Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys 37/2005 vp on tehty vähän lyhytnäköisesti, ja tämä käsittely, mikä valtiovarainvaliokunnassa on ollut, on ollut myöskin hiukan suppeata. Oleellinen asia, mikä tässä on, on tämä hiilikuorman verottaminen. Tässä kohtaa täytyy tietysti todeta, että ed. Sinnemäen vastalause on oikean suuntainen. Siinä sitten toisessa vaakakupissa on näiden turvetta käyttävien lämpövoimaloiden ja muiden voimalaitosten sijoittuminen lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen. Mutta tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun eduskunnassa säädetään sellaista energialakia, joka ei ota päästöjä huomioon. Viittaan vuoden 96 energiaratkaisuun, kun silloin lauhdevoimaloille, hiilivoimaloille annettiin verohelpotusta esimerkiksi kaasun käyttöön nähden. — Pahoittelen sitä, että olen vähän hengästynyt, kun juoksin tuolta työhuoneesta tänne.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys turpeen veron poistamisesta on yksi näytös siinä farssissa, joka tässä on ilmeisesti pitenemässä, ja tämä farssi käsittelee hallitusohjelman kirjausta ekologisesta verouudistuksesta, josta toistaiseksi, tästä kirjauksesta, on toteutettu vain sellaisia esityksiä, jotka vievät verotusta vähemmän ekologiseen suuntaan. Tällä esityksellä hallitus vaikeuttaa sitä, miten Suomessa pystytään vastaamaan Kioton tavoitteeseen, miten pystytään tekemään kestävää ilmastopolitiikkaa.

Hallituksen esityksessä perusteluja on painotettu sillä tavalla, että turpeen veron poistamisella pystyttäisiin vähentämään kivihiilen käyttöä. Sivulauseissa sitten mainitaan, että itse asiassa tämän esityksen vaikutukset ovat sellaisia, että tässä nimenomaan biomassan ja puun käyttö tulee vähenemään. Pyydettäessä kauppa- ja teollisuusministeriöstä saatiin laskelmia, jotka itse asiassa selvästi osoittavat sen, mikä hallituksen esityksestäkin on luettavissa, että tätä turpeen veron poistamista on motivoinut se, että päästökauppaolosuhteissa puuenergian käytön kilpailukyky on parantunut suhteessa turpeeseen ja näin on haluttu turpeen asemaa korjata. Kuitenkin suomalaisen ilmastopolitiikan kannalta nimenomaan bioenergian käytön lisääminen olisi se kaikkein olennaisin toimenpide. Jos sitten tarkastellaan lähemmin, missä puuenergian käytössä ne vähennykset tapahtuvat, niin tämän esityksen vaikutukset ovat itse asiassa vielä huolestuttavammat, koska se puuenergia, mitä käytetään, se biomassa, mitä käytetään prosessiteollisuudessa, se käytetään ikään kuin automaattisesti, mutta tämän esityksen vaikutukset kohdistuvat nimenomaan metsähakkeen käyttöön, jota nyt päästökaupan olosuhteissa olisi ollut mahdollista lisätä enemmän kuin sitten, jos tämä esitys tullaan hyväksymään.

Arvoisa puhemies! Vihreä eduskuntaryhmä on laatinut vastalauseen, jossa esitetään toisenlaista verotaulukkoa kuin hallituksen esityksessä. Olemme ottaneet vakavasti ne kysymykset, jotka koskevat turpeen työllisyysvaikutuksia. Turve on kuitenkin kotimainen polttoaine, jolla on monilla alueilla myönteisiä työllisyysvaikutuksia, vaikka puuenergian kohdalla työllisyysvaikutukset ovatkin vielä myönteisempiä. Tämän takia ja sen takia, että ei ole erityistä syytä suosia kivihiiltä suhteessa turpeeseen, olemme esittäneet ehdotuksen, jossa kivihiilen veroa korotetaan ja tällä tavalla turpeen kilpailuasema suhteessa kivihiileen turvattaisiin tämän kivihiilen veron korotuksen kautta. Toisaalta olemme tunnustaneet sen ilmiselvän tosiasian, että käytössä on paljon sellaisia voimaloita, joissa puun ohella täytyy tällä hetkellä polttaa turvetta, ja olemme turpeen veron kohdalla laatineet esityksen, jossa turpeen verosta saisi alennusta sillä tavalla, että mitä vähemmän turvetta käytetään puun kanssa, niin sitä edullisempi turpeen vero olisi. Tällä tavalla pyrimme vaikuttamaan siihen, että tulevaisuuden investointeja tehtäessä pystyttäisiin kannustamaan sellaisiin investointeihin, sellaisiin polttokattiloihin, jotka pystyisivät käyttämään puuenergiaa nykyistä enemmän. Tällä hetkellä on käytössä paljon kattiloita, joissa turpeen poltto on välttämätöntä, mutta tämä ei suinkaan ole ainoa mahdollisuus.

Hallituksen esitys toimii sillä tavalla, että niin kuin aikanaan venäläinen talonpoika oli sidottu turpeeseen, niin myös tämän hallituksen esityksen avulla sidotaan Suomen energiapolitiikkaa turpeeseen jatkossa, koska tämä esitys kannustaa investoimaan sellaiseen teknologiaan, jossa turpeen korkeat poltto-osuudet ovat välttämättömiä. Tällä vihreän eduskuntaryhmän vastalauseen tavalla toteutettuna säilyisi kannuste siihen, että uusiutuvan biomassan osuutta näissä voimalaitoksissa olisi hyvä pitää mahdollisimman korkealla tasolla sekä nykyhetkellä että sitten siinä kohtaa, kun pohditaan, minkälaisia investointeja tehdään.

Arvoisa puhemies! Edellä olevan perusteella ehdotan valiokunnan mietintöön liitettyä vastalausetta käsittelyn pohjaksi.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Luulen, että eduskunnassa vallitsee melko laaja yksimielisyys siitä, että silloin, jos ja kun vastakkain ovat kotimainen turve ja ulkomainen kivihiili, niin on perusteltua useinkin valita turve. Tähän on monia syitä, joita aiemmissa keskusteluissa on jo sivuttu. Vaikka turve on ominaispäästöiltään tuotettua energiayksikköä kohti kaikkein haitallisin Suomessa käytössä oleva polttoaine ja siitä on myös monia muita haitallisia ympäristövaikutuksia, toisaalta sillä on myös työllisyys- ja aluepoliittisia etuja, jotka painavat aika voimakkaasti tässä vaakakupissa. Ongelma ei niinkään ole siis tämä hallituksen esityksen tavoite, joka on periaatteessa kannatettava, johon myös vihreä eduskuntaryhmä yhtyy, vaan se tapa, jolla se toteutetaan tai esitetään toteutettavaksi. Se tapa on huonosti kohdentuva, se on tehoton, se on kallis.

Tässä edustajat Tiusanen ja Sinnemäki jo toivat hyvin näitä muutamia perusteluja. Jos hieman tarkennan niitä. Hallituksen esityksen seurauksena puun kilpailukyky heikkenee, päästöt kasvavat ja valtion saamat verotulot vähenevät. Se myös kasvattaa valtion kuluja muutamaa muuta kautta. Yksi on sellainen aika epäsuora mekanismi, että se ohjaa, niin kuin ed. Sinnemäki totesi, investointeja väärään suuntaan.

Otetaan yksi konkreettinen esimerkki: Jyväskylän Energia suunnittelee parhaillaan kohtuullisen merkittävää voimalainvestointia Jyväskylään, ja siellä on valittavana sellainen tekniikka, joka sitoo turpeen osuudeksi 70 prosenttia käytettävistä polttoaineista. Nyt tämä hallituksen esitys kannustaa valitsemaan sellaisen tekniikan, joka tavallaan hirttää sen voimalan tuleviksi kahdeksi-, kolmeksi-, neljäksikymmeneksi vuodeksi tämän tekniikan käyttöön ja siten turpeen käyttöön. Se on ongelmallista tietysti sitten, kun tulevaisuudessa päästöjä pitää vähentää roimasti nykyistä enemmän.

Meillä on valittavana toisenlaisia tekniikoita. Nykyään on mahdollista käyttää polttotekniikkaa, joka mahdollistaa käytännössä 100-prosenttisen bioenergian käytön. Meillä on muutamilla paikkakunnilla Suomessa jo tällaisia voimaloita. Lisäksi esimerkiksi Pietarsaaressa ja Mikkelissä on isoja kaukolämpövoimaloita, joissa yli puolet polttoaineesta on jo puuta.

Turpeen verohuojennusta perustellaan aika laajalti sillä, että sillä on tosiaan, niin kuin itsekin tässä totesin, aluepoliittisia ja työllisyyspoliittisia vaikutuksia. Ongelmallista on ehkä se, että jos lasketaan tämän veroalen tai jopa suoran verotuen hinta ja lisäksi vielä se, että turpeen veroale lisää päästöjä ja se taas päästökaupan oloissa lisää kustannuksia, jotka mahdollisesti ennemmin tai myöhemmin sitten kasautuvat myös veronmaksajien kannettavaksi, niin turvealalla yhden työpaikan hinnaksi voidaan tällä tavalla arvioida ehkä jopa 1 600 euroa kuukaudessa. Lienee aika selvää, että tällaisella rahasummalla voitaisiin toisin kohdennettuna saada paitsi vähintään yhtä hyvä työllisyysvaikutus, niin myös paljon ekologisesti kestävämpi vaikutus.

Vielä tästä investointien ohjautuvuudesta: Pelkona on se, että vaikka Suomella on tällä hetkellä maailman johtavaa bioenergiateknologiaosaamista, niin tällaisilla veroratkaisuilla heikennetään sen vastaavan osaamisen hyödyntämistä ja käyttöönottoa täällä meillä Suomessa ja siten vaikeutetaan sen teknologian vientiä ulkomaille. On arvioitu, että yksin bioenergiateknologian viennillä voitaisiin saada Suomeen suunnilleen 9 000 työpaikkaa tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Pelkona on nyt, että tämän hallituksen esityksen kaltaiset ratkaisut vähentävät työllistävää vaikutusta tätä kautta.

Tässä vihreiden vastalauseessa on esitetty nähdäkseni tehokkaampi, sekä ympäristön että työllisyyden että aluepolitiikan kannalta kestävämpi vaihtoehto, jolla päästään tismalleen samaan hallituksen esityksen mukaiseen tavoitteeseen, mutta järkevämmällä tavalla. Sen takia kannatan ed. Sinnemäen tekemää ehdotusta.

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta jatkoksi tähän keskusteluun ensinnäkin siitä syystä, mikä toi hallituksen esityksen tänne eduskuntaan. Sehän on niin outo syy kuin päästökauppa, elikkä siis toisin sanoen, kun valtio jakoi ilmaiseksi päästöoikeuksia ja sattui olemaan tilanne, jossa tarjolla oli halpaa sähköä saatavana maan rajojen ulkopuolelta, niin kaikki ne chp-laitokset sun muut, jotka olivat saaneet näitä päästöoikeuksia haltuunsa, ryhtyivätkin ostamaan sähköä maan rajojen ulkopuolelta ja sillä tavalla turpeen käyttö energian lähteenä chp-laitoksissa laski samoin kuin siinä ainoassa isossa lauhdelaitoksessa Haapavedellä, jonka se sulki käytännöllisesti katsoen. Tässä tilanteessa sitten KTM reagoi sillä tavalla, että tuotiin tämä hallituksen esitys tänne eduskuntaan.

Tämä asiahan, arvoisa puhemies, on aika kimurantti sen takia, kun katsotaan, kuka se nyt omistaakaan nämä keskeiset turvetuotantoyksiköt. Vapo Oy:n enemmistöosakas on valtio itse, ja sitten Metsäliitto on siellä vähemmistöosakkaana. Turveruukki Osakeyhtiöstä, joka on toinen merkittävä toimija tällä lohkolla, Oulun kaupunki omistaa 86 prosenttia, ja loppu osakkeista on sitten lähikuntien omistuksessa. Toisin sanoen tässä julkinen talous suhmuroi omaa rahaansa taskusta toiseen ja sillä siirrolla on sitten yhteiskunnallisia vaikutuksia.

On erinomaisen hyvä, että nyt tässä tilanteessa eduskuntaryhmämme on saanut aikaiseksi sellaisen mallin arvioitavaksi ja äänestettäväksi, joka tarjoaa rationaalin keskusteluvaihtoehdon, joka osoittaa sen, että on olemassa muitakin tapoja, hiukan monimutkaisempia tapoja mutta realistisia ja toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja. Me joudumme tukeutumaan lähitulevina aikoina seospolttoaineina yhä enenevässä määrin peltoenergiaan ja metsäenergiaan. Kumpikin on hyvässä nousussa tällä hetkellä. Metsäenergian osalta päästään toivon mukaan 10 miljoonaan kiintomottiin vuodessa ja peltoenergian puolella varmasti pystyttäisiin energiasisällön osalta ottamaan 15 terawattituntia käyttöön, niin että kyllä sitä potentiaalia tällä hetkellä on ja sitä nimenomaan näistä polttoaineiden ominaisuuksista johtuen joudutaan käyttämään polttoaineseoksina.

Nyt on tässä vihreiden mallissa osoitettu, millä tavalla tämä verotuksellinen kannustus toimii. Olen siitä erinomaisen tyytyväinen, että ed. Sinnemäki ja kumppanit ovat nähneet sen vaivan, että ovat rakentaneet tähän tämän vaihtoehtoisen mallin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pidän tästä keskustelusta siltä osin, että tämä vihreiden esittämä vastalause on tässä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä mukana ja tämä keskustelu on aika korkeatasoista ja myöskin sen tyyppistä, että varmasti myöskin hallituspuolueiden ja opposition näkemykset yhtyvät monessa näkökohdassa, mitä te tässä esitätte. Siis yhteinen tavoitehan meillä on kaikilla se, että fossiilisten polttoaineiden ja kivihiilen asemaa Suomessa heikennetään ja suositaan muita tapoja tuottaa energiaa, kuten puun ja turpeen käyttöä. Täällä on todettukin jo keskustelussa, että turpeella kuten myöskin puulla on merkittävä aluepoliittinen työllistävä vaikutuksensa. Itse olen päässyt tätä energiapolitiikkaa tarkkailemaan Vapon hallintoneuvostosta käsin muutaman vuoden ajan ja myönnän, että tämä hallituksen esitys ei varmasti kaikilta osin ole riittävä, vaikka se pyrkii samaan tavoitteeseen kuin vihreiden vastalause.

Nyt jää vaan tietenkin kysymään sitä, mistä johtuu se seikka, että vihreiden vastalause ei saanut enempää kannatusta osakseen jaostossa tai valiokuntakäsittelyssä, että se on jäänyt näin yhden nimen varaan, koska tässä nyt varmasti 90 prosenttia on semmoista tekstiä, mihin voivat kaikki yhtyä. Joltakin 10 prosentin osuudelta lähinnä mietitään sitä, ovatko tavoitteet hallituksella samat, johtavatko ne samaan lopputulokseen vai eivät vai onko teidän vastalauseenne parempi. Minun mielestäni on hyvä jo, että tämä hallituksen esitys hyväksytään ja päästään siinä eteenpäin, mutta jään tässä nyt miettimään, olisiko näistä voinut löytyä parempi kompromissi, vihreiden näkemyksistä ja tästä hallituksen esityksestä, joka olisi johtanut vielä parempaan lopputulokseen.

Pentti Tiusanen /vas:

(Ed. Pulliaisen välihuuto) Arvoisa puhemies! — Niin, ed. Pulliainen, tuosta paikaltani kun tulen tähän, en hengästy.

Mutta tähän asiaan, mitä täällä ed. Salo lopuksi totesi: Itse ihan samalla tavalla mietin sitä. En tiedä, onko kysymys ollut aikatauluista vai siitä, että asia oli hiukan mutkikas, vai siitä, että oli tuollaista vihreitä ehdotuksia kohtaan olevaa ennakkoluuloa. Mutta kun tätä asiaa tarkastelee, niin asia on niin, kuten täällä on todettu useaan kertaan, että polttoturpeen verotuskäytäntö megawattituntia kohti riippuu siitä, miten paljon sen yhteydessä uusiutuvaa energiaa eli puuhaketta poltetaan, ja se ohjaa siis nimenomaan siihen suuntaan, että mennään kohti nollaa prosenttia, mutta sehän on kansallinen linjaus. Kun vertaa esimerkiksi puuhaketta ja turvetta, niin on siinä todellakin eroa, koska turpeen ympäristöhaitallisuus ei ole ainoastaan siinä, mikä tulee piipusta — hiilidioksidipäästöt, mahdolliset hiukkaspäästöt — vaan myös siinä, millä tavalla se muuttaa ympäristöä, kun avataan turvesoita ja niitä käsitellään ja rasitetaan vesistöä. Muun muassa välillä Saimaa—Kymijoen vesistö tämä ongelma on tullut varsin usein esille ja on jokapäiväinen haitta.

Sitten edelleen, niin kuin ed. Pulliainen totesi, tässä on käytetty syynä päästökauppaa. Varmasti tällaista syytä on tarjoiltu, mutta muutakin näkökulmaa tässä voi kyllä katsoa. Realiteettina oleva turpeen pienempi käyttö ei todellakaan ensisijaisesti johdu siitä, että on menossa päästökauppa, vaan ensisijaisesti se johtuu siitä, että lauhdetuotanto myös kivihiilellä on käynyt pienellä teholla. Vesivoima on ollut paljon käytössä, ja sähköntuottajat ovat ilmoittaneet, että lauhdetuotannosta on viime kuukausien ajan seisonut 70 prosenttia. Tämän takia myös Haapaveden turve- ja lauhdevoimala ja niin sanotut lämpövoimaloiden lauhdehännät eivät ole olleet tuotannossa mukana, eli syy ei välttämättä ole päästökaupassa.

Pidän siis tätä ed. Sinnemäen nimissä tehtyä esitystä hyvänä ja oikean linjaisena asiana. Tässä nimenomaan on kivihiilelle asetettu myös, niin kuin täällä todettiin vastalauseen allekirjoittajan toimesta, lisäveroa ja pyritään sillä tavalla ohjaamaan energiantuotantoa muuhun kuin kivihiilen polttamiseen.

Vielä kerran: Vuonna 96 eduskunnassa tehtiin varsin suurella enemmistöllä huonolinjainen energiaratkaisu, joka on asettanut kivihiilen polttamisen monesti käytännössä esimerkiksi maakaasua huomattavasti edullisemmaksi. Näin ollen olen valmis kyllä sitten, kun asiaa käsitellään myöhemmin täällä, myöskin tukemaan tätä ed. Sinnemäen nimissä tehtyä eriävää mielipidettä ja vaihtoehtoa.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusaselle ystävällisenä viestinä, että Kaleva-lehdessä oli oikein iso juttu kaksi viikkoa sitten, jossa Oulun energian toimitusjohtaja Kurkela kertoi, että tilanne on niin hurja hänen johtamansa firman osalta, että päästöoikeuksien myyminen kannattaa paremmin kuin energian myyminen. Se on kova juttu, ja se on kyllä sellainen juttu, että se pitää ottaa huomioon, ja sen hallitus on ottanut huomioon, mutta sen taustallahan on juuri se, minkä ed. Tiusanen sanoi. Vesivoimasta saatua energiaa ja kaikkea muuta ulkomailta, niin paljon kuin putkien ja piuhojen läpimitta sallii, tuodaan nyt tällä hetkellä Suomeen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todella vastaan ed. Pulliaiselle vain sen viittauksen, että päästökauppa on toki tekijä mutta nyt kysymyksessä on myös sähkömarkkinatilanne ja siitä johtuva seuraus eikä ehkä niinkään päästökauppatilanne. Mutta asia on aivan varmasti juuri näin kuin ed. Pulliainen sanoi siihen viitaten, mitä Kalevassa on kirjoitettu.

Jukka  Vihriälä  /kesk:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on perusteltu ja hyväksyttävissä, ja ennen kaikkea tämä edistää turve-elinkeinon toimintaedellytyksiä ja alan työllisyyttä, joka on tavattoman tärkeä ennen kaikkea Pohjanmaan monissa maakunnissa. On totta se, mitä on täällä vihreitten vastalauseessa ja mitä ed. Sinnemäki on valtiovarainvaliokunnassa esittänyt, ja täällä hyvin perustellusti myöskin edustajat Pulliainen ja Tynkkynen ovat tuoneet esille tärkeitä näkökohtia, mutta realiteetti varmasti on tällä hetkellä, että ellei turpeen verotusta oltaisi keventämässä, tämä aiheuttaisi nimenomaan turvetuotannolle merkittäviä hankaluuksia ja vaikeuksia. En tiedä nyt sitten, kun en ole verojaoston jäsen, mutta täällä on ed. Laitinen paikalla, joka varmaan vastaa siihen, minkä takia tähän ratkaisuun tällä tavalla on päädytty. Minusta tämä on tässä tilanteessa hyväksyttävissä oleva ehdotus.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Salolle toteaisin sen, että tämä meidän esityksemme on kyllä siinä mielessä parempi, että meidän esityksellämme edistettäisiin, ei haitattaisi, kotimaisen puuenergian käyttöä. Siinä mielessä siihen tavoitteeseen pääsemisessä meidän esityksemme toimii parempana keinona.

Mitä tulee sitten käsittelyyn valiokunnassa ja tukeen, niin jonkinlaista henkistä tukea tälle omalle ajattelulleni sain, mutta olivatko sitten osittain kiireiset ajat, tai ehkä, jos uskallan tulkita kokoomuksen edustajien ajatuksia jaostokäsittelyssä, tietty arkailu sitä kohtaan, että tässä meidän esityksessämme kivihiilen veroa korotetaan, syynä siihen, että vastalauseeseen mukaan ei tultu. Itse kuitenkin ajattelen niin, että jo silloin, kun täällä käsiteltiin lupaa viidennelle ydinvoimalalle, eduskunta hyvin yksimielisesti linjasi sen tavoitteen, että kivihiilen hallittuun alasajoon pitäisi pyrkiä. Jos nämä toimenpiteet olisi tehty, meillä ei itse asiassa ehkä olisi tätä esitystä ollenkaan käsittelyssä ja turpeen kilpailukyky suhteessa kivihiileen ei edes olisi ongelma, jos näihin toimenpiteisiin olisi ryhdytty. Sillä tavalla en kivihiilelle asetettavaa lisäveroa kovin radikaalina asiana pitäisi.

Samoin ed. Vihriälälle oikeastaan, että totta kai tällä esityksellä tuetaan turve-elinkeinoa mutta samalla sillä vaikeutetaan puuenergiaelinkeinoa. Kuitenkin mielestäni puuenergia tässä tapauksessa pitäisi asettaa etusijalle, koska se on yksimielisesti ollut niiden linjausten mukainen, joita eduskunta on halunnut edistää.

Reijo  Laitinen  /sd:

Puhemies! Muutama sana tästä mietinnöstä. Tämä esityshän koskee, niin kuin täällä on todettu, yksinomaan nyt sitten turpeen verokohtelua, ja tämä on itse asiassa hallitukselta niitä toimenpiteitä, mitkä liittyivät laajaan energiapakettiin, jossa todettiin se, että turve pitää pystyä pitämään myöskin jatkossa kilpailukykyisenä.

Päästökaupan osalta on pakko todeta se, että tuskinpa kukaan pystyi ennustamaan sitä, mihin tuo kauppa on hinnaltaan ryöstäytynyt. Tämän aamun hinta oli 19 euroa 50 senttiä tonnilta. Silloin kun päästökaupasta puhuttiin, niin kaikkein suurimmat riskiarviot olivat sen kaltaiset, että se voi nousta 20 euroon, kaikkein rohkeimmat uskalsivat arvioida, että niin korkealle se nousee. Kukaan ei nyt tiedä, mihin se nousee. Hyvin todennäköisesti lähipäivinä ylitetään tuo 20 euron raja. Joku nyt sitten ostaa oikeuksia ja tulee käymään niillä kauppaa myöhemmin, se on ihan selvä juttu. Turpeen osalta, niin kuin ed. Pulliainen täällä totesi, kyllä se vaan niin on, että päästökaupalla on ollut turpeen asemaan melkoinen vaikutus sillä tavalla, että se on heikentänyt sen kilpailukykyä. Välttämätöntä on nyt viedä tämä asia eteenpäin.

On sanottava se, että tässä on muutama heikko kohta. Toinen on pienvoimaloitten asema, elikkä tällä heikennetään nyt sitten alle 40 megawattia energiatehokkuudeltaan tuottavien lämpövoimalaitosten asemaa sillä tavalla, että ne ovat saaneet aikaisemmin verotukea, ja tämä verotuki nyt poistuu. Se on merkinnyt vuositasolla kaiken kaikkiaan noin 3 miljoonan euron tukea näille pienille lämpövoimalaitoksille. Näin ollen tämä esitys heikentää näitten pienien lämmitysvoimalaitosten asemaa.

Toinen on tietenkin Oulun seudulla oleva lauhdevoimalaitos (Ed. Pulliainen: Haapavedellä!) — Haapavedellä. — Sehän ei ole käynyt lähellekään täydellä teholla, mutta tämä ratkaisu kyllä merkitsee sitä, että sen kilpailukyky tulee heikkenemään ja ilman muuta käy sillä tavalla, että sen asema pahenee ja saattaa johtaa joihinkin toimenpiteisiin.

Silloin kun eduskunta teki päätöksen siitä, että maahan voidaan rakentaa lisää ydinvoimalla tuotettua kapasiteettia, siihen sisällytettiin erittäin laaja niin sanottu risupaketti, joka nyt on toteutunut kohtalaisen hyvin. Näihin asioihin me palaamme vähän myöhemmin. Tulen kertomaan faktoja kaiken kaikkiaan, mitä on tapahtunut. Merkittävästi on kapasiteettia lisätty, kaiken kaikkiaan on rakennettu nyt, kun otetaan huomioon, mitä on rakenteilla, 14 uutta voimalaa. Millä tavalla sitten valtio on kaiken kaikkiaan ollut mukana, se on toinen juttu, kuitenkin kohtalaisen hyvin. Esimerkiksi tuulivoiman osalta valtion avustukset investointitukina ja muutoin ovat yli 40 prosentin luokkaa, ja nyt ruvetaan olemaan siellä tietämillä, että eipä enempää voi tukea tuulivoiman rakentamiseen lisää antaa. Mutta tähän kysymykseen tullaan ilman muuta palaamaan myöhemmin.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän kokonaisuuteen en nyt tässä puutu. Haluaisin ed. Laitiselle vain todeta sen, että vaikka kaiken kaikkiaan mielestäni vastalauseessa esitetty kuvaus maailmasta ja turpeesta on asiallisempi ja todenmukaisempi ja valaisevampi kuin tässä mietinnössä, niin mielestäni kuitenkin enemmistön hyväksymässä mietinnössä on oikein todettu se asiantuntijakuulemisessa ilmi käynyt asia, että Haapaveden laitoksen kannalta tällä esityksellä ei ole oikeastaan juuta eikä jaata merkitystä. Haapaveden laitoksen tilanne on omansa ja liittyy ei pelkästään itse asiassa verokysymyksiin vaan myös siihen, minkälainen turvekesä on ollut, ja siihen, että lauhdevoimahan meillä muutenkin toimii eräänlaisena varavoimana. Se tilanne, että Haapaveden laitosta ei ole käytetty, ei tule paranemaan tai huononemaan tästä esityksestä.

Reijo  Laitinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin käy joka tapauksessa, että Haapaveden laitoksen markkinatilanne tulee heikkenemään, sen kilpailukyky suhteessa muihin laitoksiin tulee jossain määrin heikkenemään. Näin siinä vaan käy.

Anni  Sinnemäki  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa ed. Laitiselle vielä sen verran, että tästä meidän mallistamme saattaisi ehkä jotain hyötyä olla Haapaveden laitokselle toisin kuin hallituksen esityksestä.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä turve on aina ollut sellainen ongelmaenergiaraaka-aine, koska on ollut kahta käsitystä: sellainen, että se on uusiutuva, ja sellainen, että se ei ole. On kiistatta todettu, että 8 000 vuoden mittaan se kyllä uusiutuu eli se on niin sanotusti hitaasti uusiutuva energialähde.

Toisaalta turpeen muut haittavaikutukset on hyvä kyllä aina pitää mielessä. Kun täällä viitattiin vuoden 2002 toukokuun ydinvoimapäätökseen, niin ne lupaukset ja sovitut asiat eivät kuitenkaan kokonaisuudessaan ole tulleet täytetyiksi. Muun muassa energiapuun korjuusta edelleenkin puuttuu valtion silloin eduskunnan päättämää osuutta. Aivan niin kuin ed. Laitinen totesi, valtiovalta ei ole kaikkia joka tapauksessa silloin luvattuja tai ajateltuja toimia toteuttanut.

Bioenergia on kuitenkin Suomelle erityinen mahdollisuus. Se on hyvin monipuolinen energialähde myös. Meillä on asiantuntijoita asiassa, kuten ed. Pulliainen, paikalla, ja näin ollen turpeen käsittely on sen tyyppinen asia, että sitä ei pitäisi irrottaa pois ikään kuin kokonaisuudesta, vaan se on osa sitä. Sen haittoja pitäisi objektiivisesti edelleenkin tarkastella.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olin hieman yllättynyt, kun ed. Laitinen väitti, että risupaketti olisi toteutunut hyvin. Katsotaanpas! "- - hallitus ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin kivihiilen käytön hallituksi rajoittamiseksi - -" — Ei ole ryhtynyt pikaisiin eikä muihin toimenpiteisiin. — "- - hallitus nopeuttaa tiukan energiansäästöohjelman toteuttamista ja ohjaa yhdyskunta- ja aluerakenteiden muotoutumista energian säästämiseksi - -." — Yhdyskuntarakenne on edelleen hajautunut yhä enemmän energiaa kuluttavaksi ja päästöjä tuottavaksi. — "- - hallitus ryhtyy toimenpiteisiin säästöohjelmia tukevan energiansäästön yleislain säätämiseksi - -." — Yleislakia ei ole säädetty. — "- - hallitus ryhtyy toimenpiteisiin energiaverotuksen kehittämiseksi energiansäästöä edistävällä tavalla." — Tätäkään ei ole tapahtunut. — Ja sitten puhutaan uusiutuvan energian pääsystä jakeluverkkoihin muun muassa vihreiden sertifikaattien käyttöönotolla. Vihreitä sertifikaatteja ei ole otettu käyttöön. Monia muitakin tällaisia toteutumattomia lupauksia näissä ponsissa on.

Sitten vielä siitä, että tuulivoimaa ei voida tukea enemmän: Jos ed. Laitinen tarkoitti tällä suoria valtion investointitukia, niin olen kuta kuinkin samaa mieltä useastakin eri syystä. Mutta tilannehan on nyt se, että uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa on sitouduttu lisäämään tuulivoiman määrää 500 megawattiin vuoteen 2010 mennessä, nyt ollaan jossain 90 megawatin hujakoilla. Näillä nykyisillä toimenpiteillä ja nykyisillä ohjauskeinoilla ei tähän tavoitteeseen välttämättä tai todennäköisestikään tulla pääsemään. Tarvitaan siis uusia ohjauskeinoja ja niitä tässä odotellaan. Niitä on saatavilla: muun muassa Euroopassa laajasti käytetyt syöttötariffit ovat yksi hyväksi todettu ja toimiva keino.

Reijo Laitinen /sd:

Arvoisa puhemies! Turve on hitaasti uusiutuva luonnonvara, näin se on. Meidän pitää hyvin selkeästi Suomen eduskunnassa tämä todeta, jottei Euroopassa ole väärää käsitystä siitä, miten Suomen eduskunta turpeen osalta omat linjauksensa on tehnyt.

Tähän niin sanottuun risupakettiin, niin kuin sanoin, palataan varmasti myöhemmin, viimeistään ensi syksynä, ja tullaan konkreettisesti sitten käymään keskustelua kaiken kaikkiaan siitä, mitä on tehty. On tehty todella paljon. Monet asiat liittyen päätöksessä oleviin ponsiin ovat jo toteutuneet ja etenevät kovaa vauhtia eteenpäin. Erityisesti meidän teollisuutemme on toteuttanut noita eduskunnan ponsia sillä tavoin kuin toivottiinkin.

Ruokohelpin osalta on pakko todeta se, kun täällä on paikalla nyt ed. Pulliainen, että tämä oli loistava juttu. Sehän käytännössä on tarkoittanut sitä, että ruokohelpin kasvatus lisääntyy ja lisääntyy. Lähivuosina todennäköisesti noin 100 000 hehtaaria on viljeltynä. Tämä on sellainen mahdollisuus, jota ilman muuta pitää tukea ja käyttää meidän energiatuotannossamme.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Yksi asia tässä vihreiden vastalauseessa kiinnostaa vielä, kun tässä puhutaan hyvin voimakkaasti turpeen aiheuttamista Suomen kasvihuonepäästöistä. Turvehan on hyvin hitaasti uusiutuva energialähde eikä siinä mielessä niin puhtaasti uusiutuva kuin monet muut, mutta se on kumminkin pitkälle uusiutuva. Pitkällä aikavälillä se myöskin sitoo merkittävän määrän hiilidioksidia soihin. Onko näissä laskelmissa, mitä tässä esiintyy, huomioitu myöskin soiden hiilidioksidisitoutuminen, mikä vaikuttaa näihin prosentteihin myöskin hyvin olennaisella tavalla? Vai onko tässä laskettu ainoastaan ne päästöt, mitä se aiheuttaa, mutta ei ollenkaan sitä turpeen kykyä sitoa hiilidioksidia, joka vaikuttaa tietenkin huomattavasti edullisemmalta myöskin turpeen kannalta?

Anni  Sinnemäki / vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä on otettu huomioon nyt se olemassa oleva poliittinen fakta, mitä meidän päästökiintiöömme tullaan laskemaan, millä tavalla tämä tulee vaikuttamaan siihen, pääsemmekö Kioton tavoitteisiin. Kun päästöt tämän esityksen myötä tulevat kasvamaan, niitä täytyy jossain muualla vähentää. En ole mennyt tässä tähän luonnontieteelliseen puoleen, vaan siihen, mikä on se sopimusrakenne, jota joudumme tällä hetkellä noudattamaan.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Salolle myös: Suoluontoon ja sen hyväksikäyttöön eli kuivaamiseen turvepelloksi liittyy myös metaaniongelma ja myöskin se, että tämä "hyvin hitaasti" on 8 000 vuotta, joka on aika pitkä aika. Ruokohelpillä se on yksi vuosi ja puista energiapuulla ehkä 10:stä 15 vuoteen, eukalyptuspuulla 8 vuotta päiväntasaajalla. Nämä aikajänteet ovat aika erilaisia.

Mutta kaiken kaikkiaan Kioton tavoitteeseen pääseminen ja vielä sen ylitse, sitten Kioton jälkeen, vielä aktiivisempi ilmastopolitiikka on Euroopan unionin politiikkaa tällä hetkellä, ja siihen pitäisi rohkeasti pystyä löytämään näitä ratkaisuja. Myöskin syöttötariffi, niin kuin täällä ed. Tynkkynen totesi, on yksi tällainen. Tänään täällä oli saksalaisia parlamentaarikkoja Etu-Pommerista. Tuulivoima on ihan tärkeä asia, mutta ennen muuta bioenergia on sellainen suomalainen ratkaisu ja energiansäästö ja energiatehokkuus. Nämä ovat tärkeitä kysymyksiä, ja näitä ongelmia ei ratkaista sillä, että me rakennamme tasaisin aikavälein esimerkiksi aina uuden ydinvoimalaitoksen. Tämä on tällainen aika iso kysymys, pitäisi nähdä tämä kokonaisuutena.

Vielä lopuksi, puhemies, näihin Kioton velvoitteisiin. Silloin kyllä yhteistoteutus ja nämä muut Kioton mekanismit kaupan lisäksi pitäisi pitää mielessä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen viittasi Saksan tilanteeseen Schleswig-Holsteinissa, jossa yli 50 prosenttia käytetystä energiasta, siis lämpö- ja sähköenergiasta, on uusiutuvaa energiaa. Mitkä ovatkaan silloin Suomen mahdollisuudet, jos Saksassa Schleswig-Holsteinissa jo nyt on näin suuri osuus?

Mutta se varsinainen syy tähän puheenvuoroon oli ed. Laitisen äskeinen puheenvuoro: Ed. Laitinen, mehän molemmat muistamme sen, kuinka me käsittelimme tätä metsähakkeen käytön laajennusesitystä täällä eduskunnassa ja kävimme siitä oikein kovan keskustelun. Ministeri Pekkarinen sitä aivan erityisesti ajoi. Missä se onkaan se esitys tällä hetkellä? Se on Brysselissä notifikaatiossa yhä edelleen. Kuulemma se nyt olisi tulossa sieltä pois, mutta käyttöaikaa on yksi kuukausi, niin että me olemme kyllä aika kurjassa tilanteessa. Nyt tarvitaan valtiovarainvaliokuntaa apuun äkkiä.

Reijo Laitinen /sd:

Puhemies! Ihan lyhyesti. Minusta on erityisen tärkeätä se, että kun Suomessa on puuta käytettävissä ja energiatuotantoon turvetta, niin näitten yhteiskäyttöä edistetään. Ja omalta osaltaan on kyllä sillä tavalla, että tämä veroratkaisu, mikä koskettaa nyt erityisesti turvetta, antaa siihen kyllä mahdollisuuden.

Pekka  Vilkuna  /kesk:

Herra puhemies! Olemme hyvin tärkeän asian kanssa tekemisissä, kun puhutaan energiasta ja ennen kaikkea tästä uusiutuvasta energiasta. Sikäli, kun kaikki tietävät fossiilisten energiavarojen rajallisuuden, siinä mielessä minusta tämä Suomen energiatilanne on, niin kuin ed. Pulliainen tuossa sanoikin: "mitkä ovatkaan Suomen mahdollisuudet." Minusta energia on meille nimenomaan mahdollisuus eikä uhka, jos me oikein sitä käytämme ja jos me käytämme sitä nimenomaan etupainotteisesti. Jos olemme valmiita silloin kun tapahtuu jotakin, niin silloin me voimme pitää tämä mahdollisuutena.

Turvekin on yksi energiamuoto, ja aivan suotta sitä täällä toistetaan toistamisen jälkeen, että turve on hitaasti uusiutuva energia. Sitä kuitenkin uusiutuu Suomeen 50 kertaa enempi kuin me kerkiämme käyttää, niin että se uusiutumisvauhtihan on silloin mitä melkoisin, kun sitä kuitenkin todella uutta kasvaa 50 kertaa enemmän kuin me kerkiämme polttaa. Ei sitä yhden suon asiaa siinä tarvitse niin miettiä.

Mutta todella koko energiapaketin pitää olla meillä jo tässä talossa hyvin hallitusti käsissä. Maataloudesta on tehtävä ennemmin tai myöhemmin, melko lyhyellä ajalla sanoisin, energiaomavarainen kaikilta muodoiltaan. Siellä on se pari kolmesataa tuhatta hehtaaria peltoa, jotka voidaan panna ruokohelpille. Siellä on kaasua, siellä on biodieseliä, siellä on puuhaketta ja muuta. Tämä tuo työtä ja toimeliaisuutta maaseudulle, ja ne ovat niitä työpaikkoja, joita ei voida viedä Kiinaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Kun ed. Vilkuna on kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan jäsen myös, niin kannustaisin häntä kyllä pysymään sillä linjalla, jolla hän oli, kun hän äänesti viidennen ydinvoimalaitoksen puolesta siinä mielessä, että teitte sen aika tavalla sen vuoksi, että silloin oli olemassa niin sanottu risupaketti, oli tämä biokaasukysymys, ja ne piti ratkaista, ja nyt ne ovat aika tavalla kesken, niin kuin täällä kuultiin.

Tuohon ed. Laitisen viimeiseen puheenvuoroon viitaten haluaisin todeta, että on aivan eri asia, käytetäänkö 20 prosenttia puuhaketta ja 80 prosenttia turvetta tai päinvastoin. Se on ympäristöllisesti eri kysymys.

Vielä näihin Suomen soihin: Suomen soiden määrä pienenee koko ajan sekä suhteellisesti että absoluuttisesti, ja näin ollen se on tällainen kysymys, joka myöskin monesta monesta syystä, muun muassa luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta, on kyseenalainen.

Pekka Vilkuna /kesk:

Puhemies! Todellakin ed. Tiusaselle: Olen edelleen sillä samalla linjalla, millä olen ollut, että kyllä risupaketti tärkeä on, ja sitä tarkoitin tuolla sanonnalla, että minusta on hyvin tärkeää, että tämä talo, eduskunta, on tässä asiassa aktiivinen. Se on paljon mukavampi, jos me teemme nämä asiat hymyssä suin ja nautimme niiden tuloksista kuin jos me teemme ne vasta siinä vaiheessa, kun meidän on ne pakko tehdä. Jossain vaiheessa meidän on pakko tehdä ne. On selvä asia, että on hauskempi nauttia työn tuloksista silloin, kun muut itkevät ja tulevat samaan suuntaan.

Oras Tynkkynen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tähän lopuksi ajattelin vielä kiittää tästä rakentavasta keskustelusta ja hyvistä huomioista, joita monet edustajat tässä ovat tehneet. Tosiaan kotimaisen energiantuotannon lisääminen on meille mahdollisuus, niin kuin tässä muun muassa ed. Vilkuna ja monet muut ovat hyvin painottaneet. Toivon, että vaikka tulevassa äänestyksessä tämä vastalause ehkä häviäisikin, niin hallituspuolueiden edustajat veisivät myös tätä vastalauseessa esitettyä vaihtoehtoista mallia eteenpäin.

Vielä tästä turpeen päästöjen määrittelystä, johon ed. Sinnemäki osittain vastasikin: siinä on oikeastaan kaksi eri tasoa. Yksi on se tiede, jossa tutkijat kiistelevät monin eri perustein siitä, kuinka paljon turpeen tuotanto tuottaa päästöjä ja kuinka paljon se sitoo päästöjä ja mikä on se kokonaisnettovaikutus. Toinen taso on politiikka. Me joudumme elämään niissä poliittisissa realiteeteissa, joitten mukaan hallitustenvälinen ilmastopaneeli Ipcc, EU ja Kioton pöytäkirja kaikki määrittelevät turpeen päästöt laskettaviksi näihin päästöihin, joita meidän on rajoitettava. Ja siitä seuraa se, että, jos turvetuotantoa lisätään ja siitä syntyy näitä päästöjä, niin se tulee meille maksamaan ja me joudumme siitä maksamaan päästöoikeuksien hintana.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut hyvää keskustelua valmistauduttaessa valtakunnallisen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian käsittelyyn. Tämä keskustelu kuvaa myös aika tavalla sitä, että näitä haasteita, joita täällä planeetalla on ilmaston lämpenemisen suhteen, ei ratkaista yhdellä tavalla vaan tarvitaan todella monipuolista ja myöskin innovatiivista osaamista, tutkimusta. Ja eräs asia on ongelma: vuoden 2002 toukokuun jälkeen Suomessa on varsin monta energiantutkimuslaitosta lopettanut toimintansa, vähentänyt toimintaa tai niiden omistus on siirtynyt Suomen rajojen ulkopuolelle, nimenomaan sellaisten tutkimuslaitosten, jotka ovat tutkineet uusiutuvaa energiaa ja sen käytön lisäämistä ja tehostamista.