Täysistunnon pöytäkirja 65/2014 vp

PTK 65/2014 vp

65. KESKIVIIKKONA 11. KESÄKUUTA 2014 kello 14.03

Tarkistettu versio 2.0

3) Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015—2018

 

Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talous on erittäin suurten haasteitten edessä. Meillä ei ole ollut taloudellista kasvua lainkaan kolmen vuoden aikana, Suomen vienti on supistunut merkittävästi, meillä on teollisuudessa merkittävä rakennemuutos, ja valtio velkaantuu kovalla vauhdilla. Tätä kasvuongelmaa meillä on pyritty ratkaisemaan elvytyksellä. Jos katsotaan vuosia 2009—2013, niin Suomen talouspolitiikka on ollut kumulatiivisesti EU-alueen elvyttävimpiä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Otetaan, edustaja, pieni tauko, että saadaan tämä sali riittävästi rauhoittumaan. Vanha käytäntöhän on, että näiden asioiden yhteydessä salissa ei pidetä neuvonpitoa vaan neuvonpidot pidetään salin ulkopuolella ja keskitytään tähän tärkeään asiaan ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuoroon. — Olkaa hyvä.

Puhuja:

Kiitos. — Valtionvelka onkin kasvanut. Valtionvelka oli 29 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2008. Vuonna 2015 sen arvioidaan olevan noin 50 prosenttia. Kaiken kaikkiaan ensi vuonna julkinen velka on yli 60 prosenttia. Kaikkein ongelmallisinta tässä taloudellisessa kehityksessä on velan nopea kasvu. Riskinä tässä kaikessa on se, että jos korkotaso nousee normaalitasolle ja jos meihin kohdistuu riskejä luottoluokituksen osalta, voimme joutua jonkin tyyppiseen velkaloukkuun, mikä on taloudellisesti erittäin haastava ja vaikea tilanne.

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan uskottavuus onkin tällä hetkellä erittäin pitkälti valtiontalouden kehysten varassa, ja se merkitsee sitä, että on äärimmäisen tärkeätä, että hallitus ja eduskunta noudattavat näitä kehyksiä. Se ei mahdollista enää suuria liikkeitä tämän eduskunnan aikana. Nimittäin kehyksessä on väljyyttä noin 100 miljoonaa euroa kaiken kaikkiaan, ja se merkitsee sitä, että tuo summa tarvitaan aivan välttämättömiin muutoksiin ensi syksyn lisäbudjeteissa.

Kehyspäätöksessä sinänsä on jo lisäelvytyspaketti, ja se perustuu valtion omaisuuden myyntiin 1,9 miljardilla eurolla. Sinänsä voidaan sanoa, että ne käyttökohteet tuolle rahoitukselle ovat tarkoituksenmukaisia. Kaiken kaikkiaan kuitenkin täytyy muistaa mittasuhteet. Valtion menot ovat vuodessa 54 miljardia. 300 miljoonaa elvytykseen on kaiken kaikkiaan 0,6 prosenttia kaikista valtion menoista. Sillä saadaan jotakin aikaiseksi, mutta sillä ei ratkaista Suomen talouden ongelmia. Suomen taloudessa tarvitaan parempaa kilpailukykyä, tehokkaampia rakenteita, ja täytyy tässä yhteydessä tänään sanoa, että Suomi ei tarvitse lakkoja.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta linjaa talouspolitiikkaa omissa ponsissaan. Mietinnön lopussa nämä ponnet ovat, kymmenen kappaletta. Lähtökohtana ensinnäkin on se, että Suomen täytyy huolehtia julkisen talouden tasapainottamisesta keskipitkällä aikavälillä. Hallitusohjelmassa on lähdetty siitä, että vuoden 2015 aikana velkasuhde suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy laskuun. Tämä politiikka olisi merkinnyt sitä, että olisi jouduttu tekemään ensi vuoden budjettiin erittäin voimakkaita leikkauksia, ja onkin tarkoituksenmukaista tässä tilanteessa, että tuota näkymää tasapainottamiseen lykätään parilla vuodella eteenpäin.

Mutta kuitenkin erittäin tärkeätä on se, että nimenomaan tässä tilanteessa toimeenpannaan rakennepoliittinen ohjelma. Rakennepoliittisessa ohjelmassahan tavoitteena oli kuntien talouden tasapainottaminen 2 miljardilla eurolla ja työurien pidentäminen ja työttömien aktivointi. Hallitus teki elokuussa 2013 hyviä linjapäätöksiä. Niitä täsmennettiin marraskuussa 2013. Nyt tänä keväänä ne päätökset piti panna täytäntöön, mutta valitettavasti täytyy sanoa, että hyvin harva näistä päätöksistä on tähän mennessä pantu täytäntöön. Hallituksen on ehdottomasti tehostettava toimintaansa, jotta rakennemuutos Suomessa saadaan aikaiseksi.

On myöskin syytä vedota työmarkkinajärjestöihin, että ensi syksynä saataisiin aikaan eläkeratkaisu, jolla työuria Suomessa voidaan pidentää. Tärkeätä on myöskin, että Suomessa kyetään nostamaan työllisyysastetta, ja se merkitsee sitä, että ihmisten pitää tulla aikaisemmin työelämään, jättää työelämä myöhemmin, mutta myöskin keskiväliltä uria pitää pidentää. Meidän pitää saada ihmiset paremmin töihin. Jos minä katson muita Pohjoismaita, Ruotsia, Norjaa, siellä työllisyysaste on yli 75, ja tämä meilläkin täytyy ottaa tavoitteeksi. Erityisesti valiokunta korostaa sitä, että työkyvyttömyyseläkkeen sijasta ihmiset pitäisi saada kuntoutukseen ja takaisin työelämään.

Tärkeätä on myöskin se, että kun elämme vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, ihmisten sosiaalisiin ongelmiin kiinnitetään huomiota ja ehkäistään eriarvoisuutta.

Kun lähdemme siitä, että on tarkoituksenmukaista, että kasvua pyritään luomaan erilaisilla uusilla toimenpiteillä, valtiovarainvaliokunta kuitenkin korostaa sitä, että kaiken tämän täytyy tapahtua kehysten puitteissa. Se merkitsee sitä, että kun kasvua pyritään saamaan aikaan, huonoja menoja vaihdetaan parempiin, passiivisia menoja vaihdetaan sellaisiin menoihin, joilla aidosti tuota kasvua ja hyvinvointia saadaan aikaan.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota myöskin koulutukseen. Hallituksen poliittisessa linjauksessa koulutukseen tehdään sinänsä hyvin tärkeitä parannuksia. Toisaalta koulutukseen kohdistuu myöskin merkittäviä säästöjä, kaiken kaikkiaan 5,8 prosenttia koko pääluokan menoista eli kaiken kaikkiaan 390 miljoonaa euroa vuodessa. Näistä säästöistä tällä hetkellä ei ole, vaikka valiokunta on pyytänyt, kovinkaan täsmällistä tietoa. Tästä syystä valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että koulutuksen laadusta on ehdottomasti pidettävä huolta ja ennen kuin näitä toimenpiteitä, parannuksia ja säästöjä, tehdään, niitä pitää verrata keskenään ja pitää ehdottomasti huolta siitä, että koulutuspolitiikkaa kehitetään kokonaisuutena myönteiseen suuntaan, ettei haluta vain toteuttaa joitakin niin sanottuja hyviä hankkeita, mutta samalla toisaalta tehdään merkittävää vahinkoa koulutuspolitiikassa tärkeillä säästöillä, joten kokonaisuusarviointi on valiokunnan mielestä erittäin tärkeää.

Puhemies! Valiokunta on seurannut koko ajan nuorisotakuuta tämän hallituksen toimikauden aikana. Täytyy sanoa, että se oli yksi niistä keskeisistä instrumenteista, millä nimenomaan työllisyysastetta pyrittiin parantamaan. Lähtökohta oli se, että kukaan Suomessa ei saa syrjäytyä, vaan työvoiman pitää olla mahdollisimman maksimaalisesti käytettävissä. Voi sanoa, että lähtökohtaisesti nuorisotakuuhanke on erittäin hyvä. Sillä on saatu varsin hyviä tuloksia aikaan. Kuitenkin viime torstaina pidetyssä kuulemisessa saatettiin todeta, että ne, joilla on edellytyksiä saada työtä, voivat hyödyntää nuorisotakuuta erittäin hyvin, mutta meillä on aidosti riskiryhmä, ne kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat, syrjäytymiselle kaikkein altteimmat henkilöt. Heillä on ongelmia.

Otetaan esimerkki: Kun pitää varata aika työvoimatoimistoon ilmoittautuakseen työttömäksi, tarvitaan pankkitunnuksia. Syrjäytyneen nuoren toimintakyky siinä tilanteessa ei välttämättä ole kaikkein paras mahdollinen. Meillä on myöskin tiettyjä haasteita viranomaisten suhteen ja erittäin suuria haasteita tietojen saamisen suhteen, koska voidaan todeta, että tiedot valtionhallinnossa eivät kulje paikasta toiseen. Tässä suhteessa on erittäin hyvä, että työvoima- ja elinkeinoministeri on ottanut hyvin vakavasti koko nuorisotakuuhankkeen ja pyrkii tekemään kaikkensa, että siitä tulisi menestys. Meillä nyt on esimerkki 70-luvulta: silloinkin oli tällainen hanke, mutta sillä ei ollut riittävästi poliittista tukea, se ei onnistunut. Tässä tämän hankkeen toteuttamisessa tarvitaan sitä vahvaa poliittista tukea sekä eduskunnalta että hallitukselta.

Nuorisotakuun yhteydessä todettiin, että todellakaan tietojärjestelmät meillä välttämättä eivät toimi. Jos esimerkiksi kunnan viranomainen haluaa tietoa Kelalta voidakseen auttaa nuorta, hän ei saa tietoja Kelalta. Jos kunnan viranomainen haluaa sosiaalitoimesta tietoja, työvoima- ja elinkeinotoimistosta, niin hän ei näitä tietoja välttämättä saa, vaan hän joutuu menemään ely-keskukseen sen virkailijan viereen, hänen tietokoneellaan yhdessä katsomaan näitä nuoren tietoja. Tältä osin täytyy sanoa, että tällainen hallinto on epätarkoituksenmukaista. Siitä syystä valtiovarainvaliokunta korostaa erityisesti sitä, että on erittäin tärkeätä, että tietojärjestelmiä kehitetään ja pidetään huolta siitä, että nämä tiedot ovat viranomaisten saatavissa.

Tämä tarkoittaa sitä, että uskon, että jos me ajattelemme arvoja, yksityisyydensuojaa ja sitä, saako nuori työtä, työpaikkaa, toimintaa, jolla estetään hänen syrjäytymisensä, niin on paljon tärkeämpää se, että se työpaikka löytyy kuin että hänen yksityisyydensuojastaan pidetään huolta. Eli arvot pitää tasapainottaa mielestäni ehdottomasti oikealla tavalla tässä yhteydessä. Eli viranomaisten on saatava välttämättömät tiedot toimintansa kannalta, mutta pitää pitää huolta siitä, että näitä tietoja saavat vain ne, jotka niitä tarvitsevat, ja että niitä käytetään vain niihin tarkoituksiin, joihin niitä pitäisi käyttää.

Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikassa on ollut tiettyä sahausta, ja suuren innostuksen vallassa tehtiin päätös siitä, että liikennehankkeissa siirretään 100 miljoonaa euroa perustienpitoon. On erittäin tärkeätä, että näin tehdään, koska meillä tieverkosto on rapistumassa. Kuitenkin kehyspäätöksessä nyt valitettavasti tehtiin sitten 100 miljoonan leikkaus tähän perustienpitoon, ja täytyy sanoa, että tältä osin tilanne ei välttämättä ole täysin tyydyttävä. Sen lisäksi sitten voidaan sanoa, että kun katsotaan näitä kehyksiä, niin vuoden 2017 aikana on käytettävissä uusiin liikennehankkeisiin 25 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 76 miljoonaa euroa. (Markku Rossi: Siis ei mitään!) Kun neljän vuoden aikana meillä käytetään 1 miljardi infrahankkeisiin, niin se tarkoittaa sitä, että meillä juurikaan ei ole resursseja käytettävissä. Tämä tilanne merkitsee sitä, että on täysin selvää, että on arvioitava uudestaan liikennepolitiikan toimintamahdollisuudet, rahoitusmahdollisuudet, ja tähän on pyrittävä löytämään ratkaisu mielellään tämän hallituksen aikana, mutta viimeistään seuraavan hallituksen toimesta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan vielä todeta, että valtiovarainvaliokunta on korostanut jo aikaisemmin ja tälläkin kerralla sote-uudistusta ja sen välttämättömyyttä. Mutta mikä on erittäin tärkeätä, on se, että kun tuo uudistus tehdään, myöskin sen taloudelliset vaikutusarviot selvitetään. Eli nyt kun päästään yhteisymmärrykseen puolueitten kesken siitä, mikä malli otetaan käyttöön, niin on tärkeätä, että parin instituutin tehtäväksi annetaan laskea taloudelliset vaikutukset, ja kun ne laskelmat on saatu, vielä arvioidaan sitten päätöksien tarkoituksenmukaisuutta, koska on pidettävä huolta siitä, että tuo uudistus parantaa tehokkuutta ja myöskin samalla pitää huolta hyvästä laadusta.

Tähän liittyen sitten: Terveydenhuollossahan nyt voidaan valita se paikka, minne mennään hankkimaan terveyspalveluita. Meidän on otettava ehdottomasti mallia Ruotsista. Ruotsissa nimittäin on terveyspalvelujen laaturekisteri. Siellä on 79 kriteeriä, joitten perusteella katsotaan, mitkä terveyskeskukset, sairaanhoitopaikat tekevät luotettavaa, hyvää, laadukasta, turvallista työtä, ja tällä perusteella asiakas voi valita sen paikan, minne menee, ja se, että asiakas valitsee, ohjautuu oikein, se kohdentaa yhteiskunnan resursseja oikealla tavalla.

Arvoisa puhemies! Tässä ovat ne kymmenen kohtaa, joihinka valtiovarainvaliokunta haluaa erityisesti kiinnittää huomiota. Sanon vain lopuksi vielä sen, että kun hallintoa joudutaan supistamaan, niin valtiovarainvaliokunnan toive on se, että sitä valtiosihteeri—erityisavustaja-järjestelmää, joka on syntynyt ministereitten ympärille, voitaisiin selvästi karsia. (Tuija Brax: Hyvä!)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi ryhmäpuheenvuorot. Kokoomuksen eduskuntaryhmä, edustaja Kataja.

Sampsa Kataja /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi velkaantuu vuosittain 7 miljardin euron edestä. Se, että syömme jatkuvasti näin paljon enemmän kuin tienaamme, ei voi jatkua loputtomiin. Tosiasia on, että kestävyysvajetta ei paikata sillä, että jaamme väheneviä varoja keskenämme uudelleen, vaan on kyettävä isoihin, kakkua kasvattaviin uudistuksiin. Tosiasia on, että vain kilpailukykyiset ja menestyvät yritykset voivat luoda Suomeen talouskasvua ja työpaikkoja, joilla myös hyvinvointimme rahoitetaan. Näin tapahtuu, mikäli hoidamme julkista taloutta vastuullisesti ja rakennamme yritysten toimintaympäristöä kasvuun kannustavaksi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehyspäätös, rakennepaketti ja kasvusatsaukset rakentuvat näiden tosiasioiden varaan. Se, että tämän salin enemmistöltä löytyi kykyä ja halua nostaa pää pensaasta ja rohkeutta katsoa totuutta silmiin, on ehdoton erävoitto isänmaalle. Pääministeri Kataisen hallituksen Suomi-uudistusta vastaavia rakenteellisia uudistuksia ei ole tehty maassamme vuosikymmeniin osittain siksi, että ei ole ollut riittävää rohkeutta, osittain siksi, ettei aikaisemmin ole ollut aivan pakko. Enää näitä päätöksiä ei voinut siirtää seuraajille.

Julkisen talouden sopeutus taittaa valtion velkaantumisen. Emme voi jatkaa syömistä lastemme lautasilta. Rakennepaketti, käynnissä olevat sosiaali- ja terveysuudistus sekä kuntarakenneuudistus ja syksyllä valmistuva eläkeuudistus vahvistavat suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa muutoksen keskellä. Kasvu- ja työllisyyssopimus, kasvupaketit sekä yritysverouudistus mahdollistavat kilpailukyvyn parantamisen kautta uuden kasvun. Nämä päätökset johtavat aivan uudenlaiseen Suomeen, sellaiseen, joka on myös taloudellisesti kestävämpi.

Arvoisa puhemies! Muutaman viikon päästä työnsä aloittavalla uudella hallituksella ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin toteuttaa kevään kehysriihessä sovitut uudistukset ja viedä päätökset maaliin. Talouden kurimus ei ole vielä täysin hellittämässä. Päinvastoin, viimeisimmät ennusteet povaavat ennakoitua synkempää talouskehitystä kuluvalle vuodelle. Tilaa ei ole puoluepukaroinnille eikä henkilökohtaisille erävoitoille, ei hallituksessa eikä oppositiossa, (Eduskunnasta: Mutta puheenjohtajapelille!) ei myöskään työmarkkinakentillä. Laittomuudet, satamien ja Suomen viennin pysäyttäminen sanaharkan perusteella eivät edistä talouskasvua eivätkä ole tältä vuosikymmeneltä tai vuosituhannelta toimintatapana. (Kari Rajamäki: Työnantajat 30-luvulta!)

Suomen talouden ja viennin edistämisen pitäisi olla yhteinen missio, jonka eteen kaikki yhdessä ponnistelemme. Kysymys ei ole sen enemmästä eikä vähemmästä kuin taloutemme kestävyyden varmistamisesta ja luottamuksesta Suomeen. Samalla kun edistämme voimallisesti jo tehtyjä päätöksiä, kokoomus on aina valmis kaikkiin sellaisiin uusiin ratkaisuihin, jotka vahvistavat talouskasvua, edistävät yrittäjyyttä ja luovat Suomeen uutta työtä, kunhan ne tehdään yhdessä linjaamiemme periaatteiden mukaisesti siten, ettei luottamus vastuulliseen julkisen talouden hoitoon vaarannu.

Talouteen olisi mahdollista saada merkittävästi uusia kierroksia valjastamalla verotus kasvun veturiksi. Veropolitiikalla on vahvistettava palkansaajien ostovoimaa ja yritysten intoa kasvaa ja työllistää. Kaikki verot ovat pois yksityisestä kulutuksesta. Tällä on talouskasvua hidastava vaikutus. Tutkitusti kaikkein haitallisinta verotusta talouskasvun kannalta on työn verotus. Ei ole missään mielessä järkevää, että valtio valitsisi voittajia täsmätukiaisin tai elvytyspanostuksin ja verottaisi näiden katteeksi kansalaisia ja yrityksiä entistä kireämmin. Suomalaisten on saatava itse päättää, miten he ansionsa käyttävät, niin myös yritysten. Siksi talouskasvun kannalta tehottomista verotuista pitäisi vähitellen luopua.

Uuden hallituksen tulisi aloittaa asteittainen ja maltillinen kaikkia palkansaajia koskeva ansiotuloverotuksen keventäminen. Tämä kohentaisi suomalaisten ostovoimaa ja elvyttäisi taloutta. Samaan aikaan erityisesti pienimpien yritysten toimintaedellytyksiä tulisi parantaa ottamalla käyttöön näille räätälöity kannustavampi veronhuojennus. Kyse on ennen kaikkea siitä, kannustaako suomalainen yhteiskunta tavoittelemaan myös taloudellista menestystä, kannattaako ottaa vastaan vaikea ja vastuullinen työ, onko järkevää opiskella vielä vähän lisää, kasvattaa yritystä ja palkata uusi työntekijä. Jos taloudelliset kannusteet leikataan veroina valtiolle, moni tyytyy omia mahdollisuuksiaan vähempään, ja tämä potentiaalin hyödyntämättömyys on pois meiltä kaikilta.

Arvoisa puhemies! Kokoomus uskoo yhteiskuntaan, jossa työ, yrittäjyys, uuden luominen ja riskinotto kannattavat. Kun on luottamusta ja talous jälleen lähtee kasvuun, kaikki suomalaiset pääsevät siitä osallisiksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on vankasti hallituksen kehyspäätöksen takana. Työ ei ole kuitenkaan vielä valmis vaan vasta alussa. Uskomme, että tekemällä välttämättömät uudistukset rohkeasti Suomi saa vahvemman pohjan, jolta ponnistamme uuteen kasvuun.

Sirpa Paatero /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden on oltava kestävällä pohjalla. Tähän kuuluu vahva työllisyys. Yhteiskunta, jossa ei pidetä huolta vahvasta työllisyydestä, ei ole vastuullinen eikä vakaa. Talouden vakauttamiseen kuuluu työllisyystilanteen saaminen kestävälle tasolle. Nyt tarvitaan nopeasti vaikuttavia, työllisyyttä elvyttäviä toimia, jotta massatyöttömyyden uhka saadaan torjuttua.

Taloutemme ongelmista huolimatta, tai juuri siitä syystä, on huolehdittava pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusteista. Päädymme ojasta allikkoon, jos nyt horjutamme niitä tekijöitä, jotka ovat mahdollistaneet Suomen viime vuosikymmenten menestyksen. Talous on vuosien kangertelun jälkeen saatava nousu-uralle. Kestävyysvaje on nujerrettava löytämällä uusia kasvun lähteitä ja työpaikkoja. Vain menoja leikkaamalla ei tähän päästä.

Suomi on ollut kärkisijoilla erilaisissa kilpailukykyvertailuissa. Siitä huolimatta yrityksemme eivät ole pärjänneet kansainvälisessä kilpailussa. Tarvitsemme siis lisätoimia, jotta suomalaiset yritykset menestyisivät nykyistä paremmin erityisesti kasvavilla toimialoilla ja uusilla vientimarkkinoilla. Uudet innovaatiot on saatava käytäntöön, jotta suomalainen osaaminen, tekniikka ja kekseliäisyys jalostuisivat euroiksi ja työpaikoiksi. Hallitus on pyrkinyt edesauttamaan suomalaisten yritysten kasvua ja kansainvälisyyttä erilaisin keinoin, muun muassa Finnveran, Tesin ja Tekesin valtuuksien lisäyksellä. Nyt on yritysten toimenpiteiden vuoro. Irtisanomisten ja lyhytnäköisyyden asemasta nyt on panostettava uuden luomiseen.

Myönteisiä ovat viime aikojen uutiset, joissa uudet tilaukset ovat kasvusuunnassa. Tammi-huhtikuun aikana teollisuuden tilaukset kasvoivat 4,2 prosenttia edellisvuodesta, huhtikuussa jo 8 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kasvua veti metalliteollisuus, jossa nousua oli 17 prosenttia. Valtion omat toimet liikenne- ja rakennushankkeiden vauhdittamisessa ovat tärkeitä. Ja näitä on edelleen lisättävä ensi viikon hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä.

Valtion omaisuuden myyminen voi perustelluista syistä tulla kyseeseen, jos perusteena on kasvun ja työllisyyden vahvistaminen ja sen myötä velkaantumisen estäminen. Omistajapolitiikan osalta on oltava selkeä linjaus, millä omistuksella on yhteiskunnallista ja strategista merkitystä, mikä on vain sijoitustoimintaa. Jälkimmäisenkään osalta ei ole perusteita omistuksen myyntiin velan lyhentämiseksi, jos omaisuudesta saatava tuotto on selvästi velasta maksettavaa korkotasoa suurempaa.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston näkemyksen mukaan Suomi noudattaa EU:n vakaus- ja kasvusopimusta keskipitkällä aikavälillä. Myös EU-komission vuoden 2014 maakohtaisissa suosituksissa todetaan, ettei Suomen kohdalla ole syytä aloittaa alijäämämenettelyä.

Suomessa tarvitaan kuitenkin monia toimenpiteitä kestävän talouskehityksen varmistamiseksi. Kestävyysvajeen poistamiseksi päätettyjen rakenneuudistusten ja muiden toimenpiteiden käyttöönotosta on huolehdittava. Toimenpiteisiin kuuluvat myös oppivelvollisuusiän nostamisen tyyppiset uudet ratkaisut. Niistä ei voida nyt tinkiä.

Rakenneuudistusten osalta keskeisin on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen. Sitä on vietävä määrätietoisesti eteenpäin, kuten parlamentaarinen puheenjohtajisto on sopinut. Sopeutusta on tehty mittavasti tällä vaalikaudella. Nämä päätökset tuntuvat arjessa monilla. Tehtyjä ratkaisuja ei pidä repiä auki, mutta niistä epäoikeudenmukaisimpia on tarkasteltava uudelleen. Näitä, muun muassa lapsiperheiden asemaa ja sosiaalietuuksien indeksikorotuksia, on otettava mukaan, kohtuus ja oikeudenmukaisuus ohjenuorina.

Arvoisa puhemies! Heikko työllisyystilanne vaikeuttaa erityisen vahvasti nuorten asemaa. Jos kukaan ei rekrytoi uutta väkeä, miten nuoret voivat päästä mukaan työmarkkinoille?

Hallituskauden kärkihankkeista nuorisotakuu on osoittanut voimansa. Sitä kohtaan on esitetty kritiikkiä, mutta on selvää, että nuorten asema on jo nyt parantunut. 93 prosenttia on saanut jo työllistämissuunnitelman. Sanssi-kortilla on työllistetty 11 000 nuorta, palkkatuella 24 000 alle 30-vuotiasta. Tämä ei ole tempputyöllistämistä tai työkkärihömppää vaan konkreettisia tekoja sen eteen, että nuorilla on paikka yhteiskunnassa ja työelämässä. Meillä ei ole varaa menettää kokonaista ikäluokkaa, kuten on käymässä Etelä-Euroopassa. Tavoitteemme on kunnianhimoinen: kukaan nuori ei syrjäydy.

Työllistäminen on nostettava yhä vahvempaan asemaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Työttömyys on todella hankala asia niin ihmisille kuin myös ympäröivälle yhteiskunnalle verotulojen vähentyessä ja toisaalta palvelujen tarpeen kasvaessa. Lomautus tai irtisanominen voi tätä nykyä sattua ihan kenelle tahansa. Sosialidemokraateille keskeisintä on nyt työpaikkojen ja kasvun luominen. — Kiitos.

Jari Lindström /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi on pakko ihmetellä, miksi käymme nyt keskustelua hallituksen talouspoliittisesta linjasta — linjasta, joka todennäköisesti on aika toisenlainen jo muutaman viikon kuluttua, sillä selvää on, että nämä päätökset revitään tulevissa minihallitusneuvotteluissa ainakin osin auki. Ja syytä onkin repiä, sillä nykylinjalla ei maamme taloutta saada käännettyä. Kun nyt voimme oikeastaan kommentoida vain tulevan hallituksen talouspoliittisen linjan pohjapaperia, keskityn lähinnä kertomaan lyhyesti perussuomalaisen vaihtoehdon päälinjoista. Tarkemmin linjaukset löytyvät valtiovarainvaliokunnan vastalauseestamme.

Arvoisa puhemies! Hallituksesta poiketen vaihtoehtomme yleinen finanssipoliittinen linja noudattaa talouden asiantuntijoiden neuvoja ja tukee hallitusta paremmin maamme kasvua ja työllisyyttä. Sopeuttaisimme hallitusta vähemmän kehyskauden alkupuolella mutta kiristäisimme tahtia kehyksen loppuvuosina, jolloin taloutemme ennustetaan olevan tukevammalla pohjalla. Vaihtoehdossamme olisi kehyskauden lopussa valtionvelkaa hallituksen vaihtoehtoa vähemmän. Kun vielä otetaan huomioon, että käyttäisimme valtion omaisuuden myyntitulot kokonaisuudessaan kasvu- ja investointipakettiin, paranisi valtiontalouden tasapaino vaihtoehdollamme varovaisestikin arvioiden satoja miljoonia.

Hallituksesta poiketen emme siis käyttäisi valtion omaisuuden myyntituloja vanhojen velkojen maksuun, vaan käyttäisimme ne kokonaan miljardien korjausvelkaa pienentävien ja tulevaa talouskasvua tukevien investointien rahoittamiseksi. Onkin todella vaikea ymmärtää, miksi hallitus myy tuottavaa omaisuuttaan, kuten esimerkiksi Altian, velanmaksuun aikana, jolloin korkotasomme on historiallisen alhainen. Kun kerran myytte, niin käyttäkää nyt, hyvänen aika, edes rahat fiksusti. Maamme on täynnä kohteita, jotka nykytilanteessa tuottavat taatusti paremmin kuin valtionvelan takaisinmaksu. Valitsemanne linja on lähinnä valtion omaisuuden haaskausta.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset ovat toistuvasti peräänkuuluttaneet sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja eriarvoisuuden vähentämistä. (Tuija Brax: Kuka ei olisi?) Näin ollen emme hallituksen tavoin nykytilanteessakaan ole valmiita kohdentamaan säästöjä ja leikkauksia kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Emme leikkaisi lapsilisiä, ja tekisimme myös niihin normaalit indeksikorotukset. Emme myöskään hallituksen tavoin kurittaisi pienituloisia eläkeläisiä ja leikkaisi eläkeindeksejä.

Talouskasvumme ja työllisyyden kannalta keskeisen pk-sektorin kasvua ja työllistämismahdollisuuksia parantaisimme nostamalla alvin alaisen toiminnan alarajaa, toteuttamalla työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen yhteisöverotuksen sekä nostamalla kotitalousvähennyksen määrää. Lopettaisimme myös nykyisen, lähinnä venäläisiä hyödyttävän energiapolitiikan ja ottaisimme politiikkamme tavoitteeksi kohtuuhintaisen ja kotimaisen energian. Lisäksi kohentaisimme vientisektorin kilpailukykyä alentamalla yhteensä 450 miljoonalla eurolla energiaveroja ja peruisimme kokonaan komissionkin hampaisiin joutuneen järjettömän windfall-veron. Emme myöskään korottaisi ajoneuvoveroa, emmekä poistaisi taksien autoveroetua, ja kilometrikorvaukset palauttaisimme vuoden 2012 tasolle. Pidämme myös aivan uskomattomana, että hallitus on suurtyöttömyyden kynnyksellä päättänyt leikata työllisyysmäärärahoja. Meidän mielestämme panoksia työttömyyden torjuntaan olisi pikemminkin syytä lisätä ja kohdentaa ne erityisesti nuorten ja yli 50-vuotiaiden työllisyyden edistämiseen.

Arvoisa puhemies! Satojen miljoonien säästöjä taas saataisiin toteuttamalla jo aiemmin ehdottamamme kehitysapurahasto, joka siirtää vastuun kehitysavun rahoittamisesta Suomen valtiolta ensisijaisesti yksittäiselle kansalaiselle. Samoin tehottomissa yritystuissa riittää vielä runsaasti karsimista. Verotuksen oikeudenmukaisuutta parantaisimme verottamalla suuria osinko- sekä ansiotuloja hallitusta ankarammin ja pienituloisia taas hallitusta kevyemmin. Olisimme myös valmiita palauttamaan varallisuusveron ja poistamaan tehottomia verotukia.

Arvoisa puhemies! Suomessa hallitukset ovat perinteisesti tavoitelleet sitä, että Oy Suomi Ab annetaan seuraajalle paremmassa kunnossa kuin missä se saatiin. Vaikka vaaleihin on vielä aikaa, on täysin selvää, että näin ei tämän hallituksen kohdalla tule käymään. Katainen jättää perinnöksi maan, jonka talous ei ole kasvanut vuosiin, velkaantuminen on räjähtänyt käsiin, työttömyys kolkuttelee kriisilukemia, liikenneverkkojen sekä Puolustusvoimien rahoitus on laiminlyöty ja keskeiset rakenteelliset uudistukset ovat pahasti kesken. Maamme on kuilun reunalla. Noilla tuloksilla luulisi, että hallitus ei voisi ylenkatsoa yhtään ehdotusta taloutemme kääntämiseksi. Mutta mitä vielä, opposition vaihtoehtojen vähättely ja tahallinen väärinymmärrys on värittänyt koko hallituskauden talouskeskusteluita. Toivoisin, että edes nyt hallituksella olisi maan etu omien kasvojen säilyttämistä tärkeämpää.

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyy valiokunnan mietintöön sisältyvän vastalauseen 1 mukaisen kannanoton.

Markku Rossi /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! "Suomi on mutasarjassa." (Timo Soini: Kyllä!) "Hallitus on historiallisen huono". (Kari Rajamäki: Seuraava on huonompi!) Tämän ensimmäisen arvion esitti viime viikolla kokoomuksen ex-ministeri Jyri Häkämies, ja toisen kannanoton sanoi vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara. Eipä tähän ole lisättävää.

Suomi on vakavissa talous-, työllisyys- ja velkaongelmissa. Nordean mukaan Suomi on lamassa. Suomen Pankin tuoreen ennusteen mukaan talouskasvu on tänä vuonna pyöreä nolla. Suomen talous supistuu jo kolmatta vuotta. Työttömänä on liki 400 000 ihmistä. Valtiolla on velkaa lähes 100 miljardia euroa. Kaikki muukin taloudessa on punaisella.

Suurin vastuu Suomen tilanteesta on pääministeripuolue kokoomuksella. Politiikassa voi aikansa selvitä kiiltokuvilla, mutta totuus tulee aina esille. Se ei mairittele eroavaa pääministeriä eikä ketään hänen seuraajaehdokkaistaan.

Arvoisa puhemies! On parlamentarismin karkeaa vähättelyä, että samaan aikaan, kun täällä eduskunnassa päätetään eroavan hallituksen talouskehyksistä, kokoomus, SDP ja muut hallituspuolueet neuvottelevat niiden avaamisesta uutta hallitusta varten.

Teillä, valtiovarainministeri Antti Rinne, on nyt mahdollisuus ilmoittaa, että vedätte kehykset takaisin ja tuotte ne eduskuntaan uuteen käsittelyyn hallituksen vaihtumisen jälkeen. On muistettava, että SDP:n puheenjohtajavaali oli linjavaali, jossa toinen päähallituspuolue antoi epäluottamuslauseen niin itselleen kuin koko hallitukselle.

Nyt eduskunnassa käsiteltävässä valtiontalouden suunnitelmassa ei ole puheenjohtajaehdokas Rinteen peräänkuuluttamia kasvu- ja työllisyystoimia. Lapsilisien leikkaaminen on sen sijaan mukana, samoin leikkaukset työttömyysturvaan ja eläkkeisiin, ja valtionyhtiö Altiakin on edelleen myynnissä. (Kari Rajamäki: Ei ihan niin paljon kuin Sipilä haluaa!)

Tällä viikolla uutena valtiovarainministerinä totesitte, että meillä on aika paljon sellaisia alemman asteisen tieverkon ongelmia, jotka rajoittavat puunkäyttöä ja aiheuttavat logistiikkaan täysin ylimääräisiä kustannuksia. Keskustassa olemme täysin samaa mieltä. Siksi emme hyväksy hallituksen esittämiä perustienpidon määrärahaleikkauksia.

Herra puhemies! Keskusta on valmis yhteistyöhön sellaisissa kasvu- ja työllisyystoimissa, joilla Suomen suunta muutetaan. Uuden hallituksen on nyt viimeistään puututtava talouden huonoon kehitykseen ja pahenevaan työttömyyteen. Suomalaiset kotitaloudet ja yritykset eivät kerta kaikkiaan kestä enää yhtään vitkuttelua. Ellei työttömyyttä saada alas, palvelut heikkenevät eikä julkisen talouden velkaantuminenkaan taitu. Silloin leikkaukset ja veronkorotukset jatkuvat.

Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee viime syksyn työmarkkinasovun jatkoksi kasvu- ja työllisyysohjelman. Se on rakennettava laajalla yhteistyöllä. Tulevina vuosina tarvitaan 200 000 uutta työpaikkaa.

Työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä on parannettava. Keskusta esittää verohuojennuksia, ensimmäisen työntekijän palkkatukea, investointien vapaata poisto-oikeutta, työttömille kannusteita yrittäjäksi ryhtymiseen sekä yritysten sukupolvenvaihdoksia edistävää perintö- ja lahjaveron poistamisen selvittämistä. Yrittämistä kahlitsevaa byrokratiaa on karsittava ja lupaprosesseja on nopeutettava.

Kaavamaisen ja kalliin oppivelvollisuusiän pidentämisen tilalle tarvitaan kohdennettuja toimia, jotta nuorille saadaan töitä ja koulutusta. Yksi ratkaisu on oppisopimuskoulutuksen uudistaminen koulutussopimuksen suuntaan. (Jukka Gustafsson: Sitähän tehdään koko ajan!)

Miljardiluokan kasvurahasto on keskustan esitys uusien työpaikkojen luomiseksi. Se on nykyaikaista valtion omistajuutta, jonka avulla valtion omaisuus saadaan tuottavampaan ja uutta työtä luovaan muotoon.

Kotimaisten luonnonvarojen, biotalouden, elintarviketeollisuuden, arktisen osaamisen, matkailun sekä tietotekniikan puitteissa on mahdollisuuksia luoda kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Erityisesti biotalouteen siirtyminen edellyttää suunnanmuutosta keskittämispolitiikasta kohti hajautettua yhteiskuntaa. Toinen edellytys on paluu tämän hallituksen hiilenmustasta energiapolitiikasta edellisen keskustajohtoisen hallituksen linjalle bioenergian käytön edistämiseksi ja hiilenpolton lopettamiseksi.

Keskustan ratkaisu liikenneinvestointien aikaansaamiseksi on Valtion Infra Oy, jota tulee pääomittaa niin ikään valtion yhtiöistä ja muun omaisuuden myynnistä saatavilla myyntituloilla, eläkerahastojen sijoituksilla ja korvamerkkaamalla tähän osa polttoaineveron tuotosta sekä mahdollistamalla kansalaisille turvallinen säästäminen uuteen yhtiöön.

Arvoisa puhemies! Keskustan esittämissä taloustalkoissa 1) kasvurahastolla ja Infra Oy:llä luodaan edellytykset uusiin investointeihin ja työpaikkoihin, 2) 8 miljardin vuotuinen alijäämä kurotaan umpeen 6 vuodessa, 3) otetaan hallitusta vähemmän velkaa, 4) kevennetään kasvun myötä verorasitusta.

Arvoisa herra puhemies! Nyt tarvitaan uskoa tulevaisuuteen ja sitä kuuluisaa talvisodan henkeä, jolla Suomen talouden suunta saadaan yhdessä muutettua.

Edellä puhumani perusteella esitän, että eduskunta hyväksyy valtiovarainvaliokunnan mietintöön sisältyvän vastalauseen 2 mukaisen kannanoton.

Risto Kalliorinne /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnan kehysmietintö on kokoelma kriittisiä huomioita hallituksen kehyspäätöksestä. Mietinnössä nostetaan esiin niitä suuria ongelmia, mitä kehys-päätös aiheuttaa: tuottavan valtionomaisuuden myynnin riskejä, tieverkon vääjäämätöntä rapautumista, lapsilisien ja indeksien leikkauksen vaikutuksia, palveluihin kohdistuvia supistuksia ja lääkekorvausuudistuksen epäoikeudenmukaisuutta. Tämä kaikki toki tiedettiin jo maaliskuussa. Silloin vasemmisto vaati muutoksia kehyspäätöksiin, mutta leikkauksia puolustaneet hallituspuolueet kehottivat meitä valitsemaan: hyväksykää päätökset tai poistukaa hallituksesta. Me poistuimme. Jossain on raja, jonka yli ei voi mennä. Puolueella on oltava periaatteet, tai puoluetta ei tarvita.

Kun päähallituspuolueet puhuvat vakavin kasvoin, kuinka meidän on kannettava vastuuta, niin voimme yhtä vakavasti kysyä, mitä vastuuta. Kannammeko vastuuta kaikista kansalaisista ja erityisesti kaikista heikoimmista vai turvaammeko yläluokan ylimitoitettua elintasoa? Millaista vastuunkantoa on esimerkiksi puolittaa luokkakokojen pienentämiseen ja kouluviihtyisyyden parantamiseen osoitetut erillismäärärahat, jotka on peruskoulussa koettu elintärkeinä? (Kimmo Tiilikainen: Hyvä kysymys!) Vasemmisto kantaa vastuuta pitämällä huolta koululaisista, emmekä voi ymmärtää tällaisia leikkauskohteita.

Kehyspäätöksen linjaukset saavat eliitin korkkaamaan konjakkipullon ja sytyttämään paksun sikarin. Työttömän lapsiperheen ruokapöydässä ei ilakoida aivan yhtä riehakkaasti. Tätä arkitodellisuutta tämän mietinnön kriittinen sävy ei muuta yhtään miksikään. Hallituspuolueet ovat hyväksyneet leikkaukset sellaisinaan, ja valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä mikään päätös ei ole muuttunut maaliskuusta miksikään. (Kauko Tuupainen: Yritettiin kyllä!)

Arvoisa puhemies! Jos hallituspuolueiden aikaansaannokset valiokunnassa jäivät korulauseiden tasolle, niin paljon parempaa ei kyllä nähty vanhoilta oppositiopuolueiltakaan. (Naurua keskustan ja perussuomalaisten ryhmistä) Vanhat oppositiopuolueet eivät kyenneet esittämään mitään uutta vaihtoehtoa hallituksen leikkaus- ja näivetyslinjalle. Syntyy epäilys, että vanhat oppositiopuolueet eivät esitä uusia näkemyksiä, koska uusia näkemyksiä ei ole olemassa. (Välihuutoja) Perussuomalaisten vaihtoehdossa esitykset rahoitetaan tuttuun tapaan kehitysavun leikkauksilla. (Timo Soini: Joo!) Nämä maailman köyhimmiltä niistetyt rahat perussuomalaiset suuntaavat Puolustusvoimille, jotta kenraalit saavat ostaa uusia asejärjestelmiä varastoihin pölyttymään. (Timo Soini: Gepardihattukenraalit!) Keskustassa taas maalaillaan suurella pensselillä, ja vastalause vaikuttaa suurelta osin kopioidun viime syksyn vaihtoehtobudjetista. (Markku Rossi: Linja pysyy!) Tuttuun tapaan valtionomaisuuden myyntiä kiihdytetään pelottaviin mittasuhteisiin (Seppo Kääriäinen: Uuteen muotoon!) ja tarraudutaan viime vuosisadan kuntarakenteisiin kuin hukkuva oljenkorteen. (Jouko Skinnari: Mikäs on Vasemmistoliiton ehdotus?)

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton ehdotus: Vasemmisto on valiokuntakäsittelyssä esittänyt omat vaihtoehtonsa, joiden avulla kehyspäätöksen pahimpia epäkohtia olisi voinut korjata. Esityksillä halusimme jatkaa hallituksessa kolme vuotta tekemäämme vaikuttamistyötä, jolla perusturvaa nostetaan, tuloeroja kavennetaan, palveluista ja työllisyydestä huolehditaan. Vasemmiston esitykset muun muassa peruisivat lapsilisien ja indeksien leikkaukset, lisäisivät verotuksen oikeudenmukaisuutta, turvaisivat liikenneverkon toimivuuden, estäisivät palveluiden rapautumisen ja parantaisivat työllisyyttä. Vasemmiston linjalla saataisiin aikaan välttämätön muutos, kun siirryttäisiin elvyttävämpään ja työllistävämpään politiikkaan eli suuntaan, mitä moni talousasiantuntija nyt suosittaa.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti hallituspuolueiden edustajien kuurot korvat eivät enää kuuntele vasemmiston järjen ääntä ja myös heidän silmänsä ovat sokeutuneet kansalaisten hädälle. Vasemmisto ei kuitenkaan koskaan luovuta. Uskomme, että tässä salissa on olemassa kansanedustajia, joiden sydän sykkii lapsiperheille ja pienituloisille ja joilla on kyky kuunnella järjen ääntä. Siksi ehdotan, että eduskunta hyväksyy valiokunnan mietintöön sisältyvän vastalauseen 3 mukaisen kannanoton.

Johanna Karimäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreät ovat hyväksyneet kehyspäätökset. Ratkaisuilla kannetaan vastuuta tulevaisuudesta eikä jätetä raskasta velkasäkkiä nuorten harteille. Rakenteellisten uudistusten onnistuminen ja niiden päättäväinen eteenpäinvieminen on keskeistä. Paketissa on mukana myös kivuliaita leikkauspäätöksiä.

Lapsilisästä vähenevä 8 euroa kuussa on raha, jolla saa monta litraa maitoa, eikä maailman parasta koulua tehdä leikkauksilla. Olemme valmiita jatkokäsittelyssä arvioimaan säästöpäätösten oikeudenmukaisempaa kohdentamista koulutus- ja lapsilisäleikkausten suhteen.

Lapsiköyhyys on lisääntynyt. Köyhässä perheessä lapsi kohtaa joka päivä sen, että kaverit tekevät sellaista, johon köyhällä perheellä ei ole varaa. On parannettava heikossa asemassa olevien lapsiperheiden asemaa ja satsattava ennalta ehkäiseviin palveluihin, kuten kotipalveluihin ja neuvoloiden kotikäynteihin. Se kannattaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Yhden lapsen laitossijoituksen hinnalla saa seitsemäksi vuodeksi korjaavia, perheitä auttavia sosiaalipalveluja.

Arvoisa puhemies! On syytä pohtia, millä eväillä jätämme kasvavalle sukupolvelle hyvinvoivan ja turvallisen maan. Vihreät ovat hyvin huolestuneita eriarvoisuuden lisääntymisestä. Pääomat kasautuvat varakkaimmalle väestön-osalle, ja kuilu köyhien ja rikkaiden välillä syvenee. Tulojen epäoikeudenmukainen jakautuminen on pysäytettävä ja siksi omistamisen verotuksen progressiota on lisättävä.

Ihmiset ovat tärkein voimavaramme, osaavat ihmiset. Kun yksi työpaikka on avoinna, hyviä hakemuksia tulee satapäin. Haluamme parantaa pätkä- ja silpputyöläisten sekä itsensä työllistävien asemaa. Haluamme parantaa pienyrittäjän sosiaaliturvaa ja edellytyksiä työllistää. Joukkorahoitusta on edistettävä yritysten rahoitusmuotona, sillä lainan saanti pankista on vaikeutunut.

Vihreiden tavoite on perustulo, johon toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelaan on yksi askel. Tukeen oikeutetut saavat sen nyt oikeudenmukaisemmin ja varmemmin. Asumistuen suojaosa auttaa köyhiä perheitä ja kannustaa työtöntä työllistymään, kun tuet eivät heti heikkene. Työtä ja sosiaaliturvaa on edelleen yhdistettävä.

Mielenterveyskuntoutujat ja vammaiset ovat käytännössä täysin poissuljettuja työelämästä. Jokainen on arvokas, jokaisella on erityislahjoja. Olen tavannut yrittäjiä, jotka ovat palkattuaan vammaisen nuoren olleet vaikuttuneita nuorten osaamisesta. Silti Suomessa vammaiset ovat häpeällisen vähän työelämässä emmekä vieläkään ole onnistuneet nujertamaan pitkäaikaistyöttömyyttä ja nuorisotyöttömyyttä. Järjestelmä ja asenteet eivät toimi. Esimerkiksi Kanadassa on mielenterveyskuntoutujille ja vammaisille tuki elämiseen ja asumiseen, joka ei heikkene, kun saa pientä työpalkkaa.

Vaadimme parempia toimenpiteitä nuorten työllistämiseen ja nuorisotakuun toteutukseen. Vantaan kaupungin Petra-malli on toimiva esimerkki. Siinä jokaista nuorta autetaan ja ohjataan henkilökohtaisesti. Vihreiden mielestä nuorisotakuun rahoitusta on suunnattava kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nuorten auttamiseen.

Lisäksi tietosuojalainsäädäntö on uudistettava, jotta auttavat viranomaiset saavat tiedon syrjäytymisvaarassa olevista nuorista ajoissa. Oppisopimuskoulutusmallia on parannettava, jotta oppisopimuksesta saadaan aito vaihtoehto nuorten koulutukseen. Moni nuori oppii parhaiten yrityksissä tekemällä.

Kasvupaketin satsaukset vihreät suuntaisivat homekoulujen korjaukseen, rautateihin, puhtaan teknologian ja biotalouden hankkeisiin sekä tieteen ja tutkimuksen edistämiseen. Vihreät vaativat sähkön pientuotantoon nettolaskutusta edistämään aurinkopaneeleja ja pientuulimyllyjä.

Suomen kaunis luonto ja sen monimuotoisuus on suojeltava vielä, kun se on mahdollista. Vihreiden tavoite on saada suojelualueiksi 10 prosenttia maa-alasta ja pelastaa ainutlaatuiset suot ja kuukkelien satumetsät.

Tärkein tehtävämme on turvata parempi tulevaisuus maallemme. Siihen kuuluu työllisyyden ja yritteliäisyyden edistäminen, hyvinvointipalvelujen turvaaminen sekä luonnon ja ilmaston suojelu. Jo päätettyjä rakenteellisia uudistuksia kiirehdimme. Lisäksi eläkeiän nostaminen asteittain eliniän noustessa on välttämätöntä hyvinvointivaltion rahoituspohjan vahvistamiseksi.

Arvoisa puhemies! Puheessa on käsitelty asioita, jotka ovat vihreiden tavoitteita nyt ja tulevaisuudessa.

Mats Nylund /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Den plan som vi i dag debatterar utgör stommen för Finlands stabiliseringsprogram. Det är exporten som ska lyfta Finlands ekonomi och det tror jag att vi alla här i salen kan vara överens om. När den här planen har gjorts upp har det ekonomiska läget varit ytterst känsligt. Utskottet konstaterar i sitt betänkande att även rätt små förändringar kan vända en förväntad tillväxt till att bli negativ.

Arvoisa puhemies! Valitettavasti emme voi olla vakuuttuneita siitä, että nyt olisi tulossa vakaan kasvun kausi. Tässä neljän vuoden suunnitelmassa luvut ovat heikot, plus 0,5 prosenttia vuonna 2014 ja 1,5 prosenttia vuonna 2015. Suomen Pankin tuore ennustus on vielä heikompi. Lisäksi on vielä olemassa useita epävarmuustekijöitä. Sen vuoksi on vieläkin tärkeämpää, että linjamme on selvä. Meidän on panostettava vientiä edistävään politiikkaan. Meidän on siis pidettävä kiinni tässä suunnitelmassa vahvistetuista tavoitteista talouden tasapainottamiseksi eikä siis väljennettävä niitä.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on koko vaalikauden ajan korostanut, että julkista taloutta ei voida rakentaa jatkuvan velkaantumisen kasvun varaan. Päinvastoin kuin monet vaikuttavat uskovan, Suomen kokonaisveroaste, joka on tänä vuonna 45,7 prosenttia, kuuluu EU-maiden korkeimpiin ja nousee lähivuosina yli 46 prosentin. Julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteesta on myös Euroopan huipputasoa, ja tämä vaikuttaa kilpailukykyymme. Emme voi enää tasapainottaa talouttamme kokonaisveroastetta korottamalla.

Värderade talman! För att stärka den offentliga ekonomin krävs konkurrensfrämjande åtgärder. Rätt prioriteringar är kunskaps- och innovationssatsningar samt nödvändiga satsningar i trafik- och byggnadsprojekt som ger snabba arbetsplatser och stärker konkurrenskraften. Här kan nämnas det lyft som det lägre allmänna vägnätet behöver. Vi kan också nämna skogsindustrins investeringar och tryggandet av virkesförsörjningen, småskalig energi och så vidare.

När det gäller vägnätet så borde det finnas rum för en omprioriteringsdiskussion. Utskottet uttrycker stor oro för att basvägnätets skick försämras. Läget är allvarligt, för nivån på vägnätet har en stor betydelse även för Finlands logistiska konkurrenskraft. Vem vill investera här om vägarna inte är i skick? I dagens kärva ekonomiska läge kan vi inte diskutera i termer av både och, utan vi måste kunna prioritera antingen eller. Vi bör ärligt kunna fråga oss om det är klokare att skjuta fram vissa större infraprojekt för att i stället investera i den basinfra som är så viktig för exportindustrin.

Arvoisa puhemies! Arvioidessamme neljän vuoden jaksoa taloudessa on myös viisasta lähteä tarkastelemaan verojärjestelmäämme tarvittavia muutoksia. Ruotsalainen eduskuntaryhmä kehottaa hallitusta käynnistämään työn perintöveron poistamiseksi ja sen korvaamiseksi sukupolvenvaihdoksia tukevalla järjestelmällä, jota sovelletaan Ruotsissa ja Norjassa.

Nykyisen perintöverotuksen suurimpia häviäjiä ovat sukupolvenvaihdoksia toteuttavat yritykset, mutta vero kohdistuu usein raskaasti aivan tavallisiin kansalaisiin, joiden on vaikea maksaa veroa vanhemmiltaan saamasta perinnöstä. Siirtyminen Ruotsin mallin mukaiseen luovutusvoiton verottamiseen olisi pidemmän päälle kustannusneutraali ratkaisu. Samanaikaisesti perintöveron poistaminen loisi Pellervon taloustutkimuksen tuoreen selvityksen mukaan noin 4 800 uutta työpaikkaa. Tätä kannattaa nyt tarkastella ennakkoluulottomasti.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä ehdottaa myös harkittavaksi ajan rajoittamista kuolinpesien jakamattomana pitämiselle. Kasvava osuus meidän metsätiloistamme on kuolinpesiä. Nykyisellä rajoittamattomalla kuolinpesien jakamattomana pitämisellä on taipumus synnyttää passiivisia metsänomistajia. Ajan rajoittamisella elvytettäisiin teollisuuden puun saantia.

Till slut, värderade talman! Den inhemska livsmedelsindustrin är en sektor som inte får negligeras i planen att arbeta upp den finländska ekonomin. Till bruttovärdet är den landets femte största industrigren. För att sektorn ska behålla sin konkurrenskraft måste vi se till att varken ökad byråkrati eller stränga bestämmelser försvårar den inhemska primärproduktionen.

För att vi ska lyckas i vårt mål att balansera statsfinanserna och förbättra vårt konkurrensläge på exportmarknaden är Finland beroende av en hög bildning, ett stort kunnande och god yrkeskompetens. Finansutskottet känner med rätta oro för att bildningsresurserna blir föremål för alltför kraftiga nedskärningar. Det är därför av särskild vikt att de lösningar som skolorna nu står inför är sunda och genomtänkta. Ett framgångsrikt Finland ska också i framtiden vara känt för sin kvalitativa utbildning.

Jouko Jääskeläinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viime vuosien keskustelu tässä salissa on aika usein keskittynyt siihen, onko tehty liian paljon vai liian vähän ja onko tehty liian aikaisin vai kenties liian myöhään. Hallitus on kuitenkin pontevasti puuttunut kaikkein vaikeimpaan ongelmaan eli Suomeen tehtyjen investointien kannattavuuteen ja niihin innostamiseen. Yhteisöveron lasku 20 prosenttiin oli rohkea mutta kaukokatseinen teko. Nyt samaa kaukokatseisuutta odotetaan yrityksiltä, joilla on ainutlaatuinen mahdollisuus investoida, luoda työpaikkoja ja kerätä uutta tuloa uusia investointeja varten. Samaa rohkeutta ja ajoissa toimimista tarvitaan muutoinkin. Koska olemme selkeästi taantumassa, on syytä kutsua kaikki miehet ja naiset pumppuihin.

Päätetyt rakenneuudistukset eivät voi jäädä hyllylle odottamaan sen enempää hallitusneuvotteluita kuin ensi syksyn budjettiriihtäkään. Muutkin tämän hetken ongelmat vaativat entistä enemmän sekä entistä vakaampia ja vakavampia toimia.

Ekonomistit aivan oikein muistuttavat ja täällä salissakin on muistutettu siitä, että emme kykene ratkaisemaan talouden ongelmia lisäämällä julkisen sektorin kulutusta tai investointeja. Tarvitsemme lisää työtä ja yritteliäisyyttä. Siksi rakenneuudistusten rinnalle tarvitaan oikein ja täsmällisesti kohdennettuja veronkevennyksiä juuri tätä yritteliäisyyttä ja työntekoa innostamaan.

Tiedämme, että yhteisöveron laskeminen 20 prosenttiin ei auta kaikkia yrityksiä. Tarvitsemme nopeita kohdistettuja toimia kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. Esittämämme yrittäjävähennys on yksi sellainen. Se maksaisi noin 100 miljoonaa euroa, mutta suurin hyöty olisi uusi työllistyminen sekä kaiken kaikkiaan se positiivinen signaali, jonka päätös antaisi pienyrityksille.

Yrittäjävähennyshän tarkoittaa henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotuksen keventämistä siten, että elinkeinotoiminnan tuloksesta tehdään 5 prosentin suuruinen yrittäjävähennys. Vähennys kaventaisi eroa henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotuksen ja osakeyhtiöiden verotuksen välillä ja loisi myös pienemmille yrityksille paremmat mahdollisuudet kasvuun ja työllistämiseen.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän mielestä kotitalousvähennyksen rajojen korottaminen antaisi vahvan signaalin palvelu- ja korjausalan yrityksille ja lisäisi kansalaisten halukkuutta ostaa palveluita. Kun nyt monin toimenpitein veroseuranta on saatu ajan tasalle ja potentiaaliset verokeinottelijat kuriin — niistä toimista hallitukselle kiitos — on syytä antaa vahva sysäys työllisyyden parantamiseen. Olisi myös syytä harkita sitä, mikä usein nostetaan esille, miten pienituloiset, erityisesti pienituloiset eläkeläiset, voitaisiin paremmin huomioida kotitalousvähennyksen kehittämistyössä.

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on tänään riskialtista. Voisimme päättää, että kahdeksi vuodeksi annetaan tarjolle porkkana, josta kukaan yrittäjä ei voi kieltäytyä. Työllistämistukea tulisi ja voisi antaa täysimääräisesti korotettuna jokaiselle yksinyrittäjälle, joka ottaa ensimmäisen työntekijänsä, tai yrittäjälle, joka työllistää nuoren. Tällä voimme kompensoida työntekijän palkasta johtuvia sivukuluja ja luoda uusia työpaikkoja. Uskomme, että moni nuori ja aloitteleva saisi tällä järjestelmällä työurallaan tarvittavan alkusysäyksen.

Eduskuntaryhmämme, sen puheenjohtaja Östman ja edustajat, ovat antaneet myöskin tukensa perintöverotuksen uudistamiselle sillä tavalla, että sukupolvenvaihdoksia voidaan tehdä nykyistä joustavammin.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy valiokunnan mietinnössä esitettyihin korostuksiin ja linjauksiin. Kymmenen pontta ovat ajankohtaisia kaikki ja erinomaisen tarpeellisia.

Moniin mietinnön kohtiin ja linjauksiin liittyy epävarmuutta. Ehkä suurin niistä on Ukrainan kriisin vaikutus, joka voi osoittautua jopa esitettyä 1 prosentin bruttokansantuotetason laskuarviota suuremmaksi. Luottoluokituksemme ei missään oloissa saa olla kauppatavaraa tai uhattuna. Siksi meidän on juostava tavoitteellisemmin ja lujemmin. Edustaja Kalliorinteelle voin vakuuttaa, että kyllä hallituksessakin sydän sykkii edelleen ja tässä juoksussa ollaan mukana kaikkien kansalaistemme hyväksi. (Erkki Virtanen: Varokaa maitohappoja!) — Näin. — Suomalainen työ, ahkeruus ja osaaminen ovat tässä kilpailussa paras energianlähde.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi valtiovarainministerin puheenvuoro. Ministeri Rinne, olkaa hyvä.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! — Onks tää [mikrofoni] päällä? — Kiitoksia eduskuntaryhmille käytetyistä ryhmäpuheenvuoroista. Mielenkiinnolla olen kuunnellut tähän asti kuultuja puheenvuoroja ja näkemyksiä. Eduskunta, lausuntoja antaneet valiokunnat ja kansanedustajat ovat tehneet huolellista ja hyvää työtä. Aihe on mitä vakavin. Kaikkea punnittua puhetta on syytä kuunnella tarkalla korvalla. Vaikka en voi yhtyä kaikkiin tässä salissa esitettyihin näkemyksiin, ymmärrän monien niiden perusteita. Kritiikki on arvokasta.

Nostan esiin yhden esimerkin. Sekä perussuomalaisten että keskustan puheenvuoroissa on etsitty väyliä Suomen riippuvuuden vähentämiseksi tuontienergiasta. Nyt yli 8 miljardia euroa valuu sen mukana vuosittain rajojemme ulkopuolelle. Meidän on syytä yhdessä, yli puoluerajojen, pohtia tiekarttaa, jolla käänne voitaisiin saada aikaiseksi. (Keskustan ryhmästä: Hyvä!) Samalla voisimme luoda parhaimmillaan lukemattomia uusia työpaikkoja Suomeen, uudistaa teollisuutemme rakennetta ja parantaa energiatehokkuutta.

Asioiden tasapainottaminen ei ole helppoa. Tämä tulee hyvin esiin valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä. Kuten siinä todetaan, julkinen talous ei voi pitkään perustua velkaantumisen kasvuun. Samalla kuitenkaan ei ole tarkoituksenmukaista vain sopeuttaa. Vaikka kehyksiä on noudatettava, ei kasvua saa ylikireällä talouspolitiikalla tappaa: huippuunsa treenatusta ammattiurheilijan vartalosta kun ei ole mitään iloa, jos sitä tavoitellessa heittää henkensä.

Suomen talouden tila on edelleen synkkä. Talouskriisi jatkuu jo kuudetta vuottaan. Suomen Pankin eilisen ennusteen mukaan bkt:n kasvu on tänä vuonna nolla. Työttömiä on yli 300 000, ja työttömyys jatkaa kasvuaan. Investoinnit vähenevät jo kolmatta vuotta peräkkäin. Tässä tilanteessa tarvitsemme panostuksia työllisyyteen ja kasvuun. Meidän on nyt kaikkein tärkeintä löytää yhteisiä näkemyksiä siitä, miten luomme uutta työtä tähän maahan.

Julkisen talouden suunnitelmasta päättäessään maan hallitus oli hyvin vaikean tilanteen edessä. Tarvittiin toimia työllisyyden ja kasvun tukemiseksi, mutta samalla tuli pitää kiinni julkisen talouden sitoumuksista. Suomen on täytettävä ne julkisen talouden hoitoon liittyvät rajoitukset, joihin olemme EU:ssa ja omissa päätöksissämme sitoutuneet.

Julkisen talouden sopeuttamisessa olemme onnistuneet näinä vaikeina vuosina hyvin ottaen huomioon pitkään jatkuneen vaikean taloustilanteen. Kehyspäätösten jälkeen valtiontaloutta on sopeutettu yhteensä 6,8 miljardilla eurolla. Se riittää taittamaan valtion velkaantumisen. Ennusteitten valossa julkinen velka alkaa laskea suhteessa bkt:hen vuonna 2017. Samalla koko julkinen talous päätyy rakenteelliseen tasapainoon ja täytämme julkista taloutta koskevat EU-velvoitteemme.

Näin mittava julkisen talouden sopeutus ei ole ollut helppoa, ja päätökset tuntuvat kaikkien meidän arjessa. Osa tehdyistä ratkaisuista on osoittautunut vaikeiksi, hyvin vaikeiksi. Päätösten vaikutuksia on arvioitava ja analysoitava tarkasti, esimerkiksi lapsiperheiden ja sosiaaliturvaa tarvitsevien ihmisten toimeentulon näkökulmasta. Tarvittaessa on kyettävä tekemään muutoksia jo tehtyihin päätöksiin.

Arvoisa puhemies! Eniten tarvitsemme nyt uusia panostuksia kasvuun ja uusien työpaikkojen luomiseen. Tarvitsemme heti toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, jotka tuovat uutta työtä nopeasti. Tulevana kesänä ja syksynä meidän on laitettava kaikki tarmomme näiden ratkaisujen löytämiseen.

Hallitus päätti kehyspäätöksen yhteydessä 600 miljoonan euron kasvupaketista. Se on hyvä alku, mutta ei mielestäni riittävä. Tarvitsemme toisen kasvupaketin. Nopeasti vaikuttavia toimia voidaan löytää esimerkiksi asuntorakentamisen vauhdittamisessa ja liikenneinfran rakentamisessa. Ne tuovat työtä nopeasti ja vahvistavat tulevaisuuden kasvun edellytyksiä. Ne ovat ennen kaikkea investointia tulevaisuuteen, eivät mitään hätäaputöitä. Minihallitusneuvottelujen päähuomion tulee olla tämän kasvupaketin kasaamisessa. Samalla meidän pitää vielä kerran kartoittaa kaikkia niitä keinoja, joilla vahvistaa talouden kestävää uusiutumista, keinoja, joilla voimme synnyttää niitä ratkaisuja ja tuotteita, joilla vastataan nopeasti muuttuvan maailman tarpeisiin. Tämä voi tapahtua parhaiten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä, ei toisiaan vastaan asettaen, vaan molempien merkityksen ja mahdollisuudet tunnustaen ja tunnistaen.

Hallitus päätti viime syksynä rakennepoliittisesta ohjelmasta ja sen toimeenpanosta. Ohjelman toteuttaminen on lähtenyt hyvin käyntiin, ja ja meidän on varmistettava, että pääsemme maaliin. Sote-uudistus on edennyt kevään aikana aika harppauksen, kiitos kaikkien eduskuntapuolueiden. Meidän on nyt yhdessä saatava uudistus lopullisesti valmiiksi ja eduskunnan käsiteltäväksi.

Kannan vastuuta yhdessä. Olen iloinen, että tästä salista huokuu nyt vahva kasvupolitiikan henki. Meidän on yhdessä syytä ruokkia sitä kaikin keinoin. Näin menestymme. — Kiitokset.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän edustajia, jotka haluavat tästä aiheesta osallistua debattiin, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Rinne, kiitoksia hyvästä puheenvuorosta ja tervetuloa taloon. Toitte vahvasti esiin kasvun ja kasvuun kannustamisen. Tämä tuli ilokseni esiin myös perussuomalaisten ja keskustan puheenvuoroissa. Tällä kertaa perussuomalaisetkaan eivät olleet lisäämässä työntekijöiden sivukustannuksia Kela-maksun palauttamisella eikä keskusta ollut kiristämässä osinko- ja yhteisöverotusta. Järki näyttää voittavan myös vanhoissa oppositiopuolueissa.

Toivoisin, että tämä kasvun näkökulma ja verotus korostuisivat tulevan hallituksen työssä. Erityisesti yhteisöveroa, työn verotusta, on pidetty haitallisena, ja OECD:kin on suositellut, että kulutus- ja kiinteistöverotusta sen sijaan voitaisiin korottaa. Nopeana toimenpiteenä kasvun aikaansaamiseksi on esitetty työn sivukulujen alentamista. Kysyisinkin myös valtiovarainministeriltä, oletteko valmis ottamaan tämän keskusteluagendalle, (Puhemies koputtaa) samoin kuin alv-kantojen yhtenäistämisen ja näin palvelualojen arvonlisäveron alentamisen.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotenkin tuntuu, että tämä veron alennus on joillekin puolueille keino ihan mihin tahansa ja kaikkeen. (Sari Sarkomaa: Toisille veron korotus on sitä!) Sosialidemokraattien lähtökohta on kuitenkin se, että verotuksen progressiivisuuden lisääminen on keino, jolla myöskin ostovoimasta kuluttajan osalta voidaan pitää paremmin huolta ja jakaa näin tasaisemmin myöskin tuloa ja omaisuutta. Sen takia keskustelu perintöveron nollaamisesta tässä taloustilanteessa, ja 500 miljoonan euron menetys, ei kuulosta tolkulliselle.

Meillä ostovoimasta pitää huolehtia siitä syystä, että kauppa ja palvelut ovat tietenkin ne sektorit, joita tarvitaan työllistämään yhä enemmän. Tällä hetkellä, jos ostovoima katoaa, näiden osalta ollaan suurissa ongelmissa. Siitä syystä verotuksen progressiivisuuden lisääminen on se keino, jota pitää lisätä.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin uudelle, tuoreelle valtiovarainministerille: tervetuloa eduskuntaan ja hiillostettavaksi. Teidän puheenvuoronne oli erittäin rakentava ja hyvä, ja siellä on monta sellaista kohtaa, joita perussuomalaiset ovat koko ajan painottaneet. Tervehdin ilolla näitä "tiekartta ulos energiataseen pakkaselta" ja "panostuksia työllisyyteen ja kasvuun", (Kari Rajamäki: Tervetuloa kotiin!) "tarvittaessa kyettävä tekemään muutoksia tehtyihin päätöksiin": erittäin, erittäin hyvää puhetta. Ja tämä maininta tästä, että "kasvupaketti ei ole riittävä": aivan, me olemme aivan samaa mieltä tästä. Eli teidän ensimmäinen puheenvuoronne oli erittäin hyvä, pitäkää tuo linja.

Sitten semi-oppositiopuolue vasemmistoliitolle terveisiä: Kannattaisi kuunnella, mitä puhuimme. Me puhuimme aivan samasta asiasta, elvyttämisestä. Te puhuitte itsekin elvyttämisestä, silti syytitte perussuomalaisia siitä, että emme tuoneet mitään uutta. Puhuimme aivan samoista asioista: eli te ette tuoneet mitään uutta tähän keskusteluun.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Rinne, teidän ensimmäinen sanominen eduskunnassa jää pöytäkirjoihin: "Onks tää päällä?" Minäkin ihmettelen vähän samaa, että onks tää ihan oikeasti päällä, tämä kehyskeskustelu, jota käydään siinä tilanteessa, että tosiasiallisesti meillä onkin ihan uudet kehykset tulossa. Kun kahden tunnetun poliitikon mielipiteitä puitiin, niin todettiin, että niissä on vivahde-eroja. Toinen oli kannattamassa ja toinen vastustamassa.

Siksi kysynkin teiltä, arvoisa valtiovarainministeri, kun itse olette todennut sen, että painotuksia muutetaan, niin mikä on tuon painotuksen muuttamisen mitta. Mikä mittakaava on se, millä nyt sitten tällä hetkellä käsiteltäviä kehyksiä tullaan noissa uusissa hallitusneuvotteluissa muuttamaan? Se ratkaisee nimittäin aika paljon Suomen talouden suuntaa. Toivotamme keskustassa teille myös työn iloa ja menestystä tässä, ja kuten ryhmäpuheenvuorossakin tuli todettua, olemme kannustamassa ja kannattamassa sitä, että juuri talouden pyörää käännetään nousun suuntaan.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia valtiovarainministerille hyvästä puheenvuorosta ja tervetuloa eduskuntaan.

Ne osiot, mitkä puheessa koskivat elvytystä ja uusia työpaikkoja, kuulostivat ihan samalta kuin esittämässäni vasemmistoliiton ryhmäpuheessa. Siinä oli tunnistettavissa jonkinlainen Rinteen—Kalliorinteen-linja. (Naurua) Mutta yksi este tälle työllisyydelle ja kasvulle on se, että yritykset väittävät, että Suomi ei ole kilpailukykyinen. Me kaikki kuulemme joka päivä sitä uutista, että verot ovat liian korkeita, palkat ovat liian korkeita, työmarkkinat eivät ole joustavia.

Oma mieleni on hämmentynyt esimerkiksi siinä mielessä, että eilen julkaistiin Taloussanomissa Maailman talousfoorumin raportti: Suomi on EU:n kilpailukykyisin maa (Ben Zyskowicz: Teoriassa, miten se näkyy käytännössä?) eli kaikista kilpailukykyisin maa Maailman talousfoorumin mukaan. Suomen kilpailukyky ohitti mittauksissa Ruotsin, joka oli edellisessä vertailussa ykkönen. Haluaisin nyt kysyä pääministeriltä ja valtiovarainministeriltä: uskommeko näihin elinkeinoelämän jatkuviin narinoihin vai tähän Maailman talousfoorumin raporttiin?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Rinteelle hyvästä puheenvuorosta.

Valiokunnassa meillä oli ansiokas kuuleminen nuorisotakuusta. Nopeasti työllistyville nuorille nuorisotakuu toimii hyvin. Keinot ovat hyviä. Mutta kaikkein heikoimmassa asemassa olevat nuoret työllistyvät heikosti ja ovat vaarassa syrjäytyä, ja näiden nuorten auttamiseksi meidän on toimittava. Nuorten toiveena on yksi luukku, jolla asioida, sillä moni nuori turhautuu siitä, että tapaa monta viranomaista, joille on kerrottava samat tarinat. Toisaalta Vantaan Petra-hankkeessa nuoret on ohjattu kädestä pitäen työhön, opiskeluihin ja harjoitteluihin. He ovat saaneet henkilökohtaista palvelua. Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri Rinne: mitä ajatuksia teillä on nuorisotakuun vahvistamiseksi?

Mats Nylund /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Verotus on mitä keskeisin osa finanssipolitiikkaa, ja kuten tiedämme, Suomen kokonaisveroaste kuuluu EU-maiden korkeimpiin, ja useat talousasiantuntijat ovat sitä mieltä, että korkea kokonaisveroaste vaikuttaa kilpailukykyyn erittäin voimakkaasti. Nyt meillä ei ole mahdollisuutta nopealla aikataululla laskea kokonaisveroastetta, mutta on mahdollista muuttaa painopistettä. Nyt minä kysyn valtiovarainministeri Rinteeltä: onko teidän mielestänne mahdollista esimerkiksi vähentää välittömiä veroja, kuten tuloveroa ja pääomaveroa, ja esimerkiksi nostaa tai ainakin reformoida välittömiä veroja, kuten esimerkiksi arvonlisäveroa?

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin yhdyn ministeri Rinteen erittäin taitavasta ja sovinnollisesta puheenvuorosta kiittäjiin.

Nythän meillä on tietysti edessä nämä mikrohallitusneuvottelut. Näistähän voi tulla myöskin mikro-oppositioneuvottelut tai makrohallitusneuvottelut, jos tässä hengessä toimimme, kaikki lähdemme soutamaan hyvää vauhtia samaan ja hyvään suuntaan.

Tässä jotkut edustajat ovat ihan oikein kiinnittäneet huomiota tähän verotuksen rakenteen muuttamiseen. Siinä varmaan tarvittaisiin aika isoakin remonttia. Ongelmana on vain aina se, että suurten muutosten kohdalla uskottavuus on ollut hyvin matalalla. Muistamme nämä suuret verouudistukset ja muut hienot plakaatit ja ajatukset. Silloin kun tehdään suuria muutoksia, pitäisi olla varmuus siitä, että se lopputulos on sitten myöskin johdonmukainen ja kestävä ja oikea. Muutoksia kyllä ihan oikeasti tarvitaan.

Samalla muistutan siitä, että helpoin tapa tehdä työtä ja rahaa on työllistävien pienten ja mikroyrittäjien rasituksen keventäminen, siis työllistävien pienten ja mikroyrittäjien rasitusten keventäminen. Se on tapa, jolla me teemme kaikille helpoiten yhteistä hyvää.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me valtiovarainvaliokunnassa kiinnitimme mietinnössä vakavaa huolta nopeaan velkaantumiseen ja siihen, että hallituksen rakennepaketin toimeenpano on ollut hyvin hidasta, mutta suurin huoli tuli tästä työttömyydestä ja kasvun hitaudesta. Me teimme kymmenen pontta — tervetuloa uudelle valtiovarainministerille — ja totean sen, että kirjasimme mietintöön sen, että toivomme, että hallitus uudelleen arvioisi kasvun ja työllisyyden toimia, mutta tarkkaan kirjasimme sen, että nuo toimet pitää tehdä kehyksen puitteissa. Eli lisää velkaa emme halua. Me elvytämme yli 7 miljardilla. Kysynkin uudelta valtiovarainministeriltä: Kun nostitte esille uuden kasvupaketin, mistä rahat, millä te sen rahoittaisitte? Oletteko samaa mieltä kuin valtiovarainvaliokunta, että kehyksen puitteissa pitää toimet tehdä?

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olemme 6 miljardilla velkaantumiskehitystä laittaneet nyt kuriin, ja nyt tarvitaan kansallisen eheyden ja uskon parantamista juuri sillä, että puhutaan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, kasvusta ja työllisyydestä ja veronmaksukyvyn mukaisesta taakanjaosta myöskin.

Tämä puheenvuoro, minkä valtiovarainministeri piti, oli tärkeä. Se puhui verenkierrosta ja myös tämän kriisin sosiaalisten vaikutusten huomioon ottamisesta. Kyllä me olemme täällä kuulleet ihan riittävästi näistä Wahlroosin opeista. Ne ovat jo ihan riittävästi arjen ja työelämän kovia arvoja korostaneet. Nyt tarvitaan kyllä mutapainijat pois ja tekijät tilalle tämän maan selviytymisessä, muuten talouden ja työllisyyden pyörät eivät luo uutta.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi totean, että valtiovarainministeri ilmoituksen mukaan ei käytä verkkosukkia, mutta melkoisiin "saappaisiin" te olette edellisen valtiovarainministerin jälkeen astuneet. Pitäkää vähintään sama linja.

Varsinainen kysymys kuuluu: mitä mieltä olette Suomen nettojäsenmaksuosuuden alentamisesta EU:ssa? Kysyn tätä siksi, että hallitus ei ole kertonut teillä eikä turuilla sitä, että vuonna 2011 Suomi maksoi nettomaksuna EU:lle 652 miljoonaa, 2012 659 miljoonaa ja viime vuonna 758 miljoonaa, eli kolmen viimeisen vuoden aikana Suomi on ollut nettomaksaja EU:lle 2,069 miljardia euroa. Se on iso summa, ja sille olisi koti-Suomessakin käyttöä.

Mitä aiotte tehdä, jos aiotte, Suomen nettojäsenmaksuosuuden alentamiseksi EU:ssa tulevina vuosina? Englanti, Iso-Britannia, tähän kykeni jo vuosia sitten.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kohtalonkysymys on se, millä tavalla saamme aikaan enemmän kasvua, uusia työpaikkoja ja sitä kautta kykenemme säilyttämään palveluja. Ellemme me saa aikaan investointeja, ei synny työpaikkoja, ei synny kasvua. Maailmantalous ja euroalueen talous meitä tässä ei auta. Me joudumme itse tekemään ne omat toimet, joilla me suomalaisen yritystoiminnan kilpailukykyä kykenemme parantamaan. Yritysten pitää pystyä paremmin pärjäämään niillä markkinoilla, missä yritysten tuotteet myydään.

Keskusta on pitkään tarjonnut useampia eri elementtejä. Yritysten rahoitus: meillä on valtavasti pieniä yrityksiä, joiden omat pääomat eivät riitä siihen toiminnan muutokseen, mitä nyt tarvittaisiin. Meillä on liikaa byrokratiaa, joka sitoo pienen yrityksen johtajan siihen byrokratian hoitamiseen, kun hänen pitäisi hoitaa sitä yritystä, kehittää ja viedä eteenpäin. Ja kolmas asia: kyllä meidän pitää myöskin työvoimaa pystyä käyttämään nykyistä tehokkaammin niin, että yritykset kykenevät tekemään tuotteita normaalilla palkalla eikä ylitöinä.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin kuuntelin ilahtuneena uuden valtiovarainministerin sanomaa ja linjausta siitä, että tarvitaan muutosta politiikkaan siten, että elvytys ei ole enää kirosana, vaan se on tapa vauhdittaa kasvua ja työllisyyttä. Mutta tähän sanomaanne sisältyy eräs paha ongelma.

Totesitte, että toki tämä on tehtävä kehyksen puitteissa. Mikäli ei kehyspäätöksiä eikä kehyssääntöä haluta murtaa tai muuttaa, niin se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kaipaamanne satsaukset tieverkkoon eivät toteudu. Kehyksissä on kehittämishankkeisiin 26 miljoonaa vuodelle 17 ja 75 miljoonaa vuodelle 18. Sen lisäksi perusväylänpidosta leikataan tällä kehyspäätöksellä 100 miljoonaa euroa. Elikkä tämä jää, ikävä kyllä, katteettomaksi toiveeksi, ellette pysty kääntämään tuota oikean laidan leikkaus- ja säästöpolitiikkaa myöskin toiseen kuosiin.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei voi kyllä kuin ihmetellä edustaja Uotilan puheenvuoroa, jossa hän puhui, että onko elvytys täällä kirosana, kun vuodesta 2008 lähtien on elvytetty lähes 10 miljardilla joka ikinen vuosi. Ja täällä vielä sitten perussuomalaiset puhuvat, että kun nyt saadaan niin halvalla valtionlainaa, niin kyllä nyt kannattaa elvyttää. Minä luulen, että näitä ihan samoja puheenvuoroja käytettiin Kreikassa aikoinaan, kunnes tilanne muuttui, että ei saatu enää niin halvalla lainaa, ja sen jälkeen ei elvytetty. Eli kyllä tässä täytyy joku realiteetti pitää siinä, kun me katsomme — mihin valtiovarainvaliokunta on hyvin kiinnittänyt huomiota — kuinka nopeasti meidän velkaantumisemme on kasvanut. Kyllä siihenkin täytyy jokin kriteeri huomioida ja huomioida se, että meidän luottoluokituksemme pysyy korkealla.

Meidän todellinen ongelmamme on kilpailukyky. Siellä tullaan myöskin yksikkötyökustannuksiin, ei pelkästään palkkaan, sivukuluihin ja muihin, mitä täällä jo mainittiin. Sitten tietenkin on kyse luottamuksesta. Sentyyppiset lakot, jotka esimerkiksi tällä hetkellä ovat päällä, syövät kyllä uskottavuutta meidän vientiteollisuudeltamme ja niitten ihmisten työpaikoista, jotka siitä ovat kiinni.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Satoselle: joo, elvyttäminen, sitä on varmaan tapahtunut ja on tapahtunut tuon summan edestä, mitä te sanoitte. Se pointti on nyt tässä meidän mielestämme se, että koko tämä valtion omaisuuden myynnin idea on se, että huonosti tuottavaa omaisuutta myydään ja ne tuotot sijoitetaan semmoisiin paremmin tuottaviin kohteisiin. Nyt tästä summasta on sitten keskusteltu: 1,9 miljardia, ja siitä on aikomus käyttää se 600 miljoonaa.

Tuore valtiovarainministeri sanoi, että tämä kasvupaketti ei ole riittävä. Senpä takia kysynkin valtiovarainministeri Rinteeltä, miten te meinaatte tämän rahoittaa ilman, että tätä kehystä täytyy aukaista. Eli kyllä tässä varmaan joudutaan tämä kehys aukaisemaan, aivan niin kuin edustaja Uotila tässä totesi, jotta saadaan sitä kasvua. Jos se saadaan auki, niin me kyllä kannustamme siihen, koska me totesimme, että tämä koko summa voidaan käyttää nimenomaan tähän elvyttävään toimintaan.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Rinne, meillä on yhteinen huoli, yhteinen huoli suomalaisesta työstä ja suomalaisista työpaikoista. Te kuulutitte perään energiatiekarttaa. Ei hätää, keskusta laati jo semmoisen kolme viikkoa sitten. Tulemme mielellämme esittelemään, miten 20 vuodessa saadaan alalle 80 uutta työpaikkaa, olemme sähkön suhteen omavaraisia ja niin edespäin. Te kuulutitte julkisen ja yksityisen yhteistoimin kasvuhakuisuuteen. Ei hätää, keskusta on esittänyt kasvurahastoa, keskusta on esittänyt Infra Oy:tä.

Te sanoitte, että työpaikat on suurin ongelmamme. Olemme samaa mieltä. Ei hätää, keskusta on esittänyt yli 20 toimenpidettä näiksi toimiksi, joista yksi on perheyritysten sukupolvenvaihdosta helpottava toimi, ei suinkaan niin, että poistaisimme perintöveron ja ilman, että tulee mitään tilalle, vaan että huolellisesti selvittäisimme sen viime viikolla ilmestyneen tutkimuksen, jonka mukaan se voitaisiin kompensoida muilla samoihin tulolähteisiin kohdistuvilla veroilla. Oletteko valmis selvittämään valtiovarainministeriön toimesta, voisiko tämän toteuttaa viime viikolla esitetyn selvityksen mukaisesti?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Rinne omassa puheenvuorossaan totesi, että tarvittaessa pitää olla valmiutta muutoksiin. Nostan kaksi isoa muutosta, joita minihallitusneuvotteluissa pitäisi tehdä. Kysyn suoran kysymyksen: oletteko valmiita tekemään näitä muutoksia?

Ensimmäinen on se, että meidän palvelualojen tilanne on huolestuttava: yt-neuvotteluja, irtisanomisia naisvaltaisilla, pienipalkkaisilla aloilla. Tiedetään, mikä on pitänyt Suomen taloutta yllä. Se on ollut kotimainen kysyntä. Nyt tällä kehyspäätöksellä ollaan leikkaamassa suomalaista, kotimaista kysyntää nimenomaan pienituloisilta, jotka käyttävät jokaisen euron kotimaisilla markkinoilla. Ensimmäinen kysymys on: oletteko valmis minihallitusneuvotteluissa perumaan työttömyysturvaan, eläkkeisiin, opintotukeen ja sairauspäivärahoihin tehdyt indeksileikkaukset?

Toinen kysymys, ministeri Rinne: Maailman talousfoorumin mukaan me olemme EU:n kilpailukykyisin valtio, ja koulutus on oleellinen asia siinä. Oletteko valmis perumaan peruskouluun tehdyt leikkaukset? Luokkakokojen pienentämiseen ja kouluviihtyvyyteen erillismäärärahat on puolitettu tässä kehyspaketissa. (Jukka Gustafsson: Ei ministeri niitä yksin päätä!)

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä ajatuksesta korvata perintövero luovutusvoittoverolla: Sitä on Ruotsissa kokeiltu, ja he eivät ole siihen kovin tyytyväisiä. Suurin osa ihmisten perinnöistähän on asuntoja, ja se johtaa siihen, että perikunnat eivät ikään kuin pystyisi myymään sitä asuntoa, vaan niiden pitää ottaa juuri se asunto käyttöön, vaikka se olisi ihan väärän kokoinen ja väärässä paikassa. Tämmöinen lukitusvaikutus ei ole kovin hyvä.

Verojaosto on viime aikoina saanut runsaasti informaatiota tehokkaasta verotuksesta. Se, mitä tässä maassa nyt pitäisi tehdä, olisi tehdä kokonaisvaltainen verouudistus, jossa liikutetaan kaikkia osia, eikä siihen sen jälkeen voi suhtautua sillä tavalla, että tämä on ihan hyvä mutta minä, jos vähän vertaisin tätä autoon, haluan tästä tämän takapyörän pois ja minä tämän tuulilasin pois ja niin edelleen, vaan pitäisi tehdä tämmöinen kokonaisuudistus, jossa saisimme tehokkaamman veron. Koska meillä on korkea veroaste, niin silloin sen verotuksen pitää olla rationaalista ja tehokasta. (Puhemies koputtaa) Erilaisten tutkimusten mukaan korkeakin veroaste käy, jos verotus rakenteeltaan on järkevä, ja sitä meillä tällä hetkellä ei verorakenne ole.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Saarinen ja sen jälkeen pääministeri.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Metsäteollisuus on investoimassa Suomeen miljarditolkulla. Heidän toiveissaan on liikenneinfran nopea parantaminen. Toivoisin, että ministeri Rinne ottaisi kantaa siihen, voitaisiinko investointeja käynnistää.

Sitten perintövero- ja varallisuusverokeskustelusta: Silloin kun varallisuusvero poistettiin kovan väännön jälkeen, niin argumentoitiin sillä tavalla, että jompikumpi näistä veroista pitää poistaa, joko varallisuusvero tai perintövero, ja silloin poistettiin varallisuusvero. Eikö ahneudella ole mitään rajaa? Kun on nyt saatu se tikkukaramelli aikanaan, niin nyt isketään kiinni perintöveron poistamiseen. Muistelkaa, mitä olette silloin puhuneet, kun varallisuusvero poistettiin.

Herra puhemies! Myymällä valtion omaisuutta menetetään osinkoja. Toivoisin myös ministerin kantaa tähän, minkälaista vertailua siinä käydään, kun valtio myy hyvin tuottavaa omaisuuttaan. Mihin on tarkoitus sijoittaa?

Ihan lopuksi, minäkin yhdyn onnittelijoihin. Lohjan kaupunginvaltuuston penkiltä, josta ministeri Rinne on lähtöisin. on pitkä tie ministeriaitioon. Onnea sille matkalle!

Puhemies Eero Heinäluoma:

Seuraavaksi pääministeri Katainen, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Joitakin huomioita: World Economic Forum mittasi Suomen Euroopan kilpailukykyisimmäksi maaksi. Se on positiivinen asia, mutta tosiasia on myös se, että me emme saa koneesta riittävästi irti. Eli periaatteessa Suomi voisi olla hyvä maa kasvulle, uuden luomiselle, mutta sitä ei tapahdu riittävässä määrin. Eli me emme ole rupusakissa sen suhteen, voiko Suomessa syntyä jotakin uutta, mutta se toteuma ei ole riittävä.

Toinen huomio: Suomen talouden ongelma ei ole suhdanneongelma, vaan se on rakenneongelma. Teollisuuden rakennemuutosta ei voi muuksi muuttaa elvyttämällä. Suomeen ei synny uutta kasvuyritystoimintaa kouluja rakentamalla. Eli tämä tosiasia pitää ymmärtää silloin, kun etsitään keinoja talouskasvun aikaansaamiseksi. (Kari Uotila: Tarvitaan molempia!) — Varmasti tarvitaan molempia, mutta olennaista on huomata se, että pelkästään julkisilla investoinneilla talouden rakennetta ei voida uudistaa.

Talouden rakenteen uudistaminen vaatii satsauksia osaamiseen. Se vaatii sen kaltaisia toimia, jotka lisäävät yritysten kilpailukykyä, myös kasvuhaluisuutta. Eli tarvitsemme kannusteita, kasvuhaluisuutta, mutta se vaatii myös vakautta. Kukaan ei investoi omia rahojaan, jos ei ole varma tulevaisuudesta, ja sen takia esimerkiksi kehysten pitäminen on aivan olennainen kysymys. Jos suomalainen poliitikko antaa sen kuvan, että me elvytämme taloutta paremmaksi, emme pidä talouden terveistä periaatteista kiinni, se viesti on erittäin suuri erityisesti niille, jotka investoivat omia tai yhtiönsä varoja tulevaisuuteen. He eivät silloin uskalla investoida. Eli talouden kasvua ei voi nähdä niin yksinkertaisena, että vain halpaa lainaa ottamalla ja sen ohjaamisella julkisiin investointeihin pystyisimme Suomen talouden suunnan kääntämään.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten ryhmäpuheessa oli paljon konkreettisia esimerkkejä. Te taisitte todeta siinä, että politiikassa on ollut tahallista väärinymmärrystä. Minua se häiritsee myös. Minä yritän ymmärtää nyt ihan vilpittömästi, mitä teidän puheenvuorossanne oli.

Kun katsoin niitä kohtia, joissa esititte, että sitä menoleikkausta, jota hallitus esittää, ei pitäisi tehdä, niitä, siis menoleikkausten perumisia, oli ehkä noin 300—400 miljoonan euron edestä. Samoiten sitten erilaisia verojen kevennyksiä oli siten, että minä pääsin hyvin pikaisen laskelman mukaan, ilman tätä Viron veromallia, semmoiseen noin miljardin suuruusluokassa olevaan summaan, eli siis miljardi euroa enemmän velkaa kuin mitä hallitus esittää. Sitten jos tähän päälle laitetaan Viron veromalli — nyt en mene ihan varmuudella sanomaan, mutta minulla on semmoinen käsitys, että sen staattinen arvio olisi joku 2,5 miljardia euroa — niin tätä teidän listaanne ei saa mitenkään tasaiseksi. Ehkä teidän lähtökohtannekin on se, ettei tarvitsekaan, että voidaan tilapäisesti ottaa enemmän velkaa, ihan useitakin miljardeja euroja, koska se johtaa talouskasvuun, mutta minä en usko siihen, että se tällä aikataululla johtaisi. Ja toisaalta uskon siihen, että se romuttaisi luottamuksen talouden tulevaisuuteen.

Näitä teidän esityksiänne ei saa kuitattua varallisuusveron kautta, eikä myöskään kehitysavun leikkauksen kautta eikä edes molempia instrumentteja yhtä aikaa käyttämällä. Eli hyvin mielenkiinnolla odotan sitä teidän itsenne tekemää laskelmaa, varmasti ministeri Rinne voi tarkistuttaa valtiovarainministeriössä sen laskelman paikkansapitävyyden, että kuinka te pääsette sitten velkaa taittamaan.

Arvoisa puhemies! Täällä tuli myös kysymys Suomen nettomaksuosuudesta. Totean vain sen, että viime joulukuussa hyväksyttiin budjettikehykset EU:lle seuraaviksi 7 vuodeksi ja siinä se ratkaisu on tehty. Eli ministeri Rinne ei tule virkakautenaan osallistumaan tästä asiasta neuvotteluun, koska ne päätökset on tehty, ja myös eduskuntaa tästä asiasta on informoitu.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan nyt tähän pääministerin ensimmäiseen silmäykseen tästä meidän kehysvaihtoehdosta totean, että missään tapauksessa ei ole kysymys siitä, että meidän kehysvaihtoehdossa velkaannuttaisiin miljardi enemmän kuin hallitus, päinvastoin. Meidän laskelmien mukaan ja meidän kehysvaihtoehdossa me ottaisimme vähemmän velkaa kuin hallitus. Se ei ole tosin iso summa, se on 16,6 miljoonaa vähemmän velkaa. Mutta ettei jää sellaista mielikuvaa, että me tekisimme kehysvaihtoehtoa sillä tavalla ilman tarkkoja laskelmia tai että velkaannuttaisiin enempää, niin kerron, että me tekisimme 16,6 miljoonaa vähemmän velkaa kuin hallitus.

Nyt haluaisin kysyä kyllä ministeri Rinteeltä, kun kokoomuksen ryhmäpuheessa edustaja Kataja kertoi, että kehyspäätöksiä ei revitä auki, ja kun kuuntelin teidän puheenne, niin ilmeisesti näin tulee teidän mielestänne käymään: mikä teillä on mielipide tähän kokoomuksen ryhmäpuheeseen?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on keskusteltu uusien työpaikkojen luomisesta. Aivan oikein, tämän pitää olla keskiössä, mutta kun kuunteli hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroja, niin tuli sellainen kuva, että täällä kaikki puolueet ovat oppositiossa. Kaikki esittivät pitkän listan asioita, joita ei ole aikaisemmin kuultu, ja on todennäköistä, ettei tämän jälkeen kuullakaan. Erityisesti kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa tuotiin esille koko vaalikauden keskeisiä, keskustan esille nostamia asioita yrittäjyyden edistämiseksi, mutta tosiasiassahan me tiedämme sen, että puheet ovat puheita, konkretiaa tarvitaan ja päätöksiä. Kysyn suoraan valtiovarainministeriltä: mihin toimiin hallitus ryhtyy, että parannetaan näitä yrittäjyyden edellytyksiä, jotka nousivat esille muun muassa kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa?

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin teiltä, valtiovarainministeri Rinne, teidän näkemystänne. Kun Suomessa vienti ei vedä ja yleensä finanssikriisin jälkeen me palaamme bruttokansantuotteessa edeltävälle tasolle noin kahdeksassa vuodessa, mutta nyt näyttää, että sitä tavoitetta ei saavuteta ja yksi ongelma on se, että me olemme ajautuneet liian kalliin kustannustason maaksi, yrityksillä on liian kallista, on viranomaismaksuja, veroja ja monenlaisia kuluja, mikä estää varsinkin pk-sektorin vientiä tällä hetkellä, ja pk-sektorihan on se sektori, minne periaatteessa uusia työpaikkoja syntyy. Mikä teidän lääkkeenne on tähän asiaan, joka ei ole aivan helposti ratkaistavissa? Kun me korotamme veroja, niin totta kai meidän täytyy ilman negatiivista viritystä arvioida sekin mahdollisuus, että Suomessa ajaudutaan deflatoriselle tielle. Millä tavalla me estämme tämän? Kuulisin mielelläni teidän näkemyksenne siitä, onko tähän nopeaa lääkettä tai onko siihen joku pitkävaikutteisempi lääke. Mikä on se suunta ja mitkä ovat ne toimenpiteet, mitkä pitää nyt tehdä?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi, että on positiivinen asia tämä Maailman talousfoorumin tieto, että olemme EU:n kilpailukykyisin maa. Kataisen aikana ja Urpilaisen ollessa valtiovarainministeri tehtiin merkittäviä investointikysyntää tukevia palveluja: maltillinen palkkaratkaisu, matalat korot, rahoituksen saatavuus on Suomen Pankinkin tuoreen raportin mukaan erinomainen, ja tämä yhteisöveron keventäminenkin on merkittävää, vaikka itselleni olisi vähän pienempikin riittänyt. Tätä taustaa vasten EK:n toimitusjohtajan Häkämiehen puheet mutasarjassa olemisesta ovat raukkamaisia. Ne ovat kirjaimellisesti raukkamaisia. Onko meillä nyt kerta kaikkiaan vain niin huono, heikko herraonni Suomessa, että me emme saa näistä lähtökohdista parempaa tulosta meidän teollisuuden ja tuotannon kehittämisessä?

Sitten lopuksi erääseen tärkeään yksityiskohtaan: (Puhemies koputtaa) Rinne on oikeassa talouskasvussa. Haluan myöskin tähän lapsi- ja perhepolitiikkaan kiinnitettävän minineuvotteluissa huomiota.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on kyselty konkreettisten työpaikkojen perään. Me perussuomalaiset otimme esille energiapolitiikan, ja näkemyksemme mukaan juuri esimerkiksi hajautetulla ja sataprosenttisesti kotimaiseen bioenergiaan ja biomassoihin perustuvalla energiantuotannolla saataisiin alue- ja paikallistalouksien kautta kansantaloutta tukevia ratkaisuja. Oletteko valmis lisäämään kotimaisen energian käyttöä ja esimerkiksi miettimään turpeen käyttöä uudelleen?

Toinen kysymys, mikä liittyy kehyksiin ja mihin valtiovarainvaliokunta ja myöskin hallintovaliokunta yksimielisesti kiinnittivät huomiota, on poliisin hallintorakenteen uudistaminen ja poliisimiesten riittävyys kentällä, ja siihen liittyy myös talouden kysymys, kun puhumme harmaan talouden torjunnasta ja rikoshyödyn saamisesta takaisin veroina. Mitä mieltä olette tästä?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kataisen—Urpilaisen hallituksen tuloksena meillä on kaikkien nähtävissä talouden supistuminen, 400 000 työtöntä, sataa miljardia lähentelevä velka. Tämän jälkeen, valtiovarainministeri Rinne, teidän rakentava puheenne oli perin tervetullut Suomen vakavaan tilanteeseen. Se, että lupaatte kasvua ja työtä lisääviä toimia, on hyvä merkki.

Me esittelimme työttömyysvälikysymyksessä ison joukon toimenpiteitä, joilla työttömyyttä voidaan helpottaa, ja äsken tartuittekin esimerkiksi tähän kotimaiseen energiaan. Kysynkin, ja oikeastaan ehdotan: Kun nyt hallitus kokoontuu hallitusneuvotteluihin, niin pelkästään palauttamalla kotimaisen energian tuki ja verotasot vuoden 2012 tilanteeseen energialaitosten arvion mukaan miljoona kuutiota suomalaista uusiutuvaa puuenergiaa lähtee liikkeelle. Tämä ei ole kovin suuri satsaus. Oletteko valmiita tähän konkreettiseen toimenpiteeseen jo nyt, matkalla kohti entistä kotimaisempaa energiahuoltoa?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä nyt kovasti kiinnostavat nämä kokoomuksen puheenjohtajavaihdoksen jälkeiset minihallitusneuvottelut, että mitä siellä oikein käydään näiden talousasioiden osalta. Kovaa lobbausta näyttää nyt olevan kokoomuksen taholta, RKP:n taholta ja yllättäen myös keskustan taholta siitä, että perintöverosta pitäisi luopua. Yksi kokoomuksen puheenjohtajaehdokkaista, ministeri Stubb, on nimennyt sen kateusveroksi, ja ihmettelen, että mistä lähtien oikeudenmukaisuus on ollut kateutta. Tällainen perintöveron poisto hyödyttäisi erityisesti suurten yritysomaisuuksien perijöitä, suurten kiinteistö-omaisuuksien perijöitä, heitä, joiden ei tarvitse myydä sitä perintöä. Tavallisen mökin tai asunnon perijä joutuisi edelleenkin myymään perimänsä, ja silloin tämä myyntivoittovero on paljon suurempi kuin nykyinen perintövero.

Aikanaan pääministeri Vanhasen aikana (Puhemies koputtaa) poistettiin kiinteistövero, ja toivon, että nyt sosialidemokraattien ollessa hallituksessa ei taas tehdä tällaista... (Keskustan ryhmästä: Varallisuusvero!) — Anteeksi, poistettiin varallisuusvero. (Puhemies: No niin, nyt ollaan yliajalla!) — Toivottavasti nyt ei tehdä uudelleen samaa virhettä.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viennin jalostusarvo oli ylimmillään vuonna 2007, noin 36 miljardia. Tästä teollisuuden jalostusarvosta on viimeisen 7 vuoden aikana haihtunut kolmannes eli 12 miljardia. Nokian osuus tässä on 8 miljardia ja muiden, metsä- ja teknologiateollisuuden, 4 miljardia. Tästä aiheutuva välitön rakenteellinen muutostarve korvattiin aluksi velanotolla, joka oli 12 miljardia vuonna 2009 ja vielä nykyisinkin 7 miljardia nykyhallituksen ottamana. Olisin kysynyt pääministeriltä, korjautuuko tämä myymällä tuottavaa valtion omaisuutta, yrityksiä tai lisävelan otolla, [Pääministeri oli poistunut salista] mutta ilmeisesti täytyy kysyä valtiovarainministeriltä tästä.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vienti ja sijoitukset Suomeen ovat niitä isoja asioita, ja kyllähän silloin katseet kääntyvät suomalaiseen yritysjohtoon, (Jukka Gustafsson: Juuri näin!) ja valitettavasti, niin kuin täällä edustaja Gustafsson totesi, meillä herraonni ei tässä mielessä ole kyllä onnistanut. Meillä ei ole löytynyt sellaisia yritysjohtajia. Mutta me tarvitsisimme yhteistyötä ylätasolla, ja tuleva pääministeri ja valtiovarainministeri ovat tässä suhteessa avainasemassa, että saadaan nyt meidän kuitenkin suuret esimerkiksi työeläkerahastot — eihän tällaisia rahastoja ole ollut koskaan: 160 miljardia, sijoituksia 110 miljardia ulkomaille ja 50 Suomeen... Tätä yhteistyötä ylätasolla, jota ennen oli, sanotaan nyt sitten Kekkosen ja Neuvostoliiton aikaan, mutta oli kuitenkin, tämän tyyppistä toimintaa tarvittaisiin. Siihen liittyy muun muassa elintarvikevienti, joka on aika tavalla pientä, tappio kauppataseessa 3 miljardia, ja täällä puhutun energian osalta 8 miljardia. (Puhemies koputtaa) Näihin muun muassa pitäisi puuttua.

Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli sinänsä kaunista tuossa alussa, että kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa huolehdittiin siitä, ettei voida enää jatkaa syömistä lasten lautasilta, mutta tämä huoli ei varmaan hallituksella ollut silloin ajankohtainen, kun teitte päätöksen lapsilisien leikkaamisesta. Nämä teidän päätöksenne todellakin, kuten valtiovarainministeri Rinne sanoi, tuntuvat kaikkien arjessa, toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Ratkaisujenne seurauksena tämä suomalaisten ostovoima todellakin heikkenee koko ajan, ja se tulee heikkenemään myös ensi vuonna, ja se hidastaa entisestään talouden kehittymistä.

Arvoisa valtiovarainministeri, toivottavasti teiltä, koko hallitukselta, löytyy sitten jonkinlaisia ratkaisuja, joilla huolehditaan siitä, että kaikille riittäisi jonkinlaisia eväitä, ostovoimaa pitämään omalta osaltaan nämä talouden erittäin jähmeästi liikkuvat rattaat jollain lailla liikenteessä.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olemme seuranneet mielenkiinnolla keskustassa ministeri Rinteen puheenvuoroja, myös puheenjohtajaehdokkaana ollessanne, ja monista asioista olemme samaa mieltä. Itse haluaisin kysyä teiltä tästä liikennepolitiikasta.

Kun viimeksi tosiaankin maanantaiaamuna sanoitte tästä alempiasteisesta tiestöstä ja logistiikkatarpeesta, että siihen pitäisi kiinnittää huomiota, niin oletteko te valmis viemään minihallitusneuvotteluihin esityksen, jossa tämä sadan miljoonan euron leikkaus peruutettaisiin?

Toiseksi, olette varmaan tietoinen, mikä on Valtion infra Oy. Sitä kauttahan voitaisiin osittain ratkaista näiden muutamien kehittämishankkeitten rahoitusta ja saada väljyyttä budjetin puolelle tänne perusväylänpitoon. Oletteko valmis viemään Infra Oy:tä eteenpäin?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset kertoivat olevansa huolissaan myös siitä, että syömme lastemme lautasilta. Ehkä esimerkki oli liian abstrakti. En puhunut lapsilisistä, vaan puhuin velkaantumisesta, ja teidän esityksenne tästä kehyksestä velkaannuttaisi Suomen valtiota 400 miljoonaa nykyistä enemmän. Te olisitte valmiit ottamaan nykyistäkin enemmän velkaa. Tämä velka tulee joskus maksettavaksi — näiden esitystenne mukaan, mitä olette tehneet. Jos ette ole sitä itse laskeneet, niin voin kyllä tästä teille ihan kopionkin antaa.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Katajalle: Vielä kerran rautalangasta. Edustaja Turunen vei juuri tämän meidän laskelmamme, meidän esityksemme pääministerille, ja se varmaan menee myös valtiovarainministerin tietoon — ne laskelmat saa tarkastaa — ja se todistaa sen, että tämän kehyskauden aikana me velkaantuisimme vähemmän kuin hallituksen esityksen mukaan velkaantuisimme. Se siitä.

Minä kysyisin, yhtenä osana tätä kehystä on tämä valtion omaisuuden myynti, tuoreelta valtiovarainministeriltä: Te olitte, kuten minäkin, tuossa talon edessä joku päivä sitten, kun Altian ihmiset olivat täällä vetoamassa oman työpaikkansa puolesta. Korjatkaa, jos sanon väärin, jos lainaan teitä. Te sanoitte näin, että jollei työpaikkoja voida turvata, niin te suhtaudutte nihkeästi tähän Altian myyntiin. Miten se uusi omistaja, jos tämä Altia todellakin myydään, miten se voidaan sitouttaa näiden työpaikkojen säilyttämiseen? Mikä on se keino?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin olen erittäin tyytyväinen siitä, että valtatie 6:n rakentaminen välillä Lappeenranta—Taavetti käynnistyy vihdoinkin, ja sillä on myönteistä vaikutusta sekä Kaakkois-Suomen tieliikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen mutta myös koko Suomen talouden ja työllisyyden kehitykseen.

Olen kuitenkin samalla huolissani meidän Rajavartiolaitoksen ja poliisilaitoksen resurssien heikkenemisestä, sillä rajaturvallisuus ja -sujuvuus ovat myös tärkeä osa Suomen talouden kasvua ja kehitystä. Tältä osin tähän asiaan varmasti joudutaan vielä jatkossakin kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

Mutta, arvoisa valtiovarainministeri, lapsiperheisiin kohdistuneiden säästöjen yhteydessä sosialidemokraatit vaativat selvitystä siitä, kuinka kehysriihessä tehdyt leikkaukset vaikuttavat kokonaisuudessaan lapsiperheiden tilanteeseen. Kyse ei ole vain lapsilisästä, vaan kyse on myös asumisesta, verotuksesta ja muista. Kysyisinkin nyt teiltä: onko tätä selvitystä tehty ja mitkä ovat tämän selvityksen johtopäätökset?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kataja kokoomuksen ryhmäpuheessa sanoi, että kaikkia palkansaajia koskeva verotuksen keventäminen on hallituksen tavoitteena. Kysyisinkin nyt valtiovarainministeriltä, tuleeko verotuksen kevennys minihallitusneuvotteluissa tasa-arvoisena kaikille palkansaajille, koska Suomessa yleensä verotuksen kevennykset ovat menneet prosenttiperusteella, mutta ehkä nyt olisi jo tässä talouden tilanteessa aika ottaa euromääräiset palkankevennykset taikka veronpalautukset mieleen, jotta se olisi kaikille palkansaajille tosiaan tasainen ja auttaisi näitä pienituloisia ja ahdingossa eläviä.

Tietysti, kun puhutaan, että perussuomalaiset haluavat velalla hoitaa asioita, niin minusta tämä veronkevennyskin, mitä kokoomus ajaa, on tämmöistä etukäteen velanottoa. Kun valtiontalous on alijäämäinen, niin jos silloin annetaan veronkevennystä, niin se tilannehan pahenee ja velka kasvaa. Se on miten ajatellaan.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin huolestunut siitä, että pääministeripuolue kokoomusta ei näytä kiinnostavan talousasiat vaan pelkästään puheenjohtajakiertueet ja tällaiset, joten kysynkin, kun ilmeisesti kokoomuksen politiikkaa nimenomaan siellä tehdään eikä haluta hoitaa näitä valtion asioita täällä: Ministeri Stubb esitti verotusasteen laskemista 45 prosentista EU15-tasolle, 39,5 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että verotuloja saataisiin 12 miljardia vähemmän. Samalla hän esittää, että valtion menoja vähennettäisiin 15,5 miljardin edestä. Mitä mieltä, ministeri Rinne, olette näistä ulkomaankauppaministerin esityksistä?

Sampsa Kataja  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yleensä kai salin tapoihin kuuluu, että poissaolevia ei juuri siteerata eikä ainakaan heidän sanomistaan vääristellä. (Keskustan ryhmästä: Niitä on aika paljon!) Sen verran olen lukenut tuosta puheenjohtajaehdokas Stubbin lausumasta, että hän on nimenomaan puhunut siitä, mikä on ero bruttokansantuotteen ja esimerkiksi velkaantumisen tai julkisen sektorin osuuden välillä. Tässä on kaksi muuttujaa, on bruttokansantuote ja on julkisen sektorin osuus. Hän on nimenomaan painottanut sitä, aivan kuten valtiovarainministeri Rinne ja hallituspuolueet tässä keskustelussa ovat tuoneet esiin, että kasvun aikaansaaminen, työllisyyden parantaminen on aivan keskeistä tässä keskustelussa, ja se samalla vähentää myös tuota julkisen sektorin osuutta ja veroastetta.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän, että edustaja Katajan tehtävä ei ole helppo. Joukkonne on nyt hyvin harvalukuinen, ja täytyy sanoa, että ei tästä keskustelusta nyt aivan vielä pysty päättelemään, miten hallitus aikoo suhtautua uusien joukkojen voimin nyt sitten näihin kehyksiin, joista täällä tänään pitäisi puhua, katsoa kauemmas teidän suunnitelmaanne Suomen taloudesta seuraaviksi vuosiksi.

Valtiovarainministeri Rinne, teitä on kiitelty aivan syystä ansiokkaan yhteistyöhenkisestä puheenvuorosta. Siihen liittyen haluan esittää tarkentavan kysymyksen. Te puhuitte hyvin maltillisesti ja rakentavasti jopa yhteistyöstä näiden työllisyyden ja kasvun toimenpiteiden aikaansaamiseksi. Te olette varsin tuore tehtävässänne, mutta olette ehkä jo ehtinyt miettiä, mitä se yhteistyö konkreettisesti voisi olla.

Sitten haluaisin toisena kysymyksenä, arvoisa ministeri, teiltä tarkennuksen. Jos kuuntelin oikein, te ette nostanut aktiivisesti esiin tätä eläkekysymystä, eläkeneuvottelukysymystä, joka on nyt työmarkkinajärjestöjen sylissä. Jossain kohti totesitte, että on oikein, (Puhemies koputtaa) että se on vain heillä. Miten näette hallituksen roolin näissä tärkeissä neuvotteluissa?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä ei ole tilaa sille yleiselle veronkevennykselle. Sen sijaan täytyisi miettiä niitä mahdollisuuksia, mitä voisi olla lisätä käytettävissä olevia tuloja esimerkiksi pienituloisilla lapsiperheillä. Tämä voisi olla yksi linja, jota vietäisiin noissa minihallitusneuvotteluissa läpi. Toinen on se, että meillä nyt on todella se tilanne Suomessa, että meidät on noteerattu maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi, mutta toisaalta sitten taas sillä alueella, jolla me olemme parhaita eli innovaatioitten tuottajana, EU:n ohje on se, että me emme kykene saamaan näistä innovaatioista irti, niin kuin pääministerikin sanoi. Nyt pitäisi erityisesti löytää keinot siihen, miten tästä osaamisesta saadaan työpaikkoja. Täällä on siitä puhuttu, mutta siihen tarvitaan konkretiaa, siihen tarvitaan esityksiä (Puhemies koputtaa) ja siihen tarvitaan ohjelma.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja valtiovarainministeri Rinne, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Minusta tässä keskustelussa on tärkeintä nyt huomata se, että meidän pahin ongelma on se, että meillä on yli 300 000 työtöntä tässä Suomenmaassa tällä hetkellä (Markku Rossi: 400 000!) ja niitä tulee lisää koko ajan. Meidän täytyy löytää keinoja, joilla synnytetään uusia työpaikkoja ja sitä kautta saadaan myös talouskasvua aikaiseksi. Meillä maailmantalouden painopisteen muutoksen seurauksena — painopisteen muutos Aasian talouskasvuun — Euroopan talouskasvu tulee olemaan kohtuullisen hidasta pitkän aikaa nykyisten arvioitten mukaan. Jollakin tavalla meidän täytyy kyetä Suomessa nyt irrottautumaan tämmöisestä hitaan talouskasvun ajasta parempaan tulevaisuuteen.

Minä näen sillä tavalla, että tärkeitä ovat sekä lyhyen aikavälin toimet että pitemmän aikavälin toimet tässä suhteessa. Ne lyhyemmän aikavälin toimenpiteet liittyvät niitten sisäilmaongelmista kärsivien koulujen opettajien ja lasten työtilojen kuntoon laittamiseen, meidän julmetun korjausvelan korjaamiseen ja tämän alemmanasteisen tieverkon korjaamiseen sillä tavalla, että puun saaminen tuolta metsästä on mahdollista, kun nyt havusellun kysyntä näyttää olevan pitkän aikaa tästä eteenpäin kunnossa. Sitä kautta tavoitteena on se, että näiden kautta saataisiin syntymään uusia työpaikkoja Suomeen nopeasti.

Minulta kysyttiin äsken myöskin sitä, mistä rahat näihin nopean aikavälin toimenpiteisiin. Minä olen antanut nyt valmisteluohjeet ministeriöön siitä, että nyt kaivetaan kaikki nurkat kehyksen puitteissa ja sitten mietitään niitä keinoja, joilla voidaan kehyksen ulkopuolelta hakea ratkaisuvaihtoehtoja siihen, että saadaan sitä työtä syntymään.

Pitemmän aikavälin osalta me tarvitsemme viennin selkärangan vahvistamista, viennin selkärangan tai selän leventämistä. Meillä on 26—27 yhtiötä, jotka tuottavat tällä hetkellä 55 prosenttia meidän vientituloista, ja 55 prosenttia meidän viennistä menee Euroopan unionin alueelle. Reilu 10 prosenttia menee Venäjän alueelle, ja jokainen meistä tietää, mikä on tämän hetken tilanne siellä suunnassa. Tästä näkökulmasta me tarvitsemme jonkun näköisen harppauksen tuonne kasvaville markkinoille, jollakin tavalla vahvistusta siitä näkökulmasta, mitä Sitran Teppo Turkki omassa raportissaan Itä-Aasian tilanteesta kertoi ja suomalaisten mahdollisuuksista siellä. Jollakin tavalla täytyy löytää nyt semmoisia vaihtoehtoja, joilla päästään hyppäämään niille kasvaville markkinoille. Se tarkoittaa in-novaatiotoimintaa, tutkimusta, tuotekehitystä, osaamisen kehitystä, mutta se tarkoittaa myöskin sitä, että meidän täytyy meidän pk-sektorin yrityksiä kannustaa tuotteistamaan, markkinoimaan, kansainvälistymään oikealla tavalla. Se voi tarkoittaa sitä, että myöskin julkisen organisaation vahvistamista tässä suhteessa tarvitaan, jotta saadaan tämä homma käyntiin.

Ei minulla ole mitään hokkuspokkuskeinoja näitten asioitten rahoittamiseen. Meidän täytyy, niin kuin totesin, kaivaa nyt kehyksen puitteissa rahat tuolta eri lähteistä, ne ovat pieniä lähteitä varmaankin, ja myöskin sitten täytyy löytää niitä keinoja, joilla voidaan kehyksen ulkopuolelta niitä mahdollisuuksia käyttää hyväksi.

Nuorisotakuun osalta haluan todeta sen, että se on sinällään niillä paikkakunnilla, niillä alueilla, missä on olemassa tämmöiset hyvät verkostot ja hyvä yhteistyö eri viranomaisten välillä, toiminut kohtuudella hyvin, mutta ongelma on se, että meidän taloudellinen tilanne ja tämä työllisyystilanne on nykyisenkaltainen, että myös siellä on mahdotonta taikoa uusia työpaikkoja tuosta noin vain. Se vaatii kovaa työtä, se vaatii uudenlaista innovaatiota, uudenlaista luovuutta sillä tavalla, että nämä nuoret ihmiset saadaan töihin. Sinne pitää viedä paukkuja satsata ja synnyttää sitä kautta uuden työn mahdollisuutta.

Verojen osalta minä totean sen verran, tähän perintöveroon otan sen verran kantaa, että minun näkemykseni mukaan perintövero sinällään ei ole mikään ongelma. Se on päinvastoin verolajeista semmoinen, jolla on vähiten vaikutuksia talouskasvun näkökulmasta. Se on myöskin, jos ajattelee noin pitkällä aikavälillä oikeudenmukaisuutta, semmoinen vero, joka tässä suhteessa tasoittaa epäoikeudenmukaisuutta.

Minun mielestäni on tärkeätä tunnistaa kuitenkin tähän yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyviä ongelmia, ja lähtökohta on minun mielestäni se, että sinne täytyy löytää mahdollisuuksia, et-teivät meiltä häviä työpaikat sen takia, että uusi yrittäjä ei kykene tai halua jatkaa niillä edellytyksillä, mitkä nyt ovat olemassa, sitä työtä. Meillä tosin tällä hetkellä, jos on 500 miljoonaa se verokanta, mikä sieltä kerätään pois, 85 miljoonaa euroa viime vuoden tasolla huojennuksista kertyi helpotusta näihin sukupolvenvaihdostilanteisiin. Siellä on siis jo tällä hetkellä merkittävät alennukset, huojennukset niihin verokantoihin. Täytyy miettiä, liittyykö se maksuaikatauluun, joutuuko maksamaan liian nopeasti ikään kuin siihen sukupolvenvaihdokseen liittyvät verot, ja tätä kautta täytyy hakea niitä ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Tässä.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä Suomen Pankin selvityksessä sanotaan, että näitä rakenteellisia toimenpiteitä pitää jatkaa ja jos niiden toimeenpanoista syntyy epävarmuutta, niin luottamuksen rakentaminen vaatii tulevaisuudessa jo esitettyä suurempia toimenpiteitä. Näistä rakenneasioista tärkeimpiä ovat tietenkin eläkeuudistus ja sote. Ne jatkuvat tahoillaan. Mutta näitä rakenneuudistuksia oli myöskin kuntien tehtävien vähentäminen. Tässä on ristiriita nyt tämän hallituksen kehysehdotuksen ja tämän välillä, koska siellä nostetaan oppivelvollisuusikää, mikä tuo kunnille uusia tehtäviä. Samoiten tämä kotihoidon tuen jakamisen muutos tuo kuntien päivähoitoon uusia paineita. Eikö nämä voitaisi jättää nyt pois ja sillä tavalla keventää kuntien tehtäviä? Tällä säästetyllä rahalla voitaisiin perua vaikka ne lapsilisien leikkaukset, joita ymmärtääkseni olette myöskin tukenut.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen aikana on tehty erilaisia paketteja: rakennepaketteja, sotea, kuntauudistusta et cetera. Ja nyt minä ihmettelen sitä, että eikö ole ollut kykyä vai halua lukea sarakkeita oikein. Nyt esimerkiksi puhutaan hallinnon keventämisestä näissä yhteyksissä. Tämä nyt on aivan lillukanvarsi, jonka otan esimerkiksi, mutta kun nyt ajokortin antamista halutaan siirtää Trafille sen takia, että se maksaa niin paljon vähemmän, se on sata miestyövuotta vähemmän kuin tämänhetkisellä tavalla suoritettu asia, niin tästäkin laskelmasta oli unohtunut pois se, mitä maksaa se, minkä Trafi teettää ulkopuolella eli ostopalveluina. Oletteko valmis selvittämään sen, kuinka paljon näistä leikkauksista ja niin sanotuista säästöistä on pelkästään kauneussäästöjä, joissa ei ole otettu huomioon sitä, mitä ulkoistaminen on tullut maksamaan? Ulkoistaminen ei koskaan ole myöskään ilmaista.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esitin kaksi konkreettista kysymystä valtiovarainministeri Rinteelle: Oletteko valmis perumaan indeksileikkaukset? Oletteko valmis perumaan perusopetukseen kohdistuneet leikkaukset? Niihin on helppo vastata kyllä tai ei. Te olette suorasanaisena miehenä tunnettu.

Mutta, arvoisa puhemies, oikeisto tuntuu uudestaan ja uudestaan keksivän ikiliikkujan. Kun veroja alennetaan, niin valtiontalous paranee. Tällä logiikalla: kun kaikki verot poistetaan, niin valtiolla ei ole enää velkaa ollenkaan. Kyllä alkaa luu paistamaan nyt teidän talouspolitiikkanne takana. Ei siinä ole tarkoituskaan puolustaa tavallisia työssäkäyviä suomalaisia tai eläkeläisiä tai työttömiä. Teidän tavoitteenne on puolustaa niitä, joilla on paljon rahaa. Mikään ei tunnu riittävän. Nyt olette poistamassa jo perintöveronkin. Tietysti huomattavaa on se, että kun täällä puhutaan kehyksistä, niin lähes koko kokoomuksen ryhmä lähtee lipettiin. Täytyy sanoa, (Puhemies koputtaa) että kunniakkaasti sentään edustaja Kanerva (Eduskunnasta: Kataja!) — Kataja, anteeksi — yrittää puolustaa linjaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten tässä keskustelussa on käynyt ilmi, meillä on erittäin suuria ongelmia taloudessa ja viennissä. Kuitenkin samanaikaisesti tilannetta vaikeutetaan sillä, että satamissa lakkoillaan. Luullaanko satamissa todellakin, että AKT on tärkeämpi kuin bkt? Jos luullaan, niin se on ainakin väärä luulo.

Herra valtiovarainministeri, onnittelut minunkin puolestani valinnasta. Sanoitte, että uusia kasvupanostuksia tarvitaan, mutta että ne tulee tehdä kehysten puitteissa. Jos olen teitä oikein ymmärtänyt, niin silloin tähän teidän linjaukseenne on helppo yhtyä. Pidän todellakin tärkeänä sitä, että kehyksissä pysytään, ei vaaranneta luottamusta Suomen talouteen, ja pidän todellakin tärkeänä sitä, että viedään eteenpäin näitä rakenneuudistuksia, kuten täällä on todettu. Sote on nyt viiden puheenjohtajan sopima peruslinjauksiltaan, ja sitä on eteenpäin vietävä. Tätä ei ole nyt varaa sössiä.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilman muuta on selvää, että sotea on vietävä eteenpäin, mutta kyllä se on niin kuten valtiovarainministeri Rinne totesi, että työllisyys ja kasvu ratkaisevat Suomen tulevaisuuden. 1 prosentti työllisyysasteessa on 1,5 miljardia koko kansantaloudessa. Ja oli ilo kuulla muun muassa edustaja Katajan tuki tälle linjalle, jossa nimenomaan on kaksi tapaa: on joko leikkaukset tai bkt:n kasvattaminen. Nimenomaan kasvuun ja työllisyyteen satsaamalla voidaan suhteellinen velkaantuminen saattaa laskuun. Me voimme tehdä pitkän aikavälin ja lyhyen aikavälin asioita. Pitkällä aikavälillä varmasti näihin yksikkötyökustannuksiin, kilpailukykyyn, jota Satonen ja Eestilä painottivat, hallitus on saanut aikaan kaksi kokonaisratkaisua työmarkkinoille maltillisella linjalla, ei lupailemalla Sari Sairaanhoitajille tai ei tupoallergialla.

Toinen on osaaminen. Siihen pitää satsata myös näissä rakenteellisissa uudistuksissa katsomalla pitemmälle. Mutta on myös asioita, joita valtio, yhteiskunta ja kunnat voivat tehdä tässä ja nyt, (Puhemies koputtaa) ja ne ovat juuri niitä töitä, jotka tulevaisuudessa joka tapauksessa pitäisi tehdä. Kannattaisiko niitä tehdä nyt, valtiovarainministeri?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä se tuli nyt aika selvästi ilmi: pääministeri sanoi, että kehyksistä pidetään kiinni ja suurin piirtein mitään ei muuteta. Vaikka sairaus on pahentunut kaiken aikaa, lääkitystä pääministeri pitää edelleen täsmälleen samana, mihin hän on uskonut tähän saakkakin.

Arvoisa valtiovarainministeri! Teillä tuntuu olevan toinen tahti. Minun silmissäni ainakin pyöri aika isot lukemat ja numerot, kun puhuitte siitä, mitä kaikkea nyt elvytyksellä pitää hoitaa. Onnea ja menestystä tähän puuhaan, me tuemme teitä siinä. Te sanotte kuitenkin, että pitää pysyä kehyksen sisällä, onnea ja menestystä myöskin siihen.

Minun kysymykseni kuuluu teille: onko teillä valmiutta siihen, että te nyt sitoutuisitte sellaisiin pitkän tähtäyksen toimiin työurien parantamiseksi, työn tuottavuuden kohentamiseksi, yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi, yritysten välillisen verotuksen keventämiseksi, joihin nojautuen te voisitte nyt sitten ottaa vähän reilumman (Puhemies koputtaa) otteen ja pistää elvytystä sitten vähän isommalle kuin kenties hallituskumppaneiden kanssa muuten pääsisitte eteenpäin?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Synkkien uutisten ja alakuloisen ilmapiirin keskellä on kuitenkin toivon merkkejä. Sellaisiksi näen esimerkiksi nämä ministeri Rinteen puheenvuorot, sellaisia ovat tilauskannan vahvistuminen, kilpailukykytilanne, teollisuuden investoinnit ja korkein luottoluokitus. Kysynkin tähän viimeksi mainittuun liittyen, korkeimpaan luottoluokitukseen liittyen: ollaanko hallituksessa varauduttu konkreettisesti luottoluokituksen mahdolliseen alentumiseen, ja mikä sen käytännöllinen seuraus tulisi olemaan?

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Juristin puhetta oli mukava kuunnella, tervetuloa, ministeri Rinne (Jukka Gustafsson: Aika vähän siinä sitä kyllä oli, minun mielestäni!). Te asetitte ne raamit, ne juridiset raamit, sekä talouden raameihin että näihin EU-sitoumuksiin, ja olin todella iloinen, että mainitsitte myös ne sitoumukset, jotka Suomi on yhtenä EU:n jäsenenä tehnyt taloutensa huolehtimisesta. Tarkastusvaliokunta on tänään kuunnellut muun muassa komissiota niistä raameista, joihin Suomi on — ja Suomen sanaanhan voi luottaa — sitoutunut, ja siinä yhteydessä kyllä ne huolet, että niitä rakenneuudistuksia ei saada vietyä loppuun, nousivat erittäin hälyttävästi esiin. Ja siinä näkökulmassa se kuva, kun te kuvailitte trimmattua urheilijaa, joka kaatuu siihen, että hän säästää liikaa energiaa, Suomen kansanta-loudesta ei kyllä tarkastusvaliokunnan näkökulmasta ollut trimmattu urheilija. Se on yhä tuottavuuttaan alentava, monella tapaa rakenteissaan tuhlaava, sen takia huonompaa palvelua (Puhemies koputtaa) ja huonompaa kilpailukykyä aikaansaava. Voisitteko kertoa vielä näistä rakenneuudistustarpeista?

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus asetti ohjelmassaan ensimmäiseksi painopistealueekseen köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämisen. Hallitus leikkauksillaan vähentää menoja 3,8 miljardilla vuoden 2018 tavoitetasoon lähtötasosta 2012, ja suurin osa tuosta on leikkauksia muun muassa sosiaaliturvaan. Tämä hallitus jää historiaan sosiaaliturvan alasajon hallituksena. Kysymys: aikovatko sosialidemokraatit, ja te, herra ministeri, vaatia minihallitusneuvotteluissa sosiaaliturvan leikkausten hyvittämisestä pienituloisille?

Lars Erik Gästgivars /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos, ministeri Rinteelle, joka näyttää ymmärtävän, mitä perintöveron poistamisella tarkoitetaan. Se helpottaa sukupolvenvaihdoksessa, ja perijä säilyttää näin ollen työpaikkoja. Monissa, monissa pienissä työpaikoissa: ne myydään tai ne laitetaan pois. Jos tämä olisi mahdollista, silloin tämä asia olisi sillä tavalla, että meille jäisi aika paljon työpaikkoja. Tämä on se perintöveron poistaminen, mitä me tarkoitamme: eli työpaikkojen säilyminen.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä muun muassa perussuomalaisten ryhmäpuheessa on käsitelty sitä, käytetäänkö valtion myyntituloja velan lyhentämiseen vai kenties johonkin muuhun tarkoitukseen. Tämä kysymys tarvitsee korjausta. Nimittäin tarkistin aamulla asian, ja Suomen valtio ei lyhennä velkoja eurollakaan. Kaikki valtion tulot, niin verot kuin myyntitulot, menevät tarpeellisiksi katsottuihin menoihin. Velkaa ei lyhennetä, vaan sitä joudutaan ottamaan lisää. Onneksi Suomi on kolmen A:n velallinen. Siksi maksamme 100 miljardin euron velkakuormasta alle 2 miljardia euroa korkoja. Kun korkotaso aikanaan normalisoituu, on meillä melkoinen työ maksaa velan korot.

Velkaa ei siis lyhennetä, ei nyt eikä lähitulevaisuudessa. Voimme kaikessa rauhassa kasvattaa kasvu- ja työllisyyspaketteja, mutta tosiasia on, että se tehdään lisävelalla.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy heti ensimmäisenä kommentoida tuota edustaja Tuppuraisen puheenvuoroa. Muistelisin, että pääministeri sanoi, että tästä 1,9 miljardista 1,3 miljardia käytetään velkojen lyhentämiseen. Siitä on käsittääkseni hallituksen sisällä sopimus. Jos muistan oikein, prosenttijako oli suunnilleen luokkaa 60—40.

Valtiovarainministeri Rinne, te toitte erittäin hyvin esille sitä, että nyt tarvitaan työtä ja elvytystä ja uusia työpaikkoja. Toitte esille homekorjauksen ja alempiasteiset tiet ja muitakin ihan hyviä toimenpiteitä. Mutta sitten sanoitte, että rahoitus on pieni ongelma, niin että olette laittanut porukat pitkin ministeriön nurkkia etsimään rahaa. Minulla on vähän sellainen tunne, että tämä entinen valtiovarainministeri Urpilainen oli hyvin tarkka rahankäytöstä, niin että on vaikea uskoa, että sieltä löytyy mitään ylimääräistä raha-arkkua mistään valtiovarainministeriön nurkista, jotenka kyllä te joudutte hakemaan sen rahoituksen nykyisen kehyksen sisältä.

Sanoitte myös sitä, että täytyy arvioida kehyksissä tehtyjä ratkaisuja vielä. Mitkä nämä ratkaisut ovat, joita olette valmis arvioimaan? Ja kuinka te tulette itse henkilökohtaisesti edesauttamaan, että nämä tärkeät rakennepoliittiset päätökset saadaan tehtyä esimerkiksi työurien suhteen?

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimenpiteet kohdistuvat myös kuntasektorille ja heikentävät kuntataloutta vuonna 2015 nettomääräisesti noin 200 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2014. Suurimmat kuntataloutta heikentävät tekijät ovat valtionosuusleikkaus sekä pitkäaikaistyöttömien vastuun siirtäminen kunnille. Kunnilla on yli 500 tehtävää. Valtiovarainministeriö asetti marraskuussa 2011 työryhmän, jonka tehtävänä oli määrittää kuntien tehtävät ja niihin liittyvät uudistustarpeet sekä hallitusohjelman mukaisesti arvioida mahdollisuus vähentää kuntien velvoitteita. Työryhmän määräaika päättyi toukokuun lopussa tänä vuonna. Missä on työryhmän tulokset? En oleta, että te välttämättä pystytte vastaamaan tähän, mutta kun nyt pääministerikin poistui — hän olisi viimeisillä voimillaan voinut paremmin vastata tähän — (Naurua) tämä kysymys jää teille nyt.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu elvytyksestä, ja myös ministeri Rinne on puhunut sen asian puolesta, ja se on aivan oikea suunta. Tietysti, kun investoinneista puhutaan, liikenneverkko on meillä yhtenä, toisena korjausrakentaminen. Tätä kautta syntyy meille kyllä uusia työpaikkoja, ja sitä kautta meillä syntyy myös sitten verotuloja yhteiskuntaan.

Meillä on sitten myös tämä energiapolitiikka. Tässä kannattaa ennen kaikkea painottaa juuri kotimaista energiaa. Ajatellaan, että meillä on turvetta ja puuta, ja tämän verotuksen laskeminen vuoden 2012 tasolle tulee tuomaan maakuntiin ennen kaikkea alueellisesti niitä työpaikkoja, joita kipeästi tarvitaan.

Sitten myös ministeri Rinne oli tuossa Maaseudun Tulevaisuudessa ottanut esille sukupolvenvaihdosten kohdan. Haluaisin tietää, mitä toimenpiteitä Rinne meinaa tämän asian johdosta, koska on selvä, että ellei sukupolvenvaihdoksia tapahdu, niin siellä tuhansia työpaikkoja jää vaille, ja nyt tarvittaisiin nimenomaan niitä työpaikkoja.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Rinteelle ensinnä onnittelut vaativassa tehtävässä. Olen erittäin tyytyväinen ministerin avauksiin, kun puhutaan työstä. Sitähän me Suomessa nyt tarvitsemme. Me tarvitsemme uusia työpaikkoja. Tämä teidän havaintonne siitä, että 8 miljardia euroa me sijoitamme ulkomaisen energian ostamiseen — tämä on mitä mainioin keino tasapainottaa kauppataseen vajetta mutta myöskin luoda suomalaista työtä.

Minun kysymykseni ministerille kuuluukin: oletteko valmis tekemään niitä toimenpiteitä, joita keskustan vastalauseessa ehdotetaan nimenomaan tämän kotimaisen energian saamiseksi todelliseksi vaihtoehdoksi? Eli silloin pitää purkaa turpeen verotus ja sitten palauttaa takaisin ne puuenergian tuet, jotka viime vaalikaudella räätälöitiin. Tämä olisi konkreettinen toimenpide, jolla me saisimme kymmeniätuhansia työpaikkoja lähivuosien aikana ja juuri sitä työtä, jota ihan oikein omassa puheenvuorossanne jo korostitte. Kannustan teitä pitämään siitä kiinni, koska Kataisen hallituksen suurin ongelma on se, että leikataan, leikataan mutta kasvua ei ole luotu.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri ja edustaja Sasi erittäin vankasti puhuivat talouskehysten, budjettikehysten, pitämisestä, niiden täytyy pitää. Tietysti se on sillä tavalla, että hallituksen tärkeä tehtävä on toteuttaa tekemiään päätöksiä uskottavasti, säilyttää tällä tavalla luottamusta. Jos luottamus menee, sen jälkeen alkaa todellinen rankka elämä. Sitä pitää tietysti kaihtaa. Sotessahan tietysti myös omalta osaltaan mitataan se, mistä tämä hallitus, nyt muuttuva hallitus, on oikein tehty. Jos neuvotteluissa pidetään kiinni puheenjohtajien sopimuksesta, silloin syntyy jotakin. Jos ei pidetä, kaikki menee levälleen.

Ministeri Rinne, teidän puheessanne oli työllisyyden ja kasvun teeman pohjalta uusia sävyjä, mieltä lämmittäviä sellaisia. Energia-asia on jo käsitelty. Meiltä saa apua siihen, jos tarvitsee miettiä, miten mennään uudelle tielle.

Puhuitte uudesta kasvupaketista. Tämähän tarkoittaa sitä, että paine siirtyy nyt juhannusviikon neuvotteluihin tämän kasvupaketin tiimoilta. Minusta puhe minineuvotteluista ei ole enää oikea. Kyllä asioitten osalta (Puhemies koputtaa) on kysymys oikeista neuvotteluista eikä mistään minineuvotteluista. Siihen toivotamme onnea niin, että teidän sävynne, linjanne toteutuisivat.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On miellyttävä kuulla, että ministeri Rinteellä on varsin hyviä näkemyksiä — oikea mies paikallaan — muun muassa se, että kehyksen sisällä pysyminen on teille myöskin tärkeä asia. Mutta yhtä lailla myöskin tähän perintöveroon, nimenomaan yritysten sukupolvenvaihdostilanteissa, liittyvät avaukset ovat tervetulleita. Kuten olemme tänään kuulleet, ne ovat ihan välttämättömiä varmistaaksemme olemassa olevien työpaikkojen säilymisen. Se ei ole keneltäkään pois, kun se keskustelu käydään. Kannustan ministeriä osallistumaan siihen keskusteluun myöskin teoilla eikä pelkällä puhumisella.

Herra puhemies! Tuen ministeriä myöskin siinä, että pk-yritykset ovat se iso voimavara meillä myöskin tulevaisuudessa kuten ne koko 2000-luvun ovat olleet. Meillä on kuitenkin paljon tekemisiä, mitkä pk-yritysten sisällä heitä ohjaavat. Meillä on turhaa sääntelyä. Voitaisiin paikallissopimusta lisätä jossain määrin. Me tiedämme, että yt-laki on pk-yrityksille kovin tappavaa suhteessa uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Uuden työntekijän palkkaamiseen liittyvää kynnystä pitää madaltaa. Kannustan ministeriä näihin toimenpiteisiin.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Rinne, te olette käyttänyt ihan positiivisia ja ihan ponnekkaita puheenvuoroja. Se on hyvä ja tärkeää, me annamme sille kaiken tukemme. Tietysti vähän kysymme sitä, kuka niitä puheenvuoroja kuuntelee, ja sen me tietysti mittaamme tässä lähiviikkojen aikana. Ainakaan kokoomus ei täällä salissa tänään kovin aktiivisesti ole ollut teidän viestiänne, teidän puheenvuorojanne kuuntelemassa siitä, että linjan pitää muuttua, tämä nykyinen peli ei vetele, tarvitsemme lisää työpaikkoja.

Olette sanonut hyvin, että kehysriihipäätösten vaikutukset talouskasvuun ovat puutteellisia, tarvitaan uusia toimia ja politiikasta pitää tehdä oikeudenmukaisempaa, ja sille kaikelle me annamme erittäin voimakkaan tukemme. Nyt vain tarvittaisiin hieman konkretiaa. Olemme tehneet 28 esitystä, esitelleet niitä tänäänkin täällä salissa. Mitä niistä te aiotte toteuttaa lähiviikkojen aikana? Jäämme odottamaan sitä, perutaanko esimerkiksi uusia menoja lisääviä turhia toimia, kuten oppivelvollisuusiän nostaminen tai kotihoidon tuen kiintiöittäminen. Siihen toivoisimme vastauksenne. (Puhemies koputtaa) Toivomme, että lunastatte lupauksenne.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi painii valtavissa talous-, työttömyys- ja velkaongelmissa. On ihan selvää, että jos työttömyyttä ei saada alas, palveluja ei voida turvata eikä velkaantumista saada loppumaan.

Pääministeri Katainen mainosti täällä, että talouden kasvuun tarvitaan ehdottomasti satsaamista osaamiseen. Kimmo Sasi omassa puheenvuorossaan totesi, että koulutuksen laadusta ilman muuta pidetään kiinni. Kyllä kokoomuksen puheet ainakin, ja teot, ovat tavattomassa ristiriidassa. Nimittäin tällä kaudella hallitus tulee leikkaamaan sivistyksestä, koulutuksesta ja tutkimuksesta yli 2 miljardia euroa, ja, ministeri Rinne, tekin puhuitte siitä, että tarvitaan yritysten kansainvälisyyttä enemmän, tarvitaan tuotteistamisen osaamista, tarvitaan viennin ja myynnin osaamista. Kaikki tämä, josta nyt on leikattu näin valtavasti, kepittää juuri tätä aluetta. Mitä mieltä te olette, ministeri Rinne, näistä leikkauksista? Eivätkö ne ole melko kohtuuttomat yhdeltä sektorilta? (Mauri Pekkarinen: Rinne hoitaa!)

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sinänsä on hyvä, että valtiovarainministerin puheenvuoro oli hyvin yhteistyöhakuinen, ja siinä oli paljon sellaisia elementtejä, joita keskustan vastalauseessa on. Mutta sen ehkä suurin uutinen oli kuitenkin siinä, että nuo ensi viikolla alkavat hallitusneuvottelut eivät ole enää mitkään minineuvottelut, vaan kyse on miljardineuvotteluista. Sanoitte, että tuo 600 miljoonan euron kasvupaketti ei riitä, vaan tarvitaan toinen kasvupaketti, ja kun tiedämme, että tänä vuonna kehyksissä on vain 100 miljoonan euron verran liikkumavaraa, kuten valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja äsken totesi, niin jos halutaan kunnon kasvupaketti, se edellyttää, että siellä sitten leikataan jostain ja siirretään jostain rahaa toisaalle. Eli kyseessä ovat hyvin isot päätökset eivätkä mitkään vähäpätöiset.

Kysymys, johon emme ole täällä vielä saaneet vastausta, on se, minkälainen suhtautuminen teillä on näihin eläkeneuvotteluihin. Millaisiin toimiin hallitus ryhtyy, jos niissä ei työmarkkinajärjestöjen kesken päästä nopeasti ratkaisuun? Kaikki tutkimuslaitokset ovat esittäneet sitä, että pitää pystyä meidän tuota eläkeikää korottamaan, mutta ratkaisuja ei vain tässä rakenteellisessa uudistuksessa (Puhemies koputtaa) kuulu.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja Rinne, onnittelut valinnastanne ja myöskin tuosta äskeisestä puheestanne. Sen hyvinvointivaltiota koskeva osuus minua lämmitti, kun tiedämme, että itse asiassa Euroopan unionin maista ne maat, jotka noudattavat pohjoismaista hyvinvointijärjestelmää, ovat menestyneet kaikkein parhaiten taloudellisesti ja ovat myöskin kilpailukykyisimpiä. Mutta yksi ehdotus sillä tiellä, edustaja Arhinmäen kahden jo aiemmin esittämän lisäksi, minulla on.

Edellisen, tai tämän nyt vielä olemassa olevan, hallituksen sekstetti onnistui kehysneuvotteluissa ehkäpä jopa huomaamattaan tuhoamaan valmiiksi saadun lääkekorvausjärjestelmäuudistuksen, josta siis hallitusneuvotteluissa sovittiin, että pienituloisten ja paljon sairastavien lääkekorvauksia alennetaan ja sitten vähän paremmin toimeentulevien nostetaan. Nyt kuitenkin nuo ratkaisut, jotka siellä sovittiin, ovat johtamassa päinvastaiseen tilanteeseen. Pitäkää nyt huoli siitä, että näissä minihallitusneuvotteluissa tämä todella iso yhteiskunnallinen epäkohta korjataan.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli todella ilo kuulla, että uusi valtiovarainministeri piti tärkeänä sitä, että uutta kasvua ja uusi kasvupaketti täytyy luoda. Se on ihan oikea linja.

Suomi kehittyy kuitenkin vain koko voimallaan, siis koko maata kehittäen ja hyödyntäen koko maan resursseja, huolehtimalla muun muassa siitä, että osaaminen kehittyy ja että yrittämisen edellytyksistä kaikkialla maassa huolehditaan. Ei tämä maa kehity sillä, että kaikki keskitetään.

Keskittäminen on kuitenkin ollut tämän hallituksen politiikan oikein läpileikkaava suuri linja. Aluekehityksen voimavaroja on aivan systemaattisesti leikattu. Ministeri Rinne, miten nyt uutena valtiovarainministerinä suhtaudutte koko maan kehittämiseen?

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri Rinne puhui tosi hyvin työttömyydestä ja siitä, että tällainen ikävä kierre, jossa työttömien määrä menee pitkästi yli 300 000:n, saadaan katkaistua. Tässä oli lyhyen ja pitkän tähtäyksen suunnitelma, ja sanoitte, että tällä lyhyellä aikavälillä pitää puuttua ja parantaa korjausrakentamismahdollisuuksia, samoin kuin sitten pitää tähän liikenneverkkoon puuttua. Mutta minulle jäi epäselväksi, millä tavalla tämä nyt ihan oikeasti tapahtuu, että me saisimme paremman tiestön.

Meillä on Keski-Suomessa tulossa Metsä Groupin loistava investointi Äänekoskelle, ja siellä juuri kohtaamme tämän tiestöongelman. Se paikka on saaressa, jonne menee siltoja, ja kun ensi vuoden alusta rikkidirektiivi astuu voimaan ja sitä varten nostimme mittoja ja massoja, niin meidän tiestömme ei kerta kaikkiaan kestä. Esimerkiksi tuolla seudulla tarvittaisiin kiireellisesti varoja, että tiestö saataisiin kuntoon, jotta tämä investointi ei vaarantuisi sen takia. Se on erittäin innovatiivista toimintaa, mitä sinne on tulossa.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on pyrkinyt saamaan kasvua tukevia rakennemuutoksia, tulokset ovat kuitenkin valitettavasti heikkoja, ja tarvitaan nyt suunnanmuutosta. Te, arvoisa valtiovarainministeri Rinne, totesitte, että tarvitaan panoksia kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen.

Valitettavasti hallitus, jonka valtiovarainministerinä nyt toimitte, on toiminut osittain juuri päinvastoin, näitä tavoitteita vastaan. Nimittäin muun muassa edustuskulujen verovähennysoikeus on poistettu, ja tämän seurauksena yritysmyynti Lapin tunturikeskuksissa on suorastaan romahtanut paikoin.

Kun tiedämme, että olette ollut mukana muun muassa Levillä yritystoiminnassa, niin haluaisinkin kysyä, onko mielestänne tämä edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen oikea toimenpide tähän suhdannetilanteeseen ja jos ei ole, niin mitä aiotte tehdä sen palauttamiseksi.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ja myönnän vielä puheenvuorot edustajille Lindström, Turunen, Rossi, Tiilikainen, Sasi, Kataja, Paatero ja Lapintie, ja sen jälkeen ministerin vastaus. Seuraavaksi edustaja Turunen, olkaa hyvä.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän päivän debatti on ollut minulle henkilökohtaisesti siinä mielessä erikoinen, että olen joutunut viemään meidän laskelmat ja tämän kehysratkaisun pääministerille, ja tuossa nopeasti käytyäni ne läpi pääministeri ymmärsi sen, että meidän ratkaisussa ei velkaannuta enempää. Pääministeri vei sen sitten edustaja Katajalle, ja Kataja omassa puheenvuorossaan totesi nopeasti, että me velkaannumme puoli miljoonaa enemmän. Kävin selventämässä edustaja Katajalle sen, ja sitten Katajakin ymmärsi sen, että tosiaankin, mehän velkaannumme vähemmän. Siinä vaiheessa edustaja Kataja sanoi, että entäs ne velan korkokulut, ovatko ne täällä mukana. Mutta jos meillä on vähemmän velkaa, niin myöskin korkokulut ovat tietysti sitten pienemmät.

Täällä moni on nyt ministeri Rinteelle sanonut, että kehyksissä pitää pysyä, ja ministeri Rinne itse on antanut monta hyvää seikkaa, mitkä pitäisi toteuttaa. Tämän yhtälön saamiseksi toimimaan annan ministeri Rinteelle nyt hyvän vihjeen ja neuvon, että jos halutaan yhdistää se, että pysytään kehyksissä, (Puhemies koputtaa) ja haluatte toteuttaa ne asiat, mistä olette tänään täällä puhunut, niin tutustukaa perussuomalaisten kehyspakettiin, koska nämä yhdistyvät kaikki tässä.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikan uskottavuuden perusta ovat kehykset, ja jos niistä luovutaan, paljon menee samalla kertaa ja menee varmasti myöskin luottoluokitus. Se, että nyt joudutaan myymään jo valtion omaisuutta, jotta voidaan menoja rahoittaa, osoittaa oikeastaan aika hyvin sitä, missä tilanteessa Suomen valtiontalous valitettavasti on.

On ihan oikein, että vaaditaan lisää työpaikkoja, mutta silloin, kun näin vaatii, pitää kertoa myöskin keinot. Oikeastaan Suomen menestyminen tässä tilanteessa perustuu pelkästään siihen, että me saamme viennin käyntiin. Se on meidän akilleenkantapää, todellinen vaikeus. Ongelma on, että siinä tilanteessa, jos me haluamme edistää vientiä, pitää pitää huolta siitä, että yritysten kustannustaso on kilpailukykyinen. Se heikkeni laman jälkeen valitettavasti huonojen ratkaisujen johdosta. Nyt on tehty maltillinen palkkaratkaisu.

Mutta viime aikoina hallituksen politiikka on ollut semmoista, että levitetään rahaa sinne tänne pieniä summia ja saadaan hyvä omatunto sillä, kuvitellaan, että asiat ovat hyvin, kun paremminkin pitäisi harjoittaa sitä politiikkaa, mitä Ahon ja Lipposen hallitukset harjoittivat: (Puhemies koputtaa) alas kustannukset, mutta vähän tukea, mieluummin tuet kaiken kaikkiaan pois, ja tällä linjalla toivotan teille menestystä, ministeri Rinne.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Rinne kertoi täällä aivan oikein, että EU:ssa on orastavaa kasvua, mutta se jää ennusteiden mukaan hitaaksi. Valitettavasti Suomi on jäänyt osattomaksi tästä hitaastakin kasvusta, olemme valitettavasti siellä mutasarjaosastolla EU-maiden joukossa.

Konkreettisina toimina mainitsitte vastauksina kysymyksiimme tuon tiemäärärahojen noston, homekoulujen korjaukset. Nämä ovat tietysti työllisyyttä helpottavia ja lisääviä toimia, klassista elvytystä, mutta niillä ei vielä tämä rakenteellinen muutos tapahdu, ei tule sitä kasvusysäystä pysyvämpään kasvuun. Se vaatii yrittäjyyden edistämistä niin pienillä yrityksillä, joiden suhteen olemme lukuisia keinoja esittäneet, kuin sitten Kasvurahaston kautta, jolla yrityksiä pystytään nostamaan aivan uudelle tasolle, uusia yrityksiä vientimarkkinoille ja näin edelleen. Tuleeko (Puhemies koputtaa) tämänkaltaisia yrittäjyyttä edistäviä toimia?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Työpaikat ovat tärkeitä, ja on hyvä, että siitä puhutaan. Esitykset siitä, että saadaan lisää rahaa vaikka sinne tiekorjauksiin, homekoulujen korjauksiin ja vielä estetään pienituloisten tulojen pieneneminen sillä, että taataan ne indeksikorotukset, ja sillä tavalla saadaan vauhtia ja ihmiset pystyvät kuluttamaan ja saadaan lisää työpaikkoja: hyvä, jos näin tehdään.

Palaisin vielä tähän perintöverokeskusteluun. Toistakymmentä vuotta sitten käytettiin näitä ihan samoja argumentteja, kun haluttiin laittaa lapset eriarvoiseen asemaan, poistaa lakiosa ja sallia tämä suosiolahja. Silloin jo tutkittiin, että yrittäjien este ei ole perintövero, ei ole lasten tasa-arvoinen kohtelu lakiosalla, vaan se on sen jatkajan puuttuminen. Eli ei kannata nyt uudestaan tässä salissa esittää virheellistä tietoa, ties vaikka uusi valtiovarainministeri vielä uskoo näitä virheellisiä tietoja. Hän oli nyt tässä ihan oikeassa, (Puhemies koputtaa) että perintöveroa ei pidä poistaa, pitäkää siitä kiinni.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuosta perussuomalaisten varjokehyksestä todella puolen minuutin vilkaisulla havaitsin, että jo korkokuluilla ensimmäisen kolmen vuoden lisävelalla, joka perussuomalaisten budjetin mukaan tulisi, ajettaisiin pakkasen puolelle tuossa kehyskaudella.

Mutta todella on hyvä, että näissä minihallitusneuvotteluissakin kunnianhimon tasoa on nostettu. Edellisissä minihallitusneuvotteluissa olin mukana silloin, kun pääministeri Kiviniemen hallitusta rakennettiin. Niistä mieleen jäi lähinnä onnellisuusindeksi ja Säpin saaren villimuflonit. No, muflonit elävät yhä ja ovat varmasti onnellisia.

Mutta näistä kasvukannusteista ja tästä verorakenteesta: Kun vasemmistoliitossa ymmärrettiin ilmeisesti väärin, niin verorakenteen muutos ei tarkoita välttämättä veroasteen alentamista. Sekin on hyvä päämäärä, mutta esimerkiksi puheenjohtaja Arhinmäen vierustoveri edustaja Uotila on siinä verojaostossa kuullut, kuinka arvonlisäverouudistuksella, -remontilla, pystyttäisiin merkittävästi lisäämään suomalaista työllisyyttä. Samoin työn sivukulujen pienentäminen rahoittaisi käytännössä itse itsensä, ja on lukuisia muita verorakenteen uudistuksia, joihin (Puhemies koputtaa) toivoisin, että hallitus olisi valmis ei vain tässä hallitusneuvottelussa vaan loppukaudesta muutoinkin.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lintilä ehti lähteä, mutta ymmärtääkseni 1,3 miljardia ei mene velan maksuun, vaan otetaan sen verran vähemmän velkaa tässä kohtaa, kun myyntituloja käytetään, elikkä tämä tarkennuksena.

Edustaja Sipilä täällä kysyi rakenneuudistusten perään, ja kannustan edustaja Sipilää, kun parlamentaarista sotea valmistellaan: se on kuitenkin se suurin. Se on se, mihin tämä hallitus sitten sen loppuaikansa varmaan satsaa, jotta se menee eteenpäin, ja se on se suurin myöskin euromääräisesti, paljon suurempi kuin pienet eläkeratkaisut jossakin kohden.

Oppivelvollisuusiän korottaminen on varmaankin huomattavasti halvempi kuin se, että 4 000 nuorta joka vuosi jää ilman mitään paikkaa, ilman mitään tulevaisuudennäkymää. Se on myöskin kuntataloudessa huomattavasti suurempi kuin se 15 miljoonaa, joka nyt on päätetty suunnata kunnille siihen koulutuksen toteuttamiseen.

Ja perintöverosta vielä se, että Vanhasen mallilla perintöverokuviot torppaantuivat perustuslakiin.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Katajalle vielä tästä meidän vaihtoehdosta: me uskomme kyllä ihan vakaasti, että nämä niin sanotut dynaamiset vaikutukset tekevät sen, että tuo 16,6 miljoonaa, se summa, tulee olemaan suurempi, eli otamme vähemmän velkaa.

Tästä valtionyhtiöitten myymisestä kysyin valtiovarainministeri Rinteeltä kysymyksen. Ymmärrän sen, että kysymyksiä tulee paljon. Se jäi vastaamatta. Kysyisin vielä kantaa tähän Altian myyntiin ja ylipäätään siihen, oletteko ehtinyt miettiä, mitä voisi myydä kokonaan tai osin ja onko siellä Solidiumin salkussa sellaisia mahdollisuuksia, koska sieltähän voisi miettiä ihan aidosti jotain ratkaisuja. Minkälaisia linjanvetoja te aiotte tässä, vai oletteko ehtinyt tätä miettiä vielä?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei tämä keskustelu ole mennyt hukkaan. Minineuvotteluista tuli miljardineuvottelu. Tämä on iso uutinen koko suomalaisen kansantalouden ja tulevien kehysneuvottelujen kannalta. Arvoisa valtiovarainministeri Rinne, keskusta tukee teitä mielellään tässä. Minä pelkään kyllä, että kokoomuksen haukat ovat valmiina lyömään kyntensä kaikkiin noihin ajatuksiin aika lailla tiukkaan. Tällä hetkellä teidät on jätetty yksin sinne aitioon. Kokoomus on aika kasvoton tässä tilanteessa, melkein korvatonkin, mutta joka tapauksessa haluan sen todeta ja sanoa, että onhan tämä aika absurdi tilanne edelleenkin. Me teemme ikään kuin päätöstä eduskunnassa valtiontalouden kehyksistä tuleville vuosille ja loppujen lopuksi me emme tiedä, missä tasossa tullaan menemään. No, täytyy varmaan käydä juhannusjuhlat tässä välissä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä toivon, kun näitä verovinkkejä on myös heitetty, että henkilöautomallisten taksien verohuojennusasiaa harkitsette vielä tarkkaan. Se lyö nimittäin pienyrittäjiä korvalle.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Rinne, 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Valtiovarainministeri Antti Rinne

Arvoisa puhemies! Minä yritän purkaa tätä nyt vastaamalla yksittäisiin asioihin vähän tarkemmin.

Työuraneuvotteluihin liittyen ja eläkejärjestelmän neuvotteluihin liittyen minä totean, että ne isoimmat asiat, jotka siellä pitää ratkaista, tai isoimmat asiat, jotka ratkaisevat sen työtuntien määrän suomalaisessa yhteiskunnassa, joka oli se meidän ongelma, liittyvät siihen, onko meillä työpaikkoja. Jos meillä on työpaikkoja näin vähän kuin tällä hetkellä on, niin työtuntien määrä ei missään tapauksessa lähde kasvuun. (Mauri Pekkarinen: Aivan väärä lähestymistapa!) Jos meillä on semmoinen tilanne, että työelämässä ihmiset joutuvat sairaseläkkeelle — tällä hetkellä 250 000 ihmistä on työkyvyttömyyseläkkeellä — se johtuu siitä, että työstä eläkkeelle siirrytään sen takia, että työelämässä eivät ole asiat kohdallaan. Jos näitä asioita ei kyetä huolehtimaan, niin se on aivan turhaa. Siitä on olemassa selvityksiä muun muassa Palkansaajien tutkimuslaitoksessa, missä todetaan se, että 63 vuotta täyttäneitä haluaa pitää palveluksessaan 8 prosenttia työnantajista, 4 prosenttia haluaa palkata 63-vuotiaita jatkamaan työelämässä. Vuonna 2008 jäi 55-vuotiaita noin 4 500 työttömäksi, ja tämä joukko oli 2012 vuoden lopussa edelleen 62,5-prosenttisesti työtöntä, niin että meillä on ongelmia myöskin asenteissa siellä työelämän puolella. — Minun mielestäni on väärä lähestymistapa se, että pelkästään tuijotetaan eläkeikään, alimman eläkeiän tasoon.

Sitten minä totean, että tämä nyt käsitteillä oleva kehys pitää sisällään 600 miljoonaa euroa kasvupakettia. Siellä on muun muassa Finavian pääomittamista 200 miljoonaa euroa mukana, ja se on tuottamassa selkeästi vantaalaisille työpaikkoja tänne Etelä-Suomeen merkittävästi. (Mauri Pekkarinen: Me muutkin tarvitsemme!) — Olen täysin samaa mieltä, että joka puolelle Suomea.

Täällä kysyttiin, miten ministeri suhtautuu siihen, että koko Suomi on asuttu. Haluan, että koko Suomi on asuttu ja hyvinvoiva joka puolella. Se edellyttää meiltä kaikilta toimenpiteitä.

Perintöveron osalta nyt haluan selkeästi sanoa sen, että minä en ole ilmoittanut, että minä olen perintöveron poistamisen kannalla, enkä ole ilmoittanut sitä, että perintövero on se oikea väylä ratkaista tätä sukupolvenvaihdostilannetta. Minä haluan, että se selvitetään ja löydetään sinne semmoiset ratkaisut, joilla sukupolvenvaihdostilanteessa ei synny tilannetta, jossa se sukupolvenvaihdos jää toteuttamatta sen takia, että se on jollakin tavalla liian vaikeata toteuttaa, liian kallista ja mahdottomaksi sitä kautta tulee. Minä en osaa sanoa, mikä on se oikea tapa tätä asiaa hoitaa tästä eteenpäin.

Rakennepaketin osalta totean sen, että tällä hetkellä on noin 350 miljoonaa euroa kasassa siitä. Siellä on oikeastaan kaikilla muilla osa-alueilla selkeästi edistytty sen rakennepaketin toteuttamisessa paitsi tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Se edellyttää sitä, että saadaan tämä sote-ratkaisu tehtyä, mutta siellä myöskin täytyy nyt tehdä niitä ratkaisuja ja miettiä ne. Minä tulen pitämään huolen valtiovarainministeriön ja muitten ministeriöiden välillä neuvotteluissa siitä, että se rakennepaketti toteutuu tavalla tai toisella — niin kuin se on suunniteltu toteutettavaksi. (Tuija Brax: Hyvä, tämä on tosi tärkeä viesti!)

Puhemies! Totean vielä sen verran, että minun mielestäni on vähän niin kuin yksinkertaistamista se, että ikään kuin väitetään, että tämä hallitus on aiheuttanut nämä ongelmat, mitkä tässä tällä hetkellä ovat. Meillä on oikeasti tilanne se, että taloudellinen painopiste kiinalaisten päätöksen myötä siirtyi tuonne Aasiaan ja se johti käytännössä siihen, että Euroopan hitaan talouskasvun tilanne vahvistui. Me olemme myöskin omassa rakennemuutoksessa paperiteollisuuden näkökulmasta ja Nokian näkökulmasta nyt näitten vuosien aikana olleet 2000-luvulla. Siihen liittyy myös suhdannetilanne ja finanssikriisi, Yhdysvalloista lähtenyt finanssikriisi, ja sen myötä reaalitalouden kriisi, joka on näitä meidän elementtejä tässä yhteiskunnassa vahvistanut. Ei näitä voi tämän hallituksen syyksi laittaa. Nämä ovat ulkoa tulevia ja meidän rakenteellisia muutoksia. Tästä näkökulmasta minusta on oikeasti tunnustettava se, että tämä hallitus on tehnyt kaiken sen, mitä tähän tilanteeseen on voitu tehdä, monessa suhteessa. Nyt on aika muuttaa pikkusen reseptiä ja lähteä hakemaan talouskasvua ja työllisyyden kasvua ja työpaikkojen luomista. Sen minä toivon näkyvän sitten näitten minihallitusneuvotteluiden jälkeen.

Nythän puhutaan tästä kehyksestä. Täällä jotkut ovat nostaneet esille sen, että ikään kuin näissä minihallitusneuvotteluissa kehysratkaisu jollakin tavalla muuttuisi niin, että tämä käsittely olisi perusteeton käsittely. Minun mielestäni ei näin tule tapahtumaan. Me tulemme pitämään kehyksestä kiinni niissä neuvotteluissa, mutta haemme myöskin vaihtoehtoa, jolla saadaan talouskasvua ja työllisyyttä tuettua. — Kiitoksia. (Sari Sarkomaa: Oikein hyvä!)

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen budjettikehyspäätös ja jatkuvasti yhä alemmas ja alemmas korjattavat talousluvut osoittavat, että sitoutuminen Euroopan unionin talouskuripolitiikkaan ei ole tarjonnut ulospääsyä nykyisestä kriisistä, vaan Suomenkin taloudellinen tila on syvenevä lama. Hallituksen politiikka on epäonnistunut, ja näyttää siltä, että työllisyys edelleen heikkenee ja suuria yt-neuvotteluja ja irtisanomisuutisia on lähes viikoittain ja nyt enenevästi myös palvelualoilla.

Kehyksen raamit, uudet budjettisäästöt ja veronkorotukset painavat kulutuskysyntää alas ja ovat omiaan lisäämään työttömyyttä. Myös kuntien valtionosuuksien leikkaukset ovat johtamassa kunnissa laajoihin lomautuksiin, ja monissa suurissa kaupungeissa valmistellaan jo satojen työntekijöiden irtisanomisia, ja kuten tiedämme, vaikutukset kuntien osalta myös kertautuvat.

Pitkäaikaistyöttömyyden ja nuorisotyöttömyyden mittasuhteet ovat kasvamassa vuosikymmenien yli ulottuvaksi sosiaaliseksi ongelmaksi 1990-luvun laman tapaan. Siis tältäkään osin hallitus ei ole ottanut oppia menneiltä vuosikymmeniltä, vaan leikkaa työvoimapolitiikan rahoitusta 55 miljoonalla sen lisäksi, että vuosi vuodelta työllistämisvaroja oli jätetty käyttämättä satoja miljoonia: 95 miljoonaa vuonna 2012 ja viime vuonna yli 200 miljoonaa euroa. Talouskurin maksumiehistä ja -naisista ei ole epäselvyyttä. Etelä-Euroopan kriisimaiden tapaan sisäisen devalvaation politiikassa valuutan sijasta joustaa työvoima reaaliansioiden alennusten ja massatyöttömyyden muodossa ja sosiaaliturvan varassa elävät kulutusverojen kiristysten ja etuuksien indeksijäädytysten ja leikkausten seurauksena.

Puhemies! Ammattiyhdistysliike taivutettiin palkansaajien reaalipalkkoja alentaviin tuloratkaisuihin molempien vasemmistopuolueiden myötäjäislahjana valtapuolue kokoomukselle. Yhdessä yhteisöveron yli miljardialennuksen kanssa palkkojen leikkaus on suorastaan Euroopan ennätys ay-liikkeen alistamisessa toteuttamaan jäsentensä etuja ja julkista veropohjaa vahingoittavaa politiikkaa. Eipä ole ihme, että koko vasemmiston gallupkannatus yhteensä on jo vähemmän kuin kokoomuksen yksin. Kyllä kansa tietää. Hedelmistään puu tunnetaan.

Kolme vuotta on Säätytalon hallitusneuvottelujen euforisista hetkistä, kun Kataisen—Urpilaisen-hallitusta synnytettiin. Vuodet ovat vierineet ja hurmos on haihtunut. Säätytalon portaikossa otetusta hallituksen luokkakuvasta saa hakemalla hakea alkuperäisiä isänmaan asiaan sitoutuneita vastuunkantajia. Hallituksen ohjelmakin siirtynee nyt minineuvottelujen myötä lopullisesti Kansanrunousarkistoon.

Herra puhemies! Hallituksen ajama lapsilisien 110 miljoonan euron leikkaus ja indeksikorotuksen jäädytys lisää edelleen lapsiköyhyyttä. Muun sosiaaliturvan kattava indeksileikkaus arvioidaan runsaaksi 152 miljoonaksi euroksi. Siinä ovat maksajia kaikki kansaneläke- ja työeläkesidonnaisia etuuksia saavat, mutta erilaisiin indekseihin sidottuja sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja jäädytykset ja leikkaukset eivät koske. Kehyspäätöksen mukaan näitä maksuja korotetaan. Indeksijäädytykset ja -leikkaukset tarkoittavat sosiaaliturvan reaalitason pysyvää alentamista, enkä ole yhdenkään hallituspuolueista havainnut vaativan leikkausten myöhempää hyvittämistä. Olettaisin kuitenkin, että sosialidemokraattinen puolue työväenpuolueena esittäisi tämän vaatimuksen tulevissa neuvotteluissa.

Muita suursäästöjä ovat sairausvakuutuksen yli 50 miljoonan euron lisäleikkaukset. Sairausvakuutuksen korvauksiin on jo tehty 150 miljoonan euron leikkaukset, ja nyt lisäleikkaukset kurittavat ikääntyneitä ja sairaita yli 200 miljoonalla eurolla.

Puhemies! Kehyspäätöksen kokonaisuus lisää kansalaisten eriarvoisuutta, lisää köyhyyttä, lisää pienituloisten työttömien, eläkeläisten ja sairaiden arkista ahdinkoa. Mutta meitä vasenryhmässä mitkään näistä huonoista uutisista eivät yllätä. Tämä kaikki oli luettavissa jo Säätytalolla kiertäneistä leikkauslistoista ja hallitusohjelman liitteistä. (Puhemies koputtaa) Uusliberalistisen talouskurin politiikka on tuomittu laajasti eurooppalaisessa vasemmistossa.

Suomessa vasemmistoliiton kolmevuotinen hallitustaival on vahvistanut vanhan sanonnan herrojen kanssa marjaan menemisen seurauksista. Siinä kyydissä vaihtuu helposti niin marjojen kuin roppostenkin omistaja. Näin on käynyt, eikä apua ole.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Muistutetaan, että nyt koko tämä loppukevät ollaan korkeintaan 5 minuutin puheenvuoroissa, ei pelkästään tässä keskustelussa.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Kokoomus on Suomen suurin palkansaajapuolue, ja meidän politiikkamme keskeinen tavoite on se, että Suomeen saadaan lisää työpaikkoja ja yrityksiä. Mielestämme hyvän työelämän pitää olla joka naisen ja joka miehen oikeus.

On todella vakava paikka, että talouden kasvu ja työllisyys ovat jääneet ennakoitua heikommiksi, ja siksi hallitusohjelmassa esitettyjä hallitusohjelmatavoitteita ei ole saavutettu. Olen valtiovarainvaliokunnan jäsen, ja tämä huoli on vahvasti kirjattu valtiovarainvaliokunnan mietintöön, joka on nyt tämän keskustelun pohjana. Julkisen talouden velka nousee yli 60 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon, ja valtionvelka kasvaa jo 100 miljardiin euroon vuonna 2015. Erityisesti mietinnössä kiinnitetään huolta valtionvelan nopeaan kasvuun. Me muistamme, että vielä vuonna 2008 valtionvelka oli noin 56 miljardia euroa. Velkaantuminen on käännettävä laskuun ja on varmistettava näin hyvinvointiyhteiskuntamme perusta. Tämä on tehtävä ennen kaikkea kansallisista syistä kansalaistemme takia, lasten ja lastenlapsiemme takia, mutta myös EU:n sitoumusten täyttämiseksi ja luottoluokituksen turvaamiseksi. Se on tärkeää tavalliselle asuntovelalliselle suomalaiselle.

Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvät lisäsopeuttamistoimenpiteet ovat täysin välttämättömiä, mutta selvää on, että Suomi ei pelastu vain leikkaamalla ja veroja kiristämällä, vaan painopisteen pitää olla kasvun edellytysten luomisessa, siinä työssä, millä luodaan edellytyksiä uusille työpaikoille ja yrittäjyydelle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää pienten yritysten ja erityisesti kasvuyritysten toimintaedellytyksiin ja elinkeinoelämän kilpailukykyyn.

Valtiovarainvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota siihen, että hallituksen rakennepoliittinen ohjelma on edennyt hitaasti. Se on tosiasia, siinä pitää kiriä, ja olin ilahtunut, että uusi valtiovarainministeri lupasi, että tuo ohjelma viedään käytäntöön nopeasti ja ripeästi. Sitä todellakin varmasti täällä eduskunnassa odotamme, on kyseessä sitten hallitus- tai oppositiopuolueen edustaja.

Teimme lausuman, jolla kiirehdimme rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa, mutta teimme myöskin lausuman, joka liittyy hyvin tiiviisti täällä käytyyn keskusteluun. Lausumassa edellytämme, että hallitus arvioisi mahdollisuutta taloutta ja työllisyyttä edistäviin lisätoimiin, mutta korostamme, että nuo toimet on tehtävä määrärahakehyksen puitteissa — eli ei lisävelkaantumista, ei lisäelvytystä. Mutta aivan selvää on, että koko ajan hallituksen täytyy miettiä, ovat sitten edessä minihallitusneuvottelut tai budjettivalmistelut, aivan keskeistä on miettiä, miten vähemmällä saadaan enemmän, miten voimavaroja, miten rakenteita voidaan muuttaa niin, että talous kasvaisi, kilpailukykymme olisi parempi, enemmän olisi osaamista ja Suomeen todellakin syntyisi työpaikkoja.

Aivan erityinen huoli mietinnössä on suomalaisesta koulutuksesta ja osaamisesta. Me olemme kirjanneet sen tosiasian, että meidän menestyksemme perustuu vain osaamiseen ja koulutukseen. Mutta tosiasia on se, että koulutukseen kohdistuvat leikkaukset, tehdyt leikkaukset ja suunnitellut leikkaukset, ovat suuria. Niiden vaikutusten arviointi oli kovin vaikeaa, vaikka sivistys- ja tiedejaostossa niitä arvioitiin asiantuntijoiden voimin ja pitkään keskustellen, samoin myös valtiovarainvaliokunnassa.

Erityisesti kannamme huolta siitä, kiinnitämme huomiota siihen, että opettajien kelpoisuusvaatimuksia ollaan väljentämässä ja kehyksessä on 42 miljoonaa euroa laskettu tähän toimeen. Kyllä tässä sanoisin, että opettajat ovat korkeasti koulutettuja. Siksi meillä opetuksen laatu on hyvää, ja tuo on vaarallinen tie, jos me lähdemme opetuksesta leikkaamaan.

Me teimmekin lausuman, jossa edellytämme, että hallitus arvioi koulutuspoliittisten uudistusten vaikutukset perusteellisesti ennen kuin hallitus antaa esityksiä tai tekee muita päätöksiä, ja tarvittaessa on oltava valmiutta luopua suunnitelluista uudistuksista tai muuttaa niiden sisältöä, mikäli niillä arvioidaan olevan merkittäviä haittavaikutuksia koulutuksen laatuun. Ja ihan samaan hengenvetoon voi sanoa, että tähän joukkoon kuuluu kyllä se lausunnolla oleva oppivelvollisuuden venyttämisesitys. Se on todella haitallinen lukiokoulutuksen laadulle ja niille nuorille, jotka erityistä tukea ja apua haluavat.

Arvoisa puhemies! Mainiosti uusi valtiovarainministeri täällä totesi, että sote-uudistuksen on onnistuttava, ja me valtiovarainvaliokunnassa edellytämme ja muistutamme, että sen taloudelliset vaikutukset on tarkkaan arvioitava ennen kuin lakiesitys tuodaan eduskuntaan, ja myöskin edellytämme, että laitatte hallituksessa toimeen sellaiset lakiesitykset tänne eduskuntaan, että saamme Suomeen terveydenhuollon laaturekisterit ja tiedämme, mitä julkisten palveluiden tuottaminen maksaa. Näistä on lausuma jo viime mietinnössä, ja toivon, että valtiovarainministeri henkilökohtaisesti katsoo, että nämä lausumat laitetaan toimeen hallituksessa.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Talousarviokehyksistä on tullut tehokas väline sekä julkisen talouden rakenteen ohjaamisessa että suhdanteita tasaavassa finanssipolitiikassa. Välineen tehosta kertoo se, että varsinaiset, vuosittain tehtävät budjettiratkaisut on jo lähtökohtaisesti sovittu kehyksiin. Poikkeaminen kehyksen linjasta on aina pitänyt perustella huolellisesti. Tästä syystä nyt kehyksestä keskusteltaessa on paikallaan evästää hallitusta, kun se valmistelee ensi syksyllä annettavaa varsinaista budjettiesitystä ja kuluvana vuonna annettavia lisäbudjetteja.

Suomi potee keskeistä vientimarkkinoidemme heikon kehityksen aiheuttamaa taantumaa jo kolmatta vuotta. Tauti ei ole niin vakava, että olisimme kriisitilassa. Tauti muistuttaa pikemminkin kroonista aliravitsemusta, hidasta riutumista. Kasvuprosentti on nollassa tai hiukan sen alapuolella. Inflaatio hidastuu ja lähestyy uhkaavasti deflaation rajaa.

Hallituksen harjoittama talouspolitiikka on ollut tilanteeseen sovitettua. Finanssipolitiikka ei ole ollut kireää. Kehysjärjestelmän mahdollistama malli, jossa kehyksen ulkopuolisten menojen muutokset ovat toimineet suhdanteita tasaavina automaattisina vakauttajina, on mahdollistanut hallitun velanoton. Suomi ei ole kuulunut talouskurimaihin, ja hyvä niin.

Arvoisa puhemies! Riutumisen taudista on päästävä eroon. Tuore valtiovarainministeri on nostanut esille kasvun ja työllisyyden ensisijaisuuden. Linjaus on aivan oikea. Vielä parempaa, se on myös toteutettavissa. Kasvuun voidaan panostaa vaarantamatta pitkän tähtäyksen vakaustavoitteita.

Kasvua voidaan kestävästi tukea panostamalla ennen kaikkea investointeihin. Julkisen vallan vastuulla olevan liikenneverkon rakentaminen ja kunnossapito nousevat tässä suhteessa ensiarvoisen tärkeiksi. Hallituksen vuonna 2012 antamassa ja eduskunnan hyväksymässä liikennepoliittisessa selonteossa on perusaineisto niille investoinneille, joiden kannattavuusarviot ovat valmiina. Viime kevään kehyspäätöksissä tehtyä sadan miljoonan euron leikkausta on aiheellista tarkastella uudestaan. Esimerkiksi valtatie 22:n kehittämishanke on toteuttamista vaille valmis, jos sen rahoitus turvataan.

Liikennepoliittisen selonteon ohella kehittämistä löytyy etenkin rataverkosta. Jotta Metsä Groupin suurinvestointi Äänekoskelle saadaan varmistettua, on syytä parantaa puuhuollolle välttämätöntä Äänekosken ja Haapajärven välistä rataosuutta. Pohjanmaan radan parantamistarve Oulun ja Seinäjoen välillä on puolestaan tullut ihan henkilökohtaisestikin todettua. Viime keväänä routavauriot pakottivat hidastamaan junan kulkua yli tunnilla tällä osuudella.

Arvoisa puhemies! Panostaminen julkisiin investointeihin vaatii kylmäpäisyyttä. On osattava tehdä kannattavuusarvioita. On uskallettava ottaa riskejä hankkeiden käynnistämiseksi, tarvittaessa vaikka velkarahalla. Investointien tärkeyden korostaminen ei saa kuitenkaan merkitä sydämen kylmyyttä. On muistettava, että julkisella vallalla on vastuuta ihmisten hyvinvoinnista. Leikkaukset eivät saa ajaa ahdinkoon perheitä eivätkä elämäntyötään tehneitä ikäihmisiä. Lasten hyvinvointi on sekin investointi tulevaisuuteen. Ikäihmisten asioista huolehtiminen on sekin osa vakautta. Se antaa meille kaikille vahvan sitoumuksen siitä, että meistä pidetään huolta silloinkin, kun emme itse siihen enää pysty.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyn pohjana oleva valtiontalouden kehys on valtiovarainvaliokunnassa ollut kolmen kuukauden ajan käsittelyssä, ja sinä aikana erilaisten talouden ennusteiden osalta valitettavasti talouden kasvu ei ole parantunut vaan on mennyt huonompaan suuntaan.

Tämä paketti sisältää myöskin kasvu- ja työllisyyspaketin, johonka käsittelyn aikana keskustan valiokuntaryhmä on yrittänyt saada aikaan parempia tehotoimia, joilla kasvua ja työllisyyttä olisi voitu saada paremmin aikaan. Tässä kuitenkaan emme onnistuneet, ja sen johdosta jo aiemmin edustaja Rossi esitti, että käsittelyn pohjaksi otettaisiin vastalause numero 2. Kannatan tätä esitystä.

Täällä tämän keskustelun aikana oikeastaan nousi esiin orastavaa toiveikkuutta siitä, että kun tullaan käymään nämä seuraavan hallituksen muodostamisneuvottelut, niin samassa yhteydessä tätä pakettia voidaan tarkastella uudella tavalla sekä investointien, työllisyyden että kasvun osalta, ja tikun nokkaan nousi oikeastaan perustienpito, kotimainen energia, jolla korvattaisiin ulkoa tuotavaa energiaa, ja muita sellaisia toimia, joilla tuontia voitaisiin korvata kotimaisella tuotannolla ja työllä.

Ensinnä tähän energiaan. Toivoisin, että lähtökohtana tähän ajatteluun otettaisiin uusi näkökulma niin, että ei pelkästään tarkasteltaisi sen yhden lämpölaitoksen, yhden teollisuuslaitoksen tai yhden tuottajan näkökulmasta, vaan lähtökohta olisi koko se klusteri, koko aluetalous, oikeastaan koko kansantalous. Ne menetykset edullisuudessa, mitä esimerkiksi kivihiilen korvaaminen sille lämpölaitokselle tai lauhdelaitokselle aikaansaa, ovat minimaalisen pieniä sen rinnalla, kun syntyy vaihtoehtona se kotimainen, jossa arvoketju on monipolvinen, jossa työtä ihmisille syntyy siellä korjuupäässä, kuljetuksessa, joka vahvistaa tutkimusta, kehitystoimintaa ja samalla ylläpitää suomalaisen luonnon ja erityisesti metsien hyvää terveydentilaa.

Siksi myös tälle panostukselle on laskettava senkaltainen hinta, että se tuo verotuloja, luo uusia työpaikkoja, luo ennustettavuutta pitkälle tulevaisuuteen sekä varmistaa myös sen, että metsämme voivat järeytyä. Sen seurauksena myös sahateollisuus ja mekaaninen metsäteollisuus voivat olla varmoja siitä, että niillä on käytössä puuta.

Toinen asia, johonka haluan kiinnittää huomiota on se, että voi olla, että näiden päätösten seurauksena syntyy tilanne, jossa kunnat joutuvat nostamaan sekä palvelumaksuja että veroprosenttia, minkä seurauksena kotimarkkinat saavat jonkinlaisen sokin ja mikä vaikuttaa siihen, että kasvu ei jatku — sehän on varmistanut tämän matalan kasvun ylläpitämisen tähän asti — siihenkin pitää varautua. Toivon, että erityisesti lapsilisien leikkausta harkittaisiin uudelleen ja että se kompensoitaisiin, niin kuin aiemmin olemme esittäneet, perumalla tämä oppivelvollisuusiän nosto ja ottamalla käyttöön nykyistäkin ankarampi tupakkivero, jotta voisimme varmistaa sen, että lapsiperheillä jatkossakin olisi luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen ja ettei ainakaan tällä asialla perheiden perustamiseen ja lapsien lukumäärään olla vaikuttamassa millään tavalla.

Toivon valtiovarainministeri Rinteelle menestystä ja voimia näissä neuvotteluissa, joissa toivottavasti saadaan aikaan asioita, jotka mahdollistavat sen, että uusia työpaikkoja syntyy ja olemassa olevia voidaan puolustaa ja että myös kotimaisen energian asemaa voidaan vahvistaa ja että perhepoliittiset päätökset ovat senkaltaisia, että ne kannustavat perheiden perustamiseen, ja erityisesti, että tulevaisuudessakin on terveitä kansalaisia kaiken ikäisiä. — Kiitoksia.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin: onnea ja menestystä viisaassa ratkaisussa uudelle ministeri Rinteelle. On hienoa, että kuulemme sosialidemokraattisen puolueen osalta sellaisia kaikuja, joita näin ay-liikkeen tiimoilta eduskuntaan noussut kansanedustaja tahtookin kuulla. Puheenvuoronne ovat olleet rohkaisevia, ja toivon, että hallitusneuvotteluissa — ei minihallitusneuvotteluissa — teitä myös kuunnellaan ja koko hallitus uskoo siihen, kuinka te asioita näette.

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmista vuosille 2015—2018 on kuitenkin murheellisten laulujen maa. Kaikki tiedämme, missä taloudellisessa tilanteessa Suomi tällä hetkellä on. Ne positiiviset uutiset, joita olemme viime päivinä lukeneet tilauskantojen vahvasta noususta ja siitä, että olemme EU-maiden kärkeä kilpailukykyarvioinneissa, antavat jonkinnäköisen pienen valon siihen pimeään kammariin, jossa tällä hetkellä vaellamme.

Me tarvitsemme työtä, ja työtä tulee vain työpaikkojen toimesta. On selvää, että suunnitelmassa, mitä täällä käsittelemme, on unohdettu vähävaraiset, ja sitä kautta myös tukehdutamme kotimarkkinoita. Leikkaukset, joita nyt esitetään, kohdentuvat nimenomaan juuri sisämarkkinoiden palveluja tuottaville yrittäjille, mikä tarkoittaa samalla sitä, että valtiontalous ei kehity, kun kulutusta ei sisämarkkinoilla ole. Leikkausten linja on tuhon tie. Me tarvitsemme valtiovarainministerin mukaisia investointeja nyt ja heti ja tässä.

Meidän on pakko ymmärtää se, että vain investoimalla voimme menestyä niin, että korjausvelkamme ei teiden osalta, ei homekoulujen eikä muidenkaan osalta kasva järjettömän suureksi, jolloin me olemme vieläkin tuskallisemmassa tilanteessa. Rahaa on nyt käytettävä, ei elvytyksen nimissä, vaan talouden moottorin ylläpitämiseksi.

Me tarvitsemme uuden kasvupaketin. Sen pitää olla innostava ja kehittyvä. Meidän on pakko todeta se tosiasia, että me olemme innovaatioiden aarrearkku EU-alueella. Meidän pitää mahdollistaa, että startup-yritysten kasvu voi toteutua, ja siihen me tarvitsemme valtiovaltaa mukaan. On pakko luoda mahdollisuudet, joilla yritysten rahoitusta kasvun kaudella pyritään edesauttamaan. Siinä tarvitaan valtiovallan omia veroratkaisuja siten, että nähdään, että tulevaisuuden menestyvät yritykset pystyvät kasvamaan eivätkä myy startup-vaiheessa yrityksiään ulkomaiseen omistukseen niin, että sitä kautta ne meidän innovaatioaarrearkustamme ammennetut ideat karkaavat ulkomaille.

On selvää — lainaan tässä vieläkin valtiovarainministeri Rinnettä — että tie-infrasta on huolehdittava. On selvää, että erityisesti satakuntalaisena ja länsirannikolta tulevana toivon, että minihallitusneuvotteluissa voidaan joihinkin detaljeihinkin puuttua. Yksi vaarallisimmista tienpätkistä on vt 8, ja kun sieltä säästyneet rahat, joita sinne on sovittu, palautuvat valtion kassaan, niin toivon, että ne muutama kymmenen miljoonaa suunnataan sinne uudelleen, jotta se kasvualue, satamat, työllisyys, ydinvoima, kaikki voivat tästä eteenpäin jatkaa ja kehittyä siten, että meillä työllisyys voi edelleen kehittyä positiivisesti.

Näillä muutamilla sanoilla, herra puhemies, kannatan edustaja Kalliorinteen tekemää ehdotusta.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Vähän enemmänkin oli kuin muutama, mutta meni viiteen minuuttiin ensimmäinen puheenvuoro tässä, että kiitoksia!

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! — Erityiskiitokset tarkkuudestanne.

On tärkeätä, että ministeri Rinne kuitenkin hyvin selväsanaisesti sekä alkupuheessaan että sitten vastauksissaan sitoutui tässä kehyspaketissa oleviin rakenneuudistuksiin, koko siihen rakenneuudistukseen, josta hän sitten hyvin suoraan myös sanoi, että siitä kuntatalouden puolella olevasta säästötavoitteesta, 2 miljardia, on vasta 300 miljoonaa kasassa, eli hänellä on kyllä kesän aikana todella iso työmaa saada jo ne sovitut päätökset toimeen.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta, kuten debatissa kerroin, on tänään kuunnellut muun muassa komission edustajia, aikaisemmin jo useita talousasiantuntijoita. Tulemme kuuntelemaan myös vastaväittäjiä, voimakkaan elvytyksen puolustajia, jo huomenna. Mutta kyllä tähän mennessä kaikki asiantuntijakuulemisissa kuullut asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että Suomi rakenteellisesti elää yli varojensa.

On myös järkevää, että ne asiat, esimerkiksi homekoulut, joihin tarkastusvaliokunta on kiinnittänyt vaalikauden aikana paljon huomiota, korjataan nyt, koska ne pitää korjata joka tapauksessa. Se ei poista sitä tosiasiaa, että me elämme yli varojemme ja että nämä rakenteelliset muutokset on kestävämpi, itse asiassa kasvua luovempi tapa ratkaista tämä ongelma kuin jatkuvat leikkaukset ja verojen korotukset. Silloin olisi hyvä, että uusi valtiovarainministeri perehtyisi myös niihin lukuisiin keinoihin — joita muun muassa tarkastusvaliokunta on löytänyt — käyttää olemassa olevia resursseja huomattavasti tehokkaammin.

Valtiovarainvaliokunta mietinnössään nostaa näistä tarkastusvaliokunnan havainnoista useita. Se suoraan mainitsee meidän tuoreimman mietinnön nuorten syrjäytymisen torjunnasta. Valtiovarainvaliokunta nostaa nyt kahteen ponteen jotakuinkin kopioituina eduskunnan jo kolmisen viikkoa sitten hyväksymät tarkastusvaliokunnan ponnet asiasta, mutta eiköhän meillä nyt tämmöiseen päällekkäiseen hallintoon ole tässäkin taloudellisessa kurjuudessa vielä varaa. Joten eduskunta tulee nyt kahteen kertaan sitten lyhyen ajan sisällä toistamaan, että nuorten syrjäytymisvaarassa olevien osalta tarvitaan matalan kynnyksen moniammatillista osaamista — se on nyt täällä tänään ponnessa, ja eduskunta on hyväksynyt sen kolmisen viikkoa sitten tarkastusvaliokunnan ponnessa — ja että tiedonkulun viranomaisten välillä silloin, kun on tarkoitus auttaa näitä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, on kuljettava. Tietosuojalainsäädäntö ei saa olla sellainen, että eri toimialojen välillä tieto ei kulje ja sitä kautta me kansantaloudellisesti menetämme paljon hyviä työvuosia. Inhimillisesti menetämme vielä enemmän, kun nuorta ei osata eikä pystytä auttamaan silloin, kun pitäisi.

Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea tämä on valtion taloudellinen ja valtiovarainministerille kuuluva ongelma sen takia, että me hukkaamme tällä nykyisellä, väärään kohtaan, liian myöhään osoitetulla, liian kalliilla ja vielä liian kapeaan tietopohjaan perustuvalla auttamisjärjestelmällämme nuoria. Me pystyisimme paremmin hoitamaan tämän valtiontaloudellisen ongelman, kun meidän palvelujärjestelmämme sisällöt olisivat parempia. Tältä osin ei riitä se, että me luotamme siihen, että substanssiministerit lukevat näitä havaintoja. Jos valtiovarainministeri ei ymmärrä, että nyt on tarjolla miljardiluokan mahdollisuus tehdä sisällöllisiä palvelun parannuksia ja sitä kautta tehostaa julkisen sektorin toimintaa, niin sitä ei pysty silloin yksin substanssiministeri tekemään.

Arvoisa puhemies! Täällä mietinnössä puhutaan sopivasti ja viisaasti ict-hankintojen merkityksestä tässä julkisen sektorin toiminnan tehostamisessa, tuottavuuden kasvattamisessa. Tarkastusvaliokunta on niin ikään tähän asiaan kiinnittänyt tällä vaalikaudella huomiota. Muistutan teitä vain, että tämä valtio tuhlasi viime vaalikaudella ja tämän vaalikauden alussa 800 miljoonaa veronmaksajien euroa sosiaali- ja terveyspuolen ict-hankintoihin, joista suurin osa ei toiminut lainkaan. Nyt kun ict:hen taas satsataan ja uskotaan — ja niin pitääkin uskoa, että se tuottaa tuottavuushyötyjä — tällä kertaa valtiovarainministerin, joka vastaa valtion ict-toiminnasta, on katsottava, että ne hankinnat toimivat, että me emme tuhlaa rahoja sillä tavalla kuin tähän asti on valitettavan usein, todella törkeän usein, tapahtunut.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ja aina vain puheet lyhenevät.

Lars Erik  Gästgivars  /r:

Ärade talman, arvoisa puhemies! I dag ska vi ta ställning till redogörelsen för de offentliga finanserna för 2015—2018. Det är bra att det görs planer, men man bör komma ihåg att planer är planer ända tills de förverkligas. Ändå är denna redogörelse ett gott försök att bryta den negativa ekonomiska trend vårt land hamnat i men som många inte förstår. Det syns ingenstans utanpå att vår välfärd är skapad med lån.

Otamme tänään kantaa julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2015—2018 koskevaan valtioneuvoston selontekoon. Suunnitelmien tekeminen on sinänsä hyvä, mutta meidän on syytä muistaa, että suunnitelmat ovat suunnitelmia aina siihen saakka, kunnes ne toteutuvat. Kuitenkin tämä selonteko on hyvä yritys katkaista maamme talouden negatiivinen kierre, jota monet eivät kuitenkaan oikein näytä ymmärtävän. Vielä ei näy missään ulkoisesti, että maamme hyvinvointi on luotu lainoilla.

Jos olemme Euroopan kilpailukykyisin maa, niin kuin tässä salissa väitetään, niin missä ne muut Euroopan maat silloin ovat? Kauppatase on edelleen negatiivinen, valtion ja kuntien velkaantuminen kasvaa, Suomen Pankki tarkistaa alaspäin tämän vuoden kasvulukuja, jotka tuskin yltävät nollarajan yläpuolelle. Tämä kuitenkin on taloudellinen tausta, jonka pohjaan suunnitelmaa laaditaan.

Maamme viennin on vedettävä meidät ylös tästä negatiivisesta kierteestä. Tänään AKT ei ainakaan auta meitä tässä asiassa. Jotta tämä voisi tapahtua, julkinen talous on kuitenkin saatava tasapainoon. Emme pysty kasvattamaan vientiämme, kun julkisen sektorin osuus on 60 prosenttia bruttokansantuotteestamme. Tässä rakennemuutokset ovat välttämättömiä, eivätkä ne saa jäädä vain suunnitelmiksi.

Hallituksen olisi otettava eläkepolitiikka takaisin omalle pöydälleen, jonne se minun mielestäni kuuluu. Voimme mieluusti keskustella eläkeiän eri vaihtoehdoista, mutta meidän on myös muistettava, että nykyisten työehtosopimusten perusteella kuka tahansa voi lopettaa työn tekemisen 58 vuoden iässä pidennetyllä työttömyysturvalla eläkkeelle siirtymiseen saakka. Onko 63 vai 65 vuoden eläkeiällä jotakin eroa silloin? Myös tätä pitäisi tarkistaa. Ainoana yhteiskuntaryhmänä, jolla ei ole tätä oikeutta, ovat yksinyrittäjät ja pienyrittäjät.

Palkkaratkaisuissa pidättyväisyyttä kaikilta työmarkkinaosapuolilta: palkankorotuksille ei ole minkäänlaista tilaa, jos haluamme saada viennin vauhtiin ja vähentää meidän työttömyyttämme.

Arvoisa puhemies! Euroopan keskuspankin tavoitteena on kahden prosentin inflaatio Euroopassa. Tätä apua Suomi tarvitsisi varsin kipeästi, mutta pankki taistelee ankarasti deflaatiota vastaan ja laskee sen vuoksi ohjauskorkoa 0,25 prosentista 0,15 prosenttiin, jopa 40 prosenttia laskee ohjauskorko. Stagnaation pelossa tyydytään jopa negatiiviseen 0,1 prosentin talletuskorkoon. Kun meillä Suomessa harjoitettiin aikoinaan vahvan markan politiikkaa, niin näemmekö nyt vahvan euron politiikkaa?

Jos haluamme onnistua tavoitteissamme, emme voi korottaa veroja emmekä myöskään palkkoja laskea. Molempien lopputuloksena kotimaisen ostovoiman kehitys tyrehtyisi entistä pahemmin. On kuitenkin olemassa yksi menetelmä, joka tuottaa taatusti tulosta: enemmän työtä samalla palkalla. Työajan tarkistaminen, pyhäpäivien siirtäminen, lomakorvausten tarkastelu ja teini-ikäisten työelämän kokeilu palkalla, jonka joku työnantaja maksaa, ovat asioita, joista meidän on ryhdyttävä keskustelemaan, jollemme halua suunnitelmien jäävän vain suunnitelmiksi. Nyt olisi toiminnan aika.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvostamani edustaja Gästgivars toi oikeita asioita esille nuorten työelämään pääsyn kynnykseltä.

Mutta syy, miksi pyysin vastauspuheenvuoron, on se, että satamissa tällä hetkellä tapahtuva työtaistelu pitää myös nähdä siten, kuten Metsähallituksessa, missä Metsähallitus valtio-omisteisena yrityksenä käyttää virolaista työvoimaa, jolloin ei makseta sopimusten mukaisia palkkoja, ei huolehdita työterveyshuollosta ja asiat ovat rempallaan. En hyväksy sitä, että lyötyä saa lyödä jatkuvasti. Pitää olla mahdollisuus nousta joskus vastarintaan, vaikka se aiheuttaisikin murheita jopa tässä mittakaavassa. Joku raja pitää olla sillä, missä kulkee hyväksyttävyyden raja siinä, kuten ollaan uutisista luettu, että lähes orjatyövoimaa käytetään näillä laivoilla. (Puhemies koputtaa) Kyllä siihen pitää olla oikeus puuttua.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten puhujalistaan, ja edustaja Taimela, koska edustaja Mustajärvi on poikkeuksellisesti poissa. Häntähän on kutsuttu eduskunnan ahkerimmaksi kansanedustajaksi.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Nyt tehdään suunnitelmaa taloudesta suhteellisen pitkälle ajalle. Kun otamme huomioon, miten hankalaa taloutta on ennustaa lyhyemmällekin ajalle, olemme suurten haasteiden edessä. Hallituksen toimenpidevalikoima on monella tavalla hankala, ja jos mietitään ensi vuodelle tulevia asioita, muun muassa indeksileikkauksia, niin herää huoli, aito huoli, siitä, miten ihmiset tulevat toimeen.

Ostovoiman väistämätön heikennys asettaa haasteensa talouden elpymiselle ja kasvun alkamiselle. Etenkin pienituloisten tilannetta on seurattava tarkasti ja päätöksiä mietittävä uudelleen tarvittaessa. Pienituloisten lapsiperheiden ja eläkeläisten pärjääminen on varmasti meidän kaikkien yhteinen huoli tässä salissa.

Arvoisa herra puhemies! Pitkittynyt talouskriisi on ulottamassa vaikutuksiaan yhä enemmän ihmisten arkeen. Talouden haasteet ovat suorastaan megaluokkaa. Haastekerrointa lisää se, että samaan aikaan pitää pysäyttää velkaantuminen ja saada talous kasvuun. Hallituksen toimenpiteet ovat laaja kokonaisuus, jossa on paljon pieniä yksityiskohtia, joilla pyritään mahdollisimman tehokkaasti samaan myös niitä aitoja tuloksia aikaan. Poliittisella kentällä tarvitaan pitkäjänteisiä päätöksiä ja vastuunkantoa. Päätöksistä pitää kertoa ihmisille kansan kielellä. Hankalatkin päätökset ymmärretään ja hyväksytään, jos ne koetaan välttämättömiksi ja oikeudenmukaisesti toteutetuiksi.

Koen haitallisiksi ne puheenvuorot, jotka pyrkivät murentamaan orastavaa tulevaisuudenuskoa. Esimerkiksi tämä nuorisotakuun parjaaminen, joka osittain taas tänäänkin salissa jatkui: Se on julistettu jo moneen kertaan epäonnistuneeksi. Nuorisotakuu on erittäin merkittävä hanke, jolla on lähdetty kitkemään nuorisotyöttömyyttä ja nuorten syrjäytymistä. Hanke on vasta aluillaan, mutta sen tiimoilta on näkyvissä jo positiivisiakin merkkejä.

Sanssi-kortilla on työllistetty noin 11 000 alle 30-vuotiasta nuorta. Palkkatuella on työllistetty vuoden 2013 alusta yhteensä noin 24 000 alle 30-vuotiasta nuorta. Lisäksi palkkatuen avulla on saatu noin 3 400 nuorta oppisopimuskoulutukseen. Noin 93 prosentille nuorista on tehty myös työllistymissuunnitelma. Luvut ovat siis lupauksia herättäviä, mutta paljon on tietysti vielä tehtävä. Erityinen painopiste on otettava eri palveluiden saumattomaan toimintaan nimenomaan käyttäjälähtöisesti. Ennalta ehkäisevään ja matalan kynnyksen toimintaan tarvitaan panostuksia tietysti vielä valtavasti lisää.

Jotta nuorisotakuun tavoitteet voisivat toteutua, tarvitaan meidän kaikkien aktiivista työskentelyä niin täällä eduskunnassa kuin maakunnissakin. Kieltämättä nuorisotakuu on hyvin helppo saada epäonnistumaan, jos niin valitaan, mutta onko meillä siihen, hyvät edustajakollegat, yksinkertaisesti varaa? Nuorisotakuun onnistuminen on puolestaan kiinni monista pienistä teoista. Viime kädessä yritykset vastaavat työpaikkojen luomisesta, ja siihen meidän on niitä kannustettava. Nyt tarvitaan sitä aitoa tulevaisuudenuskoa ja määrätietoisia toimia. Meidän on mahdollista kääntää, näin koen, tämä talous- ja työllisyystilanne kasvuun, mutta se ei todellakaan tapahdu itsestään.

Arvoisa herra puhemies! Liikennehankkeiden kohdalla alamme olla hankalassa tilanteessa. Perusväylänpitomme on ollut jo niin monia vuosia pahasti aliresursoitua, että tilanne alkaa nyt konkretisoitumaan tuolla teissä. Korjausvelka on jo niin mittava, ettei uusiin leikkauksiin olisi yksinkertaisuudessaan varaa. Vuoden 2013 tasoon verrattuna perusväylänpidon rahoituksen ostovoiman arvioidaan edelleen laskevan noin 16 prosenttia vuoteen 2018 mennessä. Tilanne on, etten sanoisi, kestämätön. Yhdyn valtiovarainvaliokunnan ajatuksiin siitä, että nyt on viimeistään laadittava kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kunnostusohjelma, johon sisältyy konkreettiset ja realistiset päätökset toimista, joilla turvataan väyläverkon riittävä kunto ja pitkän aikavälin rahoitus.

Oma nyanssinsa tässä kokonaisuudessa on metsäteollisuuden investointeihin liittyvät tarpeet. Huonossa kunnossa oleva tieverkko voi osaltaan hankaloittaa kasvun käynnistymistä ja investointien tekemistä. Tieverkon kunnolla on siis varsin suuri merkitys Suomen logistiselle kilpailukyvylle, ja se vaikuttaa keskeisesti myös elinkeinoelämän investointipäätöksiin, sillä häiriötön ja kustannustehokas logistiikka on yksi investointipäätöksen kulmakivi, ja sen me kaikki tässä salissa tiedämme. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tieverkkoon panostetaan tulevina vuosina talouden tilanteesta huolimatta.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Työ- ja tasa-arvovaliokunnassa kiinnitimme huomiota myös siihen, että kehyspäätöksissä 2015—2018 uutena valtiontalouden menoleikkauksena tehdään yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen äkillisen rakennemuutoksen tukeen kohdistuen 17 miljoonan euron valtuusleikkaus. Oma ja valiokunnan arvio on, että kyseinen leikkaus vähentää merkittävästi rahoitusta äkillisen rakennemuutoksen alueilla, erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa, joissa ei ole myöskään EU-rakennerahastojen kautta myönnettävää tukea vastaavalla tavalla käytössä kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Äkilliset rakennemuutostilanteet voivat tulla eteen nopeallakin aikataululla, ja jatkossa on kyettävä takamaan rahoituksen riittävä kansallinen taso myös Suomen parlamentista käsin. — Kiitos.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Eilisen päivän uutisointi oli Suomen Pankin ilmoitus siitä, ettei Suomen talous kasva tänä vuonna ollenkaan. Pankin mukaan inflaatio jatkuu hitaana. Heikko työllisyystilanne ja sopimuspalkkojen maltillinen nousu hillitsevät hinta- ja kustannuskehitystä. Ennusteen mukaan inflaatio on tänä vuonna 1,2 prosenttia ja nopeutuu 1,5 prosenttiin vuonna 2016. Suomen Pankin ennusteen mukaan talous kasvaa ensi vuonna 1,4 prosenttia ja vuonna 2016 se kasvaa 1,5 prosenttia. Nämä ovat varsin pieniä lukuja ja kuitenkin vain ennusteita.

Kun luin näistä Suomen Pankin ennusteista, innostuin katsomaan sitten, mitä Suomen Pankki on ennustanut aiemmin kaudelle 2012—2014. Kaivoin esille pankin julkaisun Euro & talous 3/2012. Tässä julkaisussa Suomen Pankki muun muassa ennustaa: "Finanssipolitiikan kiristäminen kohentaa julkisen talouden tasapainoa merkittävästi vuosina 2012—2014. Valtion velka-aste kohoaa vuosina 2012—2013 mutta pysähtyy noin 45,5 prosenttiin vuonna 2014." Tämän lisäksi vuodelle 2014, eli tälle vuodelle, Suomen Pankki ennusti talouskasvua 1,6 prosenttia, siis ennusteen mukaan 1,6 prosenttia talouskasvua, ja velkaantumisaste Suomen Pankin ennusteen mukaan oli tälle vuodelle 45,5 prosenttia. Herää kysymys, oliko Suomen Pankin ennuste epäonnistunut ja huono.

Arvoisa puhemies! Vastaan itse tähän kysymykseen: ei ollut. Pankin ennuste ei ollut epäonnistunut eikä huono, päinvastoin, se oli erittäin hyvä. Sen sijaan maan hallitus on epäonnistunut ja on huono. Uskon, että tähän näkemykseen yhtyy myös Suomen Pankki, koska hallitus on pettänyt kansalaisten lisäksi myös valtionpankkimme 2012 tekemän maltillisen talousennusteen. Toisin sanoen se kertoo tämän hallituksen toimenpiteistä, niistä toimenpiteistä, jotka eivät ole olleet sensuuntaisia, joilla olisi pystynyt saavuttamaan Suomen Pankin ennusteet. Siinä vaiheessa 2012 Suomen Pankkikin luotti hallitukseen, vaan luulen, että tänä päivänä tilanne on hiukan toinen.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten kehysvaihtoehdosta sen verran vielä: haluan korostaa — koska jälleen tänään täällä salissa oli puhetta siitä, että se lisävelkaannuttaisi enemmän kuin hallituksen ja näin päin pois — että totuus on se, että perussuomalaisten kehysvaihtoehto ottaa vähemmän velkaa kuin hallituksen vaihtoehto.

Mitä tulee tähän valtion omaisuuden myyntiin, jota käydyssä keskustelussa täällä jonkun verran arvosteltiinkin, minä itse pohdin sitä sillä tavalla, että jos tällä hetkellä Suomen valtio saa kymmenen vuoden lainaa alle 2 prosentin ja nyt valtion omaisuutta myydään sen takia, että tätä lainaa ei tarvitsisi ottaa, ja kun mietitään sitten, mitä valtion omaisuutta valtion pitäisi myydä, niin itse jättäisin kyllä tuotantolaitokset tämän myynnin ulkopuolelle Altia mukaan lukien. Kun pohtii sitten, mitä siinä jää, mikä olisi järkevää myydä sitten tuotantotuloista ulkopuolelle, käytännöllisesti katsoen valtion omistamia osakkeita. Silloin kysymykseen tulevat TeliaSonera, Elisa ja Sampo. Jos näitä osakkeita myydään, sillä ei ole välttämättä välittömiä työllisyysvaikutuksia. Jos taas tuotantolaitoksia myydään, niin siinä on riski sitten, että menetetään näitä kotimaisia työpaikkoja.

Kun tämän pohdiskelun vie hiukan pidemmälle sitten siitä, että jos valtio saa 2 prosentin lainan ja tällä hetkellä nämä valtion omistamat osakkeet kuitenkin tuottavat sitä 6 prosentin luokkaa, niin tämä korkoero 2 miljardin kaupoissa on 100 miljoonaa euroa. Eli käytännöllisesti katsoen myymällä valtion omaisuutta valtio häviää 100 miljoonaa euroa tässä, joten tämä on hyvinkin puntaroitava asia, kannattaako oikeasti ottaa velkaa vai myydä hyvin tuottavaa omaisuutta.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! 2008 oli syvä finanssikriisi, 2009 se oli vielä päällä. Edellinen hallitus, keskustajohtoinen hallitus onnistui nostamaan Suomen tuosta kriisin suosta selvälle kasvu-uralle. Bruttokansantuotteen volyyminmuutos vuonna 2010 oli 3,4 prosenttia plussalla — ei miinuksella, vaan plussalla — ja vielä vuonna 2011, joka vuosi vielä selvästi oli edellisen hallituksen tekojen seurauksia, tuo volyymimuutos oli plus 2,8 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Nämä ovat ne lukemat, jotka tilastot kertovat. Kun pääministeriä on täällä kuullut pitkin matkaa, on jäänyt kerta toisensa jälkeen kuva, että se, missä nyt tarvotaan, olisi ollut totta jo pitkän aikaa aikaisemmin. Se ei ole näin. Suomi lähti hyvään nousuun siitä aallonpohjasta, minkä finanssikriisi toi, mutta se kananlento katkesi kyllä hyvin lyhyeen. Kataisen hallitus kyllä ilmoitti liikkeelle lähtiessään, että se tekee suuria reformeja ja vastaa niillä näköpiirissä olleisiin ja jo meneillään oleviin rakennemuutoksiin, joita taloudessa oli. Se teki suuret linjaukset suuresta kuntauudistuksesta. Se ajoi kohtamiten seinään — kohtamiten seinään — mutta se jatkoi ajamista kohti seinää kaiken aikaa aina tähän kevääseen saakka. Tuosta uudistuksesta koskaan ei ole tullut yhtään mitään. Hirveän paljon vaivaa nähtiin kaiken sen eteen Suomen kunnissa, että yritettiin niin kuin taipua siihen, mitä hallitus ajaa Virkkusen johdolla. Koskaan siihen ei taivuttu, ja niin kuin kaikki tiedetään, hallitus karautti siinä asiassa todella rajusti seinään.

Kun Suomi joutui tällaiseen tilanteeseen, tällaiseen kierteeseen, missä kasvu oli hidastumassa kaiken aikaa, hallitus tuon ohella, että se teki vääriä, isoja reformeja, jotka ajoivat päin seiniä, on tehnyt myöskin sellaisia leikkauksia, jotka ovat olleet vastoin kasvun ja kasvun nopeuttamisen ideaa ja ideologiaa. Hallitus on leikannut täällä jo aikaisemmin esille tulleella tavalla, yhteensä tulee leikanneeksi noin 2 miljardia euroa osaamisesta: eriasteisesta koulutuksesta ja sivistyksestä ja tutkimuksesta.

Tämän lisäksi, toisin kuin pääministeri senkin asian kerta toisensa jälkeen täällä sanoo, hallitus on leikannut tutkimus- ja kehittämisrahoituksesta, siitä soveltavasta osasta, jolla se osaaminen muutetaan uusiksi innovaatioiksi, tuotteistetaan, kansainvälistetään ja saadaan työpaikkoja niihin asioihin. Erittäin merkittävästi se on näistä leikannut. Hallitus on lisännyt lainamuotoista tukea esimerkiksi Tekesille. Se aina muistuttaa siitä, että se on näin ja näin paljon lisännyt lainamuotoista rahoitusta, mutta samalla se on avustusmuotoista rahoitusta ottanut merkittävästi pois. Kaiken lisäksi hallitus on luopunut koko Suomen -politiikasta, jolla silläkin on omat vaikutuksensa siihen menestykseen tai menestymättömyyteen, mikä on totta taakse jääneiden kohta kolmen vuoden aikaan.

Ja edelleen, hallituksen ratkaisut yrityskentän suhteen ovat tunnettuja. Pk-yritysten suhteen monet taakat ovat lisääntyneet. Verotuskin kiristyi erittäin monien kymmenientuhansien suomalaisten yritysten, nimenomaan pk-yritysten, kohdalla. Kaiken lisäksi hallitus toimi niin, — toisin kuin muu Eurooppa, monet muut maat maailmassa — että kun kivihiilen hinta maailmalla laski, hallitus heikensi entisestään kotimaisen energian kilpailukykyä ja seurauksena oli suomalaisen työn alasajo ja ulkomaisen tuontihiilen tänne tulo, valuuttalaskun kasvaminen erittäin suuresti. Niinpä nyt ollaan tilanteessa, jossa kolmatta vuotta kansantuote supistuu. Sodan jälkeen moista ei ole tapahtunut kertaakaan. Vienti vähenee. Teollisuustuotanto vähenee. Työttömyysaste nousee; se on oikeastaan ainoa juttu, mikä tässä tilanteessa nousee.

Arvoisa puhemies! Pääministerin lääke kerta toisensa jälkeen, kohta kolmen vuoden aikaan, on ollut se, että, "no, nyt menee vähän huonosti, mutta tästä eteenpäin, nähkääs, alkaa uusi elämä ja uusi kasvu". Aina kun puoli vuotta taas on mennyt, on katsottu, miten on käynyt. On todettu, että ei olekaan kasvua tullut vaan laskua. Ja tällä radalla, näivettymiskierteessä, on kuljettu nyt vuodesta toiseen. Näyttää siltä, jo aiemmin iltapäivälläkin täällä pääministerin käyttämän puheenvuoron pohjalta, että siitä näivettymiskierteestä tällä kokoomuksen linjalla ainakaan ei nousta ylös.

Nähtäväksi jää nyt, arvoisa puhemies — vielä toistamiseen niin kuin iltapäivällä tuli jo kertaalleen sanottua — pystyykö uusi valtiovarainministeri nyt pitämään kiinni kaikesta siitä, mitä hän käytännössä äsken täällä lupasi. Hän lupasi, minun silmissäni ainakin pyörivät miljardit, hän lupasi miljardien mittaisia sellaisia tarkistuksia, joihin hän sitten — lopussa, vähän myöhemmin tuli esille — kehyksen sisältä aikoo kuitenkin rahoituksen näille hankkeille ottaa. Aika näyttää, onnistuuko hän tässä. Jos hän onnistuu tekemään sen tavalla, jossa ne leikkaukset, joilla tämä elvytys rahoitetaan, eivät vie kasvulta pohjaa pois, niin täytyy sanoa, että uusi valtiovarainministeri tulee ansainneeksi erittäin nopeasti erittäin kovan ja näyttävän arvomerkin. Minä hivenen epäilen kuitenkin, pystyykö hän tähän.

Ja pahaenteistä oli mielestäni se, että hän ei uskaltanut sanoa yhtä sanaa niistä pitempitähtäimellisistä toimista, mitä Suomen talouden uuteen kurssiin saattaminen nyt välttämättä edellyttäisi. Hallituksella pitäisi (Puhemies koputtaa) olla rohkeutta tehdä nopeita ratkaisuja siitä, mistä Suomen Pankin sosialidemokraattinen pääjohtajakin eilen vaatimuksia esitti. (Puhemies koputtaa) Työuria on voitava jatkaa, työllisyysastetta nostaa, eläkeratkaisut on saatava nopeasti aikaiseksi, työn tuottavuutta on voitava ja kyettävä parantamaan, yrittäjyyden edellytyksiä kohentamaan ja työn sivukustannuksia, välillisiä kustannuksia, merkittävästi keventämään.

Jos nämä toimet tehdään, (Puhemies koputtaa) siinä yhdyn sen jälkeen, arvoisa puhemies, viime sanoissani, siihen vähän, mistä edustaja Turunenkin täällä sanoi. Siinä tilanteessa hallituksella olisi edellytykset siihen, että se joko valtiontasetta käyttäen tai jopa lisää velkaa ottaen panisi ihan oikeata elvytystä, ei syömäelvytystä, vaan investointielvytystä, tuotannollisten investointien hankkeita pystyyn ja saisi myöskin liikkeelle sellaisen infran, joka auttaa tuotannollista toimintaa. Tähän pitäisi päästä. Mutta ellei hallitus kykene sitoutumaan noihin äsken sanottuihin toimiin, siinä tilanteessa velaksi investointi on erittäin vaarallista puuhaa. Nyt toivoisi, että valtiovarainministeri uskaltaa (Puhemies: No nyt jo täytyy riittää!) ei vain lyhyitä, vaan myöskin pitkän tähtäyksen ratkaisuja tehdä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Meni jo 2 minuuttia yli sallitun. No, vastauspuheenvuoro, edustaja Turunen.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen toi näitä monia tärkeitä asioita esille ja kertoi myöskin sen, mitä ministeri Rinne täällä lupaili. Ehkä niitä summia välttämättä en nähnyt ihan niin korkeina kuin edustaja Pekkarinen sanoi. Mutta Pekkarinen toi esille nyt aika tärkeän asian, sen, että kun näyttää siltä, että kokoomus ei ainakaan kehyksien ulkopuolelle mene — täällähän he kertoivat, että jopa nämä päätökset pitävät, että niitä ei revitä auki, mutta myöhemmin lievensivät kantaansa siinä, että kehyksissä täytyy pysyä — niin jos kehyksissä pysytään ja Rinne vastaa oikeastaan niihin lupauksiin, mitä hän lupasi tänä päivänä, niin ei ole käytännössä oikein mitään muuta ratkaisua kuin sitten tutustua tähän meidän perussuomalaisten vaihtoehdon kehyksiin.

Ihan lopuksi haluaisin sanoa vielä, arvoisa puhemies, että kannatan edustaja Lindströmin tekemää ehdotusta.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Tällaisessa debattipuheenvuorossa ei voi kannattaa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Niin kuin hyvin on tiedossa, niin vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei voinut hyväksyä sitä kehysneuvottelujen tulosta, joka eduskuntaryhmälle tuotiin, ja suurin syy sen hylkäämiseen ja neuvottelujen jatkamisvaatimukseen oli se, että kehyspäätöksessä leikataan perusturvaa leikkaamalla työttömyysturvan, eläkkeiden ja opintotuen ja sairauspäivärahojen indeksejä. Täällä on viitattu kotimarkkinoiden merkitykseen työllisyyden ja talouskasvun kannalta, ja se hyydyttää ensi vuonna erittäin paljon kotimarkkinoita ja aiheuttaa lisää työttömyyttä. Elvytyspakettia olisi todella tarvittu tässä kehyspäätöksessä muutoinkin. Nyt tämä päätös ei anna tarpeeksi sysäystä kasvulle ja työllisyydelle. Täällä on aivan oikein todettu, että mikäli kehyksen puitteissa pyritään pysymään, niin mitään todellista radikaalia sysäystä ei pystytä antamaan. Koko Euroopassa puhutaan tällä hetkellä ja monet asiantuntijatahot ovat sitä mieltä, että niin Eurooppa-tasolla kuin myös Suomessakin tämä kurjistava, leikkaava, säästävä talouspolitiikka on mennyt liian pitkälle, ja vaaditaan elvyttävämpää politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Sitten täällä on muutamassa puheenvuorossa viitattu perintöveron poistamiseen. On ihan ymmärrettävää, että Perheyritysten liitto edunvalvontajärjestönä ajaa tällaista asiaa, mutta tämä vaatii kyllä aika paljon kommentointia, ei pelkästään sen vuoksi, että kysymys on 500 miljoonan verotulosta. Tässä on periaatteellinen veropoliittinen ja ideologinen kanta myöskin, ja se on se, että kun veronmaksukyky kasvaa, niin silloin pitää maksaa enemmän veroja. Tapahtuupa se veronmaksukyvyn kasvaminen sitten tulojen, omaisuuden tai perinnön kautta tulevan omaisuuden lisäyksen kautta, niin siitä pitää veroja maksaa. Tämä on verotuksen pyhiä periaatteita. Perintöverossa on kysymys siitä, että kun sukupolvi perii omaisuutta, niin se maksaa aina sukupolven aikana siitä sitten perintöveroa.

Täällä on viitattu sukupolvenvaihdoksiin ja niihin ongelmiin, mitä niissä on. Sukupolvenvaihdosten ongelma ei ole perintövero, vaan se, että innokkaita, tarmokkaita, motivoituneita jatkajia ei ole helppo löytää. Sukupolvenvaihdoksissa perintö- ja lahjaveroa on huojennettu 60 prosenttia, ja sille jäljelle jääneelle osuudelle on viiden vuoden maksuaika, ja huojennus lasketaan vielä käyvästä arvosta eikä verotusarvosta, mikä tekee sen, että se huojennus kasvaa noin niin kuin euromääräisesti todella suureksi.

Tämä viittaus siihen, että perintövero noin vain voitaisiin poistaa ja korvata siirtymällä luovutusvoittoverotukseen: se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että jos perijä perii vaikkapa vain pörssiosakkeita tai rahaa, niin hän voisi ottaa kokonaisuudessaan tämän perinnön ilman veroseuraamuksia vastaan, nostaa vuosikausia osinkoja näistä pörssiosakkeista ja luovuttaa jälleen seuraavalle sukupolvelle koko tämän omaisuuden niin, että verottaja ei pääse kertaakaan siihen väliin, koska ei tapahdu mitään luovutusvoittoa aiheuttavaa luovutusta ja myyntiä. Elikkä tässä on tällaisia todella pahoja rakenteellisia ongelmia, ja on ihan luonnollista, että ainakaan ihan noin vain yksiselitteisesti näin ei voida toimia. Tietysti jotkut asiantuntijat ovat todenneetkin, että tämä johtaisi myöskin sitten esimerkiksi asunnon myyntivoiton verotukseen siirtymiseen, ja ei ole varmaan ihan helppo asia myöskään hyväksyä sitä näkemystä.

Sitten on myöskin iso periaatteellinen kysymys siitä, millä tavalla kannattaa tukea sitä verojärjestelmää, joka keskittää mahtavia omaisuuksia yhä harvempien käsiin sukupolvien yli. Vai olisiko pääoman tuoton kannalta jopa järkevämpää suosia talousjärjestelmää, joka jakaa omaisuutta ja pääomia laajemmalle ja sitä kautta varmasti työllistää ja tuo taloudellista aktiivisuutta enemmän? Elikkä tämä vain kommenttina siihen, kun täällä niin monessa puheenvuorossa viitattiin tähän Matti Vanhasen vetämän järjestön ehdotukseen ja sen tilaamaan tutkimukseen.

Teuvo Hakkarainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rinnehän mainitsi tuossa, että jollakin tapaa siihen pitää puuttua, mutta minulla on siitä omakohtaista kokemusta sillä tavalla, että jos on yritys ja se tuottaa, siitä on jo maksettu vero, ja minulla on kokemus, siitä on kymmenkunta vuotta aikaa, kun vanhemmat siirtyivät pois siitä ja me pojat otimme sitten käyttöön sen firman, niin kaikki se, mikä oli säästetty siinä vuosikymmenien aikana, meni siihen veroon. Sen jälkeen piti mennä vielä pankkiin, että se firma pysyi pystyssä. Näillä rahoilla olisi varmasti investoitu ja tehty jotakin muuta kuin että joutui velkavankeuteen ja tämmöiseen. Ei se ketään innosta työtekoon tuommoinen touhu. Kyllä siihen jollakin tavalla pitää puuttua.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä varmasti tällaisia tapauksia on, elikkä se tuntuu vaikealta siinä sukupolvenvaihdostilanteessa siitä selviytyä. Mutta tosiasia on, että esimerkiksi hyvin arvostamani, kylläkin edesmennyt, vero-oikeuden professori Edward Andersson piti aivan perusteltuna nykyistä perintöverojärjestelmää ja totesi, että eivät sukupolvenvaihdokset ole suurin ongelma. Suurin ongelma on esimerkiksi sellainen tilanne, että joku menettää puolisonsa, on kaksi lasta, ainoa omaisuus on esimerkiksi Helsingissä oleva sadan neliön asunto. Sellaisessa tilanteessa se asunto menee niin sanotusti pakkomyyntiin perintöveron kannalta, ja hänen käsityksensä mukaan tämä on perintöverotuksen suurimpia ongelmia eivätkä niinkään nämä sukupolvenvaihdokset.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensiksi haluan todeta tämän iltapäivän keskustelusta opposition edustajan silmin varsin hämmentyneenä sen, että ensinnäkin minusta oli silmiinpistävää ja leimallista, että kokoomuksen eduskuntaryhmä ei ollut tässä keskustelussa erityisen aktiivinen, ja toinen silmiinpistävä seikka oli se, että uusi valtiovarainministeri näyttäytyi ja käyttäytyi täällä yhteistyökykyisesti mutta samalla avaten portteja aktiivisesti sille, että ensi viikon hallitusneuvotteluissa, joita ei enää kovin pieniksi kai tohdi kutsua, avattaisiin kehysten sisältöä enemmän kuin taas kokoomus omassa puheenvuorossaan ryhmän osalta antoi ymmärtää. Tämä jättää kyllä varsin skitsofreenisen olon siitä, mitä ensi viikolla tulee tapahtumaan, ja jättää myös ison kysymysmerkin leijailemaan sen ylle, onko tämä koko keskustelu tänään ylipäätään ottaen mielekäs, jos isoja muutoksia tullaan tekemään.

Siitä huolimatta, arvoisa puhemies, sivuan nyt omassa puheenvuorossani opiskelijoiden ja meidän korkeakoulutuksen asemaa lyhyesti kolmelta eri näkökulmalta. Nämä kaikki liittyvät kehyspäätöksiin.

Ensimmäiseksi nostan esiin Aalto-yliopiston, innovaatioyliopiston, roolin. Sehän edellisellä hallituskaudella päätettiin perustaa, ja tuolloin luonnollisesti sen perustamisen yhteyteen kytkeytyi tarve erillisrahoituksesta. Tuossa silloisen Matti Vanhasen hallituksen muistaakseni vuonna 2009 tekemässä päätöksessä lähdettiin siitä, että tämä erillisrahoitus, joka Aalto-yliopistolle varattiin, asettuu purettavaksi vaiheittain ja siten jakoon kilpailtavaksi kaikille yliopistoille, siis kaikille niille muulle 13 yliopistolle, vuodesta 2015 eteenpäin. Oli siis tarkoitus luoda suunnitelma, miten yliopistot asettuvat tämän siirtymävaiheen jälkeen ikään kuin paremmin samalle viivalle. Tämä päätös kehyskokonaisuudesta uupuu. Olisi erittäin mielenkiintoista tietää, aikooko hallitus ratkaista tämän ensi viikolla budjettiriihessä vai ollaanko tekemässä periaatelinjaus, johon uskoisin, että myös hallituspuolueiden maakunnista tulevat edustajat mielellään tarttuisivat, siis siihen, että maakuntien yliopistot, muun Suomen yliopistot, asettuvat jatkossakin rahoituksen suhteen heikompaan asemaan kuin Aalto-yliopisto omalla erillisrahoituksellaan. Tämä kysymys jää varsin avonaiseksi, ja oma kantani tähän on selvä: ilman muuta näiden rahojen pitäisi tulla jatkossa, tuon ison summan, kilpailtavaksi kaikkien yliopistojen kesken, siis tuo 100 miljoonaa.

Arvoisa puhemies! Toinen korkeakoulujärjestelmäämme koskeva iso asia liittyy sen sijaan asiaan, josta kehyspäätöksessä on merkintä. Se koskee yliopistojen pääomittamista. Kehysriihi Kataisen johdolla päätti, että tuo pääomitus on 150 miljoonan euron suuruinen, ja se päätös ehdollistettiin siten, että se summa on sidoksissa yliopistojen itsensä keräämään rahoitukseen suhteessa yhden suhde kolmeen tähän valtion pääomitukseen. Kuitenkin yleisesti on tiedossa, että yliopistot eivät päätyneet aktiivisesti toivomaan tätä pääomitusta. Summa on huomattava, mutta toisaalta varsin staattinen raha korkeakoulukentälle. Eikö mielekkäämpää olisi ollut esimerkiksi tukea akateemista yrittäjyyttä tuolla summalla ja siten yliopisto- ja korkeakoulumaailman ja yrityselämän parempaa ja toimivampaa suhdetta ja sitä paljon puhuttua kasvua ja työllisyyttä tuota kautta?

Merkille pantavaa tässäkin päätöksessä on tuo Aalto-yliopiston asema. Se on ainut yliopisto, jolla on tällä hetkellä voimassa oleva varojenkeräyslupa, toisin kuin muilla yliopistoilla. Näin ollen tuo suhdeluku yhden suhde kolmeen ja täten pääomitusrahan saaminen ei ole edes teknisesti mahdollista juuri nyt muille yliopistoille. Se asettaa, tämäkin, nyt yliopistot eriarvoiseen asemaan. Kysyisin ja peräänkuuluttaisin hallituspuolueilta vastausta siihen, aiotaanko tässä linjauksessa pysyä ja pidetäänkö sitä todellakin nyt valtion rahan järkevimpänä käyttönä.

Viimeisenä asiana, arvoisa puhemies, sivuan Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön roolia. Siltä leikattiin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää toiminta-avustusta eli niin sanottua vuokratukea tuossa kehyksessä 4,1 miljoonaa. Samassa suhteessa on todennäköisesti vaarantumassa myös Kelan kautta osoitettava rahoitus YTHS:lle siksi, että on tarkka määritelmä kokonaisrahoituksen osuudesta, josta Kela vastaa. YTHS on arvioinut, että tämä leikkaus tarkoittaa toteutuessaan terveydenhuollon palvelujen merkittävää supistumista. Sopii kysyä, tiesikö hallitus, mitä se päätti.

Maassa on sote-uudistus enemmän kuin levällään, ja toivottavasti kaikilla puolueilla on hyvää tahtoa saattaa se loppuun asti. Tämä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö on yksi osa sitä. Samalla on surullista huomata, että kun kehyspäätöksessä tehtiin YTHS-rahoituksen leikkaus, on se signaali siitä, että tällä hallituksella ei ole haluja kohdentaa tuota terveydenhuoltoa laajentumaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, vaikka salissa asian puolesta on kauniita puheita käytetty. [Edustaja Pekkarinen tuli saliin ja pyysi vastauspuheenvuoroa.]

Puhemies Anssi Joutsenlahti:

Ja sitten edustaja Kiljunen, koska edustaja Lehti on poissa. — Edustaja Pekkarinen ei kuullut koko puheenvuoroa edes, joten ei hänelle voi antaa vastauspuheenvuoroa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Nostan julkisen talouden suunnitelmasta esiin muutamia asioita, joita painotimme valtiovarainvaliokunnan mietinnössä.

Ensinnäkin on hyvä, että hallitus on puuttunut määrätietoisella otteella julkisen talouden kestävyysvajeeseen. Arvioidaan, että lisäsopeutustoimilla velkaantuminen kääntyy loivaan laskuun vuonna 2016 ja vuonna 2018 julkisen talouden velkaantumisen kasvu taittuisi kokonaan.

Kuten hyvin tiedämme, lisäsopeutustoimet eivät ole kuitenkaan mitään itsestäänselvyyksiä. Sieltä löytyy muun muassa leikkaus lapsilisiin ja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan sekä väylärahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön. Tämän lisäksi verosopeutuksen toimina jätetään muun muassa ansio- ja inflaatiotarkistukset tekemättä, asuntolainojen korkovähennysoikeutta pienennetään, energiaverotusta kiristetään ja niin edelleen. Näillä kaikilla toimilla on vaikutuksia tavallisten ihmisten arkiseen elämään ja sitä kautta heidän ostovoimaansa ja edelleen kysyntään ja talouden kasvuun. Siksi onkin tärkeää, ettei julkista taloutta yritetä vahvistaa vain leikkaamalla. On luotava myös edellytyksiä työllisyyden ja talouden kasvuun.

Satsaaminen työllisyyteen ja elinkeinoelämään ei kuitenkaan aina suoraan näy yksittäisen kotitalouden elämässä. Onkin tärkeää, että eri sopeutustoimien, etenkin etuusleikkauksien ja jäädytysten, vaikutuksia eri kotitaloustyyppeihin arvioidaan ja pidetään yllä valmiutta ryhtyä korjaustoimenpiteisiin, jos huomataan, että jotkut joutuvat kohtuuttomiin tilanteisiin. Eli kuten valiokuntakin toteaa, hallituksen tulee huolehtia julkisen talouden tervehdyttämisen ohella myös talouden kasvusta ja työllisyydestä sekä sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisestä. Rakennepoliittisessa ohjelmassa tulee painottaa myös niitä toimia, jotka vähentävät sosiaalista eriarvoisuutta ja sosiaalisia epäkohtia.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyssektorilta haluan korostaa, että vaikka etuuksiin tehdään leikkauksia, samanaikaisesti vahvistetaan palveluja. Tämä on tärkeä painotus, sillä monesti palvelut kohdistuvat hyvin ja tuottavat tasa-arvoa yhteiskuntaan. Etenkin valmisteilla oleva sosiaalihuoltolain uudistus kääntää painopisteen aivan uudella tavalla ennalta ehkäiseviin arjen palveluihin ja perheiden varhaisen matalan kynnyksen tukemiseen. Tämä on erittäin tärkeä asia, jolla saavutetaan myös rakenteellisesti kestävää säästöä, kun raskailta toimilta vältytään.

Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin myös omaishoidon, johon meidän todella kannattaa panostaa aivan uudella volyymilla ja jota meidän pitää kehittää aivan erityisellä vakavuudella. Omaishoito tuo säästöä yhteiskunnalle ja on hyvin toteutettuna perheille inhimillinen ja joustava tapa toteuttaa läheisen vaativaa hoitoa. Tämä ei tule kuitenkaan itsestään, vaan vaatii toimintaan panostamista.

Meillä on ollut useita tilaisuuksia puhua sote-uudistuksesta, ja niitä on luvassa vielä paljon lisää. Nostan kuitenkin kehysmietinnössä tärkeän perusperiaatteen esiin, eli sote-uudistuksella on pyrittävä kaventamaan terveyseroja ja parantamaan perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta. On myös erittäin tärkeää, että palvelujen kehittämisen lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, mikä on otettava huomioon kaikessa palvelutuotannossa, myös sähköisten järjestelmien kehittämisessä. Resurssien riittävyyden ja palvelujen vaikuttavuuden kannalta on myös tärkeää ja välttämätöntä, että ennalta ehkäiseviä palveluja vahvistetaan kaikissa sosiaali- ja terveydenhuollon toimissa.

Sote-uudistuksessa on otettava huomioon myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kehittämistarpeet ja niiden alueellinen tasavertaisuus. Opiskelijaterveydenhuolto pitää turvata myös jatkossa. Itse pidän tärkeänä, että jatkossa korkea-asteen opiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon epätasa-arvoisuus poistetaan siirtämällä ammattikorkeakoulujen opiskelijat YTHS:n palvelujen piiriin ja automaatiojäsenyys laajennetaan myös ammattikorkeakouluopiskelijoihin. Sote-uudistuksen yhteydessä on korostettu, miten toimivia järjestelmiä ei kannata hukata. YTHS on mielestäni yksi sellainen, jolle ei ainakaan vielä ole esitetty uskottavia vaihtoehtomuotoja. Pidän tärkeänä, että YTHS:n asemaa ei horjuteta, koska sillä on merkittävä asema opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin turvaajana ja sitä kautta opintoaikojen vauhdittajana ja työurien pidentäjänä.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallitus on epäonnistunut työllisyys- ja talouspolitiikassaan. Kataisen hallituksen tavoitteena oli valtion velkaantumisen taittaminen, työllisyysasteen nosto sekä työttömyyden alentaminen 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Valtion velkaantumista ei ole saatu taittumaan, vaan se on kasvanut tasaisesti. Kolme vuotta sitten eli toukokuussa 2011 velan määrä oli 74 miljardia euroa, nyt se on 91,243 miljardia. Kasvua on siis yli 17 miljardia euroa. Jokaista suomalaista kohden velkaa on valtiolla tällä hetkellä 16 714 euroa.

Hallitus on useaan otteeseen käyttänyt eurokriisin aiheuttamaa taantumaa syyllisenä kauden alussa asetettujen taloustavoitteiden karkaamiseen. Eurokriisillä on luonnollisesti ollut erittäin negatiivinen vaikutus Suomen talouteen, mutta Kataisen hallitus on kuitenkin ollut keskeinen tekijä eurokriisin virheellisessä hoidossa. Hallitus on kuitenkin tiedostanut sen finanssipolitiikan faktan, etteivät julkisen talouden tulot tällä hetkellä riitä kattamaan julkisen talouden menoja. Oppositio on yrittänyt auttaa hallitusta sen vaikeuksissa. Eräs esimerkki tästä on opposition tuella aikaan saatu merkittävä rakenne- eli sote-uudistus. Sen sijaan muut opposition neuvot ovat menneet kuuroille korville, yhtenä esimerkkinä perussuomalaisten laatimat varjobudjetit.

Arvoisa puhemies! Hallitus on viisaudessaan päättänyt uusista toimista, jotka vähentävät valtion menoja ja lisäävät valtion tuloja 2,3 miljardia euroa vuoden 2018 tasolla. Toimet toteutetaan pääsääntöisesti ensi vuonna. Kuten tiedetään, Suomessa on 320 erikokoista kuntaa ja kunnille on säädetty 535 lakisääteistä tehtävää. Nyt hallitus aikoo ottaa näitä tehtäviä hoitaakseen miljardilla eurolla. Hyvä niin, mutta tästä toimesta eivät kunnat hyödy senttiäkään, koska valtio leikkaa samaisella miljardilla kuntien valtionapuja. Kunnat joutuvat myös nostamaan eräiden peruspalvelujen hintoja 40 miljoonalla eurolla, mutta nämäkään eurot eivät lisää kuntien rahavaroja, vaan ne tilitetään valtiolle. Hallitus nostattaa myös peruskuntien kiinteistöverojen alarajoja, jolloin kuntien valtuustot joutuvat tekemään samoin. Lisätuotto 4 miljoonaa euroa tuloutetaan kuitenkin valtiolle, ei kuntien kassaan.

Hallituspuolueet eivät useinkaan kerro, mikä on EU:n hintalappu Suomelle, minäpä kerron. Vuonna 2011 Suomen nettomaksuosuus oli 652 miljoonaa euroa, vuonna 2012 se oli 659 miljoonaa ja viime vuonna 758 miljoonaa euroa, eli kolmen viimeisen vuoden aikana Suomi on ollut nettomaksajana 2,069 miljardin verran. Se on iso kasa kansalaisilta perittyjä veroeuroja, joille olisi ollut käyttöä koti-Suomessakin.

Arvoisa puhemies! Tästäkin syystä me perussuomalaiset edellytämme, että hallitus ryhtyy välittömästi toimiin Suomen Euroopan unionille maksaman nettojäsenmaksuosuuden alentamiseksi. Kuten tiedämme, on valtio lyhentänyt tämän vuoden maaliskuussa valtionvelkaa 2,3 miljardia euroa. Hallitus kaavailee valtion omaisuuden myyntiä 1,9 miljardilla eurolla. Ehdotan, että saatavalla myyntitulolla lyhennetään valtion lainoja 700 miljoonaa euroa ja loppuraha 1,2 miljardia käytettäisiin työpaikkojen aikaansaamiseen vaikkapa seuraaviin kohteisiin:

Suomessa on tällä hetkellä lähes 2 000 homekoulua, joissa oppilaat, opettajat ja muu henkilöstö kärsivät päivittäisistä homeongelmista. Meillä on eri puolilla Suomea satoja julkisia rakennuksia, joissa on sisäilmaongelmia, sekä tuhansia kilometrejä huonokuntoisia maanteitä. Näihin panostamalla saamme ongelmat pienenemään ja ennen kaikkea työtä työttömille.

Lopuksi, arvoisa puhemies, kannatan edustaja Lindströmin tekemää ehdotusta.

Riitta Myller /sd:

Arvoisa puhemies! Kestävän kasvun käynnistäminen on tärkeintä nimenomaan työllisyyden kannalta Suomessa. Keskipitkällä aikavälillä tämä tarkoittaa sitä, että miten me saamme niistä innovaatioista, joita Suomessa tehdään, työpaikkoja sellaisiin yrityksiin, joitten tuotteilla on aitoa kysyntää maailmalla.

Ainoastaan tällä tavalla me voimme luoda pitävän pohjan Suomen taloudelle ja saada verotuloja hyvinvointivaltion parantamiseksi ja siihen, että säilymme edelleen maailman kilpailukykyisimpänä taloutena nimenomaan innovaatiotoiminnan ansiosta, koska me tarvitsemme panostuksia koulutukseen, tutkimukseen, ja vain tätä kautta me voimme tässä globaalissa kilpajuoksussa pärjätä.

Suomella on mahdollisuuksia nousta nimenomaan työpaikkojen lisäämisessä muun muassa biotalouden, peliteollisuuden ja digitalouden osalta. Meillä on nyt erittäin hyvä mahdollisuus tähän, kun maailman talousfoorumi on rankannut meidät maailman kilpailukykyisimmäksi taloudeksi, mutta yhtenä esteenä on se, että näistä innovaatioista ei kuitenkaan synny työpaikkoja.

Lyhyellä tähtäimellä on taas tärkeää, että me aikaansaamme uusia työpaikkoja, verotuloja tähän ja nyt, ja tätähän hallituksen selonteko julkisen talouden suunnitelmasta 2015—2018 pitää myös sisällään. Eli nyt satsataan 600 miljoonaa rakentamiseen, peruskorjaukseen, liikenneinf-raan, ja itse pitäisin tärkeänä, että tähän liikenneinfraan kuuluu myös rautatiet, ei pelkästään tieliikenne. Pitäisin sitä jopa erittäin tärkeänä, ja myöskin sitä, että aluepoliittinen näkökulma on näissä rakentamiseen ja liikenneinfrastruktuurin kehittämiseen liittyvissä hankkeissa myös mukana. Nimittäin erityisesti Itä-Suomessa työttömyysluvut ovat valitettavan suuria ja kaikkein rumimpia koko Suomessa.

Kun me pidämme huolta hyvinvointivaltiosta, julkisista palveluista ja koulutuksesta, niin tässä tilanteessa ei missään tapauksessa voi lähteä siitä ajatuksesta, että nyt olisi aika minkäänlaiseen yleiseen tuloveron kevennykseen. Sen sijaan on tärkeätä, että me huolehdimme kotimaisesta kilpailukyvystä, mutta se tapahtuu parhaiten sillä tavalla, että koetamme löytää tästä kehyksestä voimavaroja nimenomaan pienituloisimpien kotitalouksien tulojen lisäämiseen, erityisesti pienituloisimpien lapsiperheiden tulojen kasvattamiseen, koska siellä jokainen sentti menee kulutukseen ja sitä kautta yhteiskunnan pyörien pyörittämiseen, ja sieltä myöskin sitten näitä palvelutyöpaikkoja syntyy.

Meille on tärkeätä myös se, että saadaan nämä rakenneuudistukset, jotka ovat vireillä, maaliin, ja sellaiseen maaliin, että niillä, esimerkiksi sote-uudistuksella, toteutetaan sitä, että kansalaiset saavat entistä paremmat palvelut niin, että julkiset palvelut ovat tässä etusijalla ja niin, että kansanterveys ja ennalta ehkäisevä työ ovat keskiössä.

Eläkeiän korottamisen tarpeesta ministeri Rinne sanoi erinomaisesti, että kyse ei voi olla pelkästään siitä, että alaikärajaa korotetaan, vaan ennen kaikkea kysymys on siitä, että työuria jatketaan nykyisestä, ja se tapahtuu ennen muuta kehittämällä työelämää niin, että ihmiset jaksavat siinä enemmän.

Sitten tästä EU:n hintalapusta. Jäsenmaksut eivät kerro mitään siitä, minkälaista hyötyä Suomelle on Euroopan unionin jäsenyydestä. Kysymys on siitä, miten suomalaiset yritykset saavat omia tuotteitaan vietyä Euroopan unionin markkinoille ja sitä kautta parannettua työllisyyttä Suomessa ja tuotua veroeuroja hyvinvointivaltion palvelujen parantamiseksi. Eli tästä on kysymys Euroopan unionissa, ei jäsenmaksusta.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden rakentaminen vaatii toisaalta oikeaa ennakoimista mutta myös rohkeutta tehdä valintoja, joiden varaan tulevaisuutta on hyvä kehittää. Koulutus on paras tapa turvata tulevaisuuden osaaminen. Tarvitsemme työmaailmaan, työelämään ne parhaimmat voimat, osaavimmat tekijät, luovimmat ideat, joiden varassa on hyvä nostaa yhteiskuntamme uuteen nousuun. Ei lamakaan, tai taantuma, voi ikuisesti jatkua. Valonpilkahduksia on jossain määrin myös näkyvissä.

Sivistysvaliokunta kävi omassa kehyskeskustelussaan läpi hyvin vahvasti koko koulutuksen ja kulttuurin kentän. Kuulimme asiantuntijoilta, miten jo tehdyt sopeuttamiset taloudessa vaikuttavat eri tahoilla. Iloista kuultava ei aina ollut. Joidenkin kohdalla kuulimme suorastaan hätähuudon. Oli helppo olla valiokuntana yksimielisiä siitä, että nyt jos koskaan pitäisi myös pysähtyä ja tehdä kokonaisarviointia tähän mennessä tehtyjen sopeuttamisten vaikutuksista. Ennen tätä arviointia on jopa vaarallista edetä.

Arvoisa puhemies! Huolenaiheita koulutuksen kentällä on olemassa suuresti. Vielä eivät ole selvillä toisen asteen koulutuksen järjestäjien verkon tiivistämisen toimenpiteet. Laatu halutaan säilyttää, mutta kustannussäästöjä saada järjestäjiä vähentämällä on vielä kysymysmerkki. Olisi muun muassa pienille lukioille huojentavaa kuulla, että uudistus ei välttämättä vie toimipistettä, mutta hallinto ehkä siirtyy kauemmaksi yhdistyen toiseen yksikköön. Tätä viestiä todella odotetaan, jotta voidaan tehdä suunnitelmia tulevasta. Olisi hyvä, että malliesimerkki voitaisiin ottaa vaikkapa Keski-Suomesta, Jyväskylästä, jossa Viitaniemen koulussa on yhdistetty mallikkaasti lukio ja ammatillinen koulutus samoihin tiloihin synergiaa saaden.

Toinen suuri huolenaihe on oppilaitosten perustamiskustannusten määrärahojen poisvetäminen. Varat sisällytetään valtionosuuksiin, mutta kukaan ei enää sitten välttämättä takaa, miten kunnat pystyvät koulujaan ja päiväkotejaan korjaamaan kosteus- ja homeongelmissa. Suomessa on mittava määrä korjausta tai uutta rakentamista odottavia kohteita, nuoria ja opettajia väistötiloissa, sairastuneita ja väsyneitä työntekijöitä. Heidän kohtalonsa pitäisi muistuttaa meitä päätöksentekijöitä siitä, että apua todella tarvitaan. Siksi olisi erittäin suotavaa, että esimerkiksi harkinnanvaraisia avustuksia olisi saatavissa rakentamisen kohteisiin.

Arvoisa puhemies! Olemme myös erittäin huolissamme opetushallituksen tilanteesta: yt-neuvottelut ovat käynnissä ja kesälomat tulossa. Opetusministeriön olisi pian aloitettava neuvottelut opetushallituksen kanssa siitä, miten toimintoja voidaan yhdistää ja kustannussäästöjä saada sitä kautta aikaan. Suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa korkealaatuista osaamista ja on kustannustehokas. Opetushallitus on keskeinen toimija koulutusjärjestelmän kentässä. Tuottavuusohjelmassa he ovat olleet mukana: henkilöstöä on vähennetty 75, nyt ensi vuoden talousarvion vaje on 3,6 miljoonaa euroa ja 60:tä henkilöä uhkaa irtisanominen. Tämä vaarantaa lakisääteisten tehtävien hoitamisen. Tulossa on varhaiskasvatuslaki, oppivelvollisuusiän pidentämi-nen muun muassa. Opetushallituksen kohta tulisi nyt hoitaa tyylikkäästi kuntoon esimerkiksi lisätalousarvion avulla. Samoin strategisia tehtäviä ministeriön ja opetushallituksen välillä olisi perattava nyt tiheällä kammalla. Toivon, että ministeri Kiuru ottaa tämän asian nyt vakavaan käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokuntavastaavana puhun mielelläni näistä koulutuksen kentän asioista, mutta tähän loppuun haluan sanoa huoleni Keski-Suomen osalta tulevan biotuotetehdashankkeen puitteissa.

Olisi ensiarvoisen tärkeää, että nyt varaisimme budjettiin selkeästi varoja Äänekosken tehtaan rakentamisen myötä tuleville tarpeille. Keski-Suomi on kokenut viime vuosina kovia kolauksia muun muassa valtionhallinnon laitosten työpaikkamenetyksinä. Nyt olisi aika satsata myös keskiseen Suomeen ja varmistaa Äänekosken tehtaan toiminnan hyvä käynnistyminen. Se tarkoittaa muun muassa tieväylästön rakentamista, riittäviä raiteita, eli kaksoisraidetta Jämsä—Tampere, ja lentoliikenteen maakunnallisen toiminnan varmistamista Tikkakosken osalta. Nämä kaikki on pystyttävä huomioimaan muutaman muun asian lisäksi, jotta tämä työllistävä hanke varmistuisi. Tässä vetoan tietenkin uuteen valtiovarainministeriin vahvasti.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Ensimmäiseksi haluan kiinnittää huomiota tällä hallituskaudella yleiseen valituksen aiheeseen, tierahoituksen puutteeseen.

Tuoreesta Pellervon taloustutkimuksen selvityksestä käy ilmi, että Ruotsi käyttää liikenneinfrastruktuuri-investointeihin keskimäärin 2 miljardia euroa vuosittain. Suomessa vastaava luku on viime vuosina ollut noin 600—700 miljoonan luokkaa, jota kevään kehyspäätökset leikkasivat entisestään 100 miljoonalla eurolla. PTT:n mukaan Suomen pitäisi Ruotsin tasolle päästäkseen investoida runsaasti yli miljardi vuodessa, kun liikenneinvestoinnit suhteutetaan väkilukuun.

Arvoisa puhemies! Ruotsalaiset ovat ymmärtäneet sen, mitä Suomen hallitukset eivät näköjään ymmärrä. Liikenneinfra on kilpailukykytekijä ja investointi.

Arvoisa puhemies! Suomen uusiutuvan energian tavoitteet eivät etene. Lisäksi biojalostamohankkeilla on erinomaisia paikallisiin luonnonvaroihin perustuvia työllistäviä vaikutuksia. Itsekin uskon, että biopolttoaineet ovat tulevaisuudessa merkittävä taloudellinen moottori Suomelle.

Arvoisa puhemies! Tässä lyhykäisyydessään tämä.

Elsi  Katainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomen tilanne on äärimmäisen vakava. Työttömiä on noin 400 000, ja valtionvelka lisääntyy vuodessa 7 miljardilla. Tavoitteisiin velkaantumisen taittamisesta ja alijäämän pienentämisestä ei olla päästy. EU:n vakaus- ja kasvusopimuksessa on sovittu, että julkisen talouden tasapainon säilyttämiseksi valtionvelka ei saa ylittää 60:tä prosenttia bruttokansantuotteesta. Viime viikolla julkaistiin komission arvio EU-maiden talouden tilasta, ja sen mukaan Suomi on ylittämässä tuon 60 prosenttia viimeistään ensi vuonna. Komissio katsoi kuitenkin velkasuhteen nousun olevan väliaikaista ja ikään kuin armahti Suomen. Tätä juuri sopiikin toivoa, että tämä talouden tila olisi väliaikainen.

Nyt talouden ja työllisyyden nostamisessa on kuitenkin selkeästi epäonnistuttu. Konkreettisia ratkaisuvaihtoehtoja, jotka toimisivat ja parantaisivat tilannetta, ei ole. Veronkorotukset ovat tapissaan, eikä kasvun eväitä näy.

Vastikään useampikin merkittävä taloustoimija, muun muassa Nordea, arvioi Suomen olevan virallisestikin lamassa. Silti pääministeri on sitä mieltä, että hallituksen rippeet voivat lasketella ihan ensi kevääseen saakka, eduskuntavaaleihin saakka, jo tehdyillä päätöksillä. Hänen mielestään ei ole odotettavissa, että ensi viikolla käytävistä minihallitusneuvotteluista tulisi vaikeita, päätöksiä kun ei revitä auki. Päätöksiä olisi kuitenkin syytä avata, koska nykyiset keinot eivät toimi.

Arvoisa puhemies! Hallituksen ovet ovat käyneet kuin lännenelokuvien saluunoissa. Toistakymmentä ministeriä on lähtenyt tai lähdössä uusiin tehtäviin. Valtiovarainministerien, nykyisen ja edeltäjänsä, linjat ovat keskenään kaukana toisistaan. Valtiovarainministeri Rinteellä onkin nyt edessään lupausten lunastus. Hän on vaatinut muutosta tämän käsittelyssä olevan kehysratkaisun sisältöön ainakin lapsilisien, työttömyysturvan, työmatkakulujen vähennysoikeuksien ja perustienpidon leikkausten osalta. Nämä tavoitteet ovat kerrassaan hyviä. Kannatan siis lämpimästi valtiovarainministerin pyrkimyksiä näissä asioissa.

Tämä kehyskeskustelu käydään kuitenkin nyt, vaikka uuden hallituksen sisällä ensi viikolla varmasti on ristiriitoja aikaisempaan linjaan, kuten nähty on. Muutoksia onkin tultava ja ne on sen jälkeen myös esiteltävä eduskunnalle, tämän keskustelun aihe kun on viikon päästä jo vanhentunut.

Keskusta on esittänyt viimeksi kuukausi sitten, kun täällä käytiin työllisyysvälikysymyskeskustelua, liudan keinoja työllisyyden parantamiseksi. Olemme ehdottaneet muun muassa palkkatukea yksinyrittäjille ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen, mittavaa valtion kasvurahastoa, biotalouden nostamista koko maan ykköstavoitteeksi ja tietysti yrittämisen lupabyrokratian esteiden poistamista ja myöskin yrittäjävähennyksen käyttöönottoa. Kaikkia näitä keinoja ja muitakin esitettyjä vaihtoehtoja saa ilomielin käyttää kesäkuun hallitusneuvotteluissa.

Toimettomaksi ei pidä todellakaan jäädä. Vuoden päähän seuraavalle hallitukselle ei saa tietoisesti lykätä mitään. Suomen lähitulevaisuuden kriittiset ratkaisut eivät saa jäädä puuttumaan siksi, että keskeiset ministerit päättivät etsiä uusia urapolkuja juuri nyt.

Ensi viikon hallitusneuvottelut eivät ole mini-nimityksestään huolimatta lainkaan merkityksettömät. Niissä on kirjoitettava kokonaan uusi kasvua luova hallitusohjelma.

Teuvo Hakkarainen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu Suomen kilpailukyvystä, ja nyt on tullut uusi tutkimus, että me olemme yksi maailman parhaimpia. Mutta mitenkähän se on tehty? Se edellinen on tehty ainakin sillä lailla, että siinä tutkittiin malariaa, aidsia, terveydenhuoltoa ja koulutusta. Niissä me varmaan olemme parhaimpia, mutta siellä, missä se taistelu käydään tuolla todellisessa yritysmaailmassa, me olemme pohjanoteeraus ja Kreikan ja Kyproksen ja näitten joukossa. Se on todellisuutta. Nimittäin niitä työpaikkoja tänne tulisi ja investoitaisiin, jos tämä olisi kilpailukykyisin. Kyllä se euro menee euron viereen, se on vain niin.

Hallitus on epäonnistunut tekemässään työllisyys- ja talouspolitiikassa osittain, koska se ei ole pystynyt tekemään maan puolesta tarvittavia todellisia päätöksiä. Hallitus ei myöskään ole voinut myöntää, että jotkut sen tekemät päätökset ovat olleet selkeästi huonoja. Se olisi voinut niellä ylpeytensä, esimerkiksi sanoutua irti rikkidirektiivistä ja turveverosta ja niin edelleen.

Tämä hallitus on kyllä teettänyt selvityksiä varmaan enemmän kuin mikään aikaisempi hallitus ja pitänyt seminaareja, joissa pohditaan, mitä nyt pitäisi tehdä. Tämä ei ole johtanut mihinkään, koska kuitenkaan ei uskalleta tehdä mitään konkreettista taloustilanteen parantamiseksi. Korulauseilla kaunistellut selvitykset eivät auta yrityksiämme. Sen ovat ministerit nyt huomanneet itsekin, kun pakenevat hallituksesta. Mitenkäs se menikään? "Pelkurit menkööt merten taa", näin sitä sanotaan. Joku muu saa siivota sotkut. Rahat on jo merten taa annettu. Halutaan olla hyviä, pelastaa koko Eurooppa tajuamatta, että oma maa näivettyy. En voi sanoa muuta kuin että tyhmä on se, joka antaa niin paljon pois, ettei itselle jää mitään.

On selvää, että maamme suuriin tukiin perustuva yritysjärjestelmä ei toimi. Siitä hyötyvät lähinnä vain kansainväliset suuryritykset, jotka eivät pelasta Suomen taloutta. Sieltä ei kuulu muuta kuin irtisanomisuutisia. Olen moneen otteeseen sanonut ja sanon sen uudestaan, kunnes asiaan tulee muutos: Pk-sektorin alvin alaisen toiminnan alarajaa tulee nostaa. On vihdoinkin otettava Viron mallin mukainen yhteisöverotus ja nostettava kotitalousvähennyksen määrää. Myös konkurssilainsäädännössä on vielä korjattavaa.

Meillä koulutetaan paljon väkeä täällä, huippuosaajia, esimerkiksi omalta kohdaltani voin sanoa, sahoille ja noille suurille tehtaille. Nyt ne tekevät konkurssin, ja kun heillä ei ole mahdollisuutta aloittaa uudestaan, niin he muuttavat ulkomaille ja se koulutettu pääoma siirtyy sinne ja se siellä tuottaa sitten, mutta täällä se tapetaan.

Kunpa hallituksella vain olisi korvat kuulla ja se taipuisi ymmärtämään, että oppositiolla on erinomaisia ideoita, kuinka korjata tilanne. Hallitus on täysin sokea näkemään näitä parannusehdotuksia, koska se on valinnut mantrata muunneltua totuutta siitä, että ei oppositiossa ole keinoja parantaa tilannetta. Kyllä sillä on, kun vain avaisitte korvanne ja silmänne ja teiltä löytyisi todellista halua pelastaa uppoava Suomi. Nyt te haluatte vain pelastaa oman nahkanne ja maineenne, vaikka hintana on Suomen taantuminen kehitysmaaksi kohta. Kansalaiset maksavat kovan hinnan teidän ylpeydestänne.

Arvoisa puhemies! Vielä yksi esimerkki. Ministeri Huovinen esitti tuossa, että naiskiintiöt on saatava yrityksen hallitukseen. Minä ihmettelen tuommoista, että miksei ole tämmöistä esitystä tehty, että kätilöistä on oltava miehiä puolet. Minä luulen, että siellä uskottavuus lähtisi sieltä synnytyslaitokselta, jos näin tapahtuisi. Samalla lailla käy näille yrityksille, jos sinne kaikki navettapiiat saavat tulla miten itse haluavat. Tässä vain tämmöinen esimerkki.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lindströmin tekemää ehdotusta.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Oli erittäin mielenkiintoista ja, voin sanoa, myös miellyttävää kuunnella uuden valtiovarainministerin Rinteen linjauksia siitä, että nyt tarvitaan nimenomaan panostuksia kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Nähtäväksi kuitenkin jää, löytyykö hallitukselta tulevissa neuvotteluissa konkreettisia keinoja, uusia tapoja synnyttää kasvua ja luoda uusia työpaikkoja. Nimittäin uskon, että nytkin istuva hallitus nykyisessä kokoonpanossaan on pyrkinyt tekemään parhaansa, jotta Suomen suunta saataisiin käännettyä, jotta työttömyys saataisiin mieluummin vähenemään — suuntahan on ollut koko ajan kasvava — ja jotta vientimme saataisiin taas vetämään. Valitettavasti näytöt ovat jääneet puuttumaan, ja voisi sanoa niinkin, että tässä taloudellisessa tilanteessa, kun ajatellaan, että hallituksen ministereistä on kohta yli puolet vaihtunut, käydään minihallitusneuvotteluita, minusta nekin näkemykset, jotka on esitetty sen puolesta, että olisi ehkä viisaampaa kasata ihan uusi hallitus vaalien kautta, ovat perusteltuja.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on puolin ja toisin sivuttu perintöveron muutostarpeita. On esitetty, että perintöverosta pitäisi kokonaan luopua. Keskustakin on lähtenyt siitä, että olisi syytä selvittää, miltä osin perintöverosta voitaisiin luopua ja millä tämä menetetty noin 500 miljoonan euron verotuotto voitaisiin korvata. Suurin ongelmahan tässä on yritysten sukupolvenvaihdostilanteet, joissa meillä edelleen, huolimatta hyvistä huojennusmekanismeista, on tilanteita, joissa perintöverosta tulee suuri ongelma. Mutta nekin puheenvuorot, jotka ovat korostaneet sitä, että kaikista suurin ongelma on kuitenkin jatkajien löytäminen näihin yrityksiin, jotka ovat omistajanvaihdostilanteissa, ovat kyllä perusteltuja. Henkilökohtaisesti, kun itselläni on kokemusta sukupolvenvaihdossuunnitteluista ja -toteutuksista, voin todeta kyllä, että se kaikista suurin ongelma on todella se, että meillä ei tänä päivänä Suomessa ole niitä halukkaita jatkajia, ei välttämättä omasta perheestä, ei yrityksen sisältä eikä ulkopuoleltakaan.

Mutta verotus edelleen on jonkunlainen ongelma, ja tähän on syytä miettiä korjauksia. Ongelmahan ei ole silloin, jos me puhumme puhtaasti enemmistön yrityksen omistuksesta siirtämisestä esimerkiksi perheen sisällä. Nämä ovat ehkä niitä perinteisessä mielessä ymmärrettyjä sukupolvenvaihdoksia. Silloinhan meillä on perintö- ja lahjaverossa erittäin toimiva huojennusmekanismi, jolloin lahjoitettua tai alihintaan luovutettua yritysomaisuutta ei veroteta käyvästä arvosta vaan vain 40 prosentista tasearvoon. Tällöin veron määrä yleensä tulee hyvin pieneksi.

Mutta ne tilanteet, joissa yrityksen omistus on jo hajaantunut sen verran, että siellä puhutaan alle 10 prosentin osuudesta toimivaa yritystä, ja yritys on kasvanut suureksi, muodostavat todellisen ongelman. Kun tästä ollaan keskusteltu, että jos perit omaisuutta, niin voithan myydä ja myyntituloilla rahoittaa sitten tämän perintöveron maksamisen, tämähän kyllä pitää paikkansa useimmissa tapauksissa, mutta jos peritään toimiva yritys, niin sieltähän ei välttämättä saadakaan järkevästi eikä siellä ole edes likvidejä varoja, joita voitaisiin ottaa tämän veron maksuun, eikä ole tarkoituksenmukaista, että me lähdemme tekemään yrityskauppoja näissä sukupolvenvaihdostilanteissa, kun tavoitehan nimenomaan on se, että siinä tilanteessa löytyisi jatkaja, joka lähtee sitä yritystä vetämään, eikä sitä lähdettäisi myymään vaikkapa ulkomaisille sijoittajille.

Arvoisa puhemies! Kun nyt täällä uusi valtiovarainministeri Rinne ei ole enää paikalla, niin en voi häneltä suoraan kysyä, mutta voisin sen verran kuitenkin tässä puheenvuorossa luoda paineita, että kun hänet valittiin sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajaksi, niin taustallahan oli erittäin voimakkaita lupauksia siitä, että työpaikkoja synnyttäviä investointeja tullaan lisäämään, valtio tulee niitä kannustamaan, mutta hän lupasi myös, että lapsilisän leikkauksia, jos ei niitä peruta, ainakin lähdetään muuttamaan. Tämä on mielestäni sellainen lupaus, jota ei tulisi arvoisan ministerin unohtaa. Jos me ajattelemme talouskasvua, niin yksi osa sitä peruskasvua on se, että meidän väestö olisi mieluummin kasvava kuin vähenevä. Mielestäni meidän kannattaisi kyllä tässäkin taloudellisessa tilanteessa satsata lapsiperheisiin ja heidän hyvinvointiinsa.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ikävä kyllä ehti täältä lähteä. Haluaisin kiittää häntä hänen suorista sanoistaan, kun hän kertoi julkisen talouden tilasta ja asiantuntijakuulemisesta siihen liittyen, sillä varmaan on tosi, että pidämme tällä hetkellä velkarahalla yllä korkeampaa elintasoa kuin mihin meillä on varaa. Mitä ratkaisut ovat sitten, miten tämä selvitetään, on toisen epistolan paikka.

Täällä eduskunnassa hallitus on puhunut käytännössä kolmen vuoden ajan, että täytyy lisätä työpaikkoja, mutta emme ole kovasti konkreettisia toimenpiteitä saaneet, millä niitä lisätään. Sanon taas yhden kerran, kuten olen tässä salissa esittänyt jo kolmen vuoden ajan, että aloitetaan Suomessa hajautettu energiantuotanto, joka perustuu sataprosenttisesti kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Tuotetaan energiaa kannattavasti biomassan kasvupaikalla, sillä sähkö siirtyy lankoja pitkin yhtä lailla kotimaisin voimin kuten kivihiili siirtyy ulkomaisesta kaivoksesta laivalla satamiimme.

Metsähakkeelle todennäköisesti tarvitsisimme tukea. Mutta tukeahan saa myös tuulienergian tuotanto, vaikka se on vähemmän kotimaista kuin esimerkiksi turve. Tuulimylly osineen tehdään ulkomailla, ja sen käyttöikää emme tiedä. Turve ja puu uusiutuvat, mutta kivihiili sitä ei tee.

Päästöoikeuden matala hinta on syössyt energiapolitiikan sihdin lyhyeksi. Se on ennakoimatonta. Jos päästöoikeuksien hinta nousee, niin energian hinta tulee fossiilisten kohdalla nousemaan. Mutta kotimaisella energiantuotannolla saisimme alue- ja paikallistalouksia tukevia työpaikkoja eli voisimme saada työttömästä veronmaksajan ja samalla pystyisimme pienentämään työttömyyden hallinnoinnin aiheuttamia kuluja unohtamatta myöskään sitten positiivisia vaikutuksia koko kotimaiselle elinkeinoketjulle, kuten esimerkiksi konepajateollisuudelle, lämpöyrittäjyydelle ja ainespuuta käyttävälle teollisuudelle.

Kun kilpailukyky on heikko, riskit kasvavat ja samoin huoli velkaantumisen aiheuttamasta rahan hinnasta niin yksityis- kuin julkistalouksienkin kohdalla. Sivulla 9 selonteossa mainitaan: "Riski siitä, että velkaantuminen kasvaa hallitsemattomasti, kun korkotaso normalisoituu, on kasvanut." Elämme siis epänormaalin matalan koron aikaa, eikä se ole eurotaloudelle hyvä.

Matalista koroista huolimatta investoinnit eivät käynnisty eikä sisämarkkinoilla ole ostovoimaa. Meillä on toisin sanoen alhaisen koron aiheuttama ylituotantolama, emmekä voi sijoittaa pienelläkään korolla tuottamattomiin seiniin, mieluummin siis kotimaiseen perusinfraan, joka vie meidät biomassojen äärelle.

Valtion velka on tällä hetkellä 100 miljardia, ja jos esimerkiksi lainanhoitokulut nousevat prosentin, niin sehän tekee sitten jo miljardin lisää. En tiedä, onko tähän hallitus miten valmistautunut, jos näin tulee käymään.

Tämän hallituksen politiikka yhdessä liian vahvan rahan, raskaiden julkisen talouden menojen kanssa heikentää taloutemme nousumahdollisuuksia. Työllisyystilanne on paranemassa ainoastaan periaatteessa virkakoneistossa, jossa muun muassa maatalouden sektorilla ollaan palkkaamassa lisää henkilöstöä valvonta- ja hallinnointitehtäviin, tämä siis 2020 maatalousratkaisun myötä myöskin tullut.

Mutta tämä ei ole sääntelyä, joka tuo lisä-arvoa. Se ei paranna maataloustuotteittemme markkina-asemaa, ei kotimaassa eikä Euroopassa eikä varsinkaan, jos ajatellaan transatlanttisen vapaakauppasopimuksen neuvotteluja. Kuinka suomalainen tai eurooppalainen tuote, jota valvotaan joka käänteessä, voisi kilpailla amerikkalaisen hinnan ja maatalousjärjestelmän tuotteiden kanssa, mikä perustuu vain lopputuotteen valvontaan?

Toivon todella, että uusi valtiovarainministeri ei millään muotoa tule kajoamaan suomalaiseen metsäpolitiikkaan varsinkaan fiskaalisin perustein eli esitä metsä- ja maatalousmaalle kiinteistöveroa. Se olisi loppu jo jokamiehenoikeudellekin.

Veropohjan laajentaminen yleensäkin tuotannontekijöihin heikentää kilpailuasemaa ja muun muassa teollisuuden kykyä nostaa raaka-aineiden jalostusastetta kilpailukykyisin kustannuksin. Liikaa verottamalla emme saa tarvittavia tavaravirtoja liikkeelle vientiä varten emmekä pääse biotalouden äärelle keskittämällä.

Polttoainevero on muun muassa tällainen välillinen vero, joka on kilpailukyvyn este. Mielestäni polttoaineverotuksella pitäisikin ohjata heitä, jotka asuvat julkisten liikenneyhteyksien piirissä mutta eivät niitä käytä. Haja- ja harvaseutujen ihmiset tarvitsevat henkilöauton liikkumiseen ja traktorin maatalouden harjoittamiseen.

Sähköveron nosto vaikuttaa suoraan yrityspakoon ja työpaikkojen menetykseen ulkomaille. Varoittava esimerkki hallituskauden alussa tehdyn polttoaineveron noston vaikutuksesta, korotuksesta, oli silloin, kun Kemijärven ja Kajaanin puuta käyttävä teollisuus lakkasi.

Porotaloutta ei voi Tunturi-Lapissa harjoittaa ilman, että asuminen on talouden äärellä eli harva-alueella. Entä kotimainen kalastus? Järvi keskellä pääkaupunkia ei ole realismia. Tarvitaan uudenlainen ajattelu maaseudun mahdollisuuksista.

Martti Mölsä /ps:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi valtiontalouden tasapainottaminen vaalikauden loppuun mennessä. Hallitusohjelmassa ei ole täsmennetty tavoitteita kuntatalouden rahoitusasemalle. Selonteossa todetaan, että kuntien taloudenpidossa on luontevaa pyrkiä tulojen ja menojen rakenteelliseen tasapainoon. Viisaasti todettu. Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanossa hallitus on sitoutunut kuntataloutta tasapainottavien toimien toteuttamiseen.

Hallituksen toimet ovat kuitenkin olleet kuntatalouden suhteen kaikkea muuta kuin tasapainottavia. Hallitus on vienyt toimintamahdollisuuden kunnilta ja on päätöksillään halvaannuttanut kuntakentän ja kaatanut jo vireillä olevia kuntaliitosselvityksiä. Kaiken huippu oli uhkakuva pakkoliitoksista. Kuntien valtionosuusuudistus on karua kieltä pienimmille kunnille, joiden valtionosuudet ohjataan kasvukeskuksiin. Jälleen yksi järeä keino hallitukselta maaseudun tyhjentämiseksi.

Kunnilla on yli 500 tehtävää ja lähes tuhat velvoitetta. Valtiovarainministeriö asetti marraskuussa 2011 työryhmän, jonka tehtävänä oli määrittää kuntien tehtävät ja niihin liittyvät uudistustarpeet sekä hallitusohjelman mukaisesti arvioida mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita. Työryhmän määräaika päättyi 30.5. tänä vuonna. Missä ovat työryhmän tulokset? Tätä kysyin debatissa enkä tietenkään olettanutkaan, että uusi valtiovarainministeri Rinne olisi tähän pystynyt vastaamaan. Siinä vaiheessa pääministeri oli jo laahustanut viimeisillä voimillaan, ilmeisesti haikein mielin, täältä salista pois, ja saattoi olla jopa viimeinen kerta.

Hallituksen toimenpiteet heikentävät kuntataloutta vuonna 2015 nettomääräisesti arviolta reilut 200 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2014. Suurimmat kuntataloutta heikentävät tekijät ovat valtionosuusleikkaukset sekä pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtäminen kunnille. Selonteon mukaan hallituksen toimenpiteet muuttuvat kuntataloutta tukeviksi vuonna 2017, jolloin ei ole uusia valtionosuusleikkauksia ja toisaalta rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteet alkavat vaikuttaa. Ottaen huomioon tämänhetkisen taloudellisen liikkumavaran näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu, vaan kuntien kurjistuminen jatkuu. Kuten selonteossakin todetaan, on kuitenkin otettava huomioon, että vuosille 2015—2018 päätetyt hallituksen toimenpiteet ja niiden kustannus- ja vaikutusarviot täsmentyvät jatkovalmisteluissa. Varsin murheellinen testamentti nykyiseltä hallitukselta Suomen kunnille ja seuraavalle hallitukselle.

Lopuksi voin todeta, että professori Aimo Ryynänenkin on todennut, että toista tällaista hallituskautta kuntakenttä ei enää kestä.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lindströmin tekemää esitystä.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Tänään täällä eduskunnassa on todettu, että Suomessa on yli 300 000 työtöntä. Työttömyyden on sanottu olevan edelleen kasvussa. Tässä valtiontalouden kasvun lamassa, joka koettelee lähes koko EU-aluetta, on hyvin vaikea keksiä keinoja, joilla kansalaiset saadaan työllistettyä.

Suomessa ei valitettavasti ole oikein riittävästi taitoa siihen, että EU:n puristuksessa saataisiin ensin oma kansa töihin, jolloin työttömyyskorvauksiin tarvittavat menot pienenisivät. Tämä auttaisi valtiontalouden tasapainoon saamisessa. Nykyisin vain työllistämisprojekteihin uhratut varat solahtavat tarjouskilpailussa urakan voittaneiden yritysten kautta halvemman verotuksen EU-maihin tai peräti EU:n ulkopuolelle. Viime aikoina tiedotusvälineissä on ollut surullisia tapauksia, joissa toisesta EU-maasta Suomeen alipalkalla töihin tulleen työntekijän lähtömaassa asuvalle vaimolle ja lapsille on maksettu EU-sopimusten mukaan lapsilisät ja toimeentulotuet ja mitä muita niitä onkaan — vieraaseen maahan. Samaan aikaan suomalainen nuori tai iäkkäämpi työntekijä on työttömyyskortistossa ja joutuu kituuttelemaan ilman työtä, yleensä pienellä peruspäivärahalla, josta siitäkin tulee valtiolle suuri lasku, kun se kerrotaan suurella työttömien määrällä.

Arvoisa puhemies! Hallituskautta on nyt kulunut jo kolmisen vuotta, ja näyttää siltä, että eri ministeriöiden virkamiehet ja ministerit ovat olleet ja edelleen ovat kyvyttömiä ratkaisemaan tätä EU:n synnyttämää uudenlaista ongelmaa, jonka se aiheuttaa työllistämiselle, teollisuudelle, markkinoille ja kaupalle. Ilmeisesti Suomen ministeriöt ovat liian sektoroituneita kapeille toimialoille, että ne pystyisivät tehokkaasti ratkaisemaan EU:n tuomia uuden ajan haasteita siten, että oman maan koulutus- ja työllisyystilanne saataisiin kasvu-uralle. Aikaa kuluu siihen, kun eri ministeriöiden byrokraatit yrittävät selittää aikeitaan ja ohjelmaehdotuksia toisilleen. Puuttuu ilmeisesti visio, johtajuus ja tieto siitä, mitä tarttis tehdä. Tekemätöntä työtä Suomessa on, mutta ensin pitäisi yhdessä päättää keinot, joilla työllistämiseksi perustettavat työpaikat saadaan suunnattua kotimaassa asuville kansalaisille, että verotulotkin saataisiin kerättyä tämän maan kansalaisten hyväksi.

Meillä on alemman asteisissa tieverkoissa paljon korjattavaa, työtä on myös homekoulujen ja muiden rakennusten korjaamisessa. Etenkin kaupunkien viemäriverkostoissa ja vesijohdoissa on tulevaisuudessa paljon työtä, kun vain rahat löytyvät jostain. Harvaan asutun maaseutumme tieverkot ovat pitkät ja painorajoitettuine siltoineen kova haaste hallituksen haluamille suuremmille ja raskaammille kuorma- ja rekka-autoille. Myös maaseudun valokuituverkot tehokkaan tietoliikenteen varmistamiseksi ovat muodostaneet liikenneministeriön aikaisemmille kaavailuille kohtuuttoman haasteen, ja on vielä paljon tehtävää, ennen kuin jo viime kaudella kaavaillut hankkeet saadaan maaliin. Palkkarahoja ja moraalia taitaa puuttua tästä nyky-yhteiskunnasta, jotta näitä töitä voitaisiin teettää siten, että verotulot saataisiin kerättyä oman maan kansantalouden ylläpitoon. Suomen tyyppinen pieni maa, joka on houkutteleva vierastyövoimalle ja ulkomaille rekisteröidyille veroparatiisiyhtiöille, kärsii tästä työvoiman vapaasta liikkuvuudesta eniten. Verottamatta jäävien palkkojen ja urakkasopimusten maksujen ohella menetyksiä tulee myös lapsilisistä ja muista sosiaalituista, jotka eivät tuo ostovoimaa kansantalouteemme kuten ennen.

Herra puhemies! Jotain pitäisi tehdä näiden valtiontaloutta rasittavien ohivirtausten suitsemiseksi ennen kuin valtio ja kunnat joutuvat konkurssiin. Näiden työllisyyteen liittyvien menetysten ohella maamme on pulittanut EU:lle 2,069 miljardia euroa nettomaksuina kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Näillä rahoilla olisi maassamme voitu parantaa esim. terveyden- ja vanhustenhoitoa, ja siitäkin olisi talouteemme syntynyt lisää verotuloja.

Kannatan edustaja Lindströmin tekemää esitystä.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minusta hallitus on kantanut erinomaisella tavalla vastuuta Suomesta ja tehnyt hyviä toimenpiteitä tässä kehyspaketissa sen eteen, että Suomen talous saadaan nousuun ja olot täällä paremmiksi. Monet ovat täällä moittineet, että ei tehty sitä ja ei tehty tätä, mutta täydellisiä ratkaisuja ei ole olemassakaan. Kuten pääministeri Katainenkin tässä muutama päivä tai jokin aika sitten totesi, niin täytyy tehdä epätäydellisiä ratkaisuja. Emme voi olla tekemättä mitään. Se kuitenkin tulee aina kaikkein kalleimmaksi.

Itse loisin jo mielelläni katseen tulevaisuuteen. Totta kai kannatan tätä hallituksen esitystä, ja mitä muuta meidän tulisi sitten tehdä tästä eteenpäin? Yksi seikka, joka seuraavalla kierroksella, esimerkiksi minihallitusneuvotteluissa tai lisätalousarviossa tai sitten viimeistään seuraavassa hallitusohjelmassa, on syytä nostaa tapetille, on mielestäni tämä koulutussopimusjärjestelmän kehittäminen. Erittäin suuri ongelma tänä päivänä on työttömyys, ja erityisesti harmittaa nuorten työttömyys. Nuorilla on tänä päivänä tosi vaikeaa saada töitä. Jos me voisimme kehittää tätä oppisopimusjärjestelmää edelleen — mehän olemme sitä nyt kehittäneet, mutta minusta se työ on vielä kesken — kehittäisimme siis tätä oppisopimusjärjestelmää koulusopimuksen suuntaan esimerkiksi sillä tavoin, että nuori on oppilaitoksen palkkalistoilla mutta silti töissä yrityksessä, saamassa sitä käytännön oppia ja ymmärrystä siitä, miksi sitä teoriaopintoa tarvitaan. Näin saataisiin yritykset innostumaan asiasta, sillä tällä menetelmällä se yritysten riski pienenee hieman siinä työllistämisessä. Olen aivan vakuuttunut siitä, että nuorille saataisiin tätä kautta luotua koulutuspaikkoja ja sitä myötä syntyisi myöskin nuorille työpaikkoja.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Ville Vähämäki /ps:

Kunnioitettu puhemies! Suomi on lamassa. Meillä on kahdeksan vuosineljännestä menty ilman talouskasvua. Tästä uhkaa tulla kolmas vuosi ilman bkt:n kasvua. Vientimme on lamassa. Vientimme Venäjälle alkuvuoden tapahtumien takia on tippunut huomattavasti, jopa noin yhden kuudesosan alkuvuonna. Talouselämän luottamus on matalimmalla tasolla tämän vuosikymmenen aikana.

Työelämän puolelta: Meillä on tällä hetkellä 400 000 työtöntä, 50 000 uutta työtöntä tullut viime vuosina. Ansiotaso toki on noussut, vaikka bkt on ollut laskusuunnassa. Tämähän toki on niille hyvä, jotka työelämässä ovat, mutta niille todella huono, jotka ovat työttömänä, koska kuluttajahinnat ovat myöskin nousseet todella nopeasti viime vuosina.

Julkinen puoli syö enemmän kuin yksityinen puoli ehtii tienata. Valtiomme velkaantuu ennätyksellisen nopeaa tahtia. Työn tehokkuus on laskenut. Se heijastuu bkt:n kasvuun. Yhteiskuntaan tehdyt työtunnit kyllä ovat nousseet, mutta työn tehokkuus on jäänyt vuoden 2008 tasolle.

Suomi on pudonnut muiden kelkasta. Elpyminen lamasta on ollut huomattavasti EU-maita hitaampaa ja huomattavasti hitaampaa kuin Yhdysvalloissa on ollut. Tämä johtuu siitä, että elvytyksemme on epäonnistunut. Me olemme elvyttäneet lähinnä siten, että olemme lisänneet taloudellisen tuotannon potentiaalia, mutta emme itse taloudellista tuotantoa. Toisin sanoen fiskaalinen politiikkamme on ollut aivan liian tiukkaa.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Nähdäkseni meidän fiskaalisen politiikkamme pitäisi olla hieman kevyempää kuin se tällä hetkellä on. Lisäksi työn hintaa pitäisi alentaa alentamalla sote-maksuja. Tämä näkyisi heti kasvaneessa työllisyydessä, ja sitä kautta saisimme taloutemme nousuun.

Ei minulla muuta.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus sai aloittaa hyvistä lähtökohdista kesäkuussa 2011. Kataisen hallituksen aikana julkisen velan kasvu ja veroasteen nousu on ollut varsin ripeää. Julkinen velka on ylittämässä kriittisenä pidetyn 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä on EU:n perussopimuksen 126 artiklaan kirjattu liiallisen velan välttämisen raja, joka on syytä ottaa vakavasti. Näin on siitäkin huolimatta, että Suomen julkisen velkaantumisen taso on velan nopeasta kasvusta huolimatta edelleen euroalueen alhaisimpia. Tilanteen ongelmallisuutta lisää kuitenkin se, että kokonaisveroaste on kipuamassa jo yli 46 prosentin.

Suomen valtion vuoden 2014 budjetin loppusumma on noin 54 miljardia euroa. Viime vuosina budjetista noin 7—9 miljardia euroa on katettu velalla. Budjetti on perustunut keskimäärin noin 15-prosenttisesti velkaantumiseen. Euron kriisistä johtuva alhainen korkotaso on antanut harhaisen kuvan velkaantumisen vaikutuksista. Moni työpaikkansa säilyttänyt kokee, että puheet talouden ongelmista ovat yliammuttuja. Vain viennin vetoon perustuva taloudellinen kasvu voi pelastaa Suomen pälkähästä. Valon merkkejä onkin nähtävissä eri puolilla maailmaa, etenkin Kaakkois-Aasiassa ja Yhdysvalloissa.

Euroalueella ei merkittävää kasvua ole näköpiirissä, poikkeuksena Saksa, joka nyttemmin ainoana hyötyy euroalueen valtioiden keskinäisestä kiinteästä valuuttakurssista. Yleisestihän on tiedossa, ettei saksalaisille talouden hoitamisessa pärjää kukaan. Yksikään kehittynyt Euroopan unionin jäsenvaltio, kuten Ruotsi, Iso-Britannia tai Tanska, ei ole liittymässä eurojärjestelmään, eikä sellaista taida olla näköpiirissäkään. Euroon liittymisestä ovat kiinnostuneita Liettuan kaltaiset valtiot.

Arvoisa puhemies! Hyviä yritysideoita on vähän, ja ne ovat usein sattuman satoa. Varmaa on, että hyvälle yritysidealle löytyy rahoitus ja että idean ollessa hyvä yksityisen pääoman riskinottokynnys ylittyy. Valtion tehtävänä on lähinnä luoda suotuisat puitteet yrityksille. Vain harvoin tilanne on sellainen, että tarvitaan valtion mukaantuloa omistajaksi. Telakkateollisuus ilmeisesti on tällainen ala.

Valtiolla on sinänsä hyvät mahdollisuudet olla mukana yritysten rahoituksessa esimerkiksi myymällä Solidiumiin parkkeerattuja ei-strategisia pörssiosakeomistuksiaan, joita on tämän päivän tiedon mukaan noin 8,7 miljardin euron edestä. Tässä luvussa eivät ole mukana Solidiumin ulkopuolella olevat strategiset omistukset, joita ovat lain nojalla valtioenemmistöisten pörssiyhtiöiden Fortumin, Neste Oilin ja Finnairin osakkeet. Näiden yhtiöiden pörssiarvo on noin 10,5 miljardia euroa tämän päivän tietojen mukaan. Valtion Solidium-omistuksista monet ovat varsin globaalisti toimivia pörssiyhtiöitä, joiden pääoman tuotto ja myös jaettu osinkotuotto ovat korkeita. Työ- ja muut toimintatulot menevät suurelta osin muihin maihin.

Valtiota voidaan toki syyttää passiivisesta osinkojen odottelusta. Pohdittaessa vakavasti Solidiumissa olevien pörssiomistusten myyntiä joudutaan arvioimaan sitä, saataisiinko myynnistä kertyvillä varoilla pitkällä tähtäyksellä muuta kautta Suomeen parempi yhteenlaskettu panoskorvaus sekä pääoman tuotto että työllisyysvaikutukset huomioon ottaen. Usein on käynyt niin, että suomalainen yritys on jouduttu myymään turhan varhaisessa vaiheessa ulkomaille, kun pääomat eivät ole riittäneet globaaleilla markkinoilla onnistumiseen.

Arvoisa puhemies! Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat viime vuonna EU-maiden korkeimpia, noin 57 prosenttia. Vastaava luku oli Ruotsissa 51,9, Saksassa 44,2 ja Yhdysvalloissa 37,2 prosenttia. Euroalueen keskiarvo oli 49,8 prosenttia. Perusteltu näkemys on, että Suomen julkisen talouden koko suhteessa bruttokansantuotteeseen tulisi pitkällä aikavälillä saada 45 prosentin tasolle. Tämä merkitsisi julkisten menojemme suhteellista supistumista ainakin viidenneksellä vuoteen 2013 verrattuna. Näin kokonaisveroaste saataisiin laskemaan yli 6 prosenttiyksikköä, 46 prosentista alle 40 prosentin tasolle.

Supistuva yksityinen sektori ja pienenevä vientiteollisuus eivät kykene kannattamaan nykyisen tasoista julkista sektoria. Yksityisen sektorin kokoa tulee kasvattaa. Tämä tapahtuu yrittäjyyttä, investointeja ja riskinottoa monin eri keinoin edistämällä. Uusia yrittäjiä tarvitaan kymmeniätuhansia lisää. Pääomamarkkinoita on kehitettävä. Työmarkkinoiden joustoja on lisättävä. Vientisektorin tulee määrittää palkankorotusten taso. Energiapolitiikassa on edistettävä voimallisesti kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Energia-alan verotusta on tarkistettava tältä pohjalta.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Hyvinvointia ja tasa-arvoa tulee edistää kaikin mahdollisin keinoin. Hallitus ei ota huomioon kuntien jo entuudestaan tiukkaa tilannetta tehdessään leikkauspäätöksiä.

Kouluverkoston kattavuus on melko harvaan asutussa maassamme tärkeä, jotta opiskelumahdollisuudet eivät aivan mahdottomasti poikkeaisi asuinpaikan perusteella. Lukioverkon karsiminen on huolestuttava asia koulutuksellisen tasa-arvon ja suomalaisen sivistyksen näkökulmasta.

Koulurakennusten kunto on tällä hetkellä hälyttävä asia. Koulujen henkilökunta ja oppilaat altistuvat säännöllisesti vakaville terveyshaitoille. Tätä ei tulisi katsella sivusta, vaan koulujen kunnostuksiin tulisi panostaa nykyistä enemmän. Valtion tulisi jatkossakin osallistua oppilaitosten perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin, sillä monien todella tärkeiden korjaushankkeiden toteutus saattaa viivästyä ja jäädä odottelemaan niitä lihavampia päiviä, joita ei nykyhallituksen politiikalla ole ihan heti odotettavissa.

Perusopetuksen laadun näkökulmasta koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja—oppilas-suhdetta valtion rahoituksen perusteissa on hirvittävä virhe. Tästä tulevat maksamaan kovan hinnan eritoten erityisopetusta tarvitsevat oppilaat. Myös paisuneiden ryhmäkokojen kuriin saamiseksi tehdyt toimet vesittyvät ainakin osittain tämän seurauksena. Mikä on opetuksessa tärkeämpää kuin laatu? Perusopetuksen laadun parantamisesta napsaistaan tuosta noin vaan 57 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saisi tehtyä paljon hyvää opetuksen laadun suhteen, vaan eipä tämä hallitusta kiinnosta. Tulevaisuudestahan on aina niin helppo leikata.

Opiskelijoiden asemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota vaikeina talouden aikoina. Iso osa opiskelijoista elää köyhyysrajan alapuolella, joten ainakin heidän terveydestään tulisi huolehtia. YTHS-mallin laajentaminen ammattikorkeakouluihin olisi yksi keino edistää opiskelijoiden terveyttä. Myös tasa-arvon nimissä amk-opiskelijoiden terveydenhuollolle olisi tehtävä jotain.

Sivistystyön merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä on jätetty vähälle huomiolle. Kansanopistojen kurittamisen sijaan tulisi pohtia nii- den tarjoamia mahdollisuuksia osana syrjäytymisen ehkäisyn kokonaisuutta. Oppivelvollisuuden nosto ei kaikkia ongelmia ratkaise, ja se koituu todennäköisesti kalliimmaksi kuin on arvioitu. 15 miljoonaa euroa ei riitä alkuunkaan. Käytännössä järkevää olisi kohdistaa oppivelvollisuusiän korottaminen koskemaan vain niitä nuoria, jotka eivät saa peruskoulua suoritettua ja näin ollen eivät voi pyrkiä jatko-opintojen piiriin.

Liikunnan merkitys osana terveyden- ja hyvinvoinnin kokonaisuutta on keskeinen. Liikuntaan panostaminen tässä hetkessä ennaltaehkäisee kustannustehokkaasti tulevaisuuden ongelmia. Liikuntapalvelujen tarjonnassa on tuntuvia kuntakohtaisia eroja. Valtion tulisi pyrkiä tasapainottamaan näitä tukemalla kuntia, joilla ei ole varaa tuottaa kuntalaisille kunnon liikuntapalveluja. Liikuntapalvelujen tulisi olla lähempänä peruspalvelua, ja niiden tuottamista kunnissa tulisi tukea sekä koordinoida nykyistä vahvemmin. Liikkumattomuuden aiheuttamiin ongelmiin, kuten diabetekseen, ylipainoon, tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin, tulee puuttua laajasti eri ministeriöiden taholta. Liikkumisen lisääminen ei onnistu puheilla ja ongelman toteamisella. Tarvitaan toimenpiteitä ja tekoja. Riittävään liikkumiseen pitää vaikuttaa jo varhaiskasvatuksessa.

Hallitus on myös epäonnistunut työllisyyden edistämisessä. Vaikka se näennäisesti panostaa työllisyyttä edistäviin toimiin, niin samalla se päätöksillään torpedoi esimerkiksi suomalaisten pk-yritysten työllistämismahdollisuuksia. Pienet yritykset verotetaan hengiltä jo ennen kuin ne pääsevät alkuun. Uusi valtiovarainministeri penää uusien työpaikkojen syntymistä. Se edellyttää hallituksen täyskäännöstä pieniin yrityksiin kohdistuvassa politiikassaan.

Arvoisa puhemies! Tieverkostomme rapautuu. Etenkin syrjäseuduilla tämä ongelma korostuu. Kun julkista liikennettä ei ole, on turvauduttava omaan autoon. Näin ollen auton käyttöön liittyvistä kustannuksista ja kuoppaisista teistä kärsivät enemmän pitkien välimatkojen päässä suuriin kaupunkeihin vetäytyvistä palveluista asuvat kansalaiset. Vaikka haasteet ovat suuret, on kaikkien kansalaisten etu, että koko maamme pysyy asuttuna.

Ja vielä lopuksi, arvoisa puhemies, meillä on mahdollisuuksia: Meillä on puhdasta, turvallista ruokaa, vettä, maisemaa, koulutusvienti, hyvä ammattiosaaminen, kulttuurivienti, korkeatasoinen cleantech, tuotekehitys. Meillä on näitä kaikkia. Hallitus, nyt herätys! — Kiitos.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Kokoomus uskoo työhön, yrittäjyyteen ja uuteen kasvuun myös vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Kehyspäätökset ovat näin ollen tässä tilanteessa perusteltuja.

Nyt voidaan kuitenkin tehdä joitakin elvyttäviä toimia, vaikka esimerkiksi liikenneinfraan, ja omasta mielestäni lähtökohtana tulee olla elinkeinolähtöisyys. Minulla olisi vaikka heti esittää tässä hyväksi kohteeksi Seinäjoki—Lapua-väliä valtatie 19:llä, jolla liikkuu tavaraa, palveluita ja työntekijöitä — todellinen kasvukeskus Suomen talouden näkökulmasta. Minihallitusneuvotteluissa varmastikin näitä asioita pohditaan.

Kuitenkaan talouden kokonaisuuden kannalta en lähtisi liioittelemaan elvytyksen merkitystä. Suomi elää viennistä myös tulevaisuudessa, ja tällä hetkellä monet meidän tärkeät alat ovat köhineet yhtä aikaa. Kuitenkin esimerkiksi metsäteollisuuden osalta voidaan todeta, että aivan viimeaikaiset näkymät näyttävät suhteellisen lupaavilta, ja euroalueellakin on jonkin verran pilkahduksia. Tämä tarkoittaa sitä, että kyllä meillä on mahdollisuuksia uuteen kasvuun.

Mutta kaiken kaikkiaan ei ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin luoda uusia työpaikkoja. Niitä luovat yritykset, joiden toimintaympäristö meidän on pidettävä kilpailukykyisenä. Yrittäjyyden tukemisen voisi tiivistää yhden pohjalaisyrittäjän sanoihin. Kun kysyin, mitä toimenpiteitä odotat valtiolta seuraavaksi, niin hänen vastauksensa oli: riittäisi kovasti, ettei koko ajan laiteta kapuloita rattaisiin.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos kulunutta vaalikautta ja nykyisen hallituksen toimintaa pitäisi kuvailla yhdellä sanalla, niin ainakin minä käyttäisin sanaa "keskittäminen". Monista ideologisista eroista huolimatta kaikki tällä vaalikaudella hallituksessa edustettuina olleet puolueet ovat tukeneet kovan linjan keskittämispolitiikkaa, ei aina tietoisesti mutta kuitenkin.

Tälle keskittämispolitiikalle on vaihtoehto: hajautetun yhteiskuntarakenteen malli eli desentralismi. Se on keskustalainen vaihtoehto, joka uskoo ihmisen kokoiseen yhteisöön. Näiden kahden ideologisen vaihtoehdon välillä tehdään valintoja etenkin silloin, kun julkista taloutta koskevia ratkaisuja suunnitellaan.

Pohjoisen Suomen ja yleensäkin harvaan asutettujen alueiden sekä suomalaisen maaseudun näkökulmasta kulunut hallituskausi on ollut surullista seurattavaa. Kataisen—Virkkusen suurkuntahanke epäonnistui täydellisesti. Hankkeen päävastuulliset ovat suuntautumassa nyt uusiin töihin. Vaikka kuntakentän kaaokseen ajanut hanke onkin ainakin toistaiseksi peruttu, jatkuu kuntien kurjistaminen kuitenkin valtionosuusleikkauksien muodossa. Tekijät vaihtuvat mutta keskittämislinja pysyy. Onko tämä todellakin tarkoitus?

Kuntien rahahanojen sulkemisella ei kuntia saada pakotetuksi yhteen, kuten joku ehkä kuvittelee. Ainakaan pohjoisessa kuntaliitokset eivät tuo minkäänlaisia säästöjä, kun jo nyt yhden kunnan sisällä 100 kilometrin välimatkat ovat arkipäivää. Kuntien valtionosuuksien pienentäminen vaikeuttaa kuitenkin peruspalvelujen tarjoamista ja hankaloittaa tavallisten ihmisten ja varsinkin vähätuloisten ihmisten elämää etenkin perusterveydenhuollon osalta.

Toinen maakuntien kannalta vahingollinen kehityssuunta on ollut maamme liikenneverkoston rapauttaminen. Yhä useammalla alueella pelätään paluuta sorateitten aikaan. Perusväylänpidon määrärahoja ei tule leikata. Niitä tulee ennemminkin jopa lisätä ja kehittää. Infra on meille perusasia. Hallituksen on peruutettava kehysriihessä päättämänsä 100 miljoonan euron leikkaukset teiden, ratojen ja vesiväylien kunnossa-pidon osalta.

Paitsi että kyse on maamme talouden ja kilpailukyvyn kannalta tärkeästä asiasta, kyse on myös tavallisten ihmisten elinolosuhteista. Oikeus valita vapaasti asuinpaikkansa on merkitystä vailla, jos infrastruktuuri ei ole siedettävällä tasolla kaikkialla Suomessa. Tiedän monia teitä Pohjois-Suomessa, ja varmasti niitä on muuallakin pitkien välimatkojen alueella, joilla ihmiset liikkuvat todella henkensä kaupalla. Länsimetroon on niitä rahoja kyllä riittänyt muttei meidän välttämättömiin tiehankkeisiin.

Elinkeinoelämän, etenkin vientiteollisuuden ja matkailun, kannalta lentokenttäverkoston pitäminen ja kehittäminen valtakunnallisesti kattavana on erittäin tärkeä asia. Valtiovallan on sitouduttava tähän tavoitteeseen. Suomessa tarvitaan toimiva lentokenttäverkosto myös muualla kuin Helsinki-Vantaan kentällä.

Kolmas suuri kokonaisuus, jossa koko Suomen tasapuolisen kehittymisen kannalta tarvitaan suunnanmuutos, on energiapolitiikka, kuten tässä salissa on tänään monta kertaa tullut esille. Energiantuotannossa on siirryttävä ulkomaisesta tuontienergiasta puhtaaseen kotimaiseen ja keskitetyistä ratkaisuista yhä enenevässä määrin hallitusti hajautettuun malliin. Erilaisia pienimuotoisia sähköntuotantomuotoja on kannustettava jopa verohelpotuksin. Turpeen käyttöä tulee jopa lisätä, vähintään sallia nykymuodossaan.

Bioenergia ja biotalous ovat tulevaisuutta, jos Suomen suuntaa muutetaan. Biotalous on luonnollisessa yhteydessä hajautettuun yhteiskuntaan, hajautetussa yhteiskunnassa pienyhteisöihin perustuvaan järjestelmään, jossa ihminen ja luonto toimivat tiiviissä vuorovaikutuksessa. Kuten keskustan jättämässä eriävässä mielipiteessä tämän asian osalta todetaan, biotalouteen siirtyminen edellyttää suunnanmuutosta tämän hallituksen keskittämispolitiikasta kohti hajautettua yhteiskuntaa.

Arvoisa puhemies! Luonnonvarojemme hyödyntäminen edellyttää, että koko Suomessa on myös tulevaisuudessa mahdollisuudet asua, tehdä töitä, yrittää sekä mahdollisuudet raaka-aineiden jalostamiseen paikan päällä mahdollisimman valmiiksi eli koko Suomen alueella.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluaisin muutaman sanan sanoa sen innoittamana, kun kuulin edustaja Myllerin täällä tänään kahteen kertaan tarttuvan teemaan, josta olen täällä yrittänyt puhua viime vuosien aikaan tosi monta kertaa. Se liittyy mielestäni erittäin suureen haasteeseen, ongelmaan suorastaan, siihen, että meillä Suomessa ilmiselvästi on tällä hetkellä tällainen innovaatiovuoto.

Meidän järjestelmämme toimii niin, että me panemme aika paljon rahaa sen osaamispotentiaalin synnyttämiseen, jolla osaamispotentiaalilla käsitteellisesti tarkoitan koulutuksellista osaamista ja ennen kaikkea perustutkimukseen liittyvää osaamista. Julkinen rahoitus rahoittaa nimenomaan perustutkimusta, lähinnä perustutkimusta, noin kahden miljardin euron edestä vuodessa. Tämä osaamispotentiaali ei muutu riittävän tehokkaasti uusiksi innovaatioiksi, sellaisiksi, jotka voidaan tuotteistaa, kaupallistaa, joita varten Suomessa voivat yritykset perustautua ja lähteä tuottamaan näitä tuotteita, että ne sitten ennen pitkää saataisiin myöskin vientiin.

Tämä generaatio ei toimi, niin kuin pitäisi toimia. Siinä on monta syytä, siinä on monia kansallisia syitä: elinkeinoelämän rahoitus, yritysten rahoitus ei toimi, ei oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuuden, ei velkarahan saatavuuden kannalta niin kuin pitäisi. Kerta toisensa jälkeen viime vuosien aikaan tässä on esitetty niitä toimia, joita nyt tarvittaisiin, kun markkinapuute on syntynyt. Ei tätä puutetta aina ole ollut, mutta nyt se on, ja nyt kun se on, siihen puutteeseen pitäisi puuttua, tarttua ja poistaa sitä puutetta. Tämän päivän keskustelussa kummankaan ministerin puheenvuorossa ei ensimmäistäkään, edes pienintäkään, vihjettä tullut tähän asiaan, miten sitä poistetaan.

Tämä on yksi syy. Yritykset eivät saa rahaa ei oman, ei vieraan pääoman ehtoista niidenkään innovaatioiden osalta, jotka olisivat jo siinä määrin tuotteistettuja ja kaupallistettuja, että niitä voisi alkaa valmistamaan Suomessa. Eivät olemassa olevat yritykset eivätkä ennen kaikkea aloittavat yritykset sitä saa.

Toisekseen hallitus on omilla toimillaan tilanteessa, jossa olisi pitänyt lisätä julkista rahoitusta. Sen sijaan, että sitä laitetaan perustutkimukseen, sitä olisi pitänyt sitä rahaa käyttää enemmän tänne soveltavampaan päähän. Ja siitä päästä juuri on leikattu Tekesin rahaa ja muita soveltavan pään innovaatiorahoitusta. Niitä on leikattu ihan selvästi.

Sanon toistamiseen, arvoisa puhemies, sen, minkä sanoin jo kerran aikaisemminkin: Kerta toisensa jälkeen pääministeri täällä kertoo, että innovaatiorahoitusta on lisätty. No, jos lainat laittaa rahoitukseen ja laskee ne samanarvoisiksi kuin on avustukset, niin kyllähän sillä tavalla voi päätyä siihen, että sitä on lisätty, mutta eihän niin voi laskea, herra paratkoon. Ei sitä nyt niin voi laskea. Tosiasiassa tätä rahaa on leikattu, ja tämän seurauksena sen teoreettisen osaamisen muuttuminen innovaatioiksi, siis kaupallistettaviksi ja sitä kautta tuotteistettaviksi asioiksi, ei toimi. Ei ihan se ensimmäinen pää, ei sitten se pää, kun yritykset tarvitsisivat rahaa, jolla sitten se tuotanto pannaan liikkeelle, eikä kunnolla myöskään se pää, millä tämä homma saataisiin vientiin.

Tämän generaatioprosessin ikään kuin toimivuutta kaiken lisäksi vaikeuttaa asia, josta olen, huomaan, juuri tämän puhemiehen täällä ollessa niin monta kertaa puhunut, että ehkä puhemiehenkin korvat alkavat jo punottaa, kun niin monta kertaa samasta asiasta puhun. Nimittäin tämän generaatioprosessin toimivuutta vaikeuttaa kaiken lisäksi se, että tuohon viereen, ikään kuin nurkan taakse, on tullut käsi pitkällä niitä tahoja, jotka mielellään ottavat sen julkisrahoitteisen, valtiorahoitteisen, osaamispotentiaalin ja vievät sen generaatiovaiheen, nykyään myös sen tuotteistamisen ja puhumattakaan siitä ihan tuotannosta meidän rajojemme ulkopuolelle, ja varsinkin kun Euroopan unioni rahoittaa, auttaa sitä, että tämä generaatio toimii, että siirretään sieltä, mistä osaamispotentiaalia syntyy, sitä varsinaista tuotantoa sitten toisiin maihin.

Arvoisa puhemies! Tämä on sellainen juttu, että jos tätä menee kysymään ongelmana eräiltä suurimmilta suomalaisilta yrityksiltä, ne eivät tästä kanna erityistä huolta. Miksi ne eivät kanna huolta? Niille tärkeätä on se, että joku rahoittaa sen teoreettisen osaamisen, mitä nuo yritykset tarvitsevat täältä Suomesta, koska niiden tuotanto nyt jo tapahtuu valtaosaltaan Suomen rajojen ulkopuolella ja myös verotulot jäävät Suomen rajojen ulkopuolelle.

Arvoisa puhemies! Jos minä jotain opin pitkästi yli kahdeksan vuoden aikaan, tämä ei ole ilmiö, joka on syntynyt tässä ja nyt. Tämä on ollut jonkinlaisena ilmiönä jo aikaisemminkin, silloin kun itsekin olin valtioneuvoston jäsen, mutta tämä on kärjistynyt nyt, kun nämä markkinapuutteet, joihin moneen kertaan täällä olen viitannut, kun ne ovat tulleet tähän koko kuvioon mukaan ja kun Euroopan unionin alue-en rakennepolitiikka on entisestään kärjistänyt tätä tilannetta, täältä tuotannon siirtämistä.

Arvoisa puhemies! En halua ylittää nyt tällä kertaa aikaa. Tässä huoleni, ja olen iloinen, että tähän edustaja Myller täällä tarttui.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Päivä on keskusteltu Suomen valtiontalouden kehyksistä, ja tuskin tämän keskustelun aikana lisää rahaa näihin kehyksiin olemme saaneet, mutta todella tiukkaa ja niukkaa on. Suomi on valtavissa talous-, työttömyys- ja velkaongelmissa, ja se täytyy jokaisen tunnustaa. Euroopan komissiokin on antanut meille korvapuustia tästä meidän valtavasta velkaantumisestamme. Se on 8 miljardin euron luokkaa vuosittain, ja meidän kokonaisvelkamäärämme lähentelee tuota sataa miljardia euroa. Siinä on meillä kyllä takaisin maksamista. Viimeisimmät uutiset ovat puhuneet, että Suomi on lamassa, mutasarjassa vai missä lie. Vienti takkuilee, ja nuo vientikirjat eivät näytä kovin positiivista, vaikka joillakin aloilla kasvua on luvassa.

Me tarvitsemme isot rakenneuudistukset. Niitä ei voida sivuuttaa, mutta on sanottava, missä ne ovat. Toimeenpanon keskiössä on ollut monta tärkeää asiaa, kuten kuntauudistus, sosiaali- ja terveysuudistus, mutta molemmat näistä pääministeri Kataisen hallituksen suurimmista rakennepaketeista ja uudistuksista ovat nyt pahasti vastatuulessa. Me olemme tietysti oppositiosta yrittäneet puhaltaa myötätuulta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne- ja rahoitusuudistukseen, koska näemme sen keskeiseksi osaksi julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämistä ja myöskin julkisten palveluiden turvaamista koko Suomessa. On valitettavaa, että koko vaalikausi on hakattu päätä seinään erityisesti mittavassa kuntaliitoskuviossa, mutta tällä vaalikaudella, täytyy sanoa, yhtään ainuttakaan kuntaliitosta ei ole näillä prinsiipeillä saatu aikaan. Olemme siis hukanneet vain kallista yhteistä aikaa.

Hallitus on käymässä juhannuksen jälkeen minihallitusneuvotteluihin, ja siksi uskon ja toivon, että näitä kehyksiä uudistetaan ja niitä avataan. Ainakin lupauksia uudelta valtiovarainministeri Rinteeltä on ennen hänen nimittämistään tehtävään tullut runsaasti.

Itse odotan ainakin sitä, että lapsilisien leikkaus, tuo 8 euron leikkaus per lapsi, perutaan. Samoin myöskin listalla täytyy olla oppivelvollisuusiän korottamisen peruutus, koska päähallituspuolueesta nimenomaan on nyt huudettu sen perään, että tuo 15 miljoonaa euroa ei millään riitä siihen, että oppivelvollisuusiän korotus sillä kuitataan. Muuten lasku tulee ehdottomasti vain ja ainoastaan kunnille. Perintö- ja lahjaverosta väännetään kättä. Myöskin uskon ja haluan toivoa, että koulutuksen leikkausten suhteen, joita tämä hallitus on tämän vaalikauden aikana tehnyt lähes 2 miljardin euron verran, mietitään tarkkaan, mistä voidaan vielä nipistää, koska niin perusopetus kuin toisen asteen koulutus ovat tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa, ei ainoastaan koulujen fyysisten kosteus- ja homevaurioitten osalta vaan myöskin opetusryhmäkokojen osalta, ja tämä koko toisen asteen koulutusverkko on suuressa myllerryksessä. Myöskin keskittäminen näyttää olevan hallituksen tie.

Arvoisa puhemies! Yksi tärkeimmistä Suomen menestystekijöistä on se, että meidän perusinframme on kunnossa. Siksi liikenneväylät ovat Suomen tärkeä tie talouden kasvuun ja kilpailukyvyn kohentamiseen. On surullista huomata, että hallitus aikoo nyt kehysriihen päätöksellään leikata tuon 100 miljoonan euron potin juuri teiden, ratojen ja vesiväylien päivittäisestä kunnossapidosta. Istun itse, kuten monet muutkin kansanedustajat, väylien ja tiestön korjausvelkaa ja uusia rahoitusmalleja miettivässä parlamentaarisessa komiteassa, mutta me olemme täysin samassa lähtöpisteessä kuin silloin, kun aloitimme vajaa puoli vuotta sitten. Väylien kunnossapidon korjausvelka on useampia miljardeja euroja, ja se ei tällä vaalikaudella valitettavasti tule siihen tien päähän, että me näkisimme uuden mallin siitä, miten perusväylänpito ja uusien väylien rakentaminen tulisi hoidettua.

Me olemme keskustassa esittäneet Valtion infra Oy:n perustamista uusien väyläinvestointien rahoittamiseksi, ja sitä mekanismia toivottavasti myöskin tämä hallitus käyttää.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on liikennehankkeista puhuttu ja edustaja Vehkaperä ja Maijalakin maininneet ja harmitelleet sitä, ettei perustienpitoon ja muuhun ylläpitoon hallitus ole tässä kehyspaketissa rahaa osoittanut. Näinhän se on, mutta haluaisinkin kysyä oikeastaan vastavuoroisesti, että mistä ne rahat pitäisi sitten ottaa, kun ei sitä rahaa vain yksinkertaisesti ole. On tietenkin selvää, että teitä pitää ylläpitää, ja niin varmasti tullaan tulevaisuudessa tekemään, mutta tärkeää on se, että saadaan maan talous kuntoon, jotta syntyy sitä rahaa, jolla tätä työtä voidaan sitten tehdä. Eikä hallitus nyt aivan toimeton kuitenkaan ole tässä asiassa ollut. Esimerkkinä voin mainita valtatie 6:n välillä Luumäki—Lappeenranta, jonka peruskorjauksesta hallitus tässä kehyspaketissa päätti, ja minusta se on kyllä erittäin viisas ja kauaskatseinen ratkaisu.

Edustaja Sankelo otti esiin valtatie 9:n, (Janne Sankelo: Yhdeksäntoista!) se on tarpeellinen projekti. — Anteeksi 19. — Ja on muitakin hankkeita, esimerkiksi valtatie 13 Ristiinassa: Myttiönmäen mutka, joka pitäisi korjata. Kyllähän näitä hankkeita riittää sitten, mutta pannaan tämä maan talous kuntoon, jotta voidaan näitä sitten maksaa.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Vaikeina aikoina tarvitaan päätöksiä, jotka luovat tulevaisuudenuskoa ja vahvistavat kansakunnan henkistä tilaa. On aivan selvää, että näillä kasvupakettiin sisältyvillä ratkaisuilla saadaan positiivista virettä aikaan, mutta yksi asia mielestäni tästä valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä nousee ylitse muiden sen suhteen, miten kansakunnan henkistä tilaa voidaan parantaa, ja kyllä se on tämä sotaveteraanien ja sotainvalidien palveluiden vaatiman rahoituksen kuntoon saattaminen. On hyvä, että valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kunniakansalaistemme osalta palvelut täytyy saattaa kuntoon. Täällä on huomioitu esimerkiksi ne epäkohdat, joita vaikkapa kotiin vietävien palveluiden osalta on nyt sotainvalideille suhteessa sotaveteraaneihin muodostunut ja näin edelleen.

Mutta, arvoisa puhemies, mielestäni edelleen tämä valtiovarainvaliokunnan asettama tavoite on liian vaatimaton. Mielestäni sotiemme veteraanit ja erityisesti sotainvalidit ovat ansainneet kaiken mahdollisen tuen. Tähän kunniavelan maksuun meillä ei ole enää montaa vuotta aikaa, ja kyllä täytyy sanoa, että tämä sukupolvi suomalaisia, joka saa nyt tässä ajassa nauttia kaikkien aikojen hyvinvoinnista, mitä oikeastaan ihmiskunnan historia pitää sisällään, niin jos emme ymmärrä kiittää niitä, joille kiitos siitä oikeasti kuuluu, niin olemme kyllä saamattomia päättäjiä. Sen vuoksi haastan kyllä sekä valtiovarainvaliokunnan että koko eduskunnan hakemaan ne ratkaisut, joilla muun muassa tämä sotainvaliditeettiprosentin vaikutus saadaan poistettua kokonaan palveluiden osalta ja kaikki sotainvalidit pääsevät sitten ansaitsemiensa palveluiden piiriin.

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! En ole ihan varma, mutta minä luulen, että täällä tämän päivän aikana on aika moni edustaja lausunut julki sellaisen tietynlaisen ihmetyksen siitä, mihin tätä kehyskeskustelua nyt kaiken kaikkiaan tällä hetkellä sitten tarvitaan. Miksi tätä kehyskeskustelua nyt sitten käydään, jos juhannuksen jälkeen uuden hallitusohjelman myötä nämä nyt päätettävät kehykset sitten revitään auki? (Janne Sankelo: Kuka niin on väittänyt?) — Mutta muutama näkemys edustaja Sankelollekin.

Kuten todettua, Suomen talous on todella syvällä tällä hetkellä. Syyt ovat toki moninaiset. On paljon meistä riippumattomia syitä, mutta oma merkittävä vaikutus on sitten rohkeasti sanottuna myös tämän hallituksen monenlaisella kyvyttömyydellä saada erityisesti kasvua aikaan.

On selvää, että tämä maa kehittyy vain koko voimallaan, ja iso kysymys tietysti on, kuinka esimerkiksi työllisyys saadaan paremmaksi koko maassa, kuinka talouden kasvua pystytään aikaansaamaan ympäri maata. Valitettavasti tämä kokonaisuus, koko maan voimavarojen hyväksikäyttäminen, koko maan voimavarojen kehittäminen ei tätä hallitusta ole oikein kiinnostanut. Voi hyvin suoraan sanoa, että hallitus on ollut yhtenäinen vain tämän yhteiskunnan kaikkinaisen keskittämisen osalta. Hallitus on systemaattisesti heikentänyt aluekehityksen voimavaroja ja vähentänyt muun muassa merkittävästi alueelliseen tasapainoon vaikuttavia inframäärärahoja ja muita kehittämismäärärahoja. Tämä sama linja jatkuu näissä kehyspäätöksissä, kehyslinjauksissa kaiken kaikkiaan. Muun muassa maakuntien kehittämisraha on poistettu ja muun muassa Pohjois- ja Itä-Suomen kehittämisen näkökulmasta monella tavalla tärkeä Pohjois- ja Itä-Suomi-ohjelma ei näytä etenevän millään tavalla myöskään näitten kehyspäätösten myötä.

Siksi keskustakin on vastalauseessa esittänyt useitakin toimia alueellisenkin tasapainon kehittämiseksi. Siellä vastalauseessa on muun muassa Valtion infra Oy esitetty vauhdittamaan työllistäviä liikennehankkeita ympäri koko maan. Siellä on toimenpiteitä esitetty tämän kotimaisen uusiutuvan energian lisäämiseen ja sitä kautta myös sitten tämän kivihiilen käytön sijaan kotimaista uusiutuvaa energiaa, on yrittäjävähennyksen käyttöönottamista, investointien vapaata poisto-oikeutta, yrittäjyyden yleisten edellytysten parantamista ja rahoituksen turvaamista pk-yrityksille. Siellä on myös alueperusteinen yritysrahoitus, uusi alueellisen yritysrahoituksen malli esitettynä, on lupasuman purkamista, starttirahan edellytysten parantamista, perusväylänpidon rahoituksen korjaamista ja niin poispäin eli isoja toimenpiteitä alueellisen kehittämisen ja kehittymisen turvaamiseksi.

Erityisen iso hanke tuossa keskustan vastalauseessa on biotalous kansalliseksi kärkihankkeeksi, eli tämän peruslähtökohta on se, että vihreällä kasvulla voidaan koko Suomeen synnyttää uusia työn ja yrittäjyyden mahdollisuuksia. On aivan selvä asia, että vihreä kasvu kaiken kaikkiaan tukee vahvasti koko Suomen kansantaloutta eli maahantuontia korvaavana ja vientiä vahvistavana kotimaiseen työhön ja kotimaisiin raaka-aineisiin perustuvana toimialana se on myös tehokkain väline vaihtotaseemme parantamiseen.

Keskustan toimenpidelistalla tähän biotalouteen liittyen on totta kai myös sitten tämä elintarviketeollisuuden kehittäminen, eli tällä hetkellä Suomeen tuodaan myös kohtuuttoman paljon elintarvikkeita siis siltä sektorilta,