Täysistunnon pöytäkirja 62/2010 vp

PTK 62/2010 vp

62. TIISTAINA 8. KESÄKUUTA 2010 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

16) Hallituksen esitys laeiksi takuueläkkeestä ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on takuueläkettä koskeva hallituksen esitys ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan siitä tekemä mietintö. Tämähän on erinomaisen hyvä asia, pienimpien eläkkeiden tasokorotus, jollaisia ei kovin paljon ole viimeisen 20 vuoden aikana ollut. Tämä nyt korvaa ainakin osittain sen jälkeenjääneisyyden, joka alimmassa eläketurvassa on tällä hetkellä. Kokonaan se ei varmaan sitä vieläkään korvaa, koska tasokorotukset ovat olleet todella harvinaisia ja toisaalta kansaneläkeindeksi on kaikkein heikoin indeksi ja näin ollen nämä henkilöt, tässä noin 120 000 suomalaista, ovat olleet heikon toimeentulon alaisia ihmisiä, ja siksi on ilolla todettava, että tämä on hyvä uudistus. Toivoisin, että jatkossa paremmin pidettäisiin tämän ryhmän puolia tässä yhteiskunnassa. Nämä ovat todellakin edelleen tämänkin jälkeen hyvin pienituloisia, ja kun tuota indeksijärjestelmää ei ole korjattu eikä tässäkään yhteydessä siihen puututa, niin toivon, että ministeri Rehula vanhojen lupaustensa mukaisesti ottaa tämän asian vielä esille ja pyrkii tekemään siihen esityksen korjauksen aikaansaamiseksi.

Herra puhemies! Totean, että tämä takuueläkejärjestelmä tekee nyt näistä eläkeläisistä valtion eläkeläisiä, koska tämä suoraan maksetaan valtion varoista Kansaneläkelaitoksen kautta. Tämä ei ole ihan perusteltua, mutta kun työnantajan kelamaksu poistettiin, niin tähän ajauduttiin ja entistä suurempi alijäämä on Kansaneläkelaitoksella tulevina vuosina. Siksi myös Kelan rahoituksesta tulisi kantaa vakavaa huolta.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tulin puhumaan tänne eteen, koska en ensimmäiseen käsittelyyn päässyt ja haluan omalta osaltani tuoda näkemykseni tästä asiasta vähän pitemmälti.

Arvoisa puhemies! Takuueläke on yksi sosiaaliturvan uudistamista suunnitelleen Sata-komitean aikaansaannoksia. Käytännössä tämä maaliskuussa 2011 voimaan tuleva uudistus lankeaa vasta seuraavan hallituksen toteutettavaksi ja maksettavaksi. Hallituksen esityksen perusajatus eli hyvin pientä eläkettä saavien perusturvan tason nouseminen 685 euroon kuukaudessa on kiistattomasti hyvä asia, ja tuen siltä osin tätä lakiuudistusta.

Pienituloisuuden rajan alle jääviä eläkeläisiä on maassamme lähes 200 000. Takuueläkkeen piiriin tulee arviolta 120 000 henkilöä, joista noin puolella ei ole muita eläketuloja kuin kansaneläke. Etenkin iäkkäät naiset sekä nuorena eläköityneet saavat helpotusta taloudelliseen tilanteeseensa takuueläkkeestä. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että samalla kun hallitus antaa, niin toisella kädellä se ottaa pois antamansa. Tästä esimerkkinä on muun muassa takuueläke ja sen myönteinen taloudellinen korotus, mutta samalla hallitus kohdentaa samoille ihmisille, samoille henkilöille, lisää asiakasmaksuja. Takuueläke on yksin asuvalle enimmillään 100 euroa ja parisuhteessa elävälle maksimissaan 167 euroa kuukaudessa, mitkä molemmat ovat myönteisiä asioita. Hallitus on kuitenkin samanaikaisesti nostanut rajulla kädellä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Asiakasmaksukorotukset kohdistuvat voimakkaimmin ikääntyviin ja sairastaviin ihmisiin. Tämän lisäksi monet muut arkiset kulut, kuten asumisen ja energian hinnat, ovat nousseet. Samalla hallitus on jättänyt toteuttamatta pitkään odotetun asiakasmaksujen ja lääkkeiden maksukattojen yhdistämisen, jolla helpotettaisiin etenkin paljon sairastavien ikääntyneiden ihmisten asemaa. Myös kunnissa julkisten palveluiden saatavuus on heikentynyt hallituksen välinpitämättömyyden takia. Arjen palveluiden saatavuuden heikentyminen ja erilaisten maksujen kasvu syövät koko ajan pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa ja säästöjä. Monet jättävät lääkkeitään ostamatta, jotta saisivat rahat riittämään. Niin ei saisi hyvinvointiyhteiskunnassa koskaan tapahtua.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys sisältää myös joitakin elementtejä, joita on vaikea hyväksyä, etenkin kun ne olisi pienellä viilauksella ja tahdolla pystytty korjaamaan. Ensinnäkin takuueläkkeen määrään vaikuttavat ainoastaan lakisääteiset eläketulot, kuten työ- tai yrittäjäeläke tai vaikkapa luottamustehtävään perustuva eläke. Sen sijaan eläkkeensaajan ansiotuloja, pääomatuloja tai omaisuutta taikka vapaaehtoisia, yksilöllisiin eläkevakuutuksiin perustuvia eläkkeitä ei huomioida lainkaan. Monet asiantuntijat epäilivät valiokuntakuulemisissakin, että takuueläke ei tässä muodossaan välttämättä kohdistu parhaalla mahdollisella tavalla. Se, ettei ostoeläkkeitä huomioida, on vakuutusperiaatteen kannalta ongelmallista, sillä nyt tällä järjestelmällä lähdetään epäsuorasti tukemaan vapaaehtoista eläkevakuuttamista.

Ongelmallista ja epäoikeudenmukaista on myös se, että takuueläkettä ei yhteensoviteta eläkkeensaajien asumistuen kanssa vaan nyt osalla takuueläkkeen saajia asumistuki pienenee. Eläkkeensaajan asumistuessa huomioidaan henkilön ja perheen vuotuiset tulot. Kun asumistuen määrää lasketaan, laissa on niin sanottu lisäomavastuuraja, jonka perusteella määritellään henkilön asumistuen määrä. Nykyisellään yksinäinen täyttä kansaneläkettä saava saa täyden eläkkeensaajan asumistuen. Nyt kuitenkin, kun henkilö saa tulevaisuudessa takuueläkettä, hänen tulonsa nousevat sen verran, että asumistukea tullaan leikkaamaan, eli takuueläke ylittää lisäomavastuurajat, ja kun lisäomavastuuraja ylittyy, asumistuki pienenee. Takuueläke siis toisaalta nostaa eläkettä, mutta vastaavasti jopa noin 45 000 yksinäisen henkilön ja 7 600:n avio- tai avoliitossa olevan eläkkeensaajan asumistuki tulee vähenemään. Näin takuueläkkeen tavoite, että kaikkein pienimmillä eläketuloilla elävien toimeentulo paranee, ei käytännössä toteudukaan kaikkien osalta. Toisin sanoen ne eläkeläiset, jotka ovat erittäin pienituloisia ja tarvitsevat tukea asumisensa kustannuksiin, eivät nyt saa uutta takuueläkettä kokonaisuudessaan käytettäväksi arkisen toimeentulonsa helpottamiseksi, eli esimerkiksi ruokaan, lääkkeisiin, vaatteisiin tai muihin menoihin, vaan he joutuvat käyttämään tästä osan asumiseensa.

Asuminen on yksi suurimpia kustannuseriä ihmisten säännöllisistä menoista. Samalla asumisen kulut kasvavat jatkuvasti. Tästä syystä sosialidemokraatit ovat halunneet kehittää ja kohdentaa tukea nimenomaan pienituloisten ihmisten asumistukeen. Nyt hallitus toimii kuitenkin tältä osin toiseen suuntaan. Takuueläkkeen yhteyteen tuleva asumistuen leikkaus on alle 10 euron luokkaa kuukaudessa, joten järjestelmätasolla kustannukset jäisivät vähäisiksi, arviolta noin 8 miljoonaan euroon. Sen sijaan köyhän ihmisen arjessa muutamakin euro merkitsee todella paljon. Kyseessä on myös oikeudenmukaisuus: onko oikein, että kaikkein köyhimmät eivät saa samanlaista korotusta kuin muut takuueläkkeen piiriin tulevat eläkeläiset?

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraatit ovat siis useaan otteeseen esittäneet eläkkeensaajien asumistuen parantamista. Olimme esittäneet takuueläkkeen yhteydessä omassa lakialoitteessamme eläkkeensaajan asumistuen kohdistamista siten, ettei nyt tehtävä takuueläkeuudistus vaikuttaisi asumistukeen negatiivisesti ja että tukea samalla parannettaisiin. Mielestämme tällä korjauksella ja lakiesityksellä olisi tuotu oikeudenmukaisuutta pienituloisten takuueläkettä saavien ihmisten perusturvaan. On valitettavaa, etteivät hallituspuolueen kansanedustajat olleet valmiita hyväksymään eläkkeensaajien asumistuen yhteensovittamista takuueläkkeeseen siten, että kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut olisivat edelleen saaneet asumistuen kuten ennenkin. Nyt hallituspuolueen edustajat hyväksyvät asumistuen leikkurin, mikä ei ole oikeudenmukaisesti perusteltua. Monen eläkkeensaajan tulotaso on edelleen riittämätön, ja työtä sen osalta riittää vielä jatkossakin. Takuueläkkeen ulkopuolelle jää kokonaan noin 550 000 pientä työeläkettä ja kansaneläkettä saavaa, joiden eläke on korkeampi kuin 685 euroa.

Valitettavasti myös tämä laki osoittaa hallituksen linjan jatkuvan edelleen, eli toisella kädellä annetaan ja toisella kädellä otetaan. Takuu-eläkkeistä tuleva hyöty leikkautuu osittain asumistuen kautta ja asiakasmaksuja korottamalla. Näin moni pienituloinen eläkeläinen tulee tulevaisuudessa tältä osin pettymään.

Hannes  Manninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Takuueläkettä koskeva laki on ilon päivä noin 120 000 kansaneläkeläiselle. Se edistää myöskin tasa-arvoa, sillä se on erityisen merkittävä asia pienituloisille naisille, raskasta työtä tehneille naisille, jotka eivät ole päässeet eläketurvan piiriin.

Tämä eläke täyttää nyt suurin piirtein kansanedustaja Liisa Hyssälän vuoden 2003 vaaleissa esittämän vaalitavoitteen, josta ed. Zyskowicz, työpaikkakiusaamisen rajat mielestäni selvästi ylittäen, härnäsi neljän vuoden ajan ministeri Hyssälää heiluttamalla vaalibrosyyriä tässä salissa. Esitän vakavan toiveen, että ed. Zyskowiczissa olisi sen verran miestä, että hän pyytäisi julkisesti anteeksi ministeri Hyssälältä ja toteaisi, että ministeri Hyssälä on puheensa mittainen ministeri. (Ed. Kankaanniemi: Entinen ministeri!)

Ja sen verran lisään ed. Anneli Kiljusen puheenvuoroon, että on tympeää kuunnella sosialidemokraattien hurskastelua takuueläkkeestä. Kokemuksen perusteella voin todeta, että koskaan tällaista lakia ei olisi saatu aikaan sosialidemokraattien kanssa kuin saatiin kokoomuksen kanssa yhteisessä hallituksessa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Todellakin tämä takuueläke on suurin so-siaaliturvauudistus tällä vuosisadalla meidän maassamme, ja siitä täytyy kiitokset antaa hallitukselle. Mutta tässä on yksi erittäin mielenkiintoinen asia, ja se on se, että niin kuin ed. Manninen sanoi, tästä hyötyvät eniten yksinäiset, köyhät ja siis pelkällä kansaneläkkeellä elävät naiset. Mutta toinen ryhmä, joka tässä on suuri, on 45—55-vuotiaat miehet. Eli nyt meillä on joku merkillinen epätasa-arvo tässä maassa, kun meillä on tällainen ryhmä miehiä, jotka ovat pelkällä kansaneläkkeellä, ja heidän terveydentilaansahan meidän täytyisi nyt kiinnittää aivan erikoista huomiota.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallitukselle on annettava silloin kiitoksia, kun niitä voi antaa. Näitä tilaisuuksia on valitettavan vähän. No, tämä on sellainen. Takuu-eläkeasia sellaisenaan on askel hyvään suuntaan. Valitettavasti vain siihen askelen pituuteen vaikuttaa lyhentävästi se, mitä ed. Anneli Kiljunen totesi tästä eläkkeensaajan asumistuen pienenemisestä, se vaikuttaa tähän tietysti. Mutta, aivan oikein, tämä on ihan kunnon teko hallitukselta viedä tätä asiaa eteenpäin näistä heikkouksista huolimatta.

Samalla voisimme kyllä myöskin hiukan pohtia sitä, miksi Suomi ei ole, kun tilanne on vuo-sien 1995, 1996 ja 1997 jälkeen parantunut, pystynyt palauttamaan kansaneläkkeen pohjaosaa niille ihmisille, joilta se leikattiin varsin epäoikeudenmukaisesti 1990-luvun lopulla ja aina vuoteen 2001 asti. Tämä epäkohta tulee jatkuvasti kuitenkin esille. Se painaa satojentuhansien ihmisten mieltä, ja tähän epäoikeudenmukaisuuteen he eivät tule koskaan sinänsä alistumaan. Sen korjaamiseen olisi ja on vieläkin mahdollisuus, jos vain halua kylliksi tähän olisi.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä edelleen sanoa sen, että takuueläke on myönteinen asia, sitä ei ole kiistäminen. Siinä mielessä harmittelen, että siihen pieneen vaatimukseen, joka tuli esille asiantuntijakuulemisessa, ei vastattu. Se, että me olisimme yhteensovittaneet asumistukijärjestelmän sekä takuueläkkeen, olisi mahdollistanut sen, että takuueläke olisi tullut täysimääräisenä kaikille sitä saaville, ja jos tämä muutos olisi tehty, niin, voisiko sanoa, tämmöistä kritiikkiä ei tarvitsisi tässä tänä iltana sanoa.

Toisaalta sitten haluaisin sanoa ed. Kankaanniemelle, kun hän peräänkuulutti sitä, että takuueläkettä pitää edelleen kehittää, että kannan tässä yhteydessä suurta huolta asiasta, joka koskettaa myös meidän puoluettamme ja meitä kaikkia: Toivon, että emme unohtaisi kansaneläkkeen kehittämistä. Meillä on paljon pientä työeläkettä saavia ihmisiä, jotka saavat sen rinnalla myös kansaneläkettä. Toivon, että me emme kohdistaisi meidän eläkeuudistuksiamme pelkästään takuueläkkeeseen, vaan muistaisimme tämän ja huolehtisimme siitä, että myös kansaneläkkeellä olevien ihmisten tulotaso tulee myös tulevaisuudessa nousemaan.

Tarja Tallqvist /kd:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy tosiaan sanoa niin kuin tässä muutkin, että hieno juttu tällainen, voi kiittää hallitusta. Mutta se ei suinkaan pois pese sitä tosiasiaa, mitä ed. Anneli Kiljunen tässä ensimmäisessä puheenvuorossaan toi julki. Kyllä, niin kauan kuin tässä Suomenmaassa vanhus joutuu miettimään, voiko hän ostaa ruokaa tai lääkkeitä, eivät nämä asiat ole kuitenkaan niin hyvin. Oikealla tiellä ollaan, mutta ei pidä lyödä rintoihinsa ihan liian lujaa kuitenkaan.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Taisin vähän epätarkasti puhua vain takuueläkkeestä, mihin ed. Anneli Kiljunen viittasi. Tarkoitin kyllä sitä, että tämä heikoimmassa asemassa oleva eläkeläisten joukko, johon kuuluvat kansaneläkkeen saajat, joille nyt tulee tämä takuu-eläke, ja sitten pienen työeläkkeen varassa elävät, joilla ehkä on kansaneläkettä ja sitten pieni työeläke, on pienituloinen.

Tietysti voisi kysyä, miksi sosialidemokraatit kansaneläkkeen pohjaosan leikkasivat silloin kymmenkunta vuotta sitten. Se oli häpeällinen toimenpide. Varsin pientä, melkoisen pientä, työeläkettä saavat kärsivät siitä samalla, kun sitten veitte läpi tämän leikatun indeksin, jota taitetuksikin indeksiksi kutsutaan. Eli kyllä eläkepolitiikassa on tapahtunut, mutta ne ovat olleet pelkästään negatiivisia päätöksiä, kunnes tuli nyt tämä, josta on syytä antaa entiselle ministerille Hyssälälle kiitos. Tosin seitsemän vuotta piti ministeri Hyssälän ministerin palkkaa lupauksen antamisen jälkeen nostaa, ennen kuin tämä tuli, ja hän ehti jopa jättää nämä tehtävät, (Ed. Manninen: Kun demarit niin vastustivat, niin ei saanut!) ennen kuin tämä saadaan eduskunnasta läpi.

Herra puhemies! Lisäksi yhdyn kyllä siihen, että tämä asumistuen leikkaaminen tässä yhteydessä on kyllä häpeätahra — että näin pääsee tapahtumaan.

Edelleen totean, että tätä takuueläkettä pitää hakea. Ihmettelen vähän sitä, miksi ihmeessä näitä pienituloisia vanhuksia ja työkyvyttömiä, jotka tähän ovat oikeutettuja, pitää juoksuttaa hakemaan tämä takuueläkesatanen. Olisi kyllä syytä siihen, että se tulisi automaattisesti.

Ja lisäksi toivoisin, että tämä olisi tullut voimaan aikaisemmin kuin ensi vaalien alla.

Jari Leppä /kesk:

Puhemies! Tämä takuueläke korjaa nyt vihdoin viimein sen Suomen eläkepolitiikan yhden kaikkein räikeimmistä epäkohdista, kaikkein pienimpien eläkkeiden tason. Samalla se on myöskin merkittävä oikeudenmukaisuusele ja -toimenpide. Ja, kun se on vielä sellainen ele ja toimenpide, jota nimenomaan keskustan piirissä on ajettu jo pitkään, voi sanoa, että vihdoinkin se toteutuu.

Yhdyn myöskin niihin kiitoksiin ministeri Hyssälän osalta, hän on kaikesta röykytyksestä huolimatta määrätietoisesti, päättäväisesti vienyt asiaa eteenpäin, ja nyt se vihdoin viimein on maalissa. Ja yhdyn myöskin siihen, mitä edustajat täällä totesivat siitä, että demareiden kanssa tämä asia ei vaan olisi onnistunut.

Ja kyllä ihmetellä täytyy, että vasemmistoliitto, joka on aina ollut myöskin, lainausmerkeissä, perusturvapuolue, ja SDP eivät ole välittäneet tästä asiasta. En jaksa ymmärtää tätä eroa: mikä siinä on? Miksi te ette ole, arvoisat SDP:n edustajat, kiinnostuneita perusturvasta sillä tavalla kuin pitäisi olla.

Nyt tämä vihdoin viimein toteutuu, ja on hieno asia, että se toteutuu nyt tämän hallituksen aikana, hallituksen, joka on harjoittanut sosiaalisesti erinomaisen oikeudenmukaista politiikkaa, ja tässä on yksi osoitus tästä tämän politiikan onnistumisesta, ja tämä ansaitsee kyllä ison kiitoksen.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy vähän hämmästellä oppositiota täällä: Mikään menojen lisäys ei teille tunnu riittävän. Aina pitäisi käyttää enemmän rahaa. Ja täytyy kyllä ihan sanoa, että tässä tilanteessa, kun valtio lainaa 12 miljardia 50 miljardin menoihin ja semmoinen alijäämä meillä on, en tiedä kuinka vastuullista menojen kasvattaminen ylipäätänsä on. Ja ennustan vain, että vuoden kuluttua, kun talous alkaa kääntyä nousuun, nämäkin lisämenorahat leikataan vielä sitten jostakin sosiaaliturvasta tai eläkkeistä. Että kyllä tämä karkea arki meille vielä tulee jossakin vaiheessa vastaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tätä takuueläkettä täytyy todella hakea Kelasta, mutta olemme huomauttaneet siitä mietinnössä, että Kela lähettäisi kaikille näille mahdollisille eläkkeensaajille kirjeen sitten, kun heillä on siihen oikeus, jotta ei keneltäkään vaan jäisi tämä eläke saamatta.

Mutta meillä on vielä paljon työtä tässä maassa korjata liian aikaiset työkyvyttömyyseläkkeet. Jos me saisimme ihmiset terveemmiksi ja pysymään kauemmin töissä, jotta he eivät tulisi kansaneläkeläisiksi ennen eläkeikää, se olisi jo paljon suurempi etu.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minusta on jollakin tavalla outoa, kun sosialidemokraatteja syytetään jatkuvasti siitä, että me emme olisi kiinnostuneita perusturvasta (Ed. Manninen: Ei se mitään outoa ole!) ja ettemme olisi tehneet esityksiä. Muun muassa tämän kauden aikana olemme tehneet esityksiä esimerkiksi eläkkeensaajien asumistuen parantamisesta, (Ed. Manninen: Tämän kauden aikana!) työttömyyspäivärahan korotuksista, lapsiperheille lapsilisän korotuksista — kaikille lapsiperheille, ei ainoastaan näille 20 prosentille, joita hallitus on esittänyt — sekä yksinhuoltajakorotuksista ja muista vastaavista. Elikkä kyllä sosialidemokraatit ovat vahvasti kiinnostuneita perusturvasta, mutta olemme myös samanaikaisesti kiinnostuneita työssä käyvien ihmisten tulotasoista ja muista asioista, emme ainoastaan kaikkein pienimmistä tuloista vaan ennen kaikkea siitä, että yhteiskunnassa niitä ihmisiä, jotka tekevät työtä ja hankkivat sitä kautta perusturvaansa, haluamme lähtökohtaisesti lähteä myös tukemaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Asko-Seljavaara mainitsi mielenkiintoisen asian miehistä, vuodesta 1945 eteenpäin syntyneistä, jotka saavat ainoastaan kansaneläkettä ja ovat sitten tässä edunsaajia. Keitä he sitten olisivat? Sellaisia miehiä ainakin tiedän, noin ammatinkin kannalta, jotka ovat pyrkineet työkyvyttömyyseläkkeelle mutta ovat saaneet ainoastaan kansaneläkkeen, eivät työeläkettä. Kuinka suuri joukko tämä sitten on, sitä en osaa sanoa.

Keskustelu päättyi.