Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi turvallisuusselvityslaki, jolla kumottaisiin vuonna 2002 turvallisuusselvityksestä säädetty laki. Uuden lain tarkoituksena on säännellä paitsi henkilöiden myös yritysten luotettavuuden arviointia näiden taustoja nimenomaan viranomaistoimin selvittämällä.

Uudistuksen tavoitteena on tehostaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta vahvistamalla yleistä turvallisuutta, edistämällä yritysturvallisuutta ja kehittämällä tietoturvallisuutta valtionhallinnossa. Tavoitteena on myös lähentää Suomen lainsäädäntöä vastaamaan kansainvälisesti noudatettavaa käytäntöä, tehostaa ja yhtenäistää selvitysmenettelyä eri viranomaisissa sekä tehdä se avoimemmaksi ja vuorovaikutteisemmaksi.

Valiokunnan kannanotoissa ja hallituksen esityksessä todetaan, että henkilöturvallisuusselvitys olisi mahdollista laatia, kuten nykyisinkin, vain selvityksen kohteen suostumuksella, mutta uudistuksella parannettaisiin selvityksen kohteen tiedonsaantimahdollisuuksia sekä laajennettaisiin mahdollisuuksia haastatella turvallisuusselvityksen kohdetta. Ja edelleenkin, kuten aiemmassa ja voimassa olevassa laissa, selvitys voidaan tehdä suppeana, perusmuotoisena tai laajana.

Henkilöturvallisuusselvityksessä käytettäisiin muun muassa poliisin ja oikeushallinnon tietojärjestelmiin sisältyviä tietoja. Henkilöturvallisuusselvityksessä ei kuitenkaan olisi kysymys vain rikostaustan selvittämisestä. Laajassa henkilöturvallisuusselvityksessä selvitettäisiin myös henkilön taloudellista asemaa ja läheisiä nykyisen lain tapaan.

Suojelupoliisi pitäisi yhdessä muiden selvityksiä laativien viranomaisten kanssa turvallisuusselvityksistä rekisteriä. Henkilön luotettavuutta ja nuhteettomuutta voitaisiin seurata myös henkilörekistereitä yhdistämällä. Nämä uudistukset yhdessä turvallisuusselvityksen ja sen perusteella annettavan todistuksen voimassaoloajasta ehdotettujen säännösten kanssa tehostaisivat menettelyä. Siten selvitysmenettelyyn tulevien kohteiden määrää voidaan lisätä ilman uusia henkilöresursseja hallituksen esityksen mukaan.

Uusi laki sisältäisi säännökset myös yritysturvallisuusselvityksistä, joiden avulla selvitetään yrityksen vastuuhenkilöiden taustoja, tietoturvallisuuden tasoa yrityksessä ja yrityksen sitoumustenhoitokykyä. Yritysturvallisuusselvitys voitaisiin laatia yrityksestä, joka viranomaisen sopimuskumppanina saa luokiteltuja salassa pidettäviä tietoja.

Ja kuten mainittua, esityksellä pyritään yh-denmukaistamaan turvallisuusselvitysmenettelyä. Tämän toteuttamiseksi esitetään erityisen oikeusministeriön yhteydessä toimivan arviointikriteerilautakunnan perustamista. Tämän lautakunnan tehtävänä olisi turvallisuusselvityksiä laativien viranomaisten tueksi esittää yleisiä tulkintasuosituksia lain soveltamisessa huomioon otettavista seikoista.

Esitykseen sisältyvät ehdotukset 22 lain muuttamisesta, joilla saadaan lainsäädäntö vastaamaan uuden lain sisältöä ja uudistuksen tavoitteita. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2014 alkupuoliskolla. Siirtymäsäännökset huomioon otettuina uudistus olisi täysimääräisesti voimassa kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Hieman yli kymmenessä vuodessa laki on osoittautunut vanhentuneeksi nykyisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin nähden ottaen huomioon esimerkiksi maamme kansainväliset velvoitteet. Jotta Suomi voisi täyttää kansainvälisistä sopimuksista johtuvat velvoitteensa nimenomaan yritysturvallisuusselvityksistä, valiokunta pitää perusteltuna, että lähennetään alan lainsäädäntöä vastaamaan kansainvälisiä käytäntöjä.

Mietinnössä on käyty seikkaperäisesti läpi arviointikriteerilautakunta. Asiantuntijakuulemisissa tuli esille, että sitä ei pitäisi perustaa, mutta valiokunta puoltaa arviointilautakuntaa koskevan sääntelyn hyväksymistä hallituksen esittämässä muodossa, koska valiokunta tähdentää, että perustettava arviointikriteerilautakunta on viranomainen ja sen työhön osallistuvaa sitoo muun muassa julkisuuslaissa säädetty salassapito- ja vaitiolovelvollisuus. Tämä tietojen käsittely rajoitetaan kulloinkin välttämättömään tietoon.

Samoiten poliisin tietojärjestelmän käytöstä valiokunta kävi perusteellisen keskustelun koskien nimenomaan epäiltyjen tietojärjestelmää ja on saamansa selvityksen perusteella todennut, että tätä voidaan käyttää juuri siitä syystä, että käyttö ei ole automaattinen vaan lähinnä manuaalinen, ja sitten myöskin, että Poliisihallitus osaltaan huolehtii sitten tästä rekisterin valvonnasta ja asianmukaisesta käytöstä.

Elikkä valiokunta esittää valiokunnan muutosehdotukset ja valiokunnan lausumaehdotuksen ja sitten myöskin muuttamattomat lakiehdotukset. Tämä hallintovaliokunnan mietintö on yksimielinen.