Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
turvallisuusselvityslaki, jolla kumottaisiin vuonna 2002 turvallisuusselvityksestä
säädetty
laki. Uuden lain tarkoituksena on säännellä paitsi
henkilöiden myös yritysten luotettavuuden arviointia
näiden taustoja nimenomaan viranomaistoimin selvittämällä.
Uudistuksen tavoitteena on tehostaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta
vahvistamalla yleistä turvallisuutta, edistämällä yritysturvallisuutta
ja kehittämällä tietoturvallisuutta valtionhallinnossa.
Tavoitteena on myös lähentää Suomen
lainsäädäntöä vastaamaan
kansainvälisesti noudatettavaa käytäntöä,
tehostaa ja yhtenäistää selvitysmenettelyä eri
viranomaisissa sekä tehdä se avoimemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi.
Valiokunnan kannanotoissa ja hallituksen esityksessä todetaan,
että henkilöturvallisuusselvitys olisi mahdollista
laatia, kuten nykyisinkin, vain selvityksen kohteen suostumuksella,
mutta uudistuksella parannettaisiin selvityksen kohteen tiedonsaantimahdollisuuksia
sekä laajennettaisiin mahdollisuuksia haastatella turvallisuusselvityksen
kohdetta. Ja edelleenkin, kuten aiemmassa ja voimassa olevassa laissa,
selvitys voidaan tehdä suppeana, perusmuotoisena tai laajana.
Henkilöturvallisuusselvityksessä käytettäisiin
muun muassa poliisin ja oikeushallinnon tietojärjestelmiin
sisältyviä tietoja. Henkilöturvallisuusselvityksessä ei
kuitenkaan olisi kysymys vain rikostaustan selvittämisestä.
Laajassa henkilöturvallisuusselvityksessä selvitettäisiin
myös henkilön taloudellista asemaa ja läheisiä nykyisen
lain tapaan.
Suojelupoliisi pitäisi yhdessä muiden selvityksiä laativien
viranomaisten kanssa turvallisuusselvityksistä rekisteriä.
Henkilön luotettavuutta ja nuhteettomuutta voitaisiin seurata
myös henkilörekistereitä yhdistämällä.
Nämä uudistukset yhdessä turvallisuusselvityksen
ja sen perusteella annettavan todistuksen voimassaoloajasta ehdotettujen
säännösten kanssa tehostaisivat menettelyä.
Siten selvitysmenettelyyn tulevien kohteiden määrää voidaan
lisätä ilman uusia henkilöresursseja
hallituksen esityksen mukaan.
Uusi laki sisältäisi säännökset
myös yritysturvallisuusselvityksistä, joiden avulla
selvitetään yrityksen vastuuhenkilöiden
taustoja, tietoturvallisuuden tasoa yrityksessä ja yrityksen
sitoumustenhoitokykyä. Yritysturvallisuusselvitys voitaisiin
laatia yrityksestä, joka viranomaisen sopimuskumppanina
saa luokiteltuja salassa pidettäviä tietoja.
Ja kuten mainittua, esityksellä pyritään
yh-denmukaistamaan turvallisuusselvitysmenettelyä. Tämän
toteuttamiseksi esitetään erityisen oikeusministeriön
yhteydessä toimivan arviointikriteerilautakunnan perustamista.
Tämän lautakunnan tehtävänä olisi
turvallisuusselvityksiä laativien viranomaisten tueksi
esittää yleisiä tulkintasuosituksia lain
soveltamisessa huomioon otettavista seikoista.
Esitykseen sisältyvät ehdotukset 22 lain muuttamisesta,
joilla saadaan lainsäädäntö vastaamaan
uuden lain sisältöä ja uudistuksen tavoitteita.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2014 alkupuoliskolla.
Siirtymäsäännökset huomioon
otettuina uudistus olisi täysimääräisesti
voimassa kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta.
Hieman yli kymmenessä vuodessa laki on osoittautunut
vanhentuneeksi nykyisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin nähden
ottaen huomioon esimerkiksi maamme kansainväliset velvoitteet. Jotta
Suomi voisi täyttää kansainvälisistä sopimuksista
johtuvat velvoitteensa nimenomaan yritysturvallisuusselvityksistä,
valiokunta pitää perusteltuna, että lähennetään
alan lainsäädäntöä vastaamaan
kansainvälisiä käytäntöjä.
Mietinnössä on käyty seikkaperäisesti
läpi arviointikriteerilautakunta. Asiantuntijakuulemisissa
tuli esille, että sitä ei pitäisi perustaa,
mutta valiokunta puoltaa arviointilautakuntaa koskevan sääntelyn
hyväksymistä hallituksen esittämässä muodossa,
koska valiokunta tähdentää, että perustettava
arviointikriteerilautakunta on viranomainen ja sen työhön
osallistuvaa sitoo muun muassa julkisuuslaissa säädetty
salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Tämä tietojen
käsittely rajoitetaan kulloinkin välttämättömään
tietoon.
Samoiten poliisin tietojärjestelmän käytöstä valiokunta
kävi perusteellisen keskustelun koskien nimenomaan epäiltyjen
tietojärjestelmää ja on saamansa selvityksen
perusteella todennut, että tätä voidaan
käyttää juuri siitä syystä,
että käyttö ei ole automaattinen vaan
lähinnä manuaalinen, ja sitten myöskin,
että Poliisihallitus osaltaan huolehtii sitten tästä rekisterin
valvonnasta ja asianmukaisesta käytöstä.
Elikkä valiokunta esittää valiokunnan
muutosehdotukset ja valiokunnan lausumaehdotuksen ja sitten myöskin
muuttamattomat lakiehdotukset. Tämä hallintovaliokunnan
mietintö on yksimielinen.
Yleiskeskustelu päättyi.