Täysistunnon pöytäkirja 61/2012 vp

PTK 61/2012 vp

61. TIISTAINA 5. KESÄKUUTA 2012 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys eduskunnalle eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien säännösten muuttamiseksi

 

Juha Rehula /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevien säännösten muuttamisesta. Kyse on lainsäädännöstä, jossa vuoden 2007 alusta voimaan tulleella lainmuutoksella aikanaan luotiin tilapäinen lainsäädäntö työeläkeyhtiöitten vakavaraisuuden turvaamista varten. Tuota lakia jatkettiin niin, että se on voimassa tämän vuoden loppuun. Nyt meillä on käsittelyssämme esitys, jossa me vakinaistamme työeläkeyhtiöitten vakavaraisuuslainsäädäntöön liittyviä asioita.

Rahoitusmarkkinoiden kriisi osoitti, että eläkelaitosten vakavaraisuutta koskevat säännökset eivät ole olleet riittävän joustavia markkinatilanteen äkillisissä muutoksissa. Tämän vuoksi väliaikaisen lainmuutoksen lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistettiin vakavaraisuussäännöksiä koskeva lainvalmistelu, jonka tarkoituksena oli pysyvällä lainsäädännöllä luoda edellytykset eläkelaitosten vakavaraisuuden turvaamiselle äkillisissä markkinahäiriöissä. Aikanaan lakeja käsitellessään sosiaali- ja terveysvaliokunta ja eduskunta yksimielisesti edellyttivät sitä, että pysyvään lainsäädäntöön pitää päästä. Nyt me olemme sitten tuon sisältöistä lainsäädäntöä käsittelemässä.

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan työeläkelaitoksiin muodostettavaksi uusi puskuri, jota kutsutaan vakavaraisuuspääomaksi. Se muodostetaan yhdistämällä toimintapääoma ja tasoitusmäärä yhdeksi puskuriksi. Toimintapääoma toimii riskipuskurina sijoitustoiminnan riskejä vastaan, ja tasoitusmäärällä varaudutaan vakuutusmaksujen ja eläkemenojen vaihteluihin. Uudella puskurilla tehdään mahdolliseksi se, että eläkelaitokset voivat harjoittaa sijoitustoimintaa sillä riskitasolla, joka aikanaan määriteltiin vuoden 2007 lainsäädännön muutoksen yhteydessä. Esityksellä ei siten lisätä eläkelaitosten riskinottoa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää ehdotusta uudesta puskurista tarkoituksenmukaisena ja kannatettavana. Eläkevakuutusmaksujen nousua voidaan hillitä eläkevarojen tuottavalla sijoittamisella, mikä puolestaan edellyttää riittävää riskinottokykyä sijoitustoiminnassa. Jos sijoituksia siirrettäisiin merkittävässä määrin nykyistä vähäriskisempiin kohteisiin, odotettavissa olevat tuotot myös todennäköisesti vähenisivät. Joka ta- pauksessa sijoitusten tuottojen ja riskien suhteen on pysyttävä mahdollisimman optimaalisena.

Ehdotuksen mukaan vakavaraisuuspääomalle määritellään vakavaraisuusraja, jonka alittamisesta eläkelaitokselle seuraa valvonnallisia toimenpiteitä. Työeläkelaitosten tulisi tehdä taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma, ja se tulee noissa tilanteissa, jotka laki edellyttää, toimittaa viipymättä Finanssivalvonnalle, jos eläkelaitoksen vakavaraisuuspääoma laskisi alle vakavaraisuusrajan. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää erittäin perusteltuna, että esityksessä on varauduttu vaikeasti ennakoitaviin muutoksiin finanssimarkkinoilla.

Arvoisa herra puhemies! Yhdestä yksittäisestä asiasta, joka ei ole ihan vähämerkityksellinen, nousi valiokunnassa keskustelu, kun talousvaliokunta lausunnon antoi. Kyse on tasoitusmäärän purkamisesta työttömyysmenoihin liittyen. Tasoitusmäärän työkyvyttömyysmenoa puskuroiva osa on kasvanut merkittävästi 1990-luvun lopussa työkyvyttömyysmenojen alentuessa. Tasoitusmäärän työkyvyttömyyseläkeosa on noin 1,5 miljardia euroa, kun vuosittaiset työkyvyttömyysmenot ovat noin 500 miljoonaa euroa. Vaikka työkyvyttömyyseläkeosan määrää on pyritty alentamaan maksunalennuksilla, tasoitusmäärä on edelleen huomattavan suuri vuosittaisiin työkyvyttömyysmenoihin verrattuna. Onkin tärkeää, että tasoitusmäärän työkyvyttömyyseläkeosan pienentämistä jatketaan.

Talousvaliokunta on lausunnossaan todennut, että työeläkevakuuttajat Tela ry:n laskuperustejaostossa selvitetään muun muassa, miten puskuriin kerätyt varat jakautuvat pienten ja suurten työnantajien kesken. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää talousvaliokunnan tapaan tärkeänä, että maksuosuudet selvitetään ja että liikaa perityn työkyvyttömyyseläkeosan palauttamiseen sen maksajille löytyy oikeudenmukainen ratkaisu mahdollisimman pian. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tulee osaltaan seuraamaan liikaa perityn työkyvyttömyyseläkeosan palautusta.

Arvoisa herra puhemies! Valiokunnan mietinnössä on kaksi vastalausetta, jotka tullaan keskustelun kuluessa esittelemään.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ettei unohtuisi, niin esitän, että tämä hallituksen esitys lähetetään arvioitavaksi perustuslakivaliokuntaan. Jos jonkun omaisuutta siirretään jonkun toisen omaisuudeksi kysymättä omistajan lupaa, niin siinä vaiheessa on aihetta pohtia myös omaisuudensuojaa, ja se onkin jo perustuslaillinen kysymys. Meillä vasemmalla laidalla pienyrittäjäasiat ovat lähellä sydäntä, ja haluamme varjella myös perustuslaillisia oikeuksia.

Kun arvioidaan työeläkeyhtiöitten mahdollisuutta toimia sijoitussektorilla, täytyy palata ainakin vuoteen 97. Silloin uudistuksessa annettiin mahdollisuus sijoittaa työeläkevaroja aikaisempaa suuremmalla riskillä. Riskinottomahdollisuuksia laajennettiin lisää vuoden 2007 uudistuksessa. Tavoitteena on ollut paremmalla sijoitustuotolla estää työeläkemaksujen kohtuuton nousu.

Aiemmin kahdella määräaikaisella ratkaisulla haluttiin estää tilanne, jossa sääntöjen mukaan olisi jouduttu myymään osakkeita aleneviin kursseihin. Vakavaraisuuden osalta tilanne on riskisijoitusten kannalta edelleen ongelmallinen. Toimintapääomia tarvitaan lisää, jotta sijoitusmyllyä voidaan pyörittää jatkossa ja kiihtyvällä vauhdilla. Oleellista tässä esityksessä on, että toimintapääoman tueksi otetaan myös tasoitusvastuu.

Asiantuntija Tarmo Pukkila muistuttaa omassa lausunnossaan, että tasoitusvastuu on vakuutusyhtiön varaus, joka on tarkoitettu ainoastaan vakuutusriskien kattamiseen. Sitä ei voi käyttää muiden riskien kattamiseen. Lain mukaan tasoitusvastuu on osa vakuutusteknistä vastuuvelkaa, siis velkaa vakuutetuille. Esityksen mukaan vakuutetuille velkaa olevilla varoilla puskuroitaisiin myös sijoitusriskiä, jota puskuroidaan toimintapääomalla. Hallituksen esitys tähtää näiden kahden täysin erilaisen puskurin yhdistämiseen.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan on syytä pohtia, millaisessa maailmassa me annamme vakuutusyhtiöille lisää löysiä ja annamme niiden kaapata sijoitustoimintansa pönkäksi jotain toisen omaa.

Ensinnäkin eläkeyhtiöiden johtajien palkka- ja palkkiojärjestelmien tulee olla sellaisia, etteivät ne palkitse kohtuuttoman riskin ottamisesta. Jos kiihoke on tarpeeksi suuri, ei valvontajärjestelmä ehdi mukaan estämään katastrofin syntyä. Jokainen voi omilla rahoillaan pelata vaikka minkälaista sijoituspeliä ja vaikka kuinka suurella riskillä, mutta ei toisten rahoilla.

Toiseksi elämme Euroopassa ja maailman mittakaavassa hyvin epävarmoja aikoja. Parhaassakin tapauksessa euroalueella on edessä Japanin kaltainen pitkä ja kivulias jakso, jolloin talouskasvu jää minimaaliseksi. Suurempi todennäköisyys on sille, että euroalue hajoaa ja vai- keuksiin joutuneitten maitten yhteiset vastuut lankeavat maksuun myös Suomelle ja suomalaisille sijoittajille. Mitä epävakaampi aika, sitä tarkempi pitää olla sijoitustoiminnassa. Nyt voi olla syytä hyväksyä sellainenkin tilanne, että hyvien osakesijoitustuottojen aika on takanapäin pitkäksi, pitkäksi aikaa. Silloin eduskunta joutuu näiden asioiden eteen vielä monta monituista kertaa. Nyt tehty jippo, jossa eläkeyhtiöitten velat muutetaan varoiksi, ei perusongelmaa ratkaise.

Kolmanneksi työllisyyskehitys on avainasemassa, kun arvioidaan eläkevastuitten riittävyyttä ja kansantalouden kestävyyttä. Olen aiemminkin muistuttanut siitä, että työllisyysaste on väärä mittari mitata taloudellista aktiivisuutta. Nykyisen haastattelututkimuksen mukaan henkilö, joka tutkimusviikon aikana on töissä vähintään yhden tunnin, luetaan työlliseksi. Oikeampi mittari kuvata taloudellista aktiivisuutta olisi laskea kaikki kansantaloudessa tehdyt työtunnit. Työuraa tulee voida jatkaa alusta, keskeltä ja lopusta. Samoin työllisyysastetta tulee nostaa. Nämä tavoitteet eivät toteudu yhdelläkään pakolla vaan joustavilla siirtymillä työn, perheen, koulutuksen, eläkkeen ja osittaisen eläkkeen välillä sekä parantamalla työelämää kaikin tavoin. Jos työ koetaan mielekkääksi ja työntekijän työkyvystä pidetään huolta, työura jatkuu ja eläkeikä nousee automaattisesti. Jos se nousee kaikilla työntekijöillä, muutos näkyy myös välittömästi eläkekertymissä.

Arvoisa puhemies! Tässä ollaan tekemässä valtavan suuria ratkaisuja käsittämättömän vähäisellä keskustelulla tai julkisella arvioinnilla. Asiantuntija, sosiaaliturvapolitiikan dosentti Olli Pusa toteaa lausunnossaan, että asiaan liittyviä olennaisia tietoja salataan ja ilmeisesti siksi, ettei niistä heräisi kiusallisia kysymyksiä. Kansanedustaja ei voi paeta näin isossa ratkaisussa sen taakse, että ei tiennyt, mitä tuli päätettyä. Jos valiokuntakuulemisen aikana esitetyt asiantuntija-arviot eivät herätä, niin mitkä sitten?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Totean, että sikäli kuin edustaja Mustajärven ehdotusta asian lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan tullaan kannattamaan, tämä ehdotus perustuslakivaliokuntaan lähettämisestä tullaan ratkaisemaan välittömästi vielä tämän istunnon aikana ja siitä joudutaan äänestämään.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Totesin tältä paikalta maaliskuun 8. päivä: "En ole ehtinyt eläkelaitosten vakavaraisuusasiaan paremmin perehtyä, mutta lupaan ottaa viikonvaihteessa siitä selvää." Näin olenkin tehnyt. Eläkelaitosten vakavaraisuutta on kevään kuluessa käsitelty myös niin perussuomalaisten omissa joukoissa kuin kahdessa valiokunnassakin.

Kiinnostukseni asiaa kohtaan johtui maaliskuussa siitä, että kahdeksan eläkeyhtiön sijoitustuotot menivät viime vuonna pakkasen puolelle. Tästä taas johtui, että eläkerahastojen pääomista katosi viime vuoden aikana 10 miljardia euroa taivaan tuuliin. Rahastojen yhteinen tasearvo oli viime vuoden lopulla noin 170 miljardia euroa.

Mielestäni ei ole oikein, että työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta aiotaan kasvattaa pieniltä ja keskisuurilta eli pk-yrityksiltä liikaa kerätyillä työkyvyttömyyseläkemaksuilla. Liikamaksatus johtui siitä, että 1990-luvun puolivälissä maamme työkyvyttömyysmenot kääntyivät voimakkaaseen laskuun. Tästä huolimatta pk-yritykset maksoivat työkyvyttömyysmaksuja entiseen tapaan, joten tasoitusvastuu kasvoi parissa kolmessa vuodessa kaksinkertaiseksi. Tasoitusvastuu, eli kapulakielellä työkyvyttömyyseläkepuskuri, syntyi siis pk-yritysten maksamilla maksuilla, koska suuret yritykset maksoivat työntekijöidensä työkyvyttömyyseläkkeet itse. Kymmenkunta vuotta myöhemmin eli vuoden 2006 kieppeillä alettiin muodostunutta puskuria purkaa antamalla pk-yrityksille ylimääräisiä alennuksia työkyvyttömyyseläkemaksuista.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten eduskuntaryhmä jätti viime vuoden marraskuussa puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerin toimesta kirjallisen kysymyksen, jossa kysyttiin muun muassa seuraavaa: "Onko hallitus tietoinen siitä, että pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä aiheettomasti perittyä tasoitusvastuuta on yhä palauttamatta ainakin 1,5 miljardia euroa?" Ilmeisesti tietoa ei riittävästi ollut, koska asia on tänään jälleen eduskunnan käsittelyssä.

Esillä olevaa asiaa on kevään kuluessa käsitelty muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä talousvaliokunnassa. Molempien valiokuntien perussuomalaiset jäsenet ovat perustellusti esittäneet lakiehdotuksen uudelleen valmistelua. Kun se ei näytä toteutuvan, kannatan, arvoisa puhemies, edustaja Mustajärven esitystä, että asia lähetetään vielä perustuslakivaliokuntaan lausunnolle.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Mustajärvi on edustaja Tuupaisen kannattamana ehdottanut asian lähettämistä perustuslakivaliokuntaan. Kun ehdotuksen hyväksyminen keskeyttäisi asian ensimmäisen käsittelyn, on ensin tehtävä päätös tästä ehdotuksesta, ja pyydän sen vuoksi seuraavia puhujia lausumaan käsityksensä valiokuntaan lähettämisestä. Keskustelu rajataan siis pelkästään siihen kysymykseen, lähetetäänkö asia perustuslakivaliokuntaan vai ei, ja tämän keskustelun päätyttyä eduskunta äänestää asian lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan.

Oletan, että listalla olevat puheenvuoropyynnöt koskevat itse asiaa, ja pyydän, että seisomaan nousten ne edustajat, jotka haluavat osallistua kysymyksen käsittelemiseen perustuslakivaliokuntaan lähettämisestä, ilmoittavat puheenvuorohalustaan.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Sekä talousvaliokunta että sosiaali- ja terveysvaliokunta ovat tätä asiaa käsitelleet perusteellisesti, ja, arvoisa puhemies, minä en näe minkäännäköisiä perusteita lähettää tätä perustuslakivaliokuntaan. Tämä on hyvin valmisteltu, ja niihin olennaisiin osiin täällä on kiinnitetty huomiota niin kuin tietenkin asiaan kuuluukin. Eli en todellakaan näe tarvetta perustuslakivaliokunnan käsittelyyn tätä viedä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Toisin kuin edustaja Mustajärvi puheenvuorossaan väitti, tässä ei ole kysymys omaisuudensuojasta tai jonkun omaisuuden vaarantumisesta. Siksi en näe mitään syytä lähettää tätä perustuslakivaliokuntaan.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä on asia, joka täytyy lähettää perustuslakivaliokuntaan. Nyt on kysymys siitä, että ollaan vakuutusmaksuilla kerättyä rahaa laittamassa puskuriin, jolla puskuroidaan sijoitusriskiä. Tämä on perustuslaillinen kysymys.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyse on sen mittaluokan ja omaisuusmassaluokan kysymyksistä, että on todella viisasta, että tämä asia lähetetään perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn edustaja Kärnän näkemykseen siitä, että ei ole tarpeen lähettää lakiesitystä perustuslakivaliokuntaan.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Sen keskustelun pohjalta, mitä esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiasta käytiin, minunkin käsitykseni tästä on se, että kysymyksessä ei ole niinkään perustuslaillinen kysymys kuin se, että liikaa kerätyt varat palautetaan oikeudenmukaisesti näille työnantajille, joilta ne on kerätty. Tämä on minun käsitykseni.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan Mustajärven esitystä lakiesityksen lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan. Jo kahden valiokunnan asiantuntijakuulemisissa erityisesti asiantuntijat Pusa ja Pukkila esittivät seikkoja, jotka nimenomaan tukevat sitä, että tämä lakiesityksen perustuslainmukaisuus tutkitaan.

Ei ole ainoastaan kysymys omaisuudensuojasta vaan myös julkisen vallan käytöstä, joka on hyvin problemaattinen näiden yksityisten eläkeyhtiöiden toiminnassa.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Yritin tuossa avauspuheenvuorossani tuoda esille niitä perusteluja, joita asiantuntijat ovat valiokunnalle lausuneet. Ja kyllä nimenomaan asiantuntijat Olli Pusa, joka taitaa olla siviiliammatiltaan sosiaaliturvapolitiikan dosentti, ja Tarmo Pukkila, jonka asiantuntemusta ei sitäkään sovi kyllä vähätellä, ovat tuoneet hyvin painavia perusteita ensinnäkin yleensä tätä hallituksen esitystä, sen tavoitteita ja niitä keinoja kohtaan, joilla niitä ongelmia aiotaan ratkaista. He ovat kritisoineet niitä, mutta kumpikin asiantuntija on kritisoinut asiaa myös perustuslaillisesta näkökulmasta.

Tässä pitää ottaa nimenomaan huomioon se, että nämä eläkeyhtiöt käyttävät hyvin suurta, osin julkista valtaa. Toinen asia on sitten, että jos esitetään arvio, että jopa puolen miljardin, mahdollisesti enemmänkin, edestä on pienyrittäjien rahoja siirretty jonkun toisen omistukseen ja hallintaan, niin kyllä siitäkin syystä tämän asian olisi hyvä käydä perustuslakivaliokunnassa, kun muistelee, minkälaisia asioita siellä on kuitenkin kelattu näiden vuosien aikana. Kyllähän esimerkiksi tämä, kuka saa sakottaa väärästä pysäköinnistä, on ollut perustuslakivaliokunnassa aika lailla kuuma asia, niin kuin se on ollut muutenkin. Ja kyllä minä nyt tämän asian sekä perustuslaillisesta näkökulmasta että muuten laitan aivan eri kategoriaan kuin tuon äskeisen esimerkin.

Keskustelu asian lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan päättyi.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Yleiskeskustelun kuluessa on Markus Mustajärvi Kauko Tuupaisen kannattamana ehdottanut, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan.

Selonteko hyväksyttiin.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ehdotuksesta on äänestettävä. Joka haluaa jatkaa asian ensimmäistä käsittelyä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön pohjalta, äänestää "jaa"; jos "ei" voittaa, on Markus Mustajärven ehdotus asian lähettämisestä perustuslakivaliokuntaan hyväksytty.

Äänestyksessä eduskunta päätti jatkaa asian ensimmäistä käsittelyä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön pohjalta äänin

jaa 73, ei 52, tyhjiä 0; poissa 74.

Ään. 1

Puhemies Eero Heinäluoma:

Yleiskeskustelu jatkuu. Palaamme puhujalistaan.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minulle, joka tuon tuosta kannatan hallituksen esityksiä, oli vähän vaikea äsken, äänestääkö punaista vai keltaista. — Anteeksi, punaista vai vihreätä. — No, se keltainenkin kyllä kävi mielessä siinä. Annanpa äänestysselityksen, se liittyy oikeastaan minun puheenvuoroni sisältöön muutoinkin, minkä olin ajatellut tässä kertoa.

Tämä hallituksen esitys on perusteiltaan aivan oikea. Väliaikaisella menettelyllä, jolla on kuljettu vuodesta 2008 lähtien kaksi vuotta kerrallaan, jatkaminen ei mielestäni voinut tulla kysymykseen kovin pitkään. Kun sijoitusmarkkinoille turbulenssit tulivat pysyväksi ilmiöksi, oli paikallaan rakentaa järjestely, jolla yksityiset työeläkeyhtiöt voisivat varautua paljon paremmin niitten turbulenssien hoitamiseen silloin, kun niitä vastaan tulee. Ja nyt tämä väliaikainen lainsäädäntö tässä sitten ollaan korvaamassa tällaisella pysyvällä lainsäädännöllä.

Se vaikeuteni äsken liittyi siihen, että tässä esitettiin tälle perustuslakivaliokuntaan lähettämiselle kaksi eri perustetta. Toinen oli se, että kritisoitiin sitä, että nyt tämä nykyinen toimintapääoma ja tasoitusmäärä yhdistetään yhdeksi vakavaraisuuspääomaksi, että se olisi jotenkin väärä asia. Minä olen sitä mieltä, että se on oikea ratkaisu, niin on hyvä, ja se on täysin perusteltu.

Ja toinen asia, mikä tässä perusteluna äsken perustuslakivaliokunnalle esiteltiin, oli sitten taas se, että pieniltä ja keskisuurilta, ennen kaikkea pieniltä yrityksiltä, on peritty liikaa näitä maksuja. Siis kysymys on nimenomaan tämän tasoitusmäärän työkyvyttömyysmenona perityistä liioista maksuista, ja että sen takia tämä pitää lähettää, näin ymmärsin, perustuslakivaliokuntaan.

Arvoisa puhemies! Tämä viimeksi mainittu juttu onkin ihan aiheellinen huolenaihe. Nimittäin kun 1990-luvun lama tuli, silloin maksut määrättiin tiettyyn tasoon, ja siitä lähtien on selvästikin tehty yliperintöjä, ja niin kuin täällä valiokunnan puheenjohtaja sanoo, se yliperinnän määrä on aika suuri. Se on ilmeisesti enimmillään noin miljardi euroa. Ja tämän yliperinnän palauttaminen niille maksajille on perusteltu ja tarpeen, ja siihen talousvaliokunta, kun se analysoi tämän asian, otti vahvasti kantaa: ensi tilassa pitää tämä liikaperintä purkaa pois.

No, se on aiheellinen kysymys, onko se liikaperinnän purku oikeissa käsissä, kun se on Telan oman työryhmän käsissä. Tela on asettanut kolmikantaisen työryhmän, jossa on kaikki kolme osapuolta tekemässä esitystä siitä, millä tavalla tämä liikaperintä nyt sitten palautettaisiin. No, kun siellä on kaikki kolme parttia, kolme osapuolta, lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että siihen voitaisiin luottaa, että ne kykenevät löytämään mallin, millä tämä liikaperintä palautetaan. Minusta on aivan ehdottoman välttämätöntä, että liikaperintä palautetaan, ja siinä suurimpina saamamiehinä, suhteellisesti ottaen suurimpina, ovat nimenomaan täällä jo esille tulleet tavalliset pienet yritykset.

Eli tämä on ongelma. Tästä tahtotila, että se pitää hoitaa, oli ainakin talousvaliokunnassa erittäin laaja. Ovatko ne toimet, millä tämä tahtotila puserretaan läpi, riittäviä näissä säädöksissä? Myönnän, se on vähän kyseenalainen asia, ja siitä syystä lopulta olin valmis siihen omalta puoleltani, että okei, katsotaan perustuslakivaliokunnassa, mitä se tuumii tästä asiasta.

Mutta vielä kertaalleen, se toinen perustelu, mikä täällä esitettiin, siis se, että toimintapääoman ja tasoitusmäärän yhdistäminen olisi väärä ratkaisu: sitä mieltä en ole, vaan pidän sitä ihan oikeana ja perusteltuna ratkaisuna kaiken kaikkinensa.

Arvoisa puhemies! Mitä vielä tulee tämän asian käsittelyyn — en voi kaikkiin yksityiskohtiin eikä ole varmaan tarpeellistakaan mennä — kun on kerrottu julkisuudessakin, että tuo tai tämä asiantuntija on ollut ankarasti vastaan. Ei ainakaan talousvaliokunnassa näin ollut. Ei siellä ollut niitä, jotka olivat tätä ajatusta suoraan vastaan. Muulla sosiaali- ja terveysministeriön entisellä virkamiehellä oli kriittisiä näkökantoja tähän, jotka kriittiset näkökannat on vahvasti kirjoitettu myöskin talousvaliokunnan asiasta antamaan lausuntoon. Suoranaista vastustusta en havainnut.

Julkisuudessa kerrotaan, että Suomen Yrittäjät ovat olleet tätä mieltä. Ei pidä paikkaansa. Suomen Yrittäjien kaksi edustajaa lausunnossaan selvästi sanovat, että he puoltavat tätä, kunhan hoidetaan asiat niin, että tämä liikaperintä, minkä jo kahteen kolmeen kertaan olen maininnut, hoidetaan pois päiväjärjestyksestä.

Arvoisa puhemies! Näillä perusteilla olen sitä mieltä, että itse asia on ihan hyvä ja kannatettava. Se yksityiskohta, mikä liittyy todellakin nyt sitten näihin pk-yrityksiin ja liikaperinnän mahdollisimman tehokkaaseen hoitoon: minusta nyt on sitten hyvä, että perustuslakivaliokunta katsoo, riittääkö se tavallaan tämä Telan oma hanke löytää malli, millä yliperintä palautetaan, tekemään oikeutta näille pienille yrityksille jnp. Jos ei riitä, sitten pitää löytää siihen paremmat ja tehokkaammat keinot. Ihan suurella kiinnostuneisuudella jään odottamaan, mitä perustuslakivaliokunta tästä sanoo.

Arvoisa puhemies! Tämä hanke liittyy kyllä monella tavalla siihen menoon, missä Eurooppa tällä hetkellä on: ui syvästi, ui suurissa vaikeuksissa. Jos puhemies sallii, muutama sana siitä — nimenomaan sen takia, että kun seuraa suomalaista julkista keskustelua eurokriisistä ja sen heijastumisesta meille, meidän varautumisestamme tuleviin, edessä oleviin ratkaisuihin, niin kyllä Suomessa käytävä keskustelu on niin kuin uskomattoman ohutta verrattuna siihen, mitä keskustelua käydään tällä hetkellä euroalueella ja oikeastaan koko maailmassakin. Johtava amerikkalainen talouslehti kirjoitti tänä aamuna sivun verran tästä ongelmatiikasta ja näki ne karikot, mihinkä Eurooppa on tulossa.

Minä kiteytän perussanomani siihen, että ollaan kolmella eri tantereella tällä hetkellä euromaissa hakemassa ratkaisuja, joilla kaikilla ratkaisuilla yhteisvastuullisesti ollaan joko rahoittamassa pankkeja enemmän kuin tähän asti on rahoitettu, ollaan pankkiunionia rakentamassa joidenkin mielestä, sekä Barroso että Van Rompuy (Ben Zyskowicz: Rehn!) että monet, monet, monet muut. Merkel on eilen (Ben Zyskowicz: Ei kun Rehn!) — ja Rehn mukaan lukien — ainakin vähän näyttänyt vihreätä valoa tämäntapaiselle järjestelylle. Huolestuttavia järjestelyjä, kerta kaikkiaan tuomittavia ja vääriä järjestelyjä.

Toinen vastaava hanke on, kun nyt ne velkamaat, joista monien talouden kehityskaari ei ollenkaan vastannut sitä, mitä sen kaaren piti olla, ovat sen tilanteen edessä, että kohta euromaiden on annettava uusi vastaus, millä ne pelastetaan seuraavasta ahdingosta. Millä ne pelastetaan seuravasta ahdingosta? Yhdenkään maan talouden tila ei ole mennyt niin kuin edellytettiin. Joku voi sanoa, että Portugalin on, sen vaje on vähentynyt, mutta samaan aikaan sen bruttokansantuote on yli 3 prosenttia miinuksella kuitenkin edelleenkin. En tartu enkä puutu Kreikkaan enkä Irlantiin enkä näihin enempää. Kaikkien näiden maiden kohdalla tilanne on huono. Myös sinne haetaan uusia, uudentyyppisiä yhteisvastuullisia toimia.

Ja kolmas tärkeä, meidän kaikkien yhteistä rahaamme vaativa toimenpidekokonaisuus on kasvun vauhdittaminen, elvytystoimet euroalueella. Nyt siihen haetaan välineitä. Ja mitä ne välineet ovat? EIP:n lisäpääomittaminen. EIP on meidän rahaamme EIP:lle. Se on yhteisvastuullista rahaa. Ja Euroopan rakennerahastojen varojen uusi käyttö: varat, joista on sovittu, että ne menevät maille tuossa ja tuossa suhteessa, arvioidaan uudestaan, niin että voitaisiinko siitä päältä ottaakin tietty määrä rahaa ja käyttää näitten ongelmamaitten rahoittamiseen ja kasvuun ja elvytyksen vauhdittamiseen niissä maissa. Monia muitakin vastaavia toimia on.

Arvoisa puhemies! Minun viestini on: pankkien pääomittamiseksi etsityistä uusista — korostan, se avainsana on — "yhteisvastuullisista toimista", velkamaiden velkakriisin syventämiseksi kaavailluista jälleen "yhteisvastuullisista lisätoimista", elvyttämisen, talouden kasvun vauhdittamiseksi kaavailluista, jälleen, kolmannen kerran "yhteisvastuullisista toimista" keskustelu käy kaiken aikaa tuolla euromaissa, ja entistä useammat maat ovat asettumassa sen taakse, että kaikkiin näihin haetaan yhteisvastuullisia, nimenomaan yhteisvastuullisia, ratkaisuja.

Saksa on ollut toista mieltä. Näihin saakka Saksa on ollut toista mieltä. Katsokaa, mitä Saksa nyt sanoo. Saksan vastaus näihin äsken sanottuihin yhteisvastuullisiin toimiin kaikilla rintamilla on, että ei käy, ellei finanssiunionin askeleita, pitkiä finanssiunionin askeleita oteta, ellei mennä kohti liittovaltiokehitystä. Merkelin puolueen viimesyksyisessä puoluekokouspäätöksessä sanottiin selvästi, mikä on Saksan tavoite: vahvat liittovaltioinstituutiotkin jo hyvin nopealla vauhdilla. Tämä on nyt realisoitumassa sillä tavalla, että tilanteessa, jossa monet muut vaativat yhteisvastuullisia toimia, Saksa sanoo: ei niitä yhteisvastuullisia toimia ennen tule, ennen kuin otetaan finanssiunionin tiellä nämä ja nämä askeleet, ennen kuin mennään kohti liittovaltioitumiskehitystä näillä ja näillä toimenpiteillä.

Arvoisa puhemies! Mikä minun viestini on: meillä Suomessa ei käydä tästä asiasta mitään keskustelua. Minua kiinnostaa, mikä on hallituksen vastaus, miten Suomen hallitus pohtii, mihinkä meidän pitää varautua näissä askeleissa. Mennäkö sillä tiellä, jossa ollaan valmiita näihin yhteisvastuullisiin toimiin, mitä monet euromaat edellyttävät ja vaativat? Vai pysyäkö edelleenkin Saksan kelkassa, okei? Niin kuin tänään ulkomaankauppaministeri Stubb sanoi: kyllä voidaan eurobondeja harkita, kyllä voidaan eurobondeja harkita. Olemmeko me siis Saksan kelkassa ja sanomme, että okei, me olemme valmiit hyväksymään nämä eurobondit, mutta sen jälkeen, kun ensin mennään kohti syvempää finanssipoliittista integraatiota, kohti liittovaltiota? Sehän se Saksan tie tässä on.

Arvoisa puhemies! Olen 10 minuuttia käyttänyt... (Ben Zyskowicz: Minua kiinnostaa, mikä on Pekkarisen vastaus!) — Minun vastaukseni yksinkertaisesti on tähän sama, minkä olen monta kertaa sanonut aikaisemminkin: On korkein aika tämä roikuttaminen, näitten heikoimpien roikuttaminen... (Ben Zyskowicz: Kreikka voi mennä, ei se ratkaise mitään!) Minä myönnän, että nyt alkaa olla tilanne niin paha, että jos nyt sanotaan sitten Kreikan letkut irti ja näiden muiden maiden irti...

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

__________

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Edustaja Pekkarinen, anteeksi, nyt ollaan aika kaukana siitä alkuperäisestä teemasta!

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Enhän minä, mutta kun tuo Zyskowicz!

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Minä ymmärrän tämänkin näkökohdan asiasta! (Naurua!) — Mennään nyt puhujalistan mukaisesti.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä ehdotettu sääntely niputtaa yhteen kaksi rahastoa, toimintapääoman ja tasoitusmäärän, yhdeksi puskuriksi, joka toimi on ihan oikein, niin että nämä eläkeyhtiöt pystyvät ottamaan sitä riskiä ja saavat myöskin sitä tuottoa. Tällä hetkellähän, niin kuin täällä on todettu, tuotto ei ole kovin kaksista ollut ja on ollut myöskin miinusmerkkisiä hetkiä ja vuosia. Kaiken kaikkiaan tällä esityksellä ei mielestäni lisätä eläkelaitosten riskinottoa. Kyllähän tämän perimmäinen tarkoitus on se, että nämä toimijat pystyvät toimimaan kunnolla, sekä se, että tällä uudella järjestelyllä päästään sitten ehkäisemään myöskin eläkevakuutusmaksujen nousua jnp.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tätä asiaa käsitellyt, ja talousvaliokunta on lausuntonsa antanut. Me olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että hallituksen esitys sisältää suhteellisen vähän esitystä tukevaa tilastotietoa, ja sitä tietenkin olisi kaivannut sinne lisää, ehkä kattavampaa taloudelliset vaikutukset myös lukuina esille tuovaa esitystä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää talousvaliokunnan esittämää kritiikkiä tässä kohden ihan oikeutettuna.

Tasoitusmäärän purkamisesta oli aika lailla liikuttava yksimielisyys myöskin talousvaliokunnassa, eli että pitää palauttaa se 1,5 miljardia, kun nykyiset vuosittaiset työkyvyttömyysmenot ovat ainoastaan 500 miljoonaa, mikä tietenkin on äärimmäisen hyvä asia, että ne ovat tulleet alaspäin. Minä uskon, että tämä Telan laskuperustejaosto, jossa tätä palauttamista kolmikantaisesti valmistellaan, on kyllä ihan riittävän ammattitaitoinen ja myöskin osaava toimielin.

Totta on, että pienet yrityksethän tästä yliperinnästä ovat kärsineet kaiken kaikkiaan, ja kyllä myöskin henkilökohtaisesti toivon, että mahdollisimman nopeasti päästäisiin selontekoon siitä, millä tavalla nämä sitten palautetaan takaisin, koska nehän ovat yritysten rahoja, eihän siitä mihinkään pääse, ja sen ratkaisun sopii sitten myöskin olla oikeudenmukainen.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lain tarkoitus on hyvä ja tärkeä eli turvata eläkeyhtiöiden vakavaraisuutta yllättävissä markkinatilanteissa, turvata sijoitusten tuottavuutta ja hillitä eläkemaksujen nostopainetta. Esitys liittyy painokkaasti nimenomaan eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Keskustan sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmä tukee tätä esitystä.

Lain keskeinen sisältöhän on se, että muodostetaan uusi vakavaraisuuspääoma eli vakavaraisuuspuskuri laittamalla yhteen toimintapääoma ja niin sanottu tasoitusmäärä. Kuten mietinnössä näkyy, me keskustan edustajat sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jätimme vastalauseen, joka keskittyy nimenomaan tasoitusmäärän käyttöön uuden vakavaraisuuspuskurin osana. Mikä on tämä tasoitusmäärä? Se on puskuri vakuutusriskin varalle eli sen varalle, että kerätyt vakuutusmaksut eivät riitä vastaaviin eläkemenoihin.

Esimerkiksi: Ensinnäkin työkyvyttömyyseläkkeitä alkaisi enemmän kuin työeläkemaksua määrättäessä edellisenä vuonna on arvioitu, tai toisin päin, jos eläkkeitä alkaa arvioitua vähemmän, kyseessä oleva puskuri eli tasoitusmäärä kasvaa. Juuri näin jälkimmäisellä tavalla on käynyt aina sieltä 1990-luvulta saakka, eli työkyvyttömyyseläkkeitä on alkanut etukäteen arvioitua paljon vähemmän, mikä sinänsä on hyvä asia — eli jos ajatellaan näitä pidentyviä työuria, työkyvyttömyyseläkkeitä on alkanut vähemmän — mutta sitten samalla tämä on osoittanut sen, että käytössä ollut maksujen keruujärjestelmä ei ole riittävällä tavalla huomioinut kehitystä, vaan niin sanottu tasoitusmäärä kasvoi kasvamistaan. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä perittiin miljarditasolla liikaa työkyvyttömyysmaksua. Tässä on keskustan mielestä hallituksen esityksen ongelman ydin, ja sen vuoksi sen vastalauseemme olemme jättäneet. Eli esitetyn vakavaraisuuspääoman osana käytetään aiemmin aivan muuhun tarkoitukseen eli pk-sektorin työkyvyttömyyseläkkeiden turvaamiseen tarkoitettuja varoja.

Tässä vastalauseessamme toteamme muun muassa tämän menneen kehityksen. Pk-sektorillehan palautettiin jo vuosina 2006—2009 maksualennusten muodossa noin miljardi euroa aiemmin kerättyjä tarpeeseen nähden liian suuria työkyvyttömyysmaksuja. Palautuksista huolimatta niin sanottu tasoitusmäärä on kuitenkin edelleen noin 1,5 miljardia euroa, vaikka vuotuiset työkyvyttömyysmenot ovat noin 0,5 miljardia euroa.

Maksujen määrää ja tasoitusmäärän rajojen säätelyä, kuten täällä on todettu, käsitellään Työeläkevakuuttajien eli Telan laskuperustejaoksessa. Nyt tähän tässä käytyyn keskusteluun liittyen haluan kysyä, pidämmekö riittävänä sitä, mitä hallituksessa esityksessä on tai mitä sosiaali- ja terveysvaliokunta omassa mietinnössään sanoo siitä, ja uskotaanko siihen, että tämä Telan maksuperustejaos todellakin tekee oikeudenmukaisen ratkaisun ja nopeasti.

Me keskustan edustajat emme olleet vakuuttuneita, että se kirjaus, mitä siihen valiokunnan mietintöön kirjoitettiin tästä tasoitusmaksun palauttamisesta pk-sektorille, on riittävä. Siellä lukee muistaakseni, että oikeudenmukaisella tavalla mahdollisimman pian ja että valiokunta seuraa asiaa. Ja nyt kun tässä on tapahtunut niin, joka on minusta huonoa lainsäädäntöä, että hallituksen esitys valmisteltiin ja tuotiin eduskunnan käsiteltäväksi ilman, että oli kerrottu sitä, miten tämä palautus käytännössä suoritetaan ja millä aikataululla, niin olisi vähintä, että pystyisimme täällä eduskunnassa hyväksymään sellaisen lausuman, jossa sanotaan, että tämän maksuperuste- jaoksen on ennen tämän lain voimaantuloa 1.1.2013 esitettävä ratkaisu ja malli siitä, miten tämä palauttaminen pk-sektorille tehdään ja toteutetaan.

Tietysti voi kysyä sitä, voiko eduskunta edellyttää tältä maksuperustejaokselta. Ei ehkä voi edellyttää, mutta eduskunta voi edellyttää hallitukselta, ja hallituksen on huolehdittava siitä, että tämä Telan maksuperustejaosto toimii tämän mukaisesti.

Tässä ytimenä se, mitä olemme esittäneet tämän vastalauseemme osalta, ja tulen siellä kakkoskäsittelyssä esittämään tämän lausuman, ja täällä sitten asiasta äänestetään.

Haluan vielä todeta tähän hallituksen esityksen valmisteluun ja käsittelyyn eduskunnassa muutaman näkökohdan. Kun tätä perusteellisesti sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin, niin muun muassa minä en saanut kyllä valmistelijoilta sosiaali- ja terveysministeriöstä vastausta siihen, oliko muita malleja vakavaraisuuspuskurin tekemiseksi kuin tämä, joka nyt meillä on täällä hyväksyttävänä. Eivät he myöskään pystyneet kertomaan sitä, millä aikataululla tämä pk-sektoreille tehtävä palautus tehdään.

Sitten täällä on kiinnitetty huomiota myös niiltä osin tähän valmisteluun, että esityksestä puuttuu hyödyllistä, tarpeellista tilastoaineistoa. Muun muassa talousvaliokunta kiinnitti omassa lausunnossaan siihen huomiota. Sitten ehkä, jos uskaltaisi näin sanoa, minusta kyllä tämä hallituksen esitys on tietyllä tavalla sisäänlämpiävä. Asiaa valmistelevat samat tahot kuin sitten toteuttavat. Voi kysyä, onko se hyvää valmistelua, vaikka olisi kuinka kolmikantaista ja tähän maahan sopivaa ja aina näin on tehty. Kysyä voi, onko tällainen sisäänlämpiävyys kuitenkaan hyvä asia.

Perussuomalaisilla on tähän hylkyesitys. Sitä en pidä kyllä hyvänä, koska hylkyhän tarkoittaa, että ensi vuoden alussa ei olisi sitten millään tavalla ratkaistu tätä asiaa. Meillä on tämä väliaikainen laki, jota kerran jo on jatkettu. Ei olisi ratkaistu tätä asiaa.

Hallituspuolueitten osalta totean kyllä, että te olette olleet myöhäisherännäisiä tässä asiassa. Vielä täällä lähetekeskustelussa edustaja Virtanen totesi, että tästähän on jo asiantuntijat valiokunnassa kuultu, ja täältä oli huudeltu, että ei voi olla totta. Tässä hallituspuolueilla oli aluksi tarkoitus, että tämä vain vetäistään läpi eduskuntakäsittelyyn eikä tehdä minkäänlaisia huomioita. Oppositio yhdessä oli aktiivinen, niin että tämä meni talousvaliokuntaan lausunnolle, ja sieltä hyvä lausunto tässä asiassa tulikin.

Minusta tämä, mitä todellakin mietintöön on kirjoitettu, "oikeudenmukainen ratkaisu pian" ja "sitä seurataan", on luvalla sanoen erittäin löysä. Nyt täällä puhutaan, kuka seuraa mitäkin. Minäkin esitän toivomuksen valppaalle lehdistölle: lehdistöhän on myös hyvä elin seuraamaan sitä, tapahtuuko tämä pk-sektorille tuleva maksunpalautus nyt sitten järkevällä tavalla ja todellakin päätöksiä jo tämän vuoden aikana.

Hyvät edustajat! Työeläkejärjestelmä täyttää tänä vuonna 50 vuotta, ja se on ollut valtavan hyvä järjestelmä suomalaisen yhteiskunnan ja eläketurvan kannalta. Nyt jos katsotaan asiaa vähän laajemmin kuin tässä hallituksen esityksessä on, niin meidän pitäisi pystyä myös täällä salissa käymään keskustelua siitä, miten työeläkejärjestelmää uudistetaan uskottavammaksi, avoimemmaksi. Ei suljettua keskustelua vain siellä kabineteissa, vaan pitäisi katsoa, minkälaista kansalaiskeskustelua käydään, miten otetaan huomioon sosiaalinen kestävyys eli eläkkeiden riittävyys, taloudellinen kestävyys, miten eläkkeet pystytään rahoittamaan, ja myös poliittinen kestävyys eli se, millaisella eläkemallilla on laaja yhteiskunnallinen tuki kaiken kaikkiaan saavutettavissa.

Itse todellakin toivon, että myös tämä sali kävisi keskustelua muustakin työeläkeyhtiöitten osalta kuin ristikkäisistä hallinnoista, asuntokaupoista tai johtajien eduista.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin kun edustaja Vehviläisen puheenvuoro käsitteli hallituspuolueitten edustajien käyttäytymistä salissa ja valiokunnassa, siinä yhteydessä hän mainitsi myöskin nimeni. Vastauspuheenvuoroni on kovin lyhyt: höpö höpö!

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta on herännyt käytännössä vasta sen jälkeen tähän asiaan, kun talousvaliokunnassa sitä on käsitelty. Edustaja Vehviläinen on selvästikin lukenut laatimani eriävän mielipiteen, jonka jätin talousvaliokunnan lausuntoon. Hän on luetellut likipitäen ne kaikki puutteet tässä hallituksen esityksessä, jotka olin kirjannut eriävään mielipiteeseen. Hyvä näin, että keskusta on tässä vaiheessa herännyt, mutta pikkuisen voimallisempaa otetta vielä toivoisi.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän minusta on aika mielenkiintoinen asia, jos sitä, mitä perustuslaki sanoo tai mitkä ovat kansalaisten perusoikeudet, tulkitseekin Tela eikä perustuslakivaliokunta. Se asetelma on aika lailla mielenkiintoinen.

Mutta vaikka arvoisa puhemies huomauttikin edustaja Pekkarista siitä, että hän puhui vähän asian vierestä, saattoi siellä loppupuolella puhuakin, kuitenkin kytkeytyy eurokriisiin sillä tapaa tämä tänäänkin käsiteltävänä oleva asia, että myöskin eläkeyhtiöillä on sijoituksia näissä kriisimaissa, ja kuinka niitä sijoituksia pystytään hallitsemaan, on ydinkysymys. Lähinnä Saksan mutta monen muunkin liittovaltiosta haaveilevan tavoitteena on, että Euroopan unioni tunkeutuu myöskin kansallisvaltioitten eläkepolitiikkaan, sosiaalipolitiikkaan, ja tämä suuntaus on täysin selvä myöskin, jos katsoo minkälaista talouskurisopimusta yritetään rakentaa, ja taloutta ei voi yhdentää, jos ei puututa eläke- ja sosiaalipolitiikkaan.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan, jos kuvaa sitä, millä tavalla tämä lakialoite kaiken kaikkiaan on talousvaliokunnassa käsitelty, se on käsitelty erittäin syvästi myöskin pureutuen niihin kaikkiin pieniin yksityiskohtiinkin, jotka täälläkin ovat tulleet esille. Siinä mielessä luotan kyllä tähän valmisteluun, voisi sanoa, jopa ihan täydellisesti, jos sellainen sanonta sallitaan.

Sitten muutama kritiikki on esitetty siitä, onko Telan laskuperustejaosto oikea paikka käsittelemään asiaa. Minun mielestäni on. Siis sitä on perusteltu, että samat tahot valmistelevat ja sitten päättävät. En kyllä aika äkkiä löydä Suomenmaasta parempaakaan tahoa, jossa tämä voitaisiin käsitellä ja nimenomaan päätyä vielä sitten oikeudenmukaiseen ratkaisuun.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla sattuu olemaan tässä lähetekeskustelupöytäkirja. Edustaja Erkki Virtanenkin voisi tämän hetken kuunnella, te sanoitte sanatarkasti näin: "Olemme kuulleet asiantuntijat jo loppuun", johon Pentti Kettunen sanoi: "Ohhoh!"

No, mitä tulee tähän edustaja Turusen näkemykseen, kuka on herännyt missäkin vaiheessa, totean, että me kyllä teimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, keskusta ja perussuomalaiset, hyvää yhteistyötä tässä asiassa ja toimimme aktiivisesti, että myös te pääsitte talousvaliokunnassa tätä käsittelemään. Mutta se on totta, että meillä on erilainen lähtökohta, että keskusta ajattelee, että pitää saada, kun nyt on väliaikainen laki, turvattua niin, että ensi vuoden alusta ei ollakaan siinä tilanteessa, että vakavaraisuus vaarantuisi. Sen takia emme kannata tätä hylkyä. Mutta meidän mielestämme se ongelmamme on juuri siinä, mitä yritin tuossa puheenvuorossani hetki sitten puhujakorokkeella sanoa, eli siinä, että pk-sektorin palautusasia on täysin auki, miten tehdään ja millä aikataululla.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä laissahan on kyse siitä, että me turvaamme ihmisten eläkkeet. Meillä on työeläkejärjestelmä, jota kautta ne on tarkoitus turvata. Kun täällä edustaja Turunen toteaa, kuka on herännyt missäkin vaiheessa, niin maassa oli 2008 semmoinen hallitus, joka heräsi siihen, että sijoitustoiminnan tuotot olivat suuressa vaarassa. Oli syntymässä tilanne, jossa työeläkeyhtiöt olivat joutumassa pakkomyymään osakkeita alhaisten osakekurssien aikoina. Säädettiin tilapäinen laki, jota jatkettiin. Eduskunta tuolloin vaati, että pitää saada pysyvä laki aikaan. Se on nyt meillä tässä.

Ymmärrän, että edustaja Turunen tarkoittaa tässä pk-sektoria, puoltatoista miljardia, joka ei ole ihan pikkujuttu, tämä työkyvyttömyyseläkeosan osuus, joka on liikaa peritty. Onneksemme meillä on työttömyys niin alhaalla, että tällainen tilanne on päässyt syntymään toisinpäin. Talousvaliokuntaa kuultiin, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta oli sitä vailla. Toisekseen tämä meidän mietintömme on näiltä osin täysin yksiselitteinen, mitä näille asioille pitää tehdä.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Vehviläiselle, että mehän olemme antaneet lausunnon talousvaliokunnassa ennen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöä. Me olemme käsitelleet tosiaankin tämän asian jo siellä.

Edustaja Kärnälle tiedoksi, kuinka tätä hallituksen esitystä on valmisteltu. Sitä on valmistellut nimenomaan hyvin suurelta osin Tela ja Telan laskuperustejaos. Sosiaali- ja terveysministeriöllä lainkin mukaan on oikeus vain hylätä tai hyväksyä esitys. Näitä puutteita, mitä sitten tässä lakiesityksessä on, korjaamaan laitetaan sama taho eli Telan laskuperustejaos. Valmistelu ja sovellukset samoissa käsissä, se ei ole kovin järkevää.

Edustaja Rehulalle täytyy sanoa, että tällä lakiesityksellä ei turvata suomalaisia eläkkeitä. Ne turvataan suomalaisilla työpaikoilla. (Puhemies koputtaa) Ei sijoitustoiminnan riskin kasvattamisella turvata eläkkeitä, vain uusilla työpaikoilla. Sijoitustoiminnasta saadaan eläkkeiden maksuun rahaa vain pieni osa. (Puhemies koputtaa) Uudet työpaikat ovat merkityksellisiä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Myönnän vielä kolme vastauspuheenvuoroa, ja sen jälkeen mennään puhujalistaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehotan nyt kuitenkin edustaja Vehviläistä keskustelemaan vaikkapa valiokunnan puheenjohtajan kanssa siitä, missä vaiheessa mahtoi olla tässä mainitsemassanne vaiheessa tämä asiantuntijoitten kuuleminen. Se lopetettiin ja sitä jatkettiin sen jälkeen, kun sitten muutamat valiokunnan jäsenet pari viikkoa tämän jälkeen keksivät, että olisi hyvä kuulla lisää. Varmasti hallituspuolueitten edustajilla ei ollut mitään sitä vastaan, ei myöskään mitään sitä vastaan, että asia lähetettiin talousvaliokunnan lausunnolle. Tämä on asia, jossa kaikki mahdollinen tieto pitää olla saatavilla ja toivon mukaan myöskin mahdollisimman hyvin ymmärrettävissä ihan kaikille edustajille.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Rehula, aivan oikein sanoitte, että nyt on hyvä tilanne vielä, kun työttömyys on alhaalla. Mutta, edustaja Rehula ja muut, kuinka kauan? Missä tilanteessa olemme syksyllä? En halua maalata kauhukuvia mutta pahoin pelkään, että syksyllä ollaan jo siinä tilanteessa, että lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi, ja silloin olemme näidenkin asioitten kanssa aivan toisessa tilanteessa, jos työttömyys räjähtää suuresti käsiin.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salissa on liikuttavan yksimielisiä tämän päivän aikana oltu kuitenkin siitä, että tämä liikaa peritty maksu pitää palauttaa ja oikeudenmukaisesti se pitää palauttaa. Nyt on vain kummallinen keskustelu herännyt, vähän samanlainen, että tulipalo kyllä sammuu näillä eväillä mutta se on väärin sammutettu, eli on esitetty aika paljon kritiikkiä eri edustajien toimesta siihen, minkä takia Telan laskuperustejaostossa tämä asia selvitetään. Mielestäni se on ihan oikea paikka selvittää tämä asia ja sitten tuoda mahdollisimman nopeasti, niin kuin täällä on myöskin vaadittu, se, millä tavalla ja kenelle se sitten palautetaan oikeudenmukaisella tavalla. Minun mielestäni tässä nyt ei ole mitään kummallista. Kolmikantainen valmistelu on perinteinen ja hyvä tapa tehdä näitä asioita.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan työeläkelaitosten toimintapääoman ja tasoitusmäärän yhdistämistä yhdeksi puskuriksi, niin sanotuksi vakavaraisuuspääomaksi. Tällä hetkellä toimintapääoma toimii riskipuskurina sijoitustoiminnan riskejä vastaan. Tasoitusmäärällä puolestaan varaudutaan vakuutusriskeihin, jotka liittyvät vakuu-tusmaksujen riittävyyteen. Puskureiden yhdistämistä perustellaan tarpeella mahdollistaa eläkevarojen tuottava sijoittaminen.

Hallituksen esityksen mukaista toimintapääoman ja tasoitusmäärän täysin eri tarkoituksiin tarkoitettujen puskureiden yhdistämistä ei voida perussuomalaisten mielestä pitää hyväksyttävänä. Tuotto-odotusten toteutumista ei ole syytä tavoitella suuremmalla riskinotolla vaan paremmalla sijoittamisella. Perussuomalaisten mielestä on myös syytä huomioida, että tasoitusmäärän se osa, jolla varaudutaan työkyvyttömyyseläkkeisiin, on suuruudeltaan yhä liian suuri. Tämä tarkoittaa sitä, että pienten ja keskisuurten työnantajien maksamat työkyvyttömyyseläkemaksut ovat olleet suurempia kuin työkyvyttömyyseläkemenot. Hallituksen esityksessä kyseiset vakuutetuille velkaa oltavat varat halutaan yhdistää työeläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan riskipuskuriin mutta tällaista menettelyä ei voida pitää oikeudenmukaisena. Liikaa perityt maksut tulisikin palauttaa.

Lisäksi hyvän hallintotavan ja yleisten riskinhallintaperiaatteiden mukaan asioiden valmistelu ja soveltaminen tulee pitää erillään. Näin ei ole perussuomalaisten mielestä tapahtunut tämän hallituksen esityksen osalta, sillä lain tulevat soveltajat ovat olleet keskeisessä roolissa lain valmistelutyössä. Hallituksen esitystä ei myöskään ole laadittu hyvien lainvalmisteluperiaatteiden mukaisesti, sillä kaikkia keskeisiä väittämiä ei ole perusteltu asianmukaisesti ja kattavasti. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tuleekin esittämään hallituksen esityksen hylkäämistä asian toisessa käsittelyssä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa puhemies! Nyt eduskunnan käsittelyssä olevan hallituksen esityksen tausta on se, että työeläkeyhtiöt pyysivät vuonna 2007, ja myös saivat, eduskunnalta luvan keinotella eläkerahastojen varoilla ja lisätä riskinottoa vakavaraisuutensa kustannuksella. Kysymys on siitä, onko spekulatiivisten suurtuottojen tavoittelua ja koko eläkejärjestelmäämme uhkaavien riskien ottamista edelleen kannustettava ja siunattava pysyvällä lailla yhtiöiden toteuttama eläkevarojen uusi kaappaus.

Vuoden 2007 jälkeen eläkeyhtiöt alkoivat tehdä entistä riskipitoisempia sijoituksia ulkomaille. Sitten syyskuussa 2008 tuli koko systeemin laajuinen finanssikapitalismin kriisi ja paljastui, että työeläkeyhtiöiden pyytämä ja eduskunnan antama riskinottolupalaki oli ollut vakava virhe. Yhtiöt pyysivät ja saivat taannehtivan erityislain, jolla salattiin ja taseita paikattiin ja estettiin yhtiöiden vakavaraisuuden mureneminen.

Puhemies! Krooninen eurokriisi, finanssikriisi, kapitalismin systeemikriisi ei hellitä, ja nyt vakavaraisuutta pitää paikata taas lisää. Mitä muuta tämä on kuin kannustamista uusiin riskinottoihin? Sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa että talousvaliokunnassa kuultiin asiantuntijoina tällä kertaa ehkäpä laajemmin eri tahoja kuin aiempia määräaikaisia lakeja säädettäessä. Erityisesti toivoisin varsinkin median perehtyvän filosofian tohtori Tarmo Pukkilan lausuntoon ja dosentti, toimitusjohtaja Olli Pusan lausuntoon. Molemmissa on esitetty vahvoja kriittisiä argumentteja lakiesitystä ja sen valmistelua kohtaan.

Vaikka valiokuntavalmistelu sentään on kestänyt pari kolme kuukautta, outoja kiemuroita on sisältynyt tämänkin lain valmisteluun. Eläkeyhtiöt ovat hallinneet vahvasti lakiesityksen valmistelua, eikä kirjallisia lausuntoja ole pyydetty miltään tahoilta. Erityisesti pidän ammattiyhdistysliikkeen häpeätahrana, että keskusjärjestöillä ei ole ollut esittää ainuttakaan kriittistä huomautusta tähän lakiesitykseen ja sen valmisteluun.

Puhemies! Nyt pääasiassa pk-yritysten mak-samat ja eläkkeensaajille kuuluvat tasoitusva-rauksen ylijäämät halutaan kaapata eduskunnan suostumuksella vakuutusyhtiöiden toimintapääomiin, niiden omaisuudeksi. Kysymys on miljardiluokan varkauden laillistamisesta jälkikäteen. Täällä kuuden puolueen hallitus on vapauttamassa ja kannustamassa eläkeyhtiöitä ja niiden optiojohtajia riskisijoitustoiminnan jatkamiseen vakavaraisuusvaatimuksen sitä estämättä.

Tasoitusvarauksen ylijäämät on kerätty pääosin pieniltä yhtiöiltä, mutta tiedämme työeläkeyhtiöiden jakavan toimintapääomia asiakaspalautuksina pääosin suurille yhtiöille. Tässäkin suhteessa hallitus on suuren rahan, ei eläkkeensaajien eikä työllisyydestä ja eläketurvasta osavastuuta kantavien pk-yritysten, asialla.

Olen ehdottomasti lakiesityksen hylkäämisen kannalla. Tämä on linjassa myös aiempien kannanottojeni kanssa, muun muassa keväällä 2010 määräaikaislain hylkäysäänestyksessä. Silloin hylkäyksen puolesta äänestivät myös edustaja Mustajärvi vasemmistosta, edustaja Laakso, edustaja Valpas ja edustaja Tiusanen niin ikään vasemmistosta ja edustaja Piirainen sosialidemokraateista. Tämän verran oli silloisessa eduskunnassa kriittistä analyysia asiasta. Toivottavasti tässä eduskunnassa tuo kritiikin ääni on vahvistunut, ja uskon, että näin on tapahtunut.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä lakiesitys tähtää eläkelaitosten parempaan riskinsietokykyyn yhdistämällä sijoitus- ja vakuutusriskipuskurit. Esityksessä on kyse vuoden 2008 finanssikriisin myötä tulleen väliaikaisen lain säätämisestä pysyväksi, ja siinä on kyse toimintapääoman ja tasoitusmäärän yhdistämisestä vakavaraisuuspääomaksi. Muutos on hyvin perusteltu, sillä yhdistettynä puskuri on kooltaan suurempi ja sitä voidaan käyttää tehokkaammin.

Eläkemaksujen nousupaineet kasvavat, kun väestö ikääntyy ja kun myös osakemarkkinoiden epävarmuuden on arveltu lisääntyvän. Pitkän ajan trendiksi voidaan tässä vaiheessa näistä kahdesta nostaa vain väestön ikääntyminen, mutta epäilyksiä osakemarkkinoiden fundamenttien muutoksistakin on esitetty. Oli totuus mikä hyvänsä, eläkeyhtiöiden tulee sijoittaa rahat aina tuottavasti ja turvaavasti. Tulevaisuuden kannalta eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan riskien pitää olla sillä tasolla, että maailmantalouden kasvualoihin sijoittaminen on myös aina mahdollista. Itse uskon, että tämän esityksen myötä eläkelaitosten riskinsietokyky kasvaa ja että myös eläkemaksut pysyvät kohtuullisina.

Arvoisa puhemies! Toinen tärkeä asia tähän esitykseen liittyen on se, että Työeläkevakuuttajien eli Telan tulee löytää selvitystyössään mahdollisimman oikeudenmukainen tapa palauttaa ylimääräiset työkyvyttömyyseläkkeiden tasoitusmaksut takaisin maksajille. Tasoitusmäärä on edelleen erittäin suuri suhteessa vuosittaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tasoitusmäärän purkutavat olisi ollut tarkoituksenmukaista tuoda esiin jo ennen ehdotuksen valmistelua.

Jotta tämä lakiesitys on hyväksyttävissä hyvillä mielin, tulee liikaa maksettujen vakuutusmaksujen takaisinmaksusta etenkin pk-yrityksille löytyä oikeudenmukainen ratkaisu mahdollisimman pian tämän lakiesityksen hyväksymisen jälkeen.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen taustat on hyvin kuvattu valiokunnan mietinnössä, enkä käy niitä tässä yksityiskohtaisesti toistamaan.

Lyhyesti sanottuna meillä on ollut voimassa eläkelaitosten sijoitustoimintaa ja vakavaraisuutta koskeva väliaikainen lainsäädäntö, joka saatettiin voimaan maailmantalouden kriisiytyessä vuonna 2008. Tarkoituksena oli, etteivät työeläkelaitokset joutuisi myymään osakeomistuksiaan epäedullisissa tilanteissa. Kriisi osoitti, että tarvitsemme lainsäädäntömuutoksia, jotta voimme turvata eläkesijoitukset ja voimme parantaa sijoitustoiminnan kannattavuutta. Sijoitustuottojen lisääminen hillitsee työeläkevakuutusmaksujen nousupainetta eli vaikuttaa suoraan työntekijöiden ja työnantajien maksurasitukseen.

Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistettiinkin vakavaraisuussäännöksiä koskeva lainvalmistelu, jonka tarkoituksena on luoda pysyvä lainsäädäntö, jolla mahdollistetaan eläkelaitosten vakavaraisuuden turvaaminen äkillisissä markkinahäiriöissä.

Arvoisa puhemies! Esityksen myötä yhdistetään toimintapääoma ja tasoitusmäärä yhdeksi puskuriksi, jota kutsutaan vakavaraisuuspääomaksi. Uudella puskurilla eläkelaitokset voivat harjoittaa sijoitustoimintaa sillä riskitasolla, joka määriteltiin vuoden 2007 uudistuksessa.

Tämä esitys ei siis lisää riskinottoa, vaan mahdollistaa osakesijoitusten osuudeksi 30—35 prosenttia. Vakavaraisuuspääomalle määritellään raja, jonka alittaminen johtaa toimenpiteisiin. Tällöin eläkelaitoksen tulee tehdä taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma ja toimittaa se viipymättä Finanssivalvonnalle. Tämä varautuminen muuttuviin tilanteisiin on tärkeää. Myös Finanssivalvonnan tulee ilmoittaa sosiaali- ja terveysministeriöön, jos eläkelaitosten keskimääräinen vakavaraisuus on laskenut tai uhkaa nopeasti laskea. Tällöin Finanssivalvonnalle voidaan antaa valtuudet pidentää tervehdyttämissuunnitelman toteuttamisen määräaikaa. Näin voidaan välttää sijoitusomaisuuden pakkomyynti ja mahdollistaa järkevä toiminta sijoitusmarkkinoilla suhdanteiden mukaisesti.

Valiokunta pitää hallituksen esitystä tarkoituksenmukaisena ja kannatettavana.

Eläkevakuutusmaksujen nousua voidaan hillitä eläkevarojen tuottavalla sijoittamisella, mikä puolestaan edellyttää riittävää riskinottokykyä sijoitustoiminnassa. Esitys on valmisteltu kolmikannassa, ja myös valiokunnan lausunnonantajat ovat muutamien yksittäisten henkilöiden esittämää kritiikkiä lukuun ottamatta olleet esityksen kannalla.

Arvoisa puhemies! Opposition vastalauseissa puututaan tasoitusmäärän purkamiseen. Niin kuin on todettu, työttömyysmenoa puskuroiva osa on kasvanut merkittävästi 1990-luvun lopussa työkyvyttömyysmenojen alentuessa. Puskuroiva osa on noin 1,5 miljardia euroa, kun vuosittaiset työkyvyttömyysmenot ovat noin 500 miljoonaa euroa. Tätä osaa on pyritty alentamaan maksualennuksilla, mutta se on edelleen huomattavan suuri menoihin verrattuna.

Kuten mietinnössä olemme todenneet, on tärkeää, että tasoitusmäärän työkyvyttömyyseläkeosan pienentämistä jatketaan. Talousvaliokunta on lausunnossaan todennut, että Työeläkevakuuttajien eli Telan laskuperustejaostossa selvitetään muun muassa, miten puskuriin kerätyt varat jakautuvat pienten ja suurten työnantajien kesken. Valiokuntamme pitää talousvaliokunnan tapaan tärkeänä, että maksuosuudet selvitetään ja että liikaa perityn työkyvyttömyyseläkeosan palauttamiseen sen maksajille löytyy oikeudenmukainen ratkaisu mahdollisimman pian. Me tulemme omalta osaltamme seuraamaan liikaa perityn työkyvyttömyyseläkeosan palautumista.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kärnä puhui tässä salissa äskettäin liikaa perittyjen työkyvyttömyysmaksujen palauttamisesta ja vertasi sitä tulipaloon ja sen sammuttamiseen sanoen, että väärin sammutettu. Niinhän se on. Se on kuin laittaisi pyromaanin sammuttamaan tulta bensalla.

Hallituksen esitys 9:n käsittely eduskunnassa oli ilmeisesti ajateltu niin, että otetaan vain leima sosiaali- ja terveysvaliokunnalta ja thats it. Perussuomalaisten ansiosta tämä pääasiassa talouteen liittyvä esitys saatiin lausunnolle talousvaliokuntaan. Tosin täytyy myöntää, että talousvaliokunta oli hiukan hampaaton ja jossain mielessä välinpitämätönkin asian käsittelyssä. Jätimmekin valiokunnan lausuntoon perustellun eriävän mielipiteen, johon kannattaa kyllä käydä kaikkien tutustumassa.

Näyttääkin siltä, että demareille tässä asiassa käy kaikki, ja yrittäjähenkisenä puolueena itseään mainostava kokoomus ei välitä pk-yrittäjästä vaan tassuttelee kiltisti EK:n talutushihnassa. Keskustakin heräsi vasta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa vaatimaan liikaa perityn työkyvyttömyysmaksun palauttamista maksajille. Palautus ja sen määrän laskeminen ennen lakiehdotuksen hyväksymistä onkin tärkeä asia, mutta se on vain yksi esityksessä korjattavista puutteista.

Jos on vähänkin perehtynyt tähän hallituksen esitykseen, voi tulevaisuus huolestuttaa, eikä vähiten pientyönantajia. Tässä on kysymys kahdesta puskurista, jotka yhdistetään toisiinsa, ja olennaista näitten puskureitten, siis toimintapääoman ja tasoitusmäärän, yhdistämisessä on se, että toimintapääoma on yksinkertaisesti sanottuna eläkeyhtiöitten varojen ja velkojen erotus. Näin ollen toimintapääoman toimiminen sijoitustoiminnan riskipuskurina on mielestäni ihan ok, mutta tasoitusmäärän, joka on kerätty vakuutusmaksuilla ja pääasiassa työkyvyttömyyseläkemaksuilla ja tullaan jatkossakin näin keräämään, yhdistäminen yhteiseksi puskuriksi, josta puskuroidaan niin sijoitustoimintaa kuin vakuutusliikkeen toimintaa, ei ole hyväksyttävää.

Mikä tässä sitten tulevaisuudessa erityisesti huolestuttaa ja minkä pitäisi huolestuttaa erityisesti yrittäjiä ja varsinkin tariffimaksun piiriin kuuluvia pientyönantajia, on lähinnä se, miten on jatkossa, kun meillä on tämä yksi puskuri, jota käytetään myöskin sijoitustoiminnan puskurina. Jos sijoitustoiminnassa riskit realisoituvat niin, että joudutaan käyttämään tätä puskuria, ja puskurin pinta laskee ja halutaan pitää puskuri tietyllä tasolla, niin mitä me teemme sitten? Me haluamme sen puskurin nostaa sille riittävälle tasolle, ja käytännössä se tapahtuu niin, koska toimintapääomaa me emme voi kasvattaa, koska se on varojen ja velkojen erotus, että meidän täytyy kasvattaa tasoitusmäärää eli vakuutusmaksuja, ja käytännössä tapahtuu niin, että me vakuutusmaksuilla keräämme tähän sijoitustoimintapuskuriin rahaa, ja se ei ole hyväksyttävää vakuutuksen maksajien kannalta.

Hallituksen esityksen sisällön olennaisin osa on kirjattu esityksen tavoitteeseen. Sanatarkasti se on kirjoitettu näin: "Esityksen tavoitteena on mahdollistaa eläkelaitosten tuottava sijoitustoiminta tehostamalla eläkelaitosten nykyisten puskureiden, toimintapääoman ja tasoitusmäärän, käyttöä. Yhdistämällä puskurit muodostuisi yksi yhteinen puskuri, jota voitaisiin käyttää sekä sijoitusriskeihin että vakuutusliikkeen riskeihin varautumiseen." Ja tätä selvää tekstiä, mikä hallitusohjelmassa on, on yritetty koko ajan kieltää, että tasoitusmäärää ei käytetä sijoitustoimen riskien puskuroinniksi. (Erkki Virtanen: Missä se on yritetty kieltää?) — Anteeksi? Se on hallituksen esityksen tavoite, ihan etusivulla lukee tämä.

On huomioitava, että nimenomaan tasoitusmäärä kerätään vakuutusmaksuilla ja nykyisin sillä varaudutaan ainoastaan vakuutusliikkeeseen, eli työkyvyttömyysmaksulla varaudutaan vain työkyvyttömyysmenoihin. Mikäli hallituksen esityksen tavoite toteutuu, jatkossa työkyvyttömyysmaksulla varaudutaan myös sijoitustoiminnan riskeihin. Valtio on antanut yksityisoikeudellisille eläkelaitoksille tehtäväksi hoitaa lakisääteistä eläkevakuutusta. Ne saavat periä maksua tämän tehtävänsä hoitamiseksi, ja maksut ovat ulosottokelpoisia ilman oikeuden päätöstä. Onkin syytä edelleen tutkia, onko työeläkelaitoksilla oikeutta periä ennakkoon tämän valtuutuksen nojalla ylimitoitettuja vakuutusmaksuja vakuutuskulujen kattamisen lisäksi sijoitustoiminnan mahdollisesti realisoituvien riskien kattamiseksi.

Ja koska tässä salissa me äänestimme äsken ja hallituspuolueet eivät halunneet selvittää tämän hallituksen esityksen oikeusperusteita, niin minä aion sen tehdä: vien tämän asian ja hallituksen esityksen oikeusperusteet oikeuskanslerin selvitettäväksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on puutteellisesti valmisteltu ja olennaisia väittämiä esityksessä on jätetty perustelematta. Lain tulevat soveltajat ovat olleet merkittävässä roolissa lainvalmistelutyössä. Esityksellä myös heikennetään merkittävästi eläkelaitosten valvontaa. Lakiesityksellä suuret eläkeyhtiöt saavat kilpailuedun muihin eläkelaitoksiin verrattuna, ja on suuri todennäköisyys, että tuosta kilpailuedusta muodostuu pysyvä. Hallituksen esitystä tarjotaan yhtenä ainoana vaihtoehtona ongelman ratkaisuun.

Työeläkelaitosten toimintapääoma, niin kuin sanottu, on yksinkertaisten varojen ja velkojen erotus. Kaikkien työeläkelaitosten toimintapääoman määrää olisi voitu kasvattaa laskemalla karttuneiden työeläkeoikeuksien rahastoituja osia vastaavalla määrällä. Työeläkelaitosten riskinottokykyä voitaisiin lisätä haluttaessa myös kasvattamalla järjestelmän yhteisellä vastuulla olevaa osaa osakeriskeistä. Nämä mallit mahdollistaisivat sijoitussuunnitelmien pitämisen muuttumattomina määräaikaislain päättymisenkin jälkeen. Vaihtoehtoiset esitykset olisivat oikeudenmukaisia ja kilpailullisesti neutraaleja kaikkien työeläkelaitosten osalta ja jättäisivät pientyönantajien liikaa perittyjen työkyvyttömyysmaksujen käsittelyn tosiasiassa ratkaistavaksi omana kysymyksenään.

Hallituksen esityksen tavoitteena on, että riskinottokyky olisi tarkoitus säilyttää eläkelaitosten vuoden 2007 sijoitusuudistuksessa määritellyllä tasolla. Se on tällä hetkellä ja tällä esityksellä mahdollista vain, jos työeläkeyhtiöt eivät palauta liikaa perittyjä työkyvyttömyysmaksuja. Muutoin se ei ole mahdollista. Jos ja kun nämä liikaa perityt maksut liitetään toimintapääoman kanssa samaan puskuriin, en jaksa uskoa, että niitä enää sen jälkeen maksajille oikeudenmukaisesti palautetaan varsinkaan, kun palautuksen määrän laskijana on taho, joka ne haluaa itse pitää.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tänään on käyty mielenkiintoista keskustelua ja kuultu vieläkin mielenkiintoisempia puheenvuoroja, mistä oikein on kysymys. Jotta totuus ei ihan kokonaan unohtuisi, niin ehkä kannattaa kuitenkin kerrata muutama peruskäsite.

Ensinnäkin: mitä se eläke on? Sehän on työntekijöitten siirrettyä palkkaa. Ne varat, jotka eläkkeellä maksetaan, kerätään siis työntekijöiltä ja työnantajalta, joka eläkkeenmaksuun varautumiseksi maksaa eläkemaksun Suomessa päätetyille järjestöille eli työeläkelaitoksille tai -säätiöille sen sijaan, että maksaisi sen palkkana työntekijöille. Tästä syystä on perusteltua, että sekä eläkkeen saajat että myöskin niitten maksajat, jotka työntekijöitten osalta ovat itse asiassa sama henkilö, voivat keskeisesti osallistua työeläkelainsäädännön valmisteluun. Kannattaa nyt kuitenkin pitää mielessä, että Suomen perustuslain mukaan lait tässä maassa säätää hallituksen esityksestä eduskunta.

Täällä on tämän keskustelun aikana, nyt kun kyseessä on ensimmäinen käsittely, mahdollisuus tehdä kaikki ne muutosesitykset, joita tarpeellisina pidetään. Jostain kummallisesta syystä perussuomalaiset eivät ole kuitenkaan katsoneet tarpeelliseksi tehdä tästä parempaa lakia vaan hylätä tämän kokonaan. Kun teillä on noin perusteellinen vastalause ja noin tarkat tiedot, niin miksi ihmeessä te esitätte lain hylkäämistä? Miksi te ette sitten tee muutosesityksiä tässä käsittelyssä? Sillä tavallahan tästä laista saataisiin mahdollisimman hyvä eikä jouduttaisi sitten vuodenvaihteessa tilanteeseen, jos esityksenne hylkäämisestä menee läpi, että meillä ei ole minkäänlaista lainsäädäntöä ja ollaan siinä tilanteessa, jossa oltiin pahimmillaan 2008, että eläkelaitokset ja -säätiöt joutuvat realisoimaan tappiolla osakkeitaan.

Toinen asia, joka kannattaa tähän liittyen pitää mielessä, on eläkerahastojen, siis sen sijoitusomaisuuden, josta tässä on keskusteltu, ja toisaalta eläkemaksujen suhde. Sehän on sellaista nollasummapeliä, että mitä parempi tuotto rahastoiduilla eläkemaksuilla, joita on tällä hetkellä ehkä noin 25 prosenttia, kohta 30 prosenttia, kaikista eläkevastuista, noin 140 miljoonaa tällä hetkellä — ne yhdessä muodostavat siis sen kokonaisuuden — mitä suurempi on eläkerahastojen suuruus, sitä pienempiä eläkemaksuja yritykset ja työntekijät joutuvat maksamaan. Tästä syystä suomalainen eläkejärjestelmä on tällä hetkellä Euroopassa erittäin vahva, koska meillä on nämä rahastot.

Valtaosassa Euroopan maista ei ole minkäänlaisia eläkerahastoja. Se tarkoittaa sitä, että kun muissakin Euroopan maissa kuin Suomessa vanhusten määrä ja eläkeläisten määrä lisääntyy, niin nimenomaan yritysten ja työntekijöitten maksurasitus tulee olemaan suurempi kuin Suomessa. Suomalaisten yritysten ja eläkkeensaajien maksurasitus tulee olemaan sitä pienempi, mitä suurempi näitten eläkerahastojen tuotto on. Siitähän tässä on kysymys, kun puhutaan tuotosta ja riskistä. Jos me emme tarvitsisi eläkerahastojen 140 miljoonan euron korko- tai osinkotuottoja, niin totta kai me voisimme ja meidän pitäisi sijoittaa ne rahat mahdollisimman turvaavasti, mutta me emme tee sellaisella rahastolla mitään, josta ei ole odotettavissa tuottoa. Mehän voisimme maksaa ne saman tien eläkeläisille pois. Tosin voi olla sitten, että tulevilla eläkeläisillä olisi vähän ankeampaa.

Tästä syystä pitää pystyä löytämään sellainen optimaalinen taso riskin ja tuoton välillä, jotka ovat useimmiten toisilleen vastakkaisia, että pelko rahojen menettämisestä, eläkerahastojen menettämisestä, on mahdollisimman pieni mutta samalla tuotto mahdollisimman suuri, ja se ei ole helppo tehtävä. Jotta se tehtävä ei muodostuisi ihan mahdottomaksi, kuten vuonna 2008 uhkasi käydä — tarvittiin silloin väliaikainen laki — nyt tarvitaan tämä jatkolaki. Vaikka tässä on esitetty erilaisia epäilyksiä, niin olen minä nyt kuitenkin tulkinnut tätä keskustelua niin, että me kaikki olemme täällä yksimielisiä siitä, että me tarvitsemme nimenomaan eläkerahastoja ja niille mahdollisimman hyvän tuoton mutta myöskin mahdollisimman suuren vakuuden tai turvaavuuden. Siitä näkökulmastahan tätä pitää tarkastella.

Koko kiistan ydin on tämä tasoitusmäärän olemassaolo. Sen palauttaminen on peräisin siitä, että suomalainen eläkejärjestelmä rakennettiin niin, että suuret yhtiöt eivät vuoteen 2006 saakka maksaneet työkyvyttömyyseläkkeitten osalta eläkemaksuja lainkaan vaan ne vastasivat omien työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien työntekijöittensä eläkkeestä itsenäisesti. Tästä syystä siihen saakka tämä ylimääräinen maksu, kun onneksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiset jäivätkin pienemmiksi kuin oli oletettua maksuja määrittäessä, kohdistui pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka maksoivat vain kiinteän tariffin. Mutta sitten 2006, kun EU:n tilinpäätössäädösuudistuksen myötä Suomikin joutui siirtymään IFRS-tilinpäätösjärjestelmään, suuret yritykset olisivat joutuneet kirjaamaan varauksiksi nämä omat eläkevastuunsa, ja tästä syystä järjestelmää muutettiin eli tuli tämä maksuluokkajärjestelmä, joka on nyt voimassa ja jossa myös suuret yritykset nyttemmin maksavat omalta osaltaan tätä. Samassa yhteydessä sovittiin myöskin siitä, miten nämä palautukset tehdään. Palautuksiahan on tehty koko ajan, mutta samanaikaisesti erillään tästä kasvoi maksuvelvoite siitä, mitä oli arvioitu tulevaisuudessa tarvittavan tasoitusmäärän olevan. Tästä syystä pienyrittäjistä on näyttänyt siltä, että eihän tässä mitään helpotuksia ole saatu, koska toisella kädellä on todellakin annettu menneisyyden seurauksena mutta sitten toisella kädellä on otettu tulevaisuuteen varautumiseksi. Tämän vuoksi tarvitaan järjestelmä, jolla tämä asia pystytään hoitamaan niin, että lopputulema erityisesti pienten yrittäjien ja keskisuurten yrittäjien osalta on oikeudenmukainen mutta että se kattaa myös tulevaisuuden tasoitusvastuut.

Kun täällä on puhuttu ryöstöstä ja aika voimakkaita termejä muutenkin käytetty, niin eihän tässä mitään omaisuutta siirretä mistään minnekään. Tässä yhdistetään kaksi puskuria, mutta ne rahastothan säilyvät edelleen erillään. Kyllä ne säilyvät, ei niitten pääomia tietenkään voitaisi palauttaa, jos ne laitetaan rahastoina yhteen. Siis kyllä edelleenkin peritään työkyvyttömyyden varalta jatkossakin, jos ja kun tämä laki menee läpi, tätä entistä tasoitusvastuuta. Eihän siitä ole kysymys. Mutta se tunnusluku, jolla arvioidaan, onko yritysten vakavaraisuus riittävä, jotta ei jouduta mihinkään radikaaleihin toimenpiteisiin, muuttuu, ja siihen tässä pyritään. Ei tässä tapahdu mitään omaisuudensiirtoja joidenkin pienyrittäjien taskusta eläkevakuutusyhtiöitten taskuihin. Eläkelainsäädännössä selkeästi sanotaan, että eläkelaitoksilla on oikeus kerätä ne rahat, jotka eläkkeitten maksuun tarvitaan, mutta ei yhtään enempää. Jos enemmän kerätään, ne on palautettava. Se laki on voimassa edelleenkin, ja sitä on tarkoitus noudattaa jatkossakin.

Arvoisa puhemies! Kun kyse on siitä, mikä on oikea taho tekemään näitä laskelmia, niin viittaan siihen, että todellakin lainsäädännön valmistelua tehdään muuallakin kuin ministeriössä. Eläkkeitten osalta sitä (Puhemies koputtaa) on aina tehty kolmikantaisessa järjestelmässä, ja se on johtanut Euroopan parhaaseen eläkejärjestelmään. Mutta kun päätöksiä tehdään, niin ne tehdään virkavastuulla ministeriössä ja täällä, ja eduskunta on edellyttänyt, mitä se edellyttää tämän oikeudenmukaisen järjestelmän luomisessa. Kun tämä laki nyt säädetään, niin uskon vahvasti, että siihen myöskin päästään, ja on se pakko lopuksi sanoa, että tiedän, keitä siinä jaoksessa on jäseninä. (Puhemies koputtaa) Siellähän on Suomen parhaat vakuutusmatemaatikot, ei siellä ole poliittista päätöksentekoa, (Puhemies koputtaa) ja minua ei saa kirveelläkään uskomaan, että Suomessa sijaitsisi joku salaseura, joka haluaa viedä yrittäjien ja työntekijöitten eläkerahat johonkin epämääräiseen taskuun. Se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia edustaja Virtaselle vinkistä, mutta minä vähän epäilen, että on täällä vuosien saatossa jäänyt lakiesityksiä, tarpeellisiakin, tekemättä, niin että olisiko näitä vinkkejä tulossa kolmetoista tusinassa?

Vakavaraisuuspääoma kuulostaa sinänsä hyvältä mutta kätkee tässä esityksessä sisäänsä riskejä ja toisaalta eettisen ongelman siinä, että eläkevaroilla tavoitellaan suurempaa riskinottoa. Ja mikäli minä nyt olen ymmärtänyt, niin tuottava sijoittaminen sisältää aina riskin. Tuotto-odotukset ovat ennusteita, ja korkean tuoton odotus sisältänee suurempia riskejä, ja nämä ovat siis näitten kaikkien muitten vakuutusriskien päälle. Me elämme näissä talouden nopeissa sykleissä ja suorastaan turbulenssissa, jossa muutokset voivat realisoitua hyvinkin yllättäen negatiivisesti, kuten tässä meillä vastalauseessa on todettu tästä vuoden 2008 finanssikriisistä. Ja ajatellaan vaikkapa Euroopan unionin talous- ja rahaliiton tämänhetkisiä ongelmia: tehtiin pankeille stressitestejä, jotka osoittautuivat sangen vähän suuntaa antaviksi kuitenkin loppupeleissä.

Elikkä kyllä tämä on kohta tämmöinen moderni sökörinki, kun lakia valmisteltaessa keskeisessä roolissa ovat tulevan lain soveltajat. Valvonnan siirtäminen katevalvonnasta vakavaraisuusvalvontaan minusta olisi edellyttänyt pidempää valmistelua, samoin kuin on ihan perusteltua vaatia liikaa perittyjen maksujen palauttamista. Eli eläkevakuutusrahoja ei tule käyttää muuhun kuin mihin ne on tarkoitettu, varsinkin kun me puhumme lakisääteisestä vakuutusturvasta, niin kuin täällä monesti on todettu.

Edustaja Turunen totesi aivan oikein: eläkkeet turvataan suomalaisella työllä. Perussuomalaiset ovat jo aiemmin ehdottaneet, että eläkevaroja voitaisiin sijoittaa kotimaisiin investointikohteisiin vaikka valtion sijoitusyhtiön kautta. Me saisimme siitä verotuloja, ja sillä saisi esimerkiksi korkokuluja peitettyä. Meillä on yhteiskunnassa joka tapauksessa perustettava esimerkiksi infraan, mikä on vientiteollisuudenkin etu loppupeleissä. Esimerkiksi satamahanke, satamaväylän syventäminen niin, että Panamax-luokan laiva voi tulla täydessä lastissa ja lähteä täydessä lastissa, lisäisi vaikkapa jonkun pienemmän sataman tehokkuutta, ja ymmärtääkseni juuri satamien kautta näitä vientituloja tulee. Ei se, että rahalla yritetään tehdä lisärahaa, pelasta vielä kansantaloutta.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on todettu, että suomalainen työeläkejärjestelmä on maailman paras. Toivon mukaan pitää paikkansa. Ainakin se on erittäin hyvä. Teuvo Pentikäinen, matemaatikko, joka yli 50 vuotta sitten alkoi järjestelmää suunnitella, näin jälkeenpäin arvioituna onnistui siinä varsin hyvin. Mutta yksi merkittävä riski jäi, ja se tässä tuli esillekin. Vuonna 2008, jolloin maailman finanssimarkkinat globaalisti syöksyivät, osakepaino kaikilla työeläkeyhtiöillä oli varsin korkea. Kun työeläkelaitokset yhteensä ovat Suomen merkittävin sijoittajaryhmä kotimaisilla osakemarkkinoilla, niiden yhdenaikainen myynti alentaa kurssitasoa entisestäänkin, minkä johdosta aleneviin kursseihin myyminen ei ollut kovin mielekästä, ja sen takia sitten nopeasti, muutaman viikon kuluessa, asia saatiin järjestymään lainmuutoksella.

Työeläkeyhtiöillä on viime vuosina ollut vaikeuksia. Vaikka allokaatio pitää paljon muitakin sijoituskohteita sisällään kuin pelkät pörssinoteeratut osakkeet, se saavuttaa niin sanottua laskuperustekorkoa noin 3,5—4 prosentin tason. Tämä on johtanut siihen, että osa sijoituksista on vähitellen hajaantunut ympäri maailmaa ja riskiä on pienennetty nimenomaan tällä hajautuksella. Se hyvin usein esitetty toive työeläkevarojen, Suomen merkittävimmän sijoituspotin, kohdistamisesta voimaperäisemmin kotimaisiin yhtiöihin, ennen kaikkea listaamattomiinkin yhtiöihin, sisältää kuitenkin arvaamattomia riskejä. Se on nimenomaan maariski, joka on realisoitunut Islannissa, Irlannissa, Portugalissa, Kreikassa ja ehkä vähän muuallakin, myös Yhdysvalloissa. Sen johdosta työeläkeyhtiöt hajauttavat varallisuuttaan ja tulevat sen tekemään jatkossakin. Ne ovat työeläkkeensaajien varoja. Työeläkeyhtiöt ovat pääasiassa keskinäisiä yhtiöitä, mikä merkitsee sitä, että edunsaajat ovat myös omistajia.

Tässä asiassa, joka täällä tänään on, helposti menee kaksi asiaa sekaisin: tämä työeläkeyhtiön kyvyn parantaminen kestää erilaisia sijoitusmarkkinoiden nopeita muutoksia, ja toinen on sitten täällä jo useaan otteeseen mainittu työkyvyttömyysmaksujen kasaantuminen yli suhteessa sen kustannustason, joka näistä eläkkeistä tällä hetkellä aiheutuu. Itse olin Suomen Yrittäjien puheenjohtajana muistaakseni nimenomaan henkilö, joka otti tämän asian esiin, ja niin sanotun Kari Puron toimikunnassa tähän asiaan sitten pureuduttiin ja päätettiin ryhtyä alentamaan näitä maksutasoja, mutta nyt jälkeen päin näyttää siltä, että toimenpiteet olivat suhteessa vaatimattomia. Onhan tässä toki laki ja moni muukin asia muuttunut, mutta vaikka täällä nyt on kehittyneitä vakuutusaktuaareja, niin täytyy sitten todeta, että kyllä he enemmän ehkä pitävät yhtiön puolta kuin minkään muun puolta, koska työeläkeyhtiöillä yhteensä on 1,5 miljardia tai ehkä miljardi ylimääräistä varallisuutta, joka asiaan ei kuulu ja parantaisi niiden mahdollisuutta sijoittaa varoja.

Ongelmat syntyvät siinä vaiheessa, kun aletaan katsoa, miten nämä varat pitäisi palauttaa. Täällä on puhuttu pk-sektorista, se on oikea sektori, mutta nämähän ovat yksityisiltä yrittäjiltä, työntekijöiltä kerättyjä rahoja, ei näitä voi sektorille palauttaa. Nämä pitää palauttaa jollekin fyysiselle henkilölle tai yhtiölle, ja osa näistä on jo menneen talven lumia. Pienistä yrityksistä 5—6 vuoden aikana katoaa markkinoilta, lopettaa toimintansa — osa saattaa ehkä kirjanpidollisesti jatkaa elämäänsä — puolet, minkä johdosta on mielenkiintoista nähdä, kuinka tämä niin sanottu oikeudenmukaisuus toteutuu tässä asiassa. No-loahan tämä on mielestäni, ainakin jos itse olisin aktuaari ja laskisin näin paljon pieleen, kun tässä on joka vuosi mahdollisuus korjata tätä keräämisperustetta.

Eli kyllähän tämä haiskahtaa vähän siltä, että tässä ei ole haluttu tehdä kaikkea, mitä olisi voitu tehdä oikeudenmukaisuuden vaateen ottaen huomioon. Se, että nyt joudutaan sitten ratkaisemaan tämä palautus, jää kyllä nähtäväksi, miten se tehdään, ja voi olla, että aktuaarit toteavat, että tätä kerta kaikkiaan ei voi palauttaa, että pidetään rahat ja jatketaan alemmalla tariffilla.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Eläkerahastoja tarvitaan ja niiden va-kaus on turvattava. Rahastojen vakaus liittyy laajempaan kysymykseen siitä, miten markkinoiden vakautta parannetaan tai pitäisi parantaa ja miten finanssikriisit jatkossa estetään. Itse tein jo ennen nykyisen talouskriisin alkamista toimenpidealoitteen siitä, että Suomi aktiivisesti edistäisi valuutanvaihtoveron käyttöönottoa kansainvälisissä neuvotteluissa. Esimerkiksi valuutanvaihtoveron säätäminen ja erilaiset toimet markkinoiden vakauden lisäämiseksi ovat onneksi se kestävä tie, jolle on alkanut löytyä ymmärrystä tällä hallituskaudella sekä opposition että hallituspuolueiden piiristä laajalti.

Edustaja Virtanen peräsi mielestäni aivan aiheellisesti perussuomalaisilta omaa ratkaisua siihen, miten tämä käsillä oleva kysymys pitäisi ratkaista. Mitä teidän mielestänne nyt sitten pitää tehdä, jos tämä hallituksen esitys ei ole hyväksyttävissä? Joskus olisi virkistävää kuulla teiltä omia ratkaisuja tai ylipäätään keskustella siitä, miten eri tavoin kysymykset voidaan ratkaista. Minusta on liian helppoa tehdä hylkäysesityksiä näinkin vaikeista asioista. Pitäisi esittää myös omia ratkaisuja.

Keskustapuolue täällä sanoi kannattavansa hallituksen esitystä mutta toivoneensa hallitukselta täsmällisempää aikataulua siitä, millä aikataululla liikaa kerätyt maksut maksetaan takaisin yrittäjille. Tämä on minusta ihan kohtuullinen vaatimus. Itse asiassa myös sosiaali- ja terveysvaliokunta oli sitä mieltä, että ratkaisun on löydyttävä mahdollisimman pian, ja tätähän taisi myös yksimielinen talousvaliokuntakin perätä.

Olennaista tässä hallituksen esityksessä on seikka, jota talousvaliokunta yksimielisessä ja minunkin mielestäni terävässä ja asiaa aika hyvin valaisevassa lausunnossaan alleviivasi. Talousvaliokunta oli nimittäin yksimielinen siitä, että työkyvyttömyyseläkkeistä liikaa perityn tasoitusmaksun palauttamiseksi maksajille, ja ennen kaikkea pienille ja keskisuurille yrityksille, täytyy löytyä oikeudenmukainen ratkaisu mahdollisimman pian. Tämä on varmasti se seikka, mistä olemme kaikki täällä ihan samaa mieltä: näin täytyy toimia. Tarkoituksena on selvittää, miten puskuriin kerätyt varat jakautuvat pienten ja suurten työnantajien kesken. Sekä talousvaliokunta että sosiaali- ja terveysvaliokunta, jossa itse istun, ovat pitäneet tärkeänä, että työkyvyttömyyseläkkeistä liikaa perityn tasoitusmaksun palauttamiseksi maksajille löytyy oikeudenmukainen ratkaisu, ja tosiaankin mahdollisimman pian. Tästä ei vallitse minkäänlaista erimielisyyttä.

Eläkejärjestelmän luottamuksen säilyttämiseksi on tärkeää pitää kiinni liikaa perittyjen maksujen palauttamisesta yrityksille — ennen kaikkea siis pienille ja keskisuurille yrityksille, joita liikaa maksaminen kaikkein eniten kirpaisee — mistä hallitus on luvannut huolehtia ja mitä itsekin pidän erittäin tärkeänä.

Pentti Kettunen /ps:

Arvoisa puhemies! Eläkerahojen sijoittamisessa on lakisääteinen peruste se, että eläkevarat on sijoitettava turvaavasti ja tuottavasti. Nyt, kun on seurannut näitten eläkeyhtiöitten tilinpäätöksiä, näyttää siltä, että tämä kaikilta osin ei ole ihan toteutunut, ja olisikin syytä, että eduskunta jossakin vaiheessa tarkentaisi ja lausuisi siitä, miten tätä lainkohtaa on käytännössä sovellettava.

Minusta oli käsittämätöntä, että kun täällä äänestettiin edustaja Mustajärven esityksen pohjalta, poissa oli salista 74 kansanedustajaa, eli enemmistö oli poissa, ja 73 äänesti "jaa" tämän lakiesityksen puolesta ja lievä vähemmistö äänesti vastaan.

Mutta haluan palata lyhyesti ihan tuohon edustaja Pekkarisen käyttämään puheenvuoroon. Kun kuuntelin edustaja Pekkarisen puheenvuoroa, täytyy todeta, että keskusta näyttää nyt osoittavan suurta katumusta, että he läksivät vuonna 94 mukaan viemään Suomea Euroopan unionin ja sen rahaliiton jäseneksi. Edustaja Pekkarinen ja keskusta edustavat näissä asioissa näköjään niin sanottua myöhäisempää herännäisyyttä, ja tähän sopiikin lainaus Isosta kirjasta: "Heillä oli silmät, mutta he eivät nähneet. Heillä oli korvat, mutta he eivät kuulleet."

Markus Mustajärvi /vr:

Puhemies! Vielä tästä laajemmasta kehyksestä, siitä, millä suomalainen eläkejärjestelmä turvataan, koska se keskustelu on jäänyt minun mielestä aivan liian vähäiseksi.

Avainsana ja ehdoton edellytys on se, että työllisyyttä saadaan parannettua. Ensinnäkin työuria kyetään jatkamaan alusta, keskeltä ja lopusta, ja se vaatii aktiivista työllisyyspolitiikkaa aivan eri lailla kuin mitä tänä päivänä Suomessa harjoitetaan. Se vaatii sitä, että työelämää pystytään parantamaan niin, että ihmiset viihtyvät työssään, kokevat työnsä mielekkääksi eivätkä pakene eläkkeelle heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Se tarkoittaa sitä, että huolehditaan siitä, että opiskelumahdollisuuksia on riittävästi ja oikeilla aloilla ja että nuoret kyetään kytkemään työmarkkinoille mahdollisimman pian ja että nuorten yhteiskuntatakuusta, joka jää osin kuolleeksi kirjaimeksi, siirryttäisiin ihan oikeaan työpaikkatakuuseen nuorille. Se vaatii edelleen sitä, että vajaakuntoiset pystytään saamaan entistä paremmin työmarkkinoille ja että on joustavia eläkeratkaisuja niin, että voi olla osaksi töissä, osaksi eläkkeellä ja kartuttaa niitä eläkerahastoja silläkin tapaa ja vielä sitä, että perhe-elämä ja työ ja myöskin opiskelu kyetään yhteensovittamaan niin, että ei ole aina joko—tai-valintatilanne, vaan että voi hyvin vapaasti ja joustavasti siirtyä työelämään tai sieltä vähäksi aikaa pois: voi olla osittain työelämässä, osittain opiskelemassa, osittain eläkkeellä. Tällä tapaa sitä kokonaistyöllisyysastetta saadaan nostettua.

Toinen asia on se, että myöskin näitä eläkevaroja voidaan sijoittaa ja tulee sijoittaa suomalaisiin, kotimaisiin investointeihin nykyistä paljon enemmän.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Turunen epäili, että demareille tämän lain valmistelussa kelpaa suurin piirtein kaikki. Asia ei nyt ihan näin ole, vaikka meillä seinät leveällä ja katto korkealla monta kertaa onkin asiassa. Meille kelpaa ainoastaan ja vain kunnollinen, hyvä valmistelu lakia valmistellessa, kuten tässä myös on tehty, ja se iso asiahan täällä on takana, että vakuutusmaksujen kohtuullisella tasolla pitäminen on tämän lain tarkoitus.

Ihan yhteen yksityiskohtaan myöskin Turusen puheessa: Edustaja epäili, että syntyy kilpailuetua, ja talousvaliokunnassahan tätäkin asiaa käytiin myös kuulemisten muodossa läpi. Jos muistan oikein — ja muistan — niin kyse oli eläkesäätiöistä, epäiltiin, että ne jäävät tässä jalkoihin. Kuitenkin asiantuntijakuulemisessa minulle ja monelle muulle tuli se käsitys, että tällaista kilpailuetua näille isoille yhtiöille ei suinkaan ole syntymässä. Tämän halusin vielä tässä vähän niin kuin niin sanotusti oikaista.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt olivat oikeassa järjestyksessä kyllä puheenvuorot.

Edustaja Virtanen, joka nyt poistuikin salista, kysyi, miksi perussuomalaiset eivät tee muutosesitystä sen sijaan, että ehdottavat sitten lakiesitystä hylättäväksi. Ihan pikaisenkin harkinnan jälkeen tämä muutosesitys pitäisi sisällään lähes koko lakiesityksen, joten on järkevämpää hylätä koko esitys ja valmistella se uudestaan.

Tässä on puutteena ollut nimenomaan tämä valmistelu. Asioita ei ole perusteltu, niissä ei ole ollut laskelmia. Tai jos on ollut laskukaavoja, ne on kalibroitu. Täällä sotketaan tämä kilpailuneutraliteetti erilaisten laitosten välillä. Tässä on merkittävät valvonnalliset heikentämiset, nimenomaan katevalvonnan määrällinen valvonta heikkenee, ja kyllä tässä on kysymys ihan pientyönantajien rahojen kaappauksesta sijoitustoiminnan riskipuskuriksi.

Edustaja Kärnälle täytyy palauttaa mieleen, että näissä kilpailuneutraliteettiongelmissa, jotka talousvaliokunnankin käsittelyssä tulivat esille — Kilpailuvirastohan antoi siitä oman lausuntonsa — jäävät eläkeyhtiöt keskenään erilaiseen kilpailuasemaan riippuen siitä, kuinka paljon yhtiöllä on sitä tasoitusmäärää. Sen lisäksi, että yhtiöt ovat keskenään erilaisessa kilpailuasemassa, säätiöt suhteessa yhtiöihin ovat heikommassa asemassa. Siinä säätiöille tosiaan annetaan sitten valtuudet kerätä työnantajilta säätiöille tasoitusmäärää, jota niillä tällä hetkellä ei ole, mutta senkin maksumieheksi joutuvat sitten työnantajat ja tässä tapauksessa just tariffin piirin kuuluvat pientyönantajat.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Minulla ei ollut tilaisuutta koko ajan seurata keskustelua, mutta muutama kommentti.

Ensinnäkin se täytyy kyllä sanoa, että hallituksen esityksen taloudelliset perusteet ja perustelut eivät nyt ole kovin, sanoisiko, seikkaperäiset. Olisi toki voinut toivoa vähän seikkaperäisempiä ja enemmän selventäviä perusteluja niin, että kun lukija, kuka tahansa kansalainen, ne käy lävitse, niin hän saisi sen kuvan siitä taloudellisesta kehikosta ja niistä vaikutuksista, mitä tämä esitys niihin tullessaan tuo.

Mitä sitten tulee tähän kilpailuneutraliteettiin, niin minä olen kyllä edustaja Kärnän kanssa tässä samaa mieltä siitä, että on olemassa säätiöitä ja säätiöitä ja kassoja ja kassoja ja yhtiöitä, ne toimivat eri toimialoilla. Olen käyttänyt tällaista ilmaisua, että tottahan se on, että jos joku eläkekassa on vakuuttanut leijonankesyttäjät, niin kyllähän se riski, että siellä jotain tapahtuu, on ihan eri luokkaa kuin valkokaulustyöntekijällä jnp., siis sellaisella kassalla tai säätiöllä, joka on vakuuttanut nimenomaan jonkun tyyppisen valkokaulustyöntekijän. Tämähän todettiin myöskin valiokunnan käsittelyssä, että on toimialoja ja toimialoja, joilla riskit ovat ihan erilaisia, ja tästä sitten osin seuraa se, että se näyttää ikään kuin neutraliteettia ei välttämättä olisi erityyppisten yritysten välillä.

Mitä vielä tulee näihin pieniin yrityksiin, niin minä täällä ilmaisin väärin edellisessä puheenvuorossa itseäni, kun sanoin, että on hyvä, että tämä nyt katsotaan. Olin sanomassa, että sen takia äänestin sen valiokuntaan viemisen puolesta, että se katsottaisiin. Mutta niin kuin kaikki tiedämme, äskeisessä äänestyksessä se esityshän ei mennyt läpi, jotta tämä olisi voinut perustuslakivaliokuntaan mennä.

Minä kuitenkin uskon ja luotan, että tämä Telan työryhmä... Ja jos ei se etene sitä kautta kolmikantaisesti tämä palautuksen oikeaan kohtaan asettaminen, niin sitten sosiaali- ja terveysministeriön pitää ottaa se asia hyvin vahvasti suoraan omaan hanskaansa.

Minä luotan, että jos kerran työnantajat, kun ovat mukana tässä, mukaan lukien Suomen Yrittäjät, hyväksyvät sen mallin, millä tavalla se ylipalautus palautettaisiin, niin ei minulla ole kyllä mitään syytä epäillä, etteikö se sen jälkeen olisi kohdallaan. Luotan tässä siihen. Jos ei sitten näin tapahdu, niin silloin totta kai täytyy palata asiaan uudestaan.

Mitä muuten tulee siihen, pitäisikö tämä koko homma hylätä, niin vaihtoehtona on se, että nykyjärjestelyllä mennään eteenpäin, ja nykyjärjestely on kiistatta huonompi kuin se, mitä tämä tullessaan tuo, nyt käsittelyssä oleva esitys. Tämä on se syy, minkä takia esimerkiksi itse asetun sitten puoltamaan tätä esitystä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kettusta minä aina arvostan, että hän käyttää ihan mielenkiintoisia puheenvuoroja täällä. Mutta nyt ei sattunut ihan kohdalleen hänen äskeinen tulkintansa siitä, mitä mieltä Suomen keskusta on ollut EU:n ja sitten euron perustamisesta. Ihan pöytäkirjoja varten kertaan, miten asiat menivät.

Suomen Keskusta kannatti Suomen EU-jäsenyyttä, enemmistö meistä kannatti Suomen EU-jäsenyyttä: eivät kaikki, eivät puoluekokouksessa kaikki eivätkä täällä eduskunnassa aikanaan suinkaan kaikki kannattaneet, mutta enemmistö meistä kannatti, minä mukaan lukien, Suomen EU-jäsenyyttä.

Mutta yhtä selvää on se — kun mainitsitte, että me kannatimme sekä EU-jäsenyyttä että euroa — että me emme kannattaneet Suomen euroon liittymistä. Niin kuin Ruotsikin, joka liittyi EU:hun, kansanäänestyksen jälkeen päätyi siihen, että se ei halua liittyä euroon, ja niin olisi pitänyt meidänkin, Suomenkin, menetellä, ja tätä tarkoittavan esityksen Suomen Keskusta teki vuonna 1997. Siitä eduskunnassa äänestettiin, mutta me hävisimme sen äänestyksen.

Tämän korjauksena ja tarkennuksena esitän.

Olen samaa mieltä siitä, että se oli väärä ratkaisu monessa mielessä. Tämmöinen yhteisvaluutta-alue on elääkseen pitemmän päälle aivan mahdoton. Ei ole mitään edellytyksiä selvitä pitkän päälle niin erilaisten maitten samassa valuuttaunionissa ilman yhteistä finanssiunionia. Jos finanssiunioni tehdään yhteinen, niin kyllähän sitä sitten siinä porskutellaan samassa valuutassa, ei siinä sitten ole ongelmaa. Mutta sellaista ei Suomen Keskusta, enkä minä henkilökohtaisesti liioin, missään tapauksessa kannata tai halua.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun tässä valiokunnan puheenjohtaja toi esille tätä kilpailuneutraliteettiasiaa, niin tarkentaisin sen verran, että tässä ei ole kysymys kyllä leijonan kesyttämisestä eikä mistään muistakaan vaarallisista ammateista, vaan kysymys on sijoitustoiminnan riskinottokyvystä eli siitä, kuinka paljon on käytettävissä tasoitusmäärää laitettavaksi siihen puskuriin, jota käytetään sitten myöskin vakuutusliikkeen puskurin lisäksi sijoitustoiminnan riskien kattamiseen. Tästä on kysymys. Eli tasoitusmäärän suuruudesta on kysymys, ei niinkään leijonan kesyttämisestä, ja tätä tasoitusmäärää on eri tavalla eri yhtiöillä käytettävissä.

Mitä tulee sitten näihin säätiöihin, niillähän ei ole tällä hetkellä sitä ollenkaan. Tässä hallituksen esityksessä nyt annetaan sitten säätiöille mahdollisuus kerätä sitä tasoitusmäärää, mutta se ei tule koskaan olemaan vertailukelpoinen yhtiöitten kanssa, varsinkaan niitten yhtiöitten kanssa, joilla on paljon tätä tasoitusmäärää, mutta tämäkin tulee sitten maksuna työnantajille. Niin kuin on sanottu, tässä nyt nimenomaan pientyönantajat maksavat enemmän tätä maksua ja säätiöitten kautta se tulee myöskin sitten maksettavaksi työnantajille.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä perusteet tähän lain tekemiseen on mielestäni se syy, minkä takia olen tätä kannattamassa. Työeläkemaksuihin kohdistuva nousupaine on varsin suuri, ja tällä keinolla, yhdistämällä nämä kaksi, saadaan sitten tätä vakavaraisuutta parannettua niin, että se sijoitustoiminta toimii nykyistä paremmin. Tähän on tietenkin vaikuttanut myöskin se, että meillä on ollut tähän mennessä tämä väliaikainen laki käytössä, ja nyt sitten saadaan tällä muutoksella pysyvä lainsäädäntö.

En ihan allekirjoita oppositiopuolueiden, erityisesti perussuomalaisten, kuvaamaa riskiä siitä, mikä olisi tässä nyt sitten tuhoamassa koko työeläkejärjestelmän, kun yhdistetään nämä kaksi ja saadaan vakavaraisempi tausta tälle järjestelmälle.

Toinen kritiikin kohde on ollut sitten se, että pienet yhtiöt ovat maksaneet liikaa. Mutta kaikkien niiden asiantuntijatahojen, joilta asiaa kysyttiin, vastaus oli se, että nykyiselläkin lainsäädännöllä voidaan purkaa niitä maksuja jo tälläkin hetkellä, ja näin on nyt jo tehty, jotenka siihen ei tätä uutta lakia tarvittaisi. Mutta tämän uudenkin lain perusteella sitä purkamista pienten yhtiöiden hyväksi voidaan yhä edelleen jatkaa, jotenka tämäkin syy romuttaa koko tämä lainsäädäntö on mielestäni tarpeeton ja turha.

Pentti  Kettunen  /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkariselle on todettava, että kyllähän se vuosi 1994 näissä asioissa oli todella ratkaiseva. Suomen Keskusta ratkaisi omalla päätöksellään, puoluekokouspäätöksellään, sen, että Suomi meni Euroopan unionin jäseneksi, ja kyllä keskustan toimijoiden piti ymmärtää, mistä on kysymys siinä vaiheessa jo heti. Kysymyksessä oli se, että kokoomus ja sosialidemokraatit halusivat viedä Suomea eurooppalaiseen liittovaltioon, jonka eräs peruslähtökohta on se, että on sama valuutta koko tällä alueella. Kyllä keskustan piti tämä ymmärtää. Teillä oli omassa piirissänne hyvä neuvonantaja, tohtori Keijo Korhonen, joka kertoi teillekin täysin kaikki nämä asiat, mihin ollaan menossa, jos keskusta lähtee tälle tielle, ja keskusta varoituksista huolimatta lähti.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Nyt totean tässä vaiheessa keskustelua, että tämä poliittisen historian muistelu saa jäädä kyllä vähän vähemmälle. Mutta edustaja Pekkariselle lyhyt vastauspuheenvuoro vielä.

Mauri Pekkarinen /kesk:

No, jos puhemies paikan päältä sallii, niin on se sitten aika vinhasti ajateltu, että sen takia, että keskustan olisi pitänyt arvata, että nämä viekkaat kokoomuslaiset ja demarit sitten myöhemmin kuitenkin vievät meidät myös siihen seuraavaan askeleeseen, siihen euroon, niin siitä syystä meidän olisi pitänyt vastustaa sitä hyvää ja välttämätöntä askelta, että Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi. No ei nyt, edustaja Kettunen, sentään näin. (Pentti Kettunen: Saanko kirjallisena?) Se oli luontevaa ja oikein, että me menimme mukaan EU:hun, mutta väärin oli se, että Suomi vietiin, kun vielä muut pohjoiset maat jäivät euroalueen ulkopuolelle, vielä ilman kansanäänestystä näin epäsopivaan yhteisvaluutta-alueeseen. Siitä virheestä me olemme samaa mieltä, mutta keskusta ei koskaan sitä kannattanut, eikä noin viekas voinut olla, että se olisi pitänyt arvata, mitä kaikki muut oikein loppujen lopuksi ennen pitkää ajattelevat.

Yleiskeskustelu päättyi.