Täysistunnon pöytäkirja 61/2014 vp

PTK 61/2014 vp

61. KESKIVIIKKONA 4. KESÄKUUTA 2014 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

4) Laki arvonlisäverolain 85 a §:n muuttamisesta

 

Kauko Tuupainen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa on tällä hetkellä noin 12 000 parturi-kampaamoalan yrittäjää. Viime vuonna yrittäjien määrä väheni yli tuhannella, kun monet yrittäjät lopettivat alan toiminnan. Syynä oli korkea arvonlisäveroprosentti, joka on tällä hetkellä 24 prosenttiyksikköä. Jotta yritystoiminta olisi kannattavaa myös parturi-kampaamoalalla, tulisi kansalaisia saada lisää asiakkaiksi, jolloin työllisyys parantuisi.

Ja nyt tarkkana: Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Arja Laurila on todennut Ylen Pekka Pantsun toimittamissa uutisissa toukokuussa 2013 seuraavaa: Korkea arvonlisävero on aiheuttanut sen, että lähes 60 prosenttia parturi-kampaamoista myy tällä hetkellä palvelujaan pimeästi eli harjoittaa niin sanottua harmaata taloutta. Tämän kaltainen toiminta ei ole kenellekään hyväksi, jääväthän muun muassa palvelujen lakisääteiset maksut hoitamatta.

Ja edelleen tarkkana: Yle Uutisten toimittajan Ilona Turtolan haastattelussa maaliskuussa 2013 totesi Beauty Hair Sirpa Mansner -kampaamoketjun toimitusjohtaja Nina Olander-Villegas seuraavaa: "Kyllä kovasti yritettiin kertoa, mitä tapahtui 90-luvulla, kun arvonlisävero tuli. Silloinhan meni paljon yrityksiä konkurssiin, kampaajia jäi työttömäksi ja harmaa talous lähti rehottamaan. Nyt näyttää vähän siltä, että ollaan samalla tiellä uudestaan."

Myös eräät kosmetologia-alan yrittäjät ovat ottaneet minuun yhteyttä ja toivovat, että myös heidän alv:nsä laskettaisiin 10 prosenttiin. Tässä yhteydessä en ota enemmälti kantaa heidän toiveeseensa.

Arvoisa puhemies! Olisiko oikein ja kohtuullista, että parturi-kampaamoalan arvonlisävero laskettaisiin 10 prosenttiin, jolloin alan yritystoiminta elpyisi, harmaa talous minimoituisi ja Suomen työttömyysluvut tippuisivat merkittävästi? Edellä esittämäni perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen:

Arvonlisäverolain 85 a §:n 1 momenttiin lisätään uusi 11 kohta seuraavasti.

"85 a §

Seuraavien palvelujen sekä seuraavien tavaroiden myynnistä, yhteisöhankinnasta, siirrosta, varastointimenettelystä ja maahantuonnista suoritettava vero on 10 prosenttia veron perusteesta: - - 11) parturi- ja kampaamoalan palveluista."

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Arvonlisäveron korotus on hankaloittanut huomattavasti kampaamoalan toimintaa, joka on taistellut kaksi vuotta arvonlisäveron korotuksen jälkeen. Suomen Hiusyrittäjien toiminnanjohtaja on julkisuudessa arvioinut, että tämän korotuksen jälkeen pelkästään Etelä-Suomesta on lopettanut yli tuhat alan ammattilaista eli parturi-kampaamoa. Heikoista ajoista huolimatta näitä alan konkursseja on ollut suhteellisen vähän johtuen siitä, että nämä yrittäjät lopettavat toimintansa ennen kuin mennään pahasti pakkasen puolelle tässä liikevaihdossa.

Suomessa pitäisi tällä hetkellä suosia erityisen paljon yksityisyrittäjyyttä, pieniä yrityksiä niiden toiminnassa, joten kaikenlaisia keinotekoisia rakenteita pitäisi purkaa heidän kohdallaan ja ennen kaikkea tätä arvonlisäveroa olisi syytä helpottaa näiden yrittäjien kohdalla. Perussuomalaiset ovat useissa varjobudjeteissa esittäneet sitä, että arvonlisäveron maksamisvelvollisuus alkaisi vasta 20 000 euron paikkeilla. Tämä helpottaisi huomattavan paljon parturi-kampaamoalan yrittäjien toimintaa, samaten monien muiden alojen pienyrittäjien asemaa ja toiminnan käynnistämistä, joten olisi todella korkea aika ryhtyä toimenpiteisiin näiden merkittävien haittojen poistamiseksi yritystoiminnan alkuvaiheessa ja siinä vaiheessa, kun tätä toimintaa kehitetään ja mahdollisesti sitten laajennetaan.

Näitä haittoja täytyisi kaikin keinoin pyrkiä poistamaan parturi-kampaamoalalla ja myös muilla pienyritysaloilla.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme lakialoitetta arvonlisäverolain muuttamisesta niin, että parturi-kampaamoalan myymien palveluiden arvonlisäverokanta laskettaisiin nykyisestä 24 prosentista 10 prosenttiyksikköön. Aloite kiinnittää aiheellisesti huolta pienyrittäjien asemaan. Suomessa on yli 260 000 yritystä, joista noin 170 000 on yhden hengen yrityksiä. Näiden yrittäjien toimintaedellytysten turvaaminen on iso kansantaloudellinen kysymys.

Aloitteen perusteluissa sanotaan, että lähes 60 prosenttia Suomen 12 000:sta parturi-kampaamoalan yrittäjästä myy tällä hetkellä palvelujaan pimeästi. Luku kuulostaa hurjalta, ja epäilen sitä vahvasti ylimitoitetuksi. Jos harmaata taloutta ilmenee näin laajasti, onko silloin oikea vastaus verokannan alentaminen? Harmaata taloutta vastaan on taisteltava, mutta ei välttämättä verokantaa alentamalla. Samalla logiikallahan voitaisiin taistella esimerkiksi rattijuopumusta vastaan korottamalla promillerajoja tuplasti.

Arvonlisäverokannalla on toki merkitystä hintatasoon ja myyntiin, se on ihan totta. Eri toimialoilla on erilaiset hintajoustot, ja sekin on huomioitava. Sain eräältä kampaamoalan yrittäjältä tänä aamuna kyseisen yrityksen lukuja. Joitakin vuosia sitten arvonlisäveroa nostettiin 8 prosentista 23:een ja myöhemmin 24:ään. Tämä laski heillä liikevaihtoa 20 prosenttia, ja samalla menetettiin kaksi työpaikkaa. Luvut ovat samansuuntaisia muilla alan yrittäjillä.

Aloitteen muut tavoitteet eli yritystoiminnan vilkastuttaminen ja työttömyyslukujen parantaminen ovat erittäin hyviä ja kannatettavia. Yksinyrittäjien tilanteen parantamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, ja tähän asiaan on kiinnitettävä erityistä huomiota seuraavalla hallituskaudella riippumatta hallituspuolueista. Monella yksinyrittäjällä olisi töitä, mutta korkeat työvoi- makustannukset sivukuluineen sekä voimavarat ylittävä byrokratia estävät laajentumishalut. Työelämän jäykät ja osin ylimitoitetun joustamattomat mekanismit on luotu pääasiassa 60- ja 70-luvuilla, jolloin talouden reunaehdot olivat tyystin erilaiset kuin nykyään.

Suomalaisen työn heikko kilpailukyky on vahvasti seurausta työlainsäädäntömme sangen ehdottomasta sisällöstä sekä työehtosopimusten samankaltaisesta tiukkuudesta. Esimerkiksi Saksassa alle kymmenen työntekijän yrityksiin ei sovelleta työlainsäädännön työsuhdeturvanormistoa. Peruskysymys on se, onko lyhyt ja epävarma työ parempi kuin työttömyys. Olisi myös syytä pohtia irtisanomisturvan lisäksi koeajan pituutta, ensimmäisen sairauslomapäivän kulujen osoitetta, paikallista sopimista ja yrittäjien sosiaaliturvaa kokonaisuutena. (Markus Mustajärvi: Saksassa irtisanominen on kalliimpaa!) — Ja työllisyys huomattavasti matalampaa. Kiitos kommentista.

Tavoitteen on oltava työllistämishalukkuuden lisääminen ja työpaikkojen luominen. Se on kaikkien suomalaisten etu. Sääntelyn tilalle tarvitsemme joustavampaa sallivuutta, työpaikkoja ja kannustavuutta. — Kiitos.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Tähän edelliseen puheenvuoroon liittyen: Minä olen ymmärtänyt tämän asian sillä tavalla, että yrittäjiä, jotka kuuluvat Hiusyrittäjiin, on 12 000. Liiton ulkopuolella on paljon, tuhansia, parturi-kampaajia, ja heistä tämä 60 prosenttia tekee niin sanottua pimeätä työtä. Tämä perustuu siis Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtajan Arja Laurilan lausuntoon, ei ole minun keksimäni. Eli tähän järjestöön kuuluvat parturi-kampaajat eivät tee pimeätä työtä.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy ihmetellä hallituspuolueitten edustajien puheenvuoroja siitä, että tämä asia pitää ottaa erityisen huomion alle seuraavalla hallituskaudella. Nämä ikävät päätökset on kyllä tehty tämän hallituksen aikana ja jo osin aiemminkin.

Mitä tulee sitten siihen, että tähänkin kysymykseen vedettiin esille se, että Suomessa olisi jotenkin hankala päästä eroon työvoimasta: No ei ole, kun katsoo viime päivien uutisia. Aivan tarpeeksi monta ihmistä on saanut lopputilin. Ja Saksassa on irtisanominen paljon kalliimpaa kuin Suomessa. Siellä on lisäksi rakennettu sellaiset halpatyömarkkinat, jotta Saksa pystyy hyödyntämään täysimääräisesti eurokriisin niin, että se saa Kreikasta, Espanjasta, muista kriisimaista hyvin koulutettua, halpaa työvoimaa omille työmarkkinoilleen.

Ja en minä nyt tiedä: jos tämä arvonlisäveron korkeus rokottaa yksinyrittäjää kauhean paljon, niin miten sitä yksinyrittäjää helpottaa se, jos hänellä ei ole yhtään vierasta työvoimaa?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todella hämmästelen sitä, että hallituspuolueet täällä ihan vakavissaan esittävät, että työsuojelua tarvitaan vain silloin, jos yritys on tarpeeksi suuri, että pienissä yrityksissä ei tarvita työsuojelua.

Minä voin kertoa sellaisen asian, että myöskin pienissä yrityksissä työskentelevät ihmiset ovat ihmisiä. Heillä menevät sormet poikki sirkkelissä aivan samalla tavalla kuin suurissa yrityksissä olevilla ihmisillä. Mitä ihmeen tekemistä tällä on pienyritysten ja itse itsensä työllistävien arvonlisäverokannan kanssa?

Arvonlisäverokanta ilmiselvästi on luonut tähän maahan lisää työttömyyttä sen takia, että kun työttömyyttä on muualla, niin ihmisillä ei ole enää varaa käyttää näitä palveluita. Ja siihen olisi syytä kiinnittää huomiota. Mutta tällä ei ole mitään tekemistä työsuojelun kanssa. Työsuojelun täytyy koskea meitä kaikkia.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työsuojelusta en nähdäkseni maininnut yhtään mitään. Se on tärkeä asia, ja siitä pitää pitää kiinni. Ja erityisesti silloin, kun nuoria työllistetään ensimmäiseen työpaikkaan, todellakin on aiheellista keskittyä siihen, että työt tulevat hoidettua niin, että työtapaturmia ei pääse syntymään.

Sitten edustaja Mustajärvi: Lopputilin saaminen on eri asia kuin työllistämisen esteiden poistaminen. Lopputiliä ylipäätään ei voi saada, jos sitä työpaikkaakaan ei ole ensin saanut. Nyt tavoitteena pitää olla sen — aivan oikein, myös tällä hallituskaudella, se on totta, enemmän voitaisiin tehdä, mutta jatketaan sitä työtä seuraavalla hallituskaudella — että poistetaan kaikki sellaiset esteet, rajoitteet, jotka estävät järkevän työnteon, mahdollistetaan yrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Siellä meillä on hirveän suuri potentiaali. Minä uskon, että se on aivan yhteinen tavoite Mustajärvelle ja minulle. Ehkä olemme puhuneet pikkaisen toistemme ohitse.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä vähän hämmästelen tätä keskustelua, että ei työsuojelu koskisi pieniä yrityksiä. Aivan samalla tavalla koskee pieniä — olipa suuria tai pieniä yrityksiä, niin samalla tavalla — ja itsensä työllistäviäkin koskee työsuojelu. Se on vain otettava huomioon.

En tiedä, puhuttiinko tässä tosiaan toistemme ohi tai kuultiinko väärin, mutta ainakin minäkin kuulin, että edustaja Kiuru mainitsi työsuojelun. Ei se mikään este ole työllistämiselle. Se on päinvastoin turva työntekijälle, ja tämä meidän täytyy kaikkien hyvin vahvasti muistaa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja sitten puhujalistaan.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tuupaisen aloite on mitä tervetullein, ja toteutuessaan sillä olisi huomattavat dynaamiset vaikutukset: turvattaisiin työpaikkoja, mahdollisesti saataisiin uusia, torjuttaisiin harmaata taloutta, ja ennen kaikkea suomalainen yhteiskunta kehittyisi palveluyhteiskuntana. Mehän olemme palveluyhteiskuntana monessa mielessä vielä lastenkengissä.

Oli erittäin valitettavaa, että tämä hallitus vuoden 2012 alusta lopetti alempien arvonlisäverokantojen kokeilut. Näitähän oli myös muilla aloilla kuin parturialalla. Esimerkiksi suutariliikkeillä oli tällainen alempi arvonlisäverokanta. Myös sillä sektorilla on tullut ongelmia, on pantu lappua luukulle, jalkinekorjaamot ovat lopettaneet. Esimerkiksi Iisalmen kokoisessa kaupungissa ei ole tietojeni mukaan tällä hetkellä suutaria, kun suutari tämän arvonlisäverokannan muutoksen vuoksi laittoi lapun luukulle ja oli myös äärimmäisen katkera tälle salille, että tämä sali oli äänestyksen jälkeen sellaisen päätöksen tehnyt.

Kaiken kaikkiaan kehittynyt palveluyhteiskunta on yrittäjäystävällinen, toimiva ja työllistävä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Verojärjestelmää ja myöskin yritysverojärjestelmää pitäisi aina arvioida kokonaisuutena. Esimerkiksi yhteisöveron alentamista perusteltiin aikoinaan oletetuilla dynaamisilla vaikutuksilla ja myöskin näitä metsäteollisuuden viimeaikaisia myönteisiä investointipäätöksiä on selitelty sillä, että yhteisöveroa on alennettu.

Mutta esimerkiksi monet suuryritykset, esimerkiksi Stora Enso, eivät monen viime vuoden aikana ole maksaneet yhteisöveroa lainkaan, ja silloin on hankala perustella niitä dynaamisia vaikutuksia ainakaan tuon yrityksen kohdalla. Ja yhteisöveron alentaminen hyödyttää vain tietyntyyppisiä yrityksiä, mutta korkea arvonlisävero, arvonlisäveron korottaminen taas rankaisevat sellaisia yrityksiä, joilla yritystoiminnassa oman työn osuus on suuri ja jotka eivät voi muuttaa tätä arvonlisävero-osuuttaan läpikulkueräksi vaan joutuvat siirtämään sen tuotteen tai palvelun loppuhintaan tai sitten pienentämään omaa tuloaan. Ja kyllä se on kiistaton tosiasia, että arvonlisäveron korottaminen, kohtuuton taso johtavat harmaan talouden, suorastaan pimeän talouden, lisääntymiseen, ja siinä mielessä edustaja Tuupaisen lakialoite on kyllä hyvin perusteltu.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen pyrkimyksenä on työllisyyden lisääminen. Kun tarkastelee hallituksen toimia pienyrittäjien hyväksi, niitä on vaikea löytää.

Parturi- ja kampaamoaloilla moni on lopettanut toimintansa viimeisen vuoden aikana. Tämä on hälyttävää. Kun olen kuunnellut alan toimijoita, he ovat sanoneet, että toiminta on alvin nousun jälkeen aivan siinä kannattavuuden rajoilla. On tärkeää, että alalle valmistuneena saa harjoittaa ammattiaan ja maksaa veroja kohtuullisesti. Se on yhteiskunnallekin paljon edullisempaa, puhumattakaan työn henkisestä annista. Myös kauneusalan yrittäjiä on tulossa paljon, ja usein he ovat naisia, ja on hyvin tärkeää, että he saisivat mahdollisuuden yrittäjyyteen, mutta ei niin, että heidät nujerretaan liian suurella verotuksella.

Kannatan edustaja Tuupaisen lakiesitystä.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Valtio kerää veroja, ja niin sen pitää tehdäkin. Mutta kun veroja kerätään, kannattaa miettiä, pitääkö, tai onko järkeä, tappaa lypsävä lehmä. Jos mikroyrittäjät ja yksinyrittäjät pannaan niin kovalle alville, että heidän on pantava lappu luukulle, ei asiassa ole mitään järkeä. Sen jälkeen veronmaksu loppuu tyystin.

Tämä on senkaltainen asia, joka on jo tällä hetkellä vienyt runsaasti työpaikkoja. Meillä on aika hämärän rajamailla olevia lainsäädännön kohtia muun muassa hierojien kohdalla. Osa hierojista saa hieroa alvittomasti; osa perii asiakkailtaan alvin, joka on se 24 prosenttia. Ikävintä tässä asiassa on se, että nyt veronkantajiksi ollaan välillisesti laitettu yritykset, jotka sen tekevät. Senhän piti olla sellainen vero, joka vähennetään niistä ostoista, mitä alvillisesti ostetaan yritykseen. Mutta on muistettava se, että ei saksia eikä hierontapöytiä osteta hirveän monesti, elikkä näillä pienyrittäjillä ei ole mitään mahdollisuutta vähentää sitä alvia, minkä jälkeen ainoaksi vaihtoehdoksi jää se, että heidän on lisättävä alvin määrä kuluttajan laskuun. Ja silloin, kun se lisätään kuluttajan laskuun, se tarkoittaa sitä, että kuluttajan palkan pitäisi olla 24 prosenttia parempi, jotta hän pystyisi ostamaan näitä palveluita ja jotta hän pystyisi vielä muuten elämään.

Meillä ovat nyt jo suurin piirtein kuolleet sellaiset ammattikunnat kuin suutarit, räätälit ja raatarit. Heidän asioitaan pyrittiin tässä maassa ajamaan joskus vuosisadan alussa. Nyt näköjään on uudestaan tullut se aika, että pitää nostaa ylös nämä käsillään tekevät ja käsillään toimeentulon hankkivat ihmiset ja muistaa se, että silloin kun heillä on työtä, niin he pystyvät myöskin tulevaisuudessa mahdollisesti työllistämään jonkun toisen, jos me emme tässä salissa sitten tee sitä veroillamme mahdottomaksi.

Kannatan lämpimästi edustaja Tuupaisen tekemää lakialoitetta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on tervetullutta keskustelua varsinkin tässä vaiheessa, kun maa saa hetken kuluttua uuden hallituksen ja käydään nuo minihallitusneuvottelut, joissa varmasti on esillä työllisyystilanne ja talouskasvun aikaansaaminen. Silloin on perusteltua puhua myös arvonlisäverosta, joka esimerkiksi parturi-kampaamoiden kohdalla on osoittautunut työllisyyttä leikkaavaksi ja pahentavaksi muutokseksi. Edustaja Tuupaisen lakialoite on tässä mielessä varsin perusteltu työllisyydenkin näkökulmasta. Meillä on näitä muita esimerkkejä: esimerkiksi käsityöläisen ja ompelijan työ on aika lailla Suomesta tapettu yliverottamalla. Sitten näitä, joita edellä on tullut esille, liikuntapalveluita, hierontaa, tämäntyyppisiä, mitkä menevät vähän tulkinnan mukaisesti eri verokantoihin ja missä jopa sitten käytetään vääriäkin verokantoja.

Tästä oikeastaan pääsen siihen, että kun meillä nyt on neljä eri arvonlisäverokantaa, niin voisi olla perusteltua pohtia, tarvitaanko näin monia eri arvonlisäverokantoja vai voitaisiinko selvitä esimerkiksi vähemmällä. Samaan aikaan, kun työllisyydestä puhutaan, on varmasti syytä myös pohtia sitä, olisiko työn verotusta tarpeen ja mahdollista alentaa ja hakea sitä kautta uutta buustia ja kasvua Suomeen.

Sitten vielä nostan tähän keskusteluun, kun parturi-kampaamoista on puhe, niiden aukioloajat. Eli olisi syytä miettiä sitä, että parturi-kampaamot voisivat tulevaisuudessa olla auki haluamallaan tavalla, eikä sitä olisi tarpeen lainsäädännöllä säädellä.

Ja vielä kolmantena tai neljäntenä asiana sellainen asia, jonka toivon jossain vaiheessa saatavan nyt lopulta ratkaisuun, on vanhemmuuden kustannusten jakaminen tasaisemmin eri yritysten kesken. Se nimenomaan kohdistuu näihin naisvaltaisiin aloihin, joista parturi-kampaamot ovat yksi merkittävä ala.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt edustaja Tuupaisen lakialoitetta. Hän tässä lakialoitteessa toteaa, että korkea arvonlisävero on aiheuttanut sen että lähes 60 prosenttia parturikampaamoista myy tällä hetkellä palvelujaan pimeästi eli harjoittaa niin sanottua harmaata taloutta, ja toteaa tässä, että tämänkaltainen toiminta ei ole kellekään hyväksi.

Nyt on niin, että Verohallinto on myös huomannut, että rakennusalan lisäksi on myös puututtava tarkemmin harmaaseen talouteen, ja Verohallinto selvittää valtiovarainministeriön pyynnöstä veronumeron käytön laajentamista uusille aloille, muun muassa parturi- ja kampaamoalalle. Se on nyt sitten yksi mukana olevista toimialoista, joille mietitään uusia vaihtoehtoja, jotta tätä harmaata taloutta ei olisi niin paljon kuin nyt on.

Tämä lakialoite on tietysti hyvä. En ota siihen kantaa, mikä sen lopullisen arvonlisäprosentin pitäisi olla, mutta totean, että 24 prosenttia, joka se tällä hetkellä on, on todella suuri. Kyllä meidän täytyy kaikki tämän hallituksen toimesta tehdä, jotta me saamme lisää ihmisille työpaikkoja, saamme pienyrittäjille mahdollisuuden tehdä yritystoimintaa niin, että se kannattaa ja on mahdollisuus jossain vaiheessa mahdollisesti lisätä siihen firmaan myös uusia työntekijöitä ja sillä lailla työllistää ihmisiä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt puhutaan hallituksen harjoittamasta yrittäjäpolitiikasta. Käytännössä, edustajakaveri näytti lappuansa, tukan leikkaus maksoi 27 euroa, josta alvin osuus on 5,23 ja jonka seurauksena asiakkaat käyvät entistä harvemmin — ja sitten kotivärjäystä sotketaan kotona, niin kuin minäkin olen joskus tehnyt — ja seurauksena on edelleen, että tuhannen parturikampaamoa on joutunut laittamaan ovensa säppiin ja yksistään pääkaupunkiseudulla 200 parturia. Eli pitäisi aina miettiä, mitä tämä alvin nosto 24 prosenttiin kokonaisvaltaisesti on vaikuttanut yrittäjäpolitiikassa, ja yleensä kaikkia kerrannaisvaikutuksia.

Jos haluamme tosiaan yrittäjyyttä edistää täällä maassamme, niin käytännössä pitäisi myös puhua ja toimia niin eikä tehdä niin, kuinka nyt on tuossa kykypuolueessakin sanottu, että jos hän pääsee pääministeriksi, niin tehdään entistä kovempaa kokoomuslaista politiikkaa. Se kyllä sitten johtaa siihen, että heikot pannaan kyykkyyn ja entistä enemmän tulee näitä parturikampaamojen alasajoja sun muita. Että pitäisi aina toimia myös niin kuin sanotaan. Ei se auta, että täällä puhutaan, että pitäisi tehdä sitä ja sitä, mutta käytännön ratkaisu on, että tänä päivänä tuhannen parturikampaamoa on vähemmän kuin vuosi sitten. (Ilkka Kanerva: Nyt ei saa antaa väärää todistusta lähimmäisestään!)

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! En uskalla sanoa, että olen asiantuntija yritysten verotusasioissa, mutta kuitenkin tunnen sitä maailmaa jonkun verran, kun olen itsekin toiminut pienyrittäjänä.

Pienyrittäjällä on kuitenkin se tilanne, että hän ei omia yhteiskunnallisia velvoitteitaan pääse pakoon, ainakaan laillisesti. Vaihtoehtona on rikkoa lakia tai lopettaa toiminta. Pienyrittäjällä ei ole sitä vaihtoehtoa kuin esimerkiksi Stora Ensolla, että kun se tuopi Brasiliasta sellua Ouluun jalostettavaksi, niin se maksaa Hollantiin siitä toiminnasta tulevasta voitosta 1,5 prosenttia veroa ja Suomeen ei mitään.

Arvonlisäveron rajojen lisäksi pitäisi pohtia muita toimia, joilla edistää pienyrittäjyyttä ja kannustaa siihen. Yksi olisi vapaa poisto-oikeus, jolloinka yrittäjä voisi rytmittää hankintansa sen mukaan, mikä on sietokyky, ja arvonlisäverovelvollisuuden rajoja pitäisi pohtia ehkä uudelleen.

Samalla yhtä aikaa pitäisi sitten miettiä sitä, kuinka yhtenäistetään viranomaisten erilaisia yrittäjätulkintoja. On aivan täysin kestämätön tilanne se, että yrittäjä ei itsekään tiedä, tekeekö hän työtään palkkatyönä vai työkorvauksena, ja viranomainen ja mahdollisesti oikeusistuin päättää sen sitten jälkikäteen.

Yksi konsti varmaan pienyrittäjän aseman petraamiseen on se, että jaetaan vanhemmuuden kustannuksia. Ruotsissa esimerkiksi on käytössä rahastomalli, joka jakaa sitä rahoitusvastuuta myöskin yrittäjien kesken paljon tasaisemmin.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Suomi on lamassa. Meillä on kahdeksan vuosineljännestä menty ilman talouskasvua. Tästä uhkaa tulla kolmas vuosi ilman talouskasvua. Se, mitä meidän täytyisi aika nopeasti tehdä, olisi saada lisää työpaikkoja, ja työpaikkoja syntyy kaikista nopeimmin palvelualoille.

Meillä on 400 000 työtöntä Suomessa. Tilanne on hyvin vakava. Jotta me pääsisimme siihen edustaja Kivelänkin esille nostamaan kehittyneeseen palveluyhteiskuntaan, nähdäkseni meidän pitäisi saada palvelualan työpaikkoja lisää. Tässä on kolme vaihtoehtoa, miten niitä voisi saada lisää.

Ensinnäkin on kotitaloustalousvähennysten nosto edelleen ensimmäinen vaihtoehto, ja sitten on tämä edustaja Tuupaisen esille nostama vaihtoehto, jossa palvelualoilla lasketaan alvia, tai sitten voitaisiin tehdä niin, että tätä alvikynnystä nostettaisiin etenkin täällä palveluliiketoiminnan puolella 8 500:sta 20 000:een. Samalla myöskin huojennusaluetta nostettaisiin 40 000:een asti, koska täällä palveluliiketoiminnassa ei synny sellaista vähennettävää ostoa, mistä voitaisiin näitä alvivähennyksiä tehdä.

Näkisin näin, että ehkä tämän alvikynnyksen nostaminen palveluliiketoiminnan puolella olisi tällä hetkellä se ensimmäinen teko, mitä tässä täytyisi tehdä. Mutta myöskin tämä Tuupaisen esitys on mielestäni hyvä.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kivelä mainitsi täällä, että tämä hallitus on lopettanut tämän kokeilun. Ei tämä hallitus ole lopettanut sitä, vaan sehän edellisen hallituksen aikana lähti kokeiluna liikkeelle, ja sillä oli tietty aika, ja kun se määräaika meni umpeen, niin se loppui siihen sitten.

Tietysti toivoisi, että siitä kokeilusta saatuja hyötyjä voisi arvioida sillä tavalla puolueettomasti ja ihan niin, että se olisi läpinäkyvää. Mutta siihenhän, miten paljon parturia tai kampaamoa käytetään, vaikuttaa hyvin paljon henkilöiden taloudellinen tilanne. Sen tietää, että jos on jotakin työttömyyttä perheessä tai muuta, niin varmaan pidennetään sitten sitä aikaa, milloinka käydään seuraavan kerran parturissa. Että tämä on hirveän vaikea arvioida. Mutta olen parturi-kampaajien kanssa tästä keskustellut, ja he kyllä sitä mieltä ovat, että se on vaikuttanut heidän yrittämisensä tilanteeseen. Mutta olen huomannut myös sen, että hinnat ovat nousseet, elikkä kyllä kuluttaja maksaa nyt sitten sen suuremman hinnan.

Tietysti jos katselee reilut sata vuotta taaksepäin, ketkä ovat olleet perustajina esimerkiksi sosialidemokraattisen liikkeen osalta, niin siellä ovat olleet suutarit ja räätälit. Tietenkin toivoisi, että heille olisi tänäkin päivänä vielä mahdollista menestyä, ja ennen kaikkea kun täälläkin on viitattu tähän pienyrittäjyyteen ja yrittäjien aktivointiin, niin sitä kautta, pk-sektorin kautta, tulevaisuudessakin meidän työpaikat muodostuvat hyvin pitkälle ja sitä kautta tulee työllistymistä. Elikkä varmaan kannattaa harkita tätä arvonlisävero-kohtaa, onko sillä minkälaiset mahdollisuudet sitten työllistää, jos sitä tiputetaan. Jos se tavallaan jää sinne yrittäjän palkkaan, jos yksinyrittäjästä on kysymys, niin sekin on varmasti hyvä, koska kulutustahan se vain mahdollistaa sitten enemmän. Mutta tarkastellaan tätä tilannetta, miten tämä etenee, tuolla valiokuntakäsittelyssä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Jos partureita ajattelee ja niitä kustannuksia, mitä muodostuu siitä, että he pystyvät yrittämään, niin aika suuri kustannus on monesti myös ne toimitilat. Nykyisin on aika vähän tarjolla vapaata toimitilaa, mikä sopisi nimenomaan parturi-kampaamolle. Nyt sitten toivoisin, että siinä vaiheessa, kun ruvetaan toteuttamaan tätä asunto-ohjelmaa, että rakennetaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulle, huomioitaisiin, että näiden asuntorakennuksien alakerrat voisi käyttää hyvin liiketilaksi. Eli siinä olisi valmiiksi asiakkaat, ja ne palvelisivat myös pienyrittäjiä, esimerkiksi kampaamoyrittäjiä, koska heillä olisi siinä mahdollisuus saada suhtkoht edulliset liiketilat ja sitten olisi myös sitä asiakaskuntaa siinä hyvin saatavilla.

Hallitus on tehnyt paljon työtä sen eteen, että Suomessa olisi hyvä yrittää ja sen myötä myös leipänsä ansaita ja mahdollisesti myös muita palkata yritykseen työntekijöiksi. Mutta onhan tämä aikamoinen tilanne, kun Uusimaa on ollut aina Suomen veturi taloudellisesti — sitä hyvää on siirretty sitten muualle Suomeen — ja tällä hetkellä Uudellamaalla työttömyys on jo yli 9 prosenttia. Me tarvitsemme nyt sitten kesäkuussa hallitusneuvotteluitten tuloksena paljon uusia asioita, joilla me pystymme työllisyyttä parantamaan ja saamaan ihmisille sen näkymän, että on mahdollisuus täällä Suomessa yrittää, tehdä työtä ja elättää sillä itsensä ja perheensä.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ansiokasta keskustelua, ja on tärkeää ymmärtää yhteiskuntaa juuri näin kuin täällä on puheenvuoroissa tapailtu. Mutta erääseen kollegan, hyvän ystäväni äskeiseen puheenvuoroon haluan sen verran puuttua, että minä en jäsennä suomalaista yhteiskuntaa niin, että Uusimaa luo ja muut soveltavat ja seuraavat perässä. Suomessa on historiallisesti yhdeksän omaa maakuntaa, joilla kaikilla on oma kulttuurinsa, oma kehityksensä, oma taustansa, oma yhteiskunnallinen rakenteensa. Arvostan niitä kaikkia. Tiedämme, missä Suomen bruttokansantuote tietysti eniten kasvaa ja kehittyy, mutta se on aivan eri asia, kuin että otetaan liian omahyväinen käsitys siitä, kuinka tämä suomalainen yhteiskunta rakentuu. Siinä toivoisin vähän suvaitsevampaa asennetta.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Ajattelin, että tämä on viimeinen puheenvuoro, mutta näyttää vielä edustaja Kuusisto pyytäneen.

Meitä oli minun lisäkseni 18 allekirjoittajaa tälle aloitteelle, ja kaikkien meidän puolesta haluan lausua, pöytäkirjaan lähinnä, suuret kiitokset asiallisesta keskustelusta. Tähän mennessä on käytetty 21 puheenvuoroa. Minä toivon, kun tämä asia todennäköisesti nyt menee valtiovarainvaliokunnan verojaostoon, että tässä jaostossa niin vasemmalta kuin oikealtakin hallituspuolueiden jäsenet toistavat sen, minkä täällä ovat sanoneet, ja ajavat asiaa eteenpäin. Tällä liikkeellä, varsinkin jos se tulisi hyväksytyksi valtiovarainvaliokunnassa ja edelleen täällä eduskunnassa, todellakin tämä aktivoisi pienyritystoimintaa tässä maassa. Työllisyys parantuisi merkittävästi, ja korjaisimme sen suuren virheen, jonka kohteeksi nyt parturi-kampaamoalan yrittäjät ovat tässä arvonlisävero-, sitaateissa, kikkailussa joutuneet. — Kiitoksia kaikille.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Vaikka Uudenmaan tilanteesta puhuinkin, niin lähinnä se oli se huoli siitä, että taloudellinen tilanne on tällä hetkellä heikko myös Uudenmaan alueella. Minä arvostan suuresti, minusta se on suuri rikkaus, että meillä on useampia maakuntia, ja kaikissa maakunnissa on joku helmi, ja kaikki ovat yhtä arvokkaita ja samanarvoisia. Siitä ei ollut kysymys. Huoleni oli vain siitä, että Uudellamaalla ei mene niin hyvin kuin ollaan totuttu, että on aiemmin mennyt.

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa puhemies! Meille kaikille on tärkeää, että Uudellamaalla menee hyvin. Sen merkitys koko Suomen kehitykselle on avainasemassa, luonnollisesti. Yhtä hyvin voisi sanoa, että Turku—Tampere—Helsinki-kolmio muodostaa myöskin samantyyppisen vaikutuksen elämänmenoon.

Mutta jäin tässä oikeastaan aprikoimaan sitä, miten tähän aikoinaan tultiin. Luulen, että tässä on myöskin sillä tavoin syytä katsoa lähihistoriaa, että olisikohan ollut tämänhetkinen puhemies, joka aikanaan tämän partureiden ja suutareiden arvonlisäalennuksen toi tänne Vanhasen ykköshallituksen aikana. Kun olen muutamat valtiopäivät itsekin elänyt, niin olen kuvittelevinani, että tuolloin käytettiin tähän EU-kokeiluun siirryttäessä nimenomaan työllisyysperustaisia näkökantoja, ja osoittautui, että se kokeilu ei valunut hukkaan, vaan siitä oli otettavissa kyllä selvästi osviittaa, jos vaikkapa verrataan tämänhetkiseen tilanteeseen.

Keskustelu päättyi.

​​​​