Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kansalaisaloitteessa rattijuoppoudesta langetettavien tuomioiden kiristämiseksi ehdotetaan muun muassa sitä, että ensimmäisestä kiinni jäämisestä seuraisi aina ajokielto ja hoitoonohjaus. Lisäksi esitetään, että seuraavien kiinni jäämisten seurauksena olisi tilanteen mukainen pakkohoito ja rangaistuksena ehdoton vankeus. Niin ikään esitetään, että rattijuoppojen aiheuttamat kuolemantapaukset pitää tulkita tapoiksi ja loukkaantumiset tapon yrityksiksi. Myös rattijuoppouden promillerajaa esitetään laskettavaksi. Rattijuopon ilmoittamatta jättämistä esitetään rangaistavaksi.

Minusta vaatimus ajokiellon määräämisestä heti ensimmäisestä rattijuopumuksesta on täysin perusteltu ja oikein. Hoitoonohjaus viestisi, että yhteiskunta haluaa myös auttaa rattijuoppoa. Vaatimus ehdottomasta vankeudesta uusien rattijuopumusten perusteella on looginen varsinkin ennalta ehkäisevästä näkökulmasta. Jos hoitoonohjaus ja aiempi ajokielto eivät ole tehonneet, ei voida välttämättä ajatella, että ehdollinen vankeusrangaistus olisi enää riittävä pelote rikosta harkitsevalle ja riittävä signaali ylipäätään yhteiskunnaltamme. Liikenneturvallisuudessa on kyse merkittävästä yleisestä edusta ja painavista yhteiskunnallisista perusteista. Etenkin törkeän rattijuopumuksen ollessa kyseessä en näe kansalaisaloitteen ehdotuksessa mitään ongelmaa.

Arvoisa herra puhemies! Aloitteen vaatimus, että rattijuoppojen aiheuttamat kuolemantapaukset tulisi tulkita tapoiksi ja loukkaantumiset tapon yrityksiksi, on ymmärrettävä, johtuen muun muassa siitä, että rattijuoppouden seurauksena tapahtuneista kuolemantuottamuksista kärsityt vankeusrangaistukset ovat jääneet monissa ta-pauksissa erittäin lyhyiksi eivätkä vastaa kansan oikeustajua.

Uskon ja toivon, että vaatimukselle on löydettävissä myös oikeusoppineilta tukea, kun kansalaisaloite lähtee lausuntokierrokselle valiokuntiin. Muuten koko rikoslakiamme on mahdollisesti alettava pohtia kauttaaltaan uudelleen, mikäli emme voi aloitteen vaatimalla tavalla kiristää lakia tämän yhden rikostyypin osalta ilman, että kiristäisimme muita lakeja. Mehän emme voi suoraan tuomioita täältä eduskunnasta jakaa, mutta emme voi vain levitellä käsiämme täällä. Lainsäädäntötyö on meidän ainut mahdollisuutemme. (Puhemies: Ja nyt on 3 minuuttia täynnä, kiitoksia!) Nyt on saatava muutos aikaan.

Johanna  Karimäki  /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiitän aktiivisia kansalaisia tärkeän kysymyksen nostamisesta eduskuntakäsittelyyn. Kansalaisaloitteessa esitetään rattijuoppouden rangaistusten tiukentamista. Aloitteen mukaan jopa kuolemantapauksia aiheuttaneiden rattijuoppojen rangaistukset jäävät usein pienemmiksi kuin esimerkiksi talousrikollisten. Tämä ei mahdu oikeustajuun, sillä varsinkin toistuvat rattijuopumusrikokset osoittavat vakavaa piittaamattomuutta ihmisen hengestä. Rangaistusten pituutta on syytä tarkastella erityisesti rikosten ennalta ehkäisemisen näkökulmasta.

Liikenteessä on hyvä olla nollatoleranssi alkoholille, joten aloitteessa esitetty rattijuoppouden promillerajan laskeminen on kannatettavaa. Myös varhaisen puuttumisen ajatus on hyvä. Ensimmäisen kiinni jäämisen jälkeen ajokielto ja hoitoonohjaus ovat kannatettavia. Toivon aloitteelle perusteellista käsittelyä eduskunnassa sekä laajaa, avointa asiantuntijakuulemista.

Alkoholin ongelmakäyttöä on ehkäistävä muillakin poliittisilla päätöksillä, kuten kieltämällä alkoholin mielikuvamainonta sekä nostamalla alkoholin verotusta. Päihdetyölle on turvattava riittävä rahoitus kunnissa, sillä monesti on kysymys myös lapsen asemaa parantavasta ennalta ehkäisevästä työstä.

Rattijuopumuksen vastainen työ on yksi keskeinen toimi alkoholihaittojen vähentämisessä. Alkoholin ongelmakäyttö aiheuttaa alkoholistille ja hänen läheisilleen pahoinvointia sekä ter-veys- ja mielenterveysongelmia. Kustannukset sosiaali- ja terveyssektorilla ovat suuret kuten myös työkyvyttömyydestä aiheutuvat kulut, puhumattakaan siitä tuskasta, mitä rattijuopon uhrit ja omaiset joutuvat kokemaan.

Markku Mäntymaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia tervetulotoivotuksesta!

Rattijuopon aiheuttamat kuolemantuottamukset ovat niitä synkimpiä kertomuksia, joita on olemassa. Yksikin sivullisen kuoleman tai loukkaantumisen aiheuttanut rattijuoppo on liikaa. Olen ollut rattijuopumustapausten kanssa tekemisissä poliisin roolissa ja onnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtajana sadoissa tapauksissa. Tutkijalautakunnassa toimiessani jouduin haastattelemaan rattijuoppojen uhrien omaisia, ja joskus itkimme yhdessä, kun käsittelimme tapahtunutta.

Rikoslain pitäisi ilmentää yleistä oikeustajuntaa, enkä ihmettele, että lakiin halutaan tiukennuksia tämän kansalaisaloitteen muodossa. Monesti herää kysymys, miksi rattijuopumustapauksissa annetaan usein alin mahdollinen tuomio. Tuntuu oikeustajun vastaiselta, että sivullisen kuolemaan johtaneessa tapauksessa halutaan katsoa vielä lieventäviä asianhaaroja, kuten esimerkiksi ajomatkan lyhyyttä, rattijuopon tuomiota alentavasti. Olemassa olevassa lainsäädännössä olisi pelivaraa antaa kovempia tuomioita.

Arvoisa puhemies! Olen sitä mieltä, että poliisilla täytyisi olla mahdollisuus määrätä sakko ja määräaikainen ajokielto rattijuopumukseen syyllistyneelle heti paikan päällä. Tämä käytäntö vähentäisi tuomioistuinten työkuormaa rattijuopumusten käsittelyssä. Ajokieltojen kesto voisi aivan hyvin olla pidempi. Suomessahan ne ovat melko lyhyitä. Joissakin Euroopan maissa määrätään vuosi ja uusimistapauksissa jopa viisi vuotta ajokieltoa. Valistuksenkaan merkitystä ei pidä unohtaa. Kouluissa ja autokouluissa olisi hyvä korostaa vastuuta vielä nykyistä enemmän.

Arvoisa puhemies! Suurin ongelma rattijuopoissa ovat sellaiset hällä väliä -tyypit, jotka ovat usein päihteiden sekakäyttäjiä ja joilla on useita rattijuopumuksia taustalla. He eivät ajokielloista ja sakoista välitä. Nämä rattijuopot saisi parhaiten kuriin määräämällä heidät päihteiden väärinkäyttäjinä hoitoon.

Aloitteessa vaaditaan, että rattijuoppojen ai-heuttamat kuolemantapaukset pitää tulkita tapoiksi tai loukkaantumiset tapon yritykseksi. Tappo edellyttää kuitenkin tahallisuutta ja ei tässä tapauksessa sovellu rattijuopoille annettuihin tuomioihin. Yksi harkinnan arvoinen asia olisi, että määrättäisiin rattijuopon käyttämä auto valtiolle. Jos hän ei ole auton omistaja, niin siinä tapauksessa auton arvo tuomittaisiin valtiolle.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää aloitteen tekijöitä aktiivisuudesta hyvin vaikeassa asiassa. Mikään ei voi korvata rattijuopumusonnettomuuksissa aiheutuneita menetyksiä ja inhimillistä kärsimystä.

Suomen lainsäädäntö vastaa jo nykyään varsin pitkälti kansalaisaloitetta. Poliisi voi välittömästi takavarikoida rattijuopon auton, ja tuomio-istuin voi määrätä auton menetettäväksi. Jos auton omistaa joku muu, rattijuoppo voidaan tuomita menettämään auton rahamääräinen arvo. Rattijuopot määrätään jo nykyään ajokieltoon. Hoitoonohjaus on puolestaan kytketty ajokortin terveysvaatimuksiin. Alkoholin jatkuva väärinkäyttö on este ajokortin säilyttämiselle. Lääkärin on nykyään pakko ilmoittaa päihderiippuvuudesta poliisille.

Rattijuopumusonnettomuuksien vähentämisen kannalta on ensisijaista keskittyä toteuttamaan valtioneuvoston periaatepäätöstä tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta. Rattijuopumuksia voidaan ehkäistä ennen kaikkea edistämällä alkolukon käyttöä ja panostamalla liikenteen valvontaan. Myös päihdepolitiikka ja erityisesti päihdeongelmien hoito ja ehkäisy samoin kuin alkoholin kokonaiskulutus ovat yhteydessä rattijuopumukseen. Erityisen tärkeää on nuorten hoitoonohjaus.

Mahdollisuudet vaikuttaa rattijuopumuksiin rangaistuksia koventamalla ovat valitettavasti hyvin rajalliset. Rattijuopumusten osalta ei ole olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että rangaistusten kiristäminen vaikuttaisi rattijuopumusten määrään. Esimerkiksi törkeän rattijuopumuksen promillerajan laskeminen vuonna 1994, mikä merkitsi huomattavaa rangaistusten ankaroitumista, ei vähentänyt rattijuoppoja liikennevirrassa. Rangaistuksia tehokkaammin rattijuopumuksiin voidaan vaikuttaa muilla toimenpiteillä.

On kuitenkin syytä huomata, että rattijuopumuksesta tuomitaan jo nykyään ehdotonta vankeutta. Vankiloissa istuu päivittäin noin 250—400 rattijuopumusrikoksesta tuomittua. Kuolemantapauksissa rikoslaki mahdollistaa huomattavan ankarat rangaistukset. Esimerkiksi törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomittava enimmäisrangaistus on 9 vuotta vankeutta. Sivullisten kuolemista tuomitaan useiden vuosien vankeusrangaistuksia myös käytännössä. Tapaukset ovat kuitenkin harvinaisia, koska yleensä rattijuoppo kuolee onnettomuudessa itse.

Suomen nykyinen promilleraja 0,5 on liikenneonnettomuusriskin kannalta perusteltu. Lähes kaikissa kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alkoholipitoisuus ylittää törkeän rattijuopumuksen rajan eli 1,2 promillen rajan. Rikollisuuskehitykseenkään perustuvaa syytä muuttaa rangaistuksia tai promillerajoja ei ole. Rattijuopumusonnettomuudet ovat vähentyneet, ja alkoholia nauttineiden osuus liikennevirrassa on laskenut — ja tämä on tietenkin hyvä asia.

On kuitenkin tärkeätä pyrkiä etsimään keinoja, joilla rattijuopumukseen voidaan puuttua tehokkaasti ja tehokkaammin kuin tänään. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan säännöstä, jonka mukaan poliisi voisi välittömästi keskeyttää ajon myös silloin, jos alkoholipitoisuus jää alle promillerajan. On tehokkaampaa ottaa kuljettajalta avaimet pois kuin antaa hänelle sakkolappu.

Puhemies! Jos sallitte, kun minun on mentävä lentokentälle...

...niin totean vielä tässä, että jos rikoksentekijä pitää teon seurausta eli toisen kuolemaa varsin todennäköisenä, hänet voidaan jo nykyisin tuomita taposta. Tällöin enimmäisrangaistus on 12 vuotta, koska tahallisesta rikoksesta on voitava rangaista ankarammin kuin tuottamuksellisesta teosta. Mutta rattijuoppo ei kuitenkaan yleensä tarkoita tappaa muita tiellä liikkujia, ja siksi hänellä ei yleensä ole tapon edellyttämää tahallisuutta. Olisi sattumanvaraista rangaista kaikista kuolemaan johtaneista tapahtumista yhtä ankarasti. Liikenteessä vähäinen ajovirhe voi johtaa kohtalokkaaseen seuraukseen. Tämän vuoksi rikoslaissa säädetään kuolemantuottamusrikoksista.

Ärade talman! Alldeles kort på svenska. För att minska antalet olyckor som orsakas av rattfylleri måste vi först och främst koncentrera oss på att genomföra statsrådets principbeslut om förbättrande av vägtrafiksäkerheten. Det bästa sättet att förebygga rattfylleri är att främja användningen av alkolås och att satsa på trafikövervakningen. Sedan är det oerhört viktigt att få dem som lider av alkoholproblem att söka sig till vård. Där måste vi bli bättre, och det gäller framför allt de unga.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme kansalaisaloitetta rattijuoppouden rangaistusten tiukentamisesta. Aloitteen on allekirjoittanut yli 62 000 henkilöä. Sen saama kannatus osoittaa, että kansalaiset pitävät liikenneturvallisuutta tärkeänä asiana ja kokevat toisaalta rattijuoppojen aiheuttavan kohtuuttoman suurta turvattomuuden tunnetta liikenteessä.

Rattijuoppojen aiheuttamissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa kuoli 2006—2010 yhteensä 356 ihmistä. Määrät osoittavat, että kysymyksessä ei ole marginaali-ilmiö. Jos sama määrä ihmisiä kuolisi esimerkiksi lääkeväärennösten tai kouluammuskelujen seurauksena, olisivat seu-raukset ja lakimuutokset varmasti todella järeitä.

Liikenneturvallisuuteen on viime vuosina ja vuosikymmeninä kiinnitetty aiheellisesti lisääntyvää huomiota. Ajoneuvojen parantuneet turvaominaisuudet, liikennesuunnittelu ja valistus eivät kuitenkaan estä toisista piittaamattomien rattijuoppojen aiheuttamia onnettomuuksia. Inhimillinen kärsimys ja katkeruus ovat oikeutettuja tunteita tietoisen riskin ottaneiden kuljettajien aiheuttamien onnettomuuksien jälkeen. Meillä jokaisella on mahdollisuus käyttää omaa harkintakykyämme: voimme juoda tai jättää juomatta, voimme juoda ja käyttää taksia tai voimme juoda ja ajaa itse. Valinta on tietoinen. Rattijuoppo on teollaan todistanut oman harkintakykynsä puutteellisuuden.

Kaiken inhimillisen ja vältettävissä olevan turhan kärsimyksen lisäksi rattijuopumus aiheuttaa yhteiskunnalle merkittävät kustannukset. Rattijuopumusonnettomuudessa kuollut henkilö maksaa yhteiskunnalle 1,9 miljoonaa euroa ja loukkaantunut keskimäärin 240 000 euroa. Huolestuttavaa on lisäksi, että naisten osuus rattijuopoista ja rattijuopumuksen uusijoista jatkaa kasvuaan.

Kiitän aloitteen tekijöitä tekemästänne merkittävästä työstä: olette oikealla asialla. Aloite on otettava valiokuntakäsittelyssä äärimmäisen vakavasti. On tehtävä analyysi nykytilasta, tutkittava parhaita ulkomaisia käytänteitä ja tehtävä tarpeelliset korjaukset omaan lainsäädäntöömme. Asenneilmapiiri muuttuu, jos korjaavat toimet ovat aiheen vakavuuden huomioon ottaen riittävän tiukkoja.

Pia Kauma /kok:

Arvoisa puhemies! Rattijuopumustuomiot ovat mielestäni Suomessa liian lepsuja. Nykyisellään rattijuopumukseen syyllistynyt kuljettaja voidaan tuomita sakkoon tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankilaan. Törkeissä tapauksissa rangaistus on vähintään 60 päiväsakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Tämän lisäksi mahdolliset vamman- tai kuolemantuottamukset voivat lisätä rangaistuksen kokonaismäärää.

Suomen rattijuopumustuomioita voi pitää lievinä myös kansainväliseen tasoon verrattuna. Esimerkiksi Ranskassa, jos 0,8 promillea ylittyy, tuomiona on kaksi vuotta vankeutta ja toistuvissa tapauksissa tai verikokeesta kieltäytymisen seurauksena neljä vuotta. Jos uhrille aiheutuu alle kolme kuukautta kestävä haitta, saa rattijuoppo huomattavan sakon ja ajoneuvon takavarikoinnin lisäksi kymmenen vuoden ajokiellon sekä kolmen vuoden vankeustuomion. Jos uhrin haitta kestää yli kolme kuukautta, on vankilatuomio viisi vuotta. Omaan oikeustajuuni tämä ranskalainen malli kuulostaa huomattavasti oikeudenmukaisemmalta kuin suomalainen.

Tämän kansalaisaloitteen taustalla oleva rattijuopumusonnettomuus Lapinlahdella on hyvä esimerkki lain nykytilasta. Hovioikeuden alennettua alkuperäistä tuomiota viidellä kuukaudella sai tekijä ainoastaan kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdottoman vankeustuomion. Tätä on vaikea pitää missään mielessä riittävänä rangaistuksena. On silti tärkeää huomata, kuten oikeusministeri Henrikssonkin on todennut, että oikeuskäytäntö ja rangaistushaarukka mahdollistaisivat tätäkin kovemmat tuomiot. Jostain syystä tuomioistuimet eivät kuitenkaan koe tarpeelliseksi langettaa rattijuopumuksesta nykytasoa kovempia rangaistuksia. Tässä yhteydessä tulisikin harkita, olisiko rangaistuksen minimitasoa syytä todellakin selkeästi nostaa, jotta tuomioille voitaisiin taata riittävä ankaruus.

Arvoisa puhemies! Rattijuopumuksesta tuomituista huomattava osa on ensikertalaisia, mikä on myös osaltaan pienentänyt tuomioita. En kuitenkaan itse näe, miten ensikertalaisuus tekisi rattijuopumuksesta yhtään sen hyväksyttävämpää. Myös tämän vuoksi olisi voitava varmistua siitä, että varsinkin uhreille vakavaa haittaa ai-heuttaneissa tapauksissa tekijöitä ei päästettäisi koskaan liian kevyellä tuomiolla.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi haluan ottaa vertailuun esimerkin omaisuusrikoksesta. Nykyisellään esimerkiksi törkeästä varkaudesta rangaistaan vähintään neljän kuukauden ja enintään neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Varkaus voidaan määritellä törkeäksi, jos kohteena on erittäin arvokas omaisuus tai jos rikollinen esimerkiksi murtautuu asuntoon asetta käyttäen. Toisin sanoen omaisuusrikokseen kohdistuvan törkeän rangaistuksen enimmäistuomio on kaksinkertainen törkeään rattijuopumustuomioon verrattuna, jolla kuitenkin on usein hyvin vakavat inhimilliset seuraukset. Tätä tilannetta ei voi mitenkään pitää oikeudenmukaisena.

Kansalaisaloite rattijuopumustuomioiden tiukentamiseksi on mielestäni hyvin perusteltu ja tarpeellinen.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Rattijuopon aiheuttama onnettomuus on suuri tragedia uhrille ja myös itse rattijuopolle. Rattijuopumus on erittäin vakava teko, josta tulisi rangaista nykyistä kovemmin. Päihtyneenä auton rattiin päätynyt henkilö aiheuttaa merkittävää vaaraa itselleen ja ennen kaikkea sivullisille.

Kovemmat rangaistukset eivät poista kyseistä ongelmaa, mutta on todella tärkeä asia, jos yksikin rattijuopon aiheuttama onnettomuus jää tapahtumatta sen takia, että kovempi rangaistus saa auton rattiin päihtyneenä aikovan harkitsemaan ja muuttamaan mielensä. Rangaistukset osoittavat myös sen, kuinka vakavasti meidän yhteiskunnassamme suhtaudutaan rattijuopumuksiin. Rattijuoppous on itsekäs ja edesvastuuton teko, joka kertoo paljon rattijuopon asenteesta toisia ihmisiä ja lakia kohtaan. Nykyiset rangaistukset ovat liian lieviä. Mielestäni rattijuoppouden vakavuudesta ei rikoksena ole kahta sanaa. Koventamalla rangaistuksia välittyisi lainsäätäjiltä selkeä viesti erittäin kielteisestä suhtautumisesta tähän asiaan.

Kansalaisaloite osoittaa, että rattijuopoista on saatu tarpeeksi ja kansa puoltaa rangaistusten tiukentamista. Mahdollisten seurausten vakavuudesta johtuen rangaistusten koventaminen on helppo perustella. Mikä puoltaa sitä, ettei rangaistuksia korotettaisi? Monien mielestä kansalaisaloitteen sisältämät ehdotukset ovat turhan tiukkoja. Rattijuopumus on kuitenkin henkilökohtainen valinta, ja sen mahdolliset seuraamukset ovat yleisesti hyvin tiedossa. Vastuuta ei voi myöskään laittaa humalatilan piikkiin, onhan kännissä suoritettu tappokin tappo.

Varhainen puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen välittömästi heti kiinni jäämisen jälkeen on todella tärkeää.

Ensimmäinen kohta kansalaisaloitteessa on ajoneuvon menetys valtiolle riippumatta siitä, kenen ajoneuvo on. Se on ainoa kohta, jossa epäröin: entä jos ajoneuvo on otettu luvatta?

Stefan Wallin /r:

Värderade talman! Vi diskuterar i dag en mycket allvarlig sak. Det finns orsak att uttrycka respekt för de motiv som drivit initiativtagarna till det här medborgarinitiativet. Vi vet att många tragiska händelser, mänskligt lidande och död finns i bakgrunden.

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloite koskee hyvin vakavaa asiaa, ja taustalla on monta hyvin traagista tapahtumaa. On syytä todeta, kuten oikeusministeri itse asiassa omassa puheenvuorossaan totesi, että rattijuopumusta koskeva lainsäädäntö vastaa itse asiassa jo nykyään varsin pitkälti kansalaisaloitetta. Poliisi voi takavarikoida rattijuopon auton. Auto voidaan myös määrätä menetettäväksi ja rattijuopot voidaan määrätä ajokieltoon. Rattijuopumuksista tuomitaan myös ehdottomia vankeusrangaistuksia. Vankiloissa istuu yleensä noin 250—400 rattijuopumusrikoksesta tuomittua henkilöä.

Kuolemantapauksissa rikoslaki mahdollistaa huomattavan ankarien rangaistusten tuomitsemisen jo nyt. Esimerkiksi törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta tuomittava enimmäisrangaistus on tällä hetkellä 9 vuotta vankeutta. Sivullisten kuolemista tuomitaan useiden vuosien vankeusrangaistuksia myös käytännössä.

Arvoisa puhemies! Suomen nykyistä promillerajaa on liikenneonnettomuusriskin kannalta pidetty perusteltuna. Rattijuopumusonnettomuudet ovat vähentyneet, ja alkoholia nauttineiden osuus liikennevirroissa on myöskin laskenut. Rattijuopumusonnettomuuksien vähenemisen kannalta olisi ensisijaista keskittyä toteuttamaan valtioneuvoston ja ministerinkin mainitsemaa periaatepäätöstä tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta, joka tehtiin joulukuussa 2012. Päätöksessä mainittiin lukuisia toimia, kuten esimerkiksi alkolukon käytön laajentaminen, alle 25-vuotiaiden päihdetilanteen kartoittaminen ja liikennevalvonnan kehittäminen.

Talman! Olyckor till följd av rattfylleri kan förebyggas framför allt genom att i högre grad ta i bruk alkolås och genom att satsa på trafikövervakning. Också rusmedelspolitiken och särskilt rusvården har ett klart samband till rattfylleri. En självklarhet i sammanhanget som ändå förtjänar att upprepas är betydelsen av förebyggande arbete och upplysning i våra skolor. Barnen och de unga är framtidens bilister, och då är det centralt att deras attityder till alkohol och trafik, och hur dåligt dessa två passar ihop, formas så tidigt som möjligt.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minä ymmärrän oikein hyvin ne henkilökohtaiset tragediat, jotka ovat tämänkin kansalaisaloitteen takana. On surullista, ettei yhteiskunta pysty suojelemaan jäseniään tällaisilta murhenäytelmiltä, jotka eivät voisi turhempia olla. Tuskin kukaan, joka on niin vanha, että osaa ajaa autoa ja pystyy juomaan viinaa, olisi tietämätön päih-teiden ja liikenteen yhteensopimattomuudesta, mutta silti vain näitä rattijuoppoja riittää liiaksi asti.

Kansalaisaloitteessa halutaan rattijuopumustuomioiden koventamista, mutta tunnepohjaisesti ei näitä lakeja pitäisi säätää. Meillä on surullisena esimerkkinä ampuma-aselainsäädäntö, joka on tehty tunteet edellä ja josta on tulossa lainkuvatus, joka kurittaa lainkuuliaisia ampumaurheilun ja metsästyksen harrastajia mutta jolla ei ole mitään vaikutusta luvattomien ampuma-aseiden saatavuuteen tai hallussapitoon.

Mielestäni rattijuopumuksesta annettavat tuomiot ovat pääsääntöisesti kohdallaan, mutta niissä tapauksissa, joissa rattijuoppo on aiheuttanut sivulliselle vakavan, pysyvän ruumiinvamman tai kuoleman, tulisi rangaistuksia ehdottomasti mitata rangaistusasteikon yläpäästä.

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa vaaditaan useita sellaisia asioita, jotka jo nykylainsäädännössä ovat mahdollisia, kuten esimerkiksi ajoneuvon takavarikointi rikoksentekovälineenä. Olen samaa mieltä siitä, että rikoksentekovälineen menettämistä tulisi käyttää nykyistä useammin ja erityisesti toistuvasti ratista kärynneiden tapauksessa. Aloitteessa kuitenkin niputetaan kaikki rattijuopumustapaukset, vaikka ne ovat hyvinkin erilaisia ja niiden vaikutukset liikenneturvallisuuteen vaihtelevat. Itsensä muuten ajokuntoiseksi tunteva, joka aamulla puhaltaa juuri ja juuri rattijuopumusrajan ylittävät lukemat, on ehkä sittenkin toisenlainen riski liikenteessä kuin se, joka kahden promillen humalassa valomerkin jälkeen kapakasta kotiin autollansa lähtee ajelemaan. Kummassa tapauksessa ajoneuvon takavarikointi olisi oikeudenmukaisempaa?

Suomessa kuolee vuosittain suoraan alkoholin vaikutuksiin noin 1 600 ihmistä ja saman verran välillisesti eli rikosten uhreina ja tapaturmissa. Työpäiviä menetetään päihtymyksen ja krapulan takia runsaasti. Lääkäreiden ilmoitusvelvollisuus ei toteudu alkoholistien kanssa, ja tässä jos missä olisi moninkertainen vaikutusmahdollisuus, kun alkoholin aiheuttamia toistuvia tapaturmia tai elinkomplikaatioita todetaan.

Arvoisa puhemies! Alkoholin promillerajan alentaminen aiheuttaa rangaistuksia niille, jotka ovat liikenteessä pienempi riski, mutta ei vaikuta todelliseen ongelmaan. Kiinni jäämisen riskiä pitäisi pystyä lisäämään, mutta nykyisellään poliisin mahdollisuudet tehokkaaseen rattijuopumusvalvontaan ovat historiallisen huonot.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käymme lähetekeskustelua kansalaisaloitteesta, joka koskee rattijuoppouden rangaistusten tiukentamista ja puuttumista tiukemmin niihin seuraamuksiin, joita rattijuopumuksesta tulisi aiheutua.

Tämä aloitteen sisältö on varsin laaja ja sisältää, niin kuin täällä puheenvuoroissa on jo kuultu, tosi monia yleisten rikosoikeuden periaatteiden suhteen ongelmallisia esityksiä. Esimerkiksi se, että rattijuoppojen aiheuttamat kuolemantapaukset tulisi tulkita tapoiksi, on ristiriidassa yleisten oikeusperiaatteiden kanssa. Tappohan edellyttää harkintaa ja tarkoitusta. Aina näin ei rattijuopumusten aiheuttamissa kuolemantapauksissa ole, vaikka kuolemat ovat seurausta rattijuopumuksesta. Myös se, että rattijuopon ilmoittamatta jättäminen pitäisi tehdä rangaistavaksi, on erittäin vaikeasti toteutettavissa oleva muutos, jos tällaiseen haluttaisiin mennä.

Täällä on puhuttu kiinnijäämisriskistä ja siitä, että kiinni jäämisen riskiä pitäisi pystyä korottamaan ja kohottamaan, jotta sitä kautta rattijuoppous vähenisi, kun tuo riski kiinni jäämisestä kasvaisi. Edustaja Mäntymaa nosti täällä omassa puheenvuorossaan esille ehdotuksen siitä, että rattijuopumuksen seuraamuskäytäntöjä ja sitä prosessia pitäisi muuttaa. Olen itse myös aiemmin pitänyt esillä sitä näkemystä, että tavallisten rattijuopumusten kohdalla poliisin prosessia voitaisiin muuttaa niin, että siitä annetaan sakkoja, hoidetaan se lyhyellä kaavalla — ne tavalliset rattijuopumukset — ja sitä kautta saadaan vapautettua resurssia siitä tutkintaprosessista taas tänne kentälle kiinnijäämisriskiä lisäämään. Se on kannatettava esitys.

Kysymys kaiken kaikkiaan tuntuu olevan rangaistusasteikkojen soveltamisesta, ja silloin tietysti tullaan siihen näkemykseen, että eduskunta säätää lakeja ja tulisiko meidän sitä alarajaa nostaa, niin kuin edustaja Kauma täällä omassa puheenvuorossaan pohti. Olen sitä mieltä, että rattijuopumusrangaistusten alarajaa voitaisiin nostaa, ja sitä kautta myös tuomioistuinten tuomiokäytäntö muuttuisi.

Suomen lain mukaan voidaan tuomita — voidaan tuomita — rattijuopon auto ja sen arvo valtiolle, mutta tätä kohtaa mielestäni tulisi muuttaa. Tuo "voidaan" pitää poistaa siitä ja muuttaa se niin, että rattijuopon auto tai sen arvo tuomitaan valtiolle ja sitä kautta saadaan lisäsanktiota tuohon rattijuopumukseen. Olen tästä aiemminkin esityksen tehnyt, ja olen lisännyt siihen myös sen, että nämä varat voitaisiin käyttää perustettavan rikosuhrirahaston pääoman kartuttamiseksi, ja silloin tuo korvaus menisi juuri niille uhreille, jotka joutuvat rattijuoppojen tekojen uhreiksi. (Puhemies koputtaa)

Rattijuoppojen omaisille se kärsimys on elinkautinen ja rattijuopon uhrille lopullinen, ja siinä mielessä (Puhemies koputtaa) ymmärrän hyvin tämän aloitteen näkökulman.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Pyramidihuijaus Wincapitan perustaja tuomittiin Helsingin hovioikeudessa 5 vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen törkeästä petoksesta ja rahankeräysrikoksesta.

Tämän käsittelyssä olevan kansalaisaloitteen takana oleva isä puolestaan menetti rattijuopon aiheuttamassa liikenneonnettomuudessa pienen tyttärensä. Toinen samassa kolarissa mukana olleista tyttäristä taas vammautui loppuelämänsä ajaksi. Tyttöjen päälle ajanut henkilö sai tästä törkeästä teosta, kuolemantuottamuksesta, 2 vuoden ja 2 kuukauden mittaisen ehdottoman vankeustuomion.

Arvoisa puhemies! Nämä edellä mainitut tuomiot kuulostavat näin toisiinsa verrattuina käsittämättömiltä, eivätkä ne ainakaan minun oikeustajuuni mahdu.

Voidaan ajatella, että kuolemantuottaminen liikenteessä ei ole tahallinen teko. Toisaalta voidaan kuitenkin kysyä, ajaako kukaan vahingossa autoa humalassa. Tapon yrityksestä tuomitaan huomattavasti ankarammin. Rattijuopumusta-pauksissa voisimme aivan hyvin ottaa esimerkkiä tästä tuomion pituudesta. On selvää, että auton ajaminen humalassa on jokaisen ihmisen henkilökohtaisen valinnan seurauksena syntynyt vapaaehtoinen ja tietoinen päätös. Tässä mielessä rattijuopumuksesta seuraava kuolemantuottaminen on mielestäni rinnastettavissa tapon yritykseen.

Nykyinen laki mahdollistaa ankarienkin tuomioiden antamisen, mutta käytännössä tuomioistuimet eivät langeta ankaria tuomioita tarpeeksi usein. Tähän tarvittaisiin selkeä muutos. Eli mikäli tuomioistuinten tuomiokäytäntö ja asenne eivät muutu, lainsäädäntöä olisi muutettava vastaamaan paremmin kansalaisten oikeustajua ja sitä kautta vahvistettava kansalaisten uskoa oi-keusjärjestelmäämme kohtaan.

Arvoisa puhemies! Meidän on myös kiinnitettävä huomiota siihen tosiasiaan, että törkeisiin rattijuopumuksiin syyllistyneet henkilöt ovat useimmiten alkoholisteja. Nämä ihmiset asettavat suureen vaaraan sekä itsensä että sivulliset ihmiset. Alkoholismista kärsivät pohtivat harvoin rikoksen rangaistusasteikkoja. Siksipä myös tehokkaampi valvonta, ennalta ehkäisevä toiminta, valistustyö sekä korkeampi kiinnijäämisriski olisivat hyviä keinoja tämän ongelman ratkaisemisessa.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä aloite on erittäin aiheellinen ja syntynyt todella suuresta tuskasta ja varmasti kiukusta ja vihasta myös, ja se nostaa äärimmäisen asiallisia kohtia meille tänne pohdittavaksi. Todella toivon, että tämä aloite käsitellään hyvin perusteellisesti ja otetaan laaja kuuleminen.

Sinällään oli mielenkiintoista kuulla, mitä oikeusministeri tuossa meille kertoi tämänhetkisestä lainsäädännöstämme. Minulle jäi sellainen maku, että hänen näkemyksensä mukaan suuremmin muutoksen tarvetta ei ole, mutta oikeustajua tämä kyllä koettelee, ja itselläni ainakin tällainen moraalinen raja on kyllä nollan kohdalla tuossa promillerajassa, kun rattiin lähdetään. Siitä syystä on äärimmäisen tärkeää arvioida rangaistuskäytänteitä, ja niin kuin äsken tuossa edustaja Immonen totesi, niin hyvin huomattavaa on se, että meillä kuitenkaan oikeuslaitos ei toteuta näitä rangaistuksia sillä vakavuudella, millä ne oikeuskäytännön ja meidän ajattelumme mukaan pitäisi olla. Eli koemme aikamoista luottamuksen pulaa, ja pahaa mieltä syntyy todella paljon — aivan niin kuin tässä aloitteessa, joka todellakin osaltaan sai alkunsa siitä, että hovioikeus meni vielä lieventämään tuomiota siitä syystä, että ajomatka oli lyhyt. Mielestäni alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen ei ole kilometreistä kiinni, vaan se on aina rangaistava teko.

On todella tärkeää arvioida erityisesti törkeän rattijuopumuksen rajaa ja myös ajokiellon pituutta. Olin hyvin yllättynyt myös siitä, että Euroopassa on paljon pidemmät ajokiellot kuin meillä. Siinä mielessä tällainen ajokieltojen pidentäminen yhdessä hoitoon ohjaamisen ja tuen antamisen kanssa, jotta hoito tehoaisi, olisi suotava tapa tässä aloitteen pohjalta nyt sitten toimia.

Todellakin monesti taustalla on hyvinkin usein päihderiippuvuus, ja suurimmat ongelmat ovat siellä törkeän rattijuopumuksen tapauksissa. Kuolemaan johtaneiden rattijuopumusonnettomuuksien osalta yli 85 prosenttia kuljettajista ylitti tämän törkeän rattijuopumusrajan, ja toivon, että todella tätä törkeää rattijuopumusrajaa pohditaan.

Mutta toivon, että käsittelyyn otetaan myös itse promilleraja 0,5 ja pohditaan sen asenteellista vaikutusta ja erityisesti sitä viestiä, mikä todella sitten nuorille annetaan. On ikävä huomata, että nuoretkin suhtautuvat niin, että voi sen kupillisen tai pullollisen ottaa ja ei se haittaa mitään, kun se 0,5 on vähän kaukana. Minusta se on aivan vääränlainen asenne, ja sen takia siihen olisi syytä myös paneutua. — Kiitos.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kansalaisten aloite rattijuoppouden rangaistuksen tiukentamisesta on mielestäni paikallaan. Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja, kaikki oleellinen on sanottu. Henkilökohtaisesti toivoisin, että valiokunnan, mihinkä tämä asia menee, onko se lakivaliokunta tai joku muu, jäsenet lukisivat täällä käytetyt puheenvuorot. Täyttä asiaa minun mielestäni.

Arvoisa puhemies! Me kansanedustajat edustamme kansalaisia. Kolmisen vuotta sitten ennen vaaleja, kun olin Jyväskylässä kävelykadulla muiden ehdokkaiden mukana, kansalaiset tulivat luokseni puhumaan samaisesta asiasta eli rattijuoppoudesta ja siihen liittyvistä rangaistuksista. Minä kerroin täällä pari vuotta sitten tässä salissa — se herätti osaltaan pientä hilpeyttä — kansalaisten minulle esittämän toiveen, jonka lupasin viedä tänne istuntosaliin. Ja arvoisa puhemies, toistan sen nyt: Kaikista tehokkain, edullisin ja halvin tapa olisi se, että kun rattijuoppous todetaan, niin käräjäoikeuden päätöksen jälkeen rattijuoppojen nimi ja valokuva julistetaan paikallisissa lehdissä. Minä tiedän kokemuksesta, että moni henkilö, joka on kärähtänyt rattijuoppoudesta, häpiää tätä hommaa pitkään.

Eli ehdotan harkittavaksi tätä yksinkertaista kansalaisten toivetta, rattijuoppojen nimi ja kuva mediaan. Se puree varsinkin näissä ensimmäisissä tapauksissa. Jos täällä on median edustajia paikalla, niin annan vapauden kertoa sen lehtien ja median välityksellä kaikille kansalaisille. — Kiitos.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vuosisataiset tuomarinohjeet ja sananlasku kertovat: "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan." Nyt käsittelyssä olevan kansalaisaloitteen myötä olemme tämän viisauden äärellä. Esimerkit elämästä kertovat, ettei nykyinen oikeuskäytäntö vastaa kohtuutta eikä kansalaisten oikeustajua. Tilanne heikentää suomalaisten luottamusta oikeusvaltioon.

Kansalaisaloite rattijuoppouden rangaistusten tiukentamisesta on ainutlaatuinen. Se on ensimmäinen yksittäisten kansalaisten aikaansaama ja työstämä kansalaisaloite, joka on saavuttanut eduskuntakäsittelyn ilman taustaorganisaatioita tai kansalaisjärjestöjä. Kansalaisaloite rattijuopumuksen rangaistuksista sai kasvot, kun aloitteen luovuttivat eduskunnan puhemiehelle kuopiolainen pariskunta ja lapinlahtelainen pariskunta. Molemmat perheet ovat menettäneet läheisensä rattijuopon aiheuttamassa onnettomuudessa.

Kimmoke aloitteelle on syntynyt erittäin ikävästä ja traagisesta tapahtumasta, jossa 11-vuotias Matleena menehtyi Lapinlahdella rattijuopon yliajamana toukokuussa 2012. Käräjäoikeus tuomitsi autoilijan 2 vuoden 7 kuukauden vankeuteen. Itä-Suomen hovioikeus alensi 5 kuukaudella siskosten päälle ajaneen rattijuopon vankeustuomiota. Hovioikeus otti rangaistusta alentavina seikkoina huomioon sen, kuten täällä jo todettiin, että naisen ajomatka oli lyhyehkö, mutta myös lisäksi sen, että ajo tapahtui ilta-aikaan, jolloin oli kuitenkin vielä päivänvaloa. Niin ikään hovioikeus otti alentavana seikkana huomioon sen, ettei naisen ole selvitetty ajaneen ylinopeutta, sekä sen, ettei ennen kohtalokasta törmäystä tapahtunut muuta liikennesääntöjen vastaista menettelyä kuin törmäys ajoradan reunakiveykseen.

Herra puhemies! Jos oikeusministerillä olisi ollut aikaa käydä debattia, olisin kyllä kysynyt häneltä, miltä hänestä kuulostavat nuo hovioi- keuden tuomionlieventämisperusteet. Tuntuvat täysin järjettömiltä: se, että oli lyhyt ajomatka, tapahtui ilta-aikaan, jolloin oli vielä päivänvaloa, tai se, että hänen ei ollut todettu ajaneen ylinopeutta ja törmäsi vain aiemmin reunakiveykseen. En ymmärrä.

Herra puhemies! Sinällään minkäänlainen rangaistus ei saa tehtyä tekemättömäksi eikä menetettyjä läheisiä takaisin. Eduskunnan on syytä käydä selkeä keskustelu tämän kansalaisaloitteen perusteella.

Lopuksi on todettava, ettei vastuuta voida ulkoistaa yksilöltä yhteiskunnalle. Meistä jokainen kantaa vastuuta arjessa, ja pienikin teko voi olla ratkaiseva. Tämän kansalaisaloitteen suurin ansio on keskustelun ja ajattelun herättämisessä.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva kansalaisaloite rattijuoppouden rangaistuksen tiukentamisesta on erittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka yhdellä A-nelosella voidaan asia selkeästi esittää. 62 000 allekirjoittajaa ja yksi näin lyhyt paperi ovat hyvä osoitus siitä, että asioita saadaan lainvalmisteluun.

Rattijuopumustragediat ovat erittäin koskettavia Suomenmaassa, sillä keskiarvon mukaan — kolmen vuoden keskiarvo viimeisistä vuosista — vuodessa 58 henkilöä kuolee rattijuoppouden aiheuttamissa onnettomuuksissa ja 676 henkilöä loukkaantuu. Toinen huolestuttava piirre on, että kuolleista jopa yksi kolmasosa ja loukkaantuneista nelisenkymmentä prosenttia on iältään 15—24-vuotiaita nuoria. Kolme neljästä kuolleesta on kuljettajia. Noin 170 henkilöä on ulkopuolisia henkilöitä, joita tämä tragedia koskettaa, ja heidän omaisiaan.

Kansalaisaloitteessa on selkeästi yksilöity, mitä tässä haetaan. Tällä haetaan sitä, että rattijuoppouden aiheuttamat kuolemantapaukset pitää tulkita tapoiksi ja loukkaantumiset tapon yrityksiksi. Toinen, minkä haluan nostaa esille on se, että rattijuopon ilmoittamatta jättäminen pitää tehdä rangaistavaksi.

Kun me tiedämme nykyisen lainsäädännön ja tuomioistuimen käytännön, ei ole ihme, että kansalaiset eivät luota oikeusturvaan. Hämmennystä voi lisätä myös ministeri Henrikssonin tänään mainitsema kommentti siitä, että ei ole olemassa tutkimusta siitä, että tuomiot vähentäisivät rattijuopumusten määrää. Tämä on mielestäni erittäin huono viesti kansalle siitä, että ei näitä tuomioita kannata koventaa. Tuomioiden koventamisen tarkoitus on nimenomaan luoda tilanne, että ihmiset kunnioittaisivat lakia ja harkitsisivat tekoa ennen kuin ryhtyvät siihen.

Edustaja Kauman nostama Ranskan esimerkki on erittäin hyvä osoitus siitä, että meidän tulisi mieluummin katsoa niitä tutkimustuloksia Ranskassa kuin Suomessa. Jos siellä saa 0,8 promillen ajamisesta jopa kaksi vuotta vankeutta ja yli kolmen kuukauden haitasta ja vamman tuottamisesta viisi vuotta vankeutta, niin on se ihme, jos ei se ennalta ehkäise rikoksen tekemistä.

Suomessa kuolemantuottamuksesta saa sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta ja törkeästä kuolemantuottamuksesta vähintään neljä kuukautta vankeutta ja enintään kuusi vuotta vankeutta. Ihmettelen tätä suomalaista rikollisuutta suosivaa sääntelyä myös siltä osin, että tuomiosta istutaan yleensä vain puolet — tai yksi kolmasosa, jos on alle 21-vuotias ensikertalainen. Taposta taas tuomitaan vähintään kahdeksan vuoden vankeuteen, ja kun huomioidaan se, (Puhemies koputtaa) että tuomiosta vähennetään pääsääntöisesti puolet, niin rangaistus on kohdallaan. Siksi onkin helppo yhtyä tähän aloitteeseen. Toivon sille asianmukaista käsittelyä.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä kansalaisaloite on todella hieno. Voin vain kuvitella näitä omaisia, jotka tämän ovat tehneet. Olen itsekin edellisessä työssä joutunut varmaan satoja kertoja ilmoittamaan kuolemasta omaisille, ja osa niistä on ollut myös rattijuopon uhreja, joten ymmärrän täysin tämän, ja ymmärrän myös sen rangaistusten korottamisvaatimuksen.

Mutta ennen kaikkea minua kiinnostaa se, millä saamme parhaiten ennalta estettyä rattijuopon lähdön liikenteeseen. Vastaus on hyvin yksinkertainen: se on alkolukko, ja nimenomaan vakiovarusteena kaikkiin autoihin. Tällä hetkellä se on teknisesti vielä vähän kömpelö vehje, mutta uskon, tai toivon ainakin, että tekniikka tulee lähivuosina kehittymään niin, että se on hyvin helppokäyttöinen väline ja se todella estää ajoon lähdön. On lähinnä kaupunkilegendaa, että joku selvin päin oleva puhaltaa siihen rattijuopon puolesta. Se on hyvin, hyvin epätodennäköistä. Tämä on ennaltaehkäisykeino. Mutta sitten, jos joku syyllistyy rattijuopumukseen, niin se on ilman muuta selvää, että hänelle pitää alkolukko autoon määrätä, ajokieltoa pitää pidentää ja pitää määrätä pakollinen ja tehokas hoitoonohjaus. Ajokielto pitää määrätä myös ajoneuvon luovuttajalle, ei pelkästään tälle kuljettajalle. Nämä ovat totta kai tehokkaita toimia.

Tämä rangaistusasia. Olen sitä mieltä, että rangaistuksia ehdottomasti pitää korottaa, mutta ei ihan sillä tavalla, että tuomittaisiin tahallisesta henkirikoksesta, koska se on meidän rikosoikeutemme yleisiä oppeja vastaan. Tahallisuutta edes lievimmässä muodossa ei voi ulottaa niin pitkälle kuin tässä aloitteessa esitetään. Mutta sen sijaan rangaistuksia saadaan korotettua muun muassa sillä, että törkeän rattijuopumuksen rajaa lasketaan 1,2 promillesta promilleen. Tosiasia on, että ne, jotka ajavat noin promillen humalassa, ovat vaarallisimpia liikenteessä ja surmaavat täysin sivullisia. Samoin törkeän tekomuodon minimirangaistusta pitäisi nostaa nykyisestä 60 päiväsakosta kuuteen kuukauteen vankeutta. Sekin korottaisi näitä rangaistuksia ja vastaisi entistä enemmän kansalaisten oikeudentajua. — Ja minä kyllä uskon rangaistuksen yleisestävään vaikutukseen, vaikka mitkään tutkimukset sitä nyt eivät varsinaisesti tue.

Nämä ovat niitä keinoja, näin lyhyesti sanottuna, millä pystymme estämään rattijuopumusta. Siihen en haluaisi lähteä, että lievemmän tekomuodon promillerajaa laskettaisiin. Se ei paranna liikenneturvallisuutta eikä kenenkään turvallisuutta, vaan ohjaa poliisin vähäiset resurssit aivan epäolennaiseen asiaan.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Rattijuopumus on aina tuomittavaa. Se on rikos. Kansalaiset ovat syystäkin huolissaan rattijuoppojen aiheuttamista vaaratilanteista ja onnettomuuksista. Viime vuosina on sattunut liian usein tapauksia, joissa ihmiselämä on päättynyt sen vuoksi, että auton rattiin on hypätty humalassa. Lievempiä onnettomuuksia sattuu tietenkin sitäkin enemmän. Viimeisten kolmen vuoden aikana vuosittain keskimäärin 58 ihmistä on kuollut ja 676 ihmistä loukkaantunut rattijuopumusta-pauksissa. Esimerkiksi kuolleista kolme neljäsosaa on itse rattijuopumukseen syyllistyneitä. Liikenneturvan mukaan Suomessa vuosittain noin 19 000 ihmistä puolestaan jää kiinni rattijuopumuksesta. Tässä on 19 000 rattijuopumusta liikaa.

Suomalaiset suhtautuvat erittäin kielteisesti rattijuopumukseen, ja näin tuleekin olla. Ymmärrän siis lähtökohtaisesti erittäin hyvin tämän kansalaisaloitteen tarkoituksen ja tavoitteen vähentää rattijuopumustapauksia rangaistuksia koventamalla. Asia on nyt syytä tutkia.

Rattijuopumuksen seurauksena tapahtunut onnettomuus on aina suuri tragedia rattijuopon mahdolliseksi uhriksi joutuneelle perheelle ja läheisille, mutta se jättää myös ikuiset arvet rattijuopumukseen syyllistyneelle. Liikenneturvan mukaan suurin osa rattijuopoista on alkoholin väärinkäyttäjiä. 60 prosenttia heistä on alkoholin suurkuluttajia. On siis mietittävä, toimiiko rangaistuksen koventaminen riittävänä pelotteena vai olisiko tähän kenties muita, parempia keinoja, varsinkin kun aiempi rattijuopumustuomio ei aina estä kuskia menemästä uudelleen humalassa auton rattiin. Tiedämme myös sen, että esimerkiksi Yhdysvalloissa annetaan rikoksista erittäin kovia tuomioita, mutta kuten kaikki hyvin tietävät, käytäntö ei ole tehnyt Amerikasta rikoksetonta yhteiskuntaa. Vaikea siis uskoa, että ongelma korjaantuisi pelkästään rangaistuksia koventamalla.

Kuten edustaja Tolvanenkin jo täällä toi esiin, aika ajoin keskustellaan myös jokaiseen autoon asennettavasta alkolukosta. Trafi arvioi, että alkolukot ovat heinäkuusta 2008 lähtien estäneet ainakin 12 000 rattijuopumustapausta. Alkolukon käyttöönotto ei kuitenkaan ole edennyt tavoitteiden mukaisesti. Tätä on siis syytä tutkia jatkossakin.

Trafin mukaan myöskään rattijuoppojen hoitoonohjaus ja päihderiippuvuuden arviointiohjelma eivät toimi tällä hetkellä tarkoituksenmukaisesti. Valiokunnan on syytä perehtyä tähänkin.

Aivan lopuksi: Kansalaisaloitetta käsiteltäessä valiokunta tullee perehtymään kaikkiin näihin seikkoihin, joita salissakin on esiin nostettu. Hyvä niin, sillä asia ei ole yksinkertainen, se on melko monimutkainen.

Tapani  Tölli  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä kansalaisaloite rattijuoppousrangaistusten koventamisesta on hyvin perusteltu ja erittäin ajankohtainen. Meillä Suomessa näyttää olevan taipumuksena se, että alkoholiongelmia vähätellään. Tämän ovat monet asiantuntijat tuoneet vuosien mittaan ilmi. On hätkähdyttävää se, että vuosittain rattijuopon uhrina kuolee noin 80 ihmistä. Se on suunnilleen kaksi bussilastillista. Siitä, miten tätä asiaa voitaisiin korjata, ei käydä sen asian merkityksen mukaista keskustelua.

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa on tuotu monta kertaa esille se, että yksi suurimmista ongelmista sisäiselle turvallisuudelle on alkoholin aiheuttamat haitat. Niinpä noin joka kolmas liikennekuolema on rattijuopon aiheuttama. Tähän asiaan on syytä puuttua. Tällä on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Nimittäin, vaikka tähän aloitteeseen nämä eivät suoraan kuulu, sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaan joka kolmas kotitapaturmissa ja vapaa-ajan tapaturmissa kuoleva kuolee päihtyneenä, noin 70 prosenttia tulipaloissa kuolleista on kuollut päihtyneenä, 50 prosenttia hukkuneista on hukkunut päihtyneenä, 70 prosenttia henkirikoksen tekijöistä ja uhreista on ollut päihtyneenä, pahoinpitelijöistä yli 60 prosenttia on päihtyneenä. Kyllä näihin asioihin pitää puuttua.

Rattijuoppouden rangaistukset ovat liian lieviä. Ollessani poliisiasiain neuvottelukunnan puheenjohtajana edellisellä eduskuntakaudella, esitin kaksi kertaa, että rattijuopon auto, niin kuin tässä keskustelussa on tullut esille, takavarikoitaisiin valtiolle rikoksentekovälineenä. Silloin kun näin on toimittu, se keino on purrut. Tähän tarvitaan vakavasti otettavia keinoja.

Sitten, kun suhteutamme rattijuoppouden ja siitä aiheutuvat seuraamukset siihen, millä tavalla suhtaudumme vaikkapa työpaikoilla tapahtuviin onnettomuuksiin ja loukkaantumisiin — työtapaturmat ovat vähentyneet, ja jos on toimittu leväperäisesti niin, että työsuojeluasiat eivät ole kunnossa, siitä tulee melkoiset seuraamukset — niin kyllä tähän asiaan on puututtava.

Kyllä tämä kansalaisaloite on hyvin perusteltu. Mitkä kaikki keinot tässä sitten ovat käytettävissä, siihen pitää yhdessä paneutua, mutta ongelma on vakava.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Haluan huomauttaa, että vaikka tuolla näytöissä näkyy, että käydään vielä nopeatahtista, niin itse en ainakaan ole nopeatahtista puheenvuoroa varannut.

Mutta tästä itse asiasta, kansalaisaloitteesta, herra puhemies! Rattijuopumusten rangaistusten koventamisen kansalaisaloite on selvä signaali. Se on signaali oikeaan suuntaan, ja tuen sitä monilta osin, en kuitenkaan ihan kaikkien yksityiskohtien osalta.

Rattijuoppouden promillerajaa on ensinnäkin ihan ehdottomasti alennettava. Jopa joka kolmannessa liikennekuolemassa auton kuljettaja on ollut rattijuoppo. Vielä vuonna 2008 rattijuoppojen uhreiksi joutui lähes 100 ihmistä. On erittäin tärkeää, että tämä asia vihdoinkin etenee. Ja uskon, että se nyt etenee täällä eduskunnassa. Olen useita kertoja valtiopäivillä tehnyt lakialoitteita rattijuopumuksen promillerajan laskemisesta.

Rattijuoppojen aivan liian lievät rangaistukset koettelevat kovasti kansalaisten oikeustajua, ja syystä. 50 000:n nimen vaatimuksen täyttyminen hyvin nopeasti tämän kansalaisaloitteen kohdalla on selvä viesti meille tänne eduskuntaan, mutta myöskin oikeuslaitoksellemme yleisestikin siitä, että rattijuoppouden rangaistuksia on kovennettava.

Herra puhemies! Lainsäädäntömme antaa kyllä monelta osin riittävät mahdollisuudet, vaikka toki tiukentamisen varaa on. Ongelmana useimmiten on lainsäädännön soveltaminen oikeuskäytännössä. Suomessa rangaistukset rattijuopumuksesta suhteessa muihin liikennerikkomuksiin — tai nimenomaan liikennerikkomuksiin — ovat kyllä todella lieviä. Vai miten ajattelette, hyvät kollegat, siitä, että kolmesta aika vähäisestä liikennerikkomuksesta, kolmesta pienestä, vähäisestä ylinopeudesta, ajokortti otetaan puoleksitoista kuukaudeksi hyllylle kuivumaan, mutta rattijuopumuksesta ei välttämättä korttia oteta pois kuin kolmeksi kuukaudeksi? Onko tämä oikeudenmukaista, ja onko tämä suhteellista?

Törkeästä rattijuopumuksesta tulisi aina tulla vähintään vuoden ajokielto. Esimerkiksi Norjassa törkeästä rattijuopumuksesta annetaan viiden vuoden ajokieltoja, Tanskassa kolmen vuoden ja Ruotsissakin kahden vuoden ajokieltoja. (Puhemies koputtaa) Suomessa rangaistusten kiristämisen varaa todellakin on.

Tuen kansalaisaloitteen viestiä ja sanomaa: rattijuopporangaistuksia on kovennettava.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Harmillista on, että oikeusministeri Henriksson ei ehtinyt jäädä kuuntelemaan ja osallistumaan tähän tärkeän kansalaisaloitteen käsittelyyn. Hyviä puheenvuoroja on pidetty ja kannatettavia esityksiä tehty.

Täällä esitettiin muiden muassa sitä, että rattijuopon käyttämä ajoneuvo takavarikoitaisiin valtiolle, myytäisiin, ja sitten näitä varoja voitaisiin käyttää rattijuoppouden uhrien hyväksi. Kannatan lämpimästi tällaisia ajatuksia.

Edustaja Kauko Tuupainen otti puheenvuorossaan esille sen, että rattijuopon nimi ja kuva voitaisiin julkaista paikallismediassa. Tämä rangaistus olisi mielestäni hyvin tehokas ja kannatettava ja ei vaatisi juuri minkäänlaisia lisäkustannuksia.

Arvoisa puhemies! Yhdysvalloissa rikollisten kuvia ja nimiä julkaistaan mediassa laajalti. Käytäntö koskee monenlaisia rikollisia, myös rattijuoppoja. Esimerkiksi Texasin osavaltion sivulta löytyy kohta nimeltä rattijuoppouden kasvot eli Faces of Drunk Driving. Linkki johtaa samannimiselle sivulle, joka sisältää niin rattijuoppojen kuin heidän uhriensa ja matkustajina kyydissä olleiden oikeita kuvia ja tarinoita. Monet tarinoista ovat karuja ja pysäyttäviä, ja niitä siis oikein tarjotaan median käyttöön — linkki on Media Centerissä. Yhdysvalloissa tiedotusvälineet julkaisevat myös poliisin pidätyskuvia.

Meillä Suomessa lait kuvien ja nimien suhteen ovat paljon tiukemmat. Nyrkkisääntönä on, että kuvan ja nimen saa julkaista, mikäli kyseessä on rikos, josta seuraa vähintään kaksi vuotta ehdotonta vankeutta. Koska rattijuoppoudesta langetetut tuomiot eivät yleensä ole lähelläkään tuota kahta vuotta ehdotonta, ei meillä nähdä rattijuoppojen nimiä mediassa. Poikkeuksiakin tästä kahden vuoden säännöstä on. Esimerkiksi valvontakameroiden kuvia saatetaan kuitenkin julkaista, jotta varkaat saataisiin kiinni.

Arvoisa puhemies! Nyt täällä eduskunnassa käsitellään erittäin tärkeää kansalaisaloitetta. Toivon, että se saa asiallisen jatkokäsittelyn, ja lopuksi toivoisin, että se johtaisi sellaisiin toimenpiteisiin, joilla me saisimme rattijuoppouden aiheuttamia suuria ja vakavia ongelmia pienennettyä. Kuten äsken puheenvuorossani totesin, rattijuoppojen kuvien ja nimien julkiseksi tekeminen voisi olla sellainen tehokas rangaistus, joka sitten vähentäisi tätä valitettavaa rikosmuotoa.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Kansalaisaloite kiinnittää huomiota todellakin merkittävään asiaan. Holtittomasta alkoholinkäytöstä, rattijuopumuksesta ja täysin toisista piittaamattomasta käytöksestä seuraavat inhimilliset kärsimykset eivät tunne hintalappua. Rattijuopumuksista langetettavat tuomiot eivät myöskään vastaa yleistä oikeustajua.

Kansalaisaloite ei voi toki sellaisenaan johtaa suoriin lainsäädännöllisiin muutoksiin, mutta odotan sen johtavan vähintäänkin erittäin tarkkaan analyysiin ja toimenpiteisiin, joilla voidaan paremmin tulevaisuudessa vastata näkemyksiin siitä, mikä on tällaisissa tapauksissa oikein, mikä on kohtuullista, ja joiden kautta voidaan etsiä ratkaisuja rattijuopumuksien saamisesta kuriin.

Rattijuopumukset eivät voi ratketa ainoastaan rangaistuksia koventamalla, mutta ihmisten on aivan ehdottomasti kannettava vastuunsa omien tekojensa seurauksista. Alkoholin juomisen taakse ei voi koskaan piiloutua, sillä juominen on joka kerta valinta, joi sitten vähän tai paljon. Myös minun mielestäni tämä edustaja Tuupaisen esille tuoma ajatus kuvien julkaisemisesta on vähintäänkin selvittämisen arvoinen.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva kansalaisaloite kuvastaa nimensä mukaisesti kansalaisten mielipidettä. Tuskin kukaan osaa sanoa, kuvastaako se enemmistön mielipidettä, mutta allekirjoittajien määrä on joka tapauksessa kunnioitettava.

Olen työni kautta joutunut puuttumaan moottorikäyttöisiä ajoneuvoja alkoholin vaikutuksen alaisena kuljettaneiden henkilöiden liikkumiseen. Pääsääntöisesti kyseessä on ollut auton kuljettaja, mutta rattijuopumukseen on syyllistytty myös mopoilla, mopoautoilla, moottoripyörillä, traktoreilla — myös vesiliikennejuopumus on tekona tuttu.

Sanon suoraan, että kun henkilö on toistuvasti syyllistynyt rattijuopumukseen taikka törkeään rattijuopumukseen, olen miettinyt, mistä syystä henkilö ei kiinni jäämisestään huolimatta lopeta oikeudenvastaista toimintaansa. Onko syynä vähäinen kiinnijäämisriski ja olemattomat rangaistukset? Ajokielto, sakko ja ehdollinen vankeus eivät näytä olevan riittäviä keinoja ennalta ehkäistä toistuvia rattijuopumuksia. Mielestäni meidän on vakavasti mietittävä, millä keinoilla lisäämme rattijuoppojen kiinnijäämisriskiä sekä teosta koituvia taloudellisia seuraamuksia, joista auton taikka sen arvon menettäminen olisi yksi vaihtoehto.

Arvoisa puhemies! Minä en kuitenkaan lähtisi jyrkästi ja yksioikoisesti ottamaan valtion haltuun kaikkia ajoneuvoja, sillä onhan ajoneuvo voinut päätyä alkoholin vaikutuksen alaisena olevan henkilön haltuun vaikka anastuksen kautta. Jos henkilö anastaa taikka ottaa ajoneuvon luvatta käyttöönsä, ei mielestäni ajoneuvoa voida tuomita valtiolle menetetyksi — näissä tapauksissa tulisi tuomita valtiolle menetetyksi ajoneuvon käypä arvo. Vain niissä tapauksissa, joissa henkilö itse omistaa kuljettamansa ajoneuvon, voidaan ajoneuvo tuomita valtiolle menetetyksi. Tullin tilastoissa lienee määritelty käypä arvo lähes jokaiselle teillämme liikkuvalle ajoneuvolle.

Promillerajan laskemisella ja teon nimikkeiden muuttamisella en usko saavutettavan haluttua vaikutusta. En näe järkevänä myöskään sitä, että lailla vaaditaan rangaistavaksi rattijuopon ilmoittamatta jättämistä, sillä kukapa meistä pystyy silmämääräisesti kertomaan, kuka on 0,5 promillen humalassa. Sitä ei välttämättä henkilön olemuksesta taikka käytöksestä huomaa.

Eeva-Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Olin käräjillä tuomarina. Rangaistuksen sai rattijuopumukseen syyllistynyt mies. Tuomitsin hänet ehdonalaiseen vankeuteen. Miten siinä sitten kävi? Mies lähti salista ulos ja nauroi: "Enpä saanut mitään!" Minä en voinut mitään muuta kuin katsoa perään, että no, näin siinä kävi. Hänellä oli kortti kuivumassa jo muutenkin ja kaikkea, joten hän ei saanut mitään, hän sai jatkaa elämäänsä ihan samalla tavalla eteenpäin.

Suomalainen oikeuskäytäntö kun on olemassa, ei tuomari voi antaa sillä hetkellä olemassa olevaa oikeuskäytäntöä suurempaa rangaistusta, vaikka kuinka haluaisi.

Käsillä oleva kansalaisaloite on kannatettava. Kansalaisaloitteen ydin on se, että liian lievät rangaistukset tulisi saada muutettua toimivammiksi. Toivon, että tämä aloite johtaa todellisiin tekoihin. Lakialoite ei sinänsä sisällä esityksiä yksittäisten pykälien sanamuotojen osalta, mutta sen esittämät muutokset ovat selkeät.

Olen useissa eri yhteyksissä joutunut toteamaan, ja totean nytkin, että tuomioistuimet eivät voi julkisen mielipiteen painostuksen alla lähteä radikaalisti muuttamaan vakiintunutta ratkaisukäytäntöä. Eivät silloinkaan, kun oikeuskäytäntö on selkeästi yleisen oikeustajun vastaista. Vastuu on lainvalmistelijoilla eli meillä täällä salissa. Ennen kaikkea lainsäätäjillä, meillä eduskunnalla.

Aloitteessa puhutaan hoitoonohjauksesta ja pakkohoidosta. Lapin yliopiston rikosoikeuden professori Terttu Utriainen esitti aikanaan, että useita kertoja rattijuopumukseen syyllistyneille tulisi antaa kaksi vaihtoehtoa: joko ehdoton vankeus tai hoitoon meno. Pelkkä hoitoon ohjaaminen ei rattijuopoille yleensä auta, vaan tarvitaan ehdottomasti vahvempia tekoja. Tämä on syytä ottaa vakavasti, kun rikoslakia nyt tämän aloitteen pohjalta toivottavasti aletaan muuttamaan.

Mutta toivottavasti nämä muutokset ovat todellisia rangaistukseen liittyviä asioita. Esimerkiksi tämä puolen promillen rajan alentaminen: en usko, että sillä on mitään vaikutusta, toisin kuin sillä, että rangaistukset olisivat oikeasti todellisia ja joutuisimme muuttamaan myöskin oikeuskäytäntöä sen mukaisesti.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Rattijuopumusrikos onnettomuuden aiheuttajana on ravistellut monien ihmisten ja heidän perheittensä ja läheistensä elämää. Kuolema on vieraillut monessa kodissa, ja vammautuminen on liian monelle arkipäivää rattijuopon törttöilyn seurauksena.

Ymmärrän hyvin kansalaisaloitteen tekijöiden oikeustajun horjumisen verrattaessa muiden rikosten oikeuskäytäntöön. Mistä johtuu alkoholihaittojen tai alkoholista aiheutuvien rikosten hyssyttely yhteiskunnassamme, ja mitä se kertoo oikeusjärjestelmästämme? Uskallan väittää, että tehdyllä kansalaisaloitteella on nyt tilausta yhteiskunnassamme. Meidän päättäjien on kyettävä vastaamaan paitsi kansalaisaloitteen allekirjoittajien vakavaan viestiin, myös siihen viestiin, mikä tulee rattijuopon aiheuttamien yliajojen uhrien omaisilta.

Olemme lainsäätäjinä saaneet yhteisillä päätöksillämme tupakat pois ja piiput piiloon vetoamalla terveyshaittoihin. Päätökset ovat nyt jo vaikuttaneet. Toivon, että kansalaisaloitteen sisältö käsitellään samalla vakavuudella ja johtopäätöksiin päätyen. Eurooppalainen viitekehys antaa selustaa uusille, viisaille linjauksillemme.

Jokainen nuori saa signaalin uusista päätöksistä, joita eduskunnassa teemme. Siksi on merkitystä sillä, minkälainen viesti lähtee käsistämme kansalaisten oikeustajun palauttamiseksi.

Tuen kansalaisaloitteen linjauksia ja toivon, että rangaistusasteikko ei paijaa rattijuopon käyttäytymistä.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteen tavoite koventaa rattijuoppouden rangaistuksia on erittäin kannatettava. Lakiteknisesti tämä ei ole vielä sillä tasolla, että se voisi suoraan tulla hyväksytyksi, joten tämä on vähän niin kuin tämmöinen suuntaa-antava, ja hyvä näin, näin se pitää käsitelläkin, elikkä hallitukselle jää sitten tehtävää tuoda ne lakiteknisesti oikein.

Tässä on pari epäkohtaa, mitkä minun mielestäni on pohdittava valiokunnassa. Eli rikoksentekovälineen, sen ajoneuvon, takavarikointi valtiolle on mielestäni ihan oikein. Mutta on pohdittava myös sitä, että jos tämä rattijuoppo on varastanut jonkun toisen henkilön ajoneuvon, niin tämä kansalaisaloite nyt vaatisi sen varastetun ajoneuvon menettämistä valtiolle. Siinä kohtaa on pohdittava, onko tämä oikein. Tietysti sitä voidaan sitten kiertää sillä, että on kaverin ajoneuvo, mikä on otettu, ja sanotaan, että se on varastettu, niin silloin sitä ei menetettäisi, elikkä tämä on tämmöinen kinkkinen kohta.

Toinen asia on tämä promillerajan alentaminen. Rattijuopot eivät noudata lakia nytkään, joten miksi rattijuopot noudattaisivat tulevaisuudessakaan tätä kiristyvää promillerajaa. En usko siihen. Käytännössä se vain hankaloittaisi meidän, sanotaanko, normaalisti käyttäytyvien ihmisten arkea. Mielestäni yksi saunaolut kaverin luona ei ole vielä ongelmakäyttäytymistä eikä siihen tulisi sillä lailla puuttua. Samoin joku viinilasillinen ruokailun yhteydessä ei ole mielestäni yliampuvaa. Jos lasketaan promillerajaa riittävän alas, niin ehtoollisviinikin alkaa olla rangaistava teko.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Rattijuoppojen uhrien ja heidän läheistensä kohtalo on traaginen. Vuosittain meillä, kuten edustaja Tölli edellä puheenvuorossaan kertoi, kymmeniä ihmisiä kuolee rattijuoppojen uhreina, ja silti ei järjestetä kynttiläkulkueita eikä asiaan riittävästi kiinnitetä huomiota. Nämä luvut, että meillä vuosittain jopa yli 21 000 rattijuoppoa jää kiinni ja heistä yli 11 000 on törkeään rattijuopumukseen syyllistyneitä, kertovat myös siitä, että kysymys ja ongelma ei ole ratkaistavissa pelkästään rangaistuksia koventamalla ja hoitoon ohjaamalla. Kysymys on myös yleisestä alkoholi-kulttuurista ja alkoholipolitiikasta. Siksi tervehdin ilolla niitä tietoja, joita tällä viikolla on tullut, että muun muassa Virossa ollaan nostamassa alkoholiverotusta, mikä omalta osaltaan on helpottamassa sitä painetta, joka kohdistuu meidän alkoholipolitiikkaamme ja alkoholiverotukseemme.

Mutta selvää on myös se, että rangaistuksien pitää olla sopusoinnussa kansalaisten oikeustajun kanssa. Nyt tilanne on niin, että rattijuopumusrangaistukset ovat sentyyppisiä, että kansalaisten oikeustajuun ne eivät mahdu. Täällä edustaja Maijala kertoi hyvin käytännön esimerkin. Vaikka törkeistä rattijuopumuksista useimmiten tuomitaan vankeuteen, nämä tuomiot tuomitaan ehdollisina ja käytännössä ne eivät vaikuta millään lailla rattijuopon normaalielämään. Ainoastaan erittäin törkeissä tapauksissa ja uusimistilanteissa tuomiot ovat yleensä ehdottomia vankeusrangaistuksia. Toisaalta me kuulimme oikeusministeri Henrikssonin täällä luettelevan niitä rangaistusasteikoita ja toteavan, että näissä tilanteissa, joissa rattijuoppo on aiheuttanut hen-kilön kuoleman tai vammautumisen, tuomiot voisivat asteikolla olla erittäinkin korkeita. Mutta pitää muistaa, että koskaan me emme tiedä, kuka näistä rattijuopoista aiheuttaa sen kuoleman, ja sen takia jo pelkän rattijuopumustuomion tulisi olla sopusoinnussa kansalaisten oikeustajun kanssa ja sitä käytäntöä tulisi voida kiristää. Jos koetaan, että rangaistusasteikot ovat sopivia, pitää oikeuskäytäntöä pystyä kiristämään.

Arvoisa puhemies! Olen tässä yhteydessä myös erittäin huolissani siitä, että kun liikkuva poliisi päätettiin lakkauttaa, niin miten käy meidän poliisin valvontaresurssien. Raittijuopumusten määrä on myös osittain kiinni siitä, kuinka paljon niitä paljastuu, mitkä ovat valvontaresurssit. Ja tässä tilanteessa haluan korostaa sitä, että meidän tulee yhdessä huolehtia siitä, että tulevassakin poliisiorganisaatiossa valvontaa tulee riittävästi myös liikenteeseen kohdistaa.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia edustaja Tolvaselle erinomaisesta esityksestä, jonka teitte puheenvuorossanne. Todellakin tätä rattijuoppouskysymystä tulee tarkastella tietyllä lailla asiapitoisesti, tietyllä lailla jopa viileästikin. Tämähän on tunneherkkä asia kaiken kaikkiaan, mutta nimenomaan silloin, kun eduskunta tekee päätöksiä, pitää arvioida, mitkä ovat ne oikeat promillerajat, missä ne vaikuttavat eniten, ja kyllä tuo alkolukkokysymys on sellainen, että siihen meidän pitää vain uskaltaa mennä.

Voi kysyä, että jos joku katsoo, että on väärin, että jokaisessa autossa vakiovarusteena on alkolukko, niin keneltä se loppujen lopuksi on sitten pois. On hyvin oletettavaa, että esimerkiksi vakuutusmaksuja pystytään alentamaan ja ne alenevat sen seurauksena, kun kaikki ne alkoholin aiheuttamat onnettomuudet jäävät toteutumatta. Enkä minäkään usko siihen, että niin pöljää löytyy, joka toisen puolesta käy rattijuopolle puhaltamassa tuon auton toimivaksi. Tokkopa monellakaan helium- tai muuta palloa on mukana, jolla saa sitten tuon puhallusliikkeen aikaan. Nämä ovat aina marginaalisia. Totta kai ihminen on kätevä keksimään keinoja, mutta eihän tämä asia näin voi toimia.

Tämä pitäisi pystyä ajamaan ilman muuta Suomen lisäksi koko Euroopan laajuiseksi, niin että meillä olisi vähintään kaikissa Euroopan mantereella olevissa autoissa, joita tänne tuodaan, tuo alkolukko, joka sitten tämän liikkeelle lähtemisen ehkäisee. Tällä varmaan pystyttäisiin jo valtaosa tapauksista, likipitäen kaikki, poistamaan, ja sen vuoksi sillä, jos siitä vaikka sitten joku kymppi tulee lisää hintaa uusiin autoihin, ei ole mitään merkitystä todellisuudessa sen auton hintaan. Tässä mielessä tarvitaan juuri senkaltaisia järkeviä esityksiä, joilla sitten tätä asiaa oikeasti voidaan viedä eteenpäin.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Riskikäyttäytymistä teillä ei aiheuta pelkästään alkoholi, sillä Suomessa syödään huolestuttavia määriä lääkkeitä, varmaan enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sadattuhannet kansalaiset käyttävät pitkään ja säännöllisesti masennuslääkkeitä. Myös vahvat kipulääkkeet, rauhoittavat lääkkeet ja unilääkkeet kuuluvat monen arkeen ja muuttavat käyttäytymisen tokkuraiseksi. Sekakäyttö on päihdetyöntekijöille ja poliisille tuttu ongelma. Huumeiden käyttäjien määrästä ei liene tarkkaa lukua saatavilla. Julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että varsinkin kannabiksen käyttö on huomattavasti yleistynyt.

Arvoisa puhemies! Viime päivinä on uutisoitu, että vihreät haluavat luopua kannabiksen käytön rangaistavuudesta. Viime viikonlopun puoluekokouksessaan he hyväksyivät poliittisen tavoiteohjelmansa. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan siinä mainitaan, että huumausainepolitiikan painopiste siirretään rangaistuksista haittojen vähentämiseen ja että kannabiksen käytön ja omaan käyttöön tapahtuvan hallussapidon sekä kasvatuksen rikosoikeudellisesta rangaistavuudesta on luovuttava. Edustaja Alanko-Kahiluoto kertoi julkisuudessa, ettei asiasta käyty keskustelua, vaan ainoastaan äänestettiin. Aihe lienee siis vihreiden keskuudessa niin sanotusti selvää pässinlihaa.

Arvoisa puhemies! Päihteisiin liittyvät asenteet Suomessa ovat käsittämättömän sallivia ja vähätteleviä ongelman suureen vaikuttavuuteen nähden. Edustaja Tölli luetteli näitä muitakin — kotitapaturmia, työtapaturmia, tulipaloja, hukkumisia, henkirikoksia, pahoinpitelyjä ja niin edespäin — mitä alkoholin vaikutuksen alaisena tehdään paljon enemmän, joten ongelma on todella suuri, ja siihen pitäisi puuttua kaikin keinoin.

Täällä salissa on käytetty useita puheenvuoroja, ja tuntuu, että on aika paljon yksituumaisuutta sen suhteen, että meillä on aivan liian lepsu lainsäädäntö tai sitten sen soveltamiskäytäntöjä pitäisi kiristää. Tässä kansalaisaloitteessa luetellaan useita keinoja, joita pitäisi toteuttaa, ja ei voi muuta kuin yhtyä perusteluihin, kun tässä kansalaisaloitteessa todetaan, että heidän oikeustajuaan on loukattu.

Arvoisa puhemies! Toivon vilpittömästi, että tämä kansalaisaloite johtaa asianmukaiseen valmisteluun siten, että tulevaisuudessa pystyisimme ehkäisemään näitä rattijuoppouden aiheuttamia ongelmia. Kuten aikaisemmin totesin, niin helppo ja halpa keino olisi se, että kaikkien rattijuoppojen valokuvat ja nimet julkaistaisiin ainakin paikallislehdessä.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty vilkasta keskustelua ja osittain käytetty värikästäkin kieltä tämän asian yhteydessä käydyssä keskustelussa. Minä kiinnittäisin huomiota pariin kohtaan, pariin kysymykseen vielä, mitkä ovat heränneet täällä.

Ensinnäkin tämän aloitteen käsittelystä täällä eduskunnassa: Tässähän menettelytapa on se, että aivan samoin kuin vaikkapa hallituksen esitysten osalta, kun ne tulevat eduskuntaan, samalla tavalla tämän aloitteen osalta se voidaan hyväksyä joko muuttamatta tai muutettuna, ja sen vuoksi kyllä tämä ansaitsee ihan asianmukaisen valiokuntakäsittelyn kaikkine kuulemisineen. Tässä on hyviä, mielenkiintoisia esityksiä, kuten esimerkiksi se, että aloitteessa esitetään, että rattijuopon käyttämän ajoneuvon arvo tuomittaisiin valtiolle menetetyksi. Tällaista asiaa ei ole ikinä eduskunnassa käsitelty, ja se on syytä ottaa ihan vakavasti.

Toinen asia on sitten tämä, että kun täällä on kyseenalaistettu poliisin resurssit liikenteenvalvontaan nyt liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen, niin tämän asian käsittelyn yhteydessä on syytä vakavasti pohtia, onko poliisilla resursseja nykyistä tehokkaampaan ja kattavampaan liikenteenvalvontaan.

Kari Tolvanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Todella kannatan sitä, että rangaistuksia kovennetaan ja muun muassa se törkeän rattijuopumuksen raja lasketaan promilleen, minimirangaistuksia nostetaan, oikeuskäytäntö tiukkenee. Kannatan pidempiä ajokieltoja ja päihdehoitoon ohjausta, kannatan laajennettua ajokieltoa auton luovuttajalle ja niin edespäin.

Mutta silloin, kun näitä sovelletaan, on jo kyllä yleensä jotain todella pahaa tapahtunut. Eli jos ja mielestäni kun haluamme ehkäistä rattijuoppojen tai sekakäyttäjien pääsemistä liikenteeseen — minun on toistettava itseäni — se alkolukko on se, millä lähes kaikki tapaukset pystymme estämään. Emme aivan kaikkia, mutta lähes kaikki tapaukset. Nykyisin alkolukko välineenä on kömpelö käyttää, ja ei voi vaatia, että ihan kaikki tavalliset autoilijat, joita ei ole tuomittu mistään rikoksesta, joutuisivat sitä käyttämään. Toki rattijuopumuksesta tuomitut aina, mutta tavalliselta, rehelliseltä kansalaiselta ei sitä voi vaatia käyttöön. Mutta nyt jo tuossa länsinaapurissa eräs turvallisuudestaan tuttu auto on itseohjautuva ja sitä kokeillaan liikenteessä, ja ihmettelen, eivätkö insinöörit todellakaan pysty kehittämään — ehkä sellainen jo on — sellaista alkolukkoa, joka on äärettömän helppokäyttöinen, joka ei mitään erillisiä puhalluksia vaadi vaan ottaa siitä hengitysilmasta välittömästi tiedon siitä, onko joku käyttänyt päihteitä. Siis tähänhän meidän pitää panostaa, ja olen jäsenenä lakivaliokunnassa, johon tämä tullee, ja pidän huolta, että näitä asioita siellä tullaan pohtimaan, ja toivottavasti saamme hyviä ponsia aikaiseksi, jotta pystymme tehokkaasti puuttumaan tämän vakavan ongelman ennaltaehkäisyyn.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvasen esille nostama ajatus — alkolukko pakolliseksi kaikkiin autoihin — olisi asia, mistä Euroopan unionissa pitäisi päättää pikimmiten. Kun Euroopan unioni säätää niin monista asioista, mitkä vaikuttavat meidän jokapäiväiseen elämäämme ja arkeemme, niin tässä olisi asia, mikä uuden, tulevan komission ja nyt kesällä aloittavan parlamentin pitäisi ottaa työlistalle ihan ensimmäiseksi niin, että standardisoitaisiin tämä asia: vaadittaisiin kaikkiin Euroopan unionin alueella uutena myytäviksi tuleviin autoihin alkolukko. Tästä se lähtisi liikkeelle, ja uudessa autossa sen kustannusvaikutus siihen hankintahintaan olisi varmasti aivan minimaalinen verrattuna siihen hyötyyn, mikä tästä saataisiin pitkässä juoksussa, ja ihan voitaisiin arvioida jopa vakuutusmaksujen alenemisen muodossa ne hyödyt.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Itsekin kannatan sitä, että näitä alkolukkoja otettaisiin käyttöön nykyistä enemmän, ja tämä äskeinen esitys siitä, että tämä alkolukko olisi kaikissa uusissa autoissa, on erinomaisen kannatettava. Toivonkin, että Euroopan parlamentissa tämä asia otettaisiin työlistalle, jotta voisimme sitä edistää. Sillä tavalla saataisiin helposti parannus tähän nykytilanteeseen, joka on täysin kestämätön: meillä on niin pieni kiinnijäämisriski rattijuopoilla, ja sitten jos jää kiinni, tuomiot ovat täysin mitättömiä ja niillä ei ole minkäänlaista ennalta ehkäisevää vaikutusta. Varmaan kaikki olemme sitä meiltä, että konkreettisia toimenpiteitä nykytilan korjaamiseksi tarvitsemme ja nopeasti, ja alkolukko olisi tietysti yksi semmoinen kannatettava asia.