Pirkko Mattila /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan
muutettavaksi rajavartiolakia, Rajavartiolaitoksen hallinnosta annettua
lakia, henkilötietojen käsittelystä Rajavartiolaitoksessa
annettua lakia, meripelastuslakia, poliisilakia, tullilakia, ulkomaalaislakia,
sakon täytäntöönpanosta annettua
lakia ja tieliikennelakia.
Rajavartiolain periaatesäännöksiä täydennettäisiin
ja täsmennettäisiin. Voimakeinoja koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin
säännöksillä varautumisesta
voimakeinojen käyttöön, käytöstä varoittamisesta
sekä ampuma-aseen käytöstä. Lakiin
otettaisiin säännös rajavartiomiehen
toimivaltuuksista poliisin johdolla tapahtuvassa yleisen järjestyksen
ja turvallisuuden ylläpitämisen tehtävässä rajavartiomiehen
ja poliisin yhteispartiossa.
Rajavartiolain rikostorjuntaa koskevat säännökset
ehdotetaan muutettavaksi selkeämpään muotoon.
Henkilön tarkastuksesta rajavalvonnan suorittamiseksi
ehdotetaan säädettäväksi aiempaa
täsmällisemmin. Rajavartiomiehille ehdotetaan
oikeutta suorittaa turvallisuustarkastus myös muun kuin
vapauteen kohdistuvan toimenpiteen yhteydessä.
Rajajärjestyksen ja rajaturvallisuuden ylläpitämiseksi
välttämättömien Rajavartiolaitoksen toimintojen
varmistamiseksi maa- tai vesialueen omistaja tai haltija olisi velvollinen
sallimaan rajavyöhykkeen takarajan merkinnän maa-
ja vesialueilleen, ja näin myös näitten
alueitten omistaja tai haltija olisi velvollinen sallimaan raja-aukon
sekä rajavyöhykkeen kulku-uran raivaamisen kasvillisuudesta
ja kulku-uralla Rajavartiolaitoksen liikkumisen mahdollistavat vähäiset
rakennelmat.
Rajavartiolakiin ehdotetaan otettavaksi säännökset
Rajavartiolaitoksen sotilaallisia voimakeinoja sisältävästä virka-avusta
poliisille terroristisessa tarkoituksessa tehtävien rikosten
yh- teydessä merialueilla.
Rajavartiolaitoksen tunnuskuvan, virkapuvun ja rajavartiomiehen
tunnuksen oikeudeton käyttö säädettäisiin
rangaistavaksi.
Lisäksi rajavartiolakiin ehdotetaan aiempaa kattavampaa
vahingonkorvaussääntelyä.
Ulkomaalaislakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ulkorajan
ylittävässä kulkuneuvossa olevien henkilöiden
tietojen toimittamatta jättämisestä määrättävä liikenteenharjoittajan
seuraamusmaksu ulotettaisiin koskemaan myös ammattimaista
alus- ja junaliikennettä.
Meripelastuslakiin lisättäisiin pelastustoimen erikoiskoulutettuihin
meritoimintaryhmiin osallistumista koskevat säännökset.
Meripelastusrekisteriin voitaisiin jatkossa tallettaa hätälähettimen
tunnistetiedot ja haltijoiden ilmoittamat yhteystiedot onnettomuuksien
varalta.
Eduskunta on edellyttänyt hallintovaliokunnan mietintöön
12/2005 sisältyvän lausumaehdotuksen
perusteella, että hallintovaliokunnalle tulee antaa viimeistään
vuoden 2008 loppuun mennessä seikkaperäinen kirjallinen
selvitys lainsäädännön toimivuudesta
ja soveltamisesta. Hallintovaliokunta on saamansa selvityksen johdosta antamassaan
lausunnossa todennut, että vuoden 2005 kokonaisuudistuksen
toimeenpano on toteutettu hyvin ja asetetut tavoitteet on saavutettu. Hallintovaliokunta
toteaa edelleen, että Rajavartiolaitoksen toimintojen ja
työtehtävien kehittämistä on
johdonmukaisesti jatkettu kokonaisuudistuksen jälkeen.
Nyt käsiteltävänä oleva
hallituksen esitys muodostaa tämän vuoksi luontevan
jatkumon tapahtuneelle kehitykselle. Esitys liittyy myös
uuden esitutkintalain, uuden pakkokeinolain ja uuden poliisilain
voimaantuloon kuluvan vuoden alusta. Mainittujen lakien säätämisen
yhteydessä rajavartiolakiin on ehdotettu ja hyväksytty
vain kiireelliset ja aivan välttämättömät
teknisluontoiset muutosehdotukset.
Hallituksen esitykseen on sisällytetty myös hallitusohjelman
mukaisesti säännöksiä harvaan asuttujen
alueiden turvallisuuspalvelujen parantamiseksi viranomaisyhteistyötä tehostamalla,
salametsästyksen
estämiseksi ja PTR-viranomaisten yhteistyön syventämiseksi,
ja näin ollen hallitusohjelman tavoitteita toteuttavat
niin poliisin ja Rajavartiolaitoksen yhteisvartiointia koskeva sääntelyehdotus
kuin erityisesti ehdotus rajavartiolaitoksen ilmoitusvelvollisuudesta
poliisille jo tiedusteluvaiheen rikosasioista sekä tiedonhankintakeinoista.
Samaan normikokonaisuuteen sisältyvät säännökset
rikosoikeuden siirtomahdollisuudesta poliisille ja Tullille jo tiedusteluvaiheessa.
Nimenomaan rajavartiolakiin nyt ehdotetaan muutoksia, joilla
tehostetaan poliisin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä yhteispartioinnin
muodossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä,
että rajavartiomiehille on tarkoitus antaa tietyissä tilanteissa
ja tarkkarajaisesti samat toimivaltuudet kuin poliisilla on yleisen
järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi
myös silloin, kun rajavartiomiehet partioivat keskenään.
Nimenomaan tässä vielä hallintovaliokunta
korostaa, että tällä tavoin osaltaan
pyritään varmistamaan harvaan asuttujen ja syrjäisten
seutujen turvallisuuspalveluiden saatavuutta.
Lakiehdotuksessa ehdotetaan muun muassa, että rajavartiomiehillä on
käytössään poliisi- ja pakkokeinolain
mukainen toimivaltuus televalvontaan ja henkilön tekniseen
seurantaan estettäessä ja selvitettäessä törkeää metsästysrikosta. Tällä muutoksella
voidaan poistaa nykyiseen lainsäädäntöön
sisältyvä, käytännön
toiminnan kannalta ilmennyt puute.
Valiokunta toteaa lisäksi, että täällä on
muitakin rajavartiolaitoksen tehtäviä ja toimivaltuuksia
täydentäviä ja täsmentäviä säännöksiä kos-kien
muun muassa henkilön tarkastusta, turvatarkastusta, rajavyöhykeluvan
myöntämistä ja valvontalaitteen sijoittamista
ilman maanomistajan lupaa, meritoimintaryhmiä ja rajavartiolaitoksen tiedonsaantioikeuksia.
Valiokunnan katsomuksen mukaan säännökset
on myös tältä osin muotoiltu asianmukaisesti
ja niille on hyväksyttävät perusteet.
Koska kuitenkin näin paljon uusia säännöksiä,
tehtäviä ja valtuuksien siirtoja on tullut, valiokunta
tähdentää näiden toimenpiteiden
edellyttävän huolellista kouluttamista ja käytännön soveltamisen
harjoittelua.
Uusi laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa,
joka on tullut voimaan 2014, on korvannut muun muassa aiemman so- tilaskurinpitolainsäädännön.
Hallintovaliokunta ehdottaa uuden lainsäädännön
huomioon ottamista Rajavartiolaitosta koskevassa sääntelyssä.
Rajavartiolaitoksen tehtävät Ahvenanmaan maakunnassa
määräytyvät rajavartiolain,
Ahvenanmaan itsehallintolain sekä Rajavartiolaitoksen tehtävistä Ahvenanmaalla
annetun presidentin asetuksen mukaan. Rajavartiolaitokselle kuuluvat
Ahvenanmaalla rajavalvontatehtävät ja tullitehtäviä.
Lisäksi Rajavartiolaitos vastaa siellä meripelastuksesta
ja suorittaa poliisin pyytämiä virka-aputehtäviä.
Hallituksen esityksessä selostetaan lisäksi
Ahvenanmaan itsehallintolain suhdetta nyt käsiteltävänä olevaan
lakiehdotukseen. Rajavartiolaitoksen toimivaltuus suorittaa Ahvenanmaalla yleisen
järjestyksen ja turvallisuuden tehtäviä perustuu
vain sopimusasetukseen. Nyt käsiteltävänä olevan
esityksen mukaiset ehdotukset rajavartiomiehen toimivaltuuksista
eivät koske maakunnan aluetta. Muutkaan itsehallintolain
mukaan maakunnan lainsäädäntövaltaa
koskeviin oikeusaloihin liittyvät ehdotukset eivät
koske Ahvenanmaata.
Ahvenanmaa on ollut vuodesta 1856 lähtien demilitarisoitu.
Lakiehdotuksella ei luonnollisestikaan voida puuttua tähän
asemaan. Hallituksen esityksestä ilmenee, että valtioneuvosto
on asettanut syyskuussa 2013 parlamentaarisen komitean uudistamaan
Ahvenanmaan itsehallintolakia. Lisäksi Suomen turvallisuus-
ja puolustuspolitiikasta vuonna 2012 annetun valtioneuvoston selonteon
mukaan valtioneuvosto selvittää, kuinka Ahvenanmaan
erityisasema huomioidaan jatkossakin mahdollisissa öljyonnettomuuksissa
ja muissa kriisitilanteissa ja miten asianomaisten viranomaisten
riittävä valmius varmistetaan.
Hallintovaliokunta pitää perustuslakivaliokunnan
tavoin tarpeellisena, että Ahvenanmaan erityisasemasta
johtuvat vaikutukset viranomaisten virka-apuun selvitetään
ja että sääntelyä tarvittaessa
täydennetään.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Hallintovaliokunta puoltaa 4.—8. lakiehdotuksen
hyväksymistä muuttamattomina. 1.—3. ja
9. lakiehdotukseen sisältyy muutosesitys. Valiokunnan mietintö on
yksimielinen.
Kari Tolvanen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Rajavartiostolla, poliisilla ja Tullilla
on nykypäivänä paljon päällekkäisiä tehtäviä joskin oma
toimiala jokaisella, ja on täysin perusteltu tämä hallituksen
esitys, että tätä lainsäädäntöä sekä yleisen
järjestyksen ja turvallisuuden että myös
rikostutkinnan osalta harmonisoidaan. Näinhän
on tapahtunut aikaisemmin, että tämä PTR-yhteistyö on
toiminut.
Mutta nyt tietysti olen huolissani siitä, että on sama,
vaikka täällä mitä lakeja säädetään,
jos ei ole tekeviä käsipareja tuolla kentällä.
Nyt tällä hetkellä alkaa olla jo huolestuttavaa,
että kaikki nämä organisaatiot ovat käyneet
hallintorakenneuudistuksen läpi, ja jos ensi vuonna vielä tulee 0,5:n
leikkuri kaikille, niin olemme vaikeuksissa, vaikka kuinka lakeja
täällä säätäisimme,
ja ennen kaikkea kansalaiset ovat vaikeuksissa. Siksi, jos näin
tapahtuu, meidän tässä talossa on sitten
kyllä päätettävä, mitä tehtäviä nämä viranomaiset
jättävät tekemättä.
Kaikesta he eivät enää jatkossa suoriudu.
Mutta tämä hallituksen esitys tältä osin
on kuitenkin ihan hyvä.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Edustaja Tolvanen osui naulan kantaan: venyttää ja vanuttaa
ei voi loputtomiin niitä vähiä sisäisen turvallisuuden
toimijoita. Sikäli kyllä, kun harva-alueen reunamilta
tulen, näen, että tässä esityksessä on
varmasti paljon hyvää, mutta kyllä huomio
kiinnittyy nyt hallintovaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan hallinto-
ja turvallisuusjaoston esityksiin siinä, että budjettiasia
täytyy ratkaista, kun puhutaan poliisimiesten määrästä kentällä.
Se on jotain, mikä täytyy tehdä nyt,
sitä ei voida mielestäni siirtää tulevalle
eduskunnalle ja tuleville hallituksille.
Meillä on todellakin meneillään ollut
suuri poliisin hallintorakenteen uudistus, ja jotenkin siellä täytyy
nyt se työrauha taata ja seurata tilanteen kehittymistä,
tilanteen etenemistä.
Ja lisäksi vielä — pakko palata tähänkin
lakiin: Kyllä tämäkin vaatii sitten sitä seurantaa. Minun
mielestäni koulutukseen on nyt kiinnitettävä huomiota,
kun lähdetään tekemään
tässä yhteispartiointia. Ja myöskin esimerkiksi
liikenne- ja viestintäministeriö kiinnitti tähän
huomiota, kun tulee kysymykseen esimerkiksi hälytysajot, ja
varmasti monenlaista käytännön tehtävää tässä on.
Eli toivon todellakin sitten, että siihen perehdytykseen
ja koulutukseenkin riittäisi niitä niukkoja resursseja
kuitenkin jaettavaksi kunnolla, koska kunnolla tehty perehdytys
kuitenkin sitten säästää siellä,
kun ollaan kentällä tekemässä työtä.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:
Arvoisa puhemies! Poliisihallinto on todella ollut viimeisten
vuosien aikana suurten mullistusten kourissa. Vaikuttaa siltä,
että kentältä väkeä vähennetään
jatkuvasti, oli sitten kysymys mistä uudistuksesta hyvänsä.
Nyt esimerkiksi itäisellä Uudellamaalla poliisin
määrärahojen leikkaukset ovat merkittäviä,
ja se tarkoittaa sitä, että ilmeisesti kymmeniä virkoja
joudutaan lakkauttamaan.
Tuoreiden uutisten mukaan jo tällä hetkellä hyvin
suuri osa omaisuusrikoksista jää selvittämättä.
Rikokset vain kirjataan ylös ja poliisi ei ollenkaan ryhdy
sen tarkemmin selvittämään, kuka niitä olisi
tehnyt. Kansalaisten kannalta on vaarana se, että kun tähän
asti olemme luottaneet siihen, että poliisilta saa apua
silloin kun on hätätilanne ja soittaa poliisille,
niin tulevaisuudessa on aina suurempi uhka siitä, että kansalaiset
eivät saa apua hätäänsä — edes
täällä eteläisessä Suomessa — kohtuullisessa
ajassa. Ja todella jo tällä hetkellä suuri
määrä rikoksista jää täysin selvittämättä,
mikä on kestämätöntä,
kun ajatellaan, että oikeusvaltiossa rikokset pitäisi
selvittää ja syylliset saada kiinni ja heille
kuuluisi antaa rangaistukset.
Toivoisin todella, että istuva hallitus sen sijaan,
että leikkaa poliisin resursseja, lisäisi niitä, koska
poliisilla on selkeästi paikkansa tässä yhteiskunnassa
ja riittävästi pitäisi olla rahaa tehtävien
toteuttamiseen asianmukaisesti.
Yleiskeskustelu päättyi.