Täysistunnon pöytäkirja 61/2012 vp

PTK 61/2012 vp

61. TIISTAINA 5. KESÄKUUTA 2012 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Taiteen edistämiskeskuksesta, valtion taiteilija-apurahoista annetun lain muuttamisesta ja alueiden kehittämisestä annetun lain muuttamisesta

 

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa herra puhemies! Tämän lain myötä Taiteen keskustoimikunta muuttuu Taiteen edistämiskeskus-virastoksi. Tällä uudistuksella on pitkä historia. Se on alun perin lähtenyt liikkeelle nimenomaan Taiteen keskustoimikunnan toivomuksesta. Tätä asiaa on käsitelty edellisellä vaalikaudella, ja siitä on tehty myös lakiesitysluonnos, mutta sitä ei koskaan tuotu perustellun kritiikin vuoksi edes eduskuntaan asti.

Hallitusohjelmaan on kirjattu se, että Taiteen keskustoimikunta muuttuu Taiteen edistämiskeskukseksi ja näiden taidetoimikuntien toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa, joten tässä vaiheessa on järkevä saumakohta saada uusi Taiteen edistämiskeskus käyntiin. Sen vuoksi ryhdyimme opetus- ja kulttuuriministeriössä pikaisesti selvittämään, millä tavalla me pystymme parantamaan sitä viime kauden esitystä ja tekemään sellaisen esityksen Taiteen edistämiskeskuksesta, joka tyydyttäisi laajasti taidekenttää.

Avoimesti valmisteltiin, aloitettiin laajalla kuulemisella, vuorovaikutuksella, ja on huomioitu laajasti se kritiikki, jota tuli edellistä esitystä kohtaan ministeri Wallinin aikana. Paljon on myös huomannut, että on vääriä tietoja liikkeellä tämän lain sisällöstä. Ja nyt lyhyesti käyn läpi nämä keskeiset asiat, mitä tässä laissa on, jotta korjaantuu myös näitä väärinkäsityksiä, joita julkisuudessa tai yhteydenotoissa on ollut.

Tällä lailla perustetaan siis Taiteen edistämiskeskus, joka on virasto. Viraston päätökset jatkossa: on valmistelu, on esittely, on valitusmahdollisuudet. Taiteen edistämiskeskus korvaa nykyisen TKT-viraston, niin kuin olen sanonut, ja nykyisen TKT:n taidetoimikunnan korvaa taideneuvosto. Tähän asti Taiteen keskustoimikunnan on nimittänyt valtioneuvosto, taideneuvoston tulee nimittämään ministeri. Eli päätöksentekoa viedään lähemmäksi taidekenttää, ja näin voidaan taiteen autonomiaa vahvistaa.

Taideneuvostoon tullaan nimittämään taiteen ammattilaisia, laaja-alaisia taiteen tuntijoita. Se ei tule olemaan mikään virkamieselin, vaan nimenomaan taiteen tuntijoita, taiteen osaajia, taiteen ymmärtäjiä. Taideneuvosto tulee nimittämään taidetoimikunnat. Aikaisemmassa esityksessä taidetoimikuntien määrää oltiin vähentämässä. Tässä esityksessä sitä ei tehdä, vaan on mahdollisuus perustaa vastaava määrä taidetoimikuntia kuin tähän asti. Tämä oli yksi keskeinen kritiikin kohde.

Toinen kritiikin kohde oli se, että tässä edellisen vaalikauden esityksessä alueellisten taidetoimikuntien määrää oltiin vähentämässä. Tässä esityksessä lähdin heti alussa, käytyäni läpi kritiikin, liikkeelle siitä, että esityksellä ei vähennetä taidetoimikuntien eikä alueellisten taidetoimikuntien määrää. 13 alueellista taidetoimikuntaa säilyy tässä, joilla on tärkeä alueellinen rooli. Näistä molemmat tekevät vertaisarviointia, joka on oleellinen tehtävä: taidetoimikunnat valtakunnallista vertaisarviointia ja aluetoimikunnat alueellista vertausarviointia.

Alueellista taiteen edistämistyötä tekevät ennen muuta läänintaiteilijat, jotka juhlivat 40-vuotisjuhlaa tänä keväänä. Tässä esityksessä läänintaiteilija-nimi oltiin korvaamassa muistaakseni nimellä alueellinen taidekoordinaattori — tämmöistä nykyaikaista hallintokieltä. Minä muutin tämän nimen takaisin läänintaitelijaksi. Se on hyväksi koettu, hyvin tunnettu nimi ja kuvastaa, vaikka läänit ovat nykyään isompia kuin aikaisemmin, sitä työtä, mitä läänintaiteilijat tekevät: taiteenedistämistyötä alueellaan. Heitä on tällä hetkellä 42, jatkossakin tulee olemaan. Ja heidän tehtävänsä on nimenomaan alueella tehdä tätä taiteenedistämistyötä.

Se, mistä varmaan eduskunta tulee keskustelemaan jonkun verran, on alueellisten toimipisteiden määrä. Tässä laissa ei määritellä, kuinka monta alueellista toimipistettä pitää olla, tai asetuksella tulla määrittelemään sitä, vaan virastolle annetaan... — kun tämän koko lain ajatus on se, että viedään päätöksentekoa lähemmäksi ruohonjuuritasoa, lähemmäksi taidekenttää, taiteen autonomiaa lisätään, toisaalta luodaan virasto, jossa on selkeä esittely, selkeä valmistelu, selkeä päätöksenteko ja valitusmahdollisuus. Tätä ei tässä päätetä, että mikä tulee määrä olemaan, sitä ei kirjata lakiin eikä asetukseen. Taustaksi olemme pyytäneet Taiteen keskustoimikunnalta ajatuksen siitä, mikä se määrä voisi olla, koska myös se haluttiin avoimesti tähän eduskuntakäsittelyyn tuoda. Ja taiteen näkökulmasta 8 voisi olla hyvä määrä näiden aluetoimipisteiden osalta. Ajatus on se, että kun tällä hetkellä niissä taitaa olla noin 2,4 työntekijää per aluetoimipiste, niin saataisiin vähän isompia aluetoimipisteitä. Tässähän on ajatuksena nimenomaan se, että pystytään tämä sama valmistelija—esittelijä-rooli löytämään näille toimipisteille.

Aluetoimipisteiden tehtävä on jossain määrin edistää alueellista taidetoimintaa, mutta ennen muuta tämä tehtävä on nimenomaan läänintaiteilijoilla ja alueellisilla taidetoimikunnilla, ja tämä on enemmän viranomaistoimintaa. Mutta tämä on varmaan asia, joka keskusteluttaa ehkä eduskuntaa, ei niinkään taidetoimikuntaa.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tässä tiiviisti, mistä tässä esityksessä on kysymys.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy jakaa aivan kättelyssä kiitosta siitä, että ministeri itse on tullut tänne paikalle esittelemään tätä lakia. Kieltämättä heti tuossa esittelypuheenvuorossa tuli esille niitä asioita, joita itsellenikin tuota lakia ja sen taustalla olevia muistioita lukiessa on esille tullut, ja toivonkin nytten vielä, että tässä keskustelun aikana myös vastauksia näihin muutamiin kysymyksiin tulee, joita aion nostaa esille.

Arvoisa puhemies! Ihan muutamia hajahuomioita. Kun nyt todella tätä lakitekstiä, sen taustalla olevia muistioita ja asetusluonnosta lukee, niin väistämättä itselleni ainakin on tullut sellainen ajatus, että nyt tässä on kyllä käsillä lakiesitys, joka itse asiassa olisi ehkä syytä vetää uudempaan valmisteluun, tai ainakin valiokuntakäsittelyssä nyt hyvin tarkoin pitää tähän perehtyä, mikä vaikutus tällä kaiken kaikkiaan on esimerkiksi alueitten kannalta. Nythän näyttää siltä, että kun tämän lakiesityksen sinällään lukee, niin se näyttää monella tavalla ihan kohtuullisen hyvältä, mutta sitten, kun näitä taustalla olevia muistioita tai asetusluonnosta katsoo, herää aika monia kysymyksiä.

Ministeri tuossa totesi, että tätä esitystä tehtäessä on kuultu hyvin laajasti monia asiantuntijatahoja. Kun tarkastelee itselle tulleita yhteydenottoja monista eri taiteen piireistä, alueellisista taiteen, kulttuurin piireistä, niin sieltä taas viestitään sitä, että tässä hyvin vahvassa virkamiesvalmistelussa itse asiassa kulttuurin ja taiteen asiantuntijasektoria on kuultu kovin huonosti. Eli niitä ajatuksia ja esityksiä, joita siellä on nostettu esille, ei kuitenkaan ole sitten otettu kovin vahvasti tuohon lakiesitykseen tai asetusesityksiin mukaan.

Yksi suurimmista kritiikeistä, joka tästä nousee esille, on se, että tämä esitys keskittää aika tavalla. Esitys ehdottaa siis vallan keskittämistä Taiteen edistämiskeskus -nimiselle virastolle ja kuusijäseniselle taideneuvostolle, ja tämä lakiesitys esittää hyvin vahvaa vallansiirtoa pois alueelta. Eli toisin sanoen tämä esitys keskittäisi monia toimintoja suoraan Helsinkiin. Ainakin omasta näkökulmastani tämä suunta on monella tavalla täysin väärä.

Itse näen, että vastuuta ja resursseja taiteen ja kulttuurin edistämisessä tulisi pikemminkin siirtää alue- ja paikallistasolle, jotta taiteen ja kulttuurin avulla pystyttäisiin nykyistä paremmin tukemaan alueitten kehitystä, yhteisöjen koheesiota, hyvinvointia ja taiteilijoitten työskentelyedellytyksiä sekä vahvistamaan elinkeinojen kehitystä luovilla aloilla ja muillakin aloilla taiteen ja kulttuurin avulla. En näe järkevänä sitä, että 13 alueellisesta taidetoimikunnasta siirryttäisiin 8 aluetoimipisteeseen. Mieluumminkin meidän tulisi tavoitella maakunnallisia toimipisteitä tai maakunnallisia taidetoimikuntia, jotka myös nimitettäisiin maakunnallisesti. Tai jos sitten halutaan jotain muutosta, niin tässä yhteydessä voitaisiin vahvistaa ely-keskusten mahdollisuuksia hoitaa niille laissa annettuja kulttuurinedistämistehtäviä. 15 alueellista substanssiosaajaa taidetoimikunnista tässä vaihtoehdossa tulisi sitten siirtää tuonne ely-keskuksiin. Elyissähän on taideasiantuntijan työpariksi mahdollista ottaa valtionosuuspäätöksiä tekeviä virkamiehiä, joita siellä on jo sitten myös entuudestaan.

Itse näen, että keskusjohtoisuus haittaa tällaista alueellista kehitystyötä sekä taiteellisen ja kulttuuritoiminnan ohjaamista, eli nimenomaan haittaa taiteellisten ja kulttuuriohjelmien ohjaamista alueitten omista lähtökohdista, jos taidetoimikunnat nimetään Helsingistä, ei maakuntien liittojen tai maakunnan toimesta, kuten tähän asti on tehty. Minä katson, että alueilla tulee olla mahdollisuus itse linjata ja painottaa toimintaansa alueen omiin olosuhteisiin ja maakunnan kehittämisprioriteetteihin perustuen. Eli näen kyllä vahvasti niin, että tässä esityksessä nyt halutaan hyvin keskittää tätä valtaa tänne keskuksiin. Näen sen hyvin kielteisenä.

Vielä jos ajatellaan Kainuun osalta, oman kotimaakuntani osalta, täällä on esitetty ja ehdotettu, että kulttuurimaakunta Kainuun ja Joensuun taidetoimikunnat liitettäisiin uudistuksessa yhteen. Tämä on aika erikoinen esitys. Kainuu kaikessa muussa kuitenkin toimii hyvin vahvasti yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan, Oulun kanssa. En millään voi ymmärtää sitä, että tässä nyt yhtäkkiä muutettaisiinkin sitten yhteistyösuunta tuonne Pohjois-Karjalaan ja Joensuun suuntaan.

Kaiken kaikkiaan näyttää valitettavasti siltä, että kun katsoo noita lakiesitystä, lisämuistioita ja asetusluonnosta, niin kyllä tämä lakiesitys on aika vahvasti tehty kirjoituspöydän ääressä. Sen takia toivonkin, että nyt valiokuntakäsittelyssä tätä lakiesitystä katsotaan hyvin tarkoin ja suurella herkkyydellä ja sellaisella herkkyydellä, että tähän lakiesitykseen ollaan myös valmiita tekemään mittavia muutoksia. Toivon myös, että valiokuntakäsittelyssä kuullaan hyvin laajasti alan asiantuntijoita ympäri Suomen.

Elisabeth Nauclér /r:

Ärade herr talman! Den proposition vi nu har framför oss har många arbetat väldigt länge med och åsikterna har gått isär. Det handlar om att modernisera ett system som är från 60-talet och för det inrättas ett ämbetsverk med namnet Centret för konstfrämjande. I anslutning till centret ska det finnas ett förtroendeorgan med självständig beslutanderätt, nämligen konstrådet, statliga konstkommissioner, regionala konstkommissioner och särskilda nämnder. Inte så lätt att hänga med i svängarna för den vanlige lagstiftaren.

Konstens autonoma ställning föreslås bli stärkt. Den kollegiala bedömningen bevaras inom förtroendeorganens beslutsfattande sägs det i propositionen. Det är lättare att få ett grepp om och verkar vara en bra lösning. Likaså att beslutsrätten överförs från statsrådet och ministeriet till konstrådet är bra.

De stora linjedragningarna och syftet med förändringarna kan man förstå utan att vara specialist på området. Men för den som inte har erfarenhet av arbete inom den här sektorn är en del svårförståeligt helt enkelt därför att så många frågor ska regleras i en förordning som man inte ännu sett något textförslag till. Det kommer knappast att vara möjligt för utskottet heller att göra en bedömning av de olika bestämmelserna utan att få veta hur förordningen ska se ut.

Det som oroat många av de som arbetat länge inom den här sektorn är den begränsning av antalet konstkommissioner som föreslås i 6 §. Den nuvarande praxisen om nio konstkommissioner har väckt diskussioner på grund av sammanslagningar som många funnit märkliga. Hit hör sammanslåendet av media med fotokonst och cirkus med danskonst. Vem talar då för vem kan man fråga sig.

Det finns anledning för utskottet att närmare se på antalet konstkommissioner, sektioner och hur detta kommer att återspeglas i förordningstexten, som alltså inte finns att tillgå ännu. Jag förstår att tanken är att ha ett flexiblare system, men det innebär inte att det inte borde presenteras vid riksdagsbehandlingen av lagen eftersom det skapat en sådan osäkerhet hos de berörda.

Andra exempel på frågor som är öppna, men som ska regleras i förordningen och som utskottet borde bekanta sig med är just de så kallade regionala filialerna, som är ett oskrivet blad som vi hörde. Ytterligare vill jag påpeka på något som jag anser att utskottet borde se på, och det är förslaget att Centret för konstfrämjande, förutom konstfrämjande uppgifter ska handha vissa kulturfrämjande uppgifter. Vad som exakt menas med det är svårt att utröna.

Det, som sagt var, är glädjande att ministern är här på plats och kanske minister Arhinmäki närmare kan förklara för oss vad kulturfrämjande uppgifter ska innebära.

Det är som ledamot Korhonen sade många frågetecken och det är viktigt att utskottet tar tag i de här sakerna och att de konstutövande själva får komma till tals också vid utskottsbehandlingen, då det fortfarande är så mycket oklart.

Herr talman! Jag uppmanar utskottet att bereda propositionen på ett sådant sätt att riksdagen får en bild av helheten innan lagen antas.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnä kiitokset ministerille hyvästä esittelystä. Tämä on vaikea, monimutkainen asia, ja tuntuu siltä, että tässäkin vaiheessa ovat jo monella menneet nyt sekaisin nämä alueelliset taidetoimikunnat ja alueelliset toimipisteet. Muun muassa edustaja Timo Korhonen maalaili tuossa jo kauhukuvia siitä, että alueellisia taidetoimikuntia oltaisiin vähentämässä, mutta niinhän tämä hallituksen esitys ei suinkaan esitä, vaan tämä nimenomaan korostaa sitä, että nämä 13 alueellista taidetoimikuntaa säilyvät.

Sen sijaan kysymys, mistä ministerikin jo vähän vihjasi, tulee olemaan näiden toimipisteiden yhdistämisestä, ja se on varmasti se, mikä meitä täällä tulee sitten myöhemmässäkin vaiheessa keskusteluttamaan. Kysynkin nyt ministeriltä, mikäli äsken ette siitä vielä puhunut: millä tavalla ja milloin nämä alueelliset toimipisteet tullaan sitten kertomaan, kuka sen ratkaisun tekee, ja onko siinä meillä valiokunnassa tai missään muualla asiaan mitään sanomista?

Kokonaisuutena tämä esitys on hyvä. Se tuo paljon parannuksia tähän, enkä näe myöskään uhkakuvana sitä, että millään tavalla valta keskittyisi tässä asiassa pääkaupunkiseudulle, päinvastoin, mutta hyvänä näen myös tämän läänintaiteilijoitten säilymisen. Se on herättänyt paljon huolta ja harmia jo maakunnissa, ja se, että jo instituutioksi muodostunut läänintaiteilijajärjestelmämme jatkaa hyvää työtä ja olemassaoloaan, on tärkeä asia.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Minä voin monilta osin yhtyä edustaja Timo Korhosen puheeseen ja jakaa ne näkemykset ja huolet, mitkä hän puheessaan toi esille.

Aluetoimipisteitä ollaan vähentämässä, niin kuin sanottu, 13:sta 8:aan, ja tietysti kokonaisuuskin kiinnostaa, mutta erityisesti eteläsavolaisena kansanedustajana kiinnostaa Etelä-Savon tilanne, ja siitä taustamateriaalista, mitä on käytettävissä, Etelä-Savon liitto ollaan yhdistämässä Kymen liittoon ja Etelä-Karjalan liittoon ja Päijät-Hämeen liittoon, josta kyllä kieltämättä tulee suhteellisen iso tai suhteettoman iso alue, ihan miten sen nyt käsittää, ja toimipistepaikaksi on ehdotettu sitten Kouvolaa tai Mikkeliä. Kyllä minä mielelläni näkisin, että tämä alue olisi paljon tai ainakin puolta pienempi niin, että myös Kouvolassa sekä Mikkelissä voitaisiin nämä aluetoimipisteet säilyttää, ja kyllä toivoisin, että valiokuntakäsittelyssä hyvin tarkasti harkittaisiin näitä alueita, kokonaisuuksia ja näitä aluetoimipisteitä, kuinka ne voi järkevästi tehdä niin, etteivät ne alueet menisi liian suuriksi.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä säädetään siis laki Taiteen edistämiskeskuksesta, kuitenkin niin, että taiteen autonomiaan liittyvä vertaisarviointi turvataan. Nämä ovat tosi tärkeät sanat, vertaisarviointi turvataan siis.

Taideneuvostolla on paljon valtaa. Neuvoston kokoonpanolla on suuri merkitys, ja ministeri Arhinmäki tässä jo lupailikin, että alueellinen taidetoiminta ei tämän esityksen myötä tulisi kärsimään.

Tässä uudistuksessa viittaan näihin 13 toimikuntaan. Toimikuntien määrän väheneminen 8:aan kyllä vähän arveluttaa. Tässä pitää olla aina kaikki aistit valppaina, mihin tämä käytännössä johtaa.

Sitä vastoin valtion avustus- ja apurahojen päätöksiin liittyvä avoimuuden lisääminen on aina kannatettavaa.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajat! Tämä on monipolvinen rakenne, ja minä ymmärrän sen vuoksi, että esittelystä huolimatta tässä menevät vähän niin kuin sanat sekaisin, senat sakaisin. Painotan nyt, että alueellisten taidetoimikuntien määrää ei olla vähentämässä, vaikka se tuli useissa puheenvuoroissa huolenaiheena esiin. Nimenomaan siinä edellisellä hallituskaudella, edellisellä eduskuntakaudella olleessa esityksessä niitä oltiin vähentämässä. Mutta nimenomaan ministerinä linjaukseni oli se, että alueellisten taidetoimikuntien määrää ei tulla vähentämään eli ne samat 13 aluetoimikuntaa tulevat säilymään, mitkä ovat olleet tähänkin asti, ja nimenomaan näiden aluetoimikuntien tehtävä on alueellisesti tehdä vertaisarviointia mutta myös mahdollisuuksien mukaan edistää alueellisesti taidetta.

Toinen alueellisesti taiteen edistämisessä aivan keskeinen on läänintaiteilijat, heidän se ihan perustyönsä. Moni ajattelee, että läänintaiteilija nimenä kuulostaa siltä, että tehtävä olisi tehdä taidetta itse. Nämä ovat taiteilijoita, jotka saattavat tehdä sitäkin, mutta ennen muuta läänintaiteilijan tehtävä on edistää, viedä eteenpäin alueella taidetta.

Edustaja Timo Korhonen pelkäsi, että tämän esityksen ajatuksena on keskittäminen. Kyllä tämä lähtökohta on pikemminkin ollut taiteen autonomian lisääminen, sen päätöksenteon vieminen matalammalle tasolle. Tähän astihan Taiteen keskustoimikunnan ja taidetoimikunnat on nimittänyt valtioneuvosto. Nyt ajatuksena on, että taideneuvoston nimittää ministeri ja taideneuvosto itse eli taiteilijat itse nimittävät taidetoimikunnat, valtion taidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat, eli päinvastoin tässä ei ole ajatuksena keskittää esimerkiksi valtioneuvostolle tai kenellekään muulle vaan viedä lähemmäksi taidekenttää entisestään päätöksenteko.

Taideneuvostossa ei tule olemaan 6:ta jäsentä vaan lakiesityksen mukaan puheenjohtaja ja 6—8 jäsentä eli 7—9 jäsentä, eli siitä tulee varsin laaja. Näiden taidetoimikuntien määräksi, jota edustaja Nauclér kysyi, on tässä määritelty 7—10. Ajatus on se, että siinä on mahdollisuutta rakentaa erityyppisiä. Ongelma on ollut se, että nyt näiden valtion taidetoimikuntien kohdalla, kun taidekenttä muuttuu, nousee uusia taidelajeja, joiden on vaikea löytää vanhassa taidetoimikuntakentässä ehkä paikkaansa. Tällä pyritään vastaamaan siihen, että järjestelmä on joustava, ja myös siihen, että niiden määrää ei tulla laskemaan, niin kuin siinä edellisellä vaalikaudella oli automaattinen lasku niiden määrässä.

Edustaja Nauclér kysyi tästä, kun taiteen edistämisen rinnalle on tullut myös kulttuurin edistäminen näihin tehtäviin. Kyllä tämän ensisijainen ja pääasiallinen ja merkittävin tehtävä on taiteen edistäminen. Mutta ajatuksena on se, että siellä, missä menee taiteen ja kulttuurin raja, voidaan myös tarvittavissa määrin kulttuuria edistää, mutta ennen muuta tässä tehtävä on vertaisarvioinnin kautta tukea taiteilijoita, edistää taidetta. Tämähän on tämän ensisijainen ja pääasiallinen tehtävä, mutta ei haluttu rajata lainsäädännöllä muuta pois.

Edustaja Timo Korhonen, edustaja Viitamies ja edustaja Turunen ovat kysyneet näiden alueellisten toimipisteiden määrästä. Alueellisia taidetoimikuntia säilytetään 13, ja laissa ei ole määritelty sitä, kuinka monta on alueellisia toimipisteitä. Me pyysimme tätä nimenomaan sitä varten, että avoimesti eduskunta saisi käsityksen, mikä on Taiteen keskustoimikunnan käsitys siitä. Pyydettiin tämä arvio ja on annettu se, miten he arvioivat, kun laissa ei ole määritelty tätä määrää, ja tämä arvio on se, että 8 olisi sopiva määrä, ja sitten siellä ovat ne arviot näistä, mitä ne alueet voisivat olla ja mitkä ne mahdolliset sijoituspaikat ovat.

Esimerkiksi itse sitä karttaa, joka ei ole ministerin kartta, enkä ole ottanut siihen kantaa, ihmettelin, kun edustaja Timo Korhonen ihmetteli Joensuun ja Kainuun ja Pohjois-Karjalan yhdistämistä, kun tiedän hyvin, että Pohjois-Pohjanmaalle Oulun suuntaan enemmän ollaan suuntautuneita. Tämä on sellainen asia, jota ei tässä laissa päätetä. Mutta totta kai, jos lakiasioita haluaa muuttaa, niin se on mahdollista. Mutta minä näkisin, että tässäkin tämä taiteen autonomian vahvistaminen on hyvä asia ja sitten se, että miettii tarkkaan, mitkä ovat niitä alueita, että se on semmoinen hahmotelma, joka on tullut Taiteen keskustoimikunnalta, johon me ministeriönä emme ole ottaneet kantaa. Mutta suoraan, jos tämä lakiesitys tällaisenaan hyväksytään, niin silloin eduskunta tai ministeriö tai ministeri ei määritä a) näiden alueellisten toimipisteiden määrää eikä b) sijaintipaikkaa, vaan se on tämä Taiteen edistämiskeskus virastona. Pitää muistaa, että nämä alueelliset taidetoimikunnat tulevat joka tapauksessa säilymään ja näiden aluetoimipisteiden tehtävänä on siis tukea vain sitä, kun siellä tehdään esimerkiksi vertaisarviointia, valmistella niitä päätöksiä viranomaistyönä. Tämä on hyvä nähdä, että näillä on hyvin erilainen rooli.

Mutta tässä, arvoisa puhemies, toivon, että vastasin ainakin suurimpaan osaan niistä kysymyksistä, joita keskustelussa esitettiin.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille erinomaisesta vas- tauksesta! Joka tapauksessa, kun kuuntelee alueellisia taiteen ja kulttuurin eri tahoja, sieltä nousee hyvin vahvana pelkona nyt se, että tällä lakiesityksellä päätösvaltaa keskitetään Helsinkiin tavalla, joka ei alueellisen kulttuurin ja taiteen edistämisen osalta ole järkevää. Sen takia katsoin myös tämän lakiesityksen vaikuttavuusarviointeja ja harmikseni kyllä joudun toteamaan sen, että muun muassa täällä lakiesityksen yhteiskunnallisissa vaikutuksissa ei millään tavalla ole arvioitu sitä, minkälaisia vaikutuksia tällä lakiesityksellä on nimenomaan Suomen eri alueille. Edelleen korostan kyllä tässäkin puheenvuorossa sitä, että kun tämä lakiesitys nyt tulee valiokunnan käsittelyyn, niin näitä alueellisia vaikutuksia myös sitten arvioidaan hyvin tarkoin.

Elisabeth Nauclér /r:

Herr talman! Tack minister Arhinmäki för svaren! Trots de här klargörandena så finns det fortfarande en hel del frågetecken som inte är uträtade och jag undrar: Finns den här förordningstexten som förslag och kommer den att presenteras för utskottet så att det blir möjligt att få en helhetsbild?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Pahoittelen todella, edustaja Nauclér, että unohdin vastata tähän kysymykseen. Tarkoitus on niin, että vähintäänkin pitkälle viety luonnos tästä asetuksesta on myös sivistysvaliokunnan käytössä, kun se lähtee tätä käsittelemään. Sen on tarkoitus olla kyllä tässä rinnalla käsittelyssä.

Keskustelu päättyi.