Eero Lämsä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Maaseutuviraston perustamisesta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Maaseutuvirasto perustettaisiin hoitamaan Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanotehtäviä. Esityksessä ehdotetaan myös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annettua lakia muutettavaksi.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan kannanotoissa tästä esityksestä ehdotetaan maataloushallinnon suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtävien keskittämistä perustettavalle keskusvirastolle, jonka nimeksi tulisi Maaseutuvirasto. Tarkoituksena on myös jatkaa valtion toimintojen alueellistamista sijoittamalla Maaseutuvirasto Seinäjoelle. Maaseutuvirasto aloittaisi toimintansa Helsingissä toukokuussa 2007. Maaseutuviraston toimintojen siirtäminen Seinäjoelle tapahtuisi vaiheittain vuosien 2008—2011 aikana.

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että maa- ja metsätalousministeriön kaikki toimeenpanotehtävät kootaan yhdelle viranomaisyksikölle. Maaseutuviraston perustaminen selkeyttää maataloushallinnon työnjakoa, mikä on omiaan helpottamaan viljelijöiden ja heidän sidosryhmiensä asiointia maataloushallinnon kanssa. Tähän liittyen valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että uudistuksesta ja uuden viraston tehtävistä tiedotetaan laajasti. Valiokunta pitää myös erittäin tärkeänä, että Maaseutuviraston toiminnan alkaessa ja toimintoja alueellistettaessa syntyy välitön vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö hallinnon tehtäviä hoitavien viranomaisten ja hallinnon asiakkaita edustavien eri tahojen välillä sekä toisaalta eri viranomaisten välillä.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uuden viraston perustaminen toisi maataloushallintoon uuden lisätason. Sen vuoksi toimiva yhteistyö ministeriön ja viraston välillä tulee olemaan välttämätöntä. Erityisen tärkeätä tämä yhteistyö on osallistuttaessa päätöksentekoon Euroopan yhteisön toimielimissä sekä kansallisen lainsäädännön valmistelussa. Tärkeää on myös, että tehtävä- ja vastuunjako Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja Maaseutuviraston välillä tulee mahdollisimman selkeäksi.

Valiokunta korostaa sitä, että Maaseutuviraston perustaminen ja alueellistaminen asettavat suuria haasteita myös poliittisen päätöksenteon ja toimeenpanon väliselle vuorovaikutukselle. Poliittisten päätösten valmistelussa tarvitaan käytännön toimeenpanon asiantuntemusta. Toimeenpanon kannalta on taas äärimmäisen tärkeää taata ennakoiva, viivytyksetön ja virheetön tiedonkulku poliittisen päätöksenteon valmistelussa. Valiokunta pitääkin tärkeänä, että selkeästi määritellään maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston tehtävien jako, organisaation osien vastuusuhteet sekä tätä kautta ne tahot, jotka vastaavat tiedonkulusta ja tekevät erityisen tiivistä yhteistyötä.

Arvoisa puhemies! Tämän esityksen vaatimat toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa pääsääntöisesti voimavaroja uudelleenkohdentamalla. Lisämenot katetaan ministeriön hallinnonalan tuottavuuden noususta syntyvillä säästöillä valtioneuvoston vuosille 2007—2011 antamien menokehysten puitteissa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että viraston perustamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan kattaa siten, ettei niistä aiheudu vaikutuksia muualle maataloushallintoon.

Valiokunta korostaa sitä, että henkilöstökysymysten järjestämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Maaseutuvirastoa alueellistettaessa tärkeää on toisaalta, että alueellistamisessa Maaseutuvirastolle voidaan taata osaava henkilöstö, ja toisaalta, että nykyisin tehtäviä hoitavan henkilöstön oikeudet voidaan turvata.

Tämän esityksen perusteluissa on todettu, että muutoksen hallinta tulee olemaan erittäin vaativaa sekä henkilöstökysymysten että toiminnan jatkuvuuden varmistamisen kannalta. Valiokunta pitääkin erittäin tärkeänä, että osaamisen siirtämiseen, luottamuksen säilyttämiseen ja toiminnan turvaamiseen kohdistuvat epävarmuustekijät pystytään välttämään. Tätä edesauttaa se, että Maaseutuviraston toiminnan käynnistyminen maa- ja metsätalousministeriön yhteydessä Helsingissä antaa mahdollisuuden viraston johtamisen, organisoitumisen ja asioiden käsittelymenettelyjen suunnittelemiseen etukäteen. Valiokunta korostaa kuitenkin sitä, että muun muassa monimutkaisten ja laajojen tukijärjestelmien moitteeton toimeenpano on varmistettava kaikkien tilanteitten varalta. Viraston siirtyminen ei saa edes tilapäisesti heikentää viraston henkilöstön asiantuntemusta eikä siten asioiden käsittelyä.

Arvoisa puhemies! Tämä maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö ei ole yksimielinen. Tähän liittyy yksi vastalause.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Maaseutuviraston myöhempi sijoittaminen Seinäjoelle on jatkoa näihin alueellistamispäätöksiin, joita on jo useamman vuoden ajan toteutettu. Osa näistä alueellistamis- ja hajasijoituspäätöksistä käytännössä on lähtenyt, se myönnettäköön, takkuisasti liikkeelle. Muun muassa henkilöstön rekrytointiin liittyviä ongelmia on ollut, mutta uskon, että kaikki nämä päätökset ajallaan johtavat siihen, että henkilöstöä ehkä saa paremminkin, pätevää henkilöstöä, näillä sijoituspaikkakunnilla jatkossa töihin ja toisaalta myös kiinteistömenoissa tapahtuu varmasti säästöjä.

Meillä on myös loistavia esimerkkejä näistä alueellistamisista. Otan esimerkiksi Joensuun, jonne on keskitetty metsäosaamista. Yleensähän nämä alueellistamispäätökset ovat kohdentuneet näihin aluekeskuksiin, mutta myös pienemmille paikkakunnille osa. Otan esimerkiksi verohallinnon ja Kelan päätökset. Ei näillä päätöksillä ratkaista minkään paikkakunnan ongelmia, mutta joka tapauksessa ne ovat positiivisia signaaleja, eli jatkettakoon tällä linjalla.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kyse on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöstä n:o 6 näillä valtiopäivillä. Tässä on nyt kyse kyllä todella nopeasta aikataulusta verrattuna siihen, mihin monen asian yhteydessä olemme joutuneet tottumaan. Elikkä hiljattain oli palautekeskustelussa täällä salissa ja päätettävänä lannoitevalmistelaki, ja se lannoitevalmistelaki oli annettu eduskunnalle 8. päivänä kesäkuuta viime vuonna, ja vasta hiljattain se täältä sitten valmistui. Elikkä lähes vuoden päivät jouduimme sitä hallituksen esitystä korjailemaan. Siinä todellakin oli parantamisen tarvetta ja aihetta isoihinkin korjauksiin.

Tämä nyt käsiteltävänä oleva Maaseutuvirastosta annettu esitys on todellakin käsitelty valiokunnassa pikavauhtia. Tämä eduskunta on saanut tämän 25. päivänä huhtikuuta, jotenka reilun kuukauden päivät on ehtinyt vanhentua tämä esitys täällä eduskunnassa. Tässä olisi kyllä ollut tarvetta erittäinkin paljon pitempään asian käsittelyyn tai ei pitempään välttämättä, mutta erittäin paljon perusteellisempaan asian käsittelyyn. Nimittäin tämä hallituksen esitys ontuu niin pahasti niin monilta kohdilta.

Tässä esityksessähän ehdotetaan todellakin säädettäväksi laki Maaseutuviraston perustamisesta maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle. Tämä merkitsee toteutuessaan uutta hallintoporrasta maa- ja metsätalouden hallinnonalalle. Siis meillä on ministeriö, tämän jälkeen meillä on Maaseutuvirasto, sen jälkeen meillä on te-keskukset ja lopulta maaseutuasiamiehet.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan jo senkin kuulemisen perusteella, jonka tämän asian tiimoilla valiokunta kävi, on erittäin arveluttavaa lähteä tällaista lakia säätämään ja tällaista virastoa perustamaan. Tämä virasto perustettaisiin Helsinkiin ja kaavaillaan, että se siirrettäisiin myöhemmin asteittain Seinäjoelle.

Arvoisa puhemies! Jo valiokunnan kannanotoista, tästä tekstistä, paistaa monissa kohdin läpi se suuri huoli, suuri epävarmuus tämän asian tai kokonaisuuden suhteen. Sen vuoksi, että itse en ole tullut vakuuttuneeksi tämän koko hankkeen järkevyydestä, niin ensisijaisesti toiminnallisten ja taloudellisten syiden johdosta olen ollut jo valiokunnassa sitä mieltä, ettei tähän viraston perustamiseen pitäisi nyt ryhtyä, ja täällä eduskunnan täysistunnossa esitän näitten lakiehdotusten hylkäämistä.

Arvoisa puhemies! Perustelen nyt hieman vielä lisää, miksi esitän tätä hylkyä.

Ensinnäkin Maaseutuvirasto olisi tarkoitus perustaa ensi vuoden alusta, ja Maaseutuviraston perustaminen olisi todellisuudessa paluuta menneisyyteen. Se olisi käytännössä lakkautetun Maatilahallituksen uudelleen perustaminen. Maatilahallitushan lakkautettiin tarpeettomana noin 15 vuotta sitten, kun sen tehtävät siirrettiin ministeriöille ja samalla osittain hajautettiin te-keskuksille.

Näin ollen maataloushallinto on ollut tiennäyttäjänä, edelläkävijänä, alueellistamisprosessissa. Te-keskuksia on joka maakunnassa, ja sen lisäksi vielä nelisensataa maaseutuasiamiestä toimii kunnissa. Tämä, jos mikä, on hallinnon hajauttamista ja nimenomaan ympäri maan. Tässä todellakin maataloushallinto on ollut tiennäyttäjänä kaikille muille.Lakiesityksessä on selvä puute, sillä siinä ei ole ollenkaan tarkasteltu viraston mahdollisuuksia hoitaa yhteyksiä paitsi omaan hallinnonalaan myös ulkopuolisiin intressiryhmiin.

Käytännössä konkreettinen yhteydenpito ministeriön ja alueellisen viraston välillä voisi olla hyvinkin ongelmallista. Suurimpana vaarana ja haittana uuden viraston perustamisessa olisi se, että viljelijöiden tukien maksatus ja asioiden käsittely yleensäkin viivästyisi tai keskeytyisi jopa kuukausiksi. Näin ollen hallituksen esitys Maaseutuvirastosta on kokonaisuutena katsoen perusteeton ja sitä ei näin ollen tule hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Esitän vastalauseessa esittämäni perusteella, että lakiehdotukset hylätään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jos tässä hallituksen esityksessä on jotakin innovaatiota, niin se innovaatio ei kyllä lukeudu nykyisen hallituksen aikaansaannoksiin. Sen innovaation tekijä oli Lipposen hallitus, se hallitus, jossa me vihreät olimme mukana kuvassa ja myöskin niin sanotussa Hemilän ryhmässä edustettuina. Siellä keskusteltiin perusteellisesti alueellistamisesta ja Maaseutuviraston perustamisen tarpeellisuudesta. Me kävimme siitä syvällisen keskustelun moneen eri otteeseen, ja samalla käytiin myöskin syvällistä keskustelua siitä, että kun virasto perustetaan — se katsottiin tarpeelliseksi — mihinkä tuo virasto sijoitettaisiin.

Semmoinen perusruutu oli tietysti sijoitus pääkaupunkiin, siis käytännössä jonkun muun ministeriön yhteyteen jollakin tavalla fyysisesti, ja toinen vaihtoehto oli, että alueellistetaan, jossa ensimmäinen vaihtoehto oli silloisen pääministeri Lipposen ehdotus, että se on sitten Kehäkolmosen ulkopuolella, niin kuin se sanonta silloin kuului. Sitten kun todettiin, että se on aika lähellä Helsingin kaupungin keskustaa, kysyttiin, mikä olisi se seuraava kaari. No, se oli sellainen kaari, että sellaiselle alueelle, mistä nyt käydään töissä Helsingissä; sitten Helsingistä voitaisiin käydä siellä töissä. Silloin tulivat muun muassa Lahti, Hämeenlinna jnp. esille. Mutta joka tapauksessa kysymyksessä oli siis a) viraston perustaminen ja b) joko sen päätöksen yhteyteen liittyvä alueellistaminen taikka siitä pidättäytyminen. No, tämä hanke ei sitten loppujen lopuksi toteutunut. Siitä varmasti ed. Jari Koskinen kertoo, minkä takia se ei sitten toteutunut. Hänellä oli ministerinä tässä yhteydessä omat pyrkimyksensä, jotka eivät kuitenkaan toteutuneet.

Olen äärimmäisen yllättynyt ed. Hemmilän suhtautumisesta tähän asiaan. Nimittäin minä olen sen verran pirullinen mielenlaadultani, että arvelen, että jos tämä alueellistamispäätös olisi kohdistunut alueelle, joka on 50 kilometrin säteellä Turun kaupungista, niin missään nimessä ed. Hemmilä ei olisi tehnyt esitystä tämän hallituksen esityksen ja mietinnön hylkäämisestä, ei, ei sinnepäinkään, vaan päinvastoin tämä olisi äärimmäisen pirtaan sopiva ratkaisu.

Minä totean, että nämä alueellistamiset ovat erittäin vaativa tehtävä. Ne ovat todella vaativa tehtävä. Siinä pitää katsoa, että puzzle-pelin kaikki kuviot sattuvat aivan tismalleen oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Muuten siitä voi olla itse tälle hallintotoimelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Mutta olen alueellistamisen kannalla. Jos jokin niin Maaseutuvirasto voi sijaita niin sanotussa maaseutukaupungissa. Siinä suhteessa Seinäjoki olkoon nyt sitten se sijoituspaikka, niin kuin suunniteltu on.

Meillä on esimerkkejä siitä, että alueellistaminen on jossain määrin epäonnistunut. Oliko se nyt Poliisin tietohallintokeskus vai mikä oli, joka Rovaniemelle sijoitettiin. Se on kuulemma nilkuttanut pahemman kerran koko sen perustamisen jälkeisen ajan, elikkä siinä ei kaikki mennyt ihan kohdallensa. Tämmöisen vaikutelman olen saanut, kun yhteyksiä on otettu. Mutta tässä tapauksessa minä haluan uskoa siihen, että hanke on suunniteltu niin hyvin tällä porrastetulla sijoittumisella sinne Seinäjoen kaupunkiin, että hanke on menevä hyvään lopputulokseen.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Maatalous- ja maaseutupolitiikan toimeenpano muodostaa selkeän kokonaisuuden. Tässä mielessä Maaseutuviraston muodostaminen näistä viranomaistehtävistä ja sen myöhempi sijoittaminen Seinäjoelle on varmasti paikallaan.

Tällaisen kokonaisuuden sijoittaminen hallituksen esityksen mukaisesti Seinäjoelle on myös kaikin osin perusteltu ratkaisu, ja se toteuttaa, kuten ed. Pulliainen täällä kertoi, jo edellisen hallituksen käynnistämää alueellistamisen suurta linjaa. Alueellistamisessahan on päästy pääministeri Matti Vanhasen hallituksen aikana monilta osin eteenpäin. On saatu myös myönteistä kokemusta, yhtenä jo ed. Kähkösen mainitsema sisäasiainministeriön hallinnonalalle perustettu palvelukeskus Joensuussa. Kyseinen palvelukeskus on kyennyt saamaan erinomaista henkilöstöä palvelukseensa, hakijoita on ollut runsaasti. Oletan ja uskon, että myös Maaseutuviraston henkilöstöasiat tulevat hyvin hoidettua Seinäjoellakin eli viraston palvelukseen kyllä saadaan osaavaa henkilöstöä.

Kuten ed. Pulliainen totesi, kysymys on vaativasta tehtävästä, ja on tietysti erittäin tärkeää, että kokonaisuus, toimeenpano, sen eri vaiheet, suunnitellaan huolella ja huolehditaan myös henkilöstöstä, niin kuin valtiolle hyvänä työnantajana kuuluu, kaikilta osin, ja erityisesti huolehditaan niiden tärkeiden tehtävien kitkattomasta toteuttamisesta, joita tälle virastolle kuuluu.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa puhemies! Maaseutuvirastolla on pitkä ja monivivahteinen historia, mihin täällä jo ed. Pulliainenkin viittasi. Olen päässyt seuraamaan näitä vaiheita aika läheltä, mutta en kuitenkaan lähde tässä kertaamaan kaikkia näitä eri vaiheita.

Kun alueellistamisesta päätetään, pitää tehdä valtioneuvoston asetuksen 567/2003 mukainen sijoittamisselvitys. Siinä pitää selvittää vaihtoehtojen toiminnalliset, taloudelliset, alueelliset sekä henkilöstövaikutukset. Selvitysmies Pelttari teki aikoinaan sijoittamisselvityksen, jossa vaihtoehtoina olivat Seinäjoki, Pori ja Lahti. Näistä vaihtoehdoista Lahti oli paras toiminnallisesti, Lahti oli paras taloudellisesti ja Lahti oli paras henkilöstön kannalta. Seinäjoki ja Pori pärjäsivät vain aluenäkökulmasta.

Näiden tosiasioiden vuoksi en minäkään voi hyväksyä tätä hallituksen esitystä ja toisessa käsittelyssä aikanaan tulen kannattamaan ed. Hemmilän tekemää esitystä siitä, että tämä hallituksen esitys hylättäisiin.

Taloudelliset vaikutukset on varmasti laskettu alakanttiin hallituksen esityksessä. Minä en usko siihen mainintaan, että puhutaan vain puolen miljoonan euron lisäkustannuksista. Suurempia arvioita ovat esittäneet monet asiaan perehtyneet. Joka tapauksessa rahat, oli summa mikä tahansa, on raavittava ministeriön ahtaista menokehyksistä, ja se on pois sekä elinkeinolta että viljelijöiltä. Ei ole olemassa mitään erillistä alueellistamisrahastoa, vaan aina kun tehdään päätöksiä, hallinnosta ne kulut pitää ottaa pois.

Samaan aikaan kun tätä virastoa ollaan pistämässä pystyyn, siis ensin Helsinkiin ja sitten vaiheittain Seinäjoelle, hallituksella on menossa myös niin sanottu tuottavuusohjelma. Tuottavuusohjelma tietää sitä, että joka ainoassa ministeriössä pitää saada aikaan myös henkilöstösäästöjä. Se sama koskee myös maa- ja metsätalousministeriötä. Ja kun valtiontalouden menokehyksiä tuleville vuosille käsiteltiin, tuli selväksi valtiovarainvaliokunnan kuulemisessa, että maa- ja metsätalousministeriön kehys on sen verran ahdas ja siellä on niin vähän harkinnanvaraisia menoeriä, että se tulee automaattisesti johtamaan irtisanomisiin. Näitä irtisanomisia tulee tapahtumaan Maatalouden tutkimuskeskuksessa muun muassa Jokioisilla ja myös todennäköisesti Metsätalouden tutkimuskeskuksessa, jos aiotaan pysyä tässä tuottavuusohjelmassa.

Nyt, voi sanoa, päinvastoin kuin tuottavuusohjelmassa tavoitellaan, rakennetaan uudenlaista hallintoa ja uudenlaista byrokratiaa. Tämä byrokratia, mitä nyt ollaan perustamassa, tarkoittaa käytännössä sitä, että maa- ja metsätalousministeriön tietyt toiminnot ovat koko ajan useiden vuosien ajan kahdessa eri paikassa. Se aiheuttaa päällekkäisyyksiä, se aiheuttaa ylimääräisiä kuluja. Toiminnan kannalta suuri riski on se, mikä käy ilmi myös tästä selvityksestäkin, että maataloushallinto ei toimi kitkatta tämän siirtymisen aikana ja päällekkäisten toimintojen vuoksi. Kuka sitten kantaa vastuun siitä, jos ne tukieurot eivät aikanaan tulekaan viljelijöitten tileille?

Henkilöstö ei kannata Seinäjoki-ratkaisua. Juuri kukaan kysyttäessä ei halua sinne siirtyä. Ne ainoat henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa siirtyä Seinäjoelle ja jotka ovat suunnilleen yhden käden sormin laskettavissa, ovat sen tyyppisiä henkilöitä, joilla on määräaikainen työsopimus, joka tulee päättymään kohta. He haluavat tietysti varmistaa tulevaisuutensa ja ovat valmiit siirtymään Seinäjoelle ainakin alkuvaiheessa, sitten mahdollisesti myöhemmin jonnekin muualle. Virkamiehiä ei voi pakottaa siirtymään yhtään mihinkään. Kenenkään virkamiehen, joka tällä hetkellä on maa- ja metsätalousministeriössä töissä, ei tarvitse lähteä Seinäjoelle.

Myöskään eläköityminen ei ratkaise tätä asiaa. Tietysti voidaan ajatella, että kun ihmisiä jää eläkkeelle, sitten se uusi paikka, se uusi virka, sijaitseekin Maaseutuvirastossa siellä Seinäjoella. Maa- ja metsätalousministeriön maatalousosastolla kahdessa linjassa, toimeenpanolinjassa ja politiikkalinjassa, on yhteensä töissä noin 250 ihmistä. Näistä jää eläkkeelle vuoteen 2011 mennessä, siis seuraavan viiden vuoden aikana, 20 ihmistä, alle 10 prosenttia viraston väestä, jolloin eläköityminen ei ratkaise tätä niin sanottua rekrytointiongelmaa tässä asiassa.

Totta kai toki luonnollistakin poistumaa tapahtuu koko ajan. Itse asiassa ovi on viime aikoina käynyt aika tiuhaan maa- ja metsätalousministeriössä. Epäselvä tilanne tämän Maaseutuviraston osalta on johtanut siihen, että moni nuori henkilö on hakeutunut muualle töihin. Puhutaan kymmenistä ihmisistä. Se on haitannut jo tällä hetkellä maa- ja metsätalousministeriön toimintaa. Se on huono asia.

Minä ymmärrän alueellistamisen periaatteet, olemme olleet niitä hyväksymässä, mutta aina pitää myös miettiä kokonaisuudet. Ymmärrän hyvin, että täällä on maakuntien edustajia, jotka ovat sitä mieltä, että Seinäjoki on hyvä ratkaisu, sinne pitää jotain saada. Ymmärrän sen näkökulman. Ymmärrän varmaan hyvin myös maakunnassa ilmestyvän lehden Ilkankin näkökulman, mutta jonkun kyllä pitää ajatella myös kokonaisuuksia, ja tässä esityksessä kokonaisuus kyllä valitettavasti on ihan jotain muuta kuin se, että Seinäjoki olisi paras vaihtoehto. Jos ette usko, lukekaa selvitysmiehen raportti. Katsokaa se läpi, ja sieltä kyllä selvästi käy ilmi se, mikä tässä asiassa olisi ollut paras vaihtoehto.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun Maaseutuviraston vaihtoehtoisista paikoista puhutaan, niin muistutan toimenpidealoitteestani, jolla esitin Keski-Suomessa Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan solmukohdassa olevaa Haapamäen taajamaa Keuruun kaupungissa Maaseutuviraston tai sen yksiköitten sijoituspaikaksi. Perusteluna on se, että 1960-luvun lopulla, kun oli päätökset oikoradoista, eduskunnassa aina valtiovarainvaliokuntaa myöten tehtiin päätös Asutushallituksen sijoittamisesta Haapamäelle. Kuitenkin Asutushallitus kohta tuon päätöksen jälkeen lakkautettiin, fuusioitui Maatilahallitukseen, ja katsoisin, että nyt Maatilahallituksen perillisen yksiköitä olisi ollut oikein hyvä sijoittaa tuohon maakuntien solmukohtaan peltojen ja metsien äärelle.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen hieman yllättynyt ed. Jari Koskisen puheenvuorosta. Myös hän ilmoittautui ehdotuksen hylkäyksen kannalle. Yritin kysellä, onko tämä kokoomuksen linja. Siihen hän ei vastannut. Mietinnön vastalauseessa näyttää olevan vain yksi valiokunnan jäsenen nimi. Valiokunnassa on useampia kokoomuslaisia.

Se on totta, kuten me kaikki tiedämme, arvoisa puhemies, että alueellistamisratkaisut eivät ole helppoja, mutta ellei niitä todella määrätietoisesti aiota tehdä ja toteuttaa, niin vääjäämättä joudutaan monin osin valtionhallinnonkin osalta ongelmiin tulevina vuosina henkilöstökysymysten kohdalla. Toisaalta tämä on nyt yhteinen linja, niin olen ymmärtänyt, edellisen hallituksen linjaama alueellistamislinja, jossa suuri osa nyt oppositiossa olevista puolueista oli mukana, ja toisaalta nykyisen pääministeri Matti Vanhasen hallituksen linja.

Päättäväisesti ja määrätietoisesti ja hyvällä otteella asia on hoidettavissa ja varmasti niin, että pidemmällä aikavälillä se on kaikkien etu. Järjestelmät ja toiminnot ovat toteutettavissa. Se on totta, että siirtymävaiheen aikana tulee ylimääräisiä kustannuksia, mutta tämä on ollut alun pitäen jo tiedossa, kun tämän tyyppisiin mittaviin hankkeisiin on lähdetty.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Alueellistamisesta on puhuttu viime aikoina ja varsinkin tämän eduskuntakauden aikana hyvin paljon. On pyritty löytämään sellaisia luontaisia alueellistamiskohteita, jotka soveltuvat maakunnallisesti eri toimintoihin. Erittäin paljon ihmettelen todella ed. Hemmilän puheenvuoroa ja ed. Jari Koskisen puheenvuoroa täällä, mutta toisaalta haluan kiittää erityisesti ed. Pulliaista sekä ed. Matti Väistöä näistä kannustavista puheenvuoroistaan.

Jos puhutaan Seinäjoesta Maaseutuviraston sijoittamispaikkana, se on maakunnassa, jossa peruselinkeinona ja kulmakivenä on maatalous sekä maatalouteen liittyvät toiminnot. Mikään muu maakunta Suomessa ei ole niin luontaisesti hyvä sijoituspaikka Maaseutuvirastolle kuin Seinäjoki.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Väistölle: kokoomuksessa on tässä asiassa erilaisia näkemyksiä, ehkä voi sanoa omantunnonkysymyksiä vähän riippuen siitä, mistäpäin on kotoisin tai millä tavalla ajattelee.

Mutta kun olen ollut mukana tässä asiassa noin viiden vuoden ajan, kun tätä on eri tavoilla veivattu, ja kun olen nähnyt ne eri vaiheet ja tietää vähän niitä taustoja, niin siltä pohjalta ei voi olla hyväksymässä tätä. Yksi syy, mikä on aika merkittävä syy, on myös tämä henkilöstöpoliittinen syy. Tiedän vähän, mikä on tilanne siellä ministeriössä ja mitä tämä tulee aiheuttamaan henkilöstön osalta. Kun on olemassa aidosti pelko ja huoli, miten tämä tulee toimimaan tämän siirtymävaiheen aikana, puhumattakaan siitä, että se maksaa, sitäkään taustaa vasten en voi hyväksyä tätä ratkaisua. Hyväksyn alueellistamisen, niin kuin sanoin. Tiedän erilaisia ratkaisuja, mitä on ollut. Minulla ei ole mitään Seinäjokea vastaan eikä Pohjanmaata vastaan, vaan pitää miettiä, onko joku muu, mikä sinne tulee.

Mitä tulee ed. Ahoseen, tiedän Seinäjoen vahvuuden, Etelä-Pohjanmaan vahvuuden maatalousmaakuntana. Mutta tässä on nyt kysymys hallinnosta. Sillä ei ole sinänsä mitään tekemistä tämän klusterin kanssa. Samalla tavalla voidaan puhua, minkälainen klusteri on Päijät-Hämeessä vastaavista asioista, mutta se ei ole ratkaisevaa tässä asiassa.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! En malta olla vastaamatta ed. Jari Koskiselle hänen käyttämäänsä puheenvuoroon ja esitän vastaavasti kysymyksen: Eikö ole syytä sitten yleensä toimintoja viedä nimenomaan niille alueille, missä nämä toiminnot ovat vahvoja, kuten te omassa puheenvuorossanne myönsitte Seinäjoen maaseutukaupunkina ja ennen kaikkea Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan vahvana maatalousmaakuntana?

Jari Koskinen /kok:

Rouva puhemies! Vastauksena se, että silloin, kun siihen on olemassa taloudelliset ja toiminnalliset ja muut järkevät syyt, silloin kyllä.