Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Aloitetaanpa uudelleen tästä rehulaista. Nämä molemmat, sekä äsken käsitelty elintarvikelaki että nyt käsiteltävä rehulaki, ovat lakeja, jotka turvaavat erittäin merkittävässä määrin suomalaista hyvää elintarviketurvallisuutta, ja se on meidän kilpailutekijämme, ja se pitää säilyttää kaikella tavalla. Tämäkin uudistus virtaviivaistaa ja osittain myöskin kustannustehokkuutta tuo lisää, ja siksi näillä muutoksilla, joita maa- ja metsätalousvaliokunta esittää, tämä laki on myöskin eteenpäin ja parannus nykyiseen tilanteeseen.

Elikkä meillähän on ainoastaan Ruotsin kanssa salmonellapoikkeukset — äsken puhuttiin trikiinistä, nyt voidaan tällä kohdalla puhua salmonellasta — ja tämä poikkeus, siis poikkeus, tilanteessa, jossa vain meillä ja Ruotsissa ei salmonellaa esiinny ja meillä on se poikkeus, mielestäni sen pitäisi olla tietenkin niin päin, että tämä olisi lähtökohta, että ei ole salmonellaa, ja muilla, kenellä sitä on, on poikkeus, mutta se nyt on vain Euroopan unionissa näin päin määritelty, tämä tilanne meidän pitää pystyä säilyttämään. Sille on myöskin saatava asianomainen lisäarvo, jotta se pystytään myöskin kustannusten osalta takaisin markkinoilta saamaan, koska salmonellavapaus tietää sitä, että meillä on myöskin kustannukset korkeammat kuin kilpailijamaissa samoilla markkinoilla.

Puhemies! Lukuisia muutoksia valiokunta tähän esittää. Otan esille vain yhden, 28 b §:n, joka on "Nimetyt laboratoriot". Tässä tullaan siihen, että valiokunta ehdottaa 1 momentista poistettavaksi maininnan Euroopan unionin ulkopuolisessa valtiossa sijaitsevasta laboratoriosta. Elikkä tämä tarkoittaa sitä, että näiden Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevien laboratorioiden täytyy olla siinä kyseisessä maassa hyväksyttyjä laboratorioita, jotta ne täyttävät tämän lainmuutoksen vaatimukset. Siksi tämä muutos on oleellisen tärkeä, jotta meillä säilyy varmuus siitä, että ne laboratoriot, joissa näitä kyseisiä rehuja tutkitaan, ovat varmasti sellaisella tasolla, että ne voivat myöskin hyvässä mielessä Suomen markkinoille tulla eikä niitä ongelmia sitten laaduntarkkailun ja laadun osalta mahdollisesti synny.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tavoitteemme on varmistaa lainsäädännöllä, että markkinoilla on vain asetetut vaatimukset täyttäviä rehuja, jotka ovat aitoja, hyvälaatuisia ja turvallisia sekä tarkoitukseensa sopivia. Näin olemme maa- ja metsätalousvaliokunnassakin linjanneet.

Tässä käsittelyssä olevassa elintarvikelain uudistuksessa säädetään rehualan toimijoiden velvoitteesta tutkia edellytetyt salmonellaomavalvontanäytteet ja laboratorioista, joissa lainsäädännön edellyttämät näytteet on tutkittava. Velvoitteesta laboratorioissa koituu rehualan toimijoille kustannuksia. Velvoite näytteiden tutkimisesta valtuutetussa laboratoriossa koskee noin 1 100:aa rehualantoimijaa, rehujen valmistajia, myyjiä, kuljetusliikkeitä sekä varastointilaitoksia.

Rehukustannusten nousulla on vaikutus kotieläin- ja elintarviketuotannon kustannuksiin. Hintakilpailu markkinoilla on kovaa, ja esimerkiksi erilaisten salmonellan torjuntakustannusten siirtäminen ketjussa eteenpäin on aika haastavaa. Tuontirehun tarjonta on lisääntynyt voimakkaasti, kuten myös rehujen internetkauppa. Muutos maatalouden rakenteessa ja toimintatavoissa onkin lisännyt rehun kautta saatavien infektioiden, muun muassa salmonellan, riskiä. Elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi tuontirehujen riittävään valvontaan ja rehujen käytön riskin vähentämiseen on panostettava. Se on koko tuotantoketjun yhteinen asia.

Arvoisa puhemies! Tässä rehuasiassakin tavoitteemme on olla EU:n mallioppilas ja tehdä vähän enemmän kuin säädökset itse asiassa asettavat edellytyksiä. Haluamme estää kaikkien salmonellaserotyyppien esiintymistä rehuissa, tuotantoeläimissä ja eläinperäisissä elintarvikkeissa. Elintarviketurvallisuus tulee aina ensin. Sillä on suora vaikutus hyvinvointiimme. Meidän tulee kuitenkin olla myös tarkkana, ettemme turhaan hankaloita kotimaista kilpailutilannettamme maatalouskaupan toimintatapojen murroksessa.