Täysistunnon pöytäkirja 67/2006 vp

PTK 67/2006 vp

67. KESKIVIIKKONA 7. KESÄKUUTA 2006 kello 15 (15.06)

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys laiksi viestintämarkkinalain ja eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta

 

Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tässä laissa on sen verran uusia avauksia kuluttajasuojan laajentamisen osalta viestimarkkinakäytäntöihin, että tämä on paikallaan muutamalla sanalla esitelläkin ykköskäsittelyssä. Lakia muutetaan nyt sillä tavoin, että se ottaa paremmin huomioon kuluttajan oikeudet ennen muuta viestintäpalvelua koskevan sopimuksen osapuolena. Lakiin tehtävien muutosten tavoitteenahan on parantaa kuluttajan asemaa ennen muuta viestintäpalvelun käyttöä koskevan sopimuksen osapuolena.

Liikenne- ja viestintävaliokunta omassa mietinnössään pitää hyvänä esityksen tavoitetta lisätä kuluttajan luottamusta viestintäpalveluiden tarjontaan sopimalla selkeästi taloudellisesta vastuunjaosta uudenlaisissa väärinkäytöstilanteissa. Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa kuluttajan asemaa ja tehdyillä muutoksilla selkeyttää oikeustilaa palvelun virhe- ja viivästystilanteissa, jotka ovat kuluttajan oikeusaseman kannalta keskeisimpiä sopimusoikeudellisia kysymyksiä. Samalla myöskin pyritään saattamaan sääntely uuden tietoyhteiskuntakehityksen markkinatilannetta vastaavalle tasolle.

Voidaan varmasti sanoa, että koko tietoyhteiskuntakehityksen turvaamisen ja kehityksen kannalta on kuluttajien luottamus aivan avainasioita. Sen takia tämän lain säätäminen on katsottu hyvin tarpeelliseksi valiokunnan piirissä. Kuluttajan pitää voida luottaa palveluiden toimivuuteen ja saada sopijaosapuolena reilua kohtelua toiselta osapuolelta, siis teleoperaattoreilta. Erittäin tärkeää tämä luottamus on uusien palveluiden käyttöönotolle ja yleistymiselle. Ellei se luottamus niissä toimi, on aivan selvää, että ne eivät myöskään yleisty ja niitä palveluja ei oteta käyttöön.

Se, mikä tässä nyt on olennaista ja uutta ja mielenkiintoista, on sitten vahingonkorvausmenettely, joka koskee siis telepalveluita. Virhetilanteessa hinnanalennus on hyvitys asiakkaalle saamatta jääneestä palvelusta. Yleisen sopimusoikeudellisen periaatteen mukaisesti saamatta jääneestä palvelusta ei tarvitse maksaa. Vakiohyvityshän on taas lainsäädännöllinen termi, jolla tarkoitetaan vakioitua hinnanalennusta silloin, kun kyse on palvelun keskeytymisestä, kun esimerkiksi laajakaistayhteys on vaikka viikon poikki. Silloin se, totta kai, tarkoittaa sitä, että tässä tapauksessa kuluttaja voi hakea tästä korvausta. Tavallaan nämä vahingonkorvauspykälät on sillä tavalla kummankin osapuolen kannalta tehty tilannetta helpottamaan, että hinnanalennus on näissä keskeytystilanteissa vakioitu tietyksi, aina saman suuruiseksi hyvitykseksi.

Hinnanalennus ja vakioitu hinnanalennus eli vakiohyvitys eivät ole siis korvausta palvelussa ilmenneestä virheestä, vaan hyvitys asiakkaalle saamatta jääneestä palvelusta. Tämä on hyvin tärkeä asia: saamatta jääneestä palvelusta. Tämä koskee myös sitä, että operaattori on luvannut vaikkapa, että laajakaista-asennus tehdään kolmen päivän kuluessa, ja sitä ei kuulu, menee viikko tai kaksi. Tässä tapauksessa kuluttajalla on oikeus hyvitykseen, ja mikä tärkeintä — ja siitä haluttiin kirjoittaa mietintöön myöskin asiaa selkeyttävä ja tulkintaa selkeyttävä mietinnön aika tukevakin osio — vakiohyvitys ei koske laitevikoja. Eli on hyvin tärkeätä huomata se, että jos itse kotikoneessa tai kännykässä on laitevikoja, joiden vuoksi palvelu ei sitten toimi, sitä ei saada, niin siinä tapauksessa kuluttaja ei ole oikeutettu tämän lain perusteella hakemaan korvausta, vaan sitten on normaali kuluttajansuojalainsäädäntö, jonka perusteella hän hakee sitten mahdollisesti laitteen valmistajalta tai sen myyjältä korvausta.

Sitten näistä viivästystilanteista on hyvä vielä tässä yhteydessä mainita se, että teleyrityksen vahingonkorvausvastuu viivästystilanteissa perustuu ehdotuksen mukaan niin sanottuun kontrollivastuuseen. Eli korvausvelvollisuutta ei synny, jos viivästys aiheutuu sellaisesta teleyrityksen vaikutuspiirin ulkopuolella olevasta seikasta, jota teleyritys ei ole kyennyt ottamaan ennakolta lukuun, jonka seurauksia se ei myöskään ole voinut välttää tai voittaa. Tarkoittaa sitä, että jos vaikkapa joku tukiasema on ukkosmyrskyn jälkeen kaatunut, niin teleyritys ei ole siitä vastuussa, vaan tukiasemaa ylläpitävä, jakelutekniikasta vastaava yritys.

Eli viivästyksestä aiheutuneesta välillisestä vahingosta teleyritys vastaa, jos viivästys tai vahinko on aiheutunut huolimattomuudesta teleyrityksen puolella. Toiminnan tuottamuksellisuutta täytyy arvioida samalla tavoin kuin suomalaisessa oikeusjärjestelmässä sitä arvioidaan muutoinkin, eli käyttäjällä on oikeus korvaukseen vahingosta, jonka hän kärsii viestintäpalvelussa olevan virheen vuoksi, ja oikeus tähän korvaukseen syntyy vain, jos palvelussa olevasta virheestä on aiheutunut jotain korvattavaa ja toteen näytettyä vahinkoa käyttäjälle. Käyttäjällähän on aina todistustaakka siitä, että korvattavaa vahinkoa on syntynyt. Välillisestä vahingosta teleyritys vastaa kuitenkin vain, jos virhe tai vahinko on aiheutunut huolimattomuudesta teleyrityksen puolella. Välillinen vahinkohan yleensä tarkoittaa sitä, että joku asia, jonka kuluttaja on halunnut toteuttaa, jää toteuttamatta sen takia, että se palvelu ei juuri siinä tilanteessa sitten toimi.

Mielelläni olisin osoittanut kiitoksen sanat erityisesti ed. Vistbackalle tässä yhteydessä. (Ed. Pulliainen: Välitetään!) — Välitetään, ja meneväthän ne pöytäkirjaan. — Tämä erityisesti sen takia, minkä ed. Pulliainen myöskin paikalla olleena tietää, että ed. Vistbacka nosti tämän mietinnön kannalta oikeastaan erittäin merkittävän kysymyksen vielä käsittelyn loppuvaiheessa esiin elikkä 1.4. voimaan tulleen kytkykauppatilanteen, jonka tavallaan hallitus oli omassa esityksessään unohtanut täysin. On aivan selvää, että tätä korvauskysymystä täytyy analysoida myöskin tämän kannalta, ja aivan loppuvaiheessa sitten valiokunta avasi tätä kysymystä, ja oli erittäin tärkeä asia, että näin tehtiin.

Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että kytkykaupassa teleyrityksen sopimussuoritukseen kuuluu viestintäpalvelun lisäksi myöskin päätelaite ja kuten muussakin elinkeinotoiminnassa teleyritys vastaa näissäkin tapauksissa koko sopimussuorituksensa moitteettomuudesta ja toimivuudesta, eli normaalia osamaksukauppaa aivan samalla tavalla kuin jos vaikkapa televisio ostetaan sitten osamaksulla tai joku muu eli laitteen hallinta toteutuu. Omistushan siirtyy vasta sitten, kun on laite maksettu. Kyseessä on palvelun ja tavaran yhteistoimitus, jossa hyödykkeiden toimittaja vastaa kuluttajansuojalain perusperiaatteiden mukaan koko toimituksen asianmukaisuudesta. Mutta valiokunta korostaa sitä, että kuten muissakin vastaavissa tilanteissa, teleyritys ei tietenkään vastaa sellaisesta vahingosta, joka on aiheutunut käyttäjän omasta puutteellisesta toiminnasta.

Virheen oikaisua koskeva uusi säännös ja kuluttajansuojalain 5 § soveltuvat erityisen hyvin juuri kytkykauppasopimuksiin, jos suorituksen virhe johtuu päätelaitteen puutteellisuuksista. Sehän ei ole tällöin tämän lain piirissä. Päätelaitteen ongelmat eivät ole tämän lain piirissä, vaan päätelaitteen ongelmat hoidetaan sen sopimuksen mukaisella tavalla, eli tässä tapauksessa kuluttaja vie sen operaattorille ja operaattori sopii sen sitten päätelaitevalmistajan kanssa. Teleyrityksellä on niin sanottu takautumisoikeus, joka kohdistuu sen sopimuskumppaneihin eli tässä tapauksessa esimerkiksi päätelaitteen valmistajaan ja toimittajaan ym. teleyrityksen sopimuskumppaniin.

Puhemies! Valiokunta pyysi ja sai lausunnon talousvaliokunnalta, joka erityisesti pohti virheen oikaisukysymystä ja sitten tätä korvauspuolta. Talousvaliokunnan lausunnon perusteella tänne lisättiin sitten uusi 67 e §, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että teleyritys ei ole velvollinen oikaisemaan virhettä, siis kuluttajareklamaatiota, jos siitä aiheutuu teleyritykselle kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa. Vaikka käyttäjä ei vaatisi virheen korjaamista tai suorituksen uusimista, teleyritys saa omalla kustannuksellaan suorittaa tällaisen oikaisun, jos se käyttäjän ilmoittaessa virheestä viipymättä tarjoutuu sen tekemään. Tämä on tavallaan nyt tässä uutta verrattuna hallituksen esitykseen. Eli teleoperaattorilla on mahdollisuus omalla kustannuksellaan suorittaa tällainen oikaisu, jos se käyttäjän ilmoittaessa virheestä viipymättä tarjoutuu sen tekemään.

Käyttäjä saa kieltäytyä kuitenkin virheen oikaisusta, jos siitä aiheutuu hänelle olennaista haittaa tai vaaraa tai käyttäjälle aiheutuvat kustannukset jäävät korvaamatta tai jos kieltäytymiseen on joku muu erityinen syy. Totta kai tässä on paljon keskusteltu siitä, että tästä ei saa myöskään tulla kuluttajalle mikään sellainen rahastusautomaatti, että kaiken aikaa on ongelmia ja haetaan sitten sitä korvausta. Sen takia tämäkin mahdollisuus operaattorille oikaista se virhe on hyvin tärkeä.

Lopuksi, puhemies, vielä totean sen, että tämä ehdotuksen mukainen vakiokorvaus on vähintään 15 euroa kultakin alkavalta viivästysviikolta, kuitenkin enintään 120 euroa. Tästä 15 eurosta keskusteltiin, mihin se perustuu. Lähtökohtana ovat lähinnä ne kustannukset, joita kuluttajalle sitten reklamaatiosta ja sen ongelman selvittämisestä syntyy. Täytyy soitella ja syntyy viivästystä ja ehkä täytyy käyttää bussia, taksia ja ties mitä. Katsottiin, että tämä on sitten sopiva summa siihen, vaikka tämä ei olekaan esimerkiksi sähkömarkkinalain mukainen korvausperiaate, jossa korvataan esimerkiksi muutaman kuukauden perusmaksu. Nythän perusmaksut tässä tapauksessa saattavat olla alle euron suuruisia per kuukausi, ja vertailukelpoisuutta ei sähkömarkkinalaista ja -markkinoista löydy tähän, vaikka muutoin lain valmistelussa sitä on jonkunlaisena esimerkkinä pidettykin.

Puhemies! Tässä tämän lakiesityksen mietinnön esittely. Liikenne- ja viestintävaliokunta käsitteli tämän perusteellisesti, sai todellakin talousvaliokunnalta vielä lausunnon ja teki tarvittavat muutokset, ja mietintö on yksimielinen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan kunnianarvoisa puheenjohtaja selosti varsin perusteellisesti tätä mietintöä ja sitä, mitenkä vaikeaksi tämä tilanne on nyt viime aikoina muodostunut. Meidän on lähdettävä siitä, että kilpailu alalla teleoperaattoreitten kesken on kova, laitekehittelyä harjoitetaan ja ollaan kauhean optimistisia siitä, että markkinat ovat todella niitten uusien laitteitten ja uusien palvelujen tarpeessa, ja sitten kun kaikki ei menekään ihan sillä tavalla kuin on suunniteltu, niin kehitellään tällaisia kytkykauppa- ja muita järjestelyitä, ja sitten siinä käy sillä tavalla, että teleoperaattoreilla on erinomaisen hyvä mielikuvitus.

Se mielikuvitus sitten intouttaa tarjoamaan toinen toistaan parempia tarjouksia, ja sitten se oma organisaatio ei enää pysykään mukana, ja sillä tavalla tullaan luvanneeksi liikoja, elikkä palvelu ei enää sitten olekaan sitä, mitä on tullut lehtien palstoilla ja televisioruuduissa jnp. tarjottua. Ja yllätys, yllätys, tästä seuraa se, että sitten tarvitaankin eduskuntaa apuun luomaan uusia pelisääntöjä, ja vauhti on sen verran hurjaa, ettei pysy Viestintävirasto eikä pysy liikenne- ja viestintäministeriö pelissä mukana, ja sitten esitykset tulevat keskentekoisina tänne eduskuntaan, ja niitä jälleen sitten liikenne- ja viestintävaliokunta täydentää.

Tässä nyt oikein hyvin nähdään yksi asia, ja se asia on se, kuinka yksittäisellä kansanedustajalla, niin kuin tässä tapauksessa ed. Vistbackan nokkeluudella ja ajan tasalla pysymisellä, on merkitys ja hän pystyy vaikuttamaan siihen, mitä eduskunnan isoon saliin päätettäväksi tulee. Hyvä, että näin on tapahtunut.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Juuri näin, niin kuin ed. Pulliainen kuvaa, telemarkkinain kehitys on aika kiivasta tällä hetkellä, ja koko siirtyminen analogisesta digitaaliseen viestintäteknologiaan tarkoittaa tietysti sitä, että kaiken aikaa tulee uusia palveluita, tulee erilaisia uusia päätelaitteita, jakeluteitä, ja tietysti tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteena on myös se, että uusia palveluita myöskin käytetään.

Mutta tämäkin osoittaa sen, että koko tämä kuluttajakysymys vasta nyt tavallaan tulee tämän lain myötä ensimmäistä kertaa vakavaan pohdintaan. Tässäkin yhteydessä varmasti voidaan sanoa näin, niin kuin kaikkien muidenkin viestintämarkkinalain uudistamisten yhteydessä tällä kaudella, että todennäköisesti me teemme nyt jo valmistuessaan hieman vanhentunutta lainsäädäntöä, koska tiedetään jo, että tuossa oven takana on taas odottamassa koko joukko tällaisia uusia henkilökohtaisia päätelaitteita. Mobiilitelevisio on todellisuutta hyvin pian. Internet-televisio on todellisuutta hyvin pian.

Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että markkinoille tulee tavattoman paljon uusia toimijoita. Olen aika vakuuttunut siitä, että tämä laki ei tunnista niitä kaikkia palveluita ja kaikkia niitä uusia teknologioita, joiden äärellä kuluttajaparka tulee tässä olemaan. Tässä juuri se kysymys sitten onkin, että ennen muuta liikenne- ja viestintäministeriöllä ja Viestintävirastolla on tavattoman suuri haaste yrittää tunnistaa tämä kehitys tuleviksi vuosiksi niin, että regulaation taso on oikea, siis ei myöskään liikaa regulaatiota, ei sitäkään pidä olla, vaan niin että se määrä on oikea ja toisaalta sisällöltään sellainen, joka mahdollisimman hyvin tunnistaa ne edessä olevat haasteet kaikkien eri toimijoiden kannalta, niin palvelujen tarjoajien, päätelaitevalmistajien kuin sisältöpalvelutuottajien kannalta ja sitten totta kai viime kädessä käyttäjien ja kuluttajien.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkasen puheenvuoro palautti mieleeni sen, että tässähän nyt olisi esittely jäänyt vähän niin kuin vajavaiseksi, jos me emme muistaisi tässä yhteydessä tekijänoikeuslainsäädäntöä ja sitä, että tässä on myöskin se näkökohta, koska nythän on käynyt sillä tavalla, että samalla kun me kuluttajaa suojelemme omalla tavallansa kaikilta näiltä kommervenkeiltä, niin samanaikaisesti ollaan sillä alueella, jolla tekijänoikeudet tulevat kysymykseen.

Nyt sitten tämä kuluttajansuojelu tahtoo mennä myöskin överiksi, jolloinka tekijänoikeuspuolella tapahtuu sitten menetyksiä, niin että tämä on tosi vaikea alue. Vielä sitten kuluttajapuolella tätä modernia teknologiaa käyttävät, niin kuin mp3-laitetta jnp. käyttävät, katsovat, että heillä on oikeus ihan mihinkä tahansa tekijänoikeuksista välittämättä, niin että olemmepa mielenkiintoisten kehityskulkujen kanssa tekemisissä.

Yleiskeskustelu päättyy.

​​​​