Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on saanut eduskunnassa ... (Hälinää)

Niin, arvoisa puhemies, tässä saattaa tulla jotain sellaista uutta, mitä kansanedustajat eivät ole koskaan kuulletkaan. — Sitran toiminnassa on 2000-luvulla ollut selvästi terhakoitumisen merkkejä monessa mielessä. Se on tullut suomalaisen yrityselämän tärkeille sektoreille ja samaten myös sitten toiminut meidän vientiteollisuutemme ja myös palvelujen viennin kannalta tärkeiden maiden — uusina nousevina maina Kiina ja Intia Aasiassa ja sitten naapurimaa Venäjä — hyödyntämiseksi niin taloussuhteissa kuin muussakin mielessä. Samaten kotimaan eri sektoreitten toiminnassa, terveydenhuollossa ja teknologiassa, näiden eteenpäinviemisessä, Sitralla on ollut keskeinen merkitys.

Samalla tietysti myös sitten elinkeinoelämän piirissä on ollut paljonkin kysymyksiä siitä, onko Sitra näissä toiminnoissaan tarkoituksenmukainen ja keitä yhteistyökumppaneita valitaan. Samaan aikaan myös sitten samoilla sektoreilla toimiva Tekes on kysynyt, samaten kuin Stakeskin sosiaali- ja terveysasioitten osalta, toimiiko Sitra päällekkäisesti näissä kysymyksissä. Mutta kun viime vuosina näistä on keskusteltu ja myös selvitetty, niin parempi on ainakin se, että toimitaan, vaikka toimittaisiin jonkin verran päällekkäinkin, kuin sitten se, että asioita ei selvitetä lainkaan.

Tämän kertomuksen yhteydessä — tässä Sitran hallintoneuvostokin oli aktiivinen — käytiin läpi myös sitä, onko näissä Sitran toimintoihin liittyvissä yhtiöittämisissä toimittu sillä tavoin, että näissä bisnekseksi perustetuissa yhtiöissä ei ole menetelty sillä tavoin kuin julkisoikeudelliseen yhteisöön ei sovi. Mutta ainakaan siinä selvityksessä, jota nyt sitten talousvaliokunnassakin tehtiin, ja siinä seminaarissa, joka oli kaikille kansanedustajille avoin, ei löytynyt mitään sellaista, joka olisi johtanut tarkempiin toimenpiteisiin.

Tässä Sitran toiminnassa 2007 ympäristön osalta Cleantech Finland oli se tuotemerkki, jolla muun muassa Kiinan kanssa käynnistettiin Kiinan ympäristön maaperän ja vesistön kannalta tärkeitä hankkeita, ja sen yhteydessä järjestettiin myös erilaisia liike-elämän kanssa yhteisiä seminaareja, joista yksi oli elokuussa 2007 Lahdessa. Tällä sektorilla on kylläkin edetty, mutta kuten eduskunnankin lausumissa, niin talousvaliokunnassa kuin valtiovarainvaliokunnan teollisuusjaoston kannanotoissa, on todettu, Suomen Kiina-toiminta tarvitsisi näille pienille ja keskisuurille yrityksille sellaisia valtionjohtoisia, valtion tukemia sateenvarjoja, joilla näillä yrityksillä olisi paremmat menestymisen mahdollisuudet, koska kilpailu Kiinan markkinoilla on kovaa yritysmaailmassa — siellä on olympiakisat olleet jo 2000-luvulla joka vuosi — ja tämä on ollut suuri haaste.

Näitä uusia toimialoja, joita myös sitten käytiin talousvaliokunnassa läpi, on nyt sitten energia-asiat, jotka ovat myös sellaisia, että niitä hyvin monessa muussakin elimessä Suomessa tutkitaan ja viedään omalta osaltaan eteenpäin, ja sitten on ollut konepajateollisuus. Siinä, miksi tämä konepajateollisuus, joka on Suomen osalta menestynyt erittäin hyvin, on tullut Sitran toimintaan mukaan, on ollut yksi syy se, että näistä menestyksen vuosista huolimatta tämä tuottavuus tässä konepajateollisuudessa ei ole ollutkaan niin hyvä kuin on uskottu. Kun on pelko siitä, että tuottavuus tulee heikkenemään, ja nyt kun ollaan menossa taloudellista lamaa kohti — niin kuin monet valtiovarainministeriössä sanovat, että juhannuksena alkaa Suomessa lama — niin tässä suhteessa kaikki voitava pitäisi tehdä, ja siihen, että Suomi on tuottavuudessa alle keskitason, pitäisi saada parannus. Tässä konepajateollisuudessa on se ongelma, että päähankkijat ulkoistavat nämä toiminnat, koska Suomessa ei ole sellaista työvoimaa, joka pystyisi näitä järjestelmiä tekemään. Se koskettaa myös käytännössä näitä pienempiä yrittäjiä eli komponenttitoimittajia, jotka joutuvat sitten tästä kokonaisuuden huonosta menestyksestä kärsimään.

Sitra on nyt viime vuosina tuottanut myös tulosta, ja tämä on käytännössä merkinnyt sitä, että tämä Sitran tulos vuodelta 2007 oli 66 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Vaikka tuloksessa ei erityisesti pääomasijoitusten osalta ylletty aivan edellisten huippuvuosien tasolle, oli tulos edelleen huomattavan voitollinen. Rahaston oman pääoman kirjanpitoarvo on tällä hetkellä 745 miljoonaa euroa, mistä peruspääoman osuus on 235 miljoonaa euroa. Sitra teki uusia rahoituspäätöksiä aiempaa keskimääräistä enemmän eli yhteensä noin 42 miljoonalla eurolla. Sitran hallintoneuvoston käsityksen mukaan rahaston talous on vakaalla pohjalla ja toiminta hyvin hoidettua.

Samaten tätä Sitran toimintaa ja ohjelmatyötä asiantuntijaselvityksen mukaan, jossa oli toki muitakin kuin niitä, jotka ovat asianosaisia Sitran toiminnassa, on pidetty ammattitaitoisena. Ongelma on se, että me suomalaiset olemme huonoja markkinoijia. Kun Sitrasta on saatu sitten näitä tuotteita ulos, niin kotimaassa niitä pieni markkina-alue huomioon ottaen ei ole saatu riittävästi kaupaksi, että siitä olisi bisnesmielessä riittävästi tuottoa. Sen takia tätä pääomarahoitusta on jouduttu etsimään ulkomailta. Asiantuntijat toivat esimerkiksi tällaisia 10 miljoonan euron sijoituksia, joissa riski on tietysti se, että huonommassa tapauksessa voivat kaikki rahat mennä. Tämän tyyppisiä sijoittajia Suomessa ei ainakaan tällä hetkellä ole. Se tulee olemaan nyt se meidän yksi suuri haasteemme, mistä löytyy näitä niin sanottuja bisnes-enkeleitä, jotka voisivat tuoda Suomen talouteen sellaista potkua, jota tarvittaisiin, jotta Suomi voisi paremmin menestyä.

Kaiken kaikkiaan, kun tätä mietinnön mukaisesti ja siinä olevien tyytyväisten virkkeitten saattelemana on eduskunnassa valiokunnassa käsitelty ja näissä seminaareissa, joita Sitra ja sen yliasiamies Esko Aho ovat mielellään olleet täällä järjestämässä, voidaan todeta, että Sitra on eduskunnan näkökulmasta 2000-luvulla parantanut sitä otettaan, mikä oli jossain vaiheessa ehkä 90-luvun lamankin seurauksena kadonnut, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö tässä olisi edelleen toivomisen varaa. Ongelmana on käytännössä se, millä tavoin eduskunnassa, joka on tämä ylin valvoja, käytännössä todella voidaan antaa se oma lisäarvo esimerkiksi juuri Sitran toimintaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sitran 40 vuotta täyttävän rahaston juhlavuoden toimintamallit keskittyivät viime vuonna terveydenhuoltoon, Intia- ja Venäjä-asioihin, elintarvikekysymyksiin ja ympäristöohjelmaan. Sitra on aikaisemminkin ollut terveydenhuollon innovaatioiden edelläkävijä maassamme, muun muassa aloittanut sähköisen reseptin ja sähköisen sairauskertomuksen kehittämisen maassamme. Suomi on todella ensimmäinen maa maailmassa, jossa toivottavasti vuoteen 2011 mennessä saadaan sähköinen sairauskertomus koko kansan käyttöön — tällä hetkellähän pallo on sosiaali- ja terveysministeriössä. Sähköinen resepti voidaan ottaa koekäyttöön jo tänä vuonna. Nämä hankkeet ovat hyvin onnistumassa, ja innovaatiot on oikein ajoitettu. Kiitos myös Esko Aholle, joka on erittäin tarmokkaasti johtanut Sitraa!

Sitralla on terveydenhuollossa myös muita ohjelmia, kuten Maisema-hanke, joka tähtää terveyspalvelujen kustannusten hallintaan sekä tuottavuuden ja laadun parantamiseen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tässä hankkeessa on nyt mukana muun muassa Vaasan, Jämsän, Jämsänkosken seudun ja Raision kunnat. Toivottavaa olisi, että Maisema-hanke tuottaisi nopeasti tuloksia myös muissa kunnissa, sillä se liittyy tähän kunta- ja palvelurakenneuudistukseen erittäin läheisesti. Toivon, että myös Pääkaupunkiseudun kunnat pääsisivät tähän mukaan.

Maisema-hankkeesta oli kokoomuksen sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmässä esiintymässä ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi, ja hän totesi, että Maisema-hankkeen käyttöönotto tuo erinomaisia tuloksia hoidon ja hoivan optimoinnissa. Lisäksi ohjelmajohtaja Hannu Hanhijärvi puhui tukitoimintojen liikelaitostamisesta, joka on jo tapahtunutkin monessa kunnassa ja kuntayhtymässä, muun muassa Husissa. Eikä ole mahdotonta, että liikelaitokset muutettaisiin osakeyhtiöiksi, joissa omistajina olisivat kunnat. Ymmärsin, että talousvaliokunnan puheenjohtaja ed. Skinnarikaan ei aivan vastustanut tätä osakeyhtiömuotoa kuntien omistuksessa. Osakeyhtiöllä olisi enemmän toimintavapauksia, ja osakeyhtiöt voisivat myöskin paremmin palkita työntekijöitään, jotta terveydenhuollon henkilöstö saadaan motivoitumaan työhönsä ja pysymään siinä.

Toivon, että Sitra jatkaa näitä terveydenhuollon innovaatioita ja pitää huolta, että ne toteutuvat optimaalisesti.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin ed. Asko-Seljavaaralle, joka itse on sairaalatyön ammattilainen pitkään ollut, vastata osakeyhtiömallin sopeutuvuudesta sairaalaan tai yleensä terveydenhoitoon. Me tiedämme, että osakeyhtiöt toimivat vain osakeyhtiölain mukaan. Läpinäkyvyys muun muassa luottamushenkilöiltä häviää. Kyllä siinä lasi huurtuu ihan läpinäkymättömäksi ja läpi ei näy. Nämä mahdollisuudet palkita henkilökuntaa voivat toisaalta olla sellaisia, että osakeyhtiön sisällä hiostetaan henkilökuntaa, ilman että valitut luottamushenkilöt pääsevät tähän puuttumaan, tai esimerkiksi ruokahuollon puolella nostetaan yksikköhintoja niin paljon, että se vaikuttaa koko toimintaan. Tämä liittyy myös koulujen toimintaan ja myöskin sairaaloiden toimintaan.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaran puheeseen ja kannanottoihin kannattaa yhtyä. Sitra on tehnyt erittäin hyvää työtä nimenomaan lääketieteen ja sairaanhoidon ja hyvinvoinnin sektoreilla. Kun jatkossa Kansanterveyslaitos ja Stakes yhdistyvät, niin tämä työ vain vahvistuu. Nythän osittain on tehty päällekkäistä tutkimusta ja tutkimus on mennyt myös yliopistollisen tutkimuksen kanssa päällekkäin. Tähän lähinnä Stakes on syypää. Mutta nyt Stakesin voimavaroja tehostetaan, kun se yhdistyy Kansanterveyslaitokseen, ja tämä merkitsee sitä, että esimerkiksi Oulussa, missä hyvinvointitutkimus on erittäin pitkällä, tähän saadaan lisää potkua, kun Oulun yksikkö, Stakes—Ktl, aloittaa toden teolla.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luultavasti ed. Tiusasella on vähän vanhanaikainen käsitys osakeyhtiölaista. Mehän uudistimme sen viime kaudella, ja ei siinä tätä voiton tavoittelua esimerkiksi ollenkaan enää tarvitse toteuttaa. Husissa on esimerkiksi Uudenmaan sairaalapesulan osakeyhtiö, ja se toimii erinomaisesti. Enkä minä tiedä, hiostuuko siinä sen enempää pesulatoiminnassa, jos on osakeyhtiössä tai liikelaitoksessa.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun nyt itse olen osakeyhtiön entinen toimitusjohtaja, niin en malta olla sanomatta, että sekä ed. Tiusasen että ed. Asko-Seljavaaran näkemykset osakeyhtiöitten toimintaperiaatteista ovat hieman hassunkurisia. Osakeyhtiöitten toiminnan ratkaisee tietenkin se, miten ne toimivat, mitä osakeyhtiön toiminnasta päättävät päättävät. Osakeyhtiö mahdollistaa toimimisen sillä tavoin, kuten osakeyhtiöitten perusperiaate on, että se kerää mahdollisimman suuren voiton omistajilleen, mutta se voi olla tietenkin keräämättäkin voittoa, jos se niin haluaa. Siis ratkaisevaa on erityisesti kunnallisissa, julkisesti omistetuissa osakeyhtiöissä, miten toimitaan. Sinänsä en näe mitään erityistä lisäarvoa, mitä osakeyhtiöitten tuominen terveydenhuoltoon voisi tuoda.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En näe mitään pahaa osakeyhtiöissä, jos osataan myöskin ostaa ja myöskin omistaa. Parhaimmillaan osakeyhtiössä myöskin henkilöllä voi olla erittäin hyvä tilanne, jopa parempi tilanne kuin kunnan puolella, koska kun osakeyhtiö muodostetaan esimerkiksi kunnan toiminnosta, siellä syntyy oma identiteetti ja on erittäin voimakas vastuu myöskin siitä, että henkilöillä on hyvä olo, koska muutenhan henkilöstö lähtee pois yrityksestä.

Toisaalta tässä on kysymys siitä, millä tavalla me pystymme tuottamaan kustannustehokkaasti ja samaan aikaan laadukkaasti, ja siitä meillä on vastuu sekä omistajina että ostajina.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Erkki Virtanen totesi mielestäni tuossa lopussa aivan hyvin. Ei ole mitään syytä lähteä tällä tavalla liikkeelle, että aloitetaan osakeyhtiöittäminen. Mielestäni siinä on vähän sellaista pakkopullan makua, että kaikki pitäisi osakeyhtiöittää. Nimenomaan kunnallisessa omistuksessa olevat toiminnot toimivat enemmän demokraattisesti, kun ei tehdä sitä osakeyhtiökaappia siihen ympärille ja annetaan enemmänkin myös luottamushenkilöille oikeuksia. Painotan myös sitä, että myös liikelaitoksissa on toki ratkaisevaa, miten niitä hoidetaan, mutta osakeyhtiölaki on, jos sitä halutaan käyttää niin sanotusti väärin, edelleen este, ed. Asko-Seljavaara, vaikka sitä onkin uudistettu.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totta on, että osakeyhtiöltä edellytetään voiton tuottoa. Mutta jos me ajattelemme kuntaa ja kuntien luottamushenkilöitä, heidän tulisi keskittyä siihen, että kuntalaiset saavat palvelut, ei siihen, miten ne palvelut tuotetaan. Jättäisin ihan ammattilaisten käsiin sen palvelutuotannon ja keskittäisin sen luottamushenkilöiden fokuksen siihen, että he tietävät, mitä palveluita kuntalaiset tarvitsevat, milloin ja millä laadulla ja millä hinnalla.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahdelle: Puheenne oli siinä mielessä erittäin kannatettava, että te haluaisitte, että keskitytään nimenomaan palvelun tuottamiseen. Mutta nimenomaan siinä pitäisikin olla sitten koko ympärillä olevan kuntayhtymän ja kuntien tuki sille, että siellä osakeyhtiössä taikka liikelaitoksessa on mahdollisuudet ja edellytykset siihen ja myöskin, että se tapahtuu sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla ja niin, että siellä ei sitten tehdä sellaisia erehdyksiä, jotka myöhemmin tulevat maksuun muun muassa ihmisten jaksamisen uupumisena.

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnilla on käytössään tietenkin tämmöinen portfolio, minkä avulla ne voivat arvioida, millä tavalla toimintoja kannattaa organisoida. Jos aiotaan toimia yleisillä markkinoilla, niin silloin nämä kannattaa yhtiöittää.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että ed. Tiusanenkin alkaa ymmärtää tämän osakeyhtiön arvon. Tämmöinen liikelaitoshan on monopoli, joka saa ottaa sen hinnan kuntayhtymältä, mikä sille sopii, kun taas osakeyhtiö tai yhtiö kilpailee markkinoilla, jolloinka se saattaa olla paljon paremmin hoidettu kuin tämmöinen liikelaitos, joka todella voi hiostaa työntekijöitään eikä pysty palkitsemaan heitä.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin vaan lyhyesti tähän keskusteluun sanoa, että tässä on semmoinen vire, että jompikumpi on nyt hyvä. Minusta suomalaisen terveydenhuollon perusta on julkisessa rahoituksessa, ja siinä täytyy olla erittäin hyvässä yhteistyössä kaikkien niiden osakeyhtiöiden kanssa, jotka toimivat tällä samalla alueella. Se on se perusydin, siis sekä—että-tilanne eikä niin, että vain jompikumpi. Säilyttäkäämme tämä terve pohja, ja näissä monimutkaisissa terveydenhuollon kilpailuttamistilanteissa minä toivoisin, että tämänkin salin kaikki edustajat sen muistaisivat.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikken oikein ymmärräkään, miten tämä Sitraan kuuluu, niin silti ihmettelen tätä osakeyhtiökäsitystä. Silloin kun olin edellisen kerran kymmenisen vuotta sitten eduskunnassa, niin valtionyhtiöitä, varsinkin isoja, lyötiin sillä, että aina jos tuli konsultti taloon ja jos se oli valtionyhtiön tai osakeyhtiön kautta, niin mikään ei toiminut. Nyt minä olen huomannut, että täällä tämä uusliberalismi ja oikeistolainen ajattelu on johtanut siihen, että mikä tahansa, mitä valtio, hyvinvointivaltio, meidän skandinaaviset periaatteet tuottavat, yhteiskunta, kaikki nämä, on epäilyttävää. Mikä tahansa osakeyhtiö, liikelaitos, on se sitten minkä tahansa ihmisen huoltoalueella tai jotain, on kuulemma parempi ja toimivampi ja läpä läpä. Tämä on ihan eri tason keskustelu, ja ihmettelen kyllä nyt tätä tosiaan vielä Sitran yhteydessä, jonka pitäisi olla jotain, mikä sen nimi nyt olikaan. Lukekaa siitä, niin tajuattekin vähän.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtaselle haluaisin todeta, että tämä liittyy tähän keskusteluun oleellisesti. Liikelaitos on paremmin kunnallisen demokratian, kunnallisen päätösvallan tavoitettavissa kuin osakeyhtiö, joka irrotetaan osakeyhtiölain suojaan sieltä ikään kuin autonomiseksi. Ja edelleenkin on, uskon, useilla meistä se periaate, että terveyden- ja sairaanhoitoon sopii huonosti voiton tavoittelu, se, että pyritään lisäämään tuloja, voittoa, niin kuin osakeyhtiölaki tämän aivan ilmeisesti pitää sisällään, niin kuin ed. Lauslahtikin totesi.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Koska kuulun talousvaliokuntaan, haluan painottaa valiokunnan mietinnössä mainittua asiaa. Mietinnössä todetaan, että Sitran innovaatiotoiminnan korostumisen on katsottu edellyttävän entistäkin tiiviimpää vuorovaikutusta muiden julkistaustaisten ja yksityisten toimijoiden kanssa. Tekniikan kehittämiskeskus on todennut, että sillä on huomattavasti Sitraa mittavampia ohjelmapainotuksia Sitran käynnissä olevia ohjelmia vastaavilla alueilla. Sitran tulisi valita toimintatapalinjansa ja periaatteensa siten, että se täydentää innovaatioalan toimijoiden kokonaisuutta eikä aloita päällekkäisiä hankkeita muiden toimijoiden kanssa. Sitran toivotaan olevan entistä avoimempi suunnitellessaan uusia ohjelma-alueitaan.

Olen ottanut esille tämän asian jo aiemmin. Jos me haluamme tuloksellisia ja vaikuttavia kehittämishankkeita, olisi voimavaroja syytä keskittää niin, että ne kohdistuvat yhteiskunnan kannalta elintärkeisiin hankkeisiin. Nyt tutkimusrahat menevät useaan kymmeneen pieneen tutkimushankkeeseen, joiden vaikutusta kansalaisten hyvinvointiin tai uuden tekniikan kehittämiseen on vaikea arvioida.

Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että Suomen Akatemian, Tekesin ja Sitran välillä sovitaan siitä, minkälaisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin voimavarat kohdennetaan. Esimerkiksi Akatemialla on käynnissä ja haettavana 13 tutkimusohjelmaa, jotka jakautuvat pieniksi tutkimushankkeiksi. Tekesillä on käynnissä kolmisenkymmentä tutkimus- ja kehittämishanketta, jotka ovat pääosin päällekkäisiä Akatemian tutkimusohjelmien kanssa. Sitralla on lisäksi viisi ohjelmaa, jotka ovat päällekkäin sekä Akatemian että Tekesin ohjelmien kanssa.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnan mietinnössä on tartuttu varsin keskeisiin asioihin Sitran toiminnassa, ja voin aluksi todeta sen, että Sitra on tehnyt viime vuosina varsin hyvää työtä suomalaisena innovaatiokeskuksena. Mutta myös eduskunnan keskustelussa on hyvä kysyä sitä, voisiko eduskunnan ja Sitran vuoropuhelu olla vielä nykyistä selvästi vahvempaa. Nythän pankkivaltuusto muodostaa tavallaan Sitran keskeisen yhteistyötoimijan, ja muutoin eduskunnan vuoropuhelu jää talousvaliokunnan ja, voisiko sanoa, kerran vuodessa tapahtuvan toimintakertomuksen käsittelyyn. Jos ajatellaan sitä, että Sitra toimii suomalaisen innovaatioekosysteemin yhtenä keskeisenä solmukohtana, minusta eduskunnan ja Sitran vuoropuhelua tulisi vahvistaa ja ennen kaikkea niin, että myös eduskunnan taholta siirretään palloa niiden merkittävien yhteiskunnallisten kysymysten avaamiseen, jotka meidän pitää ratkaista ja joihin meidän pitää vahvistaa näkemystä, koota sitä innovaatiokapasiteettia, jolla todella mennään eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Otan ihan yhden käytännön esimerkin. Me joudumme esimerkiksi palveluyhteiskunnan näkökulmasta uudistamaan ja tehostamaan meidän palvelutuotantoamme 5—10 vuoden aikajänteellä, siis todella merkittävästi. Millä tavalla kootaan sellaisia kehittämishankkeita, sellaisia kehittämisohjelmia, että me tässä onnistumme? Siihen tarvitaan tietyllä tavalla puolueetonta toimijaa, joka koordinoi, kokoaa, katalysoi tätä kehittämistyötä, energisoi tätä kehittämistyötä, ja siinä mielessä ajattelen, että se ohjelmatyö, jota Sitrassa on tehty, on monella tavalla onnistunutta ja sitä edelleen kehittämällä me luomme Sitralle oman tilan.

Minusta tässä talousvaliokunnan mietinnössä on tartuttu siihen, tekevätkö esimerkiksi Tekes ja Sitra päällekkäistä työtä. Omassa ajattelussani kovin paljon tätä ei tarvitse arpoa, jos me annamme näiden toimijoiden kehittyä siihen omaan rooliinsa. Minusta Tekes on ennen kaikkea yritysten kehitystyötä tukeva teknologian, innovaatioiden kehittämiskeskus. Sitra on toimija, joka on enemmän yleisempiin, jopa yhteiskunnallisesti laajemmin säteileviin toimintoihin keskittyvä innovaatiotoimija, ja tässä mielessä se, miten me vahvistamme Sitran panosta, roolia, annamme henkisen tuen Sitran toiminnalle, on hyvin tärkeä peruskysymys.

Arvoisa puhemies! Haluan kahteen tässä mietinnössäkin esille nousseeseen asiaan vielä pysähtyä, nimittäin siihen, että meidän pääomasijoitustoimintamme on riittämätöntä. Talousvaliokunnan puheenjohtaja Skinnari omassa esittelypuheenvuorossaan minusta lähestyi tätä asiaa hyvin perustellusti, mutta kysyn sitä, voisiko Suomi toimia tällä alueella nykyistä aloitteellisemmin jopa Euroopan unionin jäsenmaana. Nimittäin tämä ongelma ei ole vain Suomea koskeva, vaan se on koko Euroopan unionia koskeva. Jos ajatellaan meidän pääomamarkkinoidemme toimivuutta nimenomaan dynaamisen pk-yritystoiminnan kehittymisen ja niiden kasvun kannalta, voidaan sanoa, että monta kertaa pullonkaulana on juuri se asia, mitä tässä mietinnössä kuvataan. Meillä on hyviä, käsissä olevia tuoteaihioita, innovaatioita, mutta kun ne pitäisi viedä laajemmille markkinoille, meidän pääomamme eivät riitä. Siihen tulevat kansainväliset toimijat. Ja se sinällään ei ole kielteinen asia, jos näihin hankkeisiin saadaan kansainvälistä pääomaa, mutta valitettavan monissa tapauksissa se merkitsee patenttien ja oikeuksien siirtymistä Suomen ulkopuolelle ja se varsinainen taloudellinen hyöty kanavoituu jonnekin muualle.

Millä tavalla tätä kysymystä ratkaistaan? Minä rohkenen ajatella ääneen asiaa, josta hyvin varovasti Suomessakin puhutaan, nimittäin sitä, että meillä on varsin muhkeat eläkerahastot. Minä ymmärrän, mikä on niiden tarkoitus, mutta meidän pitää ajatella Euroopan kilpailukykyä laajemmin. Jos Eurooppa erikoistuu ikääntymisen huoltoon ainoastaan ilman, että se käyttää rohkeasti pääomia myös uuden luomiseen, on ymmärrettävää, että me emme tule menestymään siinä kansainvälisessä kilpailussa sillä tavalla kuin meidän tulisi menestyä.

Mistä me irrotamme, millä tavalla me irrotamme riittäviä taloudellisia voimavaroja sen erittäin hyvän henkisen pääoman tason tueksi, minkä me olemme Euroopan unionin sisälle luoneet ja ennen kaikkea tämän pienen rakkaan isänmaamme sisälle aikaansaaneet? Tässä suhteessa ajattelen esimerkkinä, voisiko Sitra toimia tietynlaisena moottorina edelleen, vaikka tällä hetkellä Sitra on enemmänkin luopumassa tästä alueesta. Jos ajattelen ja ymmärrän sitä tilannetta, mikä liittyy Sitran toimintaan, tällä hetkellä tämä toiminta on tuotu uuden työ- ja elinkeinoministeriön sisälle. Siellä on lähinnä Finnveran ohessa niitä ratkaisuja, joilla kannustetaan nimenomaan tätä alkuvaiheen pääomasijoitustoimintaa, mutta olennaista on huomata, että se pääomamäärä, joka on käytettävissä, ei vastaa siihen tarpeeseen, mikä meillä on olemassa.

Arvoisa puhemies! Toisena asiana vielä palaan tavallaan tähän ohjelmaperusteiseen kehittämistyöhön, koska myös mietinnössä hyvin todetaan se, onko tämä aikajänne riittävä. Jos ajatellaan merkittävien kehittämistyön tulosten aikaansaamista, 2—3 vuotta on erittäin lyhyt aika. Olen saanut tässä vuosien saatossa olla näissä muutamissa eurooppalaisissa yhteistyöelimissä matkassa arvioimassa sitä, mitä tarkoittaa se, kun lähdetään alkuvaiheesta viemään jotain innovaatiota maaliin. Voidaan sanoa, että lähes poikkeuksetta aikajänne on 10:stä jopa 20 vuoteen. Tässä mielessä, jos ajatellaan, että Sitra käynnistää tällaista yleistä, josta säteilee sitten pienempiä ituja, joista jalostuu yksittäisiä yrityksiä hyödyttävää liiketoimintaa, voidaan perustellusti kysyä, pitäisikö tämän kokoavan sateenvarjon säteillä pidemmälle.

Näiden painopisteiden tunnistamisessa palaan, arvoisat kollegat, siihen, että vaaditaan yhteistä kansallista näkemyksellisyyttä, millä tavalla me kokoamme sitä ymmärrystä ja viisautta, että tätä pitkäjänteistä kehitystyötä todella kannustetaan myös eduskunnan toimesta ja tällaista arvokasta työvälinettä, kuin Sitra on, voidaan hyödyntää. Tämä osittain liittyy siihen, että kun me keskustelemme suomalaisen ja eurooppalaisen innovaatioekosysteemin vahvistamisesta, meidän pitää keskustella myös niistä rakenteista, millä me tuemme innovaatiotoimintaa.

Ajattelen näin lopuksi, arvoisa puhemies, että uskon, että ne ratkaisut, jotka luovat myös tulevaisuudessa Sitralle vahvan toimintaperustan, ovat saaneet tähän asti ja tulevat myös jatkossa saamaan vahvan eduskunnan tuen.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karjula toivoi, että eduskunnan ja Sitran suhteet olisivat entistä läheisemmät. Minä totta tosiaan toivon, etteivät ne olisi. Minä sanon vaan, että jo tällä hetkellähän Sitraa paimentavat pankkivaltuusmiehet, ja tietynlainen kontrolli on siellä olemassa aivan samalla lailla kuin Ulkopoliittisella instituutilla on oma kansanedustajista koottu hallintoneuvosto. Kukaan ei oikein luota enää Ulkopoliittisen instituutin tutkimuksiin, koska siellä päällystakkina ovat kansanedustajat. Onko todella ed. Karjula sitä mieltä, että pitää tuhota tämän Sitrankin aikomukset ja tutkimukset?

Minä en mielelläni ole kehottamassa kyllä kansanedustajia menemään tämmöiselle alalle. Meille riittää töitä tässä talossa. Annetaan nyt tutkimuslaitoksen tutkia ihan itsenäisesti omia tutkimuksiaan.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karjula piti erinomaisen puheen, ja olen hänen kanssaan samoilla linjoilla. Arvostamani ed. Ukkolan kanssa tällä kertaa joudun olemaan hieman eri mieltä tästä eduskunnan roolista (Ed. Ukkola: Ei se haittaa!) ja herättäisin tässä kysymystä, kun meiltähän löytyy tämä tulevaisuusvaliokunta. Meidän tulevaisuusvaliokunnan tehtävänähän on yhtä lailla kuin Sitrankin olla mukana rakentamassa Suomea ja Suomen menestystä. Meiltähän puuttuu tällä hetkellä se selkeä Suomi-visio, ja jollain tavalla näkisin, että meidän tulevaisuusvaliokunnalla olisi tässä hyvä rooli lähteä sitä rakentamaan ja sitten miettiä ne strategiat, millä sinne päästään, ja lähteä pohtimaan, mitkä ne ohjelmat ovat, ja tässä kohdin tuleekin sitten se Sitran rooli: millä tavalla Sitra on mukana näissä ohjelmissa ja ohjelmien koordinoinnissa, jotta me vältämme sellaisen päällekkäisen tutkimustyön. Meillä todella on rajalliset resurssit, pienellä Suomella, ja meidän kannattaa fokusoida niihin oikeisiin tutkimuksiin ja pistää ne parhaat paukut niihin.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnassa tuli esille lähes ainoana kritiikkinä tämä Sitran ja Tekesin päällekkäisyys, jossa pienet resurssit saattavat pirstaloitua, ja tähän haetaan ratkaisua. Olen talousvaliokunnan jäsen ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen, ja kyllä minä näkisin, että nämä tulevaisuusvaliokunnan tehtävät hiukkasen eroavat näistä Sitran hankkeista, jotka ovat hyvin konkreettisia.

Erityisesti haluaisin nostaa esille uudestaan puheenjohtajamme Skinnarin maininnan tästä konepajateollisuuden kehittämisohjelmasta, jota Sitrassa nyt edistetään. Nimittäin toissa päivänä lehdessä luki, että jos meidän pk-yritykset, alihankkijat, eivät ryhdy kansainvälistymään ja kasvamaan, niin niiltä menee tilaukset, ja seurauksena on, että alihankkijayrityksistä jopa puolet sitten joutuu lopettamaan toimintansa. Tämä on erittäin merkittävä asia Suomen taloudelle, koska sieltä metalliteollisuuden pk-sektoreista tulee se työllisyys ja tulee se vientituote.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä kaikkien niiden kanssa, jotka toteavat, että Sitra tekee hyvää työtä. Etenkin toivoisin, että tuosta terveydenhuollon kehittämisohjelmasta ja sen Maisema-hankkeesta, jolla pyritään saamaan läpinäkyvyyttä ja prosessien selkeyttämistä, meillä kunnat ottaisivat opiksi.

Mutta, ed. Karjula, en täysin ymmärtänyt, mitä tarkoititte sillä, kun totesitte, että eläkerahastojen varoja voitaisiin käyttää johonkin muuhun kuin eläkkeisiin. Voitteko tarkentaa?

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ed. Karjulaa erittäin viisaasta ja hyvästä puheenvuorosta. Hän veti yhteen sen, että meillähän ovat näitä innovaatiorahoittajia sekä Tekes, Akatemia että tämä Sitra, ja nythän Sitran hallintoneuvostolle tuleekin erittäin tärkeä tehtävä, että se tekee niitä asioita, jotka Sitralle kuuluvat. Toivon todella, että tämä Maisema-hanke jatkuisi Sitran rahoittamana, koska Sitra on tarpeeksi kunnioitettu elin tekemään tämän tyyppistä tutkimusta. Käsittääkseni, kun itsekin olen saanut Akatemian ja Tekesin rahoja, ne enemmän kohdistuvat aina kuhunkin tutkimusohjelmaan eivätkä ole tällaisia maanlaajuisia niin kuin nämä hankkeet, mitä Sitra hoitaa.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnallahan on tärkeä rooli valvoa tätä Sitran toimintaa, mutta se ei poista sitä, mitä ed. Karjulakin täällä toi esille, että eduskunta voisi olla aktiivisempi. Se ei myöskään poista sitä, että tulevaisuusvaliokunta voisi olla aktiivinen tähän suuntaan, koska tämä on eduskunnan valvomaa toimintaa ihan samalla tavoin kuin Kansaneläkelaitoksen, Yleisradion ja Rahoitustarkastuksen toiminta tai sitten moni muu toiminta, joka saa valtion rahaa.

Mutta olisin kiinnittänyt huomiota tähän patenttien määrään. Tänään juuri Patentti- ja rekisterihallituksen johto kertoi, että tänäkin päivänä 17 uutta patenttia tulee tuonne Patentti- ja rekisterihallitukseen. Suuri osa tulee Nokialta, mutta ilman Nokiaakin Suomi olisi seitsemäs maailmassa. Tällä hetkellä se on kolmas Ruotsin ja Japanin jälkeen. Osa meidän hyvinvointiamme ovat patentit.

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämähän on jokavuotinen keskustelu Sitran toiminnasta. Arvostelematta sitä enempää totean vaan, että meillä on monta toimijaa samoilla aloilla, ja jonkin näköinen monitoimijahan Sitrasta on tullut pala palalta, vuosi vuodelta. Kun mietitään niitä rahoja, mitä käytetään erilaisiin tutkimuksiin ja ohjelmiin, niin kun meillähän on nyt Aalto-yliopisto tulossa, korkeakoulut, ja täällä on tämä tulevaisuusvaliokunnan työ mainittu, niin kyllähän tässä minusta aika lailla menee päällekkäinkin niitä toimintoja. Kyllä jollakin tavalla toivoisi, että kun rahasta tulee olemaan pulaa, niin myöskin katseltaisiin sitten, onko se Sitra joka tulevalle asialle oikea paikka vai löytyykö sellainen sitten jopa yliopistotasolta. Kun meillä nyt siihen rahaa lyödään aika paljon, kun elinkeinoelämän projekteja aika paljon täälläkin hoidetaan, niin voisi kuvitella.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostamani ed. Karjula tulevaisuusvaliokunnan jäsenenäkin piti hienon puheen, mutta tämä loppuosa kyllä meni sinne osastolle, kun katselee ajankohtaisohjelmia ja MOT:ta ja muuta, että Sitraa on juuri moitittu liiasta poliittisesta sitoutumisesta, siitä, että vanhoille poliittisille päättäjille ja heidän pikkufirmoilleen ohjaillaan sitten Sitran rahoja, ja se on kuulemma hyvinkin totta ollut, joten kyllä minä tällä kertaa nyt ihme kyllä yhdyn ed. Ukkolan näkemykseen tässä asiassa. Muuten siis arvostan kyllä ed. Karjulan puhetta, mutta tosiaan olen sitä mieltä, että tässä valvontatehtävässä pitäisi sitten eduskunnan valvoa etukäteen näitä asioita eikä tarkastella niin kuin täällä eräskin edustaja, ed. Skinnari, mainitsi, että tämähän on, Sitra, valvonnassa. Eipä näytä olevan, tai sitten on justiin tätä kautta niin hyvässä valvonnassa, että voidellaan vähän niin kuin nykymeiningin mukaan. Ero tähän täytyy saada.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sopivaa jatkoa tähän keskusteluun kommenttina. Nimittäin kysymyshän on eduskunnan instituutiosta, ja eduskunnalla on silloin valvontavelvollisuus katsoa, mitenkä maa makaa näissä pääomissa, mitenkä niitä käytetään ja onko kysymys pääomasijoitustoiminnasta taikka muusta toimeliaisuudesta ja tästä ohjelmatoiminnasta. Tässä katsannossa, kun vertaa siihen, mitä kaikki täällä totesimme lähetekeskustelun aikana, näistä kahdesta debatista pitäisi nyt kaivaa esiin synteesi ja hallintoneuvoston pitäisi käsitellä tätä asiaa perusteellisesti, jotta tällä valvontafunktiolla olisi joku merkitys.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ihan lähtökohtaisesti arvostamalleni kollegalle sieltä kotiseudulta, ed. Ukkolalle, sanon, että en missään nimessä tarkoittanut tätä päällystakin roolia, jos me lisäämme tämmöistä henkistä ahkeruutta myös edustajina ja eduskuntana siinä vuoropuhelussa, mitä käydään suhteessa Sitraan. Tarkoitin aivan muuta, ja tässä mielessä minä uskon, että jos me emme kansanedustajina nouse myös semmoiseen henkiseen vuoropuheluun, joka voi kannustaa ja antaa jotain Sitran toiminnalle, niin silloin sen jälkeen sanon, että olen ymmärtänyt tehtävän väärin.

Sitten näihin eläkerahastoihin, joista myös kysyttiin. Ajatukseni lähtee siitä, että on kysyttävä rohkeammin sitä, voidaanko tietty osa eläkerahastoista sijoittaa riskilliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan pitkäjänteisesti sillä ajatuksella, että tämä työ jalostaa myös niitä sijoitettuja pääomia. Nyt me ajattelemme turhan suoraviivaisesti, että jos käytetään innovaatiotoimintaan eläkerahastojen varoja, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ne ovat ikään kuin hukkaan heitettyä rahaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelun yhteydessä käytin pitkähkön puheenvuoron tästä samasta aiheesta, kuten tein edellistenkin kertomusten käsittelyn yhteydessä. Ja täällä kun äsken ensimmäisessä debatissa kysyttiin, että mitäs näitä terveyspolitiikan asioita täällä nyt niin kovasti käsitellään, niin totta ihmeellä pitää käsitellä, sillä ei tämä kertomus, jota nyt käsitellään, vaan sitä edellinen kertomus keskittyi näihin terveyspoliittisiin asioihin. Ja niihin liittyen tässä talousvaliokunnan mietinnössä on hyvin merkityksellinen lause oman tulkintani mukaan.

Täällä nimittäin sanotaan näin: "Terveysohjelman osalta asiantuntijat ovat katsoneet, että ohjelma tulisi nykyistä paremmin integroida osaksi kansallista terveyspolitiikkaa." Ja tämä on erinomaisen paikallaan. Tähän samaan äsken yritin juuri viitata, kun kommentoin ed. Karjulan sinänsä hyvää puheenvuoroa, että kannattaisi hallintoneuvostossa käsitellä näitä asioita, kertaalleen ottaa tuolta pöytäkirjatoimistosta kaikki ne puheenvuorot, jotka käytettiin lähetekeskustelussa ja nyt tullaan käyttämään, koska siellähän on pitkä lista vielä tulossa mielipiteitä tästä asiasta, ja niitten perusteella tehdä tavallaan sen valvontatehtävän suorittaneen eduskunnan valvontahavainnoista synteesiä ja ohjeistoa sitten operatiiviselle toimijajoukolle tuolla Sitran koneistossa.

Arvoisa puhemies! Erikoisesti minua kiinnostaa tässä paitsi tämä kohta myöskin yksi toinen kohta. Se on asia, joka ei ole todellakaan vähäpätöinen ja johonka täällä on nyt kiinnitetty huomiota, siis talousvaliokunnan mietinnössä, ja sitaatti kuuluu näin: "Saatu tietotaito jää Suomeen, mutta kehitystyön tuloksena syntyvä tuotantotoiminta ja sen myötä myös työpaikat siirtyvät suurella todennäköisyydellä rajojemme ulkopuolelle."

Arvoisa puhemies! Juuri näin. Ei ole kuin pari kolme vuotta siitä, kun tänne eduskuntaan tuli erittäin ja, uskon, vilpittömästi erittäin huolestunut tutkijaryhmä Jyväskylän yliopistosta, ja heillä oli yksi ainut keskeinen viesti, vain yksi, ja se oli se, että he olivat analysoineet, että kun tuli rahaa, rahoitusta, heidän kehittämishankkeilleen näistä rahastoista jnp., mitä niitä instrumentteja nyt onkin, niin kun he sitten seurasivat, mitä tapahtuukaan, niin yhtenä kauniina päivänä Jyväskylän yliopistoon tuli joukko norjalaisia — sanon senkin sitaattina — "jotka ostivat kaiken sen ja veivät sen mukanaan".

Siis ne kaikki hyödyt siitä, mitä oli tehty suomalaisella pääomalla — huom. mistä rahoista on kysymys Sitrassa, on juhlavuoden rahaston rahoista, kansallispääomasta — vyöryivät noin vaan suitsait ulkopuolelle maan rajojen jättäen ehkä tietotaitoa sitten, niin kuin tässä aivan oikein todetaan. Tämäkin mielestäni kuuluu niihin asioihin, joita pitäisi nyt sitten arvioida siellä hallintoneuvostossa ihan vakavasti. Ja jos siihen löytyy joku konsti, että ainakin sen ensimmäisen vaiheen hyödyntäminen sen hautomovaiheen jälkeen pystytään kotimaassa toteuttamaan, niin olisihan sekin jotakin, eikä niin, että kaikki menee pois.

Sitten tästä vaikuttavuudesta. Toivon nyt, että tästä ei tule räjähdystä, tai saa tulla räjähdys, mutta — pelkään räjähdyksiä — kun nyt on näitä puheenvuoroja kuunnellut ja hyvin erilaisia tulkintoja arkitodellisuudesta, niin haittaisko tuo mittään, jos tapahtuisi sellaista, että Valtiontalouden tarkastusvirasto esimerkiksi tekisi arvioinnin kaikista näistä rahoitusinstrumenteista ja niitten rahoituspolitiikasta nimenomaan vaikuttavuudessa kansallisesta lähtökohdasta, äärimmäisen itsekkäästi, hyötytavoitteisesti kansallisesta lähtökohdasta.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Jo ennen tätä debattia huomio kiinnittyi puheenvuoroissa Sitran monialaiseen osaamiseen ja sen toiminnan tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Talousvaliokunta on myös omassa mietinnössään päätynyt täysin samoihin kannanottoihin.

Valiokunta on kuullut monipuolisesti Sitran toiminnoissa mukana olleita tahoja sekä hankkinut tietoa eri rahoitus- ja hankekohteista. On varsin myönteistä lukea mietinnöstä, että saatujen tietojen mukaan Sitran toimintaa pidetään tehokkaana ja ammattitaitoisena, mutta kehittämiskohteitakin on löytynyt. Ongelmallisiksi mainittu hankkeiden liian lyhyt kestoaika on tullut esille myös niiden päättymisen jälkeen eli puutteellisen niin sanotun jälkihoidon muodossa. Mitä tapahtuu ja kenelle vastuu siirtyy esimerkiksi onnistuneen yrityshautomovaiheen jälkeen? Näihin epäkohtiin tulisikin jatkossa kiinnittää huomiota, jotta hyvin liikkeelle lähteneet hankkeet ja yritykset eivät kuihtuisi kasaan saatikka valuisi ulkomaille, kuten ed. Pulliainen mainiosti otti äsken esiin, ja itse asiassa kannattaisin myös tätä kansallisen vaikuttavuuden arviointia.

Haastetta aiheuttaa laajemmassakin mittakaavassa suomalaisen pääomasijoituskapasiteetin puute. Hankkeilta ja niihin osallistuneilta yrityksiltä viedään ikään kuin pohja pois, kun työn tuloksista joudutaan rahoituksen puutteen vuoksi luopumaan tai jopa myymään patentit ulkomaille siinä vaiheessa, kun ne alkaisivat tuottaa hedelmää. Tämä on vakava ongelma, mihin tulisi puuttua kansallisen pääomasijoitustoiminnan elvyttämiseksi. Ed. Karjula esitti varsin kannatettavan näkemyksen rahastojen luovasta käytöstä ja myös siitä, että Sitra toimisi pääomasijoitusmoottorina.

Sitran lanseeraama terveydenhuollon tilaaja—tuottaja-malli Maisema on erinomainen esimerkki onnistuneesta hankkeesta mutta myös esimerkki Sitra—Tekes-akselin päällekkäisyydestä ja samanaikaisuudesta. Tekesin FinnWell-ohjelman vuosina 2004—2009 tavoitteena oli parantaa terveydenhuollon laatua ja tuottavuutta sekä edistää alan yritystoimintaa ja vientiä. Maisema-hankkeen päämääränä puolestaan oli selvittää, miten riittävät ja laadukkaat terveyspalvelut voidaan tulevaisuudessa toteuttaa ja kuinka terveydenhuollon läpinäkyvyyttä parannetaan. Maisema-hankkeesta tehdyssä osakeyhtiössä voitontavoittelu tarkoittaa nimenomaisesti tuottavuuden ja tehokkuuden parantamista terveydenhuollossa, jotta tämä harmaantuva Suomi saa jatkossakin laadukkaat terveyspalvelut.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan Sitran ja Tekesin kaltaiset toimijat pystyvät löytämään kehittämiskohteita ja tuomaan uutta näkemystä ja varmasti lisäarvoa julkisen sektorin sekä alkavan vaiheen että kasvuvaiheen yrityksille. Hankkeiden päällekkäisyyksien poistamiseksi tarvitaan kuitenkin parempaa koordinointia ja tehokkaampaa yhteistyötä, jotta sijoitetut resurssit ja todelliset saavutukset palvelisivat meitä kaikkia ja yhteiskuntaamme entistä paremmin.

Antti Kalliomäki /sd:

Puhemies! Tässä on todella käyty kovasti ansiokasta keskustelua paitsi Sitrasta niin koko suomalaisesta innovaatiojärjestelmästä, mainittu nyt Tekes, Sitra, Akatemia, nämä keskeiset toimijat. Niiltä osin on hyvä kuitenkin sanoa se, että niiden koordinointi on tietenkin jo olemassa ministeriötasolla. Olen itse ollut töissä kolmessa ministeriössä, joissa kaikissa nämä ovat aivan keskeisiä tulevaisuuden tekijöitä, Tekes tietysti aikaisemmin KTM:ssä, nyt Temmissä, ja Sitra, vaikka se on eduskunnan hallinnoima, niin senkin hallinnossa valtiovarainministeriöllä oli hyvin keskeinen rooli, ja tietysti Akatemia opetusministeriön puolella. Tämä koordinaatio, niin kuin tiedämme, on sitten järjestetty ennen kaikkea tiede- ja teknologianeuvoston kautta, jota pääministeri johtaa. Eli sinänsä asian pitäisi olla jotakuinkin oikealla tolalla, ja myöskin kansainvälinen kritiikki on ollut Suomelle positiivista suomalaisen innovaatiojärjestelmän toimivuudesta. Mutta kannattaa olla kyllä valppaana, niin kuin täällä ollaan, koska hyvin äkkiä mennään metsään eikä heti huomata, että siellä ollaan. Kokonaisarviointini kuitenkin tästä innovaatiojärjestelmästä on suhteellisen tuore.

Tänä aamuna Sitran hallintoneuvosto kävi keskustelun tästä talousvaliokunnan ansiokkaasta mietinnöstä yhdessä Sitran virkamiesjohdon kanssa. Siellä oli senkin kaltainen viesti virkamiesjohdolta, että valiokunnan ja heidän kohdaltaan ikään kuin uupui tällainen viimeinen kunnon keskustelu, ja kun katson tätä talousvaliokunnan mietintöä, niin siellä on todella pientä tukistusta Sitralle tullut, ja tässä keskustelussa hyvin voimakkaasti nämä, sanotaan nyt, kolme tekijää ovat tulleet esiin, ennen kaikkea se, että ei pitäisi käynnistää eikä olla ylipäänsä toiminnassa päällekkäisiä hankkeita muiden toimijoiden kanssa. Ennen kaikkea Sitran terveysohjelma on täällä tullut esiin. Ed. Pulliainenkin viittasi Kansalliseen terveysohjelmaan, sen ja Sitran ohjelmien järkevään integrointiin. Sitä kannattaa miettiä, kuinka siinä on onnistuttu, mutta tietysti Sitran keskeinen kriteerikin toiminnassa on se, että päällekkäisyyksiä pitää välttää ja että läpinäkyvyyden kauttakin pitäisi kyetä valvomaan tätä asiaa. Läpinäkyvyys on järjestetty Sitrassa niin pitkälle kuin se nyt mukana olevien yritysten salassapitovelvoitteisiin liittyen on mahdollista.

Toinen moite taikka muistutus koskee sitä — itsekin muistan täällä eräässä keskustelussa siihen viitanneeni — että kun Sitran ohjelmissa vetovastuu Sitralta päättyy, niin valiokunta pelkäsi sitä, että se merkitsisi helposti kuoleman paikkaa sille ohjelmassa mukana olevalle yritykselle taikka yrityksille. Mutta tältäkin osin kyllä Sitra toimii sillä tavalla, että kun se on salkkuunsa ottanut yrityksen, niin totta kai tämän varsinaisen ohjelman päättymisen jälkeenkin se on mukana rahoituksessa ja muussakin toiminnassa sillä tavalla, että ei tule tällaista ihan kertakaikkista katkosta.

Mietinnössä myöskin muistutetaan siitä, että yksityiskohtainen yhteenveto ja analyysi ohjelmien tuloksista ja niitten kehittämisestä tarvitaan. Viesti on se, että ihan sellaista ei olisi. Tähän systeemiin kuitenkin kuuluu se, että heti kun ohjelma käynnistyy, niin myöskin sen arviointi käynnistyy eli lähdetään liikkeelle myöskin tällä arviointipuolella välittömästi. Se tapahtuu kilpailuttamisen kautta, ja ulkopuolinen arvioitsija on aina mukana. Tulee väliraportti, tulee loppuraportti, ja samaan aikaan on kuitenkin myöskin sisäinen arviointi. Toisin sanoen sinänsä pitäisi tämän järjestelmän toimivuuden olla jollei taattu niin kuitenkin hyvin mahdollinen.

Täällä oli sitten ed. Pulliaisen puheenvuorossa minusta erittäin tärkeä huomio, siis se, että Sitran tulee hakea lisäarvoa kansallisesti tärkeissä kohteissa ja sitten siinä pitää onnistua sillä tavalla, että ei tapahdu vuotoa ulos. Tässä suhteessa on aivan varmasti tapahtunut epäonnistumisia. Ehkä vähän paradoksaalisesti suurin sellainen näyttäisi olevan tietoteknologian puolella, jossa on 150 miljoonaa kuitenkin Sitra sijoittanut tämän alan eteenpäinviemiseen Suomessa. Sitä on pidetty ja pidetään suurena tulevaisuuden alana, erittäin vaikeana kuitenkin. Mutta sitten asiantuntijapalaute hallintoneuvostolle tuppaa olemaan sen kaltainen, ja siinä on se paradoksi, että olisiko pitänyt kuitenkin verkottua laajemmin kansainväliselle puolelle, kansainvälisten yritysten kautta, koska 150 miljoonaakin on ollut riittämätön ikään kuin käynnistämään hyvin voimakkaasti kansallisella pohjalla tätä toimialaa. Se voi olla näin, että tämän tyyppisellä alueella todella pitäisi olla kansainvälistä pohjaa, ja sitten on kyllä taidosta myöskin paljon kysymys, että siitä kansainvälisestä verkottumisesta se lisäarvo tulee tänne Suomen omaan kansantalouteen. Sehän Sitran tehtävänä sitten perimmiltään on, että se kaiken muun toiminnan lisäksi luo tätä ylimääräistä tuottoa, lisäarvoa.

Mutta todella, minusta talousvaliokunnan mietintö ei ole pitkä, mutta se on keskittynyt juuri niihin kysymyksiin, joita täällä on käsitelty ja joita myöskin Sitran hallintoneuvosto koko toimialansa ajan nyt tämän eduskuntakauden aikana minun kokemukseni mukaan on myöskin läpikäynyt.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sihteeristö, kollegat! Tässä asiantuntevammat herrat pääsivät jo puhumaankin, niin ei tarvitse enää sitten sillä osastolla näytellä sen kummemmin. mutta muutama kriittinen äänenpaino.

Kirjoitin viimeisenä tähän, että onneksi Sitra ei kuitenkaan harrasta vaaliavustusten jakamista. Mitä se sitten tarkoittaakin, niin voin siitä kertoa sen, että juuri mainitsin tuossa vähän aika sitten, jo aikoinaan siellä lähetekeskustelussa, minkä ed. Pulliainenkin mainitsi huomioineensa, ja äsken välipuheessa toin esiin, että muutamassa ajankohtaisohjelmassa ja MOT:ssa on selkeästi todistettu se, että eduskunnasta — sitten kun täällä puhuttiin eläkerahastoista, niin tämäkin liittyy tähän — eläkkeelle siirtyneet tai muihin hommiin siirtyneet, niin kuin aikoinaan tai siis armeijassa edelleenkin sitä tapahtuu, että ruvetaan yrittäjiksi, kun jäädään eläkkeelle, sitten yllättävän paljon juuri Sitran kautta. Sitran idea on hyvä ja kaikkea, ja totta kai tämmöinen tuotto täytyy saada Suomen ex-itsenäisyyden rahaston kautta levitettyä tähän, saturoimaan tätä, synnyttämään uutta yrittäjätoimintaa ja kannustamaan, mutta kun se on selkeästi perversoitunut eli vääristänyt sen suuntaiseksi, että poliittinen valvonta, joka nyt on olemassa, selkeästi liittyy varmaan niihin poliittisiin valtasuhteisiin, mitkä meillä ovat olleet, ja näkyy siinä, kuinka on jaettu sitten näille yrityksille. Siis huomatkaa: Kun on jaettu yrityksille poliittisilla suhteilla rahoja Sitran kautta, niin on tavallaan halvaannutettu todella — jos voisi ajatella, että Suomessa on rehellistä yritystoimintaa, jota varmaan onkin — niin on myös vaikeutettu näitten muitten saman alan yritysten toimintaa sillä, että joillakin on hyvät poliittiset suhteet ja ovat täällä olleet mukana toiminnassa ja sitten niin kuin Sitran kautta. Tämä on hyvin pitkälle todistettu tuossa syksymmälläkin tulleessa MOT:ssa, ja sieltä voi jokainen mennä katsomaan, mitä nimiä siellä vielä mainittiin ja tuotiin esiin, minkä nimisiä firmoja.

Eli tämän kaltainen toiminta ilmeisesti nyt, kun tutkiva journalismikin on vähän pillastunut Suomessa, voisi olla seuraavana suurennuslasin alla. Siis että ei hoideltaisi eduskunnan ... Tai ainakin, että kun tulee uusi eduskunta, niin uusi eduskunta pystyisi uusilla poliittisilla voimasuhteillaan ottamaan haltuun tämän, ei niin, että jaetaan sitten meidän puolueitten, jotka ovat nyt hallituksessa ja vallassa, yrityksille näitä rahoja. Tämä ei ole siis meikäläisen omakohtaista tietoa, koska en ole koskaan saanut yrityksilleni minkäänlaista Sitran rahaa. Voi olla puoluevalintakin ollut väärä tietysti.

Mutta tosiasiassa tässä raportissa oli hyvääkin, ainakin siis kielellisesti sen kaltaisia, nämä innovaatio-osastojen perustamiset ja muuta. Täällä tuli mainintaa Tekesin kentälle menemisestä ja miksei myös Tekesin kanssa yhteistyöstä, joka on taas kannatettava ja hyvä ja upea tulevaisuuteen suuntautuva ajatus, niin kuin täällä peräänkuulutettiin meitä tulevaisuusvaliokunnan jäseniä ottamaan kantaa tähän. Se on erittäin hyvä suunta, mutta niin kuin ed. Ukkola täällä mainitsi ja sitä kommentoi äsken, on vaarallista, että tavallaan eduskunta on sitten kuitenkin toiminnallisesti, funktionaalisesti, niin lähellä Sitraa, että jos ei sitä valvo mutta vaan katselee vähän perään, ettei tapahdu mitään liian läpinäkyviä juttuja, joista sitten pääsisi tv-ohjelmiin, joihin on jo päästykin — taas menen siihen samaan juttuun.

Eli toivon, että Sitra tulisi avoimemmaksi, läpinäkyvämmäksi ja innovatiivisemmaksi, ja tosiaan, niin kuin täällä edellä ex- kauppa- ja teollisuusministerikin mainitsi, nämä eläkerahastojen sijoittamiset olisi pitänyt hoitaa tietysti jo aikoinaan kuntoon. Ihmetyttää, että Suomi on tavallaan hukannut miljardeja ja miljardeja sillä, ettei ole löytynyt innovatiivisuutta tai näkemystä tai visiota siihen, kuinka Suomessa tällä valtion tasolla voisi sijoittaa rahoja tuottavasti ja koko valtiota hyödyntävästi tai yritystoimintaa ja innovatiivisuutta ja näitä keksintöjä — nyt taas puhun idealistina monipuolisesti ja tasapuolisesti ja demokraattisesti.

Tosiaan nyt, kun itsenäisyys meni, niin Sitran voisi, niin kuin viimeksi lähetekeskustelussa mumisin, muuttaa Sutraksi vaikka, että siinä olisi ainakin se Suomi, koska en halua kuitenkaan, että tähän mitään EU-liitettä liitettäisiin tähän Suomen itsenäisyyden juhlarahaston nimeen. Ja kuvia sitten tietysti joukkoon, niin olisi mielenkiintoisempaa tekstiä lukea tämmöisiä raportteja.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtaselle: Olen hänen kanssaan hieman eri mieltä. Ei eduskunta voi pestä käsiänsä siitä, mitä Sitra tekee. Jos ajatellaan Sitran tehtävää ja ajatellaan, että se on meillä täällä käsiteltävänä täysistuntosalissa, niin kyllä meidän tehtävämme on katsoa sen päälle, että Sitra keskittyy oikeisiin asioihin ja niihin asioihin, jotka johdattavat Suomea oikeaan suuntaan, jotta Suomi voi menestyä tulevaisuudessa.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lauslahdelle sen verran, että tätä tarkoitinkin, että edustajan pitää vartioida ja vahtia, ja kun tämä on vielä oma laitos, niin todella jopa kyynisesti yli poliittisten ja puolueellisten ja kaikkien muitten rajojen uudella asenteella. Toivottavasti tämä olisi nyt semmoinen oikeistohallituksen yrittäjähenkinen, tasapuolinen suhtautuminen tähän asiaan, koska siellä oikealla varmasti, aivan niin kuin taiteen alueellakin, on paljon semmoisia ihmisiä, jotka eivät ole Sitrankaan kautta tottuneet vielä näihin apurahoihin ja muihin. Silloin voisi olettaa, että siellä on myös terveempää kykyä kriittisesti paneutua siihen, ketkä näitä saa ja kutka niitä tarvitsevat.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Arvoisat kollegat! Tänä iltapäivänä on ollut Sitran ympärillä ihan hyvää, merkittävää keskustelua, jota on ollut ihan ilo kuunnella, joskin on menty välillä vähän kauemmaksi siitä varsinaisesta teemasta. Itse antaisin lähinnä kolme erilaista kommenttia, jotka tuovat ehkä osittain samoja elementtejä, mutta toivottavasti osittain vähän lisäelementtejä tähän keskusteluun.

Ensimmäisenä kommenttina tai lausuntona voi sanoa tietyllä tavalla toiminnan jatkuvuuden näkökulman, mikä on yksi erittäin oleellinen seikka, ja siihenhän myöskin talousvaliokunnan lausunnossa viitattiin eli juuri tähän kaupallistamisvaiheeseen, juuri tähän kenties ohjelmien liian lyhyeen kestoon.

Olen kyllä samaa mieltä ed. Kalliomäen kanssa siitä, että siinä jatketaan myöskin osittain tiettyjen yhtiöiden kanssa omistajana ja se jatkuvuus lisääntyy, mutta aika paljon on tullut kuitenkin kommentteja siitä, että nämä ohjelmat ovat vähän liian lyhytkestoisia sillä tavalla, että ei päästä niin pitkälle tässä suomalaisessa yrittäjyydessä ja että merkittävät ideat, innovaatiot, viedään ulkomaille, ja siihen liittyy myöskin ed. Karjulan näkökulma, joka tarkoittaa kotimaisten pääomasijoitusinstrumenttien kehittämistä entistä paremmiksi, entistä merkittävimmiksi, että näillä uusilla yrityksillä omapääomaehtoinen rahoitus olisi riittävää, ja siihen liittyy kenties myöskin eläkerahastojen tietyn siivun ottaminen mukaan näihin uusiin ideoihin, uusiin hankkeisiin. Esimerkiksi itse kävin eilen tietyn ryhmän kanssa tietyssä eläkeyhtiössä, ja tosiasiahan on, että noin 30—50 prosenttia näistä eläkevaroistamme on nyt siellä osakkeissa riippuen vähän, mistä eläkeyhtiöstä on kysymys. Miksi kenties ei pieni siivu voisi olla myöskin vähän riskipitoisemmassa osassa, mikä ei kuitenkaan vaarantaisi koko eläkesysteemiä, koska sieltä voisivat tulla ne Suomen tulevaisuuden työpaikat myöskin omalta osaltaan?

Toinen näkökulma on tämä työnjako eri julkisten toimijoiden kesken. Tosiasia on, jos katsoo vaikka yritysten näkökulmasta, että on vähän epäselvää, missä Sitra toimii suhteessa, missä Tekes toimii suhteessa, missä työ- ja elinkeinoministeriö tai te-keskukset toimivat tai sitten Stakes toimii. Ehkä se on näille toimijoille keskenään suhteellisen selkeää, mutta en minä usko, että myöskään kansanedustajalaitokselle se on ihan selkeä systeemi. Vuosikausiahan esimerkiksi Tekes on toiminut jo konepajateollisuuden puolella, ja nyt Sitra lähtee siihen. Mikä se ero on? Se on hyvä kysymys varsinkin toimijoiden, yritysten, näkökulmasta. Mennäänkö ympärillä vai tartutaanko suoraan asiaan? Mitkä esimerkiksi kasvavien alihankkijayritysten ongelmat tällä hetkellä ovat? Kuinka paljon tehdään kauempana töitä kuin mennään suoraan siihen ytimeen?

Kolmantena, jota pidän hyvänä, ovat todellakin nämä uudet avaukset, mitä Sitra tekee. Niiden täytyy olla yhteiskunnallisesti merkittäviä avauksia, mutta jälleen kerran täytyy niiden täytyy erottua esimerkiksi yliopistojen avauksista, niin että siinä tulee sitä konkretiaa. Siellä on myöskin rahoitusta. Sitä viedään konkreettisesti eteenpäin. Tämä terveysohjelma on ollut hyvä avaus siinäkin suhteessa, että jo nyt esimerkiksi noin 70 kuntaa jonottaa päästäkseen tekemään analyysiä, vertaamaan julkista, yksityistä kolmannen sektorin terveydenhuoltoon, millä tehokkuudella on toimittu, ja tehokkuudenkaan ei tarvitse tässä olla negatiivinen sana. Se voi olla positiivinen, koska se kenties merkitsee lisää terveydenhuollon palveluja ja myöskin laadukkaampia palveluja. Eli se on ollut hyvä avaus. Se täytyy ottaa laajamittaisesti käyttöön.

Kyllä tämä kuntapalvelujen uusi ohjelma on myöskin toinen, joka toivottavasti aiheuttaa laajaa yhteiskunnallista keskustelua myöskin laajemmin kunnallisista palveluista ja niitten erilaisista tuotantotavoista. Samoin uutena on tullut tämä energiapuoli, joka täällä eduskunnassa puhuttaa meitä jo strategioidenkin puolesta, ja on hyvä, että se siirretään enempi konkretiatasolle myöskin Sitran toimesta.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Jaskari kiinnitti huomiota eläkerahastojen riskisijoitusten lisäämiseen ja niitten suuntaamiseen myöskin sen tyyppiseen innovaatiotoimintaan, jota Sitrakin on harrastanut. Itse asiassa olen samaa mieltä siitä, että jos ja nyt kun olemme itse asiassa lisänneet eläkeyhtiöitten mahdollisuutta sijoittaa rahastoituja varojaan osakkeisiin pikkuisen enemmän kuin aikaisemmin eli lisätä vähän riskiä, niin saattaisi olla paikallaan todellakin suunnata, jos riskipitoisuutta lisätään, lisäys sitten suomalaiseen riskiin ja suomalaisen riskin rahoittamiseen. Siitä saattaa olla kansallista hyötyä. Siitä on kuitenkin pidettävä huoli, että eläkerahastojen riskisijoitukset eivät lisäänny liiaksi. Me liikumme koko ajan sen tasapainon välillä, (Puhemies: Minuutti!) että valitaan kuitenkin mieluummin varmuutta kuin tuottoa.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilolla tervehdin ed. Erkki Virtasen kommenttia hyväksyvästä näkökulmasta. Eilisen tietojen perusteella todellakin noin 30—50 prosenttia jo näitten säätiöiden rahoista on osakkeissa, ja siellähän on onneksi aika voimakas Suomi-painotus. He tekivät vertailun esimerkiksi, että jos olisi katsottu Lontoon näkökulmasta, siellä olisi kenties 2—3 prosenttia suomalaisissa osakkeissa. Nyt on kenties 20—30 prosenttia, mutta ne ovat näissä institutionaalisissa osakkeissa, pörssiosakkeissa. Olen sitä mieltä kyllä, että voisi muutaman prosentin laittaa sellaisiin yrityksiin, joilla on kasvupotentiaalia taikka sellainen idea, johon uskotaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tässä on puhuttu ympäristöteknologiasta ja myöskin tästä ympäristöohjelmasta, mikä Sitralla on käynnissä. Siltä osin haluaisin todeta sen, että ympäristövaliokunta on viime vuosina useampaan kertaan saanut Sitran asiantuntijan vieraakseen, ja sen yhteydessä on tullut ilmi, että Suomessa on kuitenkin ympäristöteknologian viennissä ollut tasainen vaihe: se ei enää ole noussut ja kasvanut niin kuin se maailmalla on tehnyt. Tähän on syytä kiinnittää huomiota, ja näitä tämän tyyppisiä Sitran hankkeita, jos tuo energiaohjelmakin on todella kestävällä energiansäästön, energiatehokkuuden lisäämisen linjalla, voi tukea.

Mitä tulee näihin kunnallisiin palveluihin, niin toivoisin, että Sitra ei ole mikään yksityistämisen eteenpäinpotkija ja ikään kuin sen innovoija, miten voidaan yksityinen bisnes laajentaa terveyden-, sairaanhoidon, kunnallisten palvelujen alueelle. Se ei ole vain mikään periaatteellinen kysymys, vaan se on kysymys myös niiden ihmisten tulevista oikeuksista, jotka joutuvat käyttämään sosiaali- ja terveyspalveluja niin, etteivät he ole taloudellisen hyväksikäytön kohteena samalla. Viittaan tässä asiassa ystävämaa Yhdysvaltoihin, joka on monille esimerkkimaa, ja totean, että siellä yritetään päästä sen tyyppisestä tilanteesta pois, että terveydenhoito on bisnestä ja 40 miljoonaa amerikkalaista on terveydenhoidon ulkopuolella käytännössä. Ei löydy sairaalaa, mistä saisi parannusta vaivoihinsa, kun ei ole omia tai työnantajan antamia vakuutuksia.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellinen puhuja käytti juuri tässä innovaatio-sanaa äärimmäisen arveluttavassa merkityksessä eli sanoi kyllä, että toivottavasti Sitra ei ole juuri sen innovoija. Nykyään innovaatio-sanaa käytetään tällä lailla, että kun kylmäverisesti yksityistetään terveyspalveluja, kunnallisia palveluja, valtion palveluja, niin käytetään innovaatio-sanaa, vaikka kyse on härskiydestä kaikilla ennen yhteisillä, yhteisvastuullisilla alueilla. Toki, en kiistä vanhana pienyrittäjänä, etteivätkö jotkut asiat toimikin paremmin silloin, kun yritystoiminta todella, voisiko sanoa, jotenkin on yhteiskunnallisesti rehellistä ja pyyteetöntä. Mutta tähän asiaanhan kiinnitti aikoinaan jo pahamaineiseksi jälkikäteen leimattu presidentti Clinton huomiota. Meillä on tällä alueella kadehdittavan hyvin hoidettu nämä asiat, jopa siis juuri tässä yksittäin, että ne eivät ole ... (Puhemies: Minuutti on mennyt!)

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toteaisin todella tähän, että Yhdysvalloissa demokraattien ohjelma lähtee sen tyyppisestä vakuutusjärjestelmästä, mikä on Euroopassa, ja pyrkii siihen terveydenhoidon puolella.

Viittaan vielä innovaatioihin ja yksityistämiseen terveydenhuollon puolella. Lääkärikunnan vanhin, arkkiatri Pelkonen on kiinnittänyt tähän huomiota aivan vastikään ja kiinnittää vakavasti siihen huomiota, että terveyden- ja sairaanhoito ei voi olla liiketoiminnan kohteena. Sillä tavalla se ei ole kestävää. Tähän minä perustan oman näkemykseni, että hyvä on, Sitralta uusia ajatuksia, innovaatioita, mutta ne eivät saa olla tätä potkimista, niin kuin äsken sanoin, mitä mieltä myös ed. Pertti Virtanen näyttää olevan.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelee ed. Tiusasen puheenvuoroja täällä, niin täytyy vaan toivottaa todella onnea Sitralle ja sen kuntapalvelujen kehittämisohjelmalle ja etenkin siinä tapauksessa, että edustajat ottavat vielä tiukemman otteen Sitrasta kuin tällä hetkellä on. Nythän Sitralla kuitenkin on vain piällysmiehet, pankkivaltuusmiehet, jotka katsovat, että kaikki sujuisi niitten ohjeitten ja suunnitelmien mukaan, mitä Sitralta edellytetään.

On jotenkin surkea asia, että juuri terveydenhoidossa, jossa me tarvitsemme uusia innovaatioita, asenteet ovat kaikkein jyrkimmät ja kaikkein tiukimmat. Minä todella pelkään, että jos tähän ei ala tulla muutosta, niin epäonnistuu tämä kuntapalvelujen kehittämisohjelma, joka minun mielestäni on yksi Sitran tärkeimpiä asioita. Meidän on löydettävä uusia tapoja, uusia toimintamenetelmiä, jotta me selviydymme iäkkäistä ihmisistä ja vanhusväestöstä, jota tulee pilvin pimein kahdenkymmenen vuoden jälkeen. Me emme tällä nykyisellä systeemillä onnistu.

Kohtuullisen vähän aikaa kunnallisessa päätöksenteossa olleena voin kyllä sanoa, että kyllä tämä on vaikeaa kunnissa, kyllä on todella vaikeaa saada vaihtoehtoisia ratkaisuja esimerkiksi vanhustenhoitoon, esimerkiksi päivähoitoon, esimerkiksi koulutukseen. Koulutus sinänsä ei ole sillä tavalla kriisissä kuin on terveydenhoito. Mutta sinne tarvitaan uutta ajattelua.

Mikä ihme siinä nyt on, jos esimerkiksi terveyskeskuksiin voisivat yksityiset lääkärit tulla ja ottaa vastaan ihmisiä sinä aikana, kun normaalit kunnanvirastot eivät ole auki elikkä terveyskeskukset eivät ole auki? No, mitä tekevät esimerkiksi ihmiset, jotka odottavat, että saisivat apua pieneen flunssaan tai muuhun? He menevät päivystykseen. Siellä odottavat neljä tuntia, viisi tuntia, että pääsevät lääkärille, sen sijaan että aukaistaisiin nämä tilat, jotka ovat kunnilla tyhjinä illoin, yksityisille lääkäreille. Maksun ei tarvitse, ed. Tiusanen, olla sen enempää kuin terveyskeskuksessa on. Mutta joku tilaus ja mahdollisuus annettaisiin, että ihmiset voisivat saada muuallakin hoitoa kuin siinä yhdessä tumpussa ja sumpussa, missä tällä hetkellä ihmisiä iltaisin esimerkiksi Oulussa hoidetaan.

Olisin vielä puuttunut tähän monenkeskiseen järjestelmään, joka Suomessa näissä tutkimushankkeissa on: on tekesiä, on stakesia, on akatemiaa. Stakesiin tutkimuksiin en ole oikein, ainakaan kymmenen vuotta sitten, pystynyt luottamaan, ne olivat yhtä tyhjän kanssa. Mutta nyt olen huomannut, että tässäkin asiassa on terästytty, ja varmasti tietyllä tavalla päällekkäisyyksistä päästään eroon ja terästäydytään, kunhan Tekes ja Kansanterveyslaitos yhdistyvät yhdeksi virastoksi. Silloin esimerkiksi Kansanterveyslaitosta laajennetaan Oulussa niin, että sinne myös tulee Stakesin osasto ja saadaan tällä tavalla tehokkaampaa tutkimusta. Terveysala muutenkin on Oulussa erinomainen asia. On hyvä asia, että Stakes ja Kansanterveyslaitos lyövät hynttyyt yhteen, koska siellä on nimenomaan panostettu hyvinvointiteknologiaan, hyvinvointipalveluihin ja niiden tuomiin innovaatioihin. Tässä nyt onneksi sentään eri puolueet ovat Oulussa olleet kohtuullisen yksimielisiä niin, että tästä ei sentään ole tarvinnut riidellä.

Stakes on erinomainen tutkimuslaitos, mutta siinäkin on se, että sitä ohjataan, siinä on liikaa ollut poliittista ohjausta, ja nyt siitä todennäköisesti päästään eroon. Minä edelleenkin varoitan, että kansanedustajien ei kannata olla pyrkimässä Sitran eikä muidenkaan tutkimuslaitosten hankkeisiin niin innokkaasti kuin tällä hetkellä täällä ollaan. Minusta Upi on surullinen esimerkki, todella surullinen esimerkki. Juhlapäätöksellä tuhottiin sen tutkimus, sekä integrideetti että tutkijoitten halu tutkia. Minusta tämä todella on varoittava esimerkki ja siihen ei pitäisi enää langeta.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erityisesti puhemiehen läsnäollessa on pakko ihan tuohon loppuun todeta, mitä ed. Ukkola sanoi, että tuo nyt ei todella pidä paikkaansa. Eduskunta ei ole millään lailla osallistunut Upin taikka sen edeltäjien toiminnan tuhoamiseen, ei todella. Ja edelleen tähän, mitä totesitte, ed. Ukkola, niin flunssa ei vaadi todellakaan, niin sanottu tällainen respiratorinen lievä hengityselinten tulehdus, joka on virusperäinen, missään tapauksessa lääkärin konsultaatiota tai käyntiä. Se on selvä asia. Toivotan Sitran mukaan sairaaloiden toiminnan tukemiseen, kehittämiseen, mutta en yksityistämiseen, omistuksen muuttamiseen. Meillä löytyy — itse voin sanoa kirurgina, joka on yli 20 vuotta leikannut potilaita — varmasti innovaatioita, jotka ovat myönteisiä aivan teknologian, työntekijöitten määrän näkökulmasta jne.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rinnastaako ed. Ukkola todellakin Sitran varsinaiseksi tutkimuslaitokseksi? Olen ihan hämmästynyt kerta kaikkiaan. Toisekseen totean vaan ihan tuommoisena retorisena ulvahduksena maailmankaikkeuteen, että on jännittävä kuunnella ed. Ukkolan puheita Oulun valtuustossa ja täällä. Ja nyt pohdiskelin sitä, että on se parempi, kun olette viikot täällä, kuin se, että olette Oulussa sotkemassa.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä myöskin ihmettelen ed. Ukkolan puheenvuoroa siinä mielessä, että tästä puheenvuorosta sai sellaisen kuvan, että me pankkivaltuutetut ja Sitran hallintoneuvoston jäsenet emme seuraisi sitä, mitä Sitrassa tapahtuu. Meillä on kerran kuukaudessa kokous, jossa käydään läpi systemaattisesti tämä Sitran toiminta. Me saamme raportit. Sitran talouskatsaus, sen omaisuuden hoito, kaikki nämä käydään läpi hyvin tarkasti, mitä erilaisia ohjelmia ja hankkeita Sitrassa on parasta aikaa menossa. Myöskin rahastoraportti käsitellään jokaisessa näistä kokouksista. Eivät nämä piällysmiehet ja piällysnaiset täällä ole sokeita eivätkä kuuroja. Kyllä Sitran toimintaa seurataan erittäin tarkasti, ed. Ukkola.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan edellinen puheenvuoro tuli siihen justiin, että minä uskon kyllä, että sitä seurataan, mutta niin sanottu tämmöinen suggestiivinen rutiini, mikä näissä hallinto- ja muissa neuvostoissa kehittyy, on sitä, että ei niitä muuteta. Se vaan aina tarkastetaan se vanha juttu. En minä ainakaan ole kuullut enkä nähnyt, että näitten ajankohtaisohjelmien tai MOT:n jälkeen mikään toiminta olisi mitenkään muuttunut tai kukaan olisi puuttunut tai sanonut mitään siitä, kuinka Sitra jakaa rahoja. Eli siis minkäänlaista reaktiota ei ole tähän tullut. Aina tulee uusia ihmisiä, kokemattomia uusia broilereita ja — kun se on kananpoika, niin täytyy tasa-arvon vuoksi sanoa — siis tipuja ilmeisesti sitten naispuolelle, eli kukaan ei puutu siihen rutiiniin, mikä näissä laitoksissa jatkuu. Eli tämä on se ongelma, ja siinä mielessä yhdyn ed. Ukkolan ajatukseen.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiura ei nyt kyllä ole kuunnellut puhetta tai ei ole ollut alusta saakka tätä keskustelua kuuntelemassa. Minähän nimenomaan arvostelin sitä, että kansanedustajat puuttuvat liikaa Sitran toimintaan. Minusta on itse asiassa ihan oikeasti järkyttävää, että täällä keskustellaan ylipäätänsä Sitran tutkimushankkeesta. Eikö se ole itsenäinen laitos? Itsenäinen tutkimuslaitos tekee todella hyvää työtä, mutta pitäkööt kansanedustajat näppinsä irti siitä, mitä tutkitaan ja miten tutkitaan. Ja sitä minä tarkoitin justiin Upilla, että kun se on tuhottu, siellä on poliitikoista koostuva hallitus, joka päättää tutkimushankkeet, ja ehkä se päättää, kuka tutkii ja miten tutkii. Mistäpä me tiedämme, kun emme ole hallituksessa. Ed. Tiura, te ymmärsitte ihan väärin. Te ette kuunnellut riittävän tarkasti, mitä minä tarkoitin. Minä nimenomaan tarkoitin, että Sitran asioihin puututaan aivan liikaa kansanedustuslaitoksessa. Te, hallintoneuvosto, pankkivaltuusmiehet, puututte siihen aivan liikaa. Tämä oli se sanoma, ei päinvastoin.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin ihmettelen ed. Ukkolan puheenvuoroja, mutta lähinnä siltä kannalta, että hän ajattelee, että terveydenhuollon palveluitten yksityistäminen toisi jotenkin enemmän palveluita ihmisille, sairaille ym. Mutta täytyy todeta, että sen verran, mitä nyt ovat kunnat yksityistäneet palveluita, niin se tahtoo olla niin, että yksityiset yrittäjät ottavat ne rusinat pullista. Kukaan ei suostu tekemään esimerkiksi työtä, mikään sairaala ei ota esimerkiksi pitkäaikaissairaita hoidettavaksi, joka työ vaatii paljon henkilökuntaa kolmeen vuoroon ympäri vuorokauden ja josta tulee kustannuksia. Mutta kyllä esimerkiksi tämmöinen yksinkertainen lääkärin vastaanotto, missä katsotaan flunssapotilaita, kelpaa yksityiselle sektorille. Mutta ei ole mitään takeita, että yksityisellä sektorilla näitä palveluita tuotetaan yhtään edullisemmin (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kuin kunnallisellakaan puolella.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tekee mieli kysyä ed. Ukkolalta, minkähän puolueen edustaja se Ulkopoliittisen instituutin hallituksen puheenjohtaja Antti Tanskanen mahtaa siellä olla ja muutkin ei-poliitikot. Minusta tämä, ed. Pertti Virtanen ja ed. Ukkola, alkaa olla jo aika käsittämätöntä, tämä kanssanne käytävä keskustelu — voi olla, että meidänkin puolelta — mutta niin Ulkopoliittisesta instituutista kuin Sitrastakin on säädetty, miten niitä johdetaan. Sitä varten on valittu ne elimet, ja niissä toimivat ihmiset toimivat sillä vastuulla, mikä siitä valinnasta tulee. Ja jos eduskunta Sitran osalta ei ole tyytyväinen tai Ulkopoliittisen instituutin osalta ei ole tyytyväinen näitten valittujen edustajien toimintaan, niin eduskunta vaihtaa ne. Mutta väitteet ilman minkäänlaista perustelua tai minkäänlaista näyttöä, että olisi puututtu liikaa tai olisi puututtu liian vähän, eivät ole kestävällä pohjalla, kuten täällä ed. Pertti Virtanen sanoi, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) että liian vähän, ja ed. Ukkola, että liikaa. Ehkä meidän pitäisi valita teidät molemmat sinne kahdestaan valvomaan näitä, niin ehkä tämä sitten paranisi.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Ukkolan puheenvuoro oli kyllä hyvin tarpeellinen, koska minulle itselleni jäi sellainen kuva todella tästä ensimmäisestä puheenvuorosta. Mutta kaiken kaikkiaan olen sitä mieltä, että on tärkeätä, että myöskin poliitikot ovat antamassa omaa inputtiaan tähän. Mehän sitä yhteiskunnallista keskustelua myöskin täällä istuntosalissa käymme. Ja mitä minä ihmettelen kyllä, on ed. Pertti Virtasen mielipide siitä, että ei koordinoida tätä yhteistyötä. Te istutte tulevaisuusvaliokunnassa, ja muun muassa tulevaisuusvaliokunta koordinoi Sitran kanssa yhdessä yhteistyötä. Me olemme Sitran yliasiamies Esko Ahoa kuulleet myöskin tulevaisuusvaliokunnassa, niin että kyllähän tämä yhteistyö on toiminut erittäin hyvin.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyt toteamus: Ulkopoliittisen instituutin hallitus ei ole poliittisesti valittu.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä siellä vaan on edustajia hallituksessa, joiden eteen on ainakin ennen pantu sitä ja tätä, sd., kesk. jnp. Totta kai se on eduskunnan valitsema, ja sinne on valittu arvostettuja poliitikkoja. Näin minulle on kerrottu. Tiedän tasan tarkkaan myös sen henkisen ilmapiirin siellä Ulkopoliittisen instituutin sisällä. Minä valitettavasti sattumalta tunnen muutaman ihmisen sieltä toimittaja-ajoilta. Tutkijoilta on mennyt työn ilo ja ehkä osittain siksi, kun se on eduskunnan laitos eikä enää mikään itsenäinen laitos, niin siellä ei koeta sitä, että he tekisivät sitoutumatonta tutkimusta tai että uskaltaisivat tehdä sitoutumatonta tutkimusta. Hieman sama on tässä Sitrassakin, mutta Sitralla on kuitenkin se, että sillä on nämä ohjelmat ja kansanedustajat eivät sillä tavalla pääse niihin kiinni koko aikaa kuin esimerkiksi Upin tutkimussuunnitelmiin.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Erkki Virtanen sanoi, ilman mitään todisteita. Minä olen huomannut ennenkin, että edustajat eivät katsele ajankohtaisohjelmia oikeastaan ollenkaan, muuten kuin jos niissä on jotain tämmöistä todella pinnallista. Nämä jutut ovat olleet niin paljon esillä, että tavallaan on älytöntä sotkea kahta eri asiaa. Tarkoitin kokonaan juuri sitä tulevaisuusvaliokunnan jäsenenä, että menisimme oikeasti siihen, mistä kritisoidaan. Totta kai meillä on Sitran kanssa hyvät välit. Siinä mielessä ed. Ukkola on oikeassa, että nyt kun siellä on Esko Ahot ja muut vastaavat kuuntelemassa juuri sitä, mitä nyt tämä hallitus näillä voimasuhteilla käyttää sitten omien yritystensä voiteluun, niin kuin on talon tapana ollut tehdä tähänkin mennessä, niin kyllähän tämä toimii, mutta se, että paneuduttaisiin siihen, missä se vika on, ettei lahjoiteltaisi vanhoille poliitikoille ja eläkkeelle jääneille poliitikoille ja heidän yrityksilleen näitä asioita, vähän niin kuin EU-tukienkin kanssa tehdään, on isompi juttu, josta olisi syytä keskustella, ja eri asia siis.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on mietinnössään nostanut esiin monia tärkeitä asioita Sitran vuoden 2007 toimintakertomuksesta. Näitä valiokunnan puheenjohtaja Skinnari hyvin kattavasti ja perusteellisesti esitteli, ja täällä käydyssä vilkkaassa keskustelussa mietintöön sisältyviä teemoja ja vähän muitakin asioita on perusteellisesti käsitelty.

On helppo yhtyä valiokunnan näkemykseen muun muassa Suomen riittämättömästä pääomasijoituskapasiteetista. Sitra osaltaan voi olla tätä puutetta poistamassa, mutta tarvitaan kyllä paljon muitakin toimenpiteitä, kokonaisvaltaisempaa ratkaisua, niin kuin mietinnössäkin perätään.

Mielestäni Sitran ohjelmatoiminta on monipuolista, Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeisiin teemoihin tarttuvaa. Tässä mietinnössä ohjelmatoimintaan liittyvänä jonkinlaisena ongelmana nostetaan esiin ohjelmien kesto. Tämä on asia, johon täytyy ottaa joustava näkökulma. Tiukka aikarajoite ei varmaankaan kaikkien ohjelmien osalta anna optimaalista lopputulosta. Olenkin samaa mieltä valiokunnan kanssa siitä, että ratkaisut tulee tehdä ohjelmakohtaisesti.

Mielestäni tärkein kysymys, tai Sitran kannalta ydinkysymys, on kuitenkin se, mikä on Sitran asema Suomen innovaatiojärjestelmässä. Meillä ei ole varaa päällekkäiseen toimintaan. Tämä problematiikka on nostettu esiin myös valiokunnan mietinnössä. Mutta kun tätä peruskysymystä pohtii, niin on syytä palauttaa mieliin myös parin vuoden takainen Sitrasta tehty kansainvälinen arviointi. Tässä arvioinnissa Sitran tehtäväksi nähtiin täydentää muiden innovaatiojärjestelmän osapuolten toimintaa. Tämän suuntaisia toiveita on mietinnönkin mukaan esitetty erityisesti Tekesin taholta. Mielestäni on perusteltua, että Sitra kuitenkin kohtuullisen pienenä rahoittajana kehittää rahoitusyhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa, ja erityisen tärkeää on kohdistaa toimenpiteet palvelemaan siirtymistä uuden toiminnan käynnistysvaiheesta vakinaiseen rahoitukseen.

Haluan korostaa myös Sitran merkitystä muutostekijänä ja think tank -tyyppisenä asiantuntijaelimenä, joka kokoaa tutkimusta ja asiantuntemusta ja joka järjestää asiantuntijaseminaareja, tuottaa raportteja ja hyödyllistä tietoa yleiseen käyttöön.

Arvoisa puhemies! Mielestäni Sitran vahvuus on ollut siinä, että se on saanut ylimpiä päätöksentekijöitä mukaan keskeiseen innovaatiotoimintaan, itse asiassa huomattavasti suuremmassa määrin kuin on muissa maissa onnistuttu, ja mielestäni tätä on syytä korostaa jatkossakin, tätä linjaa tukea.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Haluan puuttua tässä mietinnössä yhteen asiaan, asiaan, josta täällä sinänsä on jo puhuttu paljon, Sitran terveysohjelmaan. Mietintö toteaa siitä: "Terveysohjelman osalta asiantuntijat ovat katsoneet, että ohjelma tulisi nykyistä paremmin integroida osaksi kansallista terveyspolitiikkaa. Nykyisellään ohjelma ei kaikilta osin tue kansallista kehittämistä ja hajottaa näin asiantuntijoiden mukaan muutenkin sirpaleista kansallista kehitystyötä."

Minusta olisi mielenkiintoista tietää, onko tämä valiokunnan vai asiantuntijoitten näkemys. Siis valiokunta on kirjannut asiantuntijoitten näkemyksen ... (Ed. Pulliainen: Se on molempien!) — Voi olla, että se on molempien. — Tämä on sinänsä mielenkiintoinen näkemys. Siis eduskunnan, lainausmerkeissä, omistama elin esittää arvion, että eduskunnan valiokunta esittää arvion, että eduskunnan hallitsema Sitra ei toteutakaan Kansallista terveysohjelmaa, joka kuitenkin on ainakin periaatteessa eduskunnan hyväksymä ja vahvistama.

Tässä ikään kuin tuntuisi olevan jonkinlainen ristiriita. Siinä katsannossa olisi tietysti ihan mielenkiintoista tietää, keitä ovat nämä asiantuntijat olleet ja mistä lähtökohdista he ovat tähän päätyneet. Minä saatan kuvitella jotakin, minä olen ollut jossain määrin tekemisissä tämän Sitran Maisema-ohjelman kanssa, jonka nimen tämä terveysohjelma on nyt saanut — en ole ihan varma, onko se pelkkä Maisema-ohjelma se koko terveysohjelma, mutta se on kuitenkin keskeisellä sijalla. Siinä ohjelmassahan on kysymys tuottavuuden parantamisesta terveydenhuollossa, ja se on aivan kannatettava asia ja pyrkimys. Sitten on kuitenkin aina välillä näyttänyt vähän siltä, että myöskin Sitran kyseisen ohjelman sisällöstä jonkinmoisen osan muodostaa tämmöinen käsitteellinen asioitten parantaminen. Terveyskeskuksiin tuodaan tämmöisiä hienoja muualta tuttuja käsitteitä, kuten tuottavuus, tehokkuus mutta myöskin tilaaja—tuottaja-malli, tuotteistaminen jne. Nehän ovat tyypillisesti sellaisia käsitteitä, joita yritystoiminnassa on aiemmin käytetty ja joita on ikään kuin yritetty siirtää sieltä terveydenhuoltoon.

Tuottavuuden parantaminen on sinänsä välttämätöntä, koska työvoimamme supistuu ja vanhusten määrä kasvaa, mikä tarkoittaa sitä, että myöskin terveyspalveluitten kysyntä kasvaa. Kun terveydenhuollossa jatkossakin joudutaan tuottamaan valtaosa palveluista ihmistyöllä, niin ilman tuottavuuden parantamista joudumme aikamoisiin ongelmiin. Mutta jos tuottavuus ja sen parantaminen nostetaan ainoaksi terveydenhuollon hyväksi kriteeriksi — mitä nyt en väitä tietenkään Sitran ohjelman pelkästään tehneen — niin silloin ollaan heikoilla jäillä. Nimittäin yhden lääkärin tuottavuus paranee merkittävästi, jos hän viiden potilaan sijasta tunnissa ehtii tutkia kymmenen potilasta. Mutta jos nämä viisi potilasta aiemmin paranivat mutta niistä kymmenestä potilaasta kukaan ei parane, niin tuottavuus on kyllä merkittävästi parantunut mutta vaikuttavuus on ratkaisevasti heikentynyt ja silloin voi väittää, että yhteiskunnallinen hyöty on vähentynyt.

Eli olennaista terveydenhuollon tuottavuuden parantamisessa on se, että samalla kun parannetaan tuottavuutta eli palveluita tuotetaan tehokkaammin ja taloudellisemmin, myöskin niitten palveluitten pitää olla vaikuttavia eli sellaisia, jotka parantavat ne ihmiset. Ja jos pelkästään luotetaan ikään kuin tämmöisiin uusiin menettelytapajärjestelmiin kuten tilaaja—tuottaja-malliin — vanha porukka pannaan vaan kahtia ja toinen on tilaavinaan ja toinen tuottavinaan tai ihan oikeasti tilaaja tuottaakin ja pelkästään sillä saataisiin parannus aikaan — niin siinä voidaan joutua vaan harhateille.

Tämä liittyy myöskin siihen keskusteluun, kun viime aikoina valtionhallinnossa on puhuttu tästä tuottavuusohjelmasta. Me olemme ed. Pulliaisen kanssa olleet sen kanssa tarkastusvaliokunnassa runsaasti tekemisissä, ja tässäkin salissa päästään siitä keskustelemaan tarkastusvaliokunnan aika kriittisten havaintojen jälkeen sitten muutaman päivän kuluttua. Mutta sitä kautta on helposti nähtävissä, että jos tuottavuuden kehittämisestä tehdään vain työntekijöitten vähentämisohjelma, niin silloin joudutaan kyllä ojasta allikkoon tai suorastaan hunningolle.

Sitten se, mikä minua on siinä Sitran ohjelmassa pikkasen vaivannut, on ollut kyllä se tavallaan ed. Tiusasenkin täällä vähän pelottelema yksityistämisen näkökulma, joka sieltä aina välillä pilkistää. En minä nyt sano välttämättä sitä, etteivätkö yksityiset terveyspalveluitten tuottajat voisi tuottaa niitä palveluja jopa tuottavammin, jopa tehokkaammin ja taloudellisemminkin, mutta kyllä siinä aina, kun siihen liittyy kuitenkin se voiton tavoittelu, silloin on vaara, että väärät asiat altistuvat väärille pyrkimyksille tai päinvastoin.

Sinänsä, kun täällä keskusteltiin osakeyhtiöitten kamaluudesta julkisten palvelujen tuotannossa, niin kuten jo totesin, julkisesti omistetun osakeyhtiön entisenä toimitusjohtajana en hyväksy sitä näkemystä, etteikö osakeyhtiökin voisi hoitaa palveluja sekä demokraattisesti, läpinäkyvästi että myöskin oikeudenmukaisesti. Mutta kyllä se myöskin totta on tietysti, että välittömässä julkisten palvelujen tuotannossa, jota siis luottamusmiehet pääsevät seuraamaan ilman välissä olevia osakeyhtiökehikkoja, se läpinäkyvyys saattaa olla tietysti joissain tapauksissa parempikin.

Mutta, arvoisa puhemies, jos pitäisi arvioida sitä, miten Sitran toimintaa pitäisi jatkossa suunnata, niin mieleeni tulee tarina kahdesta miehestä, jotka kulkivat savannilla ja kuulivat leijonan karjaisevan ja katsoivat huolestuneina toisiaan, ja hetken kuluttua leijona karjaisi vielä lujempaa ja vähän lähempänä, jolloin toinen mies ryhtyi kaivamaan reppuaan ja löysi sieltä piikkarit ja ryhtyi vetämään niitä jalkoihinsa, jolloin se kaveri ivallisesti sanoi, että et kai sinä kuvittele, että voisit noitten piikkareitten avulla juosta kovempaa kuin leijona, jolloin kaveri totesi, että en suinkaan kuvittelekaan juoksevani nopeammin kuin leijona mutta juoksen kyllä nopeammin kuin sinä ja se riittää näin aluksi. Minusta Sitran pitäisi kehitellä näitä piikkareita, mutta juoksusuunnan määrittely pitäisi jättää tässä tapauksessa eduskunnalle.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ed. Erkki Virtasen puhe kirvoitti muutamia ajatuksia.

Ensinnäkin olen hiukan surullinen siitä, että tapahtuu tällaista pelottelua eli pelottelua ensinnäkin yksityistämisellä, kun on moneen moneen kertaan todettu, että kun katsotaan terveydenhuoltoa, niin se julkinen terveydenhuolto on se perusta ja sitä täydennetään sitten kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin puolella, ja vaikka mennään tilaaja—tuottaja-malliin, niin kuitenkin tilaaja on se, joka on vastuussa siitä ja voi lopettaa sen tuotannon, jos se on huonoa. Ei silloin ole kysymys yksityistämisestä vaan monituotantomallista, jossa on se yksi tilaaja, joka ottaa siitä vastuun, mitä tilaa.

Toinen käsite on tällainen kuin tuottavuus. Ei siinäkään ole mitään pahaa. Ja tuottavuuteen voidaan linkittää myöskin vaikuttavuus. Se on aivan oleellinen seikka, se vaikuttavuus, mitä tehdään, ei ainoastaan siinä määräpuolella, vaan todellakin oleellista on miettiä sitä vaikuttavuutta.

Ja kolmantena: Kun sanoitte, että toinen on tilaavinaan ja toinen on niin kuin tuottavinaan, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) silloin se on ihan se ongelmakohta, eihän se näin voi olla. Täytyy aidosti mennä siihen asiaan, mitä pyritään, eikä vaan leikkiä.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri näin se onkin, mutta ongelma on siinä, että kun tilaaja—tuottaja-mallien käyttöä terveydenhuollossa on tieteellisesti tutkittu, niin tulokset ovat olleet aika lailla yksiselitteisiä: ne eivät ole toimineet toivotulla tavalla. Siihen on monia syitä, joita tässä jäljellä olevassa 20 sekunnissa ei kerkiä erittelemään, mutta näin se on tupannut olemaan. Jos tilaaja—tuottaja-malli toimii oikein hyvin ja ansiokkaasti, ei siinä mitään, kyllä se minulle käy, mutta en nyt pidä pahana, että myöskin siihen liittyviä uhkia pidettäisiin esillä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vaan ed. Jaskarille kommenttina: Eihän se nyt tietysti pelottelua ole eikä uhkailua eikä mitään muutakaan, jos tuo esimerkkejä, jotka sattuvat nyt olemaan kaikissa arvioissa kielteisiä, jos on myöskin myönteisiä esimerkkejä. Niistähän se kokemusmaailma syntyy, jota myöskin ne kaiken maailman tilaajat voivat käyttää hyväkseen. Tuota lähestymistapaa, joka ed. Jaskarilla on, jossa mennään kategorisesti toiseen äärimmäisyyteen, en oikein voi hyväksyä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotenkin nyt sekoitetaan, mistä palveluista silloin on kysymys, kun puhutaan liikelaitostamisesta ja yhtiöittämisestä. Kyseessä on tukipalvelut, ei siis suinkaan se, että koko sairaanhoito muutettaisiin yhtiöksi, vaan tukipalvelut, kuten esimerkiksi pesula, mahdollisesti ruokahuolto, hankinnat jne., ja silloin ei ole suurta eroa siinä, onko kyseessä liikelaitos vai yhtiö tämän yhtymän omistuksessa.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkään en pyrkinyt minkäänlaiseen kategorisointiin täällä. Voisin väittää juuri toisinpäin, eli on parempi katsoa näitä monia erilaisia malleja, niitten hyviä ja huonoja puolia, ottaa kokemuksia.

Mutta sitten ed. Erkki Virtaselle: Missä on ollut niin huonoja kokemuksia nyt, jotka Suomessa estäisivät tämän erilaisten vaihtoehtojen laajamittaisen kokeilun ja kenties käyttöönoton? Minun mielestäni tulisi antaa niitä vaihtoehtoja silloin, kun näitä kokemuksia tulee, mutta minusta tuntuu, ettei uskalleta ottaa niitä kokemuksia.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näitä kokemuksia on muun muassa Englannista. Kehotan tutustumaan viimeisimpään Lääkärilehteen tai Stakesin tekemään selvitykseen tilaaja—tuottaja-mallien käytöstä tehdystä tutkimuksesta. Sieltä niitä löytyy.

Matti Kauppila /vas:

Herra puhemies! Keskustelu käy vilkkaana. Näin jonkin sortin sosialistina ja vasemmistolaisena on suorastaan ihastuttava kuunnella, kun porvaristo täällä kehuu tämmöistä yhteiskunnallista kehittämislaitosta. Tässä tulevat mieleen aivan nostalgisesti 80-luvun ajat, kun Neuvostoliittoa saneerattiin. Gorbatshovin joukot kiertelivät ympäri Suomea, ja ne olivat Gosplanin hommissa ja utelivat kaikkea. Minusta Sitrallahan on nyt vähän samoja piirteitä, se on nyt syöksymässä yhteiskunnan kaikille lohkoille.

Jos mietitään tätä itsenäisyyttä: Sitran, juhlarahaston, hallintoneuvostona on pankkivaltuusto. No, kun mietitään, kuinka itsenäinen pankkivaltuusto on suhteessa Suomen Pankin johtajiin, niin tänä aamuna kun kuunteli pääjohtajaa, ei siinä paljon pankkivaltuustoon viitattu, kun annettiin aika tärkeitä arvioita yhteiskunnan taloudellisesta tilasta. Samanlainen suhdehan on tässä hallintoneuvostolla sen firman johtoon. Siinä mielessä minusta on aika tarkkaankin mietittävä ja on tärkeää, että se poliittinen kontrolli on täällä eikä missään muualla, että siellä on poliittisia henkilöitä myöskin hallitsemassa, mikäli heille sitten sitä valtaa on annettu.

Se ongelmahan on yhteiskunnan laitoksilla, että siellä ei poliittisilla toimijoilla ole valtaa vaan ne ovat hyvin johtajavaltaisia ja tilanne riippuu sitten kunkin hallituksen koosta. Elikkä nyt, kun on porvarihallitus, tehtävät tulevatkin jostakin muualta kuin sieltä hallintoneuvostoista. Ne tulevat hallituksen poliittisista linjoista. Jos olisi vasemmistoenemmistöinen hallitus, niin ne tulisivat sieltä. Mutta minusta on ihailtavaa, että porvaristo kehuu näitä asioita ihan yksiselitteisesti. Näin sosialistina kannatan sitä, että meillä on yhteiskunnallista suunnittelua irti yritystoiminnasta.

Tosin tässä nyt on kyllä suuri vaara, että tässä käy niin, niin kuin tällä yksityistämiskeskustelulla täällä on osoitettu, että tämä onkin hyvin pitkälle sen tutkimusta ja kehittämistä, miten saadaan tämä yhteiskunta ajettua alas elikkä yksityistettyä lähes kaikki, mikä on irrotettavissa nykyisestä palvelurakenteesta. Se on se huono puoli.

Hyväähän Sitralla on ollut — ainakin itse arvostin sitä — Sitran talouspoliittinen kurssi, jossa kansanedustajille opetettiin yhteiskunnallista ja taloudellista ajattelua. Se oli minusta hyvä. Ehkä näkisinkin enemmän, että Sitran kumminkin tulisi pysyä jollakin tavalla vähän niin kuin pintaliidossa ja antaa tehtäviä ja valvoa niitä tehtäviä nimenomaan korkeakouluilla ja yliopistoilla. Tulee mieleen, nyt kun on tämä Aalto-yliopisto, jolle rahoitus on turvattu, että eikö Sitra voisi turvata sitten yliopiston eri sektoreitten tutkimusta näillä rahoilla mieluummin kuin että lähtee panostamaan itse omiin toimintoihinsa.

Täytyy muistaa, että täällä Ohjelmatoiminnan painopistealueissa "Sitra keskittyi strategiansa mukaisesti ohjelmapohjaiseen toimintaan valitsemillaan painopistealueilla". Kuka ne valitsee? Ei ainakaan eduskunta ole valinnut, muuta kuin hyväksyy, en ainakaan muista, että meille olisi tullut toimintasuunnitelma tänne ja me olisimme hyväksyneet Sitran toimintasuunnitelman. Silloin minusta ikään kuin me vaikuttaisimme tähän enemmän. Mutta me vaan sitten kerran vuodessa katsomme tilinpäätöstä, jossa todetaan, että nyt on Sitra valinnut nämä ja on tehnyt sitä ja tätä. (Ed. Asko-Seljavaara: Siellä on poliittinen hallintoneuvosto!) — No, minä en luota niihin poliittisiin hallintoneuvostoihin siinä mielessä, että ne eivät ota sitä isännän ääntänsä. Vaikka ne ovat demokratian kannalta tärkeitä, kysyn vaan, kuinka pitkälle Suomen Pankin pankkivaltuusto määrää Suomen Pankin toimintoja. Kyllä ne ohjeet tulevat Euroopan keskuspankista, ja sitten ollaan kuuntelemassa, mitä siellä sanotaan.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että tätä keskustelua on ollut erittäin mielenkiintoista seurata ja kuunnella, koska toiset edustajat ovat sitä mieltä täällä salissa, että Sitraa ei valvota juuri ollenkaan ja poliitikot pitäisi saattaa pois tästä valvontaorganisaatiosta kokonaan, ja toiset ovat sitä mieltä, että Sitraa valvotaan aivan liikaa. No, meillä on Sitralla hallintoneuvosto, joka koostuu pankkivaltuutetuista, joihin itse myöskin kuulun mukaan. Kyllä minun mielestäni on erittäin hyvä, että myöskin poliitikot omalta osaltaan tuovat inputtia tähän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Ja kyllä toden totta Sitran hallintoneuvostossa käydään keskustelua näistä hankkeista ja keskustellaan siitä, mitkä ovat niitä yhteiskunnallisia hankkeita, joita kenties olisi hyvä nostaa Sitran agendalle myöskin tulevaisuudessa.

Mutta, arvoisa puhemies, haluaisin tässä puheenvuorossani kiinnittää oikeastaan huomiota kolmeen eri asiakohtaan liittyen talousvaliokunnan mietintöön.

Ensimmäisenä, tässä talousvaliokunnan mietinnössä todetaan, että ohjelman vetovastuun päättyminen Sitran osalta ei saisi tarkoittaa, että myös yritysrahoitus päättyy samanaikaisesti. No, tästähän ei ole kysymys. Eli voi sanoa näin, että ohjelman päättyminen ei merkitse sitä, että ohjelman aikana ohjelma-alueen yrityksiin tehty rahoitus päättyisi samanaikaisesti kuin tämä ohjelma päättyy, vaan Sitra kantaa vastuuta ohjelman aikana salkkuunsa ottamien yritysten kehittämisestä ja rahoituksesta vielä tämänkin jälkeen, kun ohjelmat ovat päättyneet. Eli kolmen vuoden ajan ohjelman päättymisen jälkeen voidaan vielä ohjata rahoitusta näihin hankkeisiin Sitran osalta. Eli se ei todellakaan tarkoita sitä, että tämä automatically päättyy.

Sitten toisena kritiikkinä täällä talousvaliokunnan mietinnössä on sanottu todellakin tämä, että Sitra ei saisi aloittaa päällekkäisiä hankkeita muiden toimijoiden kanssa. Tämä on aivan oikein. Näin ei pidä ollakaan. Voi sanoa näin, että nimenomaan yksi keskeinen kriteeri Sitran toiminnassa on ollut se, että näitä päällekkäisiä hankkeita tultaisiin välttämään. Tästä syystä näiden ohjelmien toiminta on suunnattu sellaisiin kohteisiin, joissa Sitra voi aidosti omalta osaltaan tuoda lisäarvoa näihin hankkeisiin.

Sitten täällä on tuotu esille kritiikkiä ja kiinnitetty huomiota siihen, että näitten hankkeiden ja tämän toiminnan pitäisi olla läpinäkyvämpää ja toimintamallien koordinaation pitäisi olla parempaa, ohjelmien avoimempaa ja valmisteluun pitäisi entistä enemmän kiinnittää huomiota. Tähän on todella Sitran osalta kyllä kiinnitetty huomiota. Erityisesti toisaalta täytyy muistaa, kun puhutaan tästä läpinäkyvyydestä, että on erinäisiä erityisesti yritysrahoitusta koskevia salassapitovelvoitteita, joita tietenkään ei julkisuuteen ei voi tuoda.

Mutta Sitran osalta voi sanoa, että Sitra esimerkiksi aktiivisesti kyllä tiedottaa näitten ohjelmiensa tavoitteista, niiden etenemisestä ja järjestää muun muassa erilaisia avoimia kuulemistilaisuuksia. Esimerkiksi täällä eduskunnassa muun muassa talousvaliokunnan kanssa ja tulevaisuusvaliokunnan kanssa olemme tehneet erittäin keskeisesti myöskin yhteistyötä. Sitten Sitralla on myöskin erilaisia kumppanuuspäiviä, joihin se kokoaa näitä eri alojen toimijoita, ja nimenomaan pyrkii kartoittamaan sitä, että meillä ei ole päällekkäisiä hankkeita muiden toimijoiden kanssa. Myöskin näissä ohjelmien valinnoissa Sitra on pyrkinyt kiinnittämään huomiota avoimuuteen muun muassa nostamalla esille kansalaiskeskustelua. Tulevaisuusvaliokunta on ollut muun muassa viime kaudella yhtenä keskeisenä toimijana, eli on haarukoitu ja kysytty kansalaismielipiteitä muun muassa siitä, mitkä ovat tällaisia kohdealueita, joihin Sitran olisi syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota omassa toiminnassaan.

Sitten täällä kolmantena vielä tulevaisuusvaliokunta mietinnössään on sanonut, että niin ohjelmien tuloksista kuin jatkokehitystarpeistakin puuttuu yksityiskohtaisempi yhteenveto ja analyysi. Nyt täytyy kyllä sanoa, että näiden Sitran ohjelmien osalta, kun nämä ohjelmat käynnistyvät, käynnistyy aina yhtäaikaisesti myöskin näiden ohjelmien arviointi. Se suoritetaan kilpailutuksen kautta ja siihen otetaan ulkopuoliset arvioitsijat. Tämän ulkopuolisen arvioinnin lisäksi Sitralla on myöskin oma sisäinen arviointi näistä ohjelmista.

Eli nämä kolme kritiikkikohtaa oikeastaan talousvaliokunta omassa mietinnössään nosti esille, ja halusin tässä kohdin nostaa esille myöskin vastauksena sen, mitkä ovat Sitran ajatukset näistä kysymyksistä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella talousvaliokunnan mietinnössä kiinnitetään huomiota läpinäkyvyyteen parissakin kohdassa, ja mielestäni se on hyvä asia.

Tässä on keskusteltu kohtuullisen pitkään aiheesta Sitra ja toimintakertomuksesta vuodelta 2007. Muutaman kerran keskustelu on mennyt hiukan kauemmaksikin aiheesta. Yksi oli Upi-keskustelu, joka tässä käytiin. Jotta pöytäkirjoihin jäisi lähempänä oikeaa oleva käsitys, haluan todeta sen, että toisin kuin ed. Ukkola en yhdy siihen, että eduskunta on tuhonnut Upin.

Haluan myös, puhemies, lyhyesti todeta sen, että ed. Ukkola on siinä mielessä oikeassa, että Upin hallituksessa on kolme meppiä, kolmen suurimman puolueen Euroopan unionin parlamentin edustajaa, mutta muuten se on kyllä selkeästi tutkijavoittoinen hallitus, jotenka Upia on pidettävä riippumattomana tutkimuslaitoksena, niin kuin se itse itsensä kuvaa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jos instituutio voi olla tyytyväinen jostakin — en nyt tiedä, miten se oikein voisi tuntea olevansa sitä — niin nyt sitten, jos näin kuitenkin olisi, niin Sitra, juhlavuoden rahasto, voisi sitä nyt olla näitten kahden keskustelun jälkeen, lähetekeskustelun ja tämän palautekeskustelun jälkeen. Ajatelkaa, kuinka monta tuntia on käytetty aikaa arviointiin puolesta ja toisesta. Jos hallintoneuvostolla on käytettävissään henkilökuntaa — varmaan sitä löytyy ainakin sieltä talon sisältä — niin kannattaisi todella nyt se analyysi tehdä tämän aineiston perusteella. Se voisi olla erittäin hyödyllinen. Ja jos se vielä sen jälkeen löytyisi seuraavasta kertomuksesta, jota vuoden kuluttua käsitellään, niin sehän olisi upeata suorastaan.