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tuleekin
esittämään hallituksen esityksen hylkäämistä asian toisessa
käsittelyssä.
Jyrki Yrttiaho /vr:
Arvoisa puhemies! Nyt eduskunnan käsittelyssä olevan
hallituksen esityksen tausta on se, että työeläkeyhtiöt
pyysivät vuonna 2007, ja myös saivat, eduskunnalta
luvan keinotella eläkerahastojen varoilla ja lisätä riskinottoa
vakavaraisuutensa kustannuksella. Kysymys on siitä, onko
spekulatiivisten suurtuottojen tavoittelua ja koko eläkejärjestelmäämme
uhkaavien riskien ottamista edelleen kannustettava ja siunattava
pysyvällä lailla yhtiöiden toteuttama
eläkevarojen uusi kaappaus.
Vuoden 2007 jälkeen eläkeyhtiöt alkoivat
tehdä entistä riskipitoisempia sijoituksia ulkomaille.
Sitten syyskuussa 2008 tuli koko systeemin laajuinen finanssikapitalismin
kriisi ja paljastui, että työeläkeyhtiöiden
pyytämä ja eduskunnan antama riskinottolupalaki
oli ollut vakava virhe. Yhtiöt pyysivät ja saivat
taannehtivan erityislain, jolla salattiin ja taseita paikattiin
ja estettiin yhtiöiden vakavaraisuuden mureneminen.
Puhemies! Krooninen eurokriisi, finanssikriisi, kapitalismin
systeemikriisi ei hellitä, ja nyt vakavaraisuutta pitää paikata
taas lisää. Mitä muuta tämä on
kuin kannustamista uusiin riskinottoihin? Sekä sosiaali-
ja terveysvaliokunnassa että talousvaliokunnassa kuultiin
asiantuntijoina tällä kertaa ehkäpä laajemmin
eri tahoja kuin aiempia määräaikaisia
lakeja säädettäessä. Erityisesti
toivoisin varsinkin median perehtyvän filosofian tohtori
Tarmo Pukkilan lausuntoon ja dosentti, toimitusjohtaja Olli Pusan
lausuntoon. Molemmissa on esitetty vahvoja kriittisiä argumentteja
lakiesitystä ja sen valmistelua kohtaan.
Vaikka valiokuntavalmistelu sentään on kestänyt
pari kolme kuukautta, outoja kiemuroita on sisältynyt tämänkin
lain valmisteluun. Eläkeyhtiöt ovat hallinneet
vahvasti lakiesityksen valmistelua, eikä kirjallisia lausuntoja
ole pyydetty miltään tahoilta. Erityisesti pidän
ammattiyhdistysliikkeen häpeätahrana, että keskusjärjestöillä ei ole
ollut esittää ainuttakaan kriittistä huomautusta
tähän lakiesitykseen ja sen valmisteluun.
Puhemies! Nyt pääasiassa pk-yritysten mak-samat
ja eläkkeensaajille kuuluvat tasoitusva-rauksen
ylijäämät halutaan kaapata eduskunnan suostumuksella
vakuutusyhtiöiden toimintapääomiin, niiden
omaisuudeksi. Kysymys on miljardiluokan varkauden laillistamisesta
jälkikäteen. Täällä kuuden
puolueen hallitus on vapauttamassa ja kannustamassa eläkeyhtiöitä ja
niiden optiojohtajia riskisijoitustoiminnan jatkamiseen vakavaraisuusvaatimuksen
sitä estämättä.
Tasoitusvarauksen ylijäämät on kerätty
pääosin pieniltä yhtiöiltä,
mutta tiedämme työeläkeyhtiöiden
jakavan toimintapääomia asiakaspalautuksina pääosin
suurille yhtiöille. Tässäkin suhteessa
hallitus on suuren rahan, ei eläkkeensaajien eikä työllisyydestä ja
eläketurvasta osavastuuta kantavien pk-yritysten, asialla.
Olen ehdottomasti lakiesityksen hylkäämisen kannalla.
Tämä on linjassa myös aiempien kannanottojeni
kanssa, muun muassa keväällä 2010 määräaikaislain
hylkäysäänestyksessä. Silloin hylkäyksen
puolesta äänestivät myös edustaja Mustajärvi
vasemmistosta, edustaja Laakso, edustaja Valpas ja edustaja Tiusanen
niin ikään vasemmistosta ja edustaja Piirainen
sosialidemokraateista. Tämän verran oli silloisessa
eduskunnassa kriittistä analyysia asiasta. Toivottavasti tässä eduskunnassa
tuo kritiikin ääni on vahvistunut, ja uskon, että näin
on tapahtunut.
Pia Kauma /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys tähtää eläkelaitosten
parempaan riskinsietokykyyn yhdistämällä sijoitus-
ja vakuutusriskipuskurit. Esityksessä on kyse vuoden 2008 finanssikriisin
myötä tulleen väliaikaisen lain säätämisestä pysyväksi,
ja siinä on kyse toimintapääoman ja tasoitusmäärän
yhdistämisestä vakavaraisuuspääomaksi.
Muutos on hyvin perusteltu, sillä yhdistettynä puskuri
on kooltaan suurempi ja sitä voidaan käyttää tehokkaammin.
Eläkemaksujen nousupaineet kasvavat, kun väestö ikääntyy
ja kun myös osakemarkkinoiden epävarmuuden on
arveltu lisääntyvän. Pitkän ajan
trendiksi voidaan tässä vaiheessa näistä kahdesta
nostaa vain väestön ikääntyminen,
mutta epäilyksiä osakemarkkinoiden fundamenttien muutoksistakin
on esitetty. Oli totuus mikä hyvänsä,
eläkeyhtiöiden tulee sijoittaa rahat aina tuottavasti
ja turvaavasti. Tulevaisuuden kannalta eläkeyhtiöiden
sijoitustoiminnan riskien pitää olla sillä tasolla,
että maailmantalouden kasvualoihin sijoittaminen on myös
aina mahdollista. Itse uskon, että tämän
esityksen myötä eläkelaitosten riskinsietokyky
kasvaa ja että myös eläkemaksut pysyvät
kohtuullisina.
Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä asia tähän esitykseen
liittyen on se, että Työeläkevakuuttajien
eli Telan tulee löytää selvitystyössään
mahdollisimman oikeudenmukainen tapa palauttaa ylimääräiset
työkyvyttömyyseläkkeiden tasoitusmaksut
takaisin maksajille. Tasoitusmäärä on edelleen
erittäin suuri suhteessa vuosittaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin.
Tasoitusmäärän purkutavat olisi ollut
tarkoituksenmukaista tuoda esiin jo ennen ehdotuksen valmistelua.
Jotta tämä lakiesitys on hyväksyttävissä hyvillä mielin,
tulee liikaa maksettujen vakuutusmaksujen takaisinmaksusta etenkin
pk-yrityksille löytyä oikeudenmukainen ratkaisu
mahdollisimman pian tämän lakiesityksen hyväksymisen
jälkeen.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen
esityksen taustat on hyvin kuvattu valiokunnan mietinnössä,
enkä käy niitä tässä yksityiskohtaisesti
toistamaan.
Lyhyesti sanottuna meillä on ollut voimassa eläkelaitosten
sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskeva väliaikainen
lainsäädäntö, joka saatettiin
voimaan maailmantalouden kriisiytyessä vuonna 2008. Tarkoituksena
oli, etteivät työeläkelaitokset joutuisi
myymään osakeomistuksiaan epäedullisissa
tilanteissa. Kriisi osoitti, että tarvitsemme lainsäädäntömuutoksia,
jotta voimme turvata eläkesijoitukset ja voimme parantaa sijoitustoiminnan
kannattavuutta. Sijoitustuottojen lisääminen hillitsee
työeläkevakuutusmaksujen nousupainetta eli vaikuttaa
suoraan työntekijöiden ja työnantajien
maksurasitukseen.
Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistettiinkin
vakavaraisuussäännöksiä koskeva
lainvalmistelu, jonka tarkoituksena on luoda pysyvä lainsäädäntö,
jolla mahdollistetaan eläkelaitosten vakavaraisuuden turvaaminen äkillisissä markkinahäiriöissä.
Arvoisa puhemies! Esityksen myötä yhdistetään
toimintapääoma ja tasoitusmäärä yhdeksi puskuriksi,
jota kutsutaan vakavaraisuuspääomaksi. Uudella
puskurilla eläkelaitokset voivat harjoittaa sijoitustoimintaa
sillä riskitasolla, joka määriteltiin
vuoden 2007 uudistuksessa.
Tämä esitys ei siis lisää riskinottoa,
vaan mahdollistaa osakesijoitusten osuudeksi 30—35 prosenttia.
Vakavaraisuuspääomalle määritellään raja,
jonka alittaminen johtaa toimenpiteisiin. Tällöin
eläkelaitoksen tulee tehdä taloudellisen aseman
tervehdyttämissuunnitelma ja toimittaa se viipymättä Finanssivalvonnalle.
Tämä varautuminen muuttuviin tilanteisiin on tärkeää.
Myös Finanssivalvonnan tulee ilmoittaa sosiaali- ja terveysministeriöön,
jos eläkelaitosten keskimääräinen
vakavaraisuus on laskenut tai uhkaa nopeasti laskea. Tällöin
Finanssivalvonnalle voidaan antaa valtuudet pidentää tervehdyttämissuunnitelman
toteuttamisen määräaikaa. Näin
voidaan välttää sijoitusomaisuuden pakkomyynti
ja mahdollistaa järkevä toiminta sijoitusmarkkinoilla suhdanteiden
mukaisesti.
Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarkoituksenmukaisena
ja kannatettavana.
Eläkevakuutusmaksujen nousua voidaan hillitä eläkevarojen
tuottavalla sijoittamisella, mikä puolestaan edellyttää riittävää riskinottokykyä
sijoitustoiminnassa.
Esitys on valmisteltu kolmikannassa, ja myös valiokunnan
lausunnonantajat ovat muutamien yksittäisten henkilöiden
esittämää kritiikkiä lukuun
ottamatta olleet esityksen kannalla.
Arvoisa puhemies! Opposition vastalauseissa puututaan tasoitusmäärän
purkamiseen. Niin kuin on todettu, työttömyysmenoa
puskuroiva osa on kasvanut merkittävästi 1990-luvun
lopussa työkyvyttömyysmenojen alentuessa. Puskuroiva
osa on noin 1,5 miljardia euroa, kun vuosittaiset työkyvyttömyysmenot
ovat noin 500 miljoonaa euroa. Tätä osaa on pyritty
alentamaan maksualennuksilla, mutta se on edelleen huomattavan suuri
menoihin verrattuna.
Kuten mietinnössä olemme todenneet, on tärkeää,
että tasoitusmäärän työkyvyttömyyseläkeosan
pienentämistä jatketaan. Talousvaliokunta on lausunnossaan
todennut, että Työeläkevakuuttajien eli
Telan laskuperustejaostossa selvitetään muun muassa,
miten puskuriin kerätyt varat jakautuvat pienten ja suurten
työnantajien kesken. Valiokuntamme pitää talousvaliokunnan
tapaan tärkeänä, että maksuosuudet
selvitetään ja että liikaa perityn työkyvyttömyyseläkeosan
palauttamiseen sen maksajille löytyy oikeudenmukainen ratkaisu
mahdollisimman pian. Me tulemme omalta osaltamme seuraamaan liikaa perityn
työkyvyttömyyseläkeosan palautumista.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä puhui tässä salissa äskettäin
liikaa perittyjen työkyvyttömyysmaksujen palauttamisesta
ja vertasi sitä tulipaloon ja sen sammuttamiseen sanoen,
että väärin sammutettu. Niinhän
se on. Se on kuin laittaisi pyromaanin sammuttamaan tulta bensalla.
Hallituksen esitys 9:n käsittely eduskunnassa oli ilmeisesti
ajateltu niin, että otetaan vain leima sosiaali- ja terveysvaliokunnalta
ja thats it. Perussuomalaisten ansiosta tämä pääasiassa
talouteen liittyvä esitys saatiin lausunnolle talousvaliokuntaan.
Tosin täytyy myöntää, että talousvaliokunta
oli hiukan hampaaton ja jossain mielessä välinpitämätönkin
asian käsittelyssä. Jätimmekin valiokunnan
lausuntoon perustellun eriävän mielipiteen, johon
kannattaa kyllä käydä kaikkien tutustumassa.
Näyttääkin siltä, että demareille
tässä asiassa käy kaikki, ja yrittäjähenkisenä puolueena
itseään mainostava kokoomus ei välitä pk-yrittäjästä vaan
tassuttelee kiltisti EK:n talutushihnassa. Keskustakin heräsi
vasta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vaatimaan liikaa perityn
työkyvyttömyysmaksun palauttamista maksajille.
Palautus ja sen määrän laskeminen ennen
lakiehdotuksen hyväksymistä onkin tärkeä asia,
mutta se on vain yksi esityksessä korjattavista puutteista.
Jos on vähänkin perehtynyt tähän
hallituksen esitykseen, voi tulevaisuus huolestuttaa, eikä vähiten
pientyönantajia. Tässä on kysymys kahdesta
puskurista, jotka yhdistetään toisiinsa, ja olennaista
näitten puskureitten, siis toimintapääoman
ja tasoitusmäärän, yhdistämisessä on
se, että toimintapääoma on yksinkertaisesti
sanottuna eläkeyhtiöitten varojen ja velkojen
erotus. Näin ollen toimintapääoman toimiminen
sijoitustoiminnan riskipuskurina on mielestäni ihan ok,
mutta tasoitusmäärän, joka on kerätty
vakuutusmaksuilla ja pääasiassa työkyvyttömyyseläkemaksuilla
ja tullaan jatkossakin näin keräämään,
yhdistäminen yhteiseksi puskuriksi, josta puskuroidaan
niin sijoitustoimintaa kuin vakuutusliikkeen toimintaa, ei ole hyväksyttävää.
Mikä tässä sitten tulevaisuudessa
erityisesti huolestuttaa ja minkä pitäisi huolestuttaa
erityisesti yrittäjiä ja varsinkin tariffimaksun
piiriin kuuluvia pientyönantajia, on lähinnä se,
miten on jatkossa, kun meillä on tämä yksi
puskuri, jota käytetään myöskin
sijoitustoiminnan puskurina. Jos sijoitustoiminnassa riskit realisoituvat
niin, että joudutaan käyttämään
tätä puskuria, ja puskurin pinta laskee ja halutaan
pitää puskuri tietyllä tasolla, niin
mitä me teemme sitten? Me haluamme sen puskurin nostaa
sille riittävälle tasolle, ja käytännössä se
tapahtuu niin, koska toimintapääomaa me emme voi
kasvattaa, koska se on varojen ja velkojen erotus, että meidän
täytyy kasvattaa tasoitusmäärää eli
vakuutusmaksuja, ja käytännössä tapahtuu
niin, että me vakuutusmaksuilla keräämme
tähän sijoitustoimintapuskuriin rahaa, ja se ei
ole hyväksyttävää vakuutuksen maksajien
kannalta.
Hallituksen esityksen sisällön olennaisin
osa on kirjattu esityksen tavoitteeseen. Sanatarkasti se on kirjoitettu
näin: "Esityksen tavoitteena on mahdollistaa eläkelaitosten
tuottava sijoitustoiminta tehostamalla eläkelaitosten nykyisten
puskureiden, toimintapääoman ja tasoitusmäärän, käyttöä.
Yhdistämällä puskurit muodostuisi yksi yhteinen
puskuri, jota voitaisiin käyttää sekä sijoitusriskeihin
että vakuutusliikkeen riskeihin varautumiseen." Ja tätä selvää tekstiä,
mikä hallitusohjelmassa on, on yritetty koko ajan kieltää, että tasoitusmäärää ei
käytetä sijoitustoimen riskien puskuroinniksi.
(Erkki Virtanen: Missä se on yritetty kieltää?) — Anteeksi?
Se on hallituksen esityksen tavoite, ihan etusivulla lukee tämä.
On huomioitava, että nimenomaan tasoitusmäärä kerätään
vakuutusmaksuilla ja nykyisin sillä varaudutaan ainoastaan
vakuutusliikkeeseen, eli työkyvyttömyysmaksulla
varaudutaan vain työkyvyttömyysmenoihin. Mikäli
hallituksen esityksen tavoite toteutuu, jatkossa työkyvyttömyysmaksulla
varaudutaan myös sijoitustoiminnan riskeihin. Valtio on
antanut yksityisoikeudellisille eläkelaitoksille tehtäväksi
hoitaa lakisääteistä eläkevakuutusta.
Ne saavat periä maksua tämän tehtävänsä hoitamiseksi,
ja maksut ovat ulosottokelpoisia ilman oikeuden päätöstä.
Onkin syytä edelleen tutkia, onko työeläkelaitoksilla
oikeutta periä ennakkoon tämän valtuutuksen
nojalla ylimitoitettuja vakuutusmaksuja vakuutuskulujen kattamisen
lisäksi sijoitustoiminnan mahdollisesti realisoituvien
riskien kattamiseksi.
Ja koska tässä salissa me äänestimme äsken
ja hallituspuolueet eivät halunneet selvittää tämän hallituksen
esityksen oikeusperusteita, niin minä aion sen tehdä:
vien tämän asian ja hallituksen esityksen oikeusperusteet
oikeuskanslerin selvitettäväksi.
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on puutteellisesti valmisteltu
ja olennaisia väittämiä esityksessä on
jätetty perustelematta. Lain tulevat soveltajat ovat olleet
merkittävässä roolissa lainvalmistelutyössä.
Esityksellä myös heikennetään
merkittävästi eläkelaitosten valvontaa.
Lakiesityksellä suuret eläkeyhtiöt saavat
kilpailuedun muihin eläkelaitoksiin verrattuna, ja on suuri
todennäköisyys, että tuosta kilpailuedusta muodostuu
pysyvä. Hallituksen esitystä tarjotaan yhtenä ainoana
vaihtoehtona ongelman ratkaisuun.
Työeläkelaitosten toimintapääoma,
niin kuin sanottu, on yksinkertaisten varojen ja velkojen erotus.
Kaikkien työeläkelaitosten toimintapääoman
määrää olisi voitu kasvattaa
laskemalla karttuneiden työeläkeoikeuksien rahastoituja osia
vastaavalla määrällä. Työeläkelaitosten
riskinottokykyä voitaisiin lisätä haluttaessa
myös kasvattamalla järjestelmän yhteisellä vastuulla olevaa
osaa osakeriskeistä. Nämä mallit mahdollistaisivat
sijoitussuunnitelmien pitämisen muuttumattomina määräaikaislain
päättymisenkin jälkeen. Vaihtoehtoiset
esitykset olisivat oikeudenmukaisia ja kilpailullisesti neutraaleja
kaikkien työeläkelaitosten osalta ja jättäisivät
pientyönantajien liikaa perittyjen työkyvyttömyysmaksujen käsittelyn
tosiasiassa ratkaistavaksi omana kysymyksenään.
Hallituksen esityksen tavoitteena on, että riskinottokyky
olisi tarkoitus säilyttää eläkelaitosten
vuoden 2007 sijoitusuudistuksessa määritellyllä tasolla.
Se on tällä hetkellä ja tällä esityksellä mahdollista
vain, jos työeläkeyhtiöt eivät
palauta liikaa perittyjä työkyvyttömyysmaksuja. Muutoin
se ei ole mahdollista. Jos ja kun nämä liikaa
perityt maksut liitetään toimintapääoman kanssa
samaan puskuriin, en jaksa uskoa, että niitä enää sen
jälkeen maksajille oikeudenmukaisesti palautetaan varsinkaan,
kun palautuksen määrän laskijana on taho,
joka ne haluaa itse pitää.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tänään on käyty
mielenkiintoista keskustelua ja kuultu vieläkin mielenkiintoisempia
puheenvuoroja, mistä oikein on kysymys. Jotta totuus ei ihan
kokonaan unohtuisi, niin ehkä kannattaa kuitenkin kerrata
muutama peruskäsite.
Ensinnäkin: mitä se eläke on? Sehän
on työntekijöitten siirrettyä palkkaa.
Ne varat, jotka eläkkeellä maksetaan, kerätään
siis työntekijöiltä ja työnantajalta,
joka eläkkeenmaksuun varautumiseksi maksaa eläkemaksun
Suomessa päätetyille järjestöille
eli työeläkelaitoksille tai -säätiöille
sen sijaan, että maksaisi sen palkkana työntekijöille.
Tästä syystä on perusteltua, että sekä eläkkeen
saajat että myöskin niitten maksajat, jotka työntekijöitten
osalta ovat itse asiassa sama henkilö, voivat keskeisesti
osallistua työeläkelainsäädännön
valmisteluun. Kannattaa nyt kuitenkin pitää mielessä,
että Suomen perustuslain mukaan lait tässä maassa
säätää hallituksen esityksestä eduskunta.
Täällä on tämän
keskustelun aikana, nyt kun kyseessä on ensimmäinen
käsittely, mahdollisuus tehdä kaikki ne muutosesitykset,
joita tarpeellisina pidetään. Jostain kummallisesta
syystä perussuomalaiset eivät ole kuitenkaan katsoneet
tarpeelliseksi tehdä tästä parempaa lakia vaan
hylätä tämän kokonaan. Kun teillä on
noin perusteellinen vastalause ja noin tarkat tiedot, niin miksi
ihmeessä te esitätte lain hylkäämistä? Miksi
te ette sitten tee muutosesityksiä tässä käsittelyssä?
Sillä tavallahan tästä laista saataisiin mahdollisimman
hyvä eikä jouduttaisi sitten vuodenvaihteessa
tilanteeseen, jos esityksenne hylkäämisestä menee
läpi, että meillä ei ole minkäänlaista
lainsäädäntöä ja ollaan
siinä tilanteessa, jossa oltiin pahimmillaan 2008, että eläkelaitokset
ja -säätiöt joutuvat realisoimaan
tappiolla osakkeitaan.
Toinen asia, joka kannattaa tähän liittyen
pitää mielessä, on eläkerahastojen,
siis sen sijoitusomaisuuden, josta tässä on keskusteltu,
ja toisaalta eläkemaksujen suhde. Sehän on sellaista nollasummapeliä,
että mitä parempi tuotto rahastoiduilla eläkemaksuilla,
joita on tällä hetkellä ehkä noin
25 prosenttia, kohta 30 prosenttia, kaikista eläkevastuista,
noin 140 miljoonaa tällä hetkellä — ne
yhdessä muodostavat siis sen kokonaisuuden — mitä suurempi
on eläkerahastojen suuruus, sitä pienempiä eläkemaksuja
yritykset ja työntekijät joutuvat maksamaan. Tästä syystä suomalainen
eläkejärjestelmä on tällä hetkellä Euroopassa
erittäin vahva, koska meillä on nämä rahastot.
Valtaosassa Euroopan maista ei ole minkäänlaisia
eläkerahastoja. Se tarkoittaa sitä, että kun muissakin
Euroopan maissa kuin Suomessa vanhusten määrä ja
eläkeläisten määrä lisääntyy, niin
nimenomaan yritysten ja työntekijöitten maksurasitus
tulee olemaan suurempi kuin Suomessa. Suomalaisten yritysten ja
eläkkeensaajien maksurasitus tulee olemaan sitä pienempi, mitä suurempi
näitten eläkerahastojen tuotto on. Siitähän
tässä on kysymys, kun puhutaan tuotosta ja riskistä.
Jos me emme tarvitsisi eläkerahastojen 140 miljoonan
euron korko- tai osinkotuottoja, niin totta kai me voisimme ja meidän
pitäisi sijoittaa ne rahat mahdollisimman turvaavasti, mutta
me emme tee sellaisella rahastolla mitään, josta
ei ole odotettavissa tuottoa. Mehän voisimme maksaa ne
saman tien eläkeläisille pois. Tosin voi olla
sitten, että tulevilla eläkeläisillä olisi vähän
ankeampaa.
Tästä syystä pitää pystyä löytämään
sellainen optimaalinen taso riskin ja tuoton välillä,
jotka ovat useimmiten toisilleen vastakkaisia, että pelko
rahojen menettämisestä, eläkerahastojen
menettämisestä, on mahdollisimman pieni mutta
samalla tuotto mahdollisimman suuri, ja se ei ole helppo tehtävä.
Jotta se tehtävä ei muodostuisi ihan mahdottomaksi,
kuten vuonna 2008 uhkasi käydä — tarvittiin
silloin väliaikainen laki — nyt tarvitaan tämä jatkolaki.
Vaikka tässä on esitetty erilaisia epäilyksiä,
niin olen minä nyt kuitenkin tulkinnut tätä keskustelua
niin, että me kaikki olemme täällä yksimielisiä siitä,
että me tarvitsemme nimenomaan eläkerahastoja
ja niille mahdollisimman hyvän tuoton mutta myöskin mahdollisimman
suuren vakuuden tai turvaavuuden. Siitä näkökulmastahan
tätä pitää tarkastella.
Koko kiistan ydin on tämä tasoitusmäärän
olemassaolo. Sen palauttaminen on peräisin siitä, että suomalainen
eläkejärjestelmä rakennettiin niin, että suuret
yhtiöt eivät vuoteen 2006 saakka maksaneet työkyvyttömyyseläkkeitten
osalta eläkemaksuja lainkaan vaan ne vastasivat omien työkyvyttömyyseläkkeelle
jäävien työntekijöittensä eläkkeestä itsenäisesti.
Tästä syystä siihen saakka tämä ylimääräinen
maksu, kun onneksi työkyvyttömyyseläkkeelle
siirtymiset jäivätkin pienemmiksi kuin oli oletettua
maksuja määrittäessä, kohdistui
pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka maksoivat vain kiinteän
tariffin. Mutta sitten 2006, kun EU:n tilinpäätössäädösuudistuksen
myötä Suomikin joutui siirtymään
IFRS-tilinpäätösjärjestelmään,
suuret yritykset olisivat joutuneet kirjaamaan varauksiksi nämä omat
eläkevastuunsa, ja tästä syystä järjestelmää muutettiin
eli tuli tämä maksuluokkajärjestelmä,
joka on nyt voimassa ja jossa myös suuret yritykset nyttemmin
maksavat omalta osaltaan tätä. Samassa yhteydessä sovittiin
myöskin siitä, miten nämä palautukset
tehdään. Palautuksiahan on tehty koko ajan, mutta
samanaikaisesti erillään tästä kasvoi
maksuvelvoite siitä, mitä oli arvioitu tulevaisuudessa
tarvittavan tasoitusmäärän olevan. Tästä syystä pienyrittäjistä on
näyttänyt siltä, että eihän
tässä mitään helpotuksia ole
saatu, koska toisella kädellä on todellakin annettu
menneisyyden seurauksena mutta sitten toisella kädellä on otettu
tulevaisuuteen varautumiseksi. Tämän vuoksi tarvitaan
järjestelmä, jolla tämä asia
pystytään hoitamaan niin, että lopputulema
erityisesti pienten yrittäjien ja keskisuurten yrittäjien osalta
on oikeudenmukainen mutta että se kattaa myös
tulevaisuuden tasoitusvastuut.
Kun täällä on puhuttu ryöstöstä ja
aika voimakkaita termejä muutenkin käytetty, niin
eihän tässä mitään
omaisuutta siirretä mistään minnekään.
Tässä yhdistetään kaksi puskuria,
mutta ne rahastothan säilyvät edelleen erillään.
Kyllä ne säilyvät, ei niitten pääomia
tietenkään voitaisi palauttaa, jos ne laitetaan
rahastoina yhteen. Siis kyllä edelleenkin peritään
työkyvyttömyyden varalta jatkossakin, jos ja kun
tämä laki menee läpi, tätä entistä tasoitusvastuuta.
Eihän siitä ole kysymys. Mutta se tunnusluku,
jolla arvioidaan, onko yritysten vakavaraisuus riittävä,
jotta ei jouduta mihinkään radikaaleihin toimenpiteisiin,
muuttuu, ja siihen tässä pyritään.
Ei tässä tapahdu mitään omaisuudensiirtoja
joidenkin pienyrittäjien taskusta eläkevakuutusyhtiöitten
taskuihin. Eläkelainsäädännössä selkeästi
sanotaan, että eläkelaitoksilla on oikeus kerätä ne
rahat, jotka eläkkeitten maksuun tarvitaan, mutta ei yhtään
enempää. Jos enemmän kerätään,
ne on palautettava. Se laki on voimassa edelleenkin, ja sitä on
tarkoitus noudattaa jatkossakin.
Arvoisa puhemies! Kun kyse on siitä, mikä on oikea
taho tekemään näitä laskelmia,
niin viittaan siihen, että todellakin lainsäädännön
valmistelua tehdään muuallakin kuin ministeriössä. Eläkkeitten
osalta sitä (Puhemies koputtaa) on aina tehty kolmikantaisessa
järjestelmässä, ja se on johtanut Euroopan
parhaaseen eläkejärjestelmään.
Mutta kun päätöksiä tehdään,
niin ne tehdään virkavastuulla ministeriössä ja
täällä, ja eduskunta on edellyttänyt,
mitä se edellyttää tämän
oikeudenmukaisen järjestelmän luomisessa. Kun
tämä laki nyt säädetään,
niin uskon vahvasti, että siihen myöskin päästään,
ja on se pakko lopuksi sanoa, että tiedän, keitä siinä jaoksessa
on jäseninä. (Puhemies koputtaa) Siellähän
on Suomen parhaat vakuutusmatemaatikot, ei siellä ole poliittista
päätöksentekoa, (Puhemies koputtaa) ja
minua ei saa kirveelläkään uskomaan,
että Suomessa sijaitsisi joku salaseura, joka haluaa viedä yrittäjien
ja työntekijöitten eläkerahat johonkin
epämääräiseen taskuun. Se ei
yksinkertaisesti pidä paikkaansa.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Virtaselle vinkistä,
mutta minä vähän epäilen, että on
täällä vuosien saatossa jäänyt
lakiesityksiä, tarpeellisiakin, tekemättä,
niin että olisiko näitä vinkkejä tulossa
kolmetoista tusinassa?
Vakavaraisuuspääoma kuulostaa sinänsä hyvältä mutta
kätkee tässä esityksessä sisäänsä riskejä ja
toisaalta eettisen ongelman siinä, että eläkevaroilla
tavoitellaan suurempaa riskinottoa. Ja mikäli minä nyt
olen ymmärtänyt, niin tuottava sijoittaminen sisältää aina
riskin. Tuotto-odotukset ovat ennusteita, ja korkean tuoton odotus
sisältänee suurempia riskejä, ja nämä ovat
siis näitten kaikkien muitten vakuutusriskien päälle.
Me elämme näissä talouden nopeissa sykleissä ja suorastaan
turbulenssissa, jossa muutokset voivat realisoitua hyvinkin yllättäen
negatiivisesti, kuten tässä meillä vastalauseessa
on todettu tästä vuoden 2008 finanssikriisistä.
Ja ajatellaan vaikkapa Euroopan unionin talous- ja rahaliiton tämänhetkisiä ongelmia:
tehtiin pankeille stressitestejä, jotka osoittautuivat
sangen vähän suuntaa antaviksi kuitenkin loppupeleissä.
Elikkä kyllä tämä on kohta
tämmöinen moderni sökörinki,
kun lakia valmisteltaessa keskeisessä roolissa ovat tulevan
lain soveltajat. Valvonnan siirtäminen katevalvonnasta
vakavaraisuusvalvontaan minusta olisi edellyttänyt pidempää valmistelua,
samoin kuin on ihan perusteltua vaatia liikaa perittyjen maksujen
palauttamista. Eli eläkevakuutusrahoja ei tule käyttää muuhun kuin
mihin ne on tarkoitettu, varsinkin kun me puhumme lakisääteisestä vakuutusturvasta,
niin kuin täällä monesti on todettu.
Edustaja Turunen totesi aivan oikein: eläkkeet turvataan
suomalaisella työllä. Perussuomalaiset ovat jo
aiemmin ehdottaneet, että eläkevaroja voitaisiin
sijoittaa kotimaisiin investointikohteisiin vaikka valtion sijoitusyhtiön
kautta. Me saisimme siitä verotuloja, ja sillä saisi
esimerkiksi korkokuluja peitettyä. Meillä on yhteiskunnassa
joka tapauksessa perustettava esimerkiksi infraan, mikä on
vientiteollisuudenkin etu loppupeleissä. Esimerkiksi satamahanke,
satamaväylän syventäminen niin, että Panamax-luokan
laiva voi tulla täydessä lastissa ja lähteä täydessä lastissa,
lisäisi vaikkapa jonkun pienemmän sataman tehokkuutta,
ja ymmärtääkseni juuri satamien kautta
näitä vientituloja tulee. Ei se, että rahalla
yritetään tehdä lisärahaa, pelasta
vielä kansantaloutta.
Eero Lehti /kok:
Arvoisa herra puhemies! Täällä on
todettu, että suomalainen työeläkejärjestelmä on
maailman paras. Toivon mukaan pitää paikkansa.
Ainakin se on erittäin hyvä. Teuvo Pentikäinen,
matemaatikko, joka yli 50 vuotta sitten alkoi järjestelmää suunnitella,
näin jälkeenpäin arvioituna onnistui
siinä varsin hyvin. Mutta yksi merkittävä riski
jäi, ja se tässä tuli esillekin. Vuonna
2008, jolloin maailman finanssimarkkinat globaalisti syöksyivät,
osakepaino kaikilla työeläkeyhtiöillä oli
varsin korkea. Kun työeläkelaitokset yhteensä ovat
Suomen merkittävin sijoittajaryhmä kotimaisilla
osakemarkkinoilla, niiden yhdenaikainen myynti alentaa kurssitasoa
entisestäänkin, minkä johdosta aleneviin
kursseihin myyminen ei ollut kovin mielekästä,
ja sen takia sitten nopeasti, muutaman viikon kuluessa, asia saatiin
järjestymään lainmuutoksella.
Työeläkeyhtiöillä on viime
vuosina ollut vaikeuksia. Vaikka allokaatio pitää paljon
muitakin sijoituskohteita sisällään kuin
pelkät pörssinoteeratut osakkeet, se saavuttaa
niin sanottua laskuperustekorkoa noin 3,5—4 prosentin tason. Tämä on
johtanut siihen, että osa sijoituksista on vähitellen
hajaantunut ympäri maailmaa ja riskiä on pienennetty
nimenomaan tällä hajautuksella. Se hyvin usein
esitetty toive työeläkevarojen, Suomen merkittävimmän
sijoituspotin, kohdistamisesta voimaperäisemmin kotimaisiin
yhtiöihin, ennen kaikkea listaamattomiinkin yhtiöihin, sisältää kuitenkin
arvaamattomia riskejä. Se on nimenomaan maariski, joka
on realisoitunut Islannissa, Irlannissa, Portugalissa, Kreikassa
ja ehkä vähän muuallakin, myös
Yhdysvalloissa. Sen johdosta työeläkeyhtiöt
hajauttavat varallisuuttaan ja tulevat sen tekemään
jatkossakin. Ne ovat työeläkkeensaajien varoja.
Työeläkeyhtiöt ovat pääasiassa
keskinäisiä yhtiöitä, mikä merkitsee
sitä, että edunsaajat ovat myös omistajia.
Tässä asiassa, joka täällä tänään
on, helposti menee kaksi asiaa sekaisin: tämä työeläkeyhtiön kyvyn
parantaminen kestää erilaisia sijoitusmarkkinoiden
nopeita muutoksia, ja toinen on sitten täällä jo
useaan otteeseen mainittu työkyvyttömyysmaksujen
kasaantuminen yli suhteessa sen kustannustason, joka näistä eläkkeistä tällä hetkellä
aiheutuu.
Itse olin Suomen Yrittäjien puheenjohtajana muistaakseni
nimenomaan henkilö, joka otti tämän asian
esiin, ja niin sanotun Kari Puron toimikunnassa tähän
asiaan sitten pureuduttiin ja päätettiin ryhtyä alentamaan
näitä maksutasoja, mutta nyt jälkeen
päin näyttää siltä,
että toimenpiteet olivat suhteessa vaatimattomia. Onhan
tässä toki laki ja moni muukin asia muuttunut,
mutta vaikka täällä nyt on kehittyneitä vakuutusaktuaareja,
niin täytyy sitten todeta, että kyllä he
enemmän ehkä pitävät yhtiön
puolta kuin minkään muun puolta, koska työeläkeyhtiöillä yhteensä on
1,5 miljardia tai ehkä miljardi ylimääräistä varallisuutta,
joka asiaan ei kuulu ja parantaisi niiden mahdollisuutta sijoittaa
varoja.
Ongelmat syntyvät siinä vaiheessa, kun aletaan
katsoa, miten nämä varat pitäisi palauttaa. Täällä on
puhuttu pk-sektorista, se on oikea sektori, mutta nämähän
ovat yksityisiltä yrittäjiltä, työntekijöiltä kerättyjä rahoja,
ei näitä voi sektorille palauttaa. Nämä pitää palauttaa
jollekin fyysiselle henkilölle tai yhtiölle, ja
osa näistä on jo menneen talven lumia. Pienistä yrityksistä 5—6 vuoden
aikana katoaa markkinoilta, lopettaa toimintansa — osa
saattaa ehkä kirjanpidollisesti jatkaa elämäänsä — puolet,
minkä johdosta on mielenkiintoista nähdä,
kuinka tämä niin sanottu oikeudenmukaisuus toteutuu
tässä asiassa. No-loahan tämä on
mielestäni, ainakin jos itse olisin aktuaari ja laskisin
näin paljon pieleen, kun tässä on joka
vuosi mahdollisuus korjata tätä keräämisperustetta.
Eli kyllähän tämä haiskahtaa
vähän siltä, että tässä ei
ole haluttu tehdä kaikkea, mitä olisi voitu tehdä oikeudenmukaisuuden
vaateen ottaen huomioon. Se, että nyt joudutaan sitten
ratkaisemaan tämä palautus, jää kyllä nähtäväksi,
miten se tehdään, ja voi olla, että aktuaarit
toteavat, että tätä kerta kaikkiaan ei
voi palauttaa, että pidetään rahat ja
jatketaan alemmalla tariffilla.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Eläkerahastoja tarvitaan ja niiden
va-kaus on turvattava. Rahastojen vakaus liittyy laajempaan kysymykseen
siitä, miten markkinoiden vakautta parannetaan tai pitäisi
parantaa ja miten finanssikriisit jatkossa estetään.
Itse tein jo ennen nykyisen talouskriisin alkamista toimenpidealoitteen
siitä, että Suomi aktiivisesti edistäisi
valuutanvaihtoveron käyttöönottoa kansainvälisissä neuvotteluissa.
Esimerkiksi valuutanvaihtoveron säätäminen
ja erilaiset toimet markkinoiden vakauden lisäämiseksi
ovat onneksi se kestävä tie, jolle on alkanut
löytyä ymmärrystä tällä hallituskaudella
sekä opposition että hallituspuolueiden piiristä laajalti.
Edustaja Virtanen peräsi mielestäni aivan
aiheellisesti perussuomalaisilta omaa ratkaisua siihen, miten tämä käsillä oleva
kysymys pitäisi ratkaista. Mitä teidän
mielestänne nyt sitten pitää tehdä,
jos tämä hallituksen esitys ei ole hyväksyttävissä?
Joskus olisi virkistävää kuulla teiltä omia
ratkaisuja tai ylipäätään keskustella
siitä, miten eri tavoin kysymykset voidaan ratkaista. Minusta
on liian helppoa tehdä hylkäysesityksiä näinkin
vaikeista asioista. Pitäisi esittää myös omia
ratkaisuja.
Keskustapuolue täällä sanoi kannattavansa hallituksen
esitystä mutta toivoneensa hallitukselta täsmällisempää aikataulua
siitä, millä aikataululla liikaa kerätyt
maksut maksetaan takaisin yrittäjille. Tämä on
minusta ihan kohtuullinen vaatimus. Itse asiassa myös sosiaali-
ja terveysvaliokunta oli sitä mieltä, että ratkaisun
on löydyttävä mahdollisimman pian, ja
tätähän taisi myös yksimielinen
talousvaliokuntakin perätä.
Olennaista tässä hallituksen esityksessä on seikka,
jota talousvaliokunta yksimielisessä ja minunkin mielestäni
terävässä ja asiaa aika hyvin valaisevassa
lausunnossaan alleviivasi. Talousvaliokunta oli nimittäin
yksimielinen siitä, että työkyvyttömyyseläkkeistä liikaa
perityn tasoitusmaksun palauttamiseksi maksajille, ja ennen kaikkea
pienille ja keskisuurille yrityksille, täytyy löytyä oikeudenmukainen
ratkaisu mahdollisimman pian. Tämä on varmasti
se seikka, mistä olemme kaikki täällä ihan
samaa mieltä: näin täytyy toimia. Tarkoituksena
on selvittää, miten puskuriin kerätyt
varat jakautuvat pienten ja suurten työnantajien kesken.
Sekä talousvaliokunta että sosiaali- ja terveysvaliokunta,
jossa itse istun, ovat pitäneet tärkeänä,
että työkyvyttömyyseläkkeistä liikaa
perityn tasoitusmaksun palauttamiseksi maksajille löytyy
oikeudenmukainen ratkaisu, ja tosiaankin mahdollisimman pian. Tästä ei
vallitse minkäänlaista erimielisyyttä.
Eläkejärjestelmän luottamuksen säilyttämiseksi
on tärkeää pitää kiinni
liikaa perittyjen maksujen palauttamisesta yrityksille — ennen kaikkea
siis pienille ja keskisuurille yrityksille, joita liikaa maksaminen
kaikkein eniten kirpaisee — mistä hallitus on
luvannut huolehtia ja mitä itsekin pidän erittäin
tärkeänä.
Pentti Kettunen /ps:
Arvoisa puhemies! Eläkerahojen sijoittamisessa on lakisääteinen
peruste se, että eläkevarat on sijoitettava turvaavasti
ja tuottavasti. Nyt, kun on seurannut näitten eläkeyhtiöitten
tilinpäätöksiä, näyttää siltä,
että tämä kaikilta osin ei ole ihan toteutunut,
ja olisikin syytä, että eduskunta jossakin vaiheessa
tarkentaisi ja lausuisi siitä, miten tätä lainkohtaa
on käytännössä sovellettava.
Minusta oli käsittämätöntä,
että kun täällä äänestettiin
edustaja Mustajärven esityksen pohjalta, poissa oli salista
74 kansanedustajaa, eli enemmistö oli poissa, ja 73 äänesti
"jaa" tämän lakiesityksen puolesta ja lievä vähemmistö äänesti
vastaan.
Mutta haluan palata lyhyesti ihan tuohon edustaja Pekkarisen
käyttämään puheenvuoroon. Kun
kuuntelin edustaja Pekkarisen puheenvuoroa, täytyy todeta,
että keskusta näyttää nyt osoittavan
suurta katumusta, että he läksivät vuonna
94 mukaan viemään Suomea Euroopan unionin ja sen
rahaliiton jäseneksi. Edustaja Pekkarinen ja keskusta edustavat
näissä asioissa näköjään
niin sanottua myöhäisempää herännäisyyttä,
ja tähän sopiikin lainaus Isosta kirjasta: "Heillä oli
silmät, mutta he eivät nähneet. Heillä oli
korvat, mutta he eivät kuulleet."
Markus Mustajärvi /vr:
Puhemies! Vielä tästä laajemmasta
kehyksestä, siitä, millä suomalainen
eläkejärjestelmä turvataan, koska se
keskustelu on jäänyt minun mielestä aivan
liian vähäiseksi.
Avainsana ja ehdoton edellytys on se, että työllisyyttä saadaan
parannettua. Ensinnäkin työuria kyetään
jatkamaan alusta, keskeltä ja lopusta, ja se vaatii aktiivista
työllisyyspolitiikkaa aivan eri lailla kuin mitä tänä päivänä Suomessa harjoitetaan.
Se vaatii sitä, että työelämää pystytään
parantamaan niin, että ihmiset viihtyvät työssään,
kokevat työnsä mielekkääksi
eivätkä pakene eläkkeelle heti ensimmäisen
tilaisuuden tullen. Se tarkoittaa sitä, että huolehditaan
siitä, että opiskelumahdollisuuksia on riittävästi
ja oikeilla aloilla ja että nuoret kyetään
kytkemään työmarkkinoille mahdollisimman
pian ja että nuorten yhteiskuntatakuusta, joka jää osin
kuolleeksi kirjaimeksi, siirryttäisiin ihan oikeaan työpaikkatakuuseen
nuorille. Se vaatii edelleen sitä, että vajaakuntoiset
pystytään saamaan entistä paremmin työmarkkinoille
ja että on joustavia eläkeratkaisuja niin, että voi
olla osaksi töissä, osaksi eläkkeellä ja
kartuttaa niitä eläkerahastoja silläkin
tapaa ja vielä sitä, että perhe-elämä ja
työ ja myöskin opiskelu kyetään
yhteensovittamaan niin, että ei ole aina joko—tai-valintatilanne, vaan
että voi hyvin vapaasti ja joustavasti siirtyä työelämään
tai sieltä vähäksi aikaa pois: voi olla osittain
työelämässä, osittain opiskelemassa, osittain
eläkkeellä. Tällä tapaa sitä kokonaistyöllisyysastetta
saadaan nostettua.
Toinen asia on se, että myöskin näitä eläkevaroja
voidaan sijoittaa ja tulee sijoittaa suomalaisiin, kotimaisiin investointeihin
nykyistä paljon enemmän.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Edustaja Turunen epäili, että demareille
tämän lain valmistelussa kelpaa suurin piirtein
kaikki. Asia ei nyt ihan näin ole, vaikka meillä seinät
leveällä ja katto korkealla monta kertaa onkin
asiassa. Meille kelpaa ainoastaan ja vain kunnollinen, hyvä valmistelu
lakia valmistellessa, kuten tässä myös
on tehty, ja se iso asiahan täällä on
takana, että vakuutusmaksujen kohtuullisella tasolla pitäminen
on tämän lain tarkoitus.
Ihan yhteen yksityiskohtaan myöskin Turusen puheessa:
Edustaja epäili, että syntyy kilpailuetua, ja
talousvaliokunnassahan tätäkin asiaa käytiin
myös kuulemisten muodossa läpi. Jos muistan oikein — ja
muistan — niin kyse oli eläkesäätiöistä,
epäiltiin, että ne jäävät
tässä jalkoihin. Kuitenkin asiantuntijakuulemisessa
minulle ja monelle muulle tuli se käsitys, että tällaista
kilpailuetua näille isoille yhtiöille ei suinkaan
ole syntymässä. Tämän halusin
vielä tässä vähän niin
kuin niin sanotusti oikaista.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Nyt olivat oikeassa järjestyksessä kyllä puheenvuorot.
Edustaja Virtanen, joka nyt poistuikin salista, kysyi, miksi
perussuomalaiset eivät tee muutosesitystä sen
sijaan, että ehdottavat sitten lakiesitystä hylättäväksi.
Ihan pikaisenkin harkinnan jälkeen tämä muutosesitys
pitäisi sisällään lähes koko
lakiesityksen, joten on järkevämpää hylätä koko
esitys ja valmistella se uudestaan.
Tässä on puutteena ollut nimenomaan tämä valmistelu.
Asioita ei ole perusteltu, niissä ei ole ollut laskelmia.
Tai jos on ollut laskukaavoja, ne on kalibroitu. Täällä sotketaan
tämä kilpailuneutraliteetti erilaisten laitosten
välillä. Tässä on merkittävät
valvonnalliset heikentämiset, nimenomaan katevalvonnan
määrällinen valvonta heikkenee, ja kyllä tässä on
kysymys ihan pientyönantajien rahojen kaappauksesta sijoitustoiminnan
riskipuskuriksi.
Edustaja Kärnälle täytyy palauttaa
mieleen, että näissä kilpailuneutraliteettiongelmissa,
jotka talousvaliokunnankin käsittelyssä tulivat
esille — Kilpailuvirastohan antoi siitä oman lausuntonsa — jäävät
eläkeyhtiöt keskenään erilaiseen kilpailuasemaan
riippuen siitä, kuinka paljon yhtiöllä on
sitä tasoitusmäärää.
Sen lisäksi, että yhtiöt ovat keskenään
erilaisessa kilpailuasemassa, säätiöt
suhteessa yhtiöihin ovat heikommassa asemassa. Siinä säätiöille
tosiaan annetaan sitten valtuudet kerätä työnantajilta
säätiöille tasoitusmäärää,
jota niillä tällä hetkellä ei
ole, mutta senkin maksumieheksi joutuvat sitten työnantajat
ja tässä tapauksessa just tariffin piirin kuuluvat pientyönantajat.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Minulla ei ollut tilaisuutta koko ajan seurata
keskustelua, mutta muutama kommentti.
Ensinnäkin se täytyy kyllä sanoa,
että hallituksen esityksen taloudelliset perusteet ja perustelut eivät
nyt ole kovin, sanoisiko, seikkaperäiset. Olisi toki voinut
toivoa vähän seikkaperäisempiä ja
enemmän selventäviä perusteluja niin,
että kun lukija, kuka tahansa kansalainen, ne käy
lävitse, niin hän saisi sen kuvan siitä taloudellisesta
kehikosta ja niistä vaikutuksista, mitä tämä esitys
niihin tullessaan tuo.
Mitä sitten tulee tähän kilpailuneutraliteettiin, niin
minä olen kyllä edustaja Kärnän
kanssa tässä samaa mieltä siitä,
että on olemassa säätiöitä ja säätiöitä ja
kassoja ja kassoja ja yhtiöitä, ne toimivat eri
toimialoilla. Olen käyttänyt tällaista
ilmaisua, että tottahan se on, että jos joku eläkekassa
on vakuuttanut leijonankesyttäjät, niin kyllähän
se riski, että siellä jotain tapahtuu, on ihan eri
luokkaa kuin valkokaulustyöntekijällä jnp., siis
sellaisella kassalla tai säätiöllä,
joka on vakuuttanut nimenomaan jonkun tyyppisen valkokaulustyöntekijän.
Tämähän todettiin myöskin valiokunnan
käsittelyssä, että on toimialoja ja toimialoja,
joilla riskit ovat ihan erilaisia, ja tästä sitten
osin seuraa se, että se näyttää ikään
kuin neutraliteettia ei välttämättä olisi
erityyppisten yritysten välillä.
Mitä vielä tulee näihin pieniin yrityksiin,
niin minä täällä ilmaisin väärin
edellisessä puheenvuorossa itseäni, kun sanoin,
että on hyvä, että tämä nyt
katsotaan. Olin sanomassa, että sen takia äänestin
sen valiokuntaan viemisen puolesta, että se katsottaisiin.
Mutta niin kuin kaikki tiedämme, äskeisessä äänestyksessä se
esityshän ei mennyt läpi, jotta tämä olisi
voinut perustuslakivaliokuntaan mennä.
Minä kuitenkin uskon ja luotan, että tämä Telan
työryhmä... Ja jos ei se etene sitä kautta
kolmikantaisesti tämä palautuksen oikeaan kohtaan asettaminen,
niin sitten sosiaali- ja terveysministeriön pitää ottaa
se asia hyvin vahvasti suoraan omaan hanskaansa.
Minä luotan, että jos kerran työnantajat,
kun ovat mukana tässä, mukaan lukien Suomen Yrittäjät,
hyväksyvät sen mallin, millä tavalla
se ylipalautus palautettaisiin, niin ei minulla ole kyllä mitään
syytä epäillä, etteikö se sen
jälkeen olisi kohdallaan. Luotan tässä siihen.
Jos ei sitten näin tapahdu, niin silloin totta kai täytyy
palata asiaan uudestaan.
Mitä muuten tulee siihen, pitäisikö tämä koko homma
hylätä, niin vaihtoehtona on se, että nykyjärjestelyllä mennään
eteenpäin, ja nykyjärjestely on kiistatta huonompi
kuin se, mitä tämä tullessaan tuo, nyt
käsittelyssä oleva esitys. Tämä on
se syy, minkä takia esimerkiksi itse asetun sitten puoltamaan
tätä esitystä.
Arvoisa puhemies! Edustaja Kettusta minä aina arvostan,
että hän käyttää ihan
mielenkiintoisia puheenvuoroja täällä.
Mutta nyt ei sattunut ihan kohdalleen hänen äskeinen
tulkintansa siitä, mitä mieltä Suomen
keskusta on ollut EU:n ja sitten euron perustamisesta. Ihan pöytäkirjoja varten
kertaan, miten asiat menivät.
Suomen Keskusta kannatti Suomen EU-jäsenyyttä,
enemmistö meistä kannatti Suomen EU-jäsenyyttä:
eivät kaikki, eivät puoluekokouksessa kaikki eivätkä täällä eduskunnassa
aikanaan suinkaan kaikki kannattaneet, mutta enemmistö meistä kannatti,
minä mukaan lukien, Suomen EU-jäsenyyttä.
Mutta yhtä selvää on se — kun
mainitsitte, että me kannatimme sekä EU-jäsenyyttä että euroa — että me
emme kannattaneet Suomen euroon liittymistä. Niin kuin
Ruotsikin, joka liittyi EU:hun, kansanäänestyksen
jälkeen päätyi siihen, että se
ei halua liittyä euroon, ja niin olisi pitänyt
meidänkin, Suomenkin, menetellä, ja tätä tarkoittavan
esityksen Suomen Keskusta teki vuonna 1997. Siitä eduskunnassa äänestettiin, mutta
me hävisimme sen äänestyksen.
Tämän korjauksena ja tarkennuksena esitän.
Olen samaa mieltä siitä, että se
oli väärä ratkaisu monessa mielessä.
Tämmöinen yhteisvaluutta-alue on elääkseen
pitemmän päälle aivan mahdoton. Ei ole
mitään edellytyksiä selvitä pitkän
päälle niin erilaisten maitten samassa valuuttaunionissa
ilman yhteistä finanssiunionia. Jos finanssiunioni tehdään
yhteinen, niin kyllähän sitä sitten siinä porskutellaan
samassa valuutassa, ei siinä sitten ole ongelmaa. Mutta
sellaista ei Suomen Keskusta, enkä minä henkilökohtaisesti
liioin, missään tapauksessa kannata tai halua.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Kun tässä valiokunnan puheenjohtaja
toi esille tätä kilpailuneutraliteettiasiaa, niin
tarkentaisin sen verran, että tässä ei
ole kysymys kyllä leijonan kesyttämisestä eikä mistään
muistakaan vaarallisista ammateista, vaan kysymys on sijoitustoiminnan
riskinottokyvystä eli siitä, kuinka paljon on
käytettävissä tasoitusmäärää laitettavaksi
siihen puskuriin, jota käytetään sitten
myöskin vakuutusliikkeen puskurin lisäksi sijoitustoiminnan
riskien kattamiseen. Tästä on kysymys. Eli tasoitusmäärän
suuruudesta on kysymys, ei niinkään leijonan kesyttämisestä,
ja tätä tasoitusmäärää on
eri tavalla eri yhtiöillä käytettävissä.
Mitä tulee sitten näihin säätiöihin,
niillähän ei ole tällä hetkellä sitä ollenkaan.
Tässä hallituksen esityksessä nyt annetaan
sitten säätiöille mahdollisuus kerätä sitä tasoitusmäärää,
mutta se ei tule koskaan olemaan vertailukelpoinen yhtiöitten
kanssa, varsinkaan niitten yhtiöitten kanssa, joilla on
paljon tätä tasoitusmäärää,
mutta tämäkin tulee sitten maksuna työnantajille.
Niin kuin on sanottu, tässä nyt nimenomaan pientyönantajat
maksavat enemmän tätä maksua ja säätiöitten
kautta se tulee myöskin sitten maksettavaksi työnantajille.
Sirpa Paatero /sd:
Arvoisa puheenjohtaja! Tässä perusteet tähän
lain tekemiseen on mielestäni se syy, minkä takia
olen tätä kannattamassa. Työeläkemaksuihin
kohdistuva nousupaine on varsin suuri, ja tällä keinolla,
yhdistämällä nämä kaksi,
saadaan sitten tätä vakavaraisuutta parannettua
niin, että se sijoitustoiminta toimii nykyistä paremmin.
Tähän on tietenkin vaikuttanut myöskin
se, että meillä on ollut tähän
mennessä tämä väliaikainen laki
käytössä, ja nyt sitten saadaan tällä muutoksella
pysyvä lainsäädäntö.
En ihan allekirjoita oppositiopuolueiden, erityisesti perussuomalaisten,
kuvaamaa riskiä siitä, mikä olisi tässä nyt
sitten tuhoamassa koko työeläkejärjestelmän,
kun yhdistetään nämä kaksi ja
saadaan vakavaraisempi tausta tälle järjestelmälle.
Toinen kritiikin kohde on ollut sitten se, että pienet
yhtiöt ovat maksaneet liikaa. Mutta kaikkien niiden asiantuntijatahojen,
joilta asiaa kysyttiin, vastaus oli se, että nykyiselläkin
lainsäädännöllä voidaan
purkaa niitä maksuja jo tälläkin hetkellä,
ja näin on nyt jo tehty, jotenka siihen ei tätä uutta
lakia tarvittaisi. Mutta tämän uudenkin lain perusteella
sitä purkamista pienten yhtiöiden hyväksi
voidaan yhä edelleen jatkaa, jotenka tämäkin
syy romuttaa koko tämä lainsäädäntö on
mielestäni tarpeeton ja turha.
Pentti Kettunen /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle on todettava, että kyllähän se
vuosi 1994 näissä asioissa oli todella ratkaiseva.
Suomen Keskusta ratkaisi omalla päätöksellään,
puoluekokouspäätöksellään,
sen, että Suomi meni Euroopan unionin jäseneksi,
ja kyllä keskustan toimijoiden piti ymmärtää,
mistä on kysymys siinä vaiheessa jo heti. Kysymyksessä oli
se, että kokoomus ja sosialidemokraatit halusivat viedä Suomea
eurooppalaiseen liittovaltioon, jonka eräs peruslähtökohta
on se, että on sama valuutta koko tällä alueella.
Kyllä keskustan piti tämä ymmärtää.
Teillä oli omassa piirissänne hyvä neuvonantaja,
tohtori Keijo Korhonen, joka kertoi teillekin täysin kaikki
nämä asiat, mihin ollaan menossa, jos keskusta
lähtee tälle tielle, ja keskusta varoituksista
huolimatta lähti.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Nyt totean tässä vaiheessa keskustelua, että tämä poliittisen
historian muistelu saa jäädä kyllä vähän vähemmälle.
Mutta edustaja Pekkariselle lyhyt vastauspuheenvuoro vielä.
Mauri Pekkarinen /kesk:
No, jos puhemies paikan päältä sallii,
niin on se sitten aika vinhasti ajateltu, että sen takia,
että keskustan olisi pitänyt arvata, että nämä viekkaat
kokoomuslaiset ja demarit sitten myöhemmin kuitenkin vievät
meidät myös siihen seuraavaan askeleeseen, siihen euroon,
niin siitä syystä meidän olisi pitänyt
vastustaa sitä hyvää ja välttämätöntä askelta,
että Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi.
No ei nyt, edustaja Kettunen, sentään näin.
(Pentti Kettunen: Saanko kirjallisena?) Se oli luontevaa ja oikein,
että me menimme mukaan EU:hun, mutta väärin
oli se, että Suomi vietiin, kun vielä muut pohjoiset
maat jäivät euroalueen ulkopuolelle, vielä ilman
kansanäänestystä näin epäsopivaan yhteisvaluutta-alueeseen.
Siitä virheestä me olemme samaa mieltä,
mutta keskusta ei koskaan sitä kannattanut, eikä noin
viekas voinut olla, että se olisi pitänyt arvata,
mitä kaikki muut oikein loppujen lopuksi ennen pitkää ajattelevat.
Yleiskeskustelu päättyi.