Lauri Oinonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen 41/2008 vp tavoitteena on turvata maan puuhuoltoa veropoliittisella ratkaisulla.

Meillä on vakava uhka tehtaitten sulkemisista, sahojen sulkemisista hyvinkin pian loppuvuoden aikana. Alkuvuodesta on yllättävästi selvitty, vaikka Venäjän puutulleissa on jo tapahtunut tiettyjä muutoksia ja on tiettyjä uhkakuvia nimenomaan vahvasti tuotu esille. Minulle oli yllätys se, että puun tuonti rautatiekuljetuksina kuluvan vuoden alkukuukausien aikana verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan ei ole vähentynyt vaan on ollut jonkun verran jopa lisääntymässä. Sitä en tunne sitten, onko kenties kumipyöräkuljetuksista siirrytty junakuljetuksiin entistä enemmän, mutta alkuvuonna on sekä turvattu maan puuhuolto kotimaisella puulla että, yllätys yllätys, myöskin tuontipuun osuus on ollutkin niin merkittävä kuin nuo VR:n kuljetustonnitilastot osoittavat.

Mutta uhkakuva on loppuvuodelle jo edessä. On viitattu siihen, että puolenkymmentä puuta jalostavaa tehdasta saatetaan joutua sulkemaan, samoin Suomen sahat ovat vakavasti huolissaan. Tilanteesta ovat osaltaan huolissaan myöskin pienemmät sahayrittäjät, ja tämä kaikki vaikuttaa, kuten lukuisia kertoja olen tuonut täällä esille, hyvin kielteisesti maan puuhuoltoon, työllisyyteen. Olen huolissani puuta jalostavan teollisuuden työpaikoista. Tiedän hyvin omakohtaisesti, mitä kotikaupungissani Keuruulla on merkinnyt perinteisen Tiwin tehdasalueen hiljeneminen huhtikuun lopussa. Parhaimmillaan tuolla alueella oli pitkälti kolmattasataa työpaikkaa. "Tiwi, puuta parhaimmillaan" oli iskulause lastulevylle, samoin Mahoganyn vaneri oli ainutlaatuista huippuvaneria maailmassa. Nyt nämä tuotannot ovat hiljentyneet, ja se on menetys.

Minulta nämä työttömäksi jääneet henkilöt kysyvät, mitä he ryhtyvät tekemään, mitä paikallinen kansanedustaja tekee. Tämä on se kysymys, mitä olen joutunut miettimään, että jotain tarvitsee tehdä, jotta työttömyys ei enää kasvaisi. Tämä on menetys, jos työpaikkoja menetetään. Samoin on menetys, jos menetetään vientimarkkinaosuuksia. Keuruun vaneritehdas oli nimenomaan vientimarkkinoille soitinvaneria, lentokonevaneria, huippukalliita vanerilaatuja osaltaan ainoana maailmassa tekevä tuotantolaitos. Joutuu kysymään, mistä vastaisuudessa tehdään tietyt soittimet ja rummut, kun Mahoganyn tehdas Keuruulla sulki muutama viikko sitten tuotantonsa. Tämän vuoksi olen miettinyt keinoja, millä voidaan turvata tilanne siten, että ei ainakaan puupulan vuoksi tarvitsisi sulkea yhtään tehdasta ja voitaisiin säilyttää vientitulot ja vientimarkkinat.

Täällä oli jokin viikko sitten esillä ed. Bjarne Kalliksen aloite, joka avasi uuden näkökulman metsän puunmyyntiverotukseen. Ed. Kallis oli löytänyt taloudellisena asiantuntijana sen näkökohdan, että jos maksetaan veroa pörssinoteeratuista osingoista, niin vähennetään 30 prosenttia pörssinoteerattujen osinkojen verotulosta ja pääomatuloa maksetaan vasta siitä 70 prosentista, joka jää jäljelle. Näin ollen todellinen veroprosentti pörssinoteeratuista osingoista on 19,6. Metsästä myytävästä puusta veroprosentti on pääomaverotulon mukaan 28 prosenttia. Täytyy muistaa, että puu on kasvanut tuloverojärjestelmän pinta-alaveron aikana. Näin ollen kiistatta voidaan sanoa, että puuhun, joka tulee kauppaan, kohdistuu kaksinkertainen verotus. Väitän, että tämä on se kynnys, joka estää puukauppaa enemmän kuin mikään muu. Jos päästäisiin lakialoitteessani esittämääni myytävän puun veron alentamiseen, väitän, että yhtään sahaa, yhtään tehdasta ei tarvitse sulkea.

Esko Ahon työryhmän väliraportin pohjalta maan hallitus on tehnyt oikean suuntaisia mutta, ikävä kyllä, täysin riittämättömiä toimia puuhuollon turvaamiseksi. (Ed. Pulliainen: Eikö edustaja ole vaikuttanut Esko Ahoon?) Näin ollen toivon, että Esko Aho ja tämä työryhmä ottaisi huomioon ne useat lakialoitteet, joita olen asiassa tehnyt. Toivon, että tämä löydettäisiin ennen kuin tulee ilmoitus, että suljetaan se ja se sellutehdas, suljetaan se ja se paperitehdas ja niin monta sataa tai jopa tuhatta jää aina työttömäksi. Tämä on vakavampi uhka.

Minun ehdotukseni on ollut se, että olen jalostanut ed. Bjarne Kalliksen lakialoitetta, ja esitykseni mukaan esitän, että puun myyntiverotuksessa vähennetään myytävästä tulosta 50 prosenttia ja jäljelle jäävästä 50 prosentista maksetaan tämä 28 prosentin myyntivero. Näin ollen yksityisiin metsänomistajiin kohdistuisi edelleen raskaampi puun myyntiverotus kuin julkisoikeudellisiin yhteisöihin, kuntiin ja seurakuntiin, jotka maksavat noin 6 prosenttia myydystä puusta pääomaveroa. Yksityisiin metsänomistajiin kohdistuisi vieläkin raskaampi taakka, mutta minä väitän, että tämä olisi oikeudenmukainen ratkaisu ja tällä torjuttaisiin työpaikkojen menetykset. Kotimaisen puun volyymin lisäys olisi niin merkittävä, että tämän volyymin lisäyksen vuoksi valtio pystyisi saamaan nykyiset verotulot, nykyiset verotulot sekä metsästä, puun myyntiveroista, mutta myös siitä, että kotimainen puu merkittävästi parantaisi työllisyyttä kotimaassa, suorastaan tulisi pula metsäkoneenkuljettajista, metsäkoneyrittäjistä, kuljetusyrittäjistä, ja näin ollen voitaisiin saada sitä kautta muita verotuloja, niin että valtio saisi verotulonsa säilymään, työpaikat säilyisivät, vientimarkkinat säilyisivät.

Arvoisa puhemies! Minä toivon, että Esko Ahon työryhmä, joka jatkaa työtänsä syksyyn — raportti ei tulle vielä kesäkuussa esille, olen saanut tiedon, että se tulee vasta syksyllä — todella paneutuisi näihin esittämiini vaihtoehtoihin, tekisi laskelmat asiantuntijoitten toimesta, olenko oikealla linjalla, ja tämän pohjalta voitaisiin löytää ratkaisut, joilla voitaisiin maan puuhuolto turvata, säilyttää työpaikat. On ongelma esimerkiksi kotikaupungissani se, että on nuoria perheitä, he ovat hankkineet omakotitalot, tehneet asuntovelkaa ja sitten meneekin työpaikka pois ja työpaikka onkin ehkä tarjolla jossakin muualla, on paikkakunnalta muuttokin edessä. Toisaalta elinkeinopoliittisin toimin olemme saaneet metalliteollisuuden sektorille huomattavan osan työpaikkansa menettäneistä työllistettyä. Ongelma on liittynyt lähinnä viiluteollisuuden naistyöpaikkoihin, koska viiluteollisuudessa on ollut paljon naistyöpaikkoja. Heille ei ole löytynyt metalliteollisuudesta vielä työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Toivon, että lakialoitteeni suuntaviivat otettaisiin vakavasti huomioon maan puuhuollon turvaamiseksi.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen otti tietenkin tärkeän asian esille: puuhuollon ja puupulan, mikä nyt vaivaa tämän päivän suomalaista metsäteollisuutta. Muun muassa professori Kärkkäinen Joensuun yliopistosta kertoo, että verotuksessa pitäisi siirtyä kasvun verottamiseen eikä myynnin verottamiseen. Siinä pitäisi palata siihen vanhaan. Hänen mielestään tämä on suurimpia virheitä suomalaisessa metsäpolitiikassa, kun sitä muutettiin. Lastulevy- ja kuitulevyteollisuus on menettänyt raaka-aineensa. Sitä poltetaan voimalaitoksissa. Voimalaitokset pystyvät maksamaan enemmän kuin lastulevyteollisuus, ja siinä on tehty virhe, että voimalaitoksissa vientiteollisuuden raaka-ainetta on ruvettu polttamaan.

Toki sitten myös tämä Venäjän-kauppa olisi pitänyt hoitaa kahdenkeskisin neuvotteluin, ei niin kuin nyt, että sitä mentiin tuonne EU:n selän taakse ja nyt nähdään se tulos. Se olisi ehkä, niin kuin ulkomaankauppaministeri Väyrynen on kertonut, näin pitänyt tehdä. Ja EU:ssa sitten komissaari Verheugen myös syyttää Suomea, että Suomi ja Ruotsi kohtelevat Venäjää kuin siirtomaata, niin että EU:stakaan ei näköjään sitä tukea oikein ole tänne tulossa. Mutta vakava ongelma on, muun muassa UPM:n metsäpäällikkö kertoo, että 3—4 tehdasta suljetaan Suomessa, jos ei puuta rupea tulemaan, niin että voidaan korvata tämä Venäjän-tuonti. Tällaiset varoitukset pitäisi ottaa nyt vakavasti. Se on sitten myöhäistä, kun suljetaan. Näin nähdään Summan ja Kemijärven kohdalla, että paluuta ei ole, kun firman johto tekee päätöksen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen on tässä puuttunut merkittävään asiaan, joka on ajankohtainen, ja hän on aikaisemminkin kunnostautunut tässä puuhuollon turvaamiskysymyksessä.

Minä en ihan ole vakuuttunut, että tällä toimenpiteellä puu lähtisi sinällään vielä liikenteeseen sillä tavalla, jotta yhtään tehdasta ei suljettaisi Suomessa. Minusta pitäisi lähteä siitä, jotta kytketään nämä metsäsuunnitelmat ja siitä johdetaan sillä tavalla, että tulisi tämmöisiä sanktioita tai porkkanoita sitten siitä, kun noudattaa metsänhoitosuunnitelmia. Jos katsotaan, niin vähän vaille vuosi sitten maksettiin huippuhintoja puusta, siitä huolimatta sitä puutahan ei lähtenyt valtavasti liikkeelle, sitä lähti määrätty määrä, ja metsänomistajat tietysti ajattelivat, että kyllä se hinta nousee siitä vielä ylöspäin. Nyt on tultu alas aika reippaasti ja uusien ennusteiden mukaan siihen hintaan tullaan joskus 10—20 vuoden päästä. Näin jotkut ovat ennustaneet. Voi tulla lähempänäkin tietysti, mutta riippuu suuresti, miten markkinat kehittyvät, miten tavarat menevät kaupaksi tuolla maailmalla ja mikä hintataso siellä on olemassa.

Minun viestini lyhkäisesti tässä on se, jotta pitäisi kehittää järjestelmä, ei niitä Esko Ahon temppuja, joissa käytetään suoraa veropolitiikkaa, vaan sillä tavalla, millä tavalla metsänhoito kytketään siihen, jotta metsät saadaan siis kasvamaan ja tehdään ajallaan harvennukset, istutukset, uudistukset, ja siitä palkitaan sitten. Mutta sitten jos niitä ei tehdä, niin sitten tulee vähän niin kuin keppiä. Silloin me saamme järjestelmän, joka takaisi parhaiten tämän puun saannin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä Suomen maanteitä voi nyt ajella aukkoja katsellen. Kyllä siellä on puuta kaatunut.

Sitten tämä ongelma, mistä riittää Suomen paperitehtaille puuraaka-ainetta: kyllä tuo paperiteollisuus on senkin laskenut, 50 dollaria tonni maksaa, kun tuodaan sellua Brasiliasta Veracelistä tänne Suomen rannikolle. Minä luulen aika tavalla, että nämä saattavat olla näitä tulevaisuuden näkökulmia. Kyllä tuohon puuhakkuuseen liittyy paljon asioita, jotka tässä nykytilanteessa ja ehkä sitten Venäjän-tuonnin loputtua uhkaavat, ja yksi on Suomen metsien suojelu. Siinä ei paljon suojelu näytä painavan, vaikka Suomessa ja Etelä-Suomessa, nimenomaan eteläisessä Suomessa, on aivan jälkeen jäänyt suojelutaso: 1,8 prosenttia, ei missään tapauksessa 2:ta prosenttia ole eteläisen Suomen metsistä suojeltu.

Uskon, että ed. Lauri Oinonen on hyvällä tahdolla liikkeellä, hyvin aikomuksin, niin kuin sanotaan "bona fide", ja tämä on hänen esityksensä ajatuksellinen sisältö. Mutta kun viittasitte siihen, että se puu on kasvanut jo silloin, kun on ollut tämä pinta-alaverotus, niin onkohan siellä, ed. Oinonen, sellaisia puita joukossa, jotka ovat kasvaneet ihan verottomana siihen aikaan, kun ei vielä ollut tällaista metsäverotusta? Voitteko vastata tähän kysymykseen?

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Lauri Oinonen edelleen kantaa huolta asiasta, josta kannattaa huolta kantaakin. Mutta kun näitä verohelpotuslakeja samalla perusteella ja syyllä tulee viikoittain, niin nyt pitää kyllä vero-oikeuden professorin puoleen kääntyä, että hän tekee selvityksen, millä tavalla tapahtuu tämä ketjutus. Kun veroa leikataan, niin leikataanko jälleen jäljelle jääneestä pois vai aloitetaanko se uusi leikkaus ja missä vaiheessa yhteiskunta rupeaa maksamaan sitten takaisin päin? Kun on kaikki leikattu ja sitten kuitenkin leikataan lisää, niin millä tavalla se negatiivinen tulo tulee sitten hyvitetyksi? En ole pysynyt enää aikoihin ed. Lauri Oinosen veroruletissa mukana, mutta eipä minun tarvitse onneksi pysyäkään.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitän kollegoita, että aloitteesta on haluttu käydä keskustelua, ja yhdessä tiedämme asian vakavuuden. Jos Suomessa suljetaan työpaikkoja tarjoavia tehtaita ja sahoja, sillä on kielteinen vaikutus, mutta sillä on heijastevaikutuksia myös monille muille aloille.

Keski-Suomi on myöskin voimakas paperiteollisuuden koneiden valmistusmaakunta. Suomessa tehdään huippuosaamisella, väitän, kansainvälisesti parhaimpia paperinjalostusteollisuuden koneita. Suomessa tehdään, väitän, maailman parhaimpia metsäalan korjuukoneita. Elikkä tämä kaikki on myös osaltaan heikentymässä, jos Suomesta poistuu tehtaita, jos Suomesta poistuu metsäklusterin työpaikkoja.

Ed. Matti Kangas viittasi täällä kysymykseen, jonka professori Kärkkäinen oli tuonut mielestäni aivan oikein esille. Eräs perusvirhehän oli se, että Suomessa — tämä on oma näkemykseni — siirryttiin 1990-luvulla metsänhoitoon kannustavasta pinta-alaverotuksesta tähän nykyiseen pääomaveron myyntiverotukseen. Jos tätä ratkaisua ei olisi tehty, niin ei välttämättä niitä ongelmia, joita nyt on, olisi olemassakaan.

Aiemmin olen esittänyt, että tätä pinta-alaverotuskäytäntöä olisi voitu jatkaa vielä verovuoden 2005 jälkeen, mutta valitettavasti näillä aloitteilla en ole saanut tulosta aikaiseksi, ja olen huomannut, että muun muassa eräät Esko Ahon työryhmän jäsenet suhtautuvat kielteisesti ajatukseen palauttaa entinen pinta-alaverotus, joka perustui laskennalliseen verokuutiometriin ja maan metsäpohjan veroluokitukseen. Tuo käytäntöhän oli pitkään hyväksi koettu.

Jos ed. Tiusasen kysymykseen vastaan, niin ehkä niin kauan kuin Suomessa metsät ovat olleet teollisesti jalostettuja, on ollut tuo järjestelmä käytössä, mitä nyt on hakkuuseen tulevia iäkkäämpiäkin puita. En tarkoita aarnimetsiä. Minä toivon, että jos on aarnimetsää, niin siellä kunnioitetaan niitä puuyksilöitä eikä niitä hävitetä. Mutta mikä on selvästi semmoinen, että tulee hakkuuseen, niin minulla on käsitys, että tämä aiemmin ollut pinta-alaveropohjainen järjestelmä olisi ollut voimassa vuosikymmeniä. On se ainakin useita vuosikymmeniä ollut, mutta onko se ollut sataa vuotta, en pysty tähän kysymykseen vastaamaan. Toivon, että joku tarkistaa.

Ed. Pulliaisen näkemyksen mukaan minä todella toivon, että vero-oikeuden professorit esimerkiksi laskisivat näitä laskelmiani. Olen esittänyt Esko Aholle, että hänen työryhmänsä voisi tarkistaa, voidaanko näillä laskelmilla edesauttaa maan puuhuollossa pahinta tulppaa, jonka väitän olevan tuossa kauppatilanteessa. Kyllä sitten, kun puu lähtee kaupan, se huonommaltakin tieltä saadaan vielä kuljetettua, jos on todella tarvis. Kysymys on hyvin tärkeä, ja tämä liittyy myöskin kansainvälisiin merikuljetuksiin. Tällä on merkitystä ihan kaikkeen meidän kansantalouteemme, joten toivon, että tässä asiassa riittävän ajoissa pystytään tekemään ne ratkaisut, joilla maan puuhuolto turvataan, että puupulan takia ei tarvitsisi lopettaa yhtään sahaa tai tehdasta. Se on eri juttu, jos muista syistä lopetetaan.

Pidän hyvin ongelmallisena sitä, että Suomeen ryhdyttäisiin tuomaan sellua kovin suuressa määrin kaukaa. Se voi tulla sieltä sademetsistä. Tuhotaan sademetsien luontoa, ja sitten tulee saasteita niinkin edullisesta kuljetusmuodosta kuin laivakuljetuksista, joten pitäisin kyllä hyvänä, että meillä kotimainen puu jalostettaisiin maassa ja pidettäisiin metsät mahdollisimman hyvin tuottavassa kunnossa. Ymmärrän luonnonsuojelun ja nämä näkökohdat. Ne ovat tärkeitä ilman muuta, mutta haluan turvata metsäklusterin työpaikat ja ne tulot, joita Suomi kansantaloudelle tästä saa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kaikki kunnia ed. Lauri Oinosen vilpittömyydelle. Mutta laskin tästä päiväjärjestyksestä, että kaikista niistä veronalennuksista, jotka tänä iltana halutaan tehdä, tulee jo pelkästään tälle illalle 6 tai 7 veronalennusta, ja kun tämä kerrotaan noin 150:llä, jonka määrän iltoja täällä istumme, niin alennamme ainakin tuhatta veroa. Olemme jo aika lähellä tätä perinteistä tilannevaatimusta, että verot valtion maksettavaksi.