Mikko Kuoppa /vas(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hallitus arvioi tämän vuoden lisäbudjetissa,
että vuonna 2006 eläketuen saajia on noin 2 800
henkilöä. Lakia säädettäessä arvioitiin,
että laki mahdollistaa 4 000—6 000
henkilön pääsyn eläketuen piiriin.
Eläketuen ehdot ovat kuitenkin olleet niin kireät,
että tästä määrästä on
jääty selvästi jälkeen, ja hallitus
esittää lisäbudjetissaan, että näitä eläketukeen
varattuja määrärahoja palautettaisiin
8,5 miljoonaa euroa. Suomessa on jopa 50 000 heikon työkyvyn omaavaa
työtöntä ihmistä. Erityisesti
ongelma koskee ikääntyneitä pitkäaikaistyöttömiä.
Työttömillä on selvästi enemmän
lääkärin toteamia sairauksia kuin työssä olevilla
palkansaajilla. Lääkärin toteamien sairauksien
määrä kasvaa luonnollisesti iän
karttuessa. Vuosittain hylätään tuhansia
sellaisten henkilöiden työkyvyttömyyseläkehakemuksia,
jotka hoitava lääkäri on todennut työkyvyttömiksi.
Näiden henkilöiden on oltava työvoimatoimistoissa
työnhakijoina saadakseen edes jonkinlaista toimeentuloturvaa.
Työpaikkaahan ei työkyvytön henkilö voi
saada. Se on selvä mahdottomuus tänä päivänä niin
kuin aikaisemminkin.
Nykyiset säännökset ja noudatettu
lainsäädännön soveltamiskäytäntö merkitsevät
sitä, että vuosittain tuhannet ihmiset joutuvat äärimmäisiin
vaikeuksiin menetettyään työkyvyn ja
työpaikan ja sitä kautta mahdollisuuden toimeentuloon.
Suomen perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan "lailla taataan
jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden,
sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana
sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella".
Pitkäaikaistyöttömien ja tosiasiassa
työkyvyttömien, mutta eläkejärjestelmän
ulkopuolelle jääneiden ihmisten osalta, jotka
ovat sosiaaliturvan väliinputoajia, tämä perusoikeus
ei toteudu. Tällä perusteella näille
henkilöille tulee turvata oikeus päästä eläkkeelle
elikkä tässä tapauksessa eläketuen
piiriin. Kuten jo aikaisemmin mainitsin, nämä eläketuen
ehdot ovat niin kireät, että alun perin suunniteltu
määrä ei ole toteutunut kuin puolittain.
Lisäksi nämä eläketuen raja-arvot,
rajavuodet, on säädetty niin, että oikeuden tähän
eläketukeen on pitänyt syntyä vuoden
2004 loppuun mennessä. Siten se merkitsee sitä,
että sen jälkeen, vaikka tämä oikeus
täyttyisi elikkä se 2 500 päivää,
työttömyyspäivien lukumäärä, täyttyisi
ja ikärajat täyttyisivät tällä työttömällä eläkkeen
hakijalla, niin jos määrä ei ole täyttynyt vuoden
2004 loppuun mennessä, hänellä ei ole oikeutta
tähän eläketukeen.
Näin ollen myöskin näitä määräaikoja
tässä lakiesityksessä esitetään
muutettavaksi niin, että työttömyyspäivien
lukumäärä, joka on tällä hetkellä laissa
2 500, alennetaan 2 000:een ja 2 000 päivän
määräaika 1 500:aan. Samoin
myöskin tämä laskenta-aika, joka oli
aikaisemmin 1.1.1992—31.12.2004, muutetaan siten, että laskenta-aika
olisi 1.1.1992—31.12.2006. Siinä sovellettaisiin
nykyistä lyhempiä kokonaistyöaikoja,
kuten jo aikaisemmin totesin.
Tämä mahdollistaisi sen, että se
lain alkuperäinen tarkoitus tämän eläketuen
myöntämiseksi toteutuisi ja ne ihmiset, jotka
ovat tänä päivänä pudonneet,
ovat todellisia väliinputoajia tässä eläketuen
saannissa, pitkäaikaistyöttömiä,
työkyvyttömiä, pääsisivät
tämän eläketuen piiriin. Nyt vallitseva
tilanne ja vallitseva, voimassa oleva laki ei sitä mahdollista.
Myöskin tämä lisäbudjetissa
oleva 8,5 miljoonan euron määrärahan
palauttaminen osoittaa, että tämä laki
ei toimi sillä tavalla kuin alun perin oli tarkoitettu.
Keskustelu päättyy.