Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! En ymmärrä, miksi hallituksen esityksessä ja hallintovaliokunnan mietinnössä on otettu Helsingin kihlakunnan poliisilaitos erikseen sisäasiainministeriön alle. Sille ei ole yhtään toiminnallista perustetta. Kaikki muut poliisilaitokset toimivat läänien alaisina. Sisäasiainministeriön tulisikin keskittyä strategiatyöhön ja lainvalmistelutyöhön. Läänin alaisuudessa saataisiin myös yhdenmukaiset palkkauslinjaukset, millä on keskeinen merkitys henkilöstöpolitiikan onnistumisessa. Minusta hallintovaliokunnan olisi tullut huomioida tämä asia hallituksen esitystä käsiteltäessä.

Erkki Kanerva /sd:

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ed. Vahasalo ymmärrän hallituksen esityksen ja hallintovaliokunnan mietinnön tältä osin erinomaisen hyvin. Helsingin poliisilaitoksella on sellaisia tehtäviä, muun muassa jos ajatellaan meillä pidettyä Ety-kokousta, jotka vaativat ylijohdon suoraa johtoa. — Mutta sitten varsinainen valiokuntamietinnön kritiikki ja vähän taustaa sille.

Syksyllä 99, siis runsas kaksi vuotta sitten, kun kihlakuntauudistuksen väliraportti oli tässä salissa tarkasteltavana, poliisiylijohdon edustaja esiintyi maanpuolustuskurssilla ja esitteli sekä tehokkuudeltaan että kustannuksiltaan optimaalisen poliisiorganisaation Suomeen. Kysyin kurssin oppilaana, miksi hän ei kerro sitä hallitukselle tai eduskunnalle, miksi hän ei kerro juuri silloin, kun kihlakuntauudistusta arvioitiin. Hän vastasi, että on kielletty kertomasta. Kysyin, kuka on kieltänyt. Hän pyysi saada vastata yksityisesti luennon jälkeen. Vastaus palautti elävästi mieleen sen tavan, jolla kihlakuntauudistus tehtiin. Väitän, että enemmän kuin kansalaisten poliisipalvelutarpeet siihen vaikuttivat yhden pienen ammattijärjestön etu ja sen järjestön kytkennät silloiseen eduskunnan hallintovaliokuntaan ja sisäasiainministeriön korkeaan virkamiesjohtoon. Nyt kun katson tämän mietinnön asiantuntijaluetteloa, saatan havaita, että ne kytkennät ovat edelleen säilyneet.

Kihlakuntauudistukseen piiloteltiin sellainen määrä miljoonia tarkoittamani ammattikunnan edunvalvontaa, että juuri sen ammattiryhmän pitäisi olla ikuisesti tyytyväinen ja kiitollinen ja antaa poliisiorganisaation nyt jo lopultakin kehittyä omien ja kansalaisten tarpeiden mukaisesti. Poliisin rahoitus, johon kansainvälistymisen ja täällä asetettujen uusien odotusten myötä on tullut runsaasti lisää pysyviä kustannustekijöitä, ei yksinkertaisesti kestä niin raskasta päällekkäistä ja rinnakkaista organisaatiota kuin meillä nyt on.

Tällä hallituskaudella on hyväksytty muun muassa poliisin peitetoiminta. Se maksaa 600 000—700 000 euroa. Telekuuntelun pelkät linjakustannukset ovat 900 000 euroa, ja toinen mokoma menee kehittämiseen. Nauhoitusten tekeminen ja kuuntelu maksaa paperirahaa. Tietohallintokeskuksen siirtäminen Rovaniemelle maksaa miljoonan, dna-rekisteri saman verran ja automaattinen nopeusvalvontakin yli 300 000 euroa. Ja vielä en ole puhunut sanallakaan hyväksymistämme huumausaine- ja talousrikosprojekteista mitään. En muista summia, mutta miljoonista euroista puhutaan siinäkin.

Perinteisesti poliittisesti vaiennettu poliisiylijohto ei saa sanoa näitä asioita ääneen, mutta minä kai voin sanoa, että tällä menolla poliisin budjetista puuttuvat monen sadan poliisimiehen palkkarahat. Jos sitten poliisin ylijohto löytää, niin kuin tässä tapauksessa on löytänyt, esimerkiksi yhteistoiminnan kehittämisestä keinon tehostaa toimintaa ja vähentää kustannuksia, kihlakuntauudistuksen juoksuhautoihin jämähtänyt hallintovaliokunta torppaa ne jo ajat sitten vanhentunein perustein. Tämä meno ei voi jatkua näin.

Me asetamme poliisille uusia kustannuksia aiheuttavia vaatimuksia, mutta emme anna rahaa, ja jos poliisijohto haluaa etsiä rahat hallinnon sisältä, estämme senkin. Ei poliisitoimen strateginen ja taktinen johto kuulu eduskunnalle. Se on niin vaativa ammatitehtävä, että ei eduskunnalla ole edellytyksiä pitää niitä naruja käsissään. Tämän taatusti väistyvän kulttuurin tulosten pitäisi jo kertoa se. Nyt on tilanne se, että me rahoitamme poliisipalvelujen sijasta poliisin sisäistä hallintoa.

Emme me täällä puutu siihen, jos Rajavartiolaitos korvaa kymmenenkin valvontapistettä tekniikalla ja siirtää miehet etelään passintarkastukseen, jos niin on tehtävä. Jos Puolustusvoimat vastoin luuloamme ostaa Leopard-panssarivaunuja, me sanomme, että se on kenraalien asia, kunhan pysyvät budjetissaan. Mutta joka ainut poliisin ylijohdon yrityskin tehdä viisas taktinen tai strateginen siirto, nyt kun kansliapäällikkökään ei enää ole esteenä, torpataan viimeistään eduskunnan hallintovaliokuntaan.

Pekka Ravi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän kyllä varsin pitkälle ed. Erkki Kanervan rakentavankin kritiikin, ja tosiasia on varmaan se, että todellakin poliisin toiminnan asianmukainen hoito tällä määrärahakehyksellä, joka nyt on käytettävissä, on todella vaakalaudalla. Viimeksi tänään hallintovaliokunnassa saimme hallituksen toimintakertomuksen osalta siihen lisävalaistusta.

Mutta kun nyt kuitenkin on niin, että kihlakuntauudistus ja sen selonteko on varsin tuore asia, ja eduskunta otti, myöskin tämä iso sali, siihen asiaan tietyn kannan, niin tällaisen yksittäisen lain yhteydessä perusteellisen uudistuksen aikaansaaminen on mahdotonta. Yhdyn siihen, että on varmaan välttämätöntä poliisihallinnon rakenteita tarkastella kriittisestikin, mutta tämä yhteys ei minun mielestäni ole se oikea paikka.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan ed. Ravin puheenvuoroon on tässä hyvä yhtyä ja jatkaa siitä. Nimittäin kyllä totuus on se, että poliisihallinnon määrärahakysymykset ja nämä asiat pitää käsitellä kokonaisuutena ja käydä ne kokonaisuudessaan läpi. Kyllä meillä kaikilla varmasti täällä on tiedossa, että parannettavaa on myöskin resursoinnin osalta, kuten hallintovaliokunnassa tänään vähän aikaa sitten asiantuntijoilta kuulimme.

Mutta täytyy muistaa, että kun uusi poliisilaki säädettiin ja annettiin poliisille oikeudet peitetoimintaan ja valeostoon, niin eivät nämä ole asioita, joita pelkästään pystytään miljoonilla markoilla tai miljoonilla euroilla laskemaan, koska kyse on turvallisuudesta. Jos mitataan rahassa jotakin yksittäistä toimenpidettä, jonka poliisi suorittaa, niin totta kai se, jos pelkästään rahallisista mittapuista lähdetään liikkeelle, osoittautuu suureksi. Mutta se, että me saamme suuren osan huumeista pois markkinoilta, niin kuin tarkoituksena on, on positiivista ja siihen pyritään.

Lauri  Kähkönen /sd vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valiokuntakuulemisessa selvisi, että tässä laissa olevan yhteistoimintapykälän uudistuksesta ei varsinaista lausuntokierrosta ole tehtykään. Tämähän on oletettavasti laitettu tähän lakiesitykseen sen takia, että edellisellä kerralla nämä kihlakuntamuutokset torpattiin, ja jos ja kun tämä pykälä olisi mennyt läpi tai eduskunta sen hyväksyisi — hallintovaliokunta esittää, että se sieltä pääsääntöisesti poistetaan — niin se olisi tarkoittanut sitä, että poliittinen ohjaus olisi kokonaan poistunut, mitä tulee yhteistoiminta-alueisiin, ja tätä kautta olisi sitten murennettu kihlakuntajakoa.

Erkki  Kanerva  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toistan ed. Tiuralle sen, että rahat tarvitaan nimenomaan turvallisuuspalvelujen tuottamiseen, ei poliisin sisäiseen hallintoon.

Aulis  Ranta-Muotio  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Näissä valiokunnan jäsenten vastauspuheenvuoroissa tuli jo ilmi tämä peruste, minkä vuoksi valiokunta yksimielisesti hylkäsi 8 §:n esityksen. Taustalla oli juuri se hiljattain täällä eduskunnassa hyväksytty kihlakuntaselonteko. Kyllä tämä esitys käytännössä murentaisi tämän kihlakuntajaon, koska kaikki hallinnonalat vetäytyvät hyvin suuriin yhteistoimintayksiköihin ohi kihlakuntarajojen.

Valiokunta sinänsä pitää arvossa yhteistoimintaa, mutta sen pitäisi tapahtua kihlakuntien puitteissa. Niin kuin selonteossa todettiin, jokaisessa kihlakunnassa täytyy olla poliisipäällikkö. Tässä on taustalla ilmeisesti poliisin rahapula. Asia voitaisiin hoitaa niin, että poliisin määrärahoja riittävästi korotettaisiin, niin että ei tarvitsisi valtion paikallishallinnon jakoon, kihlakuntajakoon, puuttua.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Ed. E. Kanervan näkemyksien linjaan on kyllä syytä yhtyä. Tämä totaalinen puolustustaistelu, jonka hallintovaliokunta on omaksunut sekä jo selontekokannanotossaan että nyt myöhemmin, johtaa valitettavasti siihen, että kun halutaan suojata pienten kihlakuntien olemassaoloa, heikennetään niitä todellisia palveluita, joita niiden alueiden ihmiset odottavat saavansa. Erityisestihän se näkyy poliisin organisaatiossa, jossa nyt käytetään hallintoon semmoisia resursseja, jotka voitaisiin käyttää siihen konkreettiseen turvallisuuspalveluun. Voitaisiin jopa pitää palvelupisteverkosto isompana, jos itse nämä toiminta-alueet, kihlakunnat tai vastaavat, olisivat isompia.

Oikeusministeriön sektorillahan tähän suuntaan on voitu vähän vapaammin mennä: on muodostettu syyttäjille isompia yhteistoiminta-alueita. Ulosotossa on voitu yhdistellä piirejä, koska vouteja ei tarvita tämmöistä pientä yksikköä varten päätoimisina. Siellä on kuitenkin pystytty turvaamaan juuri ne palvelut eli ulosottoapulaiset ja muut henkilöt, jotka hoitavat yksityisen kansalaisen asioita, ovat siellä lähellä, mutta hallinnollisesti vouti hoitaa isompaa aluetta.

Saman tyyppinen kehitys on välttämätöntä kyllä poliisitoimen osalta lähitulevaisuudessa, mutta nythän se on lykätty sinne vuoteen 2004—2005, jolloinka tällaiset isommat ratkaisut voidaan tehdä.

Pekka Ravi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin on varmaan näin, että aivan selkeät toiminnalliset tarpeet ja hallinnolliset tarpeet menevät tässä kihlakunta-asiassa hieman limittäin ja ehkä päällekkäinkin. Mutta haluaisin korostaa sitä, että jos halutaan todellakin toimia eri linjalla kuin tämä talo on tässäkin salissa päättänyt, minusta se täytyy tehdä avoimen rehellisesti eikä piilottaa sitä tämmöisen, sanotaanko, kuitenkin pääasiallisesti toista asiaa käsittelevän lainuudistuksen yhteyteen.

Aulis Ranta-Muotio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan yksimieliseen kantaan vaikutti kyllä ratkaisevasti sekin, että ilmeni, ettei lausuntokuulemisessa ollut 8 §:stä kysytty mitään. Se aiottiin tavallaan salaa ujuttaa tänne mukaan. Tällaiset kovin suuret yhteistoiminta-alueet johtaisivat aika pian maakuntapoliisiin ja kihlakunnat voitaisiin paikallishallintoyksikköinä unohtaa.

Rakel  Hiltunen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Minä puolestani lausun tyytyväisyyteni siihen, että tämän lain hyväksymisen myötä Helsingin poliisi siirtyy nyt suoraan poliisin ylijohdon eli ministeriön alaisuuteen. Näin vahvistetaan se käytäntö, joka on jo vallinnut nykyisin. Onhan Helsingin poliisilla merkittäviä valtakunnallisia tehtäviä valtakunnallisten ja kansainvälisten tilaisuuksien turvajärjestelyissä. Täällä on muun muassa kuuluisa Karhukopla. Moniportainen hallinto vaikeuttaa johtosuhteita käytännön tilanteissa. Mielestäni hallintovaliokunta tältä osin oli kiitettävän yksimielinen.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On varmaan ihan hyvä, että Helsingin poliisilaitos siirtyy suoraan sisäasiainministeriön alaisuuteen.

Mutta sitten näistä kihlakunnista ja kihlakunta-alueista: Varmaan on syytä miettiä poliisihallintoa. Onko syytä vain hallinnoida vai halutaanko tuottaa myös palveluita? Kihlakuntauudistuksen yhteydessä eri seutukunnille jäi poliisin palvelupisteitä. Jostain syystä ne poliisin palvelupisteet ovat tänä päivänä ilman miehitystä. Tosin siellä tiloissa vielä kahvinkeittimet on ja joskus poliisit voivat yösydämissä käydä siellä kahvilla, mutta se ei tuo sitä turvallisuuden tunnetta niille seutukuntalaisille, jotka poliisin palveluita todella tarvitsevat. On varmasti mietittävä hallinnon kokonaiskustannuksia, mutta toisaalta on mietittävä myös sitä, onko meillä tänä päivänä resursseja riittävästi, niin että kyetään tuottamaan todella ne poliisipalvelut, joita kansalaiset poliisilta odottavat.