Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Esittelen sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön uudesta elatustukilaista, joka korvaa nykyisen elatusturvalain. Puheenjohtajamme on Amerikoissa.

Esityksen mukaan tuen perintä ja maksatus siirretään valtiolle ja asetetaan Kelan hoidettavaksi. Elatustukilaki antaa oikeuden julkisista varoista maksettavaan elatustukeen myös sellaiselle lapselle, jolla ei ole oikeudellista isää tai jonka vanhempi laiminlyö vahvistetun elatusavun maksamisen. Esityksen tavoitteena on ensisijaisesti turvata lapsen oikeus riittävään elatustukeen ja asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu asuinpaikasta riippumatta.

Esitys liittyy kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelakiin, jossa 8 §:ssä päätettiin yhteisesti siirtää muutamia toimintoja kunnilta valtiolle. Kela arvioi elatustuen toimeksipanon maksavan sille vähän alle 10 miljoonaa euroa vuodessa. Tähän sisältyvät henkilöstömenot ja atk-hankinnat. Valtio vähentää vastaavasti elatusapumenoja kuntien valtionosuuksista 122 miljoonaa euroa vuodelle 2009.

Suomessa vuosittain 30 000 lasta kokee avioeron. Elatusvelvollisia, joilla on kunnan perittävää elatusapuvelkaa, oli 70 000 vuoden 2006 lopussa. Elatusvelvollisten määrä on hieman laskenut, koska elatusapusaatavat vanhenevat nyt viidessä vuodessa. Kuntien perittävää elatusapuvelkaa on siten kaikkiaan 259 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toivoo, että Kansaneläkelaitos pystyy hoitamaan elatusavun perinnän ja maksatuksen oikeudenmukaisesti ja määräaikana. Valiokunnalla on kuitenkin hyvässä muistissa asioiden ruuhkautuminen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan, kun vuonna 2007 sosiaaliturva-asioiden valitukset siirrettiin Somlaan. On mahdollista, että myös elatusturva-asiat ruuhkautuvat lisää muutoksenhakulautakuntaan, ja tämän vuoksi myös sen toimintakyky on turvattava. Ainoa taho, joka vastustaa hallituksen esitystä, on elatusvelvolliset. He ehkä pelkäävät, että Kelan perintätoimet ovat tehokkaammat kuin kuntien, ja Kansaneläkelaitos voi 20 §:n nojalla ryhtyä elatusavun perintään ulosottotoimin. Myöskään pantin asettamista elatussaatavan vakuudeksi ei enää käytetä, koska se on hyvin vähän ollut käytössä. Elatusvelallinen voi välttyä omaisuutensa ulosmittaamiselta esittämällä uskottavan suunnitelman velkansa lyhentämiseksi ja toimimalla sen mukaisesti.

Lakiehdotuksen 45 § muodosti valiokunnassa ongelmallisen kohdan aivan samalla tavalla kuin tämä holhoustoimen siirto valtiolle. Mutta tämä holhoustoimi oli paremmin muotoiltu, se oli ehkä toisesta ministeriöstä, mutta tässä tämä 45 § eli henkilöstön asema muodostui meille ongelmaksi, koska pykälä oli kirjoitettu sellaiseen muotoon, että Kansaneläkelaitokseen siirtyvän henkilöstön määrän ratkaisee Kela neuvoteltuaan kuntasektorin edustajan kanssa.

Kuulemisessa Kela oli päättänyt ottaa henkilöstöä 40 työvuoden verran ja julistaa virat avoimiksi. Kunnissa elatustuen toimeenpanossa ja elatusavun perinnässä työskentelevää henkilöstöä on tällä hetkellä 375 henkilötyövuotta. Elatustukiasioita kunnissa hoitaa kuitenkin noin 200 henkeä, koska kaikki eivät ole kokopäiväisesti. On tietenkin positiivista, että Kela lupaa hoitaa nämä tehtävät huomattavasti vähemmällä henkilöstöllä kuin kunnat, mutta on otettava huomioon, että itse olemme viime kaudella hyväksyneet Paras-puitelain 13 § 2 momentin, jossa todetaan, että jos kunnissa tapahtuu henkilöstön uudelleenjärjestelyä, henkilöstön asema varmistetaan liikkeenluovutuksella, jolloin palvelusuhde tulee turvata. Hallituksen esityksessä 45 § oli kirjoitettu siihen muotoon, että kunnan työntekijöillä ei olisi puitelain mukaista irtisanomissuojaa.

Arvoisa herra puhemies! Edellä mainituin perustein valiokunta ehdottaa lisättäväksi 45 §:ään uuden 3 momentin, jonka mukaan tämän lain toimeenpanoa koskevien uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei olisi oikeutta irtisanoa työntekijän palvelusuhdetta taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä viiteen vuoteen lain voimaantulosta. Jos taas henkilö kieltäytyy vastaanottamasta tätä tehtävää, asia on käsiteltävä erikseen. Valiokunta ehdottaa myös muutosta 21 §:ään takautumissaatavan perimättä jättämisestä.

Valiokunta liittää mietintöön kaksi lausumaehdotusta, joissa siis ensimmäisessä velvoitetaan Kela hakemaan henkilöstöä siirtyvien tehtävien hoitamiseen pääasiassa kunnista ja niiden henkilöiden parista, jotka ovat hoitaneet elatustukiasioita, jos he ovat halukkaita tähän tehtävään. Toinen lausuma edellyttää, että sosiaali- ja terveysministeriö seuraa, miten elatustuen toimeenpano yhteistyössä kuntien ja Kansaneläkelaitoksen kanssa toteutuu ja millä tavalla elatustukitehtäviä kunnissa hoitaneen henkilöstön asema järjestyy.

Mietintöön sisältyy yksi vasemmistoliiton edustajan ja yhden sosialidemokraatin tekemä vastalause, josta erikseen.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Sekä yleensä että erikseen — viittaan ed. Asko-Seljavaaran puheenvuoroon.

Arvoisa puhemies! Tamperelais-juankoskelainen kansantaiteilija Juhani Leskinen lausui laulussaan joskus aikoinaan, että virkamiestä ei voi muuten opettaa kuin viedä saunan taakse ja lopettaa. Näkemys on aika kärjistetty, enkä halua käyttää sitä tässä yhteydessä Kansaneläkelaitoksesta, vaikka mieli tekisi. Nimittäin tämä lakiesitys on sisällöltään sellainen — ja epäilen, että se on sellaiseksi syntynyt ainakin osaltaan Kelan jonkinasteisesta painostuksesta — että se asettaa koko Paras-lain kestävyyden vakavalle koetukselle. Tekee mieleni väittää, että kun viime kaudella säädettiin lakia kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta eli Paras-lakia, niin se laki ei olisi mennyt läpi, jos olisi tiedetty, että tällaisiakin lakiesityksiä tullaan läheisessä tulevaisuudessa antamaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tästä lakiesityksestä kirjoittamassaan mietinnössä todennut, että Paras-lain tehtävien siirtoa koskevissa pykälissä on sisäänkirjoitettu selkeästi vaatimus siitä, kuten valiokunta toteaa, että kun henkilöstö siirtyy, niin liikkeenluovutuksen ehtoja on sovellettava. Samalla valiokunta toteaa, että tässä lakiesityksessä niin ei ole tehty, ja kertoo sitten, miksi niin ei ole tehty, ja viittaa siinä yhteydessä menettelyyn, jota itse nimitän lakitekniseksi kikkailuksi eli en siis valiokunnan lakitekniseksi kikkailuksi vaan hallituksen lakitekniseksi kikkailuksi, eli liikkeenluovutuksesta välttymistä perustellaan sillä, että nyt ollaan säätämässä ikään kuin erillislakia, jossa yhteydessä Kelalle kuulemma on annettu oikeus päättää, kuten ed. Asko-Seljavaara täällä esittelyssään totesi, siirtyvän henkilöstön määrästä.

Nythän tässä on käymässä niin, että kun hallituksen esityksessä lähdettiin siitä, että jollain perusteella Kelalle siirtyisi 100 työntekijää, niin Kela ilmoitti valiokunnassa, että siirtyykin vain 40, ja kun valiokunta halusi tästä johtuen turvata sitten sekä jäljelle jäävien että siirtyvien edut myöskin irtisanomisen osalta eli sen, että Kela ei pääse välittömästi irtisanomaan siirtyviä, ja toisaalta sen, että kuntiin jääviä ei voitaisi välittömästi siirtää, niin nyt Kela onkin kuulemma ilmoittanut, että se ei otakaan yhtään työntekijää kunnilta elatustukitehtäviin vaan ainoastaan perintätehtäviin, jolloin voidaan menetellä sitten kuulemma tästä poikkeavasti. Jos näin on, niin silloin ollaan kyllä jo sellaisilla rajoilla, että aletaan puhua eduskunnan tahdon halveksimisesta. Joka tapauksessa minusta on siis äärimmäisen arveluttavaa, että tällä lakiesityksellä on kyseenalaistettu eduskunnan säätämän Paras-lain säädökset.

Onneksi, ja tästä pitää valiokunnan hallituspuolueitten jäsenille antaa lämmin kiitos, valiokunta ei nielaissut tätä lähtökohtaa vaan sääti irtisanomissuojan sekä siirtyville että jääville työntekijöille. Tekee mieleni sanoa, että edellisen hallituksen kaudella tämmöinen ei olisi ollut mahdollista. Nyt se kuitenkin oli mahdollista, ja tästä olen erittäin tyytyväinen. Valitettavasti tämä perusongelma eli Paras-lain määrittelemä liikkeenluovutus oli kuitenkin hallituspuolueille liikaa ja se jäi kirjaamatta tänne. Siksi me olemme ed. Marjaana Koskisen kanssa vanhan ja viime kaudelta periytyvän tavan mukaisesti tehneet tästäkin vääryydestä vastalauseen, johon toivon eduskunnan enemmistön tässä salissa, kun siitä sittemmin äänestetään, yhtyvän.

Joka tapauksessa Paras-lain kunnioittamiseen liittyvän ongelman lisäksi tähän liittyy myöskin se ongelma, johon ed. Asko-Seljavaara täällä jo viittasi, eli Somlan, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan, tätäkin kautta lisääntyvä työmäärä. Kun elatustukiasiat tulevat sinne entisten jonossa olevien lisäksi, niin valitusajat entisestään pitenevät. Siksi on tärkeää, että sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan resursseja voidaan parantaa siitä, mitä nyt valtiovarainvaliokunnassa käsiteltävänä oleva lisäbudjetti esittää.

Sitten vielä suurempi ongelma on tietenkin se, kun nyt perinteisen tavan mukaan tämä siirto tehdään, lainausmerkeissä sanottuna, kustannusneutraalisti eli kunnilta otetaan pois näitten siirtyvien työntekijöitten valtionapuja tarkoittava määrä, joka — sen tästä vastalauseesta nyt lunttaan — oli ensin 70 miljoonaa ja sitten kasvaa 90 miljoonaan. Kun sitten nyt työntekijöitä ei siirrykään se määrä, jota tätä valtionapujen leikkausta määriteltäessä oli ajateltu, tässähän käy nyt niin, että työntekijät jäävät kunnille mutta valtionosuudet leikataan ja myöskin osa tehtävistä jää kunnille. Eli jälleen kerran kuntia kohdellaan kaltoin. Ei tämä anna todellakaan hyvää kuvaa tavasta, jolla hallitus hoitaa kuntien ja valtion suhteita. Tosin tässä nyt on sanottava, että pahin syyllinen ilmeisesti tähän menettelyyn valtiovarainministeriön lisäksi on myöskin Kansaneläkelaitos.

Arvoisa puhemies! Tämän käsittämättömän lakiesityksen parantamiseksi tulemme esittämään lain yksityiskohtaisessa käsittelyssä vastalauseessa esitellyt muutosesitykset.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä oleva elatustukilaki vastaa siis suurelta osin sisällöllisesti voimassa olevaa elatusturvalakia. Merkittävimmät muutokset aiheutuvat vain toimeenpanijan vaihtumisesta kunnista Kansaneläkelaitokseksi. Elatustuen rahoitusvastuu siirtyisi valtiolle. Lapsen oikeus elatustukeen ehdotetaan ratkaistavaksi tulevaisuudessa kotikuntalain sijasta asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön mukaan.

Elatustuki täydentää lapsen elatuksen suojaa tilanteessa, jossa lapsi ei saa elatusta molemmilta elatusapulain mukaan elatuksesta vastuussa olevilta vanhemmilta. Elatustukilaki antaa oikeuden julkisista varoista maksettavaan elatustukeen myös sellaiselle lapselle, jolla ei ole oikeudellista isää tai jonka vanhempi laiminlyö vahvistetun elatusavun maksamisen.

Haluan muistuttaa, että tämän lakimuutoksen tavoitteena on ensisijaisesti turvata lapsen oikeus riittävään elatustukeen ja asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu asuinpaikasta riippumatta. Elatustukijärjestelmän kehittämisellä ja elatusapujen perinnän tehostamisella pyritään huolehtimaan sekä lapsen elatuksesta että siitä, että molemmat vanhemmat käytännössä osallistuvat elatukseen lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla.

Tässä lakiesityksessä ehdotettu päätöksentekoon ja perintään liittyvien järjestelmien uudistaminen ja sähköisen asioinnin lisääminen vähentävät hallinnollista työtä ja tehostavat elatustukijärjestelmän toimintaa. Elatusavun ja elatustuen tarkistaminen jatkossa elinkustannusindeksin perusteella vuosittain parantaa yksinhuoltajien mahdollisuuksia huolehtia lapsen elatuksesta maksujen seuratessa kustannusten kehitystä nykyistä nopeammin. Tämä on tärkeää siltäkin kannalta, että elatustukea saavat yksinhuoltajat kuuluvat kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden ryhmään, jonka toimeentulon ongelmia tulee jatkossa pyrkiä korjaamaan. Elatustukiasiakkaiden kannalta on tärkeää, että päätökset tehdään viivytyksettä ja että niitä muutetaan vasta, kun tuen maksamiseen vaikuttavissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia.

Elatusavun vahvistamiseen liittyvät tehtävät jäävät siis edelleen kuntien vastuulle. Me kiinnitimme mietinnössämme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa huomiota siihen, että elatusavun vahvistamiseen ja elatustuen toimeenpanoon liittyvien tehtävien eriyttäminen edellyttää kunnilta ja Kelalta tehokasta ja saumatonta yhteistyötä sekä siirtymävaiheessa että lain soveltamisessa. Kannoimme mietinnössämme huolta siitä, että elatustuen käsittelyn siirtyessä Kansaneläkelaitokselle on vaarana, että yhteys lapsiperheiden palveluiden ja elatustuen välillä katkeaa. Siksi valiokunta pitääkin välttämättömänä, että yhteistyö Kansaneläkelaitoksen ja kuntien välillä tiivistyy nykyisestään.

Arvoisa puhemies! Suurimmaksi huolenaiheeksi valiokuntakuulemisten aikana nousi henkilöstön asema. Mitä tapahtuu niille reilulle 200 henkilölle, jotka ovat tehneet kunnissa päätyönään elatustuen toimeenpanoon ja elatusavun perintään liittyviä tehtäviä? Lakiehdotuksen mukaan Kansaneläkelaitoksen palvelukseen siirtyvän henkilöstön määrän ratkaisee Kansaneläkelaitos itse neuvoteltuaan kuntasektoria edustavan tahon kanssa. Kela itse on arvioinut, että tehtäväsiirrosta aiheutuva lisähenkilöstötarve olisi vain 40 henkilötyövuotta lakiesityksen perusteluissa esitetyn 100 henkilötyövuoden sijasta. Hallituksen esityksen mukaan ne kunnissa elatustukitehtävissä työskentelevät henkilöt, jotka eivät siirry Kansaneläkelaitoksen palvelukseen, jäävät edelleen kuntien työntekijöiksi.

Mietinnössämme tähdennämme, ettei siirtyvien tehtävien hoitoon tule hakea henkilöstöä normaalilla rekrytoinnilla ennen kuin kunnissa elatustukiasioita hoitaneiden henkilöiden halukkuus siirtyä Kelan palvelukseen on selvitetty. Muunlainen menettely olisi ristiriidassa lakiehdotuksen tarkoituksen kanssa. Korostamme, että avointa rekrytointia tulee käyttää vasta, jos kunnista ei ole saatavissa työntekijöitä tehtävien hoidon vaatimaa henkilöstötarvetta vastaavasti. Valiokuntamme katsoo myös, että henkilöstön rekrytointia Kelalle ja kuntien palvelukseen jäävien aseman järjestymistä tulee tarkasti seurata. Sekä Kelalle siirtyvän että kuntiin jäävän henkilöstön aseman turvaamiseksi valiokuntamme ehdottaa siis kahta lausumaa, jotka valiokuntamme varapuheenjohtaja jo mietintömme esittelypuheenvuorossa avasi.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän kuntien palvelurakenneuudistuksesta annetun lain ja sitä koskevan hallituksen esityksen mukaisesti elatustuen toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirretään kunnilta Kelalle. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kokonaan uusi elatustukilaki. Se vastaa muutoin suurelta osin sisällöllisesti voimassa olevaa elatusturvalakia, mutta toimeenpanija vaihtuu kunnasta Kelaksi ja elatustuen rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Lisäksi tehdään joitakin käytäntöjä selkeyttäviä muutoksia.

Tällä elatustukijärjestelmän kehittämisellä pyritään siihen, että molemmat vanhemmat osallistuvat elatukseen lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla. Uudistus vähentää hallinnollista työtä ja täten tehostaa elatustukijärjestelmän toimintaa. Elatustuki täydentää lapsen elatuksen suojaa tilanteessa, jossa lapsi ei saa elatusta molemmilta elatusapulain mukaan elatuksesta vastuussa olevilta vanhemmilta. Lapsen etu onkin tässä keskeinen. Tuki on saatava ajallaan.

Elatustuen vahvistaminen jää edelleen kuntien tehtäväksi. Kun vahvistaminen jää kuntien vastuulle ja elatustuen toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirtyvät Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi, on erityistä huomiota sosiaali- ja terveysvaliokunnan mielestä kiinnitettävä siirtymävaiheeseen sekä Kelan ja kuntien saumattomaan yhteistyöhön.

Tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi täsmälliset tulorajat, joiden ylittyessä perimiseen ryhdytään. Lain mukaan voidaan elatusvelvollisen hakemuksesta jättää takautumissaatava perimättä silloin, kun laiminlyönti johtuu elatusvelvollisen maksukyvyttömyydestä. Tämän tulee johtua työkyvyttömyydestä tai muusta elatusvelvollisesta riippumattomasta syystä. Mikä tahansa syy ei jatkossakaan kelpaa.

Joissakin tapauksissa näiden kaavamaisten tulorajojen seuraaminen voi kuitenkin johtaa elatusvelvollisen kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin, mutta niin se voi johtaa myös lapsen kannalta, sillä joissakin tapauksissa elatusvelvollisella voi olla tulorajojen alle jäävät tulot mutta samanaikaisesti merkittävää varallisuutta. Tätä ei esityksen mukaan oteta jatkossakaan huomioon maksukykyä arvioitaessa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että pitäisi ottaa. Valiokunta esittää kuitenkin, että perimistä koskevien säännösten käytännön soveltamista on seurattava ja lakia tarvittaessa täydennettävä.

Jatkossa muutoksenhaku elatustukiasioissa siirtyy sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja tulee edelleen lisäämään tämän todella ruuhkaisen lautakunnan asioiden määrää. Jo nyt käsittelyajat voivat olla jopa 15 kuukautta, ja onkin tärkeää, että lautakunnan toimintaa tehostetaan sosiaali- ja terveysvaliokunnan aikaisemman mietinnön pohjalta.

Eniten kuitenkin tätä ehdotusta käsiteltäessä keskustelutti valiokunnassa henkilöstön asema tässä muutoksessa, kuten olemme jo useassa puheenvuorossa kuulleet, kun tehtävät siirtyvät kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Puitelain mukaan laissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Säännöksen tarkoituksena on turvata henkilöstön palvelussuhteiden pysyvyys uudistuksessa. Valiokunta toteaa mietinnössään, että puitelain säännös koskee myös tehtävien siirtoja valtiolle ja Kansaneläkelaitokselle.

Tämän esityksen mukaan säännöksiä liikkeenluovutuksesta on tarkoitus soveltaa vain todella siirtyvään henkilöstöön. Onkin varmasti tarkoituksenmukaista, että henkilöstöä siirtyy Kelalle vain sen verran kuin tehtävien hoito edellyttää. Tämä on luonnollisesti järkevää, koska tehokkuutta tällä muutoksella haetaan. Esityksen mukaan kunnan palveluksessa olevat eivät suoraan siirry tai heille ei synny oikeutta halutessaan siirtyä uuden työnantajan palvelukseen.

Kunnissa kokopäiväisesti elatustukiasioita hoitaa noin 200 henkilöä. Kansaneläkelaitos on muutoksen johdosta arvioinut lisähenkilötarpeekseen noin 40 henkilöä. Esityksen mukaan ne elatustukiasioissa työskentelevät henkilöt, jotka eivät siirry Kelalle, jäävät kuntien palvelukseen. Tämä saattaa olla kuntien kannalta ongelmallista, koska nämä työntekijät ovat usein toimistotyön osaajia ja näitä tehtäviä ei kunnissa juurikaan ole tarjolla. Tarvitaankin uudelleenkoulutusta ja resursseja siihen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Kansaneläkelaitokselle todella siirtyy kuntien palveluksessa olevia elatustukitehtäviä hoitaneita henkilöitä. Kelan ei missään nimessä tule noudattaa normaalia rekrytointia ennen kuin on selvitetty kunnissa tehtävää hoitaneiden halukkuus siirtyä Kelan palvelukseen. Valiokunta katsookin, että henkilöstön palkkaamista tulee seurata, ja tästä valiokunta teki mietintöönsä lausuman.

Jossain määrin hämmentävänä valiokunta koko esitystä käsitellessään koki sen, että eduskunnalle on samaan aikaan annettu hallituksen esitykset kuluttajaneuvonnan sekä holhoustoimen edunvalvontapalveluiden siirtämisestä kunnilta valtiolle puitelain mukaisesti. Näissä esityksissä siirtyvä henkilöstö määrittyy tästä lakiesityksestä poikkeavasti siten, että päätoimiselle henkilöstölle taataan mahdollisuus suostumuksellaan siirtyä valtion virkaan. Valiokunta toteaakin sen suuntaisesti, että nämä toisistaan periaatteiltaan poikkeavat henkilöstön asemaa koskevat järjestelyt eivät ole omiaan lisäämään luottamusta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

Arvoisa puhemies! Kuntiin tulee jäämään henkilöstöä, joka on aiemmin hoitanut elatustukitehtäviä. Valiokunta katsoo mietinnössään, että kuntiin jäävän henkilökunnan suojaksi on tarpeen säätää viiden vuoden irtisanomissuoja, joka puitelaissakin on määritelty. Irtisanomissuoja on varmasti erittäin tarpeen yksittäisten työntekijöiden kannalta, mutta samanaikaisesti on huolta kannettava kuntataloudesta. Mielestäni on ongelmallista, jos kuntiin jäävälle henkilöstölle ei löydy mielekästä tekemistä. Ainakaan tekemisen laatua ei saa liian konkreettisesti muotoilla, vaan kunnilla on oltava mahdollisuus uudelleenkouluttaa tarpeidensa mukaan. Ongelmallista on, jos kuntien kustannusrasite ei näissä tehtävien uudelleenjärjestelyissä vähene. Tästä kannan huolta. Mitä hyödyttävät nämä uudelleenjärjestelyt, jos kustannukset pysyvät ennallaan? Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on kuitenkin parantaa kuntien tuottavuutta.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Elatustuen käsittelyn siirtyessä kunnilta Kansaneläkelaitokselle ei ole noudatettu Paras-hankkeen hengessä tehtyjä sitoumuksia. Lakiehdotuksen 45 §:n mukaan Kansaneläkelaitoksen palvelukseen siirtyvän henkilöstön määrän ratkaisee nyt luvalla Kansaneläkelaitos neuvoteltuaan kuntasektoria edustavan tahon kanssa. Kansaneläkelaitos on jo ilmoittanut, että 100 henkilötyövuoden sijasta Kela pyrkii keskittämään tehtävät ja pärjäämään 40 henkilötyövuodella. Loput elatustukitehtäviä hoitaneet henkilöt jäävät kuitenkin kuntien vastuulle.

Sekä kuntatyönantajan että kuntatyöntekijän kannalta olisi ollut vähintäänkin kohtuullista, että olisi noudatettu puitelakia. Myös valiokunta itse on todennut, että kuntien palvelurakenneuudistusta koskevan lain eli puitelain 13 §:n 2 momentti ja sen viittaus liikkeenluovutussäännösten soveltamiseen koskee myös tehtävien siirtoja valtiolle ja Kansaneläkelaitokselle. Näitä tehtävänsiirtoja ei ole rajattu mainitussa puitelain kohdassa sen soveltamisen ulkopuolelle. Lisäksi hallitus on todennut vuoden 2006 puolella hyväksymällä periaatepäätöksen, että henkilöstön työpaikat turvataan niin valtion toimintojen alueellistamisen, yhtiöittämisen, liikelaitostamisen kuin muiden vastaavien järjestelyjen yhteydessä.

Olenkin pettynyt siihen, että lopputulos on kuitenkin se, että valiokuntakäsittelyssä on tyydytty pelkillä lausumilla, hyvillä lausumilla kylläkin, toimimaan joiltakin osin puitelain velvoittamien liikkeenluovutusta koskevien määräysten hengessä, valitettavasti ei kuitenkaan kaikilta osin liikkeenluovutuksen hengessä.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Nämä lakimuutokset ovat perusteltuja. Julkisen hallinnon toimintaa on tehostettava. Asia koskee yhtä hyvin valtion kuin kuntien toimintaa. Tällainen tehtävien siirtäminen on hyvä toimenpide, joka vapauttaa työntekijöitä kunnissa muihin tehtäviin, joissa heidän asiantuntemustaan ja osaamistaan tarvitaan edelleen.

Social- och hälsovårdsutskottet betonar statens och kommunernas ansvar för den personal som förlorar sina nuvarande arbetsuppgifter på grund av den överföring av uppgifter från kommunerna till Folkpensionsanstalten som nu sker. Liksom i samband med kommun- och servicestrukturreformen bör anställningstryggheten gälla i minst fem år. Med den här reformen kommer kommunernas rekrytering av personal till social- och hälsovården att underlättas.

Värderade talman! Lagändringarna är motiverade.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Ne yksinhuoltajat, jotka lapsen elättämiseen saavat elatustukea, ovat tyypillisesti niitä kaikkein pienituloisimpia yksinhuoltajia, koska elatustuki on se ainoa rahamäärä, joka korvaa lapsen toisen elättäjän puuttumisen. Sen takia on tärkeää, että niiden lasten perheet, joiden elatukseen tätä elatustukea käytetään, saavat elatustukipäätökset riittävässä ajassa ja joustavasti ja että elatustukipäätökset ovat mahdollisimman pitkäkestoisia, jotta tätä elatustukea ei tarvitse säännöllisesti hakea uudelleen siinä tapauksessa, jos perheen tilanne on pysynyt samana kuin ennenkin.

On myös erittäin tärkeää, että elatustuen periminen on mahdollisimman tehokasta ja tuloksellista, koska valitettavasti on niin, että joskus elatusapua ei saada sellaisilta elatusvelvollisilta, joilla itse asiassa olisi taloudellisia mahdollisuuksia elatusapuakin maksaa, joten siinä mielessä tämä perintä on omalta osaltaan varmistamassa sitä, että mahdollisimman suuri joukko vanhemmista on osallistumassa lapsen elatukseen. Uskon, että tämä siirto Kelalle tulee tarkoittamaan sitä, että elatustukiasioita ja myös elatustuen perintää hoidetaan tehokkaasti, ja tämä on myönteinen asia.

Yksinhuoltajaperheiden kannalta on myös hyvä asia se, että tässä yhteydessä luovutaan hyvin vanhasta indeksisäännöksestä ja siirrytään tämänpäiväiseen todellisuuteen, jolloin elatustuen määrä seuraa elinkustannusten kehitystä, ja myöskään ei enää synny sellaista tilannetta, jossa itse asiassa määrätty elatusapu saattaisi jäädä ajan kuluessa pienemmäksi kuin on kulloinkin tämä vahvistettu elatustuki. Siinä mielessä tämä esitys on myönteinen.

Elatusavun osalta käydään paljon keskustelua, ja sopimukset varmaan poikkeavat jonkin verran toisistaan, ja viime aikoina on käyty keskustelua myös paljon siitä, millä tavalla tämän lähivanhemman tulot otetaan huomioon silloin, kun elatusapua määrätään. Varmasti tämän keskustelun vuoksi myös tässä yhteydessä valiokuntakäsittelyn aikana on esitetty pelko, että tämän lähivanhemman, joka tyypillisesti on äiti, tulot jollain tavalla voisivat vaikuttaa siihen, mikä on elatustuen määrä. Siksi on selkeyttävää, että valiokunta toteaa mietinnössään, että näin ei ole vaan elatustuki määräytyy niillä perusteilla kuin ennenkin ja se on riippumaton tämän lähivanhemman tuloista. Se on ikään kuin se minimisumma, jonka yhteiskunta joka tapauksessa takaa lapselle toisen vanhemman elatuksen puuttuessa.

Tässä yhteydessä myös korjataan se varmasti aika harvoja tapauksia koskenut pykälä, joka on mahdollistanut sen, että sellaisissa tilanteissa, joissa äiti on vastustanut isyyden selvittämistä, ei välttämättä tarvitse maksaa elatustukea. Tämän lain hyväksymisen jälkeen elatustukea pitää maksaa näissäkin tapauksissa.

Elatustuesta voi tietenkin lopuksi todeta sen, että se on melko matalatasoinen ja olisi perusteltua myös korottaa elatustukea.

Omasta näkökulmastani ne muutokset, joita valiokunta on tehnyt koskien työntekijöiden työsuhdeturvaa, ovat perusteltuja. Vaikuttaa siltä, että iso joukko näistä työntekijöistä jää kuntien palvelukseen, ja kunnilla on velvollisuus huolehtia siitä, että ihmiset saavat tarvittavaa koulutusta, jos he siirtyvät hoitamaan muita tehtäviä. Kun mennään tästä joitain vuosia eteenpäin, kun olemme tilanteessa, jossa kuntien ei ole niinkään helppo hankkia työntekijöitä, uskon, että tämä muutos on myös siltä kannalta hyvä, että niitä ihmisiä, jotka ovat tehneet näitä asioita, varmasti kunnissa tarvitaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniä erittäin hyvin tehdystä, lähes yksimielisestä mietinnöstä, jonka saimme aikaan, kun muutimme tämän 45 §:n.

Itse pidän kyllä tätä ed. Erkki Virtasen vastalausetta liian paavillisena, sillä tässähän on kyseessä uusi toimintatapa. Eli siis rahoitusvastuu ja tämä maksatus ja perintä siirtyvät Kelalle, mutta toiminta näitten lasten hyväksihän jää edelleen kuntiin, niin kuin ed. Sinnemäki sanoi. Olisi aika väärin siirtää Kelalle sosiaalityöntekijöitä, jotka eivät edes olisi samalla paikkakunnalla kuin ne, jotka nyt tekevät tätä työtä kunnissa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua: valiokunnan jäsenet tuntevat asian, ovat hyvin perillä siitä. Ihan ohimennen toteaisin tähän viitaten, mistä ed. Sinnemäki puhui, että kyllä kaikenlaista löytyy. Tietysti on niitäkin tapauksia, äitejä, jotka eivät suostu isyyden selvittämiseen eivätkä ilmoita sitä eivätkä vaadi sitä, jotta saisivat nimenomaan elatustuen taloudellisena hyötynä. Tämäkin on eräs aika kummallinen tapa, joka kuitenkin osoittaa juuri tätä lyhytnäköistä taloudellista ajattelua. Siitähän tulee ongelmia tietysti ajan mittaan, eikä sitä kovin pitkään, ainakaan ihan yli kymmentä vuotta, oikein voi jatkaa. Tällaistakin siis on.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kompetenssi ei riitä arvioimaan tätä hallituksen esitystä ja mietintöä, mutta kiinnitän tähän valiokunnan lausumaehdotukseen n:o 1 huomiota. Jos minä olen ymmärtänyt tämän oikein, niin tämä edustaa tämmöistä aika inhimillistä ja huomioon ottavaa menettelytapaa. Nimittäin sillä on sikäli merkitystä, että kun nyt tätä Paras-hanketta viedään eteenpäin, niin sellaiset myönteiset henkilöstöpoliittiset liikut eduskunnan taholta ovat enemmän kuin tarpeen, koska muitakin dubioita on olemassa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle haluan vain todeta, että olen oikein mielelläni perustuslaillinen paavi, kun perustuslaki sanoo, että kansanedustajan tulee työssään noudattaa vain totuutta, oikeutta ja perustuslakia. Viime aikoina on keskusteltu siitä, pitääkö nyt tavallista lakia noudattaa vai ei. Ilmeisesti olemme nyt viimeistään tähän päivään mennessä oppineet, että hyvä on sitäkin noudattaa. Minä puolustan tässä säätämäämme Paras-lakia, koska jopa valiokunta — kun ed. Asko-Seljavaara lukee mietinnön, niin hän hyvin saattaa tämän todeta — itse toteaa, että tämä lakiesitys saattaa Paras-lain vähintäänkin kyseenalaiseen valoon. En näe perustelluksi jättää käyttämättä mahdollisuutta tehdä vastalausetta tästä asiasta, kun valiokunta ei niin pitkälle enemmistönsä osalta halunnut mennä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Itse kun alkuperäistä esitystä luin, niin ihmettelin sitä, miksi hallitus ei ole aikanaan ottanut jo huomioon tätä tehdessään sitä, jotta Paras-laki on säädetty. Siinä mielessä valiokuntahan on tehnyt hyvää työtä tässä, että on ottanut sen huomioon.

Kysehän koko tässä jutussa on tosi hyvästä hommasta, koska se perusajatus on kuitenkin oleellinen siinä, että tässä kunnalta siirretään Kelalle toiminto, joka sitten on tietysti yhdenmukainen, ja koska Kelalla ovat luvanneet hoitaa ja pystyvät hoitamaan tämän kuitenkin aika tehokkaasti, siinä ei pitäisi olla mitään ongelmaa.

Tämä henkilöstön asema tässä se ongelma tulee olemaan, koska kunnat ovat erilaisia, ja siinä mielessä minä olen tämän paavin kannalla, joka täällä istuu. Vaikka tässä ed. Asko-Seljavaara totesi, että on paavillinen juttu, niin minusta pitää mennä viimeisen päälle semmoiseen lainsäädäntöön, joka turvaa varmasti sen henkilöstön aseman. Tässä on otettu huomioon myös, ainakin tekstiosassa, se rahoitusongelma, mikä tulee siinä kyseeseen, koska hallitus on lähtenyt paljon isommista summista. Kun siirtyy pieni porukka, niin jotenkin on kunnille kuitenkin korvattava se väli, jotta ei jätetä kuntia rimpuilemaan siellä talousvaikeuksissa. Ne monesti vielä koskevat kuitenkin pienempiä kuntia. Näissä isoissahan asiat hoidetaan hyvin ja tehokkaasti. Sieltä löytyy vaihtoehto näille henkilöille vielä, että ne työllistyvät jossakin muussa tehtävässä.