Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomen tavarakuljetuksista hoidetaan maantiekuljetuksina noin kaksi kolmasosaa. Teollisuuden rakenne sekä pitkät etäisyydet merkitsevät sitä, että Suomen elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle maantiekuljetusten sujuvuus ja kannattavuus ovat elinehtoja. Suomen tilanne on varsin erilainen muihin Euroopan maihin verrattuna. Esimerkiksi tieliikenteen kuljetussuorite on Suomessa 213 000 kilometriä bruttokansantuotteen 1 000:ta euroa kohden, ja muualla EU:ssa vastaava luku on vain noin puolet, keskimäärin 116 000.

Maantiekuljetuksista huolehtivista kuorma-autoyrityksistä 64 prosenttia työllistää vain yhden taikka korkeintaan kaksi henkilöä. 85 prosenttia yrityksistä kuuluu kokoluokkaan, jossa työntekijöitä on yksi—neljä henkilöä. Alan yrityksistä enintään yhdeksän henkilöä työllistäviä on kaikkiaan 94 prosenttia. Toimialalla on siis erittäin pieni yrityskoko.

Herra puhemies! Perävaunuyhdistelmän kustannuksista lähes 40 prosenttia on polttoainekustannuksia, ja saman verran on työvoimakustannuksia. Erityisesti polttoainekustannukset mutta myös palkka-, korjaus-, huoltokustannukset, hallintokulut sekä vakuutusmaksut ovat selkeästi nousseet viime vuosien aikana. Saman suuntainen kehitys näyttää jatkuvan edelleen. Lisäksi kuljetusyrittäjien ahdinkoa ovat kasvattaneet viikoittaiseen työaikaan liittyvät rajoitukset. Koko kuljetusala on hyvin haavoittuvainen yritysten pienen koon, suomalaisen teollisuuden toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn heikentymisen sekä kuljetuskustannusten jatkuvan nousun vuoksi.

Toimiala on ollut koko 2000-luvun itse asiassa erikoisessa asemassa. Kansantalouden kasvun ja yritystalouden aktiviteettien lisääntyminen on kasvattanut myös kuljetusyritysten liikevaihtoa. Kuitenkin kannattavuus on samanaikaisesti suorastaan romahtanut. Keskiarvoyrityksen käyttökate vuonna 2000 oli nimittäin 14 prosenttia, mutta vuonna 2006 enää 8,8 prosenttia. Yli 2 000 yritystä on vuosina 2004—2006 jäänyt nettotuloksessaan huonommaksi kuin -8 prosenttia.

Tilanne oli siis jo entuudestaan hankala, kun kustannukset lähtivät merkittävään nousuun vuonna 2007. Tämänhetkinen kustannustilanne on äärimmäisen tukala. Vielä uusia lisähaasteita suomalaisille kuljetusyrittäjille ovat tuoneet kuljetussopimusten valuminen venäläisille kilpailijoille ja kabotaasin salliminen myös uusien EU-maiden kuljetusyrityksille.

Dieselöljy on kallistunut dramaattisesti viimeisten kuukausien aikana. Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton tilastojen mukaan dieselöljyn hinta veroineen oli viime vuoden toukokuussa, siis reilu vuosi sitten, 97,7 senttiä litralta ja tämän vuoden toukokuussa 1,35 euroa litralta. Viimeisten viikkojen kuluessa hinta on edelleen noussut noin 15 sentillä. Hinnannousun takana on osittain raakaöljyn hinnan kipuaminen uusiin ennätyslukemiin. Hintojennousun yhtenä syynä on pelko siitä, etteivät polttoainevarastot riitä kattamaan pohjoisen pallonpuoliskon kesäkauden kysyntää, varsinkin kun öljyntuottajamaat päättivät kokouksessaan viikko sitten olla lisäämättä tuotantoaan.

Yhdysvaltain polttoainekulutus nousee jatkuvasti, viimeksi huhtikuussa 1,6 prosenttia. Samaan aikaan kuitenkin maan polttoainevarastot ovat supistuneet 12 prosenttia maaliskuisesta. Myös vuosien 2011 ja 2012 toimitusten hinnat eli nämä futuurihinnat ovat nousseet vahvasti, eli sijoittajatkaan eivät usko hintojen laskevan merkittävästi tulevaisuudessakaan. Näin ollen on hyvin todennäköistä, että polttoaineiden hinnat tulevat pysymään korkeina tulevaisuudessakin.

Kuorma-autoliikenteen kustannukset ovat nousseet viime vuoden huhtikuusta noin 15 prosenttia. Yli puolet kustannusten noususta johtuu polttoaineiden kallistumisesta. Euroopan laajentuessa muiden EU-maiden liikenteenharjoittajat saavat kilpailla vapaasti Suomen sisäisillä kuljetusmarkkinoilla. Ulkomaiset, sekä EU-maiden että erityisesti venäläiset, kuorma-autot käyttävät tosiasiallisesti parhaillaan ilmaiseksi Suomen tieinfrastruktuuria. Tiestön ylläpito- ja kunnossapitokustannukset jäävät suomalaisten maksettaviksi. Jotta voidaan turvata suomalaisen raskaan liikenteen kilpailukykyisyys ja kannattavat toimintaedellytykset, on tehtävä veromuutoksia, eikä sekään tietenkään riitä, vaan tarvitaan myös muita toimenpiteitä yrittämisen kannattavuuden parantamiseksi.

Dieselöljyn litrahinnan nousu ja valmisteveron korotus tämän vuoden alusta aiheuttavat yhtä kuorma-autoa kohden jopa tuhansien eurojen lisäveron. Raskaan liikenteen verorasitetta on kevennettävä kustannusten alentamiseksi ja siten hintojen pitämiseksi kilpailukykyisinä.

Pelkästään kuorma-autoliikenteen polttoaineen kulutus on vuositasolla kaiken kaikkiaan Suomessa noin 1,2 miljardia litraa. Kohonneista polttoaineiden hinnoista johtuen kuorma-autoliikenne on jo alkuvuoden aikana maksanut 336 miljoonaa euroa enemmän polttoaineistaan. Tästä on kertynyt valtiolle 60 miljoonaa euroa lisää verotuloja. Tällä rahalla valtiolla olisi tosiasiallisesti mahdollisuus tukea raskaan liikenteen toimintaa erilaisilla verohelpotuksilla. Vaikka kustannusnousu siirretään asiakkaiden ja kuluttajien maksettavaksi, on kuljetusyritysten kannattavuus syöty ja kuljetusala kaipaa pikaisia elvytystoimenpiteitä.

Herra puhemies! Erityisesti pienille yrityksille merkittävä kustannuserä on dieselkäyttöisen ajoneuvon ajoneuvovero. Esimerkiksi kokonaispainoltaan 32 tonnin neliakselisen kuorma-auton, jota käytetään täysperävaunun vetoon, ajoneuvovero on vuodessa lähes 2 700 euroa.

Ne kotimaiset tahot, jotka haluavat pitää autoilun verotuksen korkealla, saivat tänään kylmää kyytiä EU:lta. Melkein päivittäin me lainsäätäjät kuulemme täällä hallituksen lakiesitysten perusteluina varsinkin, että EU vaatii sitä ja EU vaatii tätä. Euroopan unionia syytetään yleensä aina siitä, että sieltä tulee vain huonoja uutisia. Kuitenkin tänään keskiviikkona komissiokin on puuttunut tähän polttonesteiden hintaralliin ja vaatii jäsenmaita toimimaan ja haluaa hakea helpotusta tilanteeseen. Komission tiedottaja Johannes Laitenberger sanoi, että komissio patistaa jäsenmaita ensi viikon huippukokouksessa ryhtymään toimiin niiden kansalaisten auttamiseksi, jotka eniten kärsivät polttonesteiden jatkuvasti kohoavien hintojen aiheuttamasta tilanteesta. Komission mukaan eniten kärsivät juuri kuljetusala, maatalous ja kotitaloudet.

Herra puhemies! Vielä lopuksi: Ottaen huomioon kaikki edellä kuvatut kuljetusyrittäjien nyt tiedossa olevat ongelmat sekä tulevaisuuden haasteet ja ajoneuvoveron kautta valtiolle tuleva suhteellisen pieni verokertymä on varsin perusteltua poistaa käyttövoimavero eli dieselvero kuorma-autoilta. Näin toimimme kuten EU:n mallioppilaan pitääkin ja lievennämme mahdollisimman monen kuljetusyrityksen tai muun kuljetustoiminnasta riippuvaisen yrityksen suurta ahdinkoa ja estämme syntyneestä tilanteesta niiden ajautumisen jopa konkurssiin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen allekirjoittanut ed. Hemmilän aloitteen.

Jo edellisen hallituksen aikana olivat kuljetusyritykset tämän hampaissa, kun liikenneministeriö ilmoitti vuonna 2006 kesällä, että yli 22-metristen ajoneuvoyhdistelmien perävaunujen leveys on rajoitettava 260 sentin sijasta 255 senttiin. Perusteena oli Euroopan unionin mittadirektiivi, joka määrää ajoneuvoyhdistelmän pituuden ja leveyden. Asiassa syntyi väliaikainen ratkaisu: 260 senttiä leveitä moduulirekkoja saadaan käyttää vuoden 2009 loppuun asti, kun niiden perävaunujen sisätilaa kavennetaan 5 sentillä.

Kuljetusyrityksille tuli moduulirekkojen kaventamisesta iso lasku, joka vaihtelee eri arvioiden mukaan 40 miljoonasta eurosta 60 miljoonaan euroon. Ongelmana oli se, että vielä vuonna 2004 rakennettiin 260 sentin perävaunuja, minkä takia vasta vuonna 2017—2020 poistuvat liikenteestä nykykäytännön mukaiset ajoneuvoyhdistelmät. Kuljetusyritykset joutuivat kaventamaan 4 000 kuorma-auton perävaunua ja vaihtokuormatilaa. Vaihtoehtona oli ylileveiden perävaunujen myynti. Kavennusongelma ei välttämättä ole vielä poistunut. Vasta vuoden 2009 lopussa tiedetään, mikä tilanne tosiasiassa on.

Arvoisa puhemies! Hallitus tarttui puolestaan ehkä hieman uhmakkaastikin ympäristöveroihin. Nyt tiedetäänkin, että ympäristöverot panevat kuljetus- ja linja-autoyritykset ahtaalle, vaikka juuri joukkoliikennettä pitäisi suosia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Kuljetus- ja linja-autoyritysten etujärjestöt varoittelivat etukäteen ympäristöveron seurauksista. Nyt kuljetusasiakkaiden maksettavaksi tulee alkuvuodelta 9 prosentin kustannuslisä. Tästä polttoaineen hinnannousun osuus on 6 prosenttia. Polttoaineen litrahinta on noussut 25 prosenttia vuoden aikana. Yhtä raskasta ajoneuvoa kohden lisälasku on 30 000 euroa vuodessa. Vaikka osa kustannusten noususta siirtyy asiakkaiden maksettavaksi, on kuljetusyritysten kannattavuus syöty. Pelkästään kuorma-autoliikenteen polttoaineen kulutus on vuositasolla 1,2 miljardia litraa, minkä takia lisälaskua on tähän mennessä 336 miljoonaa. Tästä valtion kassaan kilahtaa 60 miljoonaa euroa.

Kuljetusbarometrin mukaan neljä viidesosaa kuljetusyrityksistä ei saa kuljetusmuutoksia siirretyksi kuljetussopimuksiin lainkaan tai saa vain osittain. Kuljetussopimuksen hinnantarkistusehdot ovat vaikutuksiltaan hitaita. Ne ottavat huomioon vain polttoaineen hinnanmuutoksen, tai muutoksia ei oteta huomioon lainkaan. Hinnantarkistuksen vaikeus johtuu kovasta kuljetusalan kilpailusta, jossa mukana ovat ulkomaiset, erityisesti venäläiset ja Venäjälle sijoitetut, yritykset. Uusien EU-maiden ja Venäjän kuljetusyritykset voivat vapaasti kilpailla Suomen sisäisillä kuljetusmarkkinoilla. Siksi ulosliputus saattaa vauhdittua kuorma-autojenkin osalta. Suomalaiset kuljetusyrittäjät voivat vastata kilpailuun siirtämällä kalustonsa alhaisemman kustannustason EU-maahan tai Venäjälle, josta käsin Suomen kuljetusmarkkinat hoidetaan. Tämän seurauksena monet suomalaiset kuljettajat ja yrityspalvelut menettävät asiakkaansa.

Arvoisa puhemies! Hallitukselta odotetaan nyt välittömiä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kuljetusyritystemme kilpailukykyä. Tämä toimenpidepaketti voisi sisältää käyttövoima- ja polttoaineverojen poistamisen sekä ympäristöystävällisen kaluston hankkimista varten investointituen. Tänään julkaistun uutisen mukaan valtiovarainministeri on sitä mieltä, ettei hallituksella ole nopeita toimivia keinoja tukea kuljetusyrityksiä. Jos tahtoa olisi, voitaisiin polttoaineveron alennuksia koskeva laki tuoda eduskuntaan jopa vielä tällä viikolla. Myös eduskunta voisi käsitellä lain nopeasti, jos niin halutaan. Tässä tapauksessa kysymys ei ole vaikeasta lakiteknisestä asiasta vaan tahdosta. Öljyšeikit eivät varmaan korviaan lotkauta pienen Suomen polttoaineveron alennuksen takia.

Edellä mainitun perusteella olen ed. Hemmilän aloitteen allekirjoittanut.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! On suorastaan upeata kuunnella hallituksen edustajien näin järkevää puhetta, molempien siis edellä puhuneiden. Eli tosiaan, ilouutinen on, että EU vaatii tätä tai on esittänyt asian tämän suuntaisesti, ja hieno sananvalinta oli tässä ed. Hemmilältä, että me voisimme olla mallioppilas tässäkin asiassa. Se on oikein todella hyvin valittu.

Viime kerralla kun puhuin tästä asiasta, kuka on suurin hyötyjä tässä dieselverojutussa, sanoin, että valtiohan tästä eniten hyötyy ja tietysti sitten ne osakkeiden ja futuurien ja mitä niitä on, optioiden, omistajat, jotka ovat näissä valtionyhtiöissä näiden tiettyjen herrojen kavereita. Mutta tosiaan, silloin ed. Sinnemäki kiivastui ja parkui kaikkea, mutta tämäkin oli hienosti laskettu, että valtio on tienannut jo 60 miljoonaa lisää tässä, kuinka lyhyt aika se olikaan.

Eli kaikki me täällä tajuamme nämä asiat, että on jotenkin jopa säälittävää, että hallituksessa on muutama tyyppi, jotka vanhan politiikan ylimielisyydellä suhtautuvat ja vähättelevät näitä. Minäkin vähättelen ja sanon, että on niin vaikea laki ja hankalaa ja kaikki. Mutta nyt, kun onneksi meillä on vielä EU:kin takana, niin toivotaan tällekin ... Tämä on osa tätä. Minä olen sitä mieltä, että näitä polttoaineveroja pitää rukata Suomessa.

Tähän samaan syssyyn nyt, että oltaisiin mallioppilaita, pitää vaatia, että kun Suomessa on nämä isoimmat etäisyydet ja kylmä, niin nyt tähän kohtaan pitää EU:ta rokottaa, että Suomi saisi joitain erikoisalennuksia vielä. Painakaa päälle, pojat!

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin, käsiteltävänä olevan asian yhteydessä on vakava huoli Suomen kuljetuselinkeinosta, ja tämän vuoksi käsiteltävä aloite on aivan oikea. Toivon, että se synnyttää sen keskustelun, mitä tarvitaan, jotta kuljetuselinkeinon, -alan, kotimaiset työpaikat voivat säilyä. Täällä on todella viitattu aivan oikein siihen, että helposti tulee EU-maista tätä kabotaasiliikennettä, joka etenkin eteläisestä Suomesta mutta osaltaan voi muualtakin viedä niitä kipeästi kaivattuja markkinaosuuksia, joita suomalaiset alan yrittäjät tarvitsevat.

Kuorma-autoyrittäjät ja kuljetusalan yrittäjät ovat perheyrittäjiä, työllistävät paikkakunnalla ihmisiä. Tällä on merkitystä myös välillisiin työpaikkoihin. Sen takia toivon, että löydetään ratkaisut, joilla voimme pitää huolen, että kuljetusalan yrittäjät voivat edelleen jatkaa Suomessa toimintojaan.

Pertti  Hemmilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Tällä lakialoitteella käyttövoimaveron poistamisesta oli 19 allekirjoittajaa, ja en mitenkään erityisesti näitä allekirjoittajia haeskellut täältä kollegojen keskuudesta, jotenka varmasti kysyntää olisi tämäntapaiselle toimenpiteelle.

Viime päivinä olen kuullut väitteitä, julkisuudessakin niitä on esitetty ihan arvovaltaisilta tahoilta, että käyttövoimavero on nimenomaan EU:n vaatima vero ja että Suomessa käytetään tällä hetkellä lähestulkoon EU:n vaatimia minimiverotasoja. Olen selvittänyt tämän asian valtiovarainministeriöstä ja myöskin tarkistanut itse neuvoston direktiivistä, mitkä ovat EU:n vaatimat vähimmäistasot käyttövoimaverolle, ja voin todeta, että kun tällä hetkellä Suomessa varsinaisen perävaunun vetoauton käyttövoimavero on yli 2 500 euroa, niin EU:n vaatima minimitaso, se mihin Suomikin on sitoutunut neuvoston direktiivissä, on vain 500 euroa. Elikkä viisinkertainen vero, yli viisinkertainen vero, peritään Suomessa, jotenka kyllä tässä mahdollisuuksia Suomella on keventää kuljetusyritysten ahdinkoa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä oli kiitettävä tieto saada, mutta olisi mielenkiintoista saada nämä kaikki, kun välillä tämä meidän ministerimme Mauri Pekkarinen aina väittää, että meillä on niin halpaa tämä energia ja kaikkea. Näitä ei koskaan tuoda esiin suhteessa siihen, että kun me olemme täällä kylmässä ja etäisessä maassa, niin meillähän on suhteellisesti se kulutus paljon, eli paljon enemmän justiin meillä verotetaan, kun otetaan huomioon nämä meidän erityisolosuhteet. Tämä oli mielenkiintoista kuulla, ja minä toivoisin, että löytyisi jostain semmoinen lista, missä ... Tätä EU:ta kun nyt käytetään keppihevosena — tai eihän sitä voi enää keppihevoseksi sanoa, kun meidän suuri ja mahtava hallitsijamme EU kerta sanoo meille — niin kuinka kauan tämmöistä totuuden vääristelyä voi tämä hallitus harjoittaa näissä asioissa? Mistä me saamme nämä oikeat tiedot, ja mistä me saamme sen median, tiedonvälityksen, joka kertoo yleisölle, kuinka törkeällä tavalla tätä vääristellään? Tämähän on siis suoraan sanoen törkeätä asian vääristelyä väittää, että EU on rahastaja, kun se on ministerit ja ministerien, voisiko sanoa, tuttavat, jotka omistavat kaiken näköisiä papereita. — Tämä oli vähän liioittelua.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Samalla kun minäkin esitän kunnioitukseni hallituspuolueita edustaville aloitteentekijöille kohtuullisesta siviilirohkeudesta, mietin, kumpikohan tässä kisassa nyt mahtaa voittaa vanhaa sanontaa mukaillakseni: meidän poika elikkä valtiovarainministeri Katainen vai tämä jumala eli EU:n komissio vahvistettuna ed. Hemmilällä. Toivon hartaasti, että jo toisen kerran tänään voisin todeta itsekin asiaan vaikuttaneena, että komissio voittaisi ja ed. Hemmilä kanssa.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, tämä on todella historiallinen päivä. Suomen eduskunta on tänään suurella äänten enemmistöllä päättänyt hyväksyä Lissabonin sopimuksen, ja sitten samana päivänä EU-komissio tulee hätiin, kun meidän kuljetusyritykset ovat tukalassa tilanteessa, niin kuin monet muutkin EU:ssa toimivat kuljetusyritykset, näitten polttoaineitten hintojennousun takia.

Mutta se, miksi pyysin tämän puheenvuoron: Halusin vastata ed. Pertti Virtaselle, kun hän kyseli, mistä löytyy näitä neuvoston direktiivipapereita. Minulla on kädessäni nyt tässä neuvoston direktiivi, annettu 27. päivänä lokakuuta 2003, energiatuotteitten ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta, ja täällä on selkeästi liite kakkonen, jossa on nämä vähimmäisverokannat määritelty. Täällä todetaan, että lyijyttömälle bensiinille vähimmäisveron pitää olla 35,9 senttiä, kaasuöljylle eli tänäänkin puheena olevalle dieselpolttoaineelle, jota kuorma-autot ja linja-autot käyttävät, 30,02, eli meillä on noin 6 senttiä korkeampi valmistevero tällä hetkellä Suomessa käytössä kuin tämä minimivero. Sitten täällä on esimerkiksi lämmityspolttoöljylle vain 2,1 senttiä tämä minimivero.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia, tämä lämmityspolttoöljy oli ihan uskomaton. Tosiaan, tämä on siis edellisen eduskunnan aikana. Ilmeisesti kaikki ovat tietoisia olleet tästä, eli tämä petoksen laatuhan on hirvittävä, jos meillä näin hinnastokin on ollut.

Vielä sen verran tästä kiitollisena voisin sanoa, mitä EU:lta voisi vielä saada lypsettyä asiaan, kun muuten, aivan kuin ed. Laxellkin tässä totesi kuljetustoiminnasta, voi tulla konkursseja. Todellisuudessahan se on jo tapahtunut. Meille on jo tapahtunut tämän väärän hinnoittelun ja liian korkean prosentin ja polttoainejuttujen takia niin paljon tämän alan konkursseja, että me kun esittäisimme sen määrän rehellisesti EU:lle ja kuvailisimme, mikä kaappaus on tapahtunut venäläisille, kun venäläiset firmat ovat ottaneet sen haltuunsa ja tuovat sieltä sitten vielä halvalla dieselillä Suomeen ja nämä loputkin on menossa, niin nehän tajuaisivat, kummoinen katastrofi Suomessa on jo tapahtunut, ja tulisivat varmasti hätiin. Tämän vielä voisin lisätä tähän päälle.

Eli nämä sanamuodot: Minä olen useasti ennenkin huomannut, että meillä sanotaan näin, että "- - tai muun kuljetustoiminnasta riippuvaisen yrityksen suurta ahdinkoa ja estää syntyneessä tilanteessa niiden ajautuminen jopa konkurssiin". Kuulostaa niin kuin siltä, että pahin on jo tapahtunut.