Täysistunnon pöytäkirja 67/2006 vp

PTK 67/2006 vp

67. KESKIVIIKKONA 7. KESÄKUUTA 2006 kello 15 (15.06)

Tarkistettu versio 2.0

19) Laki eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain 1 ja 5 §:n muuttamisesta

 

Mikko Kuoppa /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus arvioi tämän vuoden lisäbudjetissa, että vuonna 2006 eläketuen saajia on noin 2 800 henkilöä. Lakia säädettäessä arvioitiin, että laki mahdollistaa 4 000—6 000 henkilön pääsyn eläketuen piiriin. Eläketuen ehdot ovat kuitenkin olleet niin kireät, että tästä määrästä on jääty selvästi jälkeen, ja hallitus esittää lisäbudjetissaan, että näitä eläketukeen varattuja määrärahoja palautettaisiin 8,5 miljoonaa euroa. Suomessa on jopa 50 000 heikon työkyvyn omaavaa työtöntä ihmistä. Erityisesti ongelma koskee ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä. Työttömillä on selvästi enemmän lääkärin toteamia sairauksia kuin työssä olevilla palkansaajilla. Lääkärin toteamien sairauksien määrä kasvaa luonnollisesti iän karttuessa. Vuosittain hylätään tuhansia sellaisten henkilöiden työkyvyttömyyseläkehakemuksia, jotka hoitava lääkäri on todennut työkyvyttömiksi. Näiden henkilöiden on oltava työvoimatoimistoissa työnhakijoina saadakseen edes jonkinlaista toimeentuloturvaa. Työpaikkaahan ei työkyvytön henkilö voi saada. Se on selvä mahdottomuus tänä päivänä niin kuin aikaisemminkin.

Nykyiset säännökset ja noudatettu lainsäädännön soveltamiskäytäntö merkitsevät sitä, että vuosittain tuhannet ihmiset joutuvat äärimmäisiin vaikeuksiin menetettyään työkyvyn ja työpaikan ja sitä kautta mahdollisuuden toimeentuloon. Suomen perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan "lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella".

Pitkäaikaistyöttömien ja tosiasiassa työkyvyttömien, mutta eläkejärjestelmän ulkopuolelle jääneiden ihmisten osalta, jotka ovat sosiaaliturvan väliinputoajia, tämä perusoikeus ei toteudu. Tällä perusteella näille henkilöille tulee turvata oikeus päästä eläkkeelle elikkä tässä tapauksessa eläketuen piiriin. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, nämä eläketuen ehdot ovat niin kireät, että alun perin suunniteltu määrä ei ole toteutunut kuin puolittain. Lisäksi nämä eläketuen raja-arvot, rajavuodet, on säädetty niin, että oikeuden tähän eläketukeen on pitänyt syntyä vuoden 2004 loppuun mennessä. Siten se merkitsee sitä, että sen jälkeen, vaikka tämä oikeus täyttyisi elikkä se 2 500 päivää, työttömyyspäivien lukumäärä, täyttyisi ja ikärajat täyttyisivät tällä työttömällä eläkkeen hakijalla, niin jos määrä ei ole täyttynyt vuoden 2004 loppuun mennessä, hänellä ei ole oikeutta tähän eläketukeen.

Näin ollen myöskin näitä määräaikoja tässä lakiesityksessä esitetään muutettavaksi niin, että työttömyyspäivien lukumäärä, joka on tällä hetkellä laissa 2 500, alennetaan 2 000:een ja 2 000 päivän määräaika 1 500:aan. Samoin myöskin tämä laskenta-aika, joka oli aikaisemmin 1.1.1992—31.12.2004, muutetaan siten, että laskenta-aika olisi 1.1.1992—31.12.2006. Siinä sovellettaisiin nykyistä lyhempiä kokonaistyöaikoja, kuten jo aikaisemmin totesin.

Tämä mahdollistaisi sen, että se lain alkuperäinen tarkoitus tämän eläketuen myöntämiseksi toteutuisi ja ne ihmiset, jotka ovat tänä päivänä pudonneet, ovat todellisia väliinputoajia tässä eläketuen saannissa, pitkäaikaistyöttömiä, työkyvyttömiä, pääsisivät tämän eläketuen piiriin. Nyt vallitseva tilanne ja vallitseva, voimassa oleva laki ei sitä mahdollista. Myöskin tämä lisäbudjetissa oleva 8,5 miljoonan euron määrärahan palauttaminen osoittaa, että tämä laki ei toimi sillä tavalla kuin alun perin oli tarkoitettu.

Keskustelu päättyy.