Täysistunnon pöytäkirja 67/2007 vp

PTK 67/2007 vp

67. TORSTAINA 18. LOKAKUUTA 2007 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

Kehitysyhteistyön määrärahat

Jutta  Urpilainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitusta on viime aikoina syytetty vastuun pakoilusta kotimaan politiikassa, ja sama ilmiö näkyy myös ulkopolitiikassa, kun Suomi pakoilee vastuuta kaikkein köyhimpien ihmisten auttamisesta. Suomen kehitysyhteistyövarat eivät valitettavasti ole lähelläkään YK:n asettamaa 0,7 prosentin tavoitetta, mutta tänään hyväksytyssä kehityspoliittisessa ohjelmassaan hallitus sitoutuu EU:ssa sovittuun minimitavoitteeseen. Tämä on kuitenkin valitettavasti pelkkää puhetta, kun hallituksen kehys- ja budjettipäätökset kertovat toista. Suomen koululaiset tekevät, hyvä hallitus, tällaisia maailmankansalaisen kypsyyskokeita, joissa he osoittavat haluaan kansainvälisen vastuun kantamiseen. Nyt näyttää siltä, että hallitus on reputtamassa omassa kypsyyskokeessaan. Kysyisinkin nyt:

Aikooko hallitus tänään hyväksytyn tavoitteen saavuttamiseksi esittää ensi vuodelle 26 miljoonan euron lisärahaa kehitysyhteistyöhön?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Hallituksen budjettiesitys on eduskunnan käsiteltävänä, ja on eduskunnan asiana harkita, (Ed. Jaakonsaari: Oho, mielenkiintoista!) lisätäänkö kehitysyhteistyöhön rahaa. Ensi keväänä tulee olemaan ratkaiseva tilanne ajatellen tämän asetetun tavoitteen toteuttamista, kun hallitus päättää seuraavien vuosien kehyksistä. Siinä tilanteessa hallitus joutuu sitten punnitsemaan, miten tuo tavoite voidaan saavuttaa. Ensi vuonna olisi hyvä saada lisää tuo 26 miljoonaa euroa, jotta tavoiteaikataulussa pysyttäisiin, mutta kuten sanottu, ensi kevään kehysriihi on se tilanne, jossa ratkaisevat päätökset tehdään. Toivottavasti eduskunta lisää tuon 26 miljoonaa.

Jutta   Urpilainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus on laittamassa aika monessa asiassa nyt paineita eduskunnan suuntaan nimenomaan tässä taloudellisessa mielessä. Mutta haluan vielä kysyä tästä kehitysyhteistyöstä. Nimittäin Suomi on hyvin vahvasti sitoutunut köyhyyden puolittamiseen maailmassa, ja asian tärkeyteen ovat kiinnittäneet huomiota niin entinen presidentti Ahtisaari kuin myös lukuisat kansalaisjärjestöt Suomessa. Kysyisinkin nyt ministeri Väyryseltä:

Miksi uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa tämä äärimmäisen köyhyyden vähentäminen ei ole saanut sitä samaa asemaa, joka sillä on aikaisemmin ollut ja joka sille ehdottomasti kuuluisi? Onko ihminen nyt unohtunut hallitukselta tässä uudessa ohjelmassa?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Hallitus on sitoutunut köyhyyden puolittamistavoitteeseen, aivan kuten edellinenkin hallitus oli siihen sitoutunut. Nyt on vain tarkoitus toimia sillä tavalla, että tämän toteutuminen varmistetaan toimimalla kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Köyhyyden poistaminen ei voi olla tehokasta eikä pysyvää, ellei toiminta ole taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja myös luonnontaloudellisesti kestävällä pohjalla. Ja kun näin toimitaan, niin köyhyyttä voidaan myös käytännössä vähentää, niin kuin tavoitteeksi on asetettu.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Me olemme tässä eduskunnassa tottuneet sanontaan "missä ongelma, siellä Euroopan unioni". Ja tämähän pitää paikkansa. Ihmiskunnan suurimpiin ongelmiin Euroopan unioni on ollut aktiivisesti ottamassa kantaa, kuten nähdään ilmastonmuutoksesta, ja myöskin Euroopan unioni ja sen jäsenmaat yhdessä ovat suurimpia kehitysavun antajia. Nyt Euroopan unionissa on asetettu tavoitteeksi vuodelle 2010 tämä 0,51 prosenttia, ja hallituksen budjettiesitys ensi vuodelle ei yksinkertaisesti riitä siihen, että tuo unionissa yhdessä asetettu tavoite saavutettaisiin. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta, korostan, eduskunnan ulkoasiainvaliokunta yksimielisesti on edellyttämässä nyt 26 miljoonan euron lisäpanosta. Haluankin nyt tiedustella: Tukeeko hallitus tätä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kantaa tässä asiassa?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Tämä nykyinen hallitushan lisää kehitysyhteistyövaroja paljon nopeammin ja voimakkaammin kuin edellinen hallitus. Tässä suhteessa on tapahtunut selvä myönteinen käänne. Tällä kysymyksellä, saadaanko ensi vuodelle 26 miljoonaa lisää vai ei, ei ole vielä ratkaisevaa merkitystä ajatellen vuoden 2010 tilannetta. Sen sijaan ensi kevään kehysriihessä on se tilanne, jossa tämä ratkaisu on tehtävä. Jos tuolloin tehdään oikeanlaiset päätökset, niin silloin tuo tavoite voidaan saavuttaa. Talouskasvu on ollut niin nopeaa, että kehyspäätöksessä kirjatut summat eivät riitä 0,51:een vuonna 2010. Se on ensi keväänä hallituksen edessä. Kuten sanottu, minä toivon, että eduskunta lisää sen 26 miljoonaa. Se parantaisi tilannetta.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Tässä uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa, jota todellakin monet järjestöt ovat kritisoineet, kauniisti kyllä puhutaan kestävästä kehityksestä, mutta suomalainen kehityspolitiikka on perinteisesti ollut kovin ihmisläheinen, ja siihenhän tämä köyhyyden poistaminenkin on pohjannut. Voisiko ministeri Väyrynen kertoa, mihin on hävinnyt pohdiskelu kauppapolitiikan ja maataloustukien vaikutuksesta kehitysmaiden köyhyyteen? Samoin Suomi on profiloitunut erittäin vahvasti naisten ja tasa-arvon oikeuksien ajajana kehitysmaissa. Nyt tällaisiin ei ole minkäänlaisia suunnitelmia antaa lisää määrärahoja. Onko Suomen hyvät perinteet nyt tarkoitus romuttaa tämän uuden hallituksen toimesta?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Kehityspoliittisessa ohjelmassa korostuu kehityspolitiikan kokonaisvaltaisuus ja johdonmukaisuus, ja näin ollen myöskin kauppapolitiikan ratkaisujen merkitys ja muiden politiikkalohkojen ratkaisujen merkitys kehitykselle otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon. Naisten asemaan on kiinnitetty aivan erityistä huomiota. Siinäkään suhteessa ei ole mitään muutosta tapahtunut.

Tämä uusi ohjelma jatkaa edellisen ohjelman linjaa, kuitenkin niin, että siinä painotetaan enemmän kestävän kehityksen merkitystä. Tämä minun mielestäni on asia, jota eduskunnankin pitäisi laajasti, ellei suorastaan yksimielisesti kannattaa.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Äärimmäisestä köyhyydestä ja aliravitsemuksesta kärsiviä on noin miljardi maapallon koko väestöstä eli 15 prosenttia.

Miten ruokaturva, maatalous ja maaseutukehitys otetaan huomioon tässä uudessa ohjelmassa, ja onko siihen tulossa joitain työkaluja? Onko ajatuksia syvennetty siltä osin?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Tässä ohjelmassa on esitetty esimerkkien valossa, millaista köyhyyttä tehokkaasti poistava ja kestävän kehityksen periaatteisiin nojautuva kehitysyhteistyö voisi olla. Yksi esimerkeistä liittyy juuri maatalouden kehittämiseen, ja siinä korostetaan terveellisen ravinnon, ruokaturvan merkitystä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Samoin siinä korostetaan puhtaan veden saamisen tärkeyttä ihmisen terveydelle. Tässä ohjelmassa kaiken kaikkiaan painotetaan ehkä hivenen aikaisempaa enemmän maaseutu- ja aluepolitiikan, maaseudun kehittämisen, merkitystä. On huomattava, että suurinta köyhyyttä useissa kehitysmaissa on nimenomaan maaseudulla, ja siihen liittyy juuri suuria ravitsemusongelmia ja siitä johtuvia terveysongelmia. Tähän voimakkaasti puututaan.

Anni Sinnemäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun kehityspoliittisessa ohjelmassa nyt selvästi sitoudutaan tähän Euroopan unionissa asetettuun tavoitteeseen 0,51 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2010, kysyisin: Onko, ministeri, nyt helpompi osallistua unionin kehitysministereiden kokouksiin?

Toinen kysymys: Ohjelmassa painotetaan ympäristöpolitiikan ja ilmastopolitiikan merkitystä kehityskysymyksissä. Miten ministeri näkee, että köyhyyden ja ympäristön väliseen suhteeseen käytännössä voidaan vaikuttaa nykyistä paremmin kehityspolitiikassamme?

Kolmantena kysymyksenä: Yksi läpileikkaavista teemoista suomalaisessa kehitysyhteistyössä on pitkään jo ollut hiv- ja aids-politiikka. Säilyykö tämä politiikka entisellään, vai tuleeko siihen muutoksia?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Hiv- ja aids-politiikan merkitys kehityspolitiikassa säilyy ennallaan. Yksi läpileikkaavista periaatteista on toiminta hiviä ja aidsia vastaan.

Toiseksi, on selvää, että Euroopan unionin kokouksissa ja muillakin kansainvälisillä foorumeilla on helppo toimia silloin, kun voidaan todeta, että annetut sitoumukset täytetään. Tähänhän tämä kehityspoliittinen ohjelma tähtää, että näin myös toimitaan. Ensi kevään kehysriihessä joudutaan ottamaan kantaa siihen, millä tavoin käytännössä tähän päästäisiin.

Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat aivan johtavana teemana, yleensäkin luonnontaloudellisesti kestävä kehitys, tässä ohjelmassa. Se koskee koko kehityspolitiikkaa, mutta on aivan erityisesti vielä painotettu ympäristöhankkeiden, metsäsektorin ja muiden sellaisten sektoreitten merkitystä, joilla erityisesti vaikutetaan ympäristöllisesti kestävään kehitykseen.

Liisa Jaakonsaari /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Väyrysen puheesta käy selville, että oikeastaan kaikki on priorisoitu, ja silloin kun kaikki on priorisoitu, niin oikeastaan mitään ei ole priorisoitu. Ministeri Väyrynen pääministerin paikalta sanoi yksiselitteisesti: eduskunta voi nyt budjettikäsittelyssä lisätä sen 26 miljoonaa. Toivottavasti tämä viesti menee ministerin omalle eduskuntaryhmälle (Ed. Ahde: Kaikille hallituspuolueille!) — ja kaikille hallituspuolueille. — Me tulemme tekemään varmasti kaikkemme, jotta ministerin toivomus tältä osin toteutuu.

Mutta se, mikä on jäänyt edelleen epäselväksi, on se, mitä tarkoittaa se, että köyhyyttä poistetaan enemmän kestävän kehityksen periaatetta noudattaen. Ovatko aikaisemmin köyhyyden poistamiseen tähdätyt toimenpiteet olleet jotenkin kestämätöntä kehitystä, koska huomaan, että ministeri on, aivan oikein, omat sormenjälkensä tähän ohjelmaan saanut, kuten ihmiskuntapolitiikka, luonnontalous jne.? Mutta tärkeätä olisi tietää, mitä se merkitsee, merkitseekö se muutosta (Puhemies: Minuutti on mennyt!) edelliseen ohjelmaan vai mitä se merkitsee.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Ensinnäkin, ed. Jaakonsaari käyttää täsmälleen samaa kieltä, jota minä käytin, kun tätä uutta ohjelmaa ruvettiin laatimaan. Eli katson, että viime vuosina on syntynyt tilanne, jossa on priorisoitu kaikkea ja sen takia ei ole priorisoitu mitään. Sen takia tässä uudessa ohjelmassa on selvät voimakkaat painotukset kestävän kehityksen periaatteitten toteuttamiseen.

Toiseksi, tähänastinenkin toiminta köyhyyden vähentämiseksi varmasti on ollut hyvää. Mutta jotta voidaan tulevaisuudessa varmistaa se, että toiminta on tehokasta ja että vaikutukset ovat pysyviä, täytyy toimia niin, että kehitys on taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja luonnontaloudellisesti kestävää. Tämä on minun mielestäni hyvin selkeä ja yksinkertainen tosiasia, jolle toiminta on rakennettava.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Kysymys ministeri Väyryselle: Tässä uudessa ohjelmassa on painotettu erityisesti väkivaltaisista kriiseistä toipuvia maita. Esimerkkeinä on mainittu Afganistan, Kosovo, Balkan ja palestiinalaisalueita. Näissähän joudutaan pikkuhiljaa siirtymään toivottavasti humanitaarisesta avusta jälleenrakennukseen ja kehitykseen.

Miten ministeri näkee näiden maiden painopisteen tämän uuden ohjelman kautta? Kuinka paljon aiotaan näihin satsata?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti ja myös tämän kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti erityistä huomiota kiinnitetään kriisien ennaltaehkäisemiseen ja rauhanprosessien tukemiseen. Kehityspoliittisessa ohjelmassa on, samaan tapaan kuin Ruotsin vastaavassa ohjelmassa, luotu uusi kategoria yhteistyömaille, jotka ovat toipumassa väkivaltaisista kriiseistä. Näissä maissa toimitaan vallitsevien olosuhteitten mukaisesti keskittyen rauhanratkaisun tukemiseen ja siihen, että voidaan sitten jatkumona siirtyä jälleenrakennustoimintaan. Myös humanitaarista apua näissä maissa on monessa tapauksessa tärkeää antaa.

Ed. Rakel Hiltunen merkittiin läsnä olevaksi.

Antti  Kalliomäki  /sd:

Puhemies! Ministeri Väyrynen kahteen kertaan vetosi eduskuntaan, että eduskunta lisäisi tuon 26 miljoonaa euroa budjettiin. Minusta tämä on raskaamman luokan vastuunpakoilua. Pääministeri ja valtiovarainministeri eivät ole paikalla, mutta jos olisivat, olisi kyllä aiheellista kysyä, eikö tämän hallituksen pelisääntöihin kuulu se, että ministerit puolustavat hallituksen esityksiä. Tästä pitäisi lähteä. Mutta kun he eivät ole paikalla, niin kysyn nyt ministeri Väyryseltä: Mistä tämä johtuu? Miten te toimitte näin? Onko teillä liian vähän kokemusta vai liian paljon kokemusta työssänne? (Naurua)

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Minä suhteellisen vanhana parlamentaarikkona noudatan parlamentarismin periaatteita ja lähden siitä, että kun budjettiesitys on eduskunnalle annettu, niin eduskunta päättää siitä, millaisia muutoksia budjettiesitykseen tehdään. Eduskunta tästä päättää, ja minä kunnioitan eduskunnan päätöksiä.

Päivi Räsänen /kd:

Herra puhemies! Kun kehitysyhteistyöministeri esittää toiveen eduskunnalle, että se lisäisi 26 miljoonaa euroa kehitysyhteistyön määrärahoja, niin herää kysymys, puhutteko te nyt vain omasta puolestanne vai onko tämä koko hallituksen kanta, koko hallituksen toive. Ja kysynkin:

Oletteko käynyt keskustelun pääministeri Vanhasen kanssa ja valtiovarainministeri Kataisen kanssa, ja jakavatko he myös tämän toiveen?

Oikeastaan voisin kysyä ulkoministeri Kanervalta: Toivotteko te myös hallituksen edustajana hallituksen puolesta, että eduskunta tältä osin korjaa tätä budjettia?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Minä olen hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri ja olen tässä ominaisuudessa täällä vastaamassa kansanedustajien kysymyksiin. Niin kuin sanoin, minun mielestäni on selkeää, että eduskunta päättää hallituksen budjettiesityksestä ja valta tässä asiassa on eduskunnan käsissä.

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Arvoisa puhemies! Hallituksen sisällä on tästä asiasta käyty hyvin perustavaa laatua olevaa keskustelua, ja hallitus on yksimielisesti päätynyt tähän esitykseen eduskunnalle.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Väyrynen on aivan oikein korostanut johdonmukaisuuden ja kokonaisvaltaisuuden merkitystä kehitysyhteistyölle, samoin kuin myös sitä, että Suomen kannattaa panostaa siihen, missä Suomi on hyvä. Suomi on perinteisesti ollut hyvä äiti- ja lapsikuolemien torjunnassa ja seksuaalioikeuksien ja -terveyden esiin tuonnissa eri puolilla maailmaa.

Nyt kuitenkin on hivenen ristiriitaista, että ensi vuonna näyttää siltä, että Suomi ainoana maailman maista aikoo jättää myöntämättä rahaa Afganistanin naisille juuri näihin projekteihin, joissa turvataan äiti- ja lapsikuolemia. Suomi on siis ainut maa. Miten tämä on johdonmukaista ja kokonaisvaltaista kehitysyhteistyöpolitiikkaa? (Eduskunnasta: Ei ole varaa, kun pitää ostaa rynnäkkökivääreitä!)

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Suomi tukee Afganistania kehitysyhteistyövaroista 10 miljoonan euron määrällä vuodessa antamiensa sitoumuksien mukaisesti. Nämä rahat kanavoidaan erilaisten monenkeskisten kanavien kautta. Tämän lisäksi tänä vuonna on päätetty myöntää 1,3 miljoonaa euroa humanitaarista apua Afganistaniin, ja tästä rahasta osa menee YK:n lastenjärjestön kautta.

Minä en tiedä, mihin nimenomaiseen ohjelmaan ed. Sirnö viittaa, mutta humanitaariseen tarkoitukseen on rahaa näin paljon menossa, ja ensi vuonna aiomme myöntää vielä enemmän, niin että jos ed. Sirnö osoittaa, mikä on se kohde, niin voidaan hyvinkin harkita sitä, että ensi vuoden määrärahoista nimenomaan tuohon tarkoitukseen pantaisiin.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun puhutaan kehitysyhteistyöstä, puhutaan samalla myös vuosituhatjulistuksen tavoitteista, ja siinä mielessä onkin mukava todeta, että esimerkiksi Vietnam, joka on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppanimaa, on onnistunut jo siinä ensimmäisessä tavoitteessa eli puolittamaan äärimmäisen köyhyyden.

Ed. Lapintien kommenttiin haluaisin vielä sanoa sen verran, että kun Jeffrey Sachs, joka on YK:n pääsihteerin erityisneuvonantaja, kävi Suomessa vuosituhatjulistustavoitteita edistämässä, hän totesi, että 98 prosenttia Saharan eteläpuolisen Afrikan ulkomaankaupan ongelmista johtuu huonosta tuottavuudesta, ei siitä, että kansainvälinen kauppajärjestelmä on puutteellinen. Mutta tietenkin hänkin tukee myös tätä Wto:n Dohan kierrosta.

Mutta kaiken kaikkiaan maatalouspuolella ovat tärkeitä monet asiat: modernisointi, tietenkin me tarvitsemme tiestön kuntoon, varastot kuntoon. Se on kokonaisuus, mistä siinä on kyse.

Mutta ministeriltä olisin halunnut kysyä tässä yhteydessä, mitä mieltä hän on (Puhemies: Aika!) vuosituhatkylistä, Millennium Village -ohjelmasta.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Puhemies! Kehityspoliittisessa ohjelmassa painotetaan minun tietääkseni ensimmäisen kerran Suomen historiassa aluepolitiikan merkitystä kehityksen esteiden poistamisen välineenä. Sehän on kaikin tavoin kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Tähän liittyen on tarkoitus myös tukea näitä vuosituhatkyliä ja -kaupunkeja. Keniassa Suomi on jo tukenut näitä hankkeita, ja aiomme tätä toimintaa laajentaa. Kysymys on kylien ja muutaman sadantuhannen asukkaan suuruisten keskusten kehityksen tukemisesta, ja ideana tällöin on, että estetään väestön liiallista keskittymistä suurimpiin kaupunkeihin ja joutumista niiden slummialueille.

Heikki A. Ollila /kok:

Herra puhemies! On tietysti niin, että ainahan eduskunta tekee muutoksia budjetteihin, mutta kysyisin nyt — valitettavasti valtiovarainministeri ei ole paikalla — ja ehkä nämä kokeneemmat, ministerivuosia omaavat henkilöt voisivat kommentoida:

Edesauttaisiko tämän tavoitteen hyväksymistä esimerkiksi se, jos oppositio muilta osin olisi hyvin pidättyväinen muutosvaatimuksissaan tulevaan budjettiin nähden? (Hälinää)

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Minä olen ollut iloinen siitä, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta on yksimielisesti puoltanut sitä, että kehitysyhteistyövaroja hieman lisättäisiin. On luonnollista, että minä toivon, että ulkoasiainvaliokunta tässä esityksessään menestyy, kun eduskunnan sisällä tätä asiaa käsitellään.

Painotan vielä sitä, että ensi vuoden määrärahatasolla ei ole kuitenkaan ratkaisevaa merkitystä ajatellen sitä tavoitetta, että vuonna 2010 pääsemme 0,51:een. Siltä osin ratkaiseva päätöksentekotilanne on ensi kevään kehyspäätös, ja siihen toivon, että saan kaiken tuen, että riittävä määrärahalisäys tähän saataisiin.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.