Täysistunnon pöytäkirja 67/2006 vp

PTK 67/2006 vp

67. KESKIVIIKKONA 7. KESÄKUUTA 2006 kello 15 (15.06)

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laiksi maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta ja laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 10 a §:n muuttamisesta

 

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Perussopimuksesta takaisin vaikka perusmaatalouteen. Ensinnäkin valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja ed. Markku Koski on estynyt, niin että tässä alussa ajattelin valiokunnan puolesta käyttää lyhyehkön esittelypuheenvuoron.

Tasavallan hallitus päätti maaliskuussa 2005, että maataloudessa käytetystä energiasta palautettaisiin energiatuotteisiin sisältyvää valmisteveroa. Palautusta maksettaisiin kevyestä ja raskaasta polttoöljystä sekä sähköstä. Palautettava määrä olisi vuodelta 2005 noin 5,8 miljoonaa euroa ja noin 9,9 miljoonaa euroa vuodesta 2006 alkaen vuosittain. Vuodelta 2005 vero palautettaisiin erillisen hakemuksen perusteella. Kuluvasta vuodesta alkaen palautus tapahtuisi normaalisti maatalouden veroilmoituksen yhteydessä. Lisäksi tämä vaatii vielä erillisen komission hyväksynnän elikkä niin sanotun notifikaation. Hallituksen linjaus on hyvä. Se alentaa maatalouden kustannuksia, varsinkin kun tiedetään, kuinka paljon energia on kallistunut viimeisten vuosien aikana.

Arvoisa puhemies! Voidaan muuttaa pikkuisen sävellajia. Esityksessä on kuitenkin muutamia heikkoja kohtia.

Ensimmäinen heikko kohta on se, että hallituksen viivyttely tässä asiassa on tullut ja tulee maksamaan satojatuhansia euroja. On kulunut reilut 15 kuukautta siitä, kun hallitus tästä linjauksesta päätti, ja esitys on vasta nyt täällä käsittelyssä. Se tietää sitä, että on tehtävä erillinen hakemusmenettely vuodelta 2005, lähetettävä erilliset lomakkeet, postitettava ne ja tehtävä erilliset atk-ohjelmat. Sitten kun vuodelta 2006 päästään normaaliin tuloverotuksen mukaiseen käsittelyyn, niin saadaan myös järjestelmä paremmin toimimaan, eli hallituksen viivyttely on siis tullut maksamaan satojatuhansia euroja.

Toinen asia on sitten se, että tässä niin sanotussa maataloustupossa, jonka siis hallitus hyväksyi maaliskuussa 2005, sovittiin energiaveron kevennykseksi 21,5 miljoonaa euroa vuositasolla. Nyt tästä summasta on vähennetty niin sanottuja hallinnollisia kuluja noin 1,5 miljoonaa euroa, vaikka muun muassa kyselytunnilla ministeri Heinäluoma muuta kertoikin. En tiedä yhtään vastaavaa tapausta, jossa veronpalautusten saajat maksaisivat itse hallinnolliset kulunsa. Se on vähän sama asia, kuin jos meiltä palkasta täällä eduskunnassa pidätettäisiin vaikkapa Rosilan palkkakulut, että saataisiin paikattua hallinnosta aiheutuvia kuluja. (Naurua — Ed. Pulliainen: Aika terävä havainto!) Kun kysyttiin asiaa asiantuntijoilta tuolla verojaostossa, niin ainoa selkeä vastaus, mikä sieltä tuli, oli se, että kyseessä on niin sanottu poliittinen päätös.

Kolmas asia, mikä tässä esityksessä on huonoa, on se, että palautettavan määrän alaraja on 50 euroa. Se jättää palautuksen ulkopuolelle reippaat 10 000 maatilaa. Se ei ole myöskään loogista muun verolainsäädännön kanssa. Veronkantolain mukaan esimerkiksi tuloverotuksessa alaraja palautukselle on 5 euroa. Siksi tulen esittämäänkin yksityiskohtaisessa käsittelyssä, että 5 § saisi sen muodon, mikä on vastalauseessa, ja että myös tässä palautettavan alarajan määräksi säädettäisiin 5 euroa eikä 50 euroa.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! Kyseinen lakiesitys on käsitettävä osaksi maatalouden tupoa ja maataloustuottajien tulokehityksen turvaamista. Kuitenkin lakiesitystä ja nyt mietintöä lukiessa herää kysymys, turvaako esitetty laki maatalouden harjoittajan tulotason. Yli 10 000 maatilaa jää kokonaan palautusten ulkopuolelle, koska palautettava määrä olisi liian pieni. Suuremmille viljelijöille, joiden öljyn käyttö on ehkä 10 000—15 000 litraa vuodessa, palautus on vuodessa muutama sata euroa. Olen keskustellut joidenkin viljelijöiden kanssa, ja heidän mielestään tämä on eräänlaista ivaa maataloutta kohtaan.

Toinen esille noussut kysymys on, miten taataan tasapuolisesti maatalouden tulotason nosto. Veronpalautus on nähty keinona kohdella kaikkia viljelijöitä samalla lailla. Kuitenkin 10 000 viljelijää jää ulkopuolelle. Sen lisäksi vielä etelän viljelijät saavat palautuksena jonkun verran enemmän kuin esimerkiksi Pohjois-Karjalan maidontuottajat. Toisin sanoen tasapuolisuudessakin on ongelmia.

Kysymys kuuluukin, eikö olisi muuta tapaa taata maanviljelijöiden tulotaso kuin liittää heidän tulotasonsa takuu fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Eikö tulevaisuudessa — ilmeisesti nyt on liian myöhäistä — mutta eikö jo vuodesta 2007 voitaisi liittää tätä tukea nimenomaan bioenergian, biopolttoaineiden, käyttöön esimerkiksi siten, että osa viljelijöistä voisi saada investointitukea esteröintilaitteiden, biodieselin valmistuslaitteiden, hankintaan ja toinen osa voisi saada valmisteveron palautusta tai veronalennusta ostaessaan tätä polttoainetta, jota toiset viljelijät tuottavat? Siten saataisiin käyntiin kehitys, jossa sekä lisättäisiin investointeja että synnytettäisiin biopolttoaineille markkinat.

En tiedä, kuinka moni on ehtinyt nähdä sitä tutkimusta, jonka Jyväskylän yliopisto on tehnyt maatalouden energiantuotantopotentiaalista. Se käsittelee maatalouden energiatuotantoa ekologisesta perspektiivistä ja toteaa, että Suomen maataloudella on energiantuotantopotentiaalia moninkertaisesti yli Suomen energiankysynnän. Tutkimus esittää myös ratkaisumallia siihen, mitenkä ensimmäisessä vaiheessa tuontienergia korvataan kotimaisilla polttoaineilla. Näkisin, että nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus lisätä maatalouden energiaomavaraisuutta, joka polttoaineiden kohdalla on nolla ja lämmityksessäkin vain viidesosa, ja luoda uusi mahdollisuus maaseudulle: ihmiset voivat jäädä maaseudulle elämään, kyläkoulut voidaan uudelleen avata ja tietkin pitää aurattuina.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Tietenkin kaikki ne päätökset, mitä tässä salissa tehdään, ovat poliittisia päätöksiä. Kun tupossa valtiontalouden kehyksistä päätettiin ja sovittiin, että maataloudelle annetaan tukea 21,5 miljoonaa euroa, niin perusteluna oli se, että maatalous tarvitsee tämän verran tukea, ja se on täysin hyväksyttävää, ymmärrettävää ja kannatettavaa.

Nämä kysymykset, mihin ed. Jari Koskinen viittasi, olivat myöskin poliittisia. Kun kysyttiin perusteluja, minkä takia menetellään nyt niin, että joltakin ryhmältä peritään hallinnolliset kulut takaisin, niin vastaus oli, niin kuin ed. Koskinen totesi, että poliittiset syyt, tämä on poliittinen päätös. Mutta minä ainakin tulkitsen sen niin, että katsottiin, että se 21,5 miljoonaa oli ilmeisesti liikaa, ja kaduttiin ja haluttiin ottaa mahdollisimman paljon takaisin.

Tämä toinen kysymys, mihin ed. Koskinen viittasi, oli, miksi 50 euron alaraja. Se on poliittinen päätös, oli vastaus. No, miksi tehdään tuollainen poliittinen päätös? Ihan samasta syystä. Ei haluta antaa niin paljon viljelijöille kuin mitä oli sovittu, 21,5 miljoonaa euroa, ja säästetään vähän, jos pannaan 50 euron alaraja.

Minusta on erittäin vaarallista tehdä tällaisia päätöksiä. Jos ruvetaan perimään hallinnollisia kuluja joltakin ryhmältä, silloin tätä linjaa pitäisi myöskin jatkossa noudattaa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ed. Kallis, pyydän siirtymään puhujakorokkeelle, jos haluatte jatkaa.

Puhuja:

(korokkeelta)

Arvoisa rouva puhemies! Sanoin, että tämä on vaarallinen linja, jos ruvetaan perimään hallinnollisia kuluja joltakin edunsaajaryhmältä. Johdonmukaisesti pitäisi menetellä samalla tavalla silloin, kun kysymyksessä on toinen ryhmä. Muuten kohtelemme tiettyä kansalaisryhmää epäoikeudenmukaisesti.

Aivan sama koskee tätä 50 euron alarajaa. Meidän pitäisi nyt muuttaa kaikkia muitakin verolakeja, missä on tällainen alaraja, joka yleensä on 5 euroa eikä 50 euroa. Muuten me kohtelemme tätä viljelijäryhmää epäoikeudenmukaisesti. Ei kai kukaan edustajista haluaisi sellaista leimaa otsaansa, että kohtelemme kansalaisryhmiä eri tavalla, ja sen takia tulen kannattamaan yksityiskohtaisessa käsittelyssä vastalauseessa olevaa muutosesitystä, niin että tämä alaraja alennetaan 5 euroon.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Niin sanottujen päätoimisten tilojen viljelijäpuolisoiden tulokehitys on ollut viime vuosina erittäin kehnoa, ja syynä tähän on ollut tuotantopanosten hinnan kohoaminen, erityisesti energian hinnan voimakas kohoaminen, ja kuten tiedämme, tätä ei ole pystytty sitten siirtämään hintoihin.

Nyt tämän lakiesityksen myötä aktiivisille viljelijöille, maatalousyrittäjille, korvataan osa näistä aiheutuneista polttoöljyn ja sähkön kuluista. Tietysti on valitettavaa, niin kuin ed. Jari Koskinen totesi, että tämä lakiesitys on vasta nyt eduskunnassa.

Toiseksi, en ymmärrä sitä, että vihreitten puolelta muun muassa ed. Cronberg on jo aiemmin lehtitietojen mukaan arvostellut voimakkaasti tätä lakiesitystä. Biopolttoaineitten lisääminen ja maanviljelijöiden tulotason parantaminen eivät minusta ole ristiriitaisia. Ne ovat yhtä perusteltuja, ja tällä lakiesityksellä ei varmasti vaaranneta biopolttoaineiden käytön lisäämistä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minä kannatan tätä hallituksen esitystä samalla, kun valitan sitä, että tämä on sitten jäänyt lähes ainoaksi konstiksi hoitaa tämä tuporatkaisu. Kyllä se nyt olisi pitänyt jollakin tavalla muuten hoitaa, mutta siellä on tunnetusti katot vastassa, niin että ilmeisesti sellaista menettelyä, joka olisi kohtuullisesti tasapuolinen ja kustannuksiin suuntautunut, ei siis nyt sillä mielikuvituksella silloin jo puolitoista vuotta sitten ole löytynyt, ja täytyy nyt sanoa, ettei sitä ole kyllä nyt tuolta valtiovarainvaliokunnastakaan löytynyt. Minä nimittäin sen lähetekeskustelun perusteella odotin, että nyt sitten jaostossa ja valtiovarainvaliokunnassa olisi löydetty jokin ratkaisu tähän tupomenettelyyn, joka olisi ollut jokin muu kuin tämä valmisteveron palautusjärjestelmä, mutta ei nyt sitten ilmeisesti ole löytynyt.

Tämä on semmoinen äärimmäisen kiusallinen asia, koska nyt joka tapauksessa ollaan tilanteessa, jossa suomalainen ratkaisu on äärimmäisen vaikea löytää. Esimerkiksi Saksan liittotasavallassa tämä asia on aivan toisella tavalla hoidettu, koko homma. Se on hoidettu perintöverojen ja kaikkien tällaisten omistajavaihdosten järjestelyjen yhteydessä olevina ratkaisuina. Meillä siis on nyt ajauduttu tilanteeseen, että pelimerkit ovat todella vähissä, ja siitä voi olla vain pahoillaan.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan muutamia kommentteja tähän. Tosiaan se, mitä ed. Pulliainen tuossa alussa toi esille, on juuri totta. Kun on kysymys viljelijätuposta, miksi sitä ei olisi voitu toteuttaa esimerkiksi kansallisen tuen korotuksen kautta? Sen takia, että sitä ei olisi voitu ohjata ihan kaikille tuotantosuunnille oikeudenmukaisesti, koska nämä tuotantokatot olisivat ottaneet vastaan.

Tämä hallituksen viivyttely — taikka sanon, että ministeriön viivyttely — on käsittämätöntä. Sen ylimääräisen kustannuserän osalta, mikä tästä syntyy nyt, kun joudutaan tänä vuonna poikkeusmenettelyin tämä palautus toteuttamaan, kyllä ministeriö saa sen kulun ottaa niskoilleen, kun toimii tällä tavalla. Kyllä tämä mekanismi, tähän olisi pystytty aivan varmasti löytämään jo viime syksyn aikana, niin että se palautus olisi voitu toteuttaa sen järjestelmän puitteissa, mikä tämä nyt sitten tulee lopullisesti olemaan.

Tämä alv-menettely olisi tietysti ollut yksinkertainen ja myös palautus olisi mennyt täydellisesti jokaiselle maatilalle, mutta siinä sitten vedottiin siihen, että kun arvonlisäverojärjestelmä on unionin verojärjestelmää, niin tämän tyyppisiä toimintoja siihen ei voida kytkeä. Minä luulen, että enemmänkin siellä pelättiin, että jos tästä nyt avataan tavallaan arvonlisäveromenettelylle tämmöinen uusi tie, niin siinä olisi voinut käydä niin, että sitä olisi sitten käytetty jossakin muussakin asiassa, ja sen takia tätä ei haluttu tässä avata.

Sitten tuo 21,5 miljoonaa euroa, sehän lähti siitä, että hallituksen päätös oli se, että tämän valtiontaloudelliset vaikutukset voivat olla 21,5 miljoonaa euroa. Sen takia nyt selitetään, että nämä kustannukset voidaan ottaa tästä summasta. Se ei kyllä pidä paikkaansa. Tämä summa muodostui siitä yleisestä tupokorotuksesta, ja silloin tämä johtaa siihen, että maatalous ei saa sitä yleistä tupokorotuslinjaa tulokorotuksena, eli nämä asiat tässä kangertavat.

Sitten epäkohta on se, arvoisa puhemies, että 50 euroa on se katto ja noin 11 000 maatilaa jää tämän ulkopuolelle. Minusta se on väärin, mutta kyllä kai tämä on hyväksyttävä, kun tämä on parempi kuin ei mitään.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt kun puhutaan viljelijätuposta, maatalouden tuporatkaisusta, pitää muistaa, että tämä ei ole maataloustukiratkaisu, vaan tämä on nimenomaan tuporatkaisu, ja niillä on erittäin iso ero.

Tilanne on se, että puolitoista vuotta sitten vuoden 2004 syksyllä palkansaajat neuvottelivat kolmikantaneuvotteluissa itsellensä tulopoliittisen ratkaisun, jossa palkkoja korotettiin ym. etuisuuksia palkansaajille neuvoteltiin lisää. Tuossa tilanteessa, tietysti ikään kuin vanhalta pohjalta, hallitus varmasti keskuudessaan keskusteli asiasta ja päätti, että myöskin maanviljelijöille on tällainen tulopoliittinen ratkaisu maanviljelijöitten hyväksi tehtävä. Tästä sitten alkoi jahkailu. Nimittäin kesti pitkän pitkän ajan, jopa sinne maaliskuun 10. päivään vuonna 2005, ennen kuin hallitus sitten sai päätetyksi, että myöskin maanviljelijöille tällaiset tulopoliittiset lisäeurot on tavalla tai toisella järjestettävä. Sen jälkeen kului vuosi, vähän toistakin, ennen kuin tämä nyt käsiteltävänä oleva polttoaineverojen palautusesitys hallitukselta eduskunnalle tuli. Siis toista vuotta kesti ennen kuin hallitus sai aikaiseksi tällaisen esityksen. (Ed. Pulliainen: Ne ovat hämäläisiä!)

Ihmetellä täytyy, kun tässä olen kuullut, en tässä keskustelussa mutta tämän asian tiimoilta kun on keskusteltu, jopa ihan asioista perillä olevilta tahoilta, että tässä on ollut mielikuvituksen puutetta, kun tätä veronpalautusjärjestelmää on suunniteltu ja rakennettu. Kun olen nyt tutustunut tähän hallituksen esitykseen ja myöskin valiokunnan kannanottoihin, niin minusta kyllä tässä on tarvittu paljon, rouva puhemies, sitä mielikuvitusta. Nimittäin jo se, että tämä järjestelmä jälleen, tämäkin maataloutta koskeva järjestelmä, on näin monimutkainen, niin kyllä siinä tarvitaan jo erityistä mielikuvitusta siellä virkamieskunnassa, että näin yksinkertainen ja rahanarvoltaan mitättömän vähäinen asia saadaan näin kerta kaikkiaan vaikeaselkoiseksi.

Vielä ihmeellisemmältä tuntuu, kun lukee valiokunnan perustelutekstiä, jossa sanotaan yksiselitteisesti: "Tavoitteena on ollut löytää malli, jonka kustannukset olisivat hallinnolle kokonaisuudessaan mahdollisimman alhaiset. Lisäksi menettelystä on pyritty tekemään viljelijöille mahdollisimman yksinkertainen, selkeä ja vaivaton. Tämä lukee täällä valiokunnan kannanottojen perustelutekstissä." (Ed. Pulliainen: Helppohan niitä on kirjoitella!) Kun vertaa sitten tätä tekstiä, mitä äsken luin, tähän lopputulokseen, todellakin puolentoista vuoden kuluttua siitä, kun palkansaajat ovat neuvotelleet itselleen tulopoliittisen kokonaisratkaisun, puolentoista vuoden kuluttua, eduskunta käsittelee vuodelta 2005 eli viime vuodelta reilun 15 miljoonan euron polttoaineveron palautuksia maanviljelijöille, ja järjestelmä on vaikeaselkoisuudessaan erityinen jälleen, uskoisin, varmasti ainakin siinä mielessä, että jokainen viljelijä joutuu erikseen hakemaan viime vuodelta, siis vuodelta 2005, polttoaineveron palautuksia, ja niitä sitten joskus viljelijät tililleen odottelevat.

Kun vuodelta 2006 tämä palautus viljelijöille tulee, se summa on sitten se reilu 20 miljoonaa vähennettynä tietysti juuri näillä hallinnollisilla kuluilla. Siinä tilanteessa varmasti on helppo laskea, kun meillä on vajaa 70 000 maatilaa, minkä verran tämä tekee sitten tilaa kohti. Tässä katsannossa tämä valiokunnan enemmistön esittämä 50 euron minimipalautus, siis 50 euron minimipalautus, on todella korkea, tässäkin valossa, kun keskimäärin ehkä tilalle muutama sata euroa tätä palautusta kaiken kaikkiaan maksetaan.

Arvoisa puhemies! Vielä erikoisuus tätä koskien. Haluan nostaa esille, joskin myöskin muistuttaa ikään kuin yleisellä tasolla, minkälaisen kohtelun aloitteet saavat täällä eduskunnassa yleensä. (Ed. Pulliainen: Tylyn!) Nimittäin tätä asiaa koskien on valiokunnan käsiteltävänä ollut kaksi eduskunta-aloitetta. Toimenpidealoitteessa 74 vuodelta 2005 ehdotetaan nestemäisten polttoaineiden hinnankorotusten kompensoimiseksi, että hallitus ryhtyisi toimenpiteisiin maatilojen polttoainekulujen huojentamiseksi. Eikö tämä kohta, eduskunnassa päätettävä veronpalautus, ole juuri maatilojen polttoainekulujen huojentamista? Kun kyse on toimenpidealoitteesta, niin ei voida puuttua mihinkään pikku nippeleihin, ei mihinkään pilkkuihin, kuten jossakin lakialoitteessa. Toimenpidealoite, eikö juuri siitä ole kysymys?

Toinen toimenpidealoite, mikä on ollut valiokunnassa käsiteltävänä, on ollut aloite 76/2005 vp, jossa toimenpidealoitteessa ehdotetaan nestemäisten polttoaineiden hinnankorotusten kompensoimiseksi, että hallitus ryhtyisi pikaisiin toimenpiteisiin polttonesteiden hinnannousun korvaamiseksi kuljetus-, kasvihuone- ja muille paljon polttonesteitä kuluttaville yrityksille niiden työllistämis- ja toimintaedellytysten turvaamiseksi.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Eikö nyt tässä ratkaisussa, minkä me tulemme tekemään täällä eduskunnassa, eikö tässä nyt ole juuri kyse tästä asiasta, mitä näissä kahdessa toimenpidealoitteessa on ehdotettu? Ja kuitenkin valiokunta ehdottaa yksiselitteisesti koskien eduskunta-aloitteita, että "valiokunta on päätynyt käsittelemiensä toimenpidealoitteiden suhteen kielteiselle kannalle", vielä tämä sanamuoto täällä: "on päätynyt kielteiselle kannalle", jolloinka se lopputulos, mikä valiokunnan esityksessä on, on yksimielisesti kuitenkin hyväksytty lukuun ottamatta tätä 5 §:ää — oliko se 5 §, arvoisa puhemies, joo, 5 § — jossa määrätään veronpalautuksen vähimmäismäärä. Tätä lukuun ottamatta valiokunta on kuitenkin yksituumaisesti päätynyt siihen, että se kaikki, mitä näissä toimenpidealoitteissa ehdotetaan ja toisaalta, mitä nyt esitetään, on ristiriidassa keskenään. Minun mielestäni ei ole.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Pieni täsmennys: vain kerran maanviljelijä joutuu hakemaan tätä palautusta. Muuten se alkaa tulla automaattisesti muitten ilmoitusten yhteydessä. Sitten toinen täsmennys: Maksetaan viljelijälle 3,75 senttiä kevyen polttoöljyn käytöstä litraa kohti ja raskaasta polttoöljystä 1,75 senttiä, sähköstä oliko se 0,23 senttiä. Ei silloin enää huomioida mitään hallinnollisia kuluja. Tämä merkitsee sitä, että voi tulevaisuudessa mennä reippaastikin yli 20 miljoonan se, mitä maataloudelle palautetaan, mutta voi jäädä myöskin alle. Tämä 21,5 miljoonaa on arvioitu luku, mutta ratkaisevaa on, kuinka paljon tätä käytetään.

Eero Lämsä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan samaa asiaa kuin ed. Kallis tuossa tuo esille liittyen näihin kuluihin: Kun tämä nyt on vuosittain tapahtuvaa, niin totta kai sitten tämän hallinnon järjestämisen, tämän niin sanotun byrokratian, mikä tässä nyt syntyy, aiheuttamat kulut ovat nyt isommat ja sitten jatkossa niiden osuus tulee olemaan tässä kokonaisuudessa pienempi, ja se palautettava määrä sitten todella on semmoinen liikkuva osio jatkossa.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä maatalouden osuus tästä tuporatkaisusta eli 21,5 miljoonaa euroa kaikkiaan polttonesteiden valmisteveron palautuksiin oli sinällään hyvä ratkaisu. Mutta niin kuin tiedetään, tämä pitkittyminen on tosiaan tätä hyvää ratkaisua heikentänyt. Kaiken kaikkiaankin tämä 21,5 miljoonaa euroa on vain pieni hyvitys ottaen huomioon maatalouden rajut kustannusnousut.

Mutta se, että tästä otetaan hallinnoinnista aiheutuvat kulut, tuntuu kyllä kohtuuttomalta, ja kulut ovat kohtuuttoman suuret ainakin viime vuotta koskevan palautuksen osalta. Samoin tuntuu myös tämä alaraja, 50 euroa, kovalta. Se jättää lukuisan joukon pieniä tiloja, niin kuin täällä arvioitiinkin: jopa 10 000 tilaa, tämän ratkaisun ulkopuolelle, ja se on tietysti heikko asia. Minä ymmärrän, että tässä säästetään hallinnon kustannuksia, mutta ei tämä viljelijöiden tasapuolisen kohtelun kannalta ole hyvä ratkaisu.

Kaiken kaikkiaan kannatan tietysti hallituksen esitystä, mutta ei tällä ratkaisulla näitä kustannusnousuja voida hyvittää, ja tämä vaatii varmaan muitakin toimenpiteitä jatkossa.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on perusteltu. Me kaikki tiedämme, että maatalouden samoin kuin kasvihuoneviljelyn kustannusten alentaminen on tarpeen. Tässä tarkoituksessa tein aikanaan myös toimenpidealoitteen, johon täällä on jo viitattu. Harmillista on, että toteutus on viipynyt kohtuuttoman kauan. Toivottavasti nyt luotava järjestelmä toimii kuitenkin jatkossa ilman erityisiä ongelmia. Näin ainakin valiokunta näyttää mietinnössään toteavan ja luottavan. Joka tapauksessa on tarpeen, että toimeenpanoa seurataan ja tarvittaessa ryhdytään myös oikeudenmukaisuutta lisääviin tarkistuksiin, jos siltä näyttää ja jos siihen on mahdollisuus.

Arvoisa puhemies! Tämä toimenpide on yksi kustannusten alentamiseen tähtäävä toimenpide. On ilmeistä, että vastaavanlaisia toimia tarvitaan jatkossakin. Muulla tavoin me emme oikein kykene varmistamaan sitä, että viljelijät saisivat kohtuulliset toimeentulon ja elämisen edellytykset tilanteessa, jossa monet kustannukset näyttävät jatkuvasti nousevan ja nousevan nopeammin kuin on edellytyksiä siirtää tuottajahintoihin.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kähkönen totesi, että lakiesitys ja biopolttoaineiden kehittäminen eivät ole vastakkaisia. Mikäli biopolttoaineiden käyttöönottoa ei edistetä, laki fossiilisten polttoaineiden veronpalautuksesta hidastaa biopolttoaineiden käyttöönottoa. Sen lisäksi se estää sitä maaseudun teknologiaklusterin kehittymistä, joka liittyy biopolttoaineiden käyttöönottoon ja siihen liittyvän teknologian kehittämiseen. Edellä mainitsemani Jyväskylän yliopiston tutkimus toteaa, että Suomessa on menetetty maaseudun hajautettuun teknologiakehitykseen liittyvä teknologiaklusteri ja siihen liittyvä teknologiavienti.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Kokoomusopposition tuskan kyllä ymmärtää, kun muistaa, että kokoomus ei saanut hallituksessa ollessaan kahdeksankaan vuoden aikana, siis vuosina 1995—2003, yhtään mitään aikaan maataloudessa käytetyn energian valmisteveron palautusasiassa, vaikka se oli toistuvasti esillä valtioneuvoston ja maataloustuottajain keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa.

Pidän pahana kyllä tätä, ja tämä näyttää tosiaan pahalta, tämä hallinnollisten kulujen vähentäminen. Mutta minulla on semmoinen käsitys näistä toteutuvista käyttömääristä, että tämä 21,5 miljoonaa euroa kyllä toteutuu. Vaikka tässä on tämä ikävä maininta hallinnollisten kulujen vähentämisestä, niin käsitykseni mukaan käyttömäärät ovat sellaisia, että tämä maaseudun tupo tulee määrällisesti hyvinkin toteutumaan.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kiviranta ei nyt oikein ole tilanteen tasalla eikä tunne asioita, mutta ehkä sen ymmärtää, kun hän ei vielä ollut kansanedustaja silloin, kun edellisen kerran tuporatkaisu tehtiin. Vuoden 2002 syksyllä muutaman päivän kuluttua palkansaajatupon syntymisen jälkeen silloinen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö sopivat ja hallitus päätti vitkastelematta viljelijätuposta. Maataloustupo päätettiin vitkastelematta silloin, ja se oli määrältään muistaakseni 120 miljoonaa markkaa. Mutta täällä on paikalla silloinen ministeri, niin että hän voi tarkentaa tämän vielä, niin että kyllä edellinen hallitus on toiminut silloin, kun on maataloustupoja synnytetty, ja toiminut vitkastelematta.

Mutta vielä, arvoisa puhemies, tästä 50 euron vähimmäisrajasta. Täällä on perusteltu ja valiokunta ja hallituskin esityksessään ovat perustelleet sitä niin, että se on asetettava tälle 50 euron tasolle, jotta hallinnolliset kulut, jotka ovat aika suuret tässä ensimmäisenä vuonna, eivät muodostuisi kohtuuttomiksi suhteessa tähän palautettavaan määrään.

Mutta kun tätä asiaa tarkastelee sitten tulevien vuosien osalta, tulevina vuosina kun ei enää ole niitä hallinnollisia kuluja niin paljon, ei ole enää sitä tietohallinnon rakentamista ja atk-järjestelmien synnyttämistä, vaan palautus muuttuu automaattisemmaksi, niin on kohtuutonta siinä vaiheessa, että tämä palautettava polttoaineveron vähimmäismäärä on 50 euroa. Siksi kannatan ed. Jari Koskisen täällä aiemmin tekemää ehdotusta, joka tarkoittaisi sitä, että se veronpalautuksen vähimmäismäärä olisi 5 euroa.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Kiviranta avasi nyt sellaisen padon, mikä saattaa johtaa vähän pidempäänkin keskusteluun tästä aiheesta. Odotinkin jo sitä puheenvuoroa. Minä luulen, että tuo tuska tällä hetkellä taitaa olla siellä keskustan hallitusriveissä, kun te joudutte kohta äänestämään täällä sen 50 euron puolesta ettekä sen 5 euron puolesta. Sitten haluan palauttaa mieleen sen — en halua toistaa sitä koko puheenvuoroa, mikä käytettiin lähetekeskustelussa, jossa ed. Kiviranta viittasi vanhoihin juttuihin — että vuonna 96 kevyt polttoöljy maksoi suunnilleen 27 senttiä litralta, kun se tänä päivänä on noin 65 senttiä litralta, eli energiakustannusten osuus on tällä hetkellä maataloudessa huomattavasti suurempi kuin aiemmin. Elikkä silloin sen takia tehtiin muita ratkaisuja eikä palautusjärjestelmiä.

Ja sitten lopuksi, arvoisa rouva puhemies, kun ed. Pulliainen täällä viittasi siihen, että olisi ollut joku muu järkevä järjestelmä: Kyllä, me olisimme voineet korottaa kansallisia tukia. Mutta kun tämä nykyinen hallitus epäonnistui niissä artiklan 141 neuvotteluissa totaalisesti, niin sen takia meillä ei ole mahdollisuutta nostaa niitä kansallisia tukia. Sen takia päädyttiin tähän energiaveron palautukseen.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa rouva puhemies! On ollut aivan mielenkiintoista kuunnella tätä asiantuntevaa keskustelua, mitä tämän asian osalta on käyty. Erityisesti on ilahduttanut se, että useissa hallituspuolueen edustajienkin puheenvuoroissa on pidetty tuota 50 euron rajaa sopimattomana. Ne ajatukset, mitkä sisältyvät tuohon vastalauseeseen, jonka myös itse olen allekirjoittanut, mahdollistavat kyllä järkevämmän ratkaisun aikaansaamiseen. Sehän tapahtuu äänestämällä, ja toivottavasti hallituspuolueen edustajatkin tukevat niitä omia ajatuksiaan, mitä salissa esittävät.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan tuohon, kun ed. Cronberg toi esille, että tämä polttoaineverojärjestelmän tämä alennus, olisi jollakin tavalla jarru biopolttoaineiden kehittämiselle, sen teknologian kehittämiselle, niin en kyllä näe tässä sellaista uhkaa ollenkaan. Biopolttoaineet kokonaisuudessaan tulevat olemaan suuri mahdollisuus maaseudulla. Tähän asiaan meidän on hyvä palata sitten ensi viikon keskiviikkona, kun maatalouspoliittista selontekoa aletaan tässä salissa käsitellä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Jari Koskinen laajensi keskustelua polttoaineiden hintakysymyksiin. Toivoisin, että tältä nyt säästyttäisiin ja puhuttaisiin tästä asiasta. Tosiasia on, että kokoomus ei saanut mitään aikaan maataloudessa käytetyn energian valmisteveron palautusasiassa, ja siihen ei ole mitään lisättävää.

Jos näitä muita tupoja muistellaanä, niin muistan sen, jossa vuoden 2001 alusta tehtiin kaksi veroratkaisua: tasausvarauksen maksimimäärän kaksinkertaistaminen ja se, että maatalouden tulon pääomatulo-osuus voi olla 18:n sijasta myöskin valinnaisena 10. Se oli ihan merkittävä ratkaisukokonaisuus, mutta kyllä sen euromääräistä tai silloin markkamääräistä merkitystä selvästi yliarvioitiin. Sen pystyn kyllä sanomaan veroasiantuntijana. Mutta ihan merkittäviä ratkaisuja.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Kysymys on uudesta menettelystä, uuden järjestelmän käyttöönotosta. Tulevaisuudessa varmasti tämän tyyppistä tarvitaan. Siitä syystä, kuten jo äsken totesin, tätä on seurattava, tarvittaessa tehtävä korjauksia. Me kaikki tiedämme, että lainsäädäntöön tässä salissa, tässä talossa, valmistellaan muutosesityksiä vuosittain, ja ne ovat hyvin nopeastikin korjattavissa, jos on tarve ja mahdollisuus. On tärkeää, että nyt päästään liikkeelle, ja ymmärrän, että täällä on laaja yhteisymmärrys, yhteinen tahto, tämän asian puolesta kenties ed. Cronbergia lukuun ottamatta. Ja hänellekin voi todeta, että ei tämä millään muotoa hidasta tai jarruta bioenergian käyttöä. Sitä varmasti Suomessa tullaan kehittämään, ja se on meille, kuten ed. Lämsä totesi, todella suuri mahdollisuus.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kun on pyydetty kolme puheenvuoroa, niin en myönnä nyt vastauspuheenvuoroja vaan toivon, että pyydätte varsinaisia puheenvuoroja.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tästä tupomenettelystä. Onneksi meillä on ollut useampia vaihtoehtoja, mutta sitten niiden vaihtoehtojen käyttömahdollisuudet ovat näitten kattojen takia rajoittuneet. Minä en pitäisi sinänsä jotakin näistä menettelyistä toista parempana, kunhan ne ovat tasapuolisia. Tämä on ed. Kivirannalle kommentti, ettei ihan nyt näin. Kyllä politiikkaa pitää tehdä, mutta ei ihan mitenkä tahansa.

Me olimme silloin hallituksessa kantamassa oman vastuuosuutemme näistä asioista, ja valitettavasti pelimerkit ovat kaventuneet kaventumistaan. Sen takia minä valitan hallituksen kannalta sitä, että tässä kävi nyt niin kuin kävi elikkä tästä ei sitten kuitenkaan sellaista suvereenia ratkaisua syntynyt. Tähän tuli näitä kielteisiä ominaisuuksia ja piirteitä, mikä on erinomaisen valitettavaa.

Ja kolmas asia on se, että bioasiat etenevät ja niistä käydään, ensi viikon keskiviikkonako se nyt oli, perusteellinen keskustelu, ja silloin paljastuu kaikille kiinnostuneille se, että homma etenee oikein kunnollista vauhtia.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on hyvä, ja näitä lakiesityksiä ... (Ed. Pulliainen: Ei se hyvä ole!) — Se on hyvä. — Koska asiassa päästään alkuun, se on ehdottomasti hyvä, ja sitä voivat sitten edustajat parantaa, kuten tarvetta jatkossa on, niin kuin täällä muun muassa ed. Väistö ym. ovat viitanneet. Mutta hyvä on, että lähdetään alkuun. Jos pysyttäisiin paikoillaan eikä tehtäisi mitään, niin se olisi ehdottomasti virhe.

Bioenergialla on niin valtavat mahdollisuudet, että sen voittokulkua ei tulevien vuosien aikana tule mikään estämään. Suomen maatiloilla on, kun kehitetään bioenergiaa, niin valtavat mahdollisuudet, että me emme vielä oikein aavistakaan. Jyväskylän yliopistossa muun muassa Erja Jokinen ja Ari Lampinen aivan äskettäisessä tutkimuksessa ovat osoittaneet tämän tosiasian.

Mikko Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Uusi järjestelmä otetaan käyttöön, mutta ei olisi ollut tarvetta kyllä nostaa palautettavan veron vähimmäismäärää 50 euroon, mikä nyt tässä hallituksen esityksessä on ja mietinnössä. Tämä 5 euroa olisi aivan hyvin voinut olla tässäkin, eikä olisi tehty tämmöistä uutta porrasta tänne. Sillä olisi turvattu se, että myöskin nämä pienimmät tilat olisivat saaneet tämän veronpalautuksen polttoaineitten kohonneista hinnoista. (Ed. Kallis: Pienille ei haluta antaa!) — Se näyttää juuri olevan niin, että kaikella tavalla halutaan nimenomaan pienviljelijöitten ja pientilallisten asemaa heikentää tässä ja ne jätetään syrjään. Isot kyllä pärjäävät EU-tuissa varsin hyvin. Siitä käy esimerkkinä tämä Englannin kuninkaallinen perhe, joka saa ilmeisesti suurimmat maataloustulot. (Ed. Lämsän välihuuto) — No, polttoaineesta ei saa. Se vielä puuttuisi, että me maksaisimme Britannian polttoainelaskut, kun me muutenkin tuemme Britannian jäsenmaksualennuksia sadoilla miljoonilla euroilla, ed. Lämsä.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! Vaikuttaa siltä, että tällä lakiesityksellä paikataan edellisten neuvottelujen ongelmia ja saadaan aikaan uusi huono ratkaisu, jota sitten taas paikataan tulevaisuudessa. En vastusta kyseistä lakiesitystä, en myöskään sen summan alentamista 5 euroon. Haluan vain todeta, kuinka vähissä visiot ovat.

Bioenergiasta — toivon, että edustajat Oinonen ja Pulliainen ovat oikeassa, että bioenergian ja biopolttoaineiden voittokulkua ei estä mikään — totean, että tässä on 35 miljoonaa euroa, joka on jo tulossa maatalouteen. Valtiovarainministeriö ei ole erikoisen innostunut verovähennyksestä. 30 miljoonaa vastaa summaa, joka koko valtion budjetissa on uusiutuvan energian investointitukiin vuodessa.

Yleiskeskustelu päättyy.