6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tullilain muuttamisesta
Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä tullilakiin ehdotetaan
säädettäväksi uusi 23 e §,
joka koskee Tullin henkilörekistereihin rekisteröidyn henkilön
häntä koskevien tietojen tarkastusoi- keutta ja
sen rajoittamista. Rekisteröidyn tarkastusoikeutta koskeva
sääntely saatettaisiin näin vastaamaan
poliisin henkilötietojen käsittelyä koskevaa
sääntelyä. Esitys vastaisi hyvin pitkälle
niitä rajoituksia, joita on säädetty
henkilötietojen tarkastusoikeuteen poliisitoimessa tapahtuvassa
henkilötietojen käsittelyssä. Ehdotetulla sääntelyllä suojattaisiin
Tullin käyttämiä tiedonhankinta- ja tutkintamenetelmiä.
Vuonna 1994 säädettyyn tullilakiin sisältyvät myös
säännökset henkilötietojen käsittelystä Tullissa.
Yleinen henkilötietolaki on puolestaan vuodelta 1999, ja
laki henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa
on tullut voimaan vuoden 2003 lokakuun alussa. Tullilain säännöksiä rekisterin tarkastusoikeudesta
ja tarkastusoikeuden rajoittamisesta ei ole tarkistettu sen jälkeen,
kun edellä mainitut yleinen henkilötietolaki ja
poliisin henkilörekisterilainsäädäntö ovat
tulleet voimaan.
Asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin seikkoja, joiden johdosta
hallintovaliokunta kiinnittää huomiota Euroopan
unionin tullitietojärjestelmän sekä rekisterikilpien ja
konttien kuvaus- ja tunnistusjärjestelmän rajaamiseen
tarkastusoikeuden ulkopuolelle, sillä ajoneuvon omistajan tai
haltijan oikeus tarkastaa tämän Lipren
elikkä kuvaus- ja tunnistusjärjestelmän tiedot
synnyttää vaaran, että tässä yhteydessä voi syntyä tilanne,
jossa ajoneuvon omistaja tai haltija voi halutessaan seurata esimerkiksi
puolisonsa, työntekijänsä, lastensa,
ystäviensä ja vanhempien liikkumista. Tässä esimerkkinä hallintovaliokunnalle
on mainittu Tornio—Haaparanta-kaksoiskaupunki, jossa ihmiset
asuvat, työskentelevät ja liikkuvat säännöllisesti
sekä Suomen että Ruotsin puolella ja tulevat näin
ollen säännöllisesti rekisteröidyiksi
tähän järjestelmään.
Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan Euroopan unionin tullitietojärjestelmä on
perustettu EU:n tulliyhteistyötä tukevaksi tiedustelujärjestelmäksi
ja sen avulla on tarkoitus välittää maasta
toiseen tarkkailu- ja erityistarkastuspyyntöjä,
jotta asiakas ei tarkastustilanteessa saa tietää todellista
tarkastusperustetta vaan tarkastustilanne vaikuttaa aivan normaalilta
tullitarkastukselta. Valiokunnan saaman tiedon mukaan tämä järjestelmä on
nimenomaan perustettu tarkkailua ja erityistarkastusta koskevien
sensitiivisten tietojen välittämistä varten.
Tämän Euroopan unionin päätöksen
mukaan tarkastamisoikeuden rajoituksiin sovelletaan kansallista
lainsäädäntöä, mutta
kuitenkin niin, että tarkastusoikeus voidaan evätä,
jos se on tarpeen ja oikeassa suhteessa, jotta ei vaaranneta käynnissä olevia
kansallisia tutkintatoimia, tai hienovaraisen tarkkailun tai havainnoinnin
ja raportoinnin ajaksi. Lisäksi poikkeuksien soveltavuutta
arvioitaessa on otettava huomioon asianmukaisen henkilön
edut.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana,
ja tämä hallintovaliokunnan mietintö on
yksimielinen.
Kari Tolvanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Näiden eri turvallisuusviranomaisten — poliisin,
Tullin, Rajan — rekisterien lainsäädäntöä ja
toimintaa pitää yhdenmukaistaa niin paljon kuin
mahdollista, koska yhteistyötä jatkossa pitää tehdä vähenevien
resurssien aikana. Nyt on vain se ongelma, että suunniteltu
poliisin tietojärjestelmä Vitja ei toteudukaan,
ja se on iso takaisku — se on iso takaisku poliisille mutta
myös näille muille viranomaisille. Siksi toivonkin,
että tässä vaiheessa hallintovaliokunta,
jonka toimialaan tämä kuuluu, selvittäisi
vähän tarkemmin, mistä tässä asiassa
on kysymys ja miten tilannetta voisi parantaa, että näille
kaikille turvallisuusviranomaisille saataisiin yhtenäinen
toimiva järjestelmä, jossa myös lainsäädäntö olisi
yhtenäinen ja kunnossa.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Toimivat tietojärjestelmät
julkisella sektorilla ovat erittäin tärkeitä,
ja sen pitäisi olla tietenkin tavoitteena. On hämmästyttävää,
että Vitja ei toteudu, kun ajatellaan, että siitä on
niin monta vuotta puhuttu tuolla valiokunnassa ja on maalailtu sitä,
kuinka paljon siitä järjestelmästä saadaan
apuja käytännön työhön.
Arvoisa puhemies! Itse olen hämmästellyt sitä,
kun Valtion tietokonekeskus ajettiin alas silloin 90-luvun aikoihin.
Sen jälkeen valtiolta katosi hyvin paljon omaa ict-alan
osaamista, ja nyt sitä osaamista on jouduttu ostamaan konsulteilta,
ja sitä kautta on jouduttu hankkimaan todella kalliita
järjestelmiä, ja sitten ne eivät ole
välttämättä aina edes toimineet
asianmukaisesti. On harmillista, että nämä järjestelmät,
joista pitäisi olla apua, ovat jopa haitanneet virkamiesten työntekoa.
Mutta ennen kaikkea ne ovat vieneet hirveästi meidän
verovarojamme, kun on sitten ostettu myös semmoisia järjestelmiä,
jotka eivät asianmukaisesti toimi.
On erittäin valitettavaa, että valtiolta on
omaa ict-puolen osaamista hävitetty, ja sitä kautta
sitten nämä yritykset, joilla on lähes
monopoliasema Suomessa, ovat päässeet rahastamaan
niin valtiota kuin lukuisia Suomen kuntia. Me näemme sen
myös kuntien velkasaldoissa tällä hetkellä.
Velkasaldot ovat valtavat sen takia, että kuntien tai julkisen
sektorin etua ei ole asianmukaisesti hoidettu.
Yleiskeskustelu päättyi.