Leena Harkimo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteeni 48/2008 työttömyysturvalain ja yrittäjien eläkelain muuttamisesta koskee jo aiemmin keskustelussa ollutta yrittäjän sosiaaliturvaa niin ikään.

Hallitusohjelma on nimetty vastuulliseksi, välittäväksi ja kannustavaksi Suomeksi. Hallitusohjelman avaussanoissa mainitaan, että kansalaisten perusturvaa on vahvistettava ja että työnteon, yrittämisen ja toimeliaisuuden on aina oltava taloudellisesti kannattavaa. Tasa-arvon toteutuminen yleensä sekä erityisesti työmarkkinoilla vaatii päättäväisiä toimia.

Työttömyyseläke on ollut Suomen työeläkejärjestelmässä vuodesta 1971, ja sen tavoitteena on ollut täydentää työttömyysturvajärjestelmää turvaamalla ikääntyneelle pitkäaikaistyöttömälle toimeentulo. Työttömyysturvaeläkkeestä säädetään muun muassa työntekijän eläkelain voimaanpanoa ja yrittäjän eläkelain voimaanpanoa koskevissa laeissa. Elatusmuotona se siis koskee sekä palkansaajaa että yrittäjää.

Työttömyysturvaeläkkeeseen on oikeus ennen vuotta 1950 syntyneellä 60 vuotta täyttäneellä työnhakijalla, joka on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan ja joka on ollut työeläkelakien alaisessa työssä 5 vuotta viimeisten 15 vuoden aikana. Syntymäaikarajoituksesta johtuen vuoden 2009 jälkeen 60 vuotta täyttävillä pitkäaikaistyöttömillä ei enää ole mahdollisuutta työttömyyseläkkeeseen.

Palkansaajien osalta työttömyyseläkkeen lakkaaminen huomioitiin jo 2000-luvun alun suuressa työttömyysturvauudistuksessa lisäämällä uuteen työttömyysturvalakiin työttömyyseläkkeen korvaava lisäpäiväoikeus vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneille. Lisäpäiviin oikeutetun henkilön eläkeikää koskevan työeläkelain 12 § 3 momentin mukaan lisäpäiviin oikeutetulla pitkäaikaistyöttömällä on oikeus päästä täydelle vanhuuseläkkeelle jo 62-vuotiaana, kun tavallisesti vähentämättömän vanhuuseläkeiän alaraja on 63 vuotta. Tämä siis palkansaajien osalta.

Yrittäjien osalta tätä työttömyyseläkkeen korvaavaa järjestelmää ei kuitenkaan luotu työttömyysturvauudistuksessa, vaan järjestelmä jäi auki. Vuoden 1949 jälkeen syntyneet pitkäaikaistyöttömät 60 vuotta täyttäneet yrittäjät putoavat pelkän työmarkkinatuen varaan 500 päivän enimmäisajan päättymisen jälkeen. He pääsevät täydelle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 63-vuotiaina, siis toisin kuin palkansaaja-asemassa olleet henkilöt. Tämä on mielestäni selvä epäkohta, joka tulee korjata, sillä tasa-arvon tulisi koskea myös yrittäjiä. Kysymys on samanarvoisen kohtelun periaatteesta.

Arvoisa puhemies! Epäkohta korjaantuu lainmuutoksella. Yrittäjien sosiaaliturvan heikentymisen estämiseksi työttömyysturvalakiin tulee lisätä nykyistä työttömyyseläkettä vastaava säännös vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiden pitkäaikaistyöttömien yrittäjien oikeudesta lisäpäiviin.

Vuonna 2002 sosiaali- ja terveysvaliokunta painotti mietinnössään koskien hallituksen esitystä 115/2002 työttömyysturvalaista, että yrittäjien oikeus lisäpäiviin tulee pikaisesti selvittää. Nyt, kuusi vuotta myöhemmin, asia on edelleen auki.

Hallitusohjelmassa sitoudutaan kehittämään yrittäjän sosiaaliturvaa, ja siihen tähtää myös tämä lakialoite. Palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvassa ei tulisi olla eroavaisuuksia, elleivät ne selity yritystoiminnan erityispiirteillä.

Yrittämisen olosuhteita tulee parantaa, jotta yrittäjyys olisi varteenotettava vaihtoehto myös tulevaisuudessa. Suomessa on noin 250 000 yritystä. Maamme koko yrityskannasta 99,8 prosenttia on pieniä ja keskikokoisia yrityksiä, jotka työllistävät alle 250 henkilöä. Pk-yritysten merkitys kansantaloudellemme on erittäin tärkeä. Runsaat 30 prosenttia kaikista yrittäjistä on naisia. Naisyrittäjistä yli 60 prosenttia toimii palvelualoilla ja niin ikään noin 60 prosenttia yksinyrittäjinä. Vuoden 2006 verotuksen mukaan vajaalla kolmanneksella yrittäjistä tulot jäivät pienemmiksi kuin esimerkiksi metalliteollisuuden minimipalkka. Kyse ei siis ole suuryritysten toimitusjohtajista vaan tavallisista ihmisistä, jotka tekevät keskimäärin 20 prosenttia pitempää työpäivää kuin palkansaajat.

Arvoisa puhemies! Jo hallitusohjelman kirjaus tasa-arvon toteutumisesta yleensä sekä erityisesti työelämässä vaatii, että pitkäaikaistyöttömiä 60 vuotta täyttäneitä henkilöitä kohdeltaisiin samalla tavalla riippumatta siitä, ovatko he olleet työelämässä palkansaaja-asemassa vai yrittäjäasemassa. Ei voi olla tasa-arvoa, että ikääntyneet työttömät yrittäjät pudotetaan yhtäkkiä perusturvan varaan ja että vanhuuseläkkeelle pääsemisen ikäraja olisi palkansaaja-asemassa ollutta työtöntä korkeampi. Sellainen ei ole mielestäni vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi.

Minä toivon osaltani myönteistä suhtautumista tälle yrittäjän sosiaaliturvaa parantavalle aloitteelleni valiokuntakäsittelyssä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen henkisesti tukemassa tätä aloitetta. Tässä näyttää olevan vihreitä allekirjoittajiakin. Totean kuitenkin semmoisen yksityiskohdan, kun todella olen samaa mieltä aloitteen ensimmäisen allekirjoittajan kanssa, että on vahinko, että tässä ei ole sitä sadan allekirjoittajan rajaa rikottu, koska tämä silloin sopisi siihen ed. Jaskarin ym. paketin rinnalla käsiteltäväksi. Nyt sillä perusteella, että nimiä ei ole niin paljon, tätä ei voi henkisesti vaatia siihen samaan pakettiin kuuluvaksi.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kannatan lämpimästi ed. Harkimon ensimmäisenä allekirjoittajana tekemää lakialoitetta yrittäjien sosiaaliturvan parantamisesta. Tämä on aivan yhtä perusteltu kuin tänään istunnossa aiemmin käsitelty saman sisältöinen lakialoite. Toivon myönteistä jatkokäsittelyä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Harkimon aloite on todellakin niin ajankohtainen, on ollut ja on sitä, koska tuntuu, että ihmisillä on aivan väärä kuva yrittäjyydestä. Osa on menestynyt ja on parrasvaloissa, mutta suurin osa on kuitenkin näitä, jotka ovat todellakin aika heikolla ansiotasolla ja joutuvat jatkamaan sen jälkeen, kun yritys tai työkyky on mennyt.