Täysistunnon pöytäkirja 65/2008 vp

PTK 65/2008 vp

65. TIISTAINA 10. KESÄKUUTA 2008 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

12) Hallituksen esitys laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta

 

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta pitää sisällään ne muutokset, jotka komissio on 8. päivä helmikuuta tänä vuonna tekemällään päätöksellä kestävän metsätalouden rahoituslain hyväksymisestä mahdollistanut, eli tässä esitetään metsätalouden tukijärjestelmä hyväksyttäväksi ja toimeenpantavaksi komission esittämin muutoksin. Niistä muutoksista voidaan mainita muutama.

Toimenpidesuunnitelman laatimista tuetaan vain silloin, kun sen tekee muu kuin metsänomistaja itse. Metsän uudistamisen rahoitusehtoja muutetaan siten, että metsän uudistamisella tulee edistää ensisijaisesti metsäekosysteemin ja biodiversiteetin tai perinteisen maiseman säilyttämistä ja kunnostamista. Energiapuun korjuutukea ja tuensaajaa koskevia säännöksiä tarkistetaan niin, että ne ovat pitkälti voimassa olevien säännösten mukaisia. Kohteet, jotka saavat kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla tukea, eivät voi saada muuta julkista tukea tai verojärjestelmän kautta myönnettävää tukea. Poikkeuksena on uusjakolain nojalla myönnettävä tuki metsätie- ja kunnostusojitushankkeille. Suunnitelman laatimiseksi myönnettävän tuen ja toimenpiteen toteutukseen myönnettävän tuen hakemista samoin kuin siirtymäsäännöstä esitetään tarkennettavaksi, ja tämän lainhan on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Arvoisa puhemies! Metsäsektorilla eletään tällä hetkellä aikamoisen murroksen aikaa. Kemijärven tehtaan lakkauttaminen ja Venäjän puutullit ovat isoja asioita suomalaisen yhteiskunnan kannalta. Alan tulevaisuutta on todella pohdittu eikä ole jääty odottamaan toimettomana, mitä globaali maailmantalous tuo tullessaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on muutama viikko sitten valtioneuvoston hyväksymä Kansallinen metsäohjelma, joka linjaa alan tulevaisuutta aina vuoteen 2015 asti. Ohjelman lyhyen aikavälin tärkein tavoite on lisätä kotimaisen puun käyttöä 10—15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa Venäjän puuntuonnin korvaamiseksi. Suomen metsien kasvu ja puuvaranto ovat tällä hetkellä ennätystasolla, joten puun riittävyys sinänsä ei aseta esteitä alan kehittämiselle.

Ongelma saattaa olla puun liikkeellesaanti, joka on monen tekijän summa, ja puun liikkeellesaanti viime kädessä vaatii ja edellyttää toimivia puumarkkinoita. Kansallinen metsäohjelma tunnistaa metsäalan uhkaavan työvoimapulan, jonka helpottamiseksi työ- ja elinkeinoministeriön työvoimapoliittiseen koulutukseen on varattu 24 miljoonaa euroa metsäkoneenkuljettajien koulutusta varten.

Toinen tärkeä edellytys puun liikkeelle saamiseksi on tiestön ja rataverkon kunto, jonka ylläpitoon ja perusparannukseen on varattu 225 miljoonaa euroa. Yksityiset metsänomistajat ovat avainasemassa, kun kotimaisen puun käyttöä yritetään lisätä, koska he omistavat puuvaroista 65 prosenttia. Samaan yhteyteen on todettava, että totta kai se edellyttää sitä, että meillä myöskin puusta maksetaan sellainen hinta, että puu lähtee liikkeelle.

Kaiken kaikkiaan olemme ministeriössä tarttuneet toimeen kotimaisen puun käytön lisäämiseksi, ja tällä viikolla tapaan muuten tässä asiassa toistamiseen metsäkeskusten johtajat ja metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n metsävaltuuskunnan edustajat. Tavoitteena on yhdessä huolehtia siitä, että maakunnissa järjestetään jatkossakin niitä tapahtumia, joissa yritetään saada puu liikkeelle. Tässä on kysymys sellaisesta suomalaisen kansallisvarannon hyödyntämisestä, että meillä yksinkertaisesti ei ole varaa siihen, että meiltä enenevästi metsäteollisuuden yksiköitä lakkautetaan, koska meillä on olemassa sellainen määrä puuta metsissä, että me tarvitsemme nämä nykyiset teollisuuslaitokset, kun vaan kyetään huolehtimaan raaka-ainehuollosta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täällä esityksessä todetaan, että "esityksen päätavoitteena on saattaa uusi rahoituslaki yhteisön valtiontukisääntöjen ja niihin liittyen komission valtiontukea koskevien päätösten mukaiseksi”. Hyvä tavoite kuin mikäkin. Minä muistan tämän kovin tuttuna asiana edellisiltä valtiopäiviltä, ja minä toivoisin hartaasti, että ministeri Anttilaa kohtaisi sellainen onnenpotku tuolla maa- ja metsätalousministeriössä, että sinne siunaantuisi jostakin sellainen virkamieskunta, joka pystyy seurustelemaan komission virkamiesten kanssa sillä tavalla, että näitä asioita ei tarvitse eduskunnan moneen kertaan käsitellä, niin että jonkunlainen ymmärrys siitä politiikasta ja tukisäännöstöstä, olkoon se millä tasolla tahansa komissiossa, olisi myöskin maa- ja metsätalousministeriön virkamieskunnan omaisuutta, niin että nämä asiat menisivät pikkuisen sujuvammin.

Ministeri Anttilalle tästä ei ole suunnattu pienintäkään piikkiä vaan tähän koko kulttuuriin: tämä vaatii korkeampaa tiedettä ja sen tieteen haltijaksi soisi ministeriön.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! On hienoa, että ministeri Anttila on paikalla, kun käsittelemme sinänsä hyvin tärkeätä maa- ja metsätalouden toimintaa linjaavaa hallituksen esitystä, ja nimenomaan sitä linjausta tapahtuu nyt tällä kertaa luonnon monimuotoisuuden suuntaan, niin kuin ministerikin tässä totesi.

Samaan aikaan kuitenkin meillä on erilaisia EU-hankkeita talossa käsittelyssä: näitä maatalouden terveystarkastuksia, joista E-kirjelmää valmistellaan, jo toista sellaista, jossa nimenomaan heikennetään biodiversiteettiä, siis aivan selvästi ajetaan luonto- ja lintudirektiiviä pois, hyvin takaperoista kehitystä.

Tässä hakkuiden suhteen toteaisin, että kun puun hinta on ollut jo pitkään ylhäällä ja nousee ehkä jatkossa entisestään, niin silloin tulee hakkuukohteiksi ehkä jo sellaisiakin metsäalueita, jotka kuuluisivat paremminkin suojelun piiriin, ja nimenomaan Metson sisällähän tämä vapaaehtoinen suojelu on, ja tällöin voi tulla ristiriitainen tilanne, kumpaan puu menee, sellunkeittoon vaiko jätetään tuleville vuosille ja biodiversiteetin osaksi. Tämä puun hinta näkyy nyt jo tietysti erittäin laajoissa hakkuissa, joita etenkin viime vuonna oli. Nyt on ollut vähän taukoa tässä, joka taas ehkä kohta loppuu.

Lopuksi haluaisin todeta kylläkin sen kummallisuuden, että suomalainen metsäsuurteollisuus, etenkin UPM ja Stora Enso, ovat tehneet mittavia tuotantolaitoksia sille pohjalle, että Venäjältä jatkuvasti tulevaisuudessa tulee halpaa puuta. Tämä nyt ehkä on jonkun asteinen virhestrategia.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Suora lainaus 34 pykälästä, joka on tässä lakiesityksessä uutta: "Metsätien tekemiseen myönnetty tuki peritään takaisin myös siltä, joka on omistusaikanaan rikkonut tien virkistyskäytön sallimista koskevan velvollisuutensa." Jokaisella meillä on mielikuva siitä, mitä on virkistyskäyttö. Yksityiskohtaisia perusteluja katsoen lakiesityksessä ei ole mitään siitä mainittu. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: Onko tätä tarkoitus asetuksessa avata enemmän mahdollisesti?

Tässä viime päivinä muista syistä liittyen luonnonvaraneuvostoon voin todeta, että olen eri tahoilta, tietopalvelustakin, yrittänyt selvittää asioita. Muistan kuitenkin tämän yhdeksän vuoden aikana, jonka täällä eduskunnassa olen ollut, että jossakin mietinnössä linjattiin eduskunnassa näitä jokamiehenoikeuksia, ja niitähän ei missään laissa ole. Mutta onko näin, että jos niitä ei asetukseenkaan kirjata, niin aikanaan mahdollinen oikeuskäytäntö linjaa, mitä se virkistyskäyttö on? Varmasti nämä tapaukset ovat erittäin harvinaisia.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on muutamia tarkennuksia, ja on vaikeaa hahmottaa, mitä tämä kaiken kaikkiaan tarkoittaa, mutta ymmärsin, että tässä kuitenkin mahdollisesti käy sillä tavalla kuitenkin, jos katsotaan vaikka tätä hakepuolta, jotta tässä tapahtuu jonkun verran niin kuin kielteistä siltä puolelta ja arvellaan jäävän muutama tuhat hehtaaria korjaamatta.

Sitten yksi semmoinen vaikutus, joka ilmeisesti lienee, ainakin mitä äkkipäätään tätä luin, jotta näitä työllisyysvaroja ei voisi nyt käyttää samanaikaisesti. Tällä hetkellä on voinut vielä käyttää työhallinnon ihmisiä. Jos on sattunut pitkäaikaistyötön olemaan, niin on saanut rahoitusta johonkin tämmöiseen raivaustyöhön, ja nyt tässä tämän tyyppinen poistuu. Se on tietysti jossakin tilanteessa vahinko. Tietysti en kannata sitä, että sitä tukitöitä jatkuvasti teetettäisiin, mutta on tapauksia, joissa se on ollut yksi vaihtoehto. Voi olla, että sitten näitä pusikoita, mitkä ovat raivauksen tarpeessa, mahdollisesti sen takia saattaa jäädä harventamatta siihen kuntoon, että metsäteollisuus saisi sitä puuta tulevaisuudessa.

Muuten sitten näistä muista asioista, mitä ministeri mainitsi tuossa, että on uusia asioita ja uusia suunnitelmia tulossa ja hän tapaa näitä metsätoimijoita: Toivoisi kuitenkin, että kyllähän tässä niin kuin viestiä metsäteollisuuden suuntaankin on hyvä antaa siinä mielessä, jotta tässähän on aika kovaa, eikä aika, vaan se on kovaa, hintapolitiikkaa, mitä käydään metsäteollisuuden osalta. Ollaan valmiita maksamaan jo vuosia tuonne johonkin ulos kalliimpaa hintaa puusta ja suomalaista hintatasoa pidetään sen takia matalampana. Toivoisi, että sieltäkin löytyisi semmoinen rehellisyys, jotta ei pantattaisi sillä tavalla, vaan maksettaisiin Suomessakin semmoinen kohtuullinen puun hinta, jolloin se puu kyllä lähtee liikenteeseen ihan varmasti, kun on se käypä markkinahinta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela kiinnitti aivan oikeisiin asioihin puheenvuorossaan huomiota.

Kiitoksia ministeri Sirkka-Liisa Anttilalle, että on jaksanut olla vielä näin ilta-aikana selvittämässä tätä hallituksen esitystä, joka on hyvin tärkeään asiaan osaltaan liittyvä; metsien kasvatukseen, metsien hoitoon ja sitä kautta tulevaisuuden puuhuollon turvaamiseen. Tämän vaikutukset ulottuvat kauas. Tämän ajan normaali, akuutti puuhuolto-ongelma ei vielä tällä korjaudu, mutta me tarvitsemme niitä toimia, jotka katsovat kauas, ja metsien hoitohan on ylisukupolvista toimintaa.

Tulin juuri VR:n toimielimen kokouksesta ja ihmettelen, että Venäjältä tapahtuva puun kuljetus ei ole ainakaan VR:n tilastojen mukaan vielä alkuvuodesta vähentynyt, vaan on plusmerkkisesti kehittynyt. Tämä on tämän hetken ihmeellinen tilanne, mutta kun tuo tuonti ehtyy, silloin meidän pitää löytää keinot, että kotimainen puu saadaan liikkeelle, ja minusta myyntiveron alentaminen, kuten erittäin monta kertaa olen täällä tuonut esille, on ainut keino, jolla puu saadaan luistavasti tehtaalle, ja yhtään sahaa tai tehdasta ei silloin tarvitsisi sulkea.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Metsätaloushan on hyvin pitkäjänteinen elinkeino, se menee sukupolvelta toiselle. Suomessa sitä on kehitetty ja ohjattu muun muassa Kemera-lainsäädännön avulla, ja tuloksethan ovat varsin komeita muun muassa siinä mielessä, että puuvarat kasvavat semmoisen 100 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja siellä on, mistä ottaa sekä metsätalouden tarpeisiin että myöskin virkistyskäyttöön.

Tämä ei myöskään ole muodostanut uhkaa esimerkiksi ed. Tiusasen täällä esille ottamalla tavalla metsien monimuotoisuudelle, vaan päinvastoin meillä monimuotoisuus on kehittynyt ja säilynyt kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi Kansallisessa metsäohjelmassa aivan tuoreessa versiossa todetaan, että nykytasoa laajempaa metsien monimuotoisuuden suojelua tarvitaan lähinnä maan eteläosissa. Tässä hallitus on varautunut nimenomaan näillä vapaaehtoisilla suojelutoimilla lisäämään monimuotoisuuskehitystä myöskin täällä Etelä-Suomessa ja koko maassa.

Meillä Putte-ohjelma etsi uusia lajeja metsistä tässä 3—4 vuoden ajan. Sieltä löytyi 1 500 uutta lajia, ja tutkijoiden mukaan sieltä löytyy vielä jopa 10 000 lisää. Se on yksi osoitus siitä, että kyllä meillä talousmetsissä kuitenkin varsin hyvin nämä monimuotoisuuden asiat myöskin otetaan huomioon.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Tukineuvottelut odottavat tuolla hallituksen isossa huoneessa ja sen takia haluan tähän väliin vastata.

Ensinnäkin ed. Pulliaisen huolesta siitä, että komission virkamiesten kanssa pitäisi pystyä tiiviimpään seurusteluun, olen sillä tavalla samaa mieltä, että maatalouspuolellahan meillä on olemassa erittäin kokenut joukko, ja täytyy nyt metsäpuolella yrittää kasvattaa ja kehittää samanlaista lähestymistapaa, joskin metsäsektorilla yhteydenpito on paljon harvempaa, koska metsäpolitiikka nyt kuitenkin on hyvin pitkälti kansallista. Vain silloin, kun tämmöisistä valtion tukiasioista on kysymys, joudutaan hakemaan lupa komissiolta.

Ed. Tiusanen oli huolissaan tulevista mahdollisuuksista saada metsiä Metson piiriin. Kestävän metsätalouden ohjelma ja Metsohan pistetään täytäntöön rinta rinnan, eli molemmat vaihtoehdot ovat pöydällä, ja sen takia en koe siinä olevan mitään varsinaista huolta.

34 §:n sisällöstä ed. Kähkönen kyseli, ja nyt toivon, että valiokunnassa käsittelyssä aukaisette tämän. Itse ymmärrän tämän niin, että kun normaalisti tuki peritään siltä takaisin, joka sen tuen on saanut, niin tässä tapauksessa peritään takaisin häneltä, joka on rikkonut sääntöjä. Tämän minä luen tästä ulos, kun tätä katsoin. Mutta toivon, että valiokunta käsittelyssään katsoo ja purkaa sen käytännössä ulos.

Kaiken kaikkiaan metsäsektorilla meillä on isot haasteet, mutta yhdessä me niistä selviämme ja nimenomaan sillä tavalla, että me haluamme tahdolla pitää huolen siitä, että suomalaiselle puulle on jalostusta.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ministeri totesi, maamme metsätaloudella ja metsäsektorilla on edessään monia mittavia haasteita. Teollisuudella on edessään puun raaka-aineen saantiongelma Venäjän puutullien uhatessa, ja energian hinnan korotus tuntuu metsätaloudessa jo. Energian osuutta on saatava lisättyä, ja myös ilmastonmuutos uhkaa puun korjuutöitä.

Hallitus on useilla toimenpiteillä pyrkinyt kannustamaan metsänomistajia puuntuotantoon ja pyrkinyt näin varmistamaan metsäteollisuuden puuraaka-aineen saantia muun muassa parantamalla liikenneinfraa tai lisäämällä liikenneinfrarahoitusta. Tutkimukseen ja neuvontaan on panostettu ja verotuksen avulla koetetaan kannustaa metsänomistajia paitsi metsien hoitoon myös myymään puuta. Niin kuin täällä on todettu, nyt tämän hallituksen esityksen päätavoitteena on saattaa uusi rahoituslaki yhteisön valtiontukisääntöjen ja niihin liittyen komission valtion tukea koskevien päätösten mukaiseksi.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa puhemies! EU-kierros on nyt tehty ja Kemera-laki on täällä käsittelyssä. Tosiasiassa kovin merkittäviä muutoksia siellä ei ole tullut. On tietysti aivan oikein, että tämä peltojen metsitystuki on nyt päättynyt ja se aika on ohi. Kun keskustelemme koko ajan ruokapulasta, niin varmaan kaikki pellot on syytä ottaa nyt sitten käyttöön. Samoin pystykarsinnan osalta tämä osittain harrastustoiminta ei ole enää tämän tuen piirissä, ja näin varmasti on hyvä.

Minusta on hienoa se, että yhteiskunta tavallaan kantaa huolta metsäteollisuuden raaka-ainehuollon turvaamisesta, ja tässähän on pitkälti siitä kysymys. Aina tietysti tarvitaan myös metsänomistajien omatoimisuutta. Ehkä suurin huoli tänä päivänä liittyy siihen, mistä saamme sitten työvoimaa toteuttamaan näitä Kemera-lain mukaisia metsänhoidollisia toimenpiteitä. Tässä varmasti maaseudulla on kaiken kaikkiaan aika isot ongelmat edessä.

Eräs asia, jonka haluan kuitenkin nostaa tässä esille, koskee metsäautoteitä ja metsätien tekemisen tuen myöntämisen edellytyksiä. Siinä mainitaan näin, että metsätie on yleisölle avoin virkistyskäyttöön. Se on tietysti totta, että siihen valtion rahaa jonkin verran saadaan, mutta pitkässä juoksussa kuitenkin tämä pääoma kuolettuu, ja sen jälkeen on kokonaan sen kiinteistön omistajan vastuulla se kunnossapito, ja monesti on niin, että varsinkin jos vesistöjä on metsäteitten varsilla, niin sinne mennään keväällä aivan liian aikaisin autojen kanssa liikenteelle, ja silloin tulee ongelmia tämän kunnossapidon osalta ja se koko kunnossapito jää metsätien omistajan vastuulle. Toivon, että tässä sitten valiokuntakäsittelyssä harkintaa käytettäisiin ja tähän saataisiin oikeanlainen tulkinta.

Jari Leppä /kesk:

Puhemies! On hyvä, että tämä kestävän metsätalouden rahoituslaki saa jatkoa ja myöskin komissio on nähnyt tämän hyvänä tapana.

Mitä tulee komission nykyiseen tulkintaan ja yleensä laajemminkin koko EU:n tulkintaan valtiontukisääntöjen ja niiden vaatimusten jatkuvasta kiristämisestä, tämä on kyllä osin käytännölle vierasta jo tällä hetkellä ja suuntaus näyttää olevan yhä huonompaan suuntaan tämän tyyppisten lakien osalta, niin kuin tämä Kemera-lakikin on.

Kuitenkin unionilla on tavoitteet, erittäin kunnianhimoiset tavoitteet uusiutuvan energian osalta, ja sitten tämän tyyppisillä asioilla se yrittää päinvastaiseen suuntaan mennä ja jarruttaa kehitystä. Tämä on selvä ristiriita, ja tästä toivoisin, että myös unionissa keskusteltaisiin vähän toisella tavalla, ettei tällaisia kierroksia siellä tarvitsisi tämän tyyppisten lakien osalta tehdä, niin kuin nyt tapahtuu. Sama asia on myöskin ensiharvennusvähennyksen osalta, joka nyt sitten on tuonne komissioon menossa hyväksymistä varten, jotta se voimaan saadaan.

On erittäin perusteltua, niin kuin täällä on useammassa puheenvuorossa todettu, varmaan valiokuntakäsittelyssä avata tuota metsätieasiaa ja virkistyskäytön yhteensopivuutta ja sitä, kenellä vastuut on milläkin kohdalla. On aivan totta, niin kuin ed. Reijonen äsken sanoi, että myöskin siellä pystytään vahinkoa tekemään aika helposti, ja tämähän ei tietenkään voi olla tarkoitus, että vain yhdellä taholla vastuuta kannetaan siitä.

Muutoin olen tyytyväinen siitä, että hallitus on erittäin monipuolisesti ottanut metsäalan kehittämisen omakseen. Nyt on sen aika. Tämä ala on tulevaisuuden ala, ja sen pitää näkyä myöskin hallituksen työskentelyssä.

Keskustelu päättyi.