12) Hallituksen esitys laeiksi Maaseutuvirastosta sekä maa-
ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta
annetun lain muuttamisesta
Eero Lämsä /kesk(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi
laki Maaseutuviraston perustamisesta maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonalalle. Maaseutuvirasto perustettaisiin hoitamaan Euroopan
yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden,
yhteisön osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien
ja näitä täydentävien kansallisten
toimenpiteiden toimeenpanotehtäviä. Esityksessä ehdotetaan
myös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta
annettua lakia muutettavaksi.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan kannanotoissa tästä esityksestä ehdotetaan
maataloushallinnon suunnittelu-, ohjaus- ja toimeenpanotehtävien
keskittämistä perustettavalle keskusvirastolle,
jonka nimeksi tulisi Maaseutuvirasto. Tarkoituksena on myös
jatkaa valtion toimintojen alueellistamista sijoittamalla Maaseutuvirasto
Seinäjoelle. Maaseutuvirasto aloittaisi toimintansa Helsingissä toukokuussa
2007. Maaseutuviraston toimintojen siirtäminen Seinäjoelle
tapahtuisi vaiheittain vuosien 2008—2011 aikana.
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että maa-
ja metsätalousministeriön kaikki toimeenpanotehtävät
kootaan yhdelle viranomaisyksikölle. Maaseutuviraston perustaminen
selkeyttää maataloushallinnon työnjakoa,
mikä on omiaan helpottamaan viljelijöiden ja heidän
sidosryhmiensä asiointia maataloushallinnon kanssa. Tähän
liittyen valiokunta pitää erittäin tärkeänä,
että uudistuksesta ja uuden viraston tehtävistä tiedotetaan
laajasti. Valiokunta pitää myös erittäin
tärkeänä, että Maaseutuviraston toiminnan
alkaessa ja toimintoja alueellistettaessa syntyy välitön
vuorovaikutus ja hyvä yhteistyö hallinnon tehtäviä hoitavien
viranomaisten ja hallinnon asiakkaita edustavien eri tahojen välillä sekä toisaalta
eri viranomaisten välillä.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uuden
viraston perustaminen toisi maataloushallintoon uuden lisätason.
Sen vuoksi toimiva yhteistyö ministeriön ja viraston
välillä tulee olemaan välttämätöntä.
Erityisen tärkeätä tämä yhteistyö on
osallistuttaessa päätöksentekoon Euroopan yhteisön
toimielimissä sekä kansallisen lainsäädännön
valmistelussa. Tärkeää on myös,
että tehtävä- ja vastuunjako Maa- ja
metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ja
Maaseutuviraston välillä tulee mahdollisimman
selkeäksi.
Valiokunta korostaa sitä, että Maaseutuviraston
perustaminen ja alueellistaminen asettavat suuria haasteita myös
poliittisen päätöksenteon ja toimeenpanon
väliselle vuorovaikutukselle. Poliittisten päätösten
valmistelussa tarvitaan käytännön toimeenpanon
asiantuntemusta. Toimeenpanon kannalta on taas äärimmäisen
tärkeää taata ennakoiva, viivytyksetön
ja virheetön tiedonkulku poliittisen päätöksenteon
valmistelussa. Valiokunta pitääkin tärkeänä,
että selkeästi määritellään
maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston
tehtävien jako, organisaation osien vastuusuhteet sekä tätä kautta
ne tahot, jotka vastaavat tiedonkulusta ja tekevät erityisen
tiivistä yhteistyötä.
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen vaatimat toimenpiteet
on tarkoitus toteuttaa pääsääntöisesti
voimavaroja uudelleenkohdentamalla. Lisämenot katetaan
ministeriön hallinnonalan tuottavuuden noususta syntyvillä säästöillä valtioneuvoston
vuosille 2007—2011 antamien menokehysten puitteissa. Valiokunta
pitää välttämättömänä,
että viraston perustamisesta aiheutuvat kustannukset voidaan
kattaa siten, ettei niistä aiheudu vaikutuksia muualle
maataloushallintoon.
Valiokunta korostaa sitä, että henkilöstökysymysten
järjestämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Maaseutuvirastoa alueellistettaessa tärkeää on
toisaalta, että alueellistamisessa Maaseutuvirastolle voidaan
taata osaava henkilöstö, ja toisaalta, että nykyisin
tehtäviä hoitavan henkilöstön
oikeudet voidaan turvata.
Tämän esityksen perusteluissa on todettu,
että muutoksen hallinta tulee olemaan erittäin
vaativaa sekä henkilöstökysymysten että toiminnan jatkuvuuden
varmistamisen kannalta. Valiokunta pitääkin erittäin
tärkeänä, että osaamisen siirtämiseen,
luottamuksen säilyttämiseen ja toiminnan turvaamiseen
kohdistuvat epävarmuustekijät pystytään
välttämään. Tätä edesauttaa
se, että Maaseutuviraston toiminnan käynnistyminen maa-
ja metsätalousministeriön yhteydessä Helsingissä antaa
mahdollisuuden viraston johtamisen, organisoitumisen ja asioiden
käsittelymenettelyjen suunnittelemiseen etukäteen.
Valiokunta korostaa kuitenkin sitä, että muun
muassa monimutkaisten ja laajojen tukijärjestelmien moitteeton
toimeenpano on varmistettava kaikkien tilanteitten varalta. Viraston
siirtyminen ei saa edes tilapäisesti heikentää viraston
henkilöstön asiantuntemusta eikä siten
asioiden käsittelyä.
Arvoisa puhemies! Tämä maa- ja metsätalousvaliokunnan
mietintö ei ole yksimielinen. Tähän liittyy
yksi vastalause.
Lauri Kähkönen /sd:
Arvoisa puhemies! Maaseutuviraston myöhempi sijoittaminen
Seinäjoelle on jatkoa näihin alueellistamispäätöksiin,
joita on jo useamman vuoden ajan toteutettu. Osa näistä alueellistamis-
ja hajasijoituspäätöksistä käytännössä on
lähtenyt, se myönnettäköön,
takkuisasti liikkeelle. Muun muassa henkilöstön
rekrytointiin liittyviä ongelmia on ollut, mutta uskon,
että kaikki nämä päätökset
ajallaan johtavat siihen, että henkilöstöä ehkä saa
paremminkin, pätevää henkilöstöä,
näillä sijoituspaikkakunnilla jatkossa töihin
ja toisaalta myös kiinteistömenoissa tapahtuu
varmasti säästöjä.
Meillä on myös loistavia esimerkkejä näistä alueellistamisista.
Otan esimerkiksi Joensuun, jonne on keskitetty metsäosaamista.
Yleensähän nämä alueellistamispäätökset
ovat kohdentuneet näihin aluekeskuksiin, mutta myös
pienemmille paikkakunnille osa. Otan esimerkiksi verohallinnon ja
Kelan päätökset. Ei näillä päätöksillä ratkaista
minkään paikkakunnan ongelmia, mutta joka tapauksessa
ne ovat positiivisia signaaleja, eli jatkettakoon tällä linjalla.
Pertti Hemmilä /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Kyse on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietinnöstä n:o
6 näillä valtiopäivillä. Tässä on nyt
kyse kyllä todella nopeasta aikataulusta verrattuna siihen,
mihin monen asian yhteydessä olemme joutuneet tottumaan.
Elikkä hiljattain oli palautekeskustelussa täällä salissa
ja päätettävänä lannoitevalmistelaki,
ja se lannoitevalmistelaki oli annettu eduskunnalle 8. päivänä kesäkuuta viime
vuonna, ja vasta hiljattain se täältä sitten valmistui.
Elikkä lähes vuoden päivät jouduimme
sitä hallituksen esitystä korjailemaan. Siinä todellakin
oli parantamisen tarvetta ja aihetta isoihinkin korjauksiin.
Tämä nyt käsiteltävänä oleva
Maaseutuvirastosta annettu esitys on todellakin käsitelty
valiokunnassa pikavauhtia. Tämä eduskunta on saanut
tämän 25. päivänä huhtikuuta,
jotenka reilun kuukauden päivät on ehtinyt vanhentua
tämä esitys täällä eduskunnassa.
Tässä olisi kyllä ollut tarvetta erittäinkin
paljon pitempään asian käsittelyyn tai
ei pitempään välttämättä,
mutta erittäin paljon perusteellisempaan asian käsittelyyn. Nimittäin
tämä hallituksen esitys ontuu niin pahasti niin
monilta kohdilta.
Tässä esityksessähän ehdotetaan
todellakin säädettäväksi laki
Maaseutuviraston perustamisesta maa- ja metsätalousministeriön
hallinnonalalle. Tämä merkitsee toteutuessaan
uutta hallintoporrasta maa- ja metsätalouden hallinnonalalle.
Siis meillä on ministeriö, tämän
jälkeen meillä on Maaseutuvirasto, sen jälkeen meillä on
te-keskukset ja lopulta maaseutuasiamiehet.
Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan jo senkin kuulemisen perusteella,
jonka tämän asian tiimoilla valiokunta kävi,
on erittäin arveluttavaa lähteä tällaista
lakia säätämään ja
tällaista virastoa perustamaan. Tämä virasto
perustettaisiin Helsinkiin ja kaavaillaan, että se siirrettäisiin myöhemmin
asteittain Seinäjoelle.
Arvoisa puhemies! Jo valiokunnan kannanotoista, tästä tekstistä,
paistaa monissa kohdin läpi se suuri huoli, suuri epävarmuus
tämän asian tai kokonaisuuden suhteen. Sen vuoksi,
että itse en ole tullut vakuuttuneeksi tämän
koko hankkeen järkevyydestä, niin ensisijaisesti
toiminnallisten ja taloudellisten syiden johdosta olen ollut jo
valiokunnassa sitä mieltä, ettei tähän
viraston perustamiseen pitäisi nyt ryhtyä, ja täällä eduskunnan
täysistunnossa esitän näitten lakiehdotusten
hylkäämistä.
Arvoisa puhemies! Perustelen nyt hieman vielä lisää,
miksi esitän tätä hylkyä.
Ensinnäkin Maaseutuvirasto olisi tarkoitus perustaa
ensi vuoden alusta, ja Maaseutuviraston perustaminen olisi todellisuudessa
paluuta menneisyyteen. Se olisi käytännössä lakkautetun Maatilahallituksen
uudelleen perustaminen. Maatilahallitushan lakkautettiin tarpeettomana noin
15 vuotta sitten, kun sen tehtävät siirrettiin ministeriöille
ja samalla osittain hajautettiin te-keskuksille.
Näin ollen maataloushallinto on ollut tiennäyttäjänä,
edelläkävijänä, alueellistamisprosessissa.
Te-keskuksia on joka maakunnassa, ja sen lisäksi vielä nelisensataa
maaseutuasiamiestä toimii kunnissa. Tämä,
jos mikä, on hallinnon hajauttamista ja nimenomaan ympäri
maan. Tässä todellakin maataloushallinto on ollut
tiennäyttäjänä kaikille muille.Lakiesityksessä on
selvä puute, sillä siinä ei ole
ollenkaan tarkasteltu viraston mahdollisuuksia hoitaa yhteyksiä paitsi omaan
hallinnonalaan myös ulkopuolisiin intressiryhmiin.
Käytännössä konkreettinen
yhteydenpito ministeriön ja alueellisen viraston välillä voisi
olla hyvinkin ongelmallista. Suurimpana vaarana ja haittana uuden
viraston perustamisessa olisi se, että viljelijöiden
tukien maksatus ja asioiden käsittely yleensäkin
viivästyisi tai keskeytyisi jopa kuukausiksi. Näin
ollen hallituksen esitys Maaseutuvirastosta on kokonaisuutena katsoen
perusteeton ja sitä ei näin ollen tule hyväksyä.
Arvoisa puhemies! Esitän vastalauseessa esittämäni
perusteella, että lakiehdotukset hylätään.
Ensimmäinen varapuhemies:
Tämä hylkäysehdotus realisoituu sitten
toisessa käsittelyssä.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Jos tässä hallituksen esityksessä on
jotakin innovaatiota, niin se innovaatio ei kyllä lukeudu
nykyisen hallituksen aikaansaannoksiin. Sen innovaation tekijä oli
Lipposen hallitus, se hallitus, jossa me vihreät olimme
mukana kuvassa ja myöskin niin sanotussa Hemilän
ryhmässä edustettuina. Siellä keskusteltiin
perusteellisesti alueellistamisesta ja Maaseutuviraston perustamisen
tarpeellisuudesta. Me kävimme siitä syvällisen
keskustelun moneen eri otteeseen, ja samalla käytiin myöskin
syvällistä keskustelua siitä, että kun
virasto perustetaan — se katsottiin tarpeelliseksi — mihinkä tuo
virasto sijoitettaisiin.
Semmoinen perusruutu oli tietysti sijoitus pääkaupunkiin,
siis käytännössä jonkun muun ministeriön
yhteyteen jollakin tavalla fyysisesti, ja toinen vaihtoehto oli,
että alueellistetaan, jossa ensimmäinen vaihtoehto
oli silloisen pääministeri Lipposen ehdotus, että se
on sitten Kehäkolmosen ulkopuolella, niin kuin se sanonta
silloin kuului. Sitten kun todettiin, että se on aika lähellä Helsingin
kaupungin keskustaa, kysyttiin, mikä olisi se seuraava
kaari. No, se oli sellainen kaari, että sellaiselle alueelle,
mistä nyt käydään töissä Helsingissä;
sitten Helsingistä voitaisiin käydä siellä töissä.
Silloin tulivat muun muassa Lahti, Hämeenlinna jnp. esille.
Mutta joka tapauksessa kysymyksessä oli siis a) viraston
perustaminen ja b) joko sen päätöksen
yhteyteen liittyvä alueellistaminen taikka siitä pidättäytyminen.
No, tämä hanke ei sitten loppujen lopuksi toteutunut.
Siitä varmasti ed. Jari Koskinen kertoo, minkä takia
se ei sitten toteutunut. Hänellä oli ministerinä tässä yhteydessä omat pyrkimyksensä,
jotka eivät kuitenkaan toteutuneet.
Olen äärimmäisen yllättynyt
ed. Hemmilän suhtautumisesta tähän asiaan.
Nimittäin minä olen sen verran pirullinen mielenlaadultani,
että arvelen, että jos tämä alueellistamispäätös
olisi kohdistunut alueelle, joka on 50 kilometrin säteellä Turun
kaupungista, niin missään nimessä ed.
Hemmilä ei olisi tehnyt esitystä tämän
hallituksen esityksen ja mietinnön hylkäämisestä,
ei, ei sinnepäinkään, vaan päinvastoin
tämä olisi äärimmäisen
pirtaan sopiva ratkaisu.
Minä totean, että nämä alueellistamiset
ovat erittäin vaativa tehtävä. Ne ovat
todella vaativa tehtävä. Siinä pitää katsoa,
että puzzle-pelin kaikki kuviot sattuvat aivan tismalleen
oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Muuten siitä voi olla itse
tälle hallintotoimelle enemmän haittaa kuin hyötyä.
Mutta olen alueellistamisen kannalla. Jos jokin niin Maaseutuvirasto
voi sijaita niin sanotussa maaseutukaupungissa. Siinä suhteessa
Seinäjoki olkoon nyt sitten se sijoituspaikka, niin kuin
suunniteltu on.
Meillä on esimerkkejä siitä, että alueellistaminen
on jossain määrin epäonnistunut. Oliko
se nyt Poliisin tietohallintokeskus vai mikä oli, joka Rovaniemelle
sijoitettiin. Se on kuulemma nilkuttanut pahemman kerran koko sen
perustamisen jälkeisen ajan, elikkä siinä ei
kaikki mennyt ihan kohdallensa. Tämmöisen vaikutelman
olen saanut, kun yhteyksiä on otettu. Mutta tässä tapauksessa
minä haluan uskoa siihen, että hanke on suunniteltu
niin hyvin tällä porrastetulla sijoittumisella
sinne Seinäjoen kaupunkiin, että hanke on menevä hyvään
lopputulokseen.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! Maatalous- ja maaseutupolitiikan toimeenpano
muodostaa selkeän kokonaisuuden. Tässä mielessä Maaseutuviraston
muodostaminen näistä viranomaistehtävistä ja
sen myöhempi sijoittaminen Seinäjoelle on varmasti
paikallaan.
Tällaisen kokonaisuuden sijoittaminen hallituksen esityksen
mukaisesti Seinäjoelle on myös kaikin osin perusteltu
ratkaisu, ja se toteuttaa, kuten ed. Pulliainen täällä kertoi,
jo edellisen hallituksen käynnistämää alueellistamisen
suurta linjaa. Alueellistamisessahan on päästy
pääministeri Matti Vanhasen hallituksen aikana
monilta osin eteenpäin. On saatu myös myönteistä kokemusta,
yhtenä jo ed. Kähkösen
mainitsema sisäasiainministeriön hallinnonalalle
perustettu palvelukeskus Joensuussa. Kyseinen palvelukeskus on kyennyt
saamaan erinomaista henkilöstöä palvelukseensa,
hakijoita on ollut runsaasti. Oletan ja uskon, että myös
Maaseutuviraston henkilöstöasiat tulevat hyvin
hoidettua Seinäjoellakin eli viraston palvelukseen kyllä saadaan osaavaa
henkilöstöä.
Kuten ed. Pulliainen totesi, kysymys on vaativasta tehtävästä,
ja on tietysti erittäin tärkeää, että kokonaisuus,
toimeenpano, sen eri vaiheet, suunnitellaan huolella ja huolehditaan
myös henkilöstöstä, niin kuin
valtiolle hyvänä työnantajana kuuluu,
kaikilta osin, ja erityisesti huolehditaan niiden tärkeiden
tehtävien kitkattomasta toteuttamisesta, joita tälle
virastolle kuuluu.
Jari Koskinen /kok:
Arvoisa puhemies! Maaseutuvirastolla on pitkä ja monivivahteinen
historia, mihin täällä jo ed. Pulliainenkin
viittasi. Olen päässyt seuraamaan näitä vaiheita
aika läheltä, mutta en kuitenkaan lähde
tässä kertaamaan kaikkia näitä eri
vaiheita.
Kun alueellistamisesta päätetään,
pitää tehdä valtioneuvoston asetuksen
567/2003 mukainen sijoittamisselvitys. Siinä pitää selvittää vaihtoehtojen
toiminnalliset, taloudelliset, alueelliset sekä henkilöstövaikutukset.
Selvitysmies Pelttari teki aikoinaan sijoittamisselvityksen, jossa vaihtoehtoina
olivat Seinäjoki, Pori ja Lahti. Näistä vaihtoehdoista
Lahti oli paras toiminnallisesti, Lahti oli paras taloudellisesti
ja Lahti oli paras henkilöstön kannalta. Seinäjoki
ja Pori pärjäsivät vain aluenäkökulmasta.
Näiden tosiasioiden vuoksi en minäkään
voi hyväksyä tätä hallituksen
esitystä ja toisessa käsittelyssä aikanaan
tulen kannattamaan ed. Hemmilän tekemää esitystä siitä,
että tämä hallituksen esitys hylättäisiin.
Taloudelliset vaikutukset on varmasti laskettu alakanttiin hallituksen
esityksessä. Minä en usko siihen mainintaan, että puhutaan
vain puolen miljoonan euron lisäkustannuksista. Suurempia
arvioita ovat esittäneet monet asiaan perehtyneet. Joka
tapauksessa rahat, oli summa mikä tahansa, on raavittava
ministeriön ahtaista menokehyksistä, ja se on
pois sekä elinkeinolta että viljelijöiltä.
Ei ole olemassa mitään erillistä alueellistamisrahastoa,
vaan aina kun tehdään päätöksiä,
hallinnosta ne kulut pitää ottaa pois.
Samaan aikaan kun tätä virastoa ollaan pistämässä pystyyn, siis
ensin Helsinkiin ja sitten vaiheittain Seinäjoelle, hallituksella
on menossa myös niin sanottu tuottavuusohjelma. Tuottavuusohjelma
tietää sitä, että joka ainoassa
ministeriössä pitää saada aikaan
myös henkilöstösäästöjä.
Se sama koskee myös maa- ja metsätalousministeriötä.
Ja kun valtiontalouden menokehyksiä tuleville vuosille
käsiteltiin, tuli selväksi valtiovarainvaliokunnan
kuulemisessa, että maa- ja metsätalousministeriön
kehys on sen verran ahdas ja siellä on niin vähän
harkinnanvaraisia menoeriä, että se tulee automaattisesti
johtamaan irtisanomisiin. Näitä irtisanomisia
tulee tapahtumaan Maatalouden tutkimuskeskuksessa muun muassa Jokioisilla
ja myös todennäköisesti Metsätalouden
tutkimuskeskuksessa, jos aiotaan pysyä tässä tuottavuusohjelmassa.
Nyt, voi sanoa, päinvastoin kuin tuottavuusohjelmassa
tavoitellaan, rakennetaan uudenlaista hallintoa ja uudenlaista byrokratiaa.
Tämä byrokratia, mitä nyt ollaan perustamassa,
tarkoittaa käytännössä sitä,
että maa- ja metsätalousministeriön tietyt
toiminnot ovat koko ajan useiden vuosien ajan kahdessa eri paikassa.
Se aiheuttaa päällekkäisyyksiä,
se aiheuttaa ylimääräisiä kuluja.
Toiminnan kannalta suuri riski on se, mikä käy
ilmi myös tästä selvityksestäkin,
että maataloushallinto ei toimi kitkatta tämän
siirtymisen aikana ja päällekkäisten
toimintojen vuoksi. Kuka sitten kantaa vastuun siitä, jos
ne tukieurot eivät aikanaan tulekaan viljelijöitten
tileille?
Henkilöstö ei kannata Seinäjoki-ratkaisua. Juuri
kukaan kysyttäessä ei halua sinne siirtyä. Ne
ainoat henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet halukkuutensa
siirtyä Seinäjoelle ja jotka ovat suunnilleen
yhden käden sormin laskettavissa, ovat sen tyyppisiä henkilöitä,
joilla on määräaikainen työsopimus,
joka tulee päättymään kohta.
He haluavat tietysti varmistaa tulevaisuutensa ja ovat valmiit siirtymään
Seinäjoelle ainakin alkuvaiheessa, sitten mahdollisesti
myöhemmin jonnekin muualle. Virkamiehiä ei voi
pakottaa siirtymään yhtään mihinkään.
Kenenkään virkamiehen, joka tällä hetkellä on
maa- ja metsätalousministeriössä töissä,
ei tarvitse lähteä Seinäjoelle.
Myöskään eläköityminen
ei ratkaise tätä asiaa. Tietysti voidaan ajatella,
että kun ihmisiä jää eläkkeelle,
sitten se uusi paikka, se uusi virka, sijaitseekin Maaseutuvirastossa
siellä Seinäjoella. Maa- ja metsätalousministeriön
maatalousosastolla kahdessa linjassa, toimeenpanolinjassa ja politiikkalinjassa,
on yhteensä töissä noin 250 ihmistä.
Näistä jää eläkkeelle
vuoteen 2011 mennessä, siis seuraavan viiden vuoden aikana,
20 ihmistä, alle 10 prosenttia viraston väestä,
jolloin eläköityminen ei ratkaise tätä niin
sanottua rekrytointiongelmaa tässä asiassa.
Totta kai toki luonnollistakin poistumaa tapahtuu koko ajan.
Itse asiassa ovi on viime aikoina käynyt aika tiuhaan maa-
ja metsätalousministeriössä. Epäselvä tilanne
tämän Maaseutuviraston osalta on johtanut siihen,
että moni nuori henkilö on hakeutunut muualle
töihin. Puhutaan kymmenistä ihmisistä.
Se on haitannut jo tällä hetkellä maa-
ja metsätalousministeriön toimintaa. Se on huono
asia.
Minä ymmärrän alueellistamisen periaatteet, olemme
olleet niitä hyväksymässä, mutta
aina pitää myös miettiä kokonaisuudet.
Ymmärrän hyvin, että täällä on
maakuntien edustajia, jotka ovat sitä mieltä,
että Seinäjoki on hyvä ratkaisu, sinne
pitää jotain saada. Ymmärrän
sen näkökulman. Ymmärrän varmaan
hyvin myös maakunnassa ilmestyvän lehden Ilkankin
näkökulman, mutta jonkun kyllä pitää ajatella
myös kokonaisuuksia, ja tässä esityksessä kokonaisuus
kyllä valitettavasti on ihan jotain muuta kuin se, että Seinäjoki
olisi paras vaihtoehto. Jos ette usko, lukekaa selvitysmiehen raportti.
Katsokaa se läpi, ja sieltä kyllä selvästi
käy ilmi se, mikä tässä asiassa
olisi ollut paras vaihtoehto.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kun Maaseutuviraston vaihtoehtoisista paikoista
puhutaan, niin muistutan toimenpidealoitteestani, jolla esitin Keski-Suomessa
Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan solmukohdassa
olevaa Haapamäen taajamaa Keuruun kaupungissa Maaseutuviraston
tai sen yksiköitten sijoituspaikaksi. Perusteluna on se,
että 1960-luvun lopulla, kun oli päätökset
oikoradoista, eduskunnassa aina valtiovarainvaliokuntaa myöten
tehtiin päätös Asutushallituksen sijoittamisesta Haapamäelle.
Kuitenkin Asutushallitus kohta tuon päätöksen
jälkeen lakkautettiin, fuusioitui Maatilahallitukseen,
ja katsoisin, että nyt Maatilahallituksen perillisen yksiköitä olisi
ollut oikein hyvä sijoittaa tuohon maakuntien solmukohtaan
peltojen ja metsien äärelle.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! Olen hieman yllättynyt ed. Jari Koskisen
puheenvuorosta. Myös hän ilmoittautui ehdotuksen
hylkäyksen kannalle. Yritin kysellä, onko tämä kokoomuksen
linja. Siihen hän ei vastannut. Mietinnön vastalauseessa
näyttää olevan vain yksi valiokunnan
jäsenen nimi. Valiokunnassa on useampia kokoomuslaisia.
Se on totta, kuten me kaikki tiedämme, arvoisa puhemies,
että alueellistamisratkaisut eivät ole helppoja,
mutta ellei niitä todella määrätietoisesti
aiota tehdä ja toteuttaa, niin vääjäämättä joudutaan
monin osin valtionhallinnonkin osalta ongelmiin tulevina vuosina
henkilöstökysymysten kohdalla. Toisaalta tämä on
nyt yhteinen linja, niin olen ymmärtänyt, edellisen
hallituksen linjaama alueellistamislinja, jossa suuri osa nyt oppositiossa
olevista puolueista oli mukana, ja toisaalta nykyisen pääministeri
Matti Vanhasen hallituksen linja.
Päättäväisesti ja määrätietoisesti
ja hyvällä otteella asia on hoidettavissa ja varmasti
niin, että pidemmällä aikavälillä se
on kaikkien etu. Järjestelmät ja toiminnot ovat
toteutettavissa. Se on totta, että siirtymävaiheen
aikana tulee ylimääräisiä kustannuksia,
mutta tämä on ollut alun pitäen jo tiedossa,
kun tämän tyyppisiin mittaviin hankkeisiin on
lähdetty.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Alueellistamisesta on puhuttu viime
aikoina ja varsinkin tämän eduskuntakauden aikana hyvin
paljon. On pyritty löytämään
sellaisia luontaisia alueellistamiskohteita, jotka soveltuvat maakunnallisesti
eri toimintoihin. Erittäin paljon ihmettelen todella ed.
Hemmilän puheenvuoroa ja ed. Jari Koskisen puheenvuoroa
täällä, mutta toisaalta haluan kiittää erityisesti
ed. Pulliaista sekä ed. Matti Väistöä näistä kannustavista puheenvuoroistaan.
Jos puhutaan Seinäjoesta Maaseutuviraston sijoittamispaikkana,
se on maakunnassa, jossa peruselinkeinona ja kulmakivenä on
maatalous sekä maatalouteen liittyvät toiminnot.
Mikään muu maakunta Suomessa ei ole niin luontaisesti hyvä sijoituspaikka
Maaseutuvirastolle kuin Seinäjoki.
Jari Koskinen /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Väistölle: kokoomuksessa
on tässä asiassa erilaisia näkemyksiä,
ehkä voi sanoa omantunnonkysymyksiä vähän
riippuen siitä, mistäpäin on kotoisin
tai millä tavalla ajattelee.
Mutta kun olen ollut mukana tässä asiassa noin
viiden vuoden ajan, kun tätä on eri tavoilla veivattu,
ja kun olen nähnyt ne eri vaiheet ja tietää vähän
niitä taustoja, niin siltä pohjalta ei voi olla
hyväksymässä tätä.
Yksi syy, mikä on aika merkittävä syy,
on myös tämä henkilöstöpoliittinen
syy. Tiedän vähän, mikä on tilanne
siellä ministeriössä ja mitä tämä tulee
aiheuttamaan henkilöstön osalta. Kun on olemassa
aidosti pelko ja huoli, miten tämä tulee toimimaan
tämän siirtymävaiheen aikana, puhumattakaan
siitä, että se maksaa, sitäkään
taustaa vasten en voi hyväksyä tätä ratkaisua.
Hyväksyn alueellistamisen, niin kuin sanoin. Tiedän
erilaisia ratkaisuja, mitä on ollut. Minulla ei ole mitään
Seinäjokea vastaan eikä Pohjanmaata vastaan, vaan
pitää miettiä, onko joku muu, mikä sinne
tulee.
Mitä tulee ed. Ahoseen, tiedän Seinäjoen
vahvuuden, Etelä-Pohjanmaan vahvuuden maatalousmaakuntana.
Mutta tässä on nyt kysymys hallinnosta. Sillä ei
ole sinänsä mitään tekemistä tämän
klusterin kanssa. Samalla tavalla voidaan puhua, minkälainen
klusteri on Päijät-Hämeessä vastaavista
asioista, mutta se ei ole ratkaisevaa tässä asiassa.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! En malta olla vastaamatta ed. Jari
Koskiselle hänen käyttämäänsä puheenvuoroon
ja esitän vastaavasti kysymyksen: Eikö ole syytä sitten
yleensä toimintoja viedä nimenomaan niille alueille,
missä nämä toiminnot ovat vahvoja, kuten
te omassa puheenvuorossanne myönsitte Seinäjoen
maaseutukaupunkina ja ennen kaikkea Etelä-Pohjanmaan ja
Pohjanmaan vahvana maatalousmaakuntana?
Jari Koskinen /kok:
Rouva puhemies! Vastauksena se, että silloin, kun siihen
on olemassa taloudelliset ja toiminnalliset ja muut järkevät syyt,
silloin kyllä.
Yleiskeskustelu päättyy.