Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että lakiehdotus yliopistolain muutoksesta hylätään vastalauseen 1 mukaisesti. Asiaa tulevat kannattamaan edustajat Dromberg ja Tiura. Asiasta käytiin viime viikolla laaja keskustelu, joten perustelen hylkäysesitystä vain lyhyesti.

Kokoomuksen mielestä lakiesitys on turha, byrokraattinen ja keinotekoinen. Opiskeluajan lyhentäminen on kannatettava tavoite, mutta hallituksen nyt esittämillä keinoilla joudutaankin ojasta allikkoon. Vaikutukset voivat siis olla päinvastaiset kuin haluttiin. (Hälinää)

Kiitos, arvoisa puhemies. — Yliopistoissa on tulossa useita hankkeita, joiden tavoitteena on opiskeluaikojen lyhentäminen. Näitä ovat muun muassa syksyllä käyttöön otettava kaksiportainen tutkintojärjestelmä ja henkilökohtaiset opetussuunnitelmat, jotka tulevat vuoteen 2006 mennessä käyttöön, ja lisäksi yliopistot ovat saaneet erillisrahoitusta opintojenohjauksen kehittämiseen ja yhteishaku tullee toteutumaan vuoden 2007 syksystä alkaen. Ensin olisi pitänyt selvittää, mitä positiivisia vaikutuksia näillä on, ennen kuin lakiesitys olisi annettu.

Tehokkaampaa olisi ollut puuttua todellisiin ongelmiin, jotka johtavat opiskeluaikojen pitkittymiseen. Opintoja pitkittävät riittämätön opintotuki, toimeentulo-ongelmista johtuva opiskelun aikainen työssäkäynti, puutteelliset opetusjärjestelyt ja yliopistojen resurssipula. Sen sijaan, että näihin olisi puututtu pehmeämmillä koulutuspoliittisilla keinoilla, otettiinkin tylyt ja mekaaniset opinto-oikeuden rajaukset käyttöön. Yliopistomaailmaan kuulunut akateeminen vapaus -käsite siirretäänkin nyt valitettavasti historiaan. Opiskelijat syyllistetään ja heitä rangaistaan, vaikka opintojen pitkittyminen ei johdu heistä, vaan järjestelmän puutteellisuuksista. Siksi, arvoisa puhemies, esitämme lain hylkäämistä.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan ensimmäiseksi kannatan ed. Vahasalon tekemää hylkäysehdotusta.

Tässä keskustellaan kahdesta asiasta yhtä aikaa. Mielestäni tämä esitys opintoaikojen rajaamisesta, minkä hallitus on esittänyt, on hyvin byrokraattinen ja paljon työtä teettävä laki. Eivätpä taida EU-byrokraatitkaan pystyä ihan näin vaikeaan lakiin.

Mutta sitten tästä toisesta asiasta eli opintotuesta. Vasemmistoliitolla on rinnakkainen lakialoite, ja ensimmäisen käsittelyn yhteydessä esitin tämän lakialoitteen mukaista käsittelyä ja sitten myöskin pykäläkohtaisia muutoksia. Ja koska nämä meidän esityksemme tulivat hylätyiksi, niin tässä toisessa käsittelyssä vasemmistoliitto tulee tekemään sitten, kun se opintotukikohta tulee, esityksen myöskin näitten opintotukilakien hylkäämisestä eli 1., 2., 3. ja 4. lakiehdotusta esitetään hylättäväksi.

Hallituksen esitykset opintotukijärjestelmän muuttamisesta lainapainotteiseksi on askel väärään suuntaan ja askel eriarvoiseen opiskeluun. Hallituksen esitys opintolainavähennykseksi lisää opiskelijoiden taloudellista eriarvoisuutta. Hallituksen esittämässä muodossa opintolainavähennys on epätasa-arvoinen, monimutkainen ja byrokraattinen ja nimenomaan muuttaa sitten suomalaisen opintotukijärjestelmän tällaiseksi lainapainotteiseksi, eli ollaan menossa koko ajan tähän lainapainotteiseen suuntaan. Kun se tie avataan, on hyvin helppo tehdä päätöksiä, että opiskelijat voivat ottaa vieläkin enemmän lainaa. Tällä tavalla vältytään sen opintorahan korottamiselta. Mutta niin kuin sanoin, vasemmistoliiton lakialoitteessa lähdetään siitä, että opintorahaan tehdään 15 prosentin tasokorotus. Se on juuri se jälkeenjääneisyys, mikä on tapahtunut, kun opintorahaa ei ole korotettu sitten vuoden 95 jälkeen.

Toinen asia, mikä tässä meidän esityksessämme on myöskin ja joka hylättiin, on tämän opintotuen asumislisän ympärivuotisuus. Kun täällä ei ole ministereitä paikalla, niin en voi kysyä esimerkiksi ministeri Karpelalta, joka oli aikoinaan sivistysvaliokunnan jäsenenä ja jätti silloin lakialoitteen tästä ympärivuotisesta asumislisästä, onko hän yrittänyt sitä asumislisää saada läpi hallituksessa, mutta tätä kysymystä ei nyt valitettavasti voi tehdä. Mutta hänellä oli tällainen hyvä esitys, ja tämä sama esitys on nyt vasemmistoliiton esityksenä, ja tietenkin mielenkiinnolla odotan, että tukea sitten varmasti tulee sieltä, koska tämä on hänen oma lakialoitteensa. Myöskin ministeri Juha Korkeaojalla on samanlainen aloite, samoin ministeri Paula Lehtomäellä ja vieläpä Hannes Mannisella. Eli nämä ministerit ovat olleet nimenomaan tämän asumislisän ympärivuotistamisessa hyvin aktiivisia, ja nyt kun tässä on tämmöinen joukko ministereitä ollut tämän asian takana, niin on aika mielenkiintoinen tilanne sitten, että tämä ei enää kelpaakaan.

Toinen asia on sitten tämä alle 20-vuotiaitten toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoitten asema opintotuessa. Heidän opintotukensahan riippuu vanhempien tuloista. Myöskin tätä asiaa on monella lakialoitteella esitetty, että se pitää korjata ja poistaa tämä tulosidonnaisuus. Eihän korkeakouluopiskelijoillakaan ole tätä tulosidonnaisuutta. Jälleen ministeri Karpela on ollut tässä aktiivinen. Hän on tehnyt lakialoitteen 49 vuonna 99 tästä sidonnaisuuden poistamisesta, eli tämä on ihan hyvä esitys ollut. Mutta nyt, kun sitä ei ole hallituksen esityksessä tuotu, niin tämä oli sitten vasemmistoliiton esityksenä.

Kun kävi sitten sillä tavalla, että nämä meidän esityksemme eivät kelvanneet, niin tässä ei sitten paljon muuta mahdollisuutta ole kuin esittää kaikkien näitten lakien hylkäämistä. Me emme halua olla siinä joukossa, joka vaarantaa tämän suomalaisen hyvän koulujärjestelmän ja lähtee tätä opintotukea viemään tuonne lainapainotteiseen suuntaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Valpas kiinnitti huomiota siihen, että ministeri Karpela, ministeri Korkeaoja, ministeri Manninen ja muutkin keskustalaiset olivat viime kaudella tekemässä lakialoitteita asumislisän ympärivuotistamisesta ja vanhempien tulosidonnaisuuden poistamisesta toisen asteen opiskelijoilta. Mutta, ed. Valpas, ei keskusta viime kaudella pelkästään tehnyt aloitteita, vaan siinä vaaliohjelmassa, jonka keskusta julkisti ja joka tarkoitti tätä vaalikautta, (Ed. O. Ojala: Osaamme sen kohta ulkoa!) siinä vaaliohjelmassa keskusta sanoo sanatarkasti seuraavaa: "Opintotuen parantamisessa kiireellisintä on muuttaa asumislisä ympärivuotiseksi." Kiireellisintä. Missä viipyy? Ja myös: "Toisen asteen opiskelijoilta poistetaan vanhempien tulosidonnaisuus." Missä viipyy? Kun media kirjoittaa paljon ministeri Karpelasta, niin kirjoittaisi myös ministeri Karpelan toiminnasta ja siitä, miten kaikki ne lupaukset, jotka hän viime vaalikaudella ja myös tässä vaaliohjelmassa muiden keskustalaisten kanssa on antanut opiskelijoille, on aikoja sitten syöty.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässähän opintotukea kehitetään. Tämä oikeastaan 10 vuotta kestänyt jääkausi opintotuen parantamisessa on ohitse, kun asumislisä paranee. Ja, arvoisa puhemies, ensimmäistä kertaa Suomessa voidaan velan pääoma vähentää verosta. Erittäin edullinen järjestelmä. Minusta suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on jotain kehittämistä, jos ei tätä ymmärretä. Kun ministeri Karpela on saanut yhteistyössä eduskunnan kanssa hyviä asioita aikaan, niin huomaan, arvoisa puhemies, että kyllä täällä on oksan ottajaa, kun on kuusen kaatajia.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin itse vielä huomiota ed. Vahasalon käyttämään puheenvuoroon, kun hän totesi siinä, että hän olisi toivonut ja kokoomuksen ryhmä hallitukselta pehmeämpää linjaa suhteessa opiskelijoihin. Voin sanoa näin, että tämä hallituksen esitys on hyvin harkittu tältä osin. Sehän käytännössä merkitsee sitä, että opiskelija saa aina, kun hän tekee opintosuunnitelman, jatkoajan opinnoilleen. Tämä oli meille sosialidemokraateille tärkeä vaatimus, koska me emme halunneet sillä tavalla lukita tilannetta, koska elävän elämän syyt voivat olla niin moninaisia. Tämän lain vaikutus on ensisijaisesti psykologinen, ja se on siinä mielessä hyvä, että kiistatta meillä on opiskelijoita, jotka ovat ottaneet oikeudekseen elinikäisen opiskelun. Tämä malli mahdollistaa nyt sen, että opiskelijat kuitenkin ovat tällaisessa myönteisessä seurannassa, jotta opiskelu ja opinnot sujuvat eteenpäin. Tämä on pehmeä, (Puhemies koputtaa: Aika!) opiskelijaystävällinen malli.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä kokoomuksen toimesta arvostellaan varsin kovasti tätä lakia ja yleensä opintotukijärjestelmiä. Kokoomuksella olisi ollut erittäin pitkä aika kehittää aivan haluamallaan tavalla opintotukea. Teillä oli kaksikin kulttuuriministeriä olemassa. Tällä nimenomaan kehitetään, kun nyt parannetaan asumislisää, parannetaan mahdollisuuksia, kannustetaan opiskelemaan reippaassa tahdissa ja siitä palkitaan, jos tarvitsee lainaa jostain elämäntilanteesta johtuen. Sehän on vain lisäarvo; se ei ole mitään sellaista, että siirretään näitä avustuksia lainojen suuntaan, vaan se on lisä.

Janina Andersson  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä asumislisäasia on todella hieno asia, ja vuokrakaton nostaminen 252 euroon oli valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston hienoa työtä ja koko valiokunnan hienoa työtä. Siitä taas kerran kaikille kiitos. Mutta kyllä muuten meillä on sellainen asenne, että me emme ymmärrä, että kaikilla ei ole yhtä helppoa opiskella. Tämä uusi malli taas suosii niitä, joilla muutenkin menee hyvin, ja niitä, joilla elämänhallinta ei ole niin hyvä, joilla on ehkä suurempi riski joutua velkataakan alle, liian raskaan taakan alle, ei auteta yhtä paljon. Elikkä me olemme voittajayhteiskunta. Vahvat yksilöt pärjäävät, saavat vielä lisäapua. Miten käy niiden heikoimpien? Miten heidän sitten käy?

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitokset ed. Zyskowiczille, että hän vielä toi esille tämän vaaliohjelmankin. Hänhän usein tätä keskustan vaaliohjelmaa täällä siteeraa, (Ed. Ala-Nissilä: Ei sitä kukaan muu siteeraakaan!) ja ministeri Hyssälänkin kohdalla aika usein tämä on tullut esille. Näyttää siltä, että nyt nämä muutkin keskustan ministerit ovat tekemässä tämmöiset tietynlaiset hyssälät tässä.

Ed. Ala-Nissilälle toteaisin, että olisi ihan mukava kuulla, mitä ministeri Karpela sitten on saanut aikaan. Nyt hän on ainakin omia esityksiään vesittämässä hyvin tyylipuhtaasti.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On todella hyvä, että muistutetaan edustajia ja kansaa siitä, mitä luvattiin vaalien alla. Muistan hyvin, miten olin ed. Anderssonin ja muun muassa ministeri Enestamin kanssa Turussa ylioppilaiden edessä kertomassa, mitä me tulemme ajamaan tällä kaudella, ja kun kaikki antoivat sellaisen lupauksen, että tulemme tekemään kaikkemme, jotta asumislisä tehtäisiin ympärivuotiseksi, niin tuli raikuvat aplodit auditoriolta. Ehdokkaat, puolueet ja opiskelijat pitivät kaikkein tärkeimpänä sitä, että asumislisään tulee parannuksia. Nyt tulee parannus, hyvä niin, mutta kyllä hyvin tärkeätä olisi saada se ympärivuotiseksi, ja tulemme muistuttamaan tällä kaudella hallituspuolueita niistä (Puhemies koputtaa) lupauksista, mitä annettiin.

Hanna-Leena  Hemming  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime viikolla opetusministeri Haatainen sanoi, että yliopistolaki tarvitaan hänen kaltaisiaan opiskelijoita varten. Hän tunnusti, että hän oli saanut kaksi lasta opiskelujensa aikana, ja sitä varten tätä piiskaa tarvitaan, että hänenlaisensa opiskelijat, jotka synnyttävät ja imettävät opintojen välillä, saavat opintonsa valmiiksi. Kysyn, ansaitsevatko meidän tulevatkin vanhempamme, ne, jotka synnyttävät opintojen aikana, pelkästään piiskaa. Tässä yliopistolaissa on sallittu opintojen pidennys näille vanhemmille, jotka siis opintojen aikana saavat lapsia. Miksi ihmeessä tällaista lakia tarvitaan, jos tällaiset oikeudet on, vai onko tämä nimenomaan se sosialidemokraattinen malli, miten lapsiluku pidetään kasassa, ja tärkeää on, että nopeasti, äkkiä vaan valmiiksi kaikki työelämän palvelukseen ottamatta huomioon mitään elämän realiteetteja?

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äsken juuri ed. Gustafsson ilmoitti, että opintotukiasiat ovat hallituksella myönteisessä seurannassa. Voisiko ed. Gustafsson ilmoittaa esimerkiksi muutaman tapauksen, että ne ovat kielteisessä seurannassa?

Suvi  Lindén  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin muistuttaa edustajia Ala-Nissilä ja Lindqvist siitä, että tässä ei ole todellakaan kysymys mistään jääkauden päättymisestä, vaan Lipposen kahden edellisen hallituksen aikana sekä hallitus että eduskunta on huomioinut opiskelijat. Opintotukea on kehitetty lähes joka vuosi lukuun ottamatta vuotta 99. Kun te aloititte tämän hallituskauden, lupasitte suuren pamauksen elikkä todella suuren opintotuen uudistuksen, (Ed. Zyskowicz: Se oli suuri kupla!) joka lähinnä on jäänyt, niin kuin ed. Zyskowicz tuossa totesi, suureksi kuplaksi. Ei tässä, mitä täällä tänään ollaan päättämässä, kysymys todellakaan ole mistään suuresta uudistuksesta vaan saman tyyppisestä kehittämisestä, mitä on edellistenkin hallitusten aikana tehty, niin että siinä mielessä kyllä jääkauden päättymisestä ei missään tapauksessa voi puhua.

Kaarina  Dromberg  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafsson sanoi, että tämä on niin pehmeä; tämä on todella pehmeä. Tätä lakia ei olisi tarvittu ollenkaan siinä mielessä, että nythän opiskelua voidaan jatkaa ja jatkaa koko ajan, eli toisin sanoen, jos olisi menty niillä menetelmillä, mitä yliopistoissa tänä päivänä on kehitetty, olisi päästy samaan tulokseen eikä tätä valtavaa byrokratiaa, joka todella tulee maksamaan yhteiskunnalle, olisi tarvinnut kehittää tähän rinnalle. Eli toisin sanoen sanon, että ihan normaalimenetelmällä olisi päästy parempaan tulokseen kuin tällä opiskeluaikojen rajoittamisella, mikä lailla nyt säädetään.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Todellakin minulla on tämä keskustan vaaliohjelma, vaikka keskusta jo vaaliyönä pyrki piilottamaan kaikki vaaliohjelmat, mutta onneksi eivät osanneet työhuoneeni kaapista tätä hakea. Täällä todellakin sanotaan, suora sitaatti: "Opintotuen parantamisessa kiireellisintä on muuttaa asumislisä ympärivuotiseksi." Kun se on kiireellisintä ja kun vaalikaudesta on yli puolet mennyt, niin milloin te, ed. Ala-Nissilä ja ed. Lindqvist ja kaikki muut keskustan edustajat, milloin te toteutatte tämän, joka on kaikkein kiireellisintä?

Sitten kun täällä kehutaan sitä, miten hallitus korotti asumislisää, niin hallitus ei sitä korottanut. Ministeri Karpela ja hallitus ei budjetissaan sitä esittänyt, mutta eduskunnassa hallituspuolueet tekivät tässä hyvää yhteistyötä ja saavuttivat tässä hyvän tuloksen. Tämän halusin sanoa, jottei totuus unohtuisi.

Outi Ojala /vas (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos hallitus todella olisi halunnut auttaa opiskelijoita, niin tällaisia määräaikoja opiskelijoiden valmistumiseen ei olisi asetettu, ei olisi pakotettu opiskelijoita ottamaan yhä enemmän lainaa, vaan olisi nostettu opintososiaalisten etujen tasoa, mikä olisi omasta puolestaan vähentänyt sitä painetta, mikä opiskelijoilla on tänä päivänä tehdä työtä opiskelun ohessa, koska eivät muuten pärjää. Te kuvittelette, että opiskelijoiden on noin vain helppo ottaa lainaa. Tänä päivänä valmistumisen jälkeen ei ole mitään varmuutta työpaikan saannista. Useammat opiskelijat joutuvat pätkätöihin. On erittäin vaikeaa maksaa niitä korkeita lainoja takaisin. Tämä hallituksen esitys on pelkkää silmänlumetta. Turha sitä on täällä hallituspuolueiden edustajien yhtään kaunistella.

Anne  Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ala-Nissilä yrittää vähätellä opiskelijoiden tilanteen hankaluutta. Kerronpa opiskelijan asumisen arkea. Se tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi Kainuusta lähtee opiskelemaan Jyväskylään tai jonnekin muualle ja pääsee kesätöihin sitten Kainuuseen, jos ei sieltä paikkakunnalta saa kesätöitä, niin se tarkoittaa, että pakkaat tavarasi jonnekin muualle. Monet opiskelijat pakkaavat yhteen asuntoon tai sitten vievät ne tavaransa jonnekin. Jos ei saa kesätöitä ollenkaan, niin on pakko luopua omasta asunnosta, koska ei ole yksinkertaisesti varaa pitää sitä yllä.

Nyt minä kysyn, kuka vastustaa tätä asumislisän ympärivuotistamista. Kun keskusta on sitä viime kaudella oppositiossa niin voimakkaasti ajanut, että useat nykyiset ministerit ovat tehneet siitä lakialoitteen, niin ei kai se nyt niin voi olla, että sosialidemokraatit sitä vastustaisivat. Minun on vaikea uskoa, että vasemmistopuolue sitä vastustaa. Nyt haluaisin kuulla tietysti hallituspuolueelta vastauksen, kuka tätä oikein vastustaa. (Ed. Zyskowicz: Det är Rkp!)

Minna  Sirnö  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sekä yliopistolaki että opintotukilaki heijastelevat sitä ihmisasennetta, mikä tällä hallituksella on: tarkoituksenmukaista on ajaa vain keppejä, ei antaa minkäänlaisia kannustimia, joilla toteutettaisiin kansalaisten hyvinvointia.

Lisäksi olen hirvittävän hämmentynyt, että molempien lakien kohdalla hallitus on unohtanut tehdä sen kuuluisan suvauksen eli sukupuolivaikutusten arvioinnin. Nimittäin molemmat lait kohtelevat täysin eri lailla matalapalkkaisiin akateemisiin naisvaltaisiin aloihin valmistuvia naisia kuin hivenen parempipalkkaisiin hommiin valmistuvia miehiä. Mielestäni on käsittämätöntä, että hallitus päästää lävitse tällaisen esityksen tällaisena aikana, kun se samaan aikaan huhuilee lisää työntekijöitä matalapalkka-alalle. Ei varmaan kyllä kannusta hirvittävästi tekemään niitä töitä, jos vielä kaiken lisäksi taakaksi saa loppuelämäkseen kohtuuttoman suuren lainataakan vain siksi, että pystyy saavuttamaan akateemisen tutkinnon.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä vaalikaudella on opiskelijan ateriatukea korotettu. Todella, asumislisän omavastuuta on parannettu yhteistyössä eduskunnan, ministeri Karpelan ja hallituksen kesken. Lisäksi on todellakin tullut opintolainavähennys. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa voidaan velan pääoma vähentää verosta. Jos ei sitä ymmärrä edulliseksi järjestelmäksi, niin sitten, puhemies, en voi sille mitään.

Mutta jos mennään arkeologiaan, niin kun vasemmistoliitolla oli opintotuesta vastaava ministeri, silloin opintotukea leikattiin. Te olette vielä miinuksen puolella. Eli nyt on kuitenkin, arvoisa puhemies, tämä jääkausi — minä tulkitsen näin — opintotuen kehittämisessä ohi ja nyt opintotukea kehitetään, ei mitenkään valtavin askelin, mutta kuitenkin kehitetään, ja meillä on kolme esimerkkiä siitä.

Kirsi  Ojansuu  /vihr:

Arvoisa puhemies! Opintotukilaki on erittäin epäoikeudenmukainen, koska tällä hetkellä lainaa ottavat juuri ne opiskelijat, joiden vanhemmilla ei ole varaa heitä tukea ja jotka ovat lähtökohtaisestikin köyhimpiä, ja samanaikaisesti, kun nämä köyhät hakevat toimeentulotukea, heiltä edellytetään, että he ottavat maksimimäärän opintolainaa. Elikkä monella tapaa ne, joilla asiat muutenkin ovat huonosti, tämän lain myötä joutuvat yhä huonompaan asemaan, ja lisäksi valtiontaloudellisesti tämä laki on erittäin kyseenalainen, koska oletettavissa on, että takauksia tulee nykyistä enemmän.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Vahasalo teki erittäin hyvän ehdotuksen tätä lakia ajatellen. Tätä lakia ei todellisuudessa tarvita, koska tiedämme, että siinä voidaan jatkaa opiskelua niin kauan kuin halutaan. Se byrokratia, josta mainitsin jo, on niin suuri asia myöskin yliopistoille, kun ajatellaan sitä rahoitusta, mikä tänä päivänä on hyvin niukkaa yliopistojen kannalta, ja tämän tyyppisiä toimenpiteitä, joilla ei viedä asiaa eteenpäin, ei todellakaan kannata tehdä lainsäädännön muotoon. Kun ajatellaan näitä muita keinoja, joilla tähän päästään, niin nyt kun tuli tämä kaksiportainen tutkintorakenne, niin senhän piti jo lyhentää opiskeluaikoja, ja kun jokaisen henkilökohtaisia opintosuunnitelmia vielä seurataan, niin se tehostaa jo sitä sisäistä opiskelua niin paljon, että näillä monilla muilla keinoilla olisi päästy huomattavasti parempaan lopputulokseen.

Toivon, että eduskunta ymmärtää sen, että tämän tyyppistä lainsäädäntöä ei kannata täällä hyväksyä.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Drombergin jälkeen on hyvä jatkaa tätä puhetta. Nimittäin kyllä tosiasia on se, että tämä lainsäädäntö, jos mikä, on aivan täysin turha. Mutta totta kai hallituksella on ongelma siinä, millä tavalla se työllistäisi. On totta, että asiantuntijoiden mukaan, joita kuulimme valiokunnassa, ainoa porukka, joka tällä tulee työllistymään, on byrokraatit, koska byrokratiaa tämä todella tulee lisäämään opiskelijoiden osalta. Se on aivan päivänselvä asia. Sitä tuskin kannattaa kenenkään lähteä kiistämään.

Toinen asia: Ed. Gustafsson täällä sanoi, että tämä hallitus on siirtynyt tekemään psykologista lainsäädäntöä. No, sitä tämä toden teolla on, koska mitään muuta hyötyä tästä laista ei ole. Se on tosiasia, että opiskelua voi nopeuttaa, mutta se perimmäinen syy, minkä takia opiskelijoiden opiskelu hidastuu, on se, että he ovat työelämässä mukana, koska opintososiaaliset etuudet ovat riittämättömät. Jos halutaan nopeuttaa valmistumista, niin se tapahtuu opintorahaa korottamalla. Mutta tällaisesta laista, joka on täysin nahkapäätös, ei ole yhtään mitään hyötyä.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä on tämä asia jo varmaan moneen kertaan käyty läpi, mutta juuri byrokraattisuuden takia tämä laki on syytä hylätä ja välttää jatkossa, ettei tämän tyyppisiä lakiesityksiä enää tule. Tämä on paras keino tälle esitykselle.

Mikko  Alatalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllähän monet viittä vaille maisterit ovat pärjänneet elämässään hyvin ja nousseet jopa johtaviin tehtäviin, mutta kyllä meitä ikuisia opiskelijoitakin on niin paljon, että hyvä, että hieman psykologisesti hoputetaan kohti tutkintoa ja työelämää tulevaisuudessa.

Erityisen tervetullutta tässä lakiesityksessä on yliopistojen velvoittaminen opintojen ohjaukseen siten, että tutkinnot on mahdollista suorittaa tavoiteajassa. Tällä tulee oletettavasti olemaan kyllä myönteisiä vaikutuksia opintoaikojen lyhenemiseen.

Erityisesti mallissa on keskeistä kaikkien opiskelijoiden oikeus jatkaa opintojaan määräajan päätyttyäkin heidän esittäessään toteuttamiskelpoisen opintosuunnitelman. Tämä on kyllä hyvä asia. Opiskelijoiden elämäntilanteiden moninaisuus on hyvin otettu tässä huomioon, ja se on tärkeää. On turha laittaa kaikkia samaa muottiin. Jotkut opiskelualat ja opiskelijat ovat erilaisia. Opintosuunnitelmien laadinta ei saa tietenkään johtaa byrokratian syntymiseen, mitä täällä on nyt kritisoitu. Mutta joka tapauksessa tässä ollaan myös menossa kansainväliseen suuntaan, kun tämä tutkinto on menossa kaksiportaiseksi. Joka tapauksessa uskon, että tässä on positiivisia vaikutuksia.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä salissa on keskusteltu ympärivuotisesta asumislisästä. Tässä yhteydessä on pakko kuitenkin olla rehellinen ja käyttää oikeita termejä. Jos lähdetään siitä, että asumislisä olisi ympärivuotinen, niin silloin periaatteessa pitää koko tämä asumistukijärjestelmä tarkastella uudestaan, koska puhutaan opintotuen asumislisästä, joka on sidottu siihen, että silloin sitä saa, kun opiskelee. Jos puhutaan ympärivuotisesta asumislisästä, niin silloin tämä periaate murtuu.

Pitäisi puhua siitä, millä tavoin mahdollistetaan opiskelijoiden asuminen ympärivuotisesti, jolloin jos opiskelija ei opiskele kesällä eikä saa tätä asumislisää, millä tavoin sitten estetään se loukkuun joutuminen. Tällä hetkellä monen opiskelijan tulotaso hänen kesätöissä ollessaan nousee niin korkealle, että yleinen asumistuki leikkautuu pois, elikkä tietyllä tavalla asumistukea ei yhteiskunnalta ole saatavissa eikä siihen ole tarvekaan, jos puhutaan yhdenvertaisuudesta kansalaisten näkökulmasta. Mutta ongelma ovat ne opiskelijat, jotka eivät pääse kesätöihin ja jotka joutuvat hakeutumaan kunnan toimeentulotuen piiriin, jolloin problematiikka siirtyy sinne kunnan tiskille, jolla on pitkät jonot, jolloin opiskelijat joutuvat näihin mahdottomiin tilanteisiin, mistä ed. Huotari muun muassa puhui.

Eli mielestäni olisi äärimmäisen tärkeää selvittää se, miten nämä ongelmakohdat poistetaan. Mutta jos puhutaan ympärivuotisesta asumislisästä, niin silloin kysymys on koko asumistukijärjestelmän remontista. Opetusministeriössä on selvitetty sitä, kannattaisiko lähteä siitä, että meillä on yksi yhtäläinen, yleinen asumistuki kaikille kansalaisille, ja selvitykset ovat osoittaneet, että opiskelijat häviäisivät siinä, jos heidät siirrettäisiin (Puhemies koputtaa) yleisen asumistuen piiriin. Eli remonttia tarvitaan, mutta en puhuisi vain ympärivuotisesta asumislisästä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitus on paikallistanut oikean ongelman: ongelma on se, että nuoria pitää saada nopeammin työelämään. Mutta nämä lääkkeet, joita on tarjottu, ovat joko vääriä, kuten tämä lakiesitys, tai täysin riittämättömiä, kuten tämä opintolainavähennys. Kyse on siitä, miten opiskelijan opintojen aikaista toimeentuloa pystytään parantamaan niin, että mahdollistetaan kokopäivätoiminen opiskelu. Se on se keskeinen asia, ja siihen on kaksi keinoa. Toinen on se, että opintorahaa korotetaan, ja toinen, että tehdään tämä lainamalli niin houkuttelevaksi, että sitä ottavat myöskin ne opiskelijat, jotka tähän asti eivät ole ottaneet. Tässä kokoomuksen esittämä malli toisi olennaisen muutoksen. Jos yhtään kuuntelee sitä viestiä, mikä opiskelijoilta tulee, tai jos yhtään tuntee opiskelijoiden elämää ja heidän elintilannettaan, niin tulee väistämättä siihen tulokseen, että nyt esitettävät ratkaisut eivät tule merkitsemään sitä, että opintoajat tulevat lyhenemään. Näillä ei saavuteta niitä tavoitteita, mitkä hallitus itse on asettanut.

Kirsi  Ojansuu  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kannatan yliopistolain hylkäämisesitystä. Vihreä eduskuntaryhmä on jyrkästi vastustanut lakia alusta pitäen. Oireellista ja surullista on, että työllisyystavoitteen nimissä nimenomaan tämä laki menee eteenpäin, kuten valiokunta on mietinnössään sanonut. On surullista ja epäviisasta, että koulutus- ja sivistyspoliittisia linjoja tehdään muilta perusteilta kuin nimenomaan ajatellen sitä sivistysyliopiston ja akateemisen vapauden ylvästä perinnettä, joka meillä on tähän asti ollut.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Vahasalon tekemää ehdotusta. Tämä laki on täysin turha.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Lindénin puheenvuoroon ja muihin aikaisemmin käytettyihin puheenvuoroihin viitaten täytyy vain todeta, että on hyvä, että niin entinen kuin nykyinenkin oppositio ovat kaikki samaa mieltä siitä, että opiskelijoitten ympärivuotista asumista on tuettava.

Se, että keskustalaiset viime kaudella tavoittelivat asumislisän ympärivuotistamista voimakkaasti, aivan niin kuin itsekin olen tehnyt, ei ollenkaan vähennä sitä asumistuen vuokrakaton korotuksen hyvyyttä. Syy siihen, miksi tämä on nyt tällä hetkellä tehty, tämä asia eikä tämä ympärivuotistaminen, johtuu tietenkin siitä, että opiskelijoilta on kerrankin kunnollisella korvalla kuunneltu. Tämä vuokrakaton korotus oli opiskelijoiden ykköstavoite eikä asumislisän ympärivuotistaminen tällä erää. Joten nyt on sitten tehty tämä ratkaisu, mitä opiskelijatkin ovat toivoneet.

Opintolainasta sen verran, että minä toteaisin, että nuorena on kuitenkin ehkä parempi ottaa opintolainaa kuin kulutusluottoja, joita niitäkin nuoret valitettavan paljon, voisi ehkä sanoa, tänä päivänä ottavat.

Vielä sen verran, että pelkällä rahallahan ei opintoaikoja nopeuteta, se on ihan selvä. Osittain on kyse niin sanotusta akateemisesta vapaudesta jne., mutta olen sitä mieltä, että hallitus on suhtkoht hyvin onnistunut tässä esityksessään tarjoamalla sekä keppiä että porkkanaa.

Anne  Huotari  /vas:

Arvoisa puhemies! Opintolainapainotteisuuteen palaaminen on vanhanaikaista, paluuta vanhaan. Meistä jokainen, joka on opiskellut opintolainalla, tietää, että se karvas pala tulee siinä vaiheessa, kun niitä maksellaan takaisin vuosien kuluttua. Tämän päivän pätkätyömaailma ei välttämättä takaa edes sitä, että lainanmaksukyky olisi mahdollinen. Siksi olisi paljon järkevämpää nostaa opintorahaa, ja hallitus onkin siinä ongelmallisessa tilanteessa, että menokehys on niin tiukka, ettei siellä ollut ollenkaan juuri rahaa opiskelijoille ja sen takia on tehty näitä, muka tämä uudistus, ja yritetty lain pukuun pukea näitä asioita, että näyttäisi siltä niin kuin olisi tehty jotakin. Siitähän tässä on kysymys.

Loppujen lopuksi valtiontakaukset tulevat Kelan maksettavaksi, ja Kelassa on useaan otteeseen jouduttu miettimään sitä, millä ihmeen keinoilla me pystyisimme vähentämään niitä takausvastuita, joita tällä hetkellä Kela joutuu maksamaan sen vuoksi, että monet opiskelijat eivät kykene tai pysty syystä tai toisesta maksamaan ottamiaan opintolainoja.

Sen vuoksi minusta ei ole mitään järkeä siinä, että suomalaisessa yhteiskunnassa mennään takaisin vanhaan aikaan, kun on kuitenkin päästy jo niin pitkälle, että opintolainapainotteisuudesta on päästy tähän opintorahamalliin, joka mahdollistaisi, jos opintoraha olisi sen verran hyvä ja asumistuki sen verran hyvä, kohtuullisen asumisen. Siinä mielessä minusta on ihan käsittämätöntä, että Kelalle tulee taas lisämaksua tätä kautta. Se on ihan selvä, että näin tulee käymään.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Komi pyrki puheenvuorossaan kiillottamaan hallituksen ja keskustan kilpeä näissä opintotukiasioissa, mutta tosiasiat, ed. Komi, puhuvat kyllä teitä vastaan. Esimerkiksi tätä kuuluisaa vaaliohjelmaanne kyllä opiskelijoille mielellään vaalien alla selostettiin ja näytettiin, olipa peräti ilmoitus Ylioppilaslehdessä, missä keskustan vaaliohjelmaa esiteltiin. Tässä sanotaan — luenpa tämän sitaatin nyt loppuun, kun on varsinainen puheenvuoro, niin voi vähän pitemmän sitaatin ottaa:

"Opintotuen parantamisessa kiireellisintä on muuttaa asumislisä ympärivuotiseksi - -." Tässä ei ole siis tapahtunut mitään. Sitaatti jatkuu: "- - sekä nostaa opintoraha kustannuksia vastaavaksi." Ed. Komi, paljonko tämän hallituksen aikana, kun keskusta on nyt päässyt sitten toteuttamaan tätä ohjelmaansa, paljonko opintorahaa on nostettu? Ei senttiäkään, varsinaista opintorahaa ei ole nostettu senttiäkään, ja se oli teidän vaaliohjelmassanne toinen kaikista kiireellisin asia. Sen jälkeen tuli: "Toisen asteen opiskelijoilta poistetaan vanhempien tulosidonnaisuus." Arvatkaa vaan, poistetaanko. No, jos äänestätte ed. Valppaan ehdotuksen puolesta, niin ehkä poistetaan, mutta te ette ole sitä poistamassa.

Sitten kun te kehutte täällä, että onhan sentään ateriatukea ja asumislisää nostettu, ovatko hallitus ja ministeri Karpela esittäneet ateriatuen korottamista? Eivät ole, vaan eduskunta korotti. Ovatko hallitus ja ministeri Karpela esittäneet asumislisän korottamista? Eivät ole, vaan eduskunta korotti. Eli kun mediassa ministeri Karpelan aikaansaannoksista kirjoitellaan, niin kirjoiteltakoon todella näistä aikaansaannoksista ja verrattakoon niitä esimerkiksi lupauksiin viime vaalikaudelta. Se olisi paljon hyödyllisempää kuin se keskustelu, mitä hänestä viime aikoina on julkisuudessa käyty.

Jukka  Gustafsson  /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Ojansuu puheenvuorossaan nosti esille sivistysyliopistoajatuksen. Olen itse pitänyt tärkeänä, kun hallitus on tätä esitystä valmistellut, sitä, että tässä yhdistetään luovalla tavalla tällainen tavoitteellinen valmistautuminen ja akateeminen vapaus. Sen takia ilolla luin tästä sivistysvaliokunnan mietinnöstäkin sen, että tällä ei mitenkään rajata esimerkiksi tärkeää sivuaineopiskelua, sivuaineoikeutta.

Eli silloin kun me puhumme sivistyksestä, ed. Ojansuu, emme puhu sinällään opiskelun pituudesta vaan sen opiskelun leveydestä ja syvyydestä. Tältä osin tätä hallituksen esitystä ei nyt kannata moukaroida ikään kuin tästä sivistysyliopistonäkökulmasta. Kyllä tämä sen mahdollisuuden opiskelijalla säilyttää myöskin oikean akateemisen vapauden ja opiskelun hengessä.

Aila  Paloniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskimääräinen tutkinnon suorittamisaika on tällä hetkellä yliopistoissa kuusi vuotta. Tutkinto jää kokonaan tekemättä noin joka viidenneltä opiskelijalta. Opintojen hidas eteneminen ei siis ole ongelma suinkaan kaikille vaan vain osalle opiskelijoista. Tästä syystä on erittäin tärkeää painottaa henkilökohtaisten opintosuunnitelmien kehittämistä osana yliopistojen tarjoamaa opintojen ohjausta. Valmistumisaikojen lyhenemisessä ilman muuta avainasemassa ovat muun muassa lukukausien nykyistä tehokkaampi käyttö, opetushenkilöstön pedagogisten taitojen parantaminen, kurssien päällekkäisyyksistä johtuvien ongelmien karsiminen ja henkilökohtaisten opintosuunnitelmien käyttöönotto jne., ja kun tähän vielä lisätään valintakoemenetelmien uudistus, uskon vakaasti, että näillä toimilla lyhennetään työelämään siirtymistä yliopistoista 1,5—2 vuodella. Pidän tätä esitystä erittäin hyvänä.

Outi Ojala /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi yliopistolain muuttamisesta ja esitys laiksi opintotukilain muuttamisesta liittyvät aivan saumattomasti yhteen.

Kun hallituspuolueiden edustajat ovat nyt yrittäneet kovasti täällä puolustella sitä, että opinnoille asetetaan määräaika ja vaikeutetaan yliopisto-opiskeluja ja että opintotukea ei koroteta eikä asumislisästä tehdä ympärivuotista, niin minusta hallituspuolueiden edustajien olisi kuitenkin rehellistä katsoa seuraavan lain mietintö eli opintotukilain muuttamista koskeva mietintö. Nimittäin täällähän valiokunta itse eli myös hallituspuolueiden kansanedustajat itse ovat esittämässä kahta lausumaesitystä, jotka ovat juuri toiseen suuntaan kuin mitä tämä teidän hyväksymänne laki nyt tulee merkitsemään.

Täällä todetaan toisessa lakiesityksessä, että toimeentulotuen saamisen perusteita pitäisi muuttaa perheellisten osalta. Sitten täällä todetaan myöskin, että opintotukijärjestelmää pitäisi kehittää opintorahapainotteiseksi ja tähän suuntaan, ja aivan päinvastoin täällä tullaan päättämään. Tämä on aika suurta hurskastelua, mitä täällä on nyt harrastettu.

Minusta on rehellistä, että te myönnätte, että te olette joutuneet nyt nielemään lakiesitykset, jotka teidän mielestänne eivät ole hyviä, mutta koska te ette ole saneet ministereitänne muuttamaan näitä esityksiä, niin ne on täällä pakko nyt siunata.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Paloniemi luetteli valtavan joukon niitä asioita, millä voidaan parantaa opiskeluvauhtia yliopistoissa. Niihin olisi päästy ilman lakiakin, elikkä toisin sanoen tämä laki on aivan tarpeeton sitäkin taustaa vasten.

Opintoraha on sellainen kysymys, johon opiskelijat ovat useaan kertaan puuttuneet. Sitä ei ole yli kymmeneen vuoteen nostettu, ei meidän hallituksemme aikana, eikä sitä ole tehnyt nyt tämäkään hallitus. (Ed. Zyskowicz: Vaikka hallitusohjelmassa on!) — Vaikka se on hallitusohjelmassa.

Sitten työllistymiseen. Tämän lain tavoite on, että nämä nuoret työllistyvät. Se on hyvä tavoite, että nopeammassa ajassa päästään siihen, mutta kyllä yliopistoille on tullut vakava, sanoisinko, huomautus siitä, mikä tämä sivistysyliopiston rooli on, niin kuin ed. Ojansuu toi esille, ja akateeminen vapaus, josta puhutaan tällä hetkellä myöskin Euroopan neuvostossa siihen sävyyn, että sille täytyisi antaa vahva elintila myöskin yliopistossa.

Kun puhutaan sivuaineoikeudesta, mitä ed. Gustafsson toi esille, niin sivuaineoikeutta kuitenkin tullaan rajaamaan sitten loppuvaiheessa, jos ei päästä siihen tulokseen, minkä laki edellyttää, eli kyllä se vie pohjaa sivistysyliopistolta.

Kun valiokunnassa käsiteltiin tätä asiaa, niin siellä oli myöskin keskustapuolueen edustajia ja demaripuolueen edustajia, jotka olivat tätä lakia vastaan mutta alistuivat sitten hallituksen esitykseen.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt ollaan joka tapauksessa laittamassa pakkopaitaa yliopistojen opiskelijoiden ylle. Vaikka se voi olla vähän villapaidan mallinen, niin joka tapauksessa se tietyissä tilanteissa puristaa ja käy vähän kuumaksi. Se, että pidetään opiskelujen valmistumiseen yhdeksän vuoden raja, kyllä ohjaa ihmisiä nimenomaan sellaiseen tiiviiseen, tiukkaan ajatteluun, joka ei ole hedelmällinen eikä luova.

Niin kuin kaikki tiedämme, sivistysyliopistoajattelu on kestävä, tärkeä, sitä pitäisi ylläpitää ja tukea. Tällä hetkellä kuitenkin yliopistoja ajetaan tällaiseen tulosvastuulliseen ajatteluun. Eri tiedekunnilta vaaditaan erilaisia selvityksiä jatkuvasti niiden tehokkuudesta. Kuitenkin jos haetaan niin sanottuja Nobelin palkinnon tasoisia saavutuksia, ne eivät tule pakolla eivätkä määräyksestä vaan syntyvät tietynlaisesta akateemisen vapauden ympäröimästä ajattelusta ja valinnanvapaudesta. Tämä on kuitenkin tärkeätä.

Käytännön kysymyksiin, opintotuki- ja asumislisäkysymyksiin, pitäisi tietysti hallituksen puuttua ja tehdä asiassa esityksiä, että taloudelliset pohjat opiskelijoille tehdä hyvää työtä turvataan.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Paloniemi aivan oikein täällä luetteli liudan asioita ja toimenpiteitä, jotka pitäisi yliopistoissa toteuttaa. Niin kuin olemme täällä aiemmassa keskustelussa jo todenneetkin, niin joissakin yliopistoissa se on toteutunut, esimerkiksi Oulun yliopisto on hyvä esimerkki siitä. Se on normaalia yliopiston johtamista. Jos näin tapahtuu, että opinto-ohjaus ei toimi, silloin opetusministeriöllä on tulosneuvotteluissa mahdollisuus täysin puuttua siihen, jos niin halutaan. Siihen ei tarvita lakia, aivan kuten ed. Dromberg äsken sanoi.

Eräs sukulaistyttö kertoi, että esimerkiksi eräässä Keski-Suomessa sijaitsevassa yliopistossa oli mahdollisuus opiskella vain tiistaista torstaihin, koska luentoja ei järjestetty maanantaisin eikä perjantaisin. Miten siinä opiskelija sitten yrittääkään suorittaa opintojaan nopeammin, jos yksinkertaisesti ei ole mahdollisuutta tai jokin kurssi järjestetään vain kerran vuodessa ja se täyttyy, ennen kuin kaikki opiskelijat pääsevät sisälle? Silloin se ei ole enää opiskelijoista itsestään kiinni. Vaikka me kuinka laittaisimme täällä miten tiukat rajat, niin opiskelijat eivät itse pysty silloin määrittelemään sitä vaan on yliopiston asia järjestää se. En tiedä, miksi lain tasolle pitää tuoda tämän tyyppisiä asioita.

Ed. Gustafsson ei vastannut kysymykseeni siitä, kuka hallituksessa sitten oikein vastusti asumislisän ympärivuotistamista tai remonttia tähän, että myöskin opiskelijat saisivat asumistuen koko vuoden ajalle, myös kesäajalle. Sehän olisi inhimillistä, ja uskon, että sosialidemokraatit eivät sitä vastustaneet, mutta oliko niin, että kukaan ei sitä ehdottanutkaan? (Ed. Gustafssonin välihuuto)

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonille: mitä jää jäljelle akateemisesta vapaudesta ja sivistysyliopistosta, kun mietinnössä sanotaan muun muassa, että tavoitteellisen korkeakoulututkinnon suorittamisajan päättyessä "voi olla perusteltua rajata opinto-oikeus vain tutkintoon liittyviin opintoihin"?

Mikä viesti tämä on? Tällähän tarkoitetaan selkeästi vain, että nopeasti, nopeasti töihin työllisyysperusteisesti. Kaikki muu laaja-alainen yleissivistys on toisarvoista. Tämä on se kantava teema, jolla romutetaan meidän laaja-alaisen, arvostetun sivistysyliopistomme pohjaa.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. O. Ojala kiinnitti huomiota opintotukilain 1. ja 2. lausumaan. 2. lausuma tuli minun esityksestäni. Se on suurin piirtein sillä tavalla kirjoitettu kuin esitin. Kannattaa herkällä korvalla opiskelijoiden ja opiskelijajärjestöjen kuunnella, mitä siinä lukee. Jos tämä nyt menee läpi, niin tässä lukee näin: "Eduskunta edellyttää, että suomalaista hyvää rakenteeltaan oikeansuuntaista opintotukijärjestelmää kehitetään opintorahapainotteisena ja vastaisuudessakin ohjataan varoja opintorahan ja opiskelijoiden asumislisän korottamiseen." Tästä kannattaa pitää kiinni. Jos tästä tulee eduskunnan päätös, niin tätä lausumaa kannattaa kyllä siteerata ja tuoda esille, noudatetaanko tätä lausumaa.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Tuohon ed. Ojansuun esille ottamaan asiaan, kun hän lainasi valiokunnan mietintöä, että opiskeluaikaa "myönnettäessä voi olla perusteltua rajata opinto-oikeus vain tutkintoon liittyviin opintoihin": Koska en ole ollut valiokunnassa ja kuullut tästä asiasta asiantuntijoita, en voi mitenkään tieteellisesti tulkita tätä. Mutta koska tässä nyt käytetään ilmaisua, että "voi olla perusteltua", niin tässä nyt tietysti haluan ajatella näin, että pitää myöskin yliopistoissa voida käyttää sitä paljon puhuttua tervettä järkeä. Ed. Ojansuu on tietysti siinä mielessä oikeassa, että tämä on tietysti semmoinen herkkä ja tärkeä kohta, jota varmasti kannattaa seurata.

Mutta edelleen nyt korostan sitä, että yhdeksän vuotta on verrattain pitkähkö aika opiskella. Mutta niin kuin itse jo totesin, tässä on nyt isommista asioista myöskin kysymys kuin absoluuttisesti siitä opiskeluajan pituudesta. Sen takia haluan puolustaa sivistysyliopistoa ja haluan puolustaa opiskelijan oikeutta opiskella yliopistossa, mutta on järkevää yhteiskunnan ja opiskelijan kannalta pyrkiä tavoitteelliseen, määrätietoiseen opiskeluaikaan.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Toistan jälleen kerran, että tässä yksinkertaisesti ei ole eväitä opintoaikojen lyhentämiseen, mistä ed. Gustafssonkin täällä huolta pitää. Sen sijaan tässä on eväitä opintojen sisällön rajoittamiseen. Kyllä minusta tuntuu vähintäänkin kummalliselta, että maailmassa, jossa tarvitaan yhä monipuolistuvampaa ammattitaitoa, jossa yksi kapea ala ei takaa loppuelämäksi leipää, ollaan rajoittamassa oikeutta laajentaa osaamista ja ennen kaikkea ollaan rajoittamassa sitä mahdollisuutta, mitä laaja-alaisen, monipuolisen opintokakun itsellensä hankkineet opiskelijat antavat työpanoksellaan muun muassa työyhteisön kehittämiseen.

Kyllä tämä valitettavasti näyttää siltä, että hallituksen tarkoituksena on ajaa putkitutkinto välittämättä siitä, miten käy opintojen laadulle, miten käy opiskelijoitten todellisille mahdollisuuksille opiskella rajatussa opintoajassa. Lopputuloksena on se, että todennäköisesti työelämään valmistuu ihmisiä, jotka eivät tule kelpaamaan työnantajille, koska he eivät laadullisesti ole sitä, mitä työnantajat odottavat.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituspuolueet ovat tietysti ensisijaisesti vastuussa hallitusohjelman toteuttamisesta, mutta oppositiokin pyrkii sitä valppaasti seuraamaan. Sen vuoksi kysyn, kun ei ole ministereitä paikalla, tulevalta opetusministeri Gustafssonilta, katsotteko, että nyt tehtävä uudistus, nimenomaan opintotukiuudistus, toteuttaa seuraavan hallitusohjelman lupauksen: "Opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu on mahdollista - -." Täyttääkö nyt tehtävä uudistus opintotukeen mielestänne tämän hallitusohjelman lupauksen?

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Koska on sivistynyttä vastata, kun kysytään, niin vastaan: Jo äsken totesin välihuudossa ed. Huotarille sen, että hallitusohjelmaa toteutetaan vaiheittain ja asteittain. Haluan uskoa, että näissä asioissa ei ole vielä viimeistä sivua käännetty.

Mutta liittyen tähän opintotukeen noin ihan vakavasti ja teoreettisesti ottaen: Niin hyvä kuin tämä verovähennysjärjestelmä sinällään on, voidaan tätä hallitusohjelman kohtaa arvioida tällaisesta vähän akateemisesta näkökulmasta, että sillä nyt on kuitenkin ensisijaisesti tarkoitettu opiskeluaikana tapahtuvan toimeentulon parantamista. Tavallaan tämä verovähennysjärjestelmä, niin hyvä kuin se onkin, koituu opiskelijan eduksi sitten vasta opintojen jälkeen. Mutta minä luulen, että tästä asiasta nyt vielä varmaan hallituksessakin keskustellaan. Kysymys on tietysti viime kädessä rahasta ja voimavaroista, niin kuin ed. Zyskowicz Sauli Niinistön hyvänä opetuslapsena tietää.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczin kysymys oli vähintäänkin asiallinen ja paikkansa ottava. Tässä kohdassa nimittäin jälleen kerran tulee todistettua, että hallitusohjelmasta tällä hallituskaudella ilmeisesti toteutetaan vain kepit, ei porkkanoita, ja kaikki hyvä jätetään seuraavan hallituksen vastuulle, jossa ilmeisesti sitten kuitenkin toivotaan, että samaiset tällä hetkellä hallituksessa istuvat olisivat niitä toteuttamassa.

Ed. Gustafsson on oikeassa siinä, että todellakaan verovähennysjärjestelmä ei ole opintososiaalisen tuen antamista opintoaikana. Se on sen takuuta, että pankit saavat hyvin pitkälle tulevaisuuteen itsellensä asiakkaita, jotka ovat todennäköisesti naimisissa myös seuraavien muittenkin lainojen osalta, kuten asuntolainan ja autolainan, samaisen pankin kanssa. Tämä ilmeisesti onkin ollut hallituksen päätarkoitus: turvata pankeillemme (Ed. Gustafsson: Pysytään asiassa!) ei välttämättä maksukykyisiä asiakkaita, mutta hyvin sidonnaisia asiakkaita niihin pankkeihin. Ja jos todella, niin kuin ed. Gustafsson täällä puhui, olisi haluttu tukea ihmisten opintojenaikaista selviytymistä, väittäisin, että ed. Gustafssonkin olisi huomattavasti valppaammin ajanut täällä opintotuen, opintorahan, korottamista eikä suinkaan sitä, että siirrytään siihen, että köyhiä rangaistaan tulevinakin vuosina lisälainoilla.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonin viimeinen puheenvuoro kirvoitti vielä minutkin käyttämään yhden puheenvuoron. Ed. Gustafsson oli oikeilla jäljillä, kun hän tunnusti sen ongelman, että tässä ei helpoteta opintojenaikaista toimeentuloa, mutta siinä vielä väärässä, kun totesi, että tämä helpottaa sitten jälkeenpäin. Ei tämä tosiasiassa tule helpottamaan jälkeenpäinkään, koska eivät opiskelijat ota näillä ehdoilla lainaa, eli tämä tulee jäämään pitkälti kuolleeksi kirjaimeksi. Sillä on tietysti siinä mielessä valtiontalouden kannalta se vaikutus olemassa, että ei tule budjettiin kulujakaan, muttei myöskään saavuteta sitä, että opiskelijat valmistuisivat nopeammin ja menisivät aikaisemmin työelämään.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tuossa huusin "hei" spontaanisti, kun olin vähän estynyt tulemaan aikaisemmin tähän keskusteluun mukaan ja juuri äsken kuulin kaiuttimien kautta tämän keskustelun ja ajattelin, että pakko tulla sen verran tähän kommentoimaan kuitenkin, arvoisa puhemies, että kun ed. Sirnö täällä sanoi, että pelkästään kepit olisivat toteutumassa tällä hallituskaudella, niin kyllä minun mielestäni nyt täytyy rehellisyyden nimissä kuitenkin muistaa se, että tämän vuoden marraskuusta tulee voimaan asumislisän katon nosto, joka tarkoittaa konkreettisesti opiskelijoille (Hälinää) — hetkinen, jos täällä nyt saisi puhua — konkreettisesti opiskelijoille noin 30:a euroa puhtaana käteen enemmän rahaa. Se on aika iso uudistus. Näin isoihin uudistuksiin ei ole pitkään aikaan päästy. Ja se, mitä olen sanonut usein, ed. Zyskowicz ja muut innokkaat välihuutajat, ja haluan teille todeta — minä olen todennut tämän viimeksi viime viikolla tässä keskustelussa — on se, että se oli nimenomaan eduskunnan ansiota, ja eduskunnan hallituspuolueet komeasti sen sitten viime joulukuussa sopivat toteutettavaksi. Kiitos meille siitä. Tämä on merkittävä parannus.

Jos ed. Sirnön mielestä se, että opiskelija saa 30 euroa lisää käteen kuussa, ei ole porkkana vaan keppi, niin sitten minä todella ihmettelen. Näin isoihin parannuksiin ei ole ollut aikaisemmin mahdollista mennä.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kun täällä nyt puhutaan siitä, onko tämä opintoaikana vai opintojen jälkeen edullista, niin ei se laina oikein opintojen jälkeenkään ole kauhean edullista, kun sen joutuu kuitenkin maksamaan takaisin. Tietenkin, jos korkohelpotuksen saa, joutuu kokonaisuutena maksamaan vähän vähemmän. Mutta kyllä edullisempaa todennäköisesti olisi ollut se, että opintososiaalisia etuuksia korotettaisiin opiskeluaikana, jolloin ei joutuisi ottamaan lainaa eikä joutuisi sitten valmistuttuaan maksamaan sitä lainaa takaisin. Tosin silloin tietenkin menettäisi tämän korkohyvityksen, mutta ehkä nyt tässä tapauksessa tämmöiseen menetykseen saattaisi jotenkin suostua, kun vastaavasti ei sitten joutuisi ollenkaan lyhentämään sitä lainaa.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Viitaselle muistuttaisin, että hän itsekin oli allekirjoittamassa kansanedustajien tekemää aloitetta pari vuotta sitten jo tästä samaisesta asiasta eli tämän asumislisän katon nostamisesta. Silloin sen allekirjoittajina oli pääasiallisesti oppositiopuolueiden edustajia, mutta siellä oli myös hyviä, fiksuja ja filmaattisia kansanedustajia täältä. Valitettavasti vain hallituspuolueitten edustajilla eduskunnassa meni kaksi vuotta kypsyä sille ajatukselle, joka nyt marraskuussa toteutuu. Olen erittäin iloinen, että ed. Viitanen on saanut seuralaisia täältä eduskunnasta, mutta olisin tietysti toivonut, että opiskelijoitten kannalta se olisi tapahtunut jo paljon aikaisemmin, vähintään sen pari vuotta aikaisemmin, kun ensimmäistä kertaa tämä budjetin yhteydessä esille tuotiin, jolloin todellakin ed. Viitanen myös oli yhtenä allekirjoittajana.

Jos täällä puhun kepistä ja porkkanasta, niin tarkoitan kyllä niitä hallituksen esityksiä. Myönnän, että eduskunnassa, muun muassa sivistysvaliokunnassa, on erittäin fiksuja ja filmaattisia hallituspuolueitten edustajia, jotka pyrkivät tekemään hyvää jälkeä. Silti olisin myös ed. Viitaselta halunnut kysyä sen saman kysymyksen, mitä ed. Jukka Gustafssonilta on täällä perätty: Kuka hallituksessa sitten todellisuudessa vastusti muun muassa opintorahan korotusta, jos kerran kepun nykyiset ministerit suurilta osin olivat sitä aikoinaan kannattamassa ja esittämässä? Onko todella niin, että, ed. Viitanen, te olette se taho, joka edustaa sitä kantaa, että opintoraha on niin vähäpätöinen asia, että sitä ei kannata nostaa, että sillä ei ole mitään merkitystä, opintorahan korotuksella, opiskelijoitten opintojen aikaisiin elämisen mahdollisuuksiin. Täällä annetaan nyt sellaista viestiä, että ne ovat demarit, jotka tämän opintorahan korotuksen ovat todellisuudessa estäneet.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Jos tässä salissa on todellakin vielä joku, joka kannattaa lainapainotteisuuden lisäämistä, niin suosittelen tutustumista tänään pöydälle jaettuun väestöpoliittiseen selontekoon, josta tulevaisuusvaliokunta on antanut oman mietintönsä.

Täällä puhutaan elämän ruuhkavuosista, jotka ajoittuvat juuri opintojen päättymisen jälkeen, kun lapset synnytetään ja lapset ovat pieniä, tarvitaan isompi asunto, monesti hankitaan omistusasunto. Kyllä siinä lainanottotarpeita on jo ihan riittävästi, vaikkei tarvitsisi enää maksaa opintolainoja takaisin — nimimerkillä "henkilö, joka on maksanut samanaikaisesti opintolainaa ja asuntolainaa takaisin". Eli en missään tapauksessa suosittelisi enää tämän päivän nuorille aikuisille sellaista tilannetta, mikä itselläni on ollut. Ehkä juuri sen takia eduskunnassa olenkin, että pystyttäisiin tänä päivänä tekemään parempaa politiikkaa ja kehittämään eteenpäin tätä systeemiä eikä mentäisi enää taaksepäin, niihin aikoihin, missä lainapainotteisuus oli niin voimakas. Eli tutustukaa tähän väestöselontekoon ja tulevaisuusvaliokunnan mietintöön. Tämä on erittäin hyvä, ja tämä on yksimielinen mietintö, jossa lähdetään siitä, että nimenomaan perheiden elämää pitäisi helpottaa eikä vaikeuttaa.

Monesti silloin opintojen aikana, jos on pakko ottaa lainaa, sitä ei tule ajatelleeksi, että se lainan takaisinmaksuaika on juuri silloin, kun lapset ovat pienet ja menot ovat todella suuret. Kannattaisi minusta hallituspuolueiden kansanedustajien tätäkin asiaa miettiä ja ajatella niin, että koko yhteiskunnan kannalta on hyvä se, että opiskellaan, ja se on yhteiskunnan panostus ja sen takia opintoraha on se oikea tie eikä opintolaina.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Samalla kun lämpöisesti kiitän ed. Sirnöä niistä kehuista, millä hän meitä fiksuja ja filmaattisia, ed. Sirnön sanoin kuvaten, hallituspuolueiden edustajia kehui — kiitos niistä sanoista — kyllä totean, että valitettavasti se ei ole mistään vuoden tai kahden viiveestä kiinni, että tämä asumislisän vuokrakatto vihdoin saatiin ratkaistua, vaan, sanoisinko, siinä on useamman vuoden työ taustalla. Sitähän jo viime kausillakin, silloin kuin vasemmistoliitto itse oli hallituspuolueena mukana, on yritetty yhteisvoimin saattaa eteenpäin, ja ei se vaan ole mennyt. Eli ei tässä kukaan ehkä siinä suhteessa toista parempi ole tai pysty sormella osoittelemaan tässä suhteessa.

Ed. Sirnö myös kyseli minulta, kuka siellä hallituksessa vastusti. Valitettavasti en ole hallituksessa, joten en pysty yksityiskohtaisesti käymään läpi niitä keskusteluja, mutta tiedän sen, että sosialidemokraateista eivät nämä uudistukset kiinni ole olleet. Meidän eduskuntaryhmämme on useaan otteeseen kannanotoissaan vaatinut nimenomaan opiskelijoiden toimeentuloon kohennusta, eli me sosialidemokraatit olemme olleet tässä hyvin aktiivisia, ja muun muassa tämä eduskunnan lisäys, josta äsken puhuin, tuli hyvin vahvasti ryhmämme toimesta. Se oli budjettitavoitteissamme ihan kärkiluokkaa. Siinä mielessä kyllä me olemme ihan hyvin asiaa edistäneet.

Mitä tulee tähän lainapainotteisuuteen tai muuhun, olen aivan samaa mieltä kuin ed. Gustafsson täällä aiemmassa puheenvuorossaan. Onhan se näin, että lainapainotteisuutta voidaan ajatella täällä lisättävän, mutta se, että tulee uusi etu, että jos nyt joku kuitenkin ottaa sitä opintolainaa ja saa sitten siihen liittyen verovähennysoikeuden, niin se on kuitenkin siihen olemassa olevaan parannus eikä heikennys. Eli minun mielestäni on kuitenkin aika outoa, että nyt maalaillaan tätä parannusta tällaisella niin kuin mustalla maalilla. Itse olen elänyt niitä aikoja, että olen ottanut paljon opintolainaa, ja ensi syksynä, ensi syyskuussa maksan viimeiset erät todennäköisesti takaisin, tai seuraavassa tammikuussa, mutta pitkään siinä menee. Tiedän sen henkilökohtaisesti.

Jukka  Vihriälä  /kesk:

Herra puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua opiskelijoiden asemasta ja ennen kaikkea siitä, paraneeko opiskelijoiden asema vai ei. Mutta kyllä nyt on syytä todeta eduskunnan pöytäkirjoihin se, jos me rehellisiä olemme, että kyllähän tämä lakipaketti, joka nyt eduskunnan käsittelyssä on, parantaa kuitenkin tilannetta. (Vasemmistoliiton ryhmästä: Se on askel taaksepäin!) — En voi ymmärtää, että se on askel taaksepäin, vaan nimenomaan kokonaisuutena tämä on askel eteenpäin. — Kun tätä lakiesitystä esitetään sekä kokoomuksen että vasemmistoliiton että vihreitten taholta hylättäväksi, niin mitä te esitätte tilalle?

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää vaihtoehtobudjetissaan, on esittänyt jo kaksi kertaa ja esittää tässäkin vaihtoehdossaan, opintorahan korottamista ja muitakin parannuksia. Meillä on annettu aika paljon veronalennuksia, tämä hallitus on niitä antanut. Jos sillä olisi ollut oikeasti halu auttaa opiskelijoita, niin se olisi ollut kyllä mahdollista, mutta tämä hallitus on tehnyt arvovalintansa eli se on halunnut mieluummin laittaa rahat veronalennuksiin ja ajatella työssä olevia ihmisiä ja heidän tulojensa lisäämistä ja ostovoiman kasvattamista. Kyllä opintorahan korotuksesta olisi varmasti joka ikinen sentti mennyt kulutukseen, sen tietää varmasti jokainen opiskelija ja opiskelijan vanhempi.

Ed. Viitanen täällä todisti äsken, että sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä on kannattanut koko ajan asumislisän ympärivuotistamista. Minä epäilinkin niin, että sosialidemokraatit eivät ole sitä vastustaneet, mutta kun keskustapuolueen kansanedustajat, silloin oppositiossa ollessaan — nyt ovat ministereinä, siis edustajat Korkeaoja, Manninen, Karpela ja Lehtomäki — ovat tehneet lakialoitteet aikanaan ja kannattaneet sitä, että asumislisä tulisi ympärivuotiseksi, ja lisäksi keskusta on omassa vaaliohjelmassaan luvannut, että se on ensisijainen tavoite, niin on se nyt kumma, jos kaikki hallituspuolueet, tai Rkp:sta emme ole nyt kuulleet tänä iltana, mutta luulen, että se ei nyt ole niin ... mutta jos nämä kaksi päähallituspuoluetta kannattavat näin voimakkaasti tätä asiaa, niin johan tämä asia on ensi budjettiriihessä hoidettu, eikö niin? Silloin tämä lainapainotteisuus ei menisi eteenpäin, vaan laina olisi yksi mahdollisuus siinä sivussa. Hoitakaa tämä asia seuraavassa budjettiriihessä ja muistuttakaa ministeri Karpelaa myös tästä hänen aiemmasta lakialoitteestaan.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Jotta historiankirjoihin tulee oikea merkintä, niin haluaisin tässä korjata ed. Vihriälän väärän näkemyksen siltä osin, että kokoomus esittää yliopistolain osalta opintoaikojenrajaamispykälän hylkäämistä ja itse opintotuen osalta, kun olemme nyt sitten äänestyksessä pykäläkohtaiset muutosesitykset hävinneet, olemme hallituksen takana, vaikkakin mielestämme tämä verovähennys lähtee liian pienin askelin eteenpäin. Täällä ed. Paloniemi käytti erinomaisen puheenvuoron luetellen lukuisia toimenpiteitä, millä opintoaikoja kyetään lyhentämään ilman, että tällaista mekaanista rajausta tehdään kuin tässä yliopistolain muutoksessa esitetään. Kannatammekin sitä, että yliopistot todellakin ryhtyvät toimenpiteisiin, kuten esimerkiksi Oulun yliopistossa on ryhdytty, ja siellä lähes kaksi vuotta ovat opintoajat lyhentyneet vain näillä toimenpiteillä, opinto-ohjauksella ja muilla vastaavilla. Eli emme tarvitse tällaista mekaanista rajausta, niin kuin tässä yliopistolain muutosesityksessä esitetään.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ihan vaan lyhyesti ed. Huotarille sellainen pieni huomio — vaikkei ole kovin älyllistä ehkä tässä vaiheessa jälleen kerran kaivella, mitä on tapahtunut silloin tai tällöin, niin kuin vuosia sitten — että ei siitä ole kuin kaksi ja puoli vuotta aikaa, kun vielä vasemmistoliitto itse oli hallituksessa. Joka vuosi tehtiin veronkevennyksiä, ja joka vuosi jäi se asumislisän katto nostamatta. Siinä mielessä tietenkään linja ei ole miksikään muuttunut, mutta onneksi eduskunta on sitten vähän paikkaillut ja saanut hyviä ratkaisuja aikaan.

Unto  Valpas  /vas:

Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että ed. Lindén kertoi myös kokoomuksen näkemykset tästä lainapainotteisesta opintotukijärjestelystä. Eli kokoomus on myöskin hyväksymässä tätä lainapainotteisuutta opintotukeen. Oli tärkeä asia, että itse kerroitte, että näin on. Mutta tämä lainapainotteinen opintotukijärjestelmä ei ole myöskään ilmainen, sen maksavat tulevat hallitukset. Jos oikein muistan, niin tämä kokoomuksen malli oli vielä kalliimpi kuin tämä hallituksen malli tuleville hallituksille. Olisihan hallituksella ollut vaihtoehto. Koska tämä lainapainotteinenkin opintotukijärjestelmä maksaa, olisihan ollut vaihtoehtona korottaa vaikka sitä opintorahaa. Siis ei tässä ole kysymys muuta kuin siitä, kumpi valitaan: lainapainotteinen järjestelmä vai opintorahaa korottava järjestelmä.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin korjata ed. Valppaan esittämiä väitteitä siltä osin, että kokoomus on omalla mallillaan ollut tukemassa sitä, että verovähennysmenetelmä otetaan käyttöön. Meidän mielestämme se ei lisää lainapainotteisuutta, emme ole nostamassa lainamäärää, niin kuin hallituksen esityksessä on. Lainan nostaminen on vapaaehtoista, ja suhteessa meidän mallissamme olemme nostamassa myös opintorahaa, jolloin tämä lainapainotteisuus ei lisäänny. Siinä suhteessa meidän mallimme on erilainen kuin hallituksen malli. Itse asiassa kokoomus lanseerasi tämän oman mallinsa ennen kuin hallituksen esitys tuli, eli ei voi puhua, että hallitus olisi tämän oman mallinsa jostakin aivan uutena innovaationa tuonut. Uskomme siihen, että opiskelujen alkuvaiheessa selvästi korkeammalla opintorahalla pystyy täysipäiväisesti opiskelemaan, ja opintojen edetessä tuemme sitä, että opiskelijat halutessaan voivat joko käydä töissä tai nostaa lainaa, ja riittävillä verovähennyksillä kompensoidaan sitten se lainan mahdollinen riski.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Edelleen muistuttaisin siitä, että sosiaalisesti oikeudenmukaisin tapa olisi ollut nostaa opintorahaa, ja sitähän vasemmistoliitto on nyt varjobudjeteissaan pari vuotta esittänyt ja esittää varmasti varjobudjeteissaan tästä lähtienkin, vaikka toistaiseksi. (Ed. Viitanen: Kun tulette hallitukseen, niin pääsette helpommalla! — Puhemies koputtaa) — Arvoisa puhemies! Ed. Viitasesta tulee selvästi seuraavan hallituksen neuvottelija, koska hän jo tässä vaiheessa näin diplomaattisesti suhtautuu potentiaalisiin hallituskumppaneihinsa.

Mutta kommenttini tähän kokoomuksen malliin on se, että kyllä se periaatteessa kokonaiskustannuksiltaan on kalliimpi kuin hallituksen esitys, ja sitä ei kokoomus voi kiistää. Nimittäin, koska kokoomus lupaa 50 prosentin veroalea, sehän tarkoittaisi enemmän kuin mitä tässä pohjassa on, joka on 30 prosenttia, ja sen lisäksi lupaa opintorahan korotukset, mitä mekin olemme kannattamassa. Kyllä se kokonaistaloudellisesti vaan valtiolle on kalliimpi malli kuin tämä esitetty malli. Sen sijaan siitä voimme jo kiistellä, kumpi on kokonaistaloudellisesti kalliimpi malli, se, että opintorahaa olisi nostettu eikä siirrytty tähän lainapainotteiseen veroalennukseen, jolloin myöhemmiltä sukupolvilta siirretään pois varoja yhteiskunnan käytöstä. Epäilen, että opintorahapainotteinen olisi kokonaiskustannuksiltaan kuitenkin vuosien varrella osoittautunut halvemmaksi ratkaisuksi kuin tämä, mitä hallitus nyt esittää.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Sirnö on kyllä ymmärtänyt täysin väärin kokoomuksen mallin. Jos sitä laskee näin yksinkertaisesti kuin ed. Sirnö, niin se tulee kalliimmaksi kuin hallituksen esittämä malli, mutta olennaista on juuri se, että se houkuttelee silloin opiskelijoita ottamaan lainaa. Siinä käy niin, että opiskelijat valmistuvat nopeammin, koska heidän opintojen aikainen toimeentulonsa paranee, kun se on yhdistetty opintorahan korotukseen. He menevät aikaisemmin työelämään, ja siitä tuleva hyöty kansantaloudelle on paljon suurempi kuin on tämä kustannus, joka menee tähän opintolainavähennyksen korkeampaan määrään. Mutta tällä hallituksen esittämällä mallilla ei tapahdu olennaista käyttäytymismuutosta, ja sen takia se jää kuolleeksi kirjaimeksi.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Itse asiassa ed. Satonen kertoi sen, mitä olisin sanonut puheenvuorossani, joten perun puheenvuoron.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Tuen sydämestäni tätä ed. Satosen kantaa siitä, että tällä kaikkein parhaiten nopeutettaisiin kyllä opiskelijoiden työllistymistä opiskelun jälkeen ja silloin opiskeluaikana heillä olisi myöskin paremmat mahdollisuudet selviytyä niistä elinkustannuksista, jotka ovat olleet heidän kohdallaan aika korkeita tänä päivänä suhteessa siihen, mitkä ne korotukset opintotukeen ovat olleet. Jos tässä nyt lähdetään työllisyystavoitteesta, niin kuin lähdetään hallituksen esityksessä, niin pidän ehdottomasti parempana tätä kokoomuksen mallia.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! No, nyt löytyi sitten se, mistä tämä lainapainotteisuus on tullut. Eli sen on keksinyt kokoomus, ja oikeistolaistunut keskustapuolue on sen ottanut itselleen ja hylännyt aikaisemmat, vaaleja ennen lupaamansa opintorahan korotukset ja asumislisän ympärivuotistamiset ja muut tämmöiset sosiaalisemmat mallit. En tiedä, miten ihmeessä se on mennyt sitten hallituksen sisällä läpi, mutta ilmeisesti sen vuoksi, että hallituksella ei ollut käytettävissään rahaa edes niihin asioihin, mitä se hallitusohjelmassaan lupasi. Kun täällä ed. Viitanen syytti vasemmistoliittoa siitä, että viime hallituksessa eivät nämä asiat edenneet, niin täytyy sanoa, että kahdella ministerillä niitä ei pystynyt ihan viemään läpi, mutta nämä kaksi asiaa ovat olleet koko ajan meidän ohjelmissamme: asumislisän ympärivuotistaminen ja sitten opintorahan korottaminen, ja toivottavasti vielä istumme samassa hallituksessa joskus, että pystymme sitten näitä asioita viemään läpi. Minusta poissuljettu ei ole vieläkään se mahdollisuus, että ensi budjettineuvotteluissa muistutatte keskustalaisia siitä, mitä he ovat oppositiossa ollessaan lakialoitteisiinsa kirjanneet ja mitä he ovat ennen vaaleja omissa vaaliohjelmissaan luvanneet. Silloin varmasti saatte tämän läpi. Toivotan onnea ed. Viitaselle ja ed. Gustafssonillekin näissä pyrkimyksissä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan lyhyesti vaan se, että aika vähän tässä salissa on keskusteltu siitä pääasiasta, että kyllä kai yhteiskunnan kokonaisedun mukaista on kuitenkin se, että opiskelu johtaa mahdollisimman pikaiseen valmistumiseen ja sitä kautta työelämään pääsemiseen. Se sama asia varmasti monella muullakin salissa olevalla puhujalla on ollut mielessä, että mitenkähän silloin aikoinaan me pärjäsimme, joilla oli sitä opintolainaa, me, joilla oli sitä asuntolainaa, ja me, joilla oli sitä autolainaakin. Siinä oli kaksi asiaa, jotka sitä hoitivat: toinen oli inflaatio ja toinen oli myöskin se, että myöskin opintolainan ja myöskin elantolainan korot olivat verovähennyskelpoisia verotuksessa. Siis myöskin autolainan korot olivat siihen aikaan verovähennyskelpoisia. Ei tässä nyt niin suurta uutta porttia avata maailmaan, jos opintolainan korot myöhemmin tulevat verovähennysoikeuden piiriin, ei tämä niin ennakkoluulotonta ole. Miten me olisimme muuten koskaan valmistuneet ja selvinneet sen aikaisessa maailmassa sen aikaisella tulolla ja opintososiaalisella tuella ja saaneet ammatin itsellemme ja elätettyä perheemme?

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys lisää lainapainotteisuutta. Siinä selvästi nostetaan valtion takaaman opintolainan määrää, ei kosketa opintorahaan, jolloin se nostaa tätä opintolainan osuutta tässä koko opintotuessa. Kokoomuksen mallissa suunta on päinvastainen. Meillä on opintorahapainotteisempi malli kuin nykyinen tilanne, jos lähdetään siitä, että saadaan opiskeluaikoja lyhennettyä. Meillä on 90 euroa korkeampi opintorahan taso ensimmäisen kolmen vuoden aikana, mikä tarkoittaa sitä, että suhteessa se opintorahan määrä koko opintotukeen kasvaa, eli missään tapauksessa meidän esityksemme ei ole lainapainotteinen tai lainapainotteisempi kuin nykymalli, eli siinä kyllä ed. Huotari on väärässä. Toivon, että tässä salissa todellakin ... Siis me olemme lanseeranneet tämän verovähennysmallin, mutta meidän kokonaisuuteemme kuuluu tämä korkeampi opintoraha, jolloin ei missään tapauksessa lainan määrä koko opintotuessa kasva. Tämä on hyvin tärkeä osuus, että tässä ikään kuin hallitus poimii joitakin rusinoita koko mallista, jolloin tämä malli ei ole niin hyvä. Sen vuoksi olemmekin tehneet omat muutoksemme pykäliin, joista äänestettäessä valitettavasti tässä salissa hävisimme.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Jos kokoomus on valmis hyväksymään tässä toisessa käsittelyssä tämän hallituksen esityksen, niin kyllä minä nyt ymmärrän silloin, että he ovat valmiita tähän lainapainotteisuuteen. Ei kai se voi olla muutenkaan kuin että olette tämän hallituksen esityksen kannalla?

Mutta sitten täällä on valitettu rahan puutetta ja on sanottu, ettei ole varaa esimerkiksi opintorahan korottamiseen. Näin ei mielestäni kyllä ole, edustajat Gustafsson ja Viitanen. Hallitushan tulee tekemään ensi vuoden alusta esityksen, että varallisuusvero näiltä kaikista superrikkailta Suomessa poistetaan kokonaan. Miksei tätä rahaa esimerkiksi voida käyttää vaikka opintotuen korottamiseen? Siis rahaa hallituksella on. Kysymys on vain siitä, mihin hallitus haluaa rahaa käyttää. Te ette halua antaa opiskelijoille.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Kyllä mielestäni tässä salissa on paljonkin keskusteltu siitä tavoitteesta, että olisi tärkeää, että opiskelijat pystyisivät opiskelemaan mahdollisimman nopeasti. Tässä keskustelussa vain on tullut hyvin esiin se, että ne toimenpiteet, joita hallitus tähän esittää, eivät itse asiassa ole niitä kaikkein parhaimpia toimenpiteitä.

Mitä sitten tulee menneisiin vuosiin ja oi niitä aikoja -saavutuksiin, niin itse asiassa kyllä tällä hetkellä opiskelijoiden suhteellinen asema yhteiskunnassa ei ole parempi vaan se on heikompi kuin on ollut aikoinaan. Kun näitä asioita vertailee, täytyy ottaa huomioon se, mikä on ollut inflaatio, mitkä ovat olleet työmarkkinanäkymät. Ei tämän päivän opiskelija suinkaan ole mitenkään paremmassa asemassa kuin opiskelijat esimerkiksi 70-luvulla.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Niin, tuohon voisi tosiaan vielä jatkaa, mitä ed. Sinnemäki sanoi, että tämä pätkätyömaailma on mielestäni semmoinen yksi keskeinen muutos, mikä on tapahtunut suhteessa siihen, mitä joskus oli. Mutta se nyt ihan vaan sivuhuomautuksena ed. Valppaalle todettakoon, että kun nyt teitä vasemmistoliittolaisia on kuunnellut hiljan menneiden kuukausien aikana tässä salissa, niin ottamatta nyt lainkaan kantaa siihen varallisuusveron poistoon muuten muistutan, mitä kaikkea te olette jo sillä rahastaneet. Sillä on nostettu opintotukea, (Ed. Huotari: Meillä on vaihtoehtobudjetti!) nostettu kansaneläkkeitä, panostettu liikenneinfraan, panostettu terveyspuolelle, panostettu kuntien valtionosuuksiin ja kaikki on maksettu sillä, että se on helppoa, kun varallisuusveroa ei poisteta, ja nämä kaikki tulee hoidettua. Ehkä nyt pikkuisen myös sitä realismia sinne hattuun sitten, puhemies!

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen ei selvästikään ole perehtynyt meidän vaihtoehtobudjetteihimme, jotka on euro eurolta katettu niillä rahoilla, joita hallitus on antanut rikkaille veroaleina, ei pelkästään varallisuusveroalena, vaan kaikkina näinä parin vuoden aikana juuri rikkaimmalle väestönosalle kohdistettuina veroaleina. Me olemme käyttäneet ehkä esimerkkinä viime aikoina mielellämme tätä erittäin häpeämättömästi ihmisiä epäarvoistavaa veroalea, jota jälleen, sosialidemokraatitkin mukaan lukien, hallitus on esittämässä ensi vuoden osalta, eli varallisuusveron poistoa. Se on hyvä esimerkki sen takia, että se on pyöreä summa, jota voimme käyttää täällä. Toki me voisimme käyttää niitä muitakin veroaleja, mutta ehkä siinä tapauksessa luettelo olisi hivenen pitkä.

Muistuttaisin toveri Viitasta siitä, että tässäkin salissa hallitus tekee arvovalintoja. Tämän hallituksen arvovalinta ja ilmeisesti myös täällä salissa olevien sosialidemokraattien arvovalinta on ollut tähän asti niin, että suositaan veroalella niitä, jotka eivät apua tarvitse ja köyhdytetään ja ruoskitaan niitä, jotka eivät sitä tarvitse.

Muistuttaisin edelleenkin, että tälläkin hetkellä tämän hallituskauden aikana pitkäaikaisköyhyys on lisääntynyt. Sen kovan ytimen muodostavat kansaneläkeläiset, pitkäaikaistyöttömät ja opiskelijat. Yhdenkään näistä ryhmistä asemaan tämä hallitus ei tähän mennessä ole halunnut konkreettisesti puuttua. Laina ei paranna pitkäaikaisköyhyyttä. Se vain siirtää sitä myöhemmäksi.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Minäkin ihmettelen ed. Viitasen tuommoisia heittoja, että hän väittää, että ei ole rahoitettu näitä meidän esityksiämme, mitkä olemme tehneet. Ne on kaikki rahoitettu, mutta halusin jo varoittaa, että nyt olette ensi vuonnakin antamassa lisää näitä verohelpotuksia nimenomaan näille, joilla on suuri omaisuus. Poistatte kokonaan varallisuusveron. Miten te kehtaatte tällä tavalla menetellä, kun samanaikaisesti opiskelijoille annetaan lainaa ja keppiä?

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sinnemäki tulkitsi omaa puheenvuoroani eikä välttämättä ihan väärinkään. Kyllä siihen tällainen ajatus ihan sisältyi, ja se oli ihan omakohtaista kokemusta 45-vuotiaalta mieheltä, jonka lapsista toinen opiskelee Helsingin Kauppakorkeakoulussa ja toinen valmistuu ylioppilaaksi nyt tässä vaiheessa ja yksi on ala-asteella, ja vertaan sitä siihen omaan kokemukseeni silloin, kun aikoinaan opiskelin. Mutta kyllä minä sen sanon, että jos tilanne on tämän päivän opiskelijoilla huonompi kuin siihen aikaan, kun meikämanne on opiskellut, niin kyllä turhaan on mennyt eduskunnan lainsäädäntötyö, kyllä turhaan ovat menneet yhteiskunnan kasvuponnistelut ja turhaan on mennyt tämä taloudellinen kasvu, siis jos tilanne olisi heillä nyt huonompi kuin siihen aikaan, kun maksettiin ruuasta ja maksettiin kirjoista ja maksettiin matkoista ja otettiin lainaa ja tehtiin aivan toisenlaista työpäivää. Ei kai tässä nyt takaperin ole menty? Tässähän kannattaa lopettaa koko lainsäädäntötyö, jos tämä johtaa siihen, että huominen päivä on huonompi kuin tämä päivä. (Ed. Huotari: Parempaan suuntaan on menty!)

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä minä olen kuullut sen sananlaskun joskus, että se olisi viisas, kuka lopettaisi. Tässä on nyt tämä jankkaaminen mennyt ehkä sille tasolle, että pitkän aikaa mietin, viitsinkö enää pyytää puheenvuoron, mutta minä nyt päätin sen pyytää osaltani sen vuoksi, että minä nyt sanon kuitenkin, että kyllä nopeasti vasemmistoliitolta unohtuvat ne asiat, mitä ihan hiljan ollaan päätetty. On nostettu lapsilisiä, on nostettu kotihoidon tukea, on nostettu minimiäitiys- ja isyyspäivärahoja, on tehty ihan hyviä ratkaisuja, jotka ovat nostaneet tulonsiirtoja. Olemme panostaneet palveluihin yli miljardi euroa aiempaa enemmän. Eivät nämä kaikki nyt pelkästään huonoja juttuja ole. Ne ovat ihan hyviä juttuja, ja ei kaiken tarvitse muuttua huonompaan suuntaan, vaan kaikki menee parempaan suuntaan. Sen takaavat sosialidemokraatit. (Naurua)

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Viitaselle vaan sen verran, että esimerkiksi lapsilisiä ehdoin tahdoin haluttiin korottaa sellaisella tavalla, joka hyödyttää vain yksilapsisia perheitä, jotka ovat itse asiassa kaikkein parhaissa varoissa erilaisista perheistä. Se ratkaisu nimenomaan esimerkiksi tehtiin sillä tavalla, että sillä tavalla köyhyysongelmaan ei pystytä puuttumaan, vaan, niin kuin ed. Sirnö sanoi, köyhyysongelma on tämän hallituskauden aikana pysynyt juuri sen kokoisena kuin se on ollut aikaisemminkin. Siihen ei ole pystytty puuttumaan.

Ed. Salolle sen verran, että puhuin opiskelijoiden suhteellisesta asemasta yhteiskunnassa eli siitä, mikä on opiskelijoiden toimeentulon suhde esimerkiksi eläkeläisiin tai työssäkäyviin. Tässä suhteessa ei ole menty eteenpäin, ja yhteiskunnassa tietenkin suhteelliset erot ovat myös hyvin merkittäviä. Sen lisäksi tuskin lainsäädäntötyö on turhaa, mutta ei varmaan kannata sulkea silmiään siltä, että kyllä asiat voivat mennä myös huonompaan suuntaan maailmassa. Emme me sitä tästä talosta aina ole pystyneet estämään, emme nyt emmekä aikaisemminkaan.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Tavallaan tämä kädenvääntö ed. Salo — ed. Sinnemäki on mielenkiintoinen, koska molemmat ovat tavallaan oikeassa. Mutta kuten aiemmassa puheenvuorossani jo sanoin, ne kokemukset omasta nuoruudestani, kun olen joutunut lainalla opiskelemaan, antavat sen pohjan tälle, että ei kannata mennä enää siihen vanhaan malliin, mikä silloin oli, koska, nimenomaan koska ne elämän ruuhkavuodet tulevat sen opiskelun jälkeen ja mahdollisesti opiskelun aikana jo eli lapsensaanti ja asunnon hankkiminen ja hirveän paljon muita kustannuksia, jolloin siihen ei tarvita yhtään ylimääräistä lainaa enää, ei opintolainaakaan. Ei tule sitten välttämättä silloin ajatelleeksi, kun opiskelijana ottaa lainaa, kuinka iso työ on sitten myöhemmin maksaa sitä. Siinä mielessä täytyy sanoa, että tämä on menoa taaksepäin, kun on tässä vuosikaudet päästy jo eteenpäin siinä mielessä, että on päästy opintorahapainotteisempaan suuntaan ja asumiseenkin on tukea, kun sitä ennen ei ollut.

Ed. Viitaselle on pakko sanoa, että vaikka lapsilisää korotettiin — se oli ihan hyvä asia, että sitä korotettiin — sitä eivät saaneet kaikista pienituloisimmat perheet eli ne, jotka joutuvat olemaan toimeentulotuella. Silloin tämä toimeentulotuki pieneni siltä osin kuin lapsilisä nousi, eli käytännössä kaikista köyhimmät perheet eivät sitä saaneet, ja minusta oli aivan älytöntä, että se tehtiin vielä tietoisesti eikä vahingossa. Sitä täällä kysyin monta kertaa ministeri Hyssälältä etukäteen, aiotaanko näin tehdä, ja sitten ministeri Mönkäre siinä vaiheessa sanoi, kun tästä vielä viimeisen kerran keskusteltiin, että ei ollut rahaa siihen. Minä en kyllä sellaista perustelua hyväksy.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Viitanen luetteli, mitä kaikkea hyvää nyt on tehty, niin on sitä tietysti tehty, mutta kuten ed. Huotari totesi, niin joiltakin osin sitä on tehty siten, että niille, jotka kaikkein eniten olisivat tarvinneet, on annettu kaikkein vähiten tai ei lainkaan. Minusta se on tämän solidaarisuuden, joka nyt ainakin meille täällä vasemmalla istuville on yksi näistä keskeisistä arvoista, kannalta kaikkein murheellisinta. Nyt kun en uskalla enää sanoa siitä, mitä keskusta aikoo tälle teidän köyhyyspaketillenne, joka on osa tästä vasemmistoliiton köyhyyspaketista, tehdä, niin jos te nyt huolehditte siitä, että se toteutuu sellaisena kuin olette sitä esittäneet, niin sitten minä kiitän teitä ja hallitusta, mutta yrittäkää nyt pitää huolta, että niin käy.

Kun tässä nyt arvioidaan, koska oli paremmin kuin huonommin, niin jos tässä nyt siunatuksi lopuksi arvioisi, että keskimäärin on ehkä aika hyvin, jos tänään menee huonommin kuin eilen, mutta paremmin kuitenkin kuin huomenna.