Täysistunnon pöytäkirja 65/2011 vp

PTK 65/2011 vp

65. TIISTAINA 8. MARRASKUUTA 2011 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

 

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Oletin, että työministeri Ihalainen olisi ollut esittelemässä tätä hallituksen esitystä, ja se olisi voinut olla ihan mieluinen tehtävä. Vaikka itse olen oppositioryhmän edustaja, niin tässä hallituksen esityksessä on paljon hyviä kohtia. Tämä ei ole vielä kuitenkaan riittävä, mutta jonkinlainen alku kuitenkin.

Meillähän on ongelma se, että suomalainen työttömyysturvajärjestelmä on hyvin sekava. Tarve yksinkertaistamiseen on ilmeinen, ja ongelmana työttömyysturvajärjestelmässä on se, että se aika monesti lyö näpeille aktiivista työtöntä. Kun työttömyysturvajärjestelmää ja työvoimapalvelulakia muutetaan, pitäisi muistaa myöskin se kolmas sektori, jonka työllistämisedellytyksiä perusteettomasti viime kaudella heikennettiin.

Olin varautunut siihen, että ministerin esittelyn jälkeen käyn yksityiskohtaisemmin läpi esittelypuheenvuoroa, mutta muutamana kohtana, jotka selkeyttävät ja parantavat työttömän oikeusturvaakin, voidaan mainita muun muassa työstä eroamisen ja erottamisen täsmentäminen, työstä eroaminen työpaikan sijainnin ja työmatkan perusteella, ja sehän nyt yhdenmukaistetaan sen viime kaudella hyväksytyn määritelmän kanssa, milloinka työtön voi kieltäytyä työstä, jos kulkemisesteet ovat kohtuuttomia. Samalla selvennetään ja parannetaan myöskin niitä ehtoja, milloinka perheen yhdessäolon turvaamiseksi voi erota töistä. On myöskin sellaisia kohtia, jotka vaikeimmassa asemassa olevan työttömän tilannetta parantavat, ja silloin esimerkiksi sitä, milloinka tämä työssäolovelvoite täyttyy, parannetaan ja selvennetään, ja se on kyllä tervetullut muutos.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Näissä lakimuutosehdotuksissa on monia positiivisia asioita, kuten edustaja Mustajärvikin tuossa totesi. Kun luin tätä tekstiä, niin löysin sieltä ainakin kolmeen eri ryhmään kuuluvia positiivisia asioita. Ensinnäkin siellä oli työllisyyden lisääminen aktiivista työnhakua tukemalla ja työllisyyden edellytyksiä parantamalla. Tästä nyt esimerkkinä vaan se, että on mahdollisuus kokeilla muitakin kuin oman alan töitä pelkäämättä työttömyysturvan menetystä, jos kokeilu sitten epäonnistuu. Toisena ryhmänä sieltä löytyi työnhakijoiden inhimillinen ja oikeudenmukainen kohtelu ja tästä esimerkkinä nämä tietyt inhimilliset perusteet työstä kieltäytymiseen. Sitten siellä oli vielä kolmaskin ryhmä, josta voisi mainita vaikka työvoimaviranomaisten työn oikein kohdentamisen eli esimerkiksi turhien valvontatehtävien vähentämisen ja työttömyysturva-asiamiesten tehtävien järjestelyn. Eli nämä lakimuutokset monella tavalla varmasti helpottavat ja auttavat työllistymisessä ja työllistämisessä.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa puhemies! On pakko todeta, että kyseessä olevassa asiassa on se henkinen uuden ilmapiirin muodostuminen, jolloin annetaan myös niille henkilöille, jotka hoitavat niitä asioita, jotka mahdollistavat ihmisten sijoittumista työelämään, pääsy poliisista enemmänkin auttavaan ilmapiiriin. Se on tämän esityksen kaikkein keskeisin sisältö, joka mahdollistaa sen, että työtön työnhakija ei ole rikollinen, jos hän on aktiivinen myös muulloin kuin vain näillä nykyisillä sääntelyillä. Eli annetaan sitä laveutta myös siten, että ei pelkästään viranomainen joudu olemaan valvova ja rangaistuksia säätelevä ja ehdottava viranomainen, vaan nyt todellakin otetaan oikea askel siihen suuntaan, että työssä käyminen on se lähtökohtaisuus, ja se on tämän lakiuudistuksen ja -ehdotuksen paras sisältö.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Lakikokonaisuus on varsin tervetullut, ja se selkeyttää monia sellaisia karenssikäytäntöjä, joissa jopa työvoimatoimistojen välillä on ollut hyvin erilaisia tulkintoja, ja se on tietysti ihmisten oikeusturvan näkökulmasta täysin välttämätöntä, että ihmisiä kohdellaan eri puolella Suomea samalla tavalla. Siinä mielessä on hyvä, että monia näistä erilaisista karenssisäännöksistä selkiytetään, jolloin ihmisen on helpompi ymmärtää, miten ne häntä koskevat, mutta vielä tärkeämpää on tämä lain henki ja se, että se lähtee siitä, että palvellaan ja autetaan ihmistä työelämään eikä ikään kuin kontrolloida sitä, toimiiko työtön joissakin nippelinappeliasioissa väärin.

Mutta haluaisin lukea täältä yhden kohdan, koska tässä on päivitetyt tiedot siitä, miten suuri merkitys on sillä, jos me onnistumme lyhentämään työttömyysjaksoja yhdellä päivällä tai yhdellä viikolla. Koska meillä on vuodessa paljon työttömyysjaksoja, ja jos me onnistumme lyhentämään ja tehostamaan näitä palveluprosesseja siten, että keskimäärin työttömyysjakso vähenee yhdellä päivällä, niin sen kustannusvaikutus on 23 miljoonaa. Jos me onnistumme tehostamaan prosesseja sillä tavalla, että tuo työttömyysjakso on viikon lyhyempi, niin silloin me puhumme 115 miljoonan euron säästöstä, ja tässä tilanteessa ei ole kuin voittajia. Yhteiskunta voittaa, koska meidän ei tarvitse maksaa etuuksia, ja ihminen voittaa, koska hän pääsee nopeammin töihin.

Keskustelu päättyi.