Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Edellisissä asioissa tuli moitittua aika raskaastikin näitä hallituksen huonoja esityksiä, mutta tämä ammattikorkeakoulujen jatkotutkintolaki on mielestäni tarpeellinen ja hyvä uudistus, eli tämä on hyvä esitys. Mutta tiettyjä ongelmia liittyy sitten tämän lain toteuttamiseen.

Kun kuuntelimme valiokunnassa asiantuntijoita, niin siellä ihan yksimielisesti tuli esille se, että tämän järjestelmän toteuttaminen ei ole mahdollista pelkästään käytössä olevia resursseja uudelleen suuntaamalla, koska tämä uudistus tuo kuitenkin kustannuksia enemmän kuin tämä sopeuttaminen tuo säästöjä. Nyt onkin se vaara, arvoisa puhemies, että hallituksen esitys ilman resurssien lisäyksiä vaarantaa ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen laadukkaan käynnistämisen. Samoin se tuo lisäpaineita kuntatalouteen, koska monet ammattikorkeakoulut ovat kuntien omistuksessa.

Sen johdosta tein valiokunnassa esityksen, jota myöskin kokoomuksen edustajat kannattivat, että lausunnossa esitettäisiin lisättäväksi näitä lisäresursseja, jotta tämä toiminta voisi laadukkaasti lähteä käyntiin. Tämä vastalauseen lausumaehdotus kuuluu seuraavasti, eli esitän sen tässä nyt: "Eduskunta toteaa, että ammattikorkeakoulujärjestelmän kehittäminen ei voi tapahtua vähentämällä ammattikorkeakoulujen muun aikuiskoulutuksen määrärahoja. Eduskunta edellyttää, että hallitus varaa jo valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen riittävät lisävoimavarat ylemmän ammattikorkeakoulututkintojärjestelmän luomista ja kehittämistä varten."

Arvoisa puhemies! Muuten olemme tämän mietinnön kannalla ja tyytyväisiä, että tämmöinen laki saatiin aikaan.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin ilahtunut siitä käsittelystä, mitä valiokunnassa käytiin tämän jatkotutkinnon osalta. Se, että jatkotutkinto täydentää ammattikorkeakoulututkintoa ja siinä on myöskin työssäoppimisjakso, joka on kolme vuotta, puhuu sen puolesta, että ammattikorkeakoulun duaalimalli toteutuu sen kautta, että se on työelämälähtöinen. Mutta todellakin huolenamme oli sitten se, että tämä rahoitus, joka aiotaan ottaa aikuiskoulutuksen puolelta, on todellakin vakava asia, koska tarvitsemme myöskin aikuispuolella jatkuvasti kehittämistä ja sitä rahoitusta, joka on sinne tarkoitettu, nimenomaan ei saa suunnata näiden jatkotutkintojen rahoittamiseen, joten kannatan tätä vastalauseessa olevaa lausumaehdotusta, että niitä määrärahoja ei tule vähentää aikuiskoulutuksesta.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmän kehittäminen on tervetullut uudistus. Tärkeää on kuitenkin huomata — ed. Valpas tuossa kiinnitti tärkeään asiaan huomiota elikkä resursseihin — että jatkotutkintoa ei voi kehittää perustutkinnon kustannuksella. Kun molempien pitää kuitenkin olla laadukkaita ja vaikuttavia, tulee niihin olla myös resursseja käytettävissä.

Ed. Dromberg käytti hyvän puheenvuoron aikuiskoulutuspaikkojen säilyttämisestä. Kyllä tänä päivänä, jos puhutaan niin suuresta rakennetyöttömyyden määrästä, mikä meilläkin on, tarvitaan myöskin näitä aikuiskoulutuspaikkoja.

Sitten yksi asia, mikä ei tämäniltaisessa keskustelussa ole vielä tullut esille, ovat nämä erikoistumisopinnot. Niitä tarvitaan myöskin. Jos me kuuntelemme työelämän tarpeita, niin erikoistumisopintoja ei pidä vähentää.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Kuten täällä on sanottu, niin tämä lakiesitys on erittäin hyvä, ja tästä on vallinnut suuri yksimielisyys lukuun ottamatta tätä rahoitusta. Mietinnössähän todetaan: "Perustelujen mukaan esitys ei aiheuta lisäkustannuksia valtiolle eikä kunnille". Mutta täällä on myöskin tämä valiokunnan lausumaehdotus, jonka te olette hyväksyneet, myöskin oppositiopuolueet, tämä ensimmäinen lausumaehdotus, jossa todetaan: "Eduskunta edellyttää, että ammattikorkeakoulujen ylempien tutkintojen määrä mitoitetaan ottaen huomioon työelämän tarpeet, korkea laatu turvataan ja että ammattikorkeakoulujen järjestämään aikuiskoulutukseen varataan riittävä rahoitus". Kyllähän tähän on kiinnitetty huomiota tässä mietinnössä. Näin tässä ainakin todetaan.

Hanna-Leena Hemming  /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on valiokunnassa erityisen suuri huoli nimenomaan tästä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen rahoituksesta.

Me olemme myöskin kiinnittäneet huomiota mietinnössä siihen, että yleisemminkin tulee koulutuksen mitoituksessa pyrkiä nykyistä parempaan vastaavuuteen työelämän tarpeiden ja koulutusmäärien välillä. Kyllä yleinen näkemys meillä oli, että koulutuspolitiikka on tällä hetkellä vinoutunutta. Me emme saa niitä työntekijöitä, joita työelämä kaipaa. Sen sijaan me maksamme erittäin suuria summia työntekijöistä, jotka sitten sen jälkeen jäävät joko työttömiksi tai ajautuvat koulutusta vastaamattomiin tehtäviin.

Samanaikaisesti meillä on ammattikorkeakoulujen puolella äärimmäisen suuri huoli siitä, miten koulutukseen annetut rahat tällä hetkellä kohdistetaan. On merkkejä siitä, että lähiopetustunteja käytetään tällä hetkellä jo väärin. Lähiopetukseen kohdistettavat rahat ohjataan hallinnollisiin tehtäviin, mikä tarkoittaa sitä, että koulutuksen laatu ei missään nimessä voi olla sitä, mitä alun perin on sillä haettu. Tätä puutetta paikkaamaan emme voi lähteä kannattamaan ajatusta, että rahaa perustutkintojen puolelta jatkossa vähennetään ja näitä erilaisia jatkokoulutusmahdollisuuksia supistetaan aikuiskoulutuksen puolella nimenomaan sen takia, että meillä kehitetään uusi ylempien ammattikorkeakoulujen tutkintomalli, joka sinänsä on hyvä.

Huolemme resursoinnin riittävyydestä on erittäin suuri, ja sitä varten kannatan ed. Valppaan tekemää vastalauseen lausumaehdotusta.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälä kun ei ole istunut valiokunnassa, niin ei tiedä valiokunnan käsittelyn kulkua. Nimenomaan täällä sanotaan: "Opetusministeriön arvion mukaan valtion talousarviossa olevasta 124,8 miljoonan euron määrärahasta, joka sisältää sekä valtion rahoitusosuuden että kuntien rahoitusosuuden, yhteensä kohdennettaisiin noin 16 miljoonaa euroa ylempien ammattikorkeakoulututkintojen rahoitukseen." Siis tätä summaa ei missään nimessä saa siirtää aikuiskoulutuksen puolelta pois, vaan sinne täytyy osoittaa täysin omat määrärahat, jotta me pystymme myöskin jatkotutkintojen laadun turvaamaan niin, että ne saavat oman asemansa tässä yhteiskunnassa ja koulutusjärjestelmässä. (Ed. Vihriälä: Ponsihan sen takaa!) — No, täällä on, mutta siinä sanotaan vaan "riittävä rahoitus". Silloin se ei pidä sisällään sitä, etteikö vähennetä, kun sanotaan, että ne vähenevät tältä toiselta puolelta. Elikkä siellä täytyy säilyttää ne omat määrärahat, ja sen lisäksi tarvitaan tänne omat määrärahat. (Ed. Vihriälä: Eikö se ponsi tarkoita juuri sitä?) — "Riittävä" ei sano vielä sitä, että se todellisuudessa vähentää tältä toiselta puolelta.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Asia on juuri näin kuin ed. Dromberg totesi. Ilmeisesti ed. Vihriälä ei ole tähän asiaan tutustunut. Hän viittaa esimerkiksi tähän lausumaan, mikä on siellä mietinnössä. Se on sinänsä hyvä lausuma, mutta se ei mitenkään sido mitään hallitusta, ei velvoita mihinkään todelliseen.

Mutta kun tässä meidän lausumassamme sanotaan, että eduskunta edellyttää, että "hallitus varaa jo valtion vuoden 2006 talousarvioesitykseen riittävät lisävoimavarat", niin silloinhan se todella sinne tulee. Mutta ei sellainen lausuma, jossa todetaan vain ympäripyöreästi, että varaa riittävät resurssit, vielä sano yhtikäs mitään. Eli jos jotakin esitetään lausumassakin, niin pitäisi sen olla sellaista, että siitä käy selville, mitä sillä tarkoitetaan.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin, resurssit ovat tarpeellisia ja tarpeen huomioida, mutta ottaisin vielä työelämän tarpeet tässä yhdeksi keskustelun aiheeksi.

Eri aloilla on erilaisia tarpeita. Toisilla aloilla tarvitaan nimenomaan erikoisosaamista, toisilla taas laaja-alaisuutta. Mielestäni, kun on nyt kuunnellut työelämän edustajien toivomuksia jatkotutkinnosta, niin kaikissa on tullut esille se, että tarvitaan myös erikoisosaamista, jota ei välttämättä perustutkinto tällä hetkellä anna, ainakaan kaikilla aloilla.

Tällä hetkellä jatkotutkintokokeilussa on ollut määrätyt koulutusohjelmat, ja nyt pitäisi kyllä uudelleen arvioida se, jatkuvatko nämä vai olisiko nyt joidenkin muitten paikka. Mielestäni opetusministeriön tulisi järjestää ihan kuulemistilaisuus tai ainakin lähettää nämä suunnitelmat, mitä suunnitellaan seuraaviksi koulutusohjelmiksi, lausunnolle työelämäjärjestöille ja työelämän edustajille, muun muassa ministeriöihin, jotka vastaavat sen työelämän kehittämisestä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Silloin kun tässä salissa taisteltiin yksi yö ammattikorkeakoululaista, siitä, onko koko järjestelmä tarpeellinen vai ei — ministeri Christoffer Taxell oli tuonut tämmöisen esityksen tänne eduskuntaan — silloin silloinen TT, nykyinen EK kai noin suurin piirtein, vastusti jyrkästi tätä lakia ja oli sitä mieltä, että sitä ei tarvita. On ollut jännittävää nähdä, kuinka nyt tämä nykyinen EK on keksinyt juuri tällä konstilla sen, kuinka voidaan löytää perusteita palkkatason alentamiselle. Se on aika mielenkiintoinen prosessi. Sehän tapahtuu käytännössä sillä tavalla, että selitetään nyt kaikki nämä niin sanotut ammattikorkeakoulututkinnot korkeakoulututkinnoiksi ja niitten haltijat ylemmiksi toimihenkilöiksi, joilla ei ole mitään työ- eikä virka-aikaa, työtä vuorotta, ja käytännössä palkkataso per tehty aikayksikkö laskee koko ajan. Elikkä tämä se on sitten saatu tällä niin sanotulla uudistuksella.

Jukka Vihriälä /kesk:

Herra puhemies! Haluan vielä puuttua nyt tämän lain yhteydessä näihin lausumiin. Kuten täällä menettelytavat tiedetään, miten eduskunnassa toimitaan, täällä on nyt lausuma, joka on tänne liitetty ja jossa todetaan nimenomaan, että "ammattikorkeakoulujen järjestämään aikuiskoulutukseen varataan riittävä rahoitus". Sehän on selkeä viesti hallitukselle, että näin pitää tehdä, ed. Valpas. Näin se asia vaan on. Nyt jää nähtäväksi sitten, noudattaako hallitus eduskunnan tahtoa jos ja kun, uskon, tämä tulee eduskunnan tahdoksi kuitenkin huomenna toimitettavassa äänestyksessä.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! No joo, siis tässä voidaan taas vedota, että riittävät määrärahat, mutta kun ne sanovat ammattikorkeakoulupuolella, että ne otetaan aikuiskoulutuksesta. Selkeästi sanotaan, että ne otetaan siltä puolelta pois, tämä ei tarvitse mitään lisärahaa. Tämähän ei voi pitää paikkaansa, että jatkotutkintoja pystytään tällä 16 miljoonalla, mikä sieltä siirretään, kehittämään laadullisesti eteenpäin. Siis toisin sanoen, tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa, mikä tässä nyt rahoituksesta yritetään esimerkiksi ed. Vihriälän taholta tuoda esille.

Minä yhdyn täysin tuohon ed. Risikon kantaan siitä, että kun näitä kehitetään eteenpäin, mille aloille näitä tulee, niin täytyy olla työelämän edustajien ja myöskin ministeriöiden edustajien mukana silloin, kun näitä jatkokoulutuspaikkoja maassa järjestetään. Siinäkin pitää minun mielestäni olla selkeä linja, että vaikka niitä kaikille aloille perustetaan, niin tarkkaan harkitaan, mitenkä verkostoitumalla voidaan viedä tätä koulutusta eteenpäin, ettei niitä roiskita sinne ja tänne, vaan täytyy myöskin laatu silloin taata, kun näitä jatkokoulutuspaikkoja kehitetään.

Elikkä toisin sanoen, tämä on tärkeä uudistus, joka on duaalimallin pohjalta, ja siinä mielessä haluaisin vielä tuoda sen selkeästi esille, että ammattikorkeakouluilla on oma tehtävänsä yhteiskunnassa, joka perustuu työelämälähtöisyyteen, ja myös se tutkimus on siltä puolelta tehtävää työtä eivätkä ne yliopistojen kanssa ala siinä mielessä kilpailla. Yliopistot ovat tiedeyliopistoja, joille on tullut kolmas tehtävä myöskin niin sanotusti, ja siinä se rajapinta voi olla joskus hyvinkin vaikea. Tässä täytyy myös erittäin tarkkana olla, että kummallakin on oma tehtävä, mutta silti ne voivat tehdä alueellisestikin hyvää yhteistyötä.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt olen hieman ymmälläni tästä ed. Vihriälän argumentoinnista. Me käymme keskustelua siitä, mikä on aikuiskoulutukselle riittävä rahoitus. Ed. Vihriälä tuntuu ajattelevan niin, että se, että lukee "riittävä", tarkoittaa, että näin on hyvä. Faktuaalisestihan hallitus silloin pystyy leikkaamaan aikuiskoulutuksen puolelta resursseja ja silti toteamaan, että kyllä meidän mielestämme tämä riittää. Kuitenkin oppositio tässä hakee aivan selvästi sitä, että aikuiskoulutukselta ei saa vähentää ja vasta se, että aikuiskoulutukselta ei vähennetä, on riittävä rahoitus. Eli nyt käymme taistelua siitä, uskommeko me hallituksen "riittävää" vai opposition "riittävää". Opposition "riittävä" tarkoittaa tällä hetkellä aikuiskoulutuksen puolelle enemmän rahaa. Jos hallituspuolueen "riittävä" on siis vähemmän ja kuitenkin yhdessä ajamme riittävää rahoitusta, niin eikö silloin opposition "riittävä" ole parempi "riittävä"?

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Vihriälälle vielä, että hallitushan lähtee esityksessään siitä, että tämä uudistus käynnistyy nykyisillä voimavaroilla. Sehän käy ihan selvästi esille tässä hallituksen esityksessä. Sitten asiantuntijat, joita me kuuntelemme siellä valiokunnassa, olivat sitä mieltä, ettei se vain onnistu olemassa olevilla voimavaroilla. Tarvitaan lisää voimavaroja, ja me olemme esittäneet näitä lisävoimavaroja jo ensi vuodelle täsmällisesti. Vain tällä lausumalla taataan, että tämä laadukas käynnistyminen saadaan aikaan, ei tällaisilla huitaisuilla, mitä tässä esimerkiksi ed. Vihriälä on tuonut esille. Pitää olla täsmällisiä esityksiä, jos halutaan saada jotakin aikaan; tyhjää voidaan kyllä puhua.

Tuomo  Hänninen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän sivistysvaliokunnan mietintöön sisältyy lausuma, että hallituksen tulee antaa viiden vuoden kokemuksen perusteella sitten selonteko tästä järjestelmästä. Siinä selonteossa minusta tulee sitten käydä läpi esimerkiksi tutkintojen määrän mitoitus, koulutuksen laatuun liittyvät kysymykset, se, miten tämä koulutusjärjestelmä vastaa työelämän tarpeisiin, ja myöskin rahoitus. Sen jälkeen jatkon osalta meidän tulee tehdä sitten selkeät päätökset, ja on hyvä, että saadaan tämä seuranta tähän mukaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Drombergin äskeisen puheenvuoron johdosta kiinnitän huomiota yhteen yksityiskohtaan tuossa puheenvuorossa, siihen kohtaan, jossa ed. Dromberg totesi, että ammattikorkeakoulun ja tiedekorkeakoulun tutkintojen välillä on sellainen diffuusi raja. Sehän tässä, arvoisa ed. Dromberg, on juuri se palkkapoliittisesti ongelmallinen asia, koska juuri sen takia on nyt työnantajan edun mukaista selittää kaikki sen tason mukaan, joka on se alhaisempi taso, ja eräällä tavalla jujumaisesti myönteisesti selittää tämmöisen tittelin pohjalta tehtävissä olevat ylemmiksi toimihenkilöiksi, jolloinka tämmöinen virka-aika ja täsmällinen työaika häipyy pois ja sillä tavalla tosiasiallinen palkkataso laskee. Elikkä ed. Dromberg oli aivan oikeassa.

Unto  Valpas  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Hänniselle: Tämä 5 vuoden päästä tuleva selonteko on ihan hyvä asia. Mutta jos me aloitamme tämän jatkotutkintojärjestelmän käyntiinlähdön heikoilla voimavaroilla, niin on se vaara, että viiden vuoden kuluttua sitten kokemukset tästä eivät olekaan kovin hääppöiset, kun ilman rahaa yritetään tätä hommaa hoitaa, niin kuin hallitus nyt yrittää tässä, kun rahaa tuntuu riittävän kaikkeen muuhun, mutta ei tämmöiseen asiaan, jossa nyt pitäisi kunnolla päästä alkuun. Meillä on hyvä koulutusjärjestelmä Suomessa, ja ei kannata lähteä leikkimään tämänkään järjestelmän kanssa kovin heikoilla eväillä.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! On ihan pakko vielä ottaa kantaa tuohon viiden vuoden jälkeiseen selontekoon. Mielestäni se on liian pitkä aika, meidän pitää jatkuvasti arvioida tätä, koska Suomen koulutusjärjestelmäähän muutenkin syytetään siitä, että se ei reagoi riittävän nopeasti työelämän tarpeisiin. Jos me nyt odotamme viisi vuotta sitä selontekoa, niin ei hyvä. Mielestäni tätä pitää jatkuvasti arvioida. Todennäköisesti sivistysvaliokunta on ajatellutkin näin, että jatkuvasti arvioidaan ja muutetaan, mutta että sellainen suuremman laatuinen selonteko on sitten viiden vuoden kuluttua. Halusin nyt korostaa kuitenkin sitä, että jatkuva arviointi on tarpeen.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Risikko on aivan oikeassa. Koko ajanhan siinä täytyisi sitä laatua arvioida ja sitä, miten sitä koulutusta viedään ja kehitetään eteenpäin. Mutta tämä on sitten todellakin se pidemmän aikavälin arvio, jolloin saadaan todellisia tuloksia jo näkyviin ja sitä kautta pystytään konkreettisesti tekemään uusia ehdotuksia ja kehittämistavoitteita tälle ja nähdään, kuinka tämä tutkinto on ottanut paikkansa tässä yhteiskunnassa. Siinä mielessä kyllä se arviointi on minun mielestäni yksi tärkeimpiä asioita koko ajan, kun tätä viedään eteenpäin.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Tietenkin jatkuvan arvioinnin täytyy olla koko ajan siinä päällä, mutta tämä viisi vuotta on aika looginen siinä mielessä, että opiskeluaika näissä jatkotutkinnoissa on semmoinen kolmisen vuotta, kahdesta kolmeen vuotta. Kyllä kai olisi tietenkin hyvä saada vähän työelämän kokemuksiakin siitä, minkälaisia jatkotutkinnon suorittaneita henkilöitä siellä on sitten saatu aikaan ja mitä he ovat sitten työelämässä saaneet aikaan. Tämä viisi vuotta saattaa olla siinä mielessä ihan kohdallaan.