12) Hallituksen esitys laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen
parantamiseksi annetun lain muuttamisesta
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys
laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi
annetun lain muuttamisesta on myönteinen asia. Se pohjautuu
aika tavalla siihen, että Raha-automaattiyhdistys jo joitakin
vuosia sitten lähinnä EU:n kilpailulainsäädäntöön
viitaten lopetti erityisryhmien tukemisen asuntorakentamisen yhteydessä,
johonka olisi liittynyt muutakin kuin vain pelkkä asuminen.
Yleensäkään missään
sellaisessa, mikä liittyy kilpailuun, jossa on markkinat
mukana, ei enää Ray halua olla mukana.
Puhemies! Tämä laki sisältää nimenomaan
tukiprosentin noston, ja erityisesti tässä on
kiinnitetty huomiota pitkäaikaisasunnottomien asuntohankkeiden
edistämiseen. Näissä avustuksen enimmäissuuruus
voi olla enintään 50 prosenttia, opiskelijoiden
ja vammaisten kohdalla se on 10 tai 25 prosenttia — korkeampi
luku siis vammaisten kohdalla — ja vaikeavammaisten kohdalla
40 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.
Haluaisin todeta sen, että valiokunta yksimielisesti
linjasi nimenomaan vammaisten asumista ja nimenomaan pitkän
keskustelun jälkeen liitti mietintöön
valiokunnan kannanottona sen, että vammaisella on oikeus
asua muun yhteiskunnan osana sen sisällä, tämä tuli
tähän mukaan kirjatuksi. Hallituksen esityksessähän
nimenomaan mainitaan hyvällä tavalla se, että vammaisten asuminen
on nähtävä luontevana osana muuta asumista
eikä sitä tule eristää, siis
tällaista sosiaalista segregaatiota ei tule sallia eikä hyväksyä. Tämä on
hyvin tärkeä kysymys. Tiedämme esimerkiksi
Helsingistä, että vammaisten ja myös pitkäaikaisasunnottomien
sijoittuminen on ollut vaikeata, on vähintään
valitettu näistä rakennuspäätösratkaisuista,
ja tässä mielessä valiokunta tähän
asiaan halusi puuttua. Muuten valiokunta kiinnitti huomiota myös
siihen, että kun nämä erityisryhmien
asunnot sijaitsevat oleellisena osana muuta yhteiskuntaa ja taajamaa,
niin myöskin siinä on huomioitava hyvät
liikenneyhteydet.
Arvoisa puhemies! Tämä kuuluu sarjaan hallituksen
hyviä esityksiä. Ovatko nämä esitykset riittäviä,
se on toinen kysymys. Resurssien vähäisyyteen
on kiinnitetty huomiota. Avustuspäätöksistä voi
todeta sen, että edelleen nämä päätökset
tehdään ja asioitten käsittely tapahtuu virkamiestyönä Asumisen
rahoitus- ja kehittämiskeskuksessa, joka itse on valtiovallan
tuottavuusohjelman kohteena: 10 henkilötyövuotta
vähennetään tuottavuustavoitteiden mukaisesti vuoteen
2011 mennessä. Kuitenkin näitä hakemuksia
tulee jatkuvasti entistä enemmän.
Toinen resurssikysymys on tietysti raha. Vuoden 2008 talousarviossa
näiden erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen on osoitettu
avustusvaltuutta 85 miljoonaa euroa, josta summasta on käytetty
jo, tai sidottu, noin 48 miljoonaa euroa. On selkeästi
todettava, että tämä summa on liian vähäinen.
Nimenomaan vanhusten asumiseen tarvittava tuki on määrältään
puutteellista, siinä ehkä on kaikkein suurin lisäämisen
tarve. Tämä tuli myös selkeästi
esille valiokuntakuulemisessa.
Tämä esitys on yksimielinen ja on todellakin kiinnittänyt
huomiota tähän sosiaalisen segregaation estämiseen.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Hyvä on hallituksen esitys, mutta
hyvä on kyllä mietintökin. Kun tässä on
kehuttu sosiaali- ja terveysvaliokunnan saavutuksia, niin helpompi
kehua muita kuin itseänsä. Siksi totean, että mietintö on
kyllä sellainen, että jos olisin saanut itse vapaasti
kirjoittaa 22 vuoden kokemuksella asunnottomuuden poistamisesta,
niin aika pitkälti olisin kirjoittanut kyllä,
miltei sanasta sanaan, näin.
Haluaisin korostaa tässä yhteydessä kuitenkin sitä,
että asunnottomuutta ja pitkäaikaisasunnottomuutta
ei poisteta vain rakentamalla uusia asuntoja vaan sitä poistetaan
ennen kaikkea estämällä ihmisten joutuminen
asunnottomiksi. Paras keino ja ainoa tehokas keino siihen on asumisen
tuen lisääminen niille, joitten asuminen ilman
sitä tukea tuppaa muodostumaan sellaiseksi, että häätö alkaa
uhata. Siksi on hyvä, että valiokunta on ainakin
sivulauseessa ja taitaa olla jopa päälauseessakin
viitannut asumisen tuen tarpeeseen.
Toinen merkittävä asia, johon valiokunta on kiinnittänyt
huomiota, on vammaisasuntojen rakentamismääräykset.
Menneinä vuosina kyseiset määräykset
toisinaan aiheuttivat tilanteita, joissa vammaisille tarkoitetut
asunnot muodostuivat epätarkoituksenmukaisiksi siksi, että kylpyhuone
oli palloiluhallin kokoinen ja säilytystilat olivat sitten
aivan jotain muuta. Jos normeja ollaan tältäkin
osin purkamassa, niin kehitys on menossa hyvään
suuntaan.
Onpa tässä ansiokkaasti kiinnitetty huomiota jopa
tuottavuusohjelman mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin asunnottomuuden
poistamisessa. Kiitos siitäkin valiokunnalle!
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies
Sauli Niinistö.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Tässä on kysymys erityisryhmien
asunto-olojen parantamisesta. Täällä mietinnössä todetaan,
että siirtyminen laitosasumisesta avohoitopainotteiseen
palvelurakenteeseen edellyttää rakenteellista
muutosta asuntotuotannossa. Arvoisa puhemies! Tähän
voi vain todeta: trendi on oikea, ja tämä vaatimus
seuraa suoraan tästä trendistä, tähän
suuntaan ollaan menossa. Itselläni on kunnia vetää Kehitysvammaisten
Tuki -yhdistystä, jolla on merkittävä ryhmäkotikokonaisuus
Oulun Hietasaaressa. Sinne on nyt juuri tämän
trendin mukaisesti syntynyt tarve vielä lisärakentamiseen, ja
sitä asiaa nyt kiireellisesti yritetään
hoitaa. Tässä on sitten tietysti erinomaisen hyvä asia, että tässä se
tukiprosentti nousee ymmärtääkseni juuri
näillä ryhmillä — se koskee
tätä ryhmää — 40 prosenttiin.
Se helpottaa huomattavasti sitä, että kun sitten
kunnat kuitenkin ovat maksamassa sen ryhmäkotiasumisen
kustannukset, niin tällä tavalla se kuntien velvoite
pienenee sopivasti.
Timo Heinonen /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä esitys on hyvä.
Ed. Tiusanen totesi, että tämä on hallituksen
hyvä esitys. Minäkin voin niin todeta, että tämäkin
on hallituksen hyvä esitys. Tämän esityksen
tavoitteenahan on parantaa nimenomaan pitkäaikaisasunnottomien
ja vammaisten asuntotilannetta. Itse haluan kiinnittää erityisesti
huomiota näiden kahden tärkeän ryhmän
lisäksi myös opiskelijoiden tilanteeseen. Vapailla
markkinoilla asuntojen vuokrahinnat ovat varsin korkeita, ja vaikka
hallitus on nyt ryhtynytkin hyviin toimenpiteisiin opiskelijoiden
taloudellisen tilanteen vahvistamiseksi, niin siitä huolimatta
nämä asuntojen vuokrahinnat ovat karkaamassa niin
pitkälle, että enää ei edes tuo
asumislisä ja opintotuki riitä asumisen maksamiseen.
On hyvä, että tällä keinolla
nyt yritetään saada lisää näitä kohtuuhintaisia
asuntoja markkinoille, sellaisia, jotka ovat asukkaiden maksukykyyn
nähden kohtuullisella tasolla, se on erittäin
positiivista.
Lisäksi haluaisin vielä hieman todeta tästä sijaintikysymyksestä,
mistä esittelypuheenvuorossakin todettiin, että se
on hyvin oleellinen myös tässä opiskelijoiden
tilanteessa kuten vammaistenkin asuntotilanteessa. Usein tonttimaan
hinta on niin kova, että tuo opiskelija-asuntola rakennetaan
kovin kauaksi keskustasta ja muista palveluista, ja niin kuin tiedämme,
julkinen liikenne ei maassamme ole sellaisella tasolla, että se
palvelisi opiskelijoita hyvin. Sen takia kantaisin erityistä huolta
sen puolesta, että näitä opiskelija-asuntoja
pyrittäisiin rakentamaan julkisen liikenteen varrelle,
niin kuin saimme nähdä rakennetun esimerkiksi
Hämeenlinnassa asuntomessualueella viime vuonna.
Toivotaan, että nämä asiat huomioidaan,
kun näitä hankkeita tulevaisuudessa yhä enempi
saadaan.
Anni Sinnemäki /vihr:
Arvoisa puhemies! Pitkäaikaisasunnottomuus on ollut
erityisen vaikea ongelma, vaikka Suomessahan myös asunnottomuusongelma
yleensä on vaivannut pitkään huolimatta
siitä, että tavoitteita asunnottomuuden
kokonaan poistamiseksi on myös ollut, joten on erittäin
hyvä, että tässä esityksessä on
nimenomaan erityisiä toimenpiteitä pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämiseksi. Myös tämä valinta,
mihin pyritään, eli että pyritään pois
asuntoloista sellaisiin yksilöllisiin ratkaisuihin, että ihmisillä on
käytössään oma koti ja omaa
tilaa ja myös sitten niitä palveluita, joita he tarvitsevat,
on mielestäni erittäin kannatettava ja hyvä asia.
Tämä tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta
koskee hyvin isolta osin nimenomaan omaa kotikaupunkiani Helsinkiä.
Tämä hallituksen esitys osaltaan auttaa Helsinkiä pyrkimään
tähän tavoitteeseen. On myös hyvä huomata,
että Helsingissä tämä haaste
otetaan tosissaan ja on otettu jo pitkään tosissaan.
Se väheneminen, mitä asunnottomuudessa on tapahtunut viime
vuosien aikana, on kaiken kaikkiaan ollut nimenomaan helsinkiläisen
asunnottomuuden vähenemistä, ja meillä on
lukuisia hyviä suunnitelmia, joista suuri osa on toteutumassa,
nimenomaan tämän pitkäaikaisasunnottomuuden
vähentämiseksi, ja myös tarkoituksena
on, että kun uusia alueita kaavoitetaan, niin sinne jo
valmiiksi sijoitetaan paikkoja myös tuettua asumista varten.
Ed. Erkki Virtanen totesi aivan oikein, että tietenkin
olennaista on myös huolehtia asuntopolitiikan kokonaisuudesta,
ja tämä Helsingin seudun kuntien ja valtion tekemä aiesopimus,
jossa Helsingin seudun kaikki kunnat sitoutuvat vuokra-asuntotuotantoon,
ja siihen tarjotut taloudelliset porkkanat toivottavasti tarjoavat
sitten mahdollisuuksia myös tämän osalta.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen
parantamiseksi annetun lain muuttamisesta on kannatettava asia.
Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoite siitä, että asunnottomuus
poistetaan. Tässä lakiesityksessä on
luotu uusi investointiluokka. Pitkäaikaisasunnottomien
asuntokohteita rahoitettaessa avustuksen enimmäismäärä voi
olla jopa 50 prosenttia. Muissa kohteissa enimmäisavustukset ovat
10, 25 tai 40 prosenttia. Pitkäaikaisasunnottomuus kestää Pääkaupunkiseudulla
5—10 vuotta. Asunnottomuuden päätyttyä on
todella tärkeää, että asunnonsaaja
tietää varmasti, että tässä on
minun kotini ja kodista ei tarvitse lähteä mihinkään.
Pysyvyys luo turvallisuutta. Turvallisuus antaa myös voimia
ponnistaa elämässä eteenpäin.
Tämä lainmuutos on pieni ja tärkeä askel
kohti asunnottomuuden poistamista.
Arvoisa puhemies! Iltapäivällä minulla
kävi vieraita Tuusulasta Toimintakeskus Kettusesta. Keskusteluissa
nousi esiin se, että kehitysvammaisille ei ole riittävästi
asuntoja ja tulotaso on matala. Tätä heidän
näkemystään tukee se, että kehitysvammaisia
on laitoshoidossa tällä hetkellä noin
2 300 henkilöä, joista vain 100—200:n arvioidaan
tarvitsevan laitoshoidon tasoista hoitoa, ja heidän asumisensa
tulisi järjestää normaalissa asuinympäristössä.
Arvoisa puhemies! Kehitysvammaiset ovat todella yhteiskuntamme
köyhimpiä jäseniä. He elävät
peruseläkkeen sekä mahdollisen hoitotuen ja asumistuen
varassa. On erittäin tärkeää varmistaa
se, että tämä järjestelmä johtaa
todella kohtuulliseen vuokratasoon ja yhteiskunnan varoilla tuetut
asunnot pysyvät erityisryhmien vuokra-asuntotuotannossa
20 vuotta.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että ed. Heinonen
otti tuon maan hinnan esille. Se nousi myös valiokuntakäsittelyssä keskeiseksi.
Yhtä tärkeä ja hyvä asia on
se, että hallituksen esityksessä on korostettu
yhdenvertaisuusperiaatteen edellyttämää vammaisen
henkilön mahdollisuutta asua muun väestön
joukossa. Se on hyvin sanottu. Meillähän on perustuslaki, joka
tähtää tähän, lisäksi
on YK-sopimukset vammaisuuden haittojen poistamiseksi. Näin
ollen on tärkeätä, että tämä ajatus
pysyy ja toteutuu. Jos ajatellaan vaikka Pääkaupunkiseutua,
pitäisi myös katsoa sitä, miten Helsingin
kaupunki pystyy esimerkiksi omalle maalleen rakentamaan vammaisillekin
ihmisille keskusta-alueelle asuntoja. Tämä mielestäni
on tärkeä näkökulma. Ei saa
olla vain niin, että niitä rakennetaan sinne,
missä maan hinta on matalampi.
Toinen asia, minkä ed. Erkki Virtanen nosti hyvin esille,
on nämä normitalkoot, niin kuin niitä nyt
kutsutaan, mutta mitä tahansa normeja ei tietysti ole syytä lähteä vähentämään.
Olemme täällä maininneet esimerkinomaisesti
autopaikkojen määrän, mutta toisaalta
sitten on hyvä muistaa se, että asuntoja käytetään
ehkä elinkaarimallina niin, että niitä sitten
myöhemmin lopulta käytetään
esimerkiksi iäkkäämpien ihmisten asuntoina,
jolloinka tiloja pitää olla esimerkiksi kylpyhuoneessa.
Arja Karhuvaara /kok:
Arvoisa puhemies! Jotta ihmisten ei tarvitsisi muuttaa kotoaan
enää vanhana, niin itse asiassa yksi keino siihen
on hissirakentamisen tehostaminen edelleen ja Museoviraston vaikutus
muun muassa vanhemman rakennuskannan hissittämiseen. Erityisryhmäksi voidaan
toivottavasti jatkossa katsoa myöskin kotoa pois muuttavat
nuoret, kun näitä avustuksia erityisryhmien asuntorakentamiseen
myönnetään. Kuten ed. Heinonen jo sanoi,
nuoret ovat yksi erittäin iso ryhmä, jolla on
oikeus jäädä asumaan kotiseudulleen,
ja Helsingissä tänä päivänä se
ei välttämättä ole mahdollista.
Nuoriin liittyy myöskin ennalta ehkäisevänä kansalaiskasvatus
ja kansalaistaito, miten elää ihmisiksi. Lisäksi
on harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisen
kynnyksen alentaminen silloin, kun perheillä on esimerkiksi
vuokranmaksuvaikeuksia. Lisäksi tähän
vammaisten ja myöskin vanhempien ihmisten asumiseen liittyy
myöskin se, että palvelujen tarpeeseen varaudutaan
jo silloin, kun uusia asuinalueita kaavoitetaan ja uusia asuintaloja
rakennetaan. Tällöin vähennetään
myöskin kuljetuskustannuksia ja säästetään
muun muassa ilmastoa.
Jouko Laxell /kok:
Arvoisa puhemies! Erityisesti vammaisten asunto-olojen parantaminen
on todella suuri asia. Tämä ryhmä on
ollut pitkään jo paitsiossa.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! En lähde tässä arvioimaan
tätä esitystä. Tässä on
käytetty hyviä puheenvuoroja ja todettu, mitä tämä esitys
pitää sisällään.
Mutta ihan yleisenä ajatuksena: kun linnuilla on pesät
ja ketuilla luolat mutta ihmisen pojalla ei ole, mihin päätänsä kallistaa,
niin se vanha ajatus yhä edelleen on näköjään
hyvin ajankohtainen. Suomessa on nimittäin maata aika reippaasti,
ei taida riittää neliökilometrille — paljonko meitä nyt
on — kuin alle 10 henkeä, ja siinä mielessä ihmetyttää,
että silloin kun katsoo sen yhtälön,
niin sehän riippuu poliittisesta tahdosta, miksi se maan
hinta on noussut jollakin alueella niin korkeaksi, ja silloin meiltä puuttuu
semmoinen poliittinen tahto tehdä temppuja sille, miten saada
se maan hinta kestämään edullisena. Jotkut
tekevät rankkaa bisnestä sillä, antavathan
tietysti vähän vaalirahoitusta joillekin siinä sivussa,
mutta se ei saa olla selitys siinä hommassa, vaan silloin
pitäisi katsoa sen yli ja sen lisäksi, mitä tässä on
hyvä esitys olemassa, katsoa kaiken kaikkiaan, miten saada
se tonttimaan hinta sillä tavalla, jotta se ei nosta sen
asunnon hintaa, koska monethan maksavat sitten loppuikänsä sitä eri
tavoin: vuokrassa maksetaan, mutta sitten pitää hankkia
omistusasunto ja maksaa sitä loppuikänsä,
ja sitten kun kuolla kupsahtaa, niin perikunta tietysti saa sen
loppujen lopuksi mahdollisesti velattomana — tai saako.
Mutta tämä ongelma nyt pitäisi ratkaista,
koska asuminen on välttämättömyys
näillä leveysasteilla ja näissä olosuhteissa,
ja sen takia tämä pitäisi ottaa perusjutuksi
meillä, yhdeksi oleelliseksi asiaksi tässä koko
politiikassa.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Täällä on varsin
moni edustaja kiinnittänyt huomiota siihen myönteiseen
trendiin, että siirrytään laitosasumisesta
avohoitopainotteiseen asumiseen, ja sitä vartenhan näitä rakennuksia
nyt sitten rakennetaan.
Sitten on tullut esille se, että tontit ovat kalliita
jnp. Kuntavaaleissa pitää pitää huoli
siitä, että sinne valtuustoon tulee sellaisia
valtuutettuja, jotka pitävät huolen siitä,
että tonttivarauksia tämän laatuista
rakentamista varten on. Eihän se muun asutuksen joukossa
asuminen tarkoita sitä, että siirretään
sen muun asutuksen reunalle, sinne, missä tontit ovat halvempia.
Elikkä tässä ne suuret periaatteelliset
ratkaisut tehdään siinä kaavoituksen
ja tonttijaon yhteydessä.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Joo, niin kuin edellinen edustajakin sanoi,
on hyvä juttu, että laitosmaisesta asumisesta
siirrytään tänne avopuolelle. Muuten
kuiteskin meillä on erityisryhmiä, joita nykytutkimusten
mukaan maailmallakin pitäisi — tämä avoajattelu
oli vähän, voisiko sanoa, liioiteltua mielenterveys-
ja muissa asioissa — myös sitten, en väitä nyt,
että voisi sitten siirtää, vaihtaa paikkaa,
mutta ainakin tulevaisuudessa rakentaa sen suuntaisesti, että kun
tämä nyt ottaa huomioon opiskelijatkin — tämä on
siinä mielessä hyvä laki — ettei
sitten heistä tule myöhempänä toisella
tavalla avohoidettavia, niin suosittelisin kyllä tämän
kaltaista lain laajennusta ja lisäämistä myös
sitten tai, sanoisiko, siten myös tuonne avohoitoon siirrettyjen
mielenterveys- ja vastaavien potilaiden ... Kun niitä nimittäin — tämmöinen
ajatus vielä — ajattelee ja katselee, minkälaisissa
asunnoissa nämä niin sanotussa avohoidossa olevat,
laitoshoidosta pois siirretyt, asuvat, niin ei se kyllä vastaa
välttämättä joka paikassa ollenkaan
sitä käsitystä, mitä avohoidosta
kuvittelisi olevan. Varsinkin kaikki tuki puuttuu niiltä,
joilla pitäisi olla.
Mutta tämä on hyvän suuntainen esitys
joka tapauksessa.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Pertti Virtaselle totean, että hallituksen
esitys pitää sisällään
mielenterveyskuntoutujat ja heille on mahdollisuus aina 50 prosenttiin saakka näihin
asuntohankkeiden menoihin osoittaa tukea valtion puolelta, ja tämä on
verrattavissa pitkäaikaisasunnottomien asuntohankkeiden
tuen määrään.
Ed. Sinnemäki kiinnitti ansaitusti huomiota Pääkaupunkiseudun
kuntien väliseen sopimukseen siitä, että lisätään
vuokra-asuntojen määrää. Valtiovallan
mukanaolo siinä sitten enemmänkin kuin kummina
on tarpeen. Näitä vastaavia sopimuksiahan on aikaisemminkin
ollut. Ne eivät ole oikein onnistuneet. Suurin ja keskeisin kysymys
täällä on kyllä maan hinta.
Se on kaikissa asiantuntijakuulemisissa tullut esille, jotenka tämä on
se avainkohta, mikä täällä Pääkaupunkiseudulla
haittaa, vaikuttaa eniten, ja myöskin se maa-alue, joka
on valmiiksi kaavoitettu mutta jota ei oteta kuitenkaan käyttöön,
on aikamoinen reservi.
Lopuksi ed. Lahtelalle: Noin 16 suomalaista on neliökilometriä kohden,
niin että ei meitä paljon siinä mielessä ole.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Ennen muuta kiitän ed. Tiusasta tästä.
Minä en ainakaan nähnyt itse sitä tässä hallituksen
esityksessä enkä valiokunnan kannanotoissakaan,
mutta jos se siellä jossain liitteessä sitten
on, niin hyvä näin.
Merja Kuusisto /sd:
Arvoisa puhemies! Sen verran vielä tähän
pääkaupungin ja Helsingin seudun asuntotuotanto-ohjelmasopimukseen, että on
erittäin tärkeätä tietysti,
että kunnat kaavoittavat ja on osoittaa paikka vuokra-asunnoille,
omistusasunnoille, mutta se ei pelkästään
riitä, vaan tarvitaan myös muita investointiavustuksia
valtion taholta, jotta todella pystytään sitten vastaanottamaan
nämä uudet asukkaat ja tarjoamaan heille kunnalliset
riittävät palvelut.
Yleiskeskustelu päättyi.