Täysistunnon pöytäkirja 67/2007 vp

PTK 67/2007 vp

67. TORSTAINA 18. LOKAKUUTA 2007 kello 16

Tarkistettu versio 2.0

Kilpailu ja tehokkuus energiamarkkinoilla

Sanna   Perkiö  /kok:

Arvoisa puhemies! Energialaskun maksavat suomalaiset kotitaloudet, pienyrittäjät ja teollisuus. Ilmastonmuutoksen myötä on pakko kiinnittää huomiota siihen, miten energiaa tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti. Nyt, kun energiaveroja perustellusti korotetaan, on erityisen tärkeää, että energian tuotanto, siirto, jakelu toteutuvat kustannustehokkaasti kuluttajan kukkaroa kunnioittaen. Tähän vaikutetaan tuotannon ja jakelun kilpailua ja tehokkuutta lisäämällä. Myös EU tavoittelee energiastrategiassaan lisääntyvää kilpailua energiamarkkinoille. Hallitusohjelmassa tavoitteeksi on asetettu energian toimitusvarmuus ja kohtuuhintaisuus sekä energiaomavaraisuuden kasvattaminen. Samoin on ilmaistu tahtotila sähkömarkkinoiden kehittämiseksi. Siksi kysynkin ministeri Pekkariselta:

Millä tavalla hallitus huolehtii kilpailun ja tehokkuuden lisääntymisestä Suomen energiamarkkinoilla ja sitä kautta suomalaisen kuluttajan kukkarosta?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun on puhe energiatehokkuudesta, niin voidaan katsella ensinnäkin varsinaisen energiatehokkuuden edistämiseen liittyviä toimia. Suomi on sitoutunut siihen, että energiatehokkuutta parannetaan 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ja että energiansäästöjä saadaan edessä olevan yhdeksän vuoden aikaan aikaiseksi 9 prosenttia, joka on 17,8 terawattitunnin suuruinen määrä.

Ne toimet, millä näihin tavoitteisiin päästään, ovat hyvin moninaiset. Ne liittyvät ensinnäkin tämmöisiin sopimuspohjaisiin järjestelyihin. 4.12. on tarkoitus kahden kolmen ministeriön ja useamman eri yhteistyökumppanin allekirjoittaa sopimus, joka ulottuu aina vuoteen 2016 saakka, jossa sovitaan niistä pelisäännöistä, mitä ylipäänsä teollisuus, mitä energiateollisuus, mitä julkinen sektori tekee eri toimialoilla energiatehokkuuden parantamiseksi.

Edelleen Suomi on sitoutunut viemään eteenpäin sitä, mitä EU:ssa tapahtuu. Siellä paraikaa on valmisteilla toimenpideohjelma, jossa on 80 erillistä toimenpidekokonaisuutta liittyen erilaisiin jääkaappeihin, autoihin jnp., moniin eri toimiin, joilla edistetään sitä, (Puhemies: Minuutti!) että kun käytetään erilaisia energiaa käyttäviä laitteita, kaikki se käyttö olisi mahdollisimman tehokasta.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa puhemies! Pahoittelen; mielestäni ette oikein vastannut tähän kysymykseeni, kun kysyin energiamarkkinoiden tehokkuudesta ja toimivuudesta. Mutta lisäkysymykseni kuuluu, arvoisa puhemies:

EU:n tavoite uusiutuvan energian käytöksi on 20 prosentin osuus kokonaisenergiakulutuksessa vuoteen 2020 mennessä. Osa tavoitteesta on tarkoitus toteuttaa bioenergiaa lisäämällä. Vasta ilmestyneessä Oecd:n raportissa "Biofuels: Is the Cure Worse Than the Disease?" todetaan, että tällä hetkellä markkinoilla olevat liikenteen biopolttoaineet ovat ilmastolle jopa haitallisempia kuin polttoaineet, joita niiden on tarkoitus korvata. Raportissa suositellaan EU:n muuttavan liikenteen biopolttoaineita koskevia tavoitteitaan. Myös muut asiantuntijaorganisaatiot suosittelevat EU:lle samaa. (Puhemies: Minuutti täyttyy!) Täten kysyn ministeri Pekkariselta:

Miten uudet tutkimustulokset käytössä olevien biopolttoaineiden haitallisuudesta ilmastolle vaikuttavat hallituksen biopolttoainepolitiikkaan? Miten vastaisuudessa varmistutaan siitä, että energiapoliittiset toimenpiteet eivät ole ilmastolle haitallisia, kuten nyt näyttää liikenteen biopolttoaineen tapauksessa olevan?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Erittäin asiantuntevia kysymyksiä oli nyt taas monta, ja äsken oli edellisessä kysymyksessä monta. Valitan, etten kerennyt kaikkiin vastata.

Yritän sanoa tämän 10 prosentin käyttövelvoitteen osalta: Siitä Euroopan johtajat ovat päättäneet, siihen Suomi on sitoutunut, ja Suomi aikoo olla siinä mukana. Miten ne polttoaineet, joita käytetään tuon sanotun tavoitteen saavuttamiseksi, miten niiden ympäristöystävällisyys, ilmastoystävällisyys varmistetaan, se on toinen stoori, ja siinä varmasti monella eri saralla tehdään työtä.

Mitä muutoin tulee bioenergian käytön edistämiseen, niin Suomessa tällä hetkellä uusiutuvan osuus on noin 24—25 prosenttia ja siitä suurin osa on nimenomaan biopohjaista energiaa. Suomi on sitoutunut siihen, että se kantaa oman kohtuullisen osuutensa EU:n päätöksestä kolminkertaistaa uusiutuvan energian käyttöä. Mutta meidänkin mahdollisuutemme kuitenkin ovat aika rajalliset. Bioenergia voi muutaman prosenttiyksikön verran auttaa meitä lisäämään uusiutuvan energian käyttöä.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Kysyjä aloitti tästä energian hinnasta ja siitä, millä tavoin Suomessa pystytään puuttumaan näihin energiakysymyksiin. Kun seuraa nyt tätä hallituksen päästökauppaesitystä ja näitä veroesityksiä, niin kun tänään talousvaliokunnassa oli Kotkan, Helsingin ja tulossa on myös Lahden ja eräitten muitten energiayhtiöitten edustajia, oli jo havaittavissa se, että kunnalliset energiayhtiöt, joiden asiakkaita on kuitenkin lähemmäs 2 miljoonaa, ovat tässä pikkuhiljaa joutumassa entistä enemmän maksajan rooliin. Tämä ei auta sitä tavoitetta, mistä täällä kysyttiin. Maakunnissa ei ole liikkumavaraa, eikä se enää ole myöskään niin, että kunnallisesta energiayhtiöstä pystyttäisiin, kuten tähän asti, siirtämään näitä osinkoja tai muita tuloja kuntien sosiaali-, terveys- ja kouluasioitten rahoittamiseen.

Miksi hallitus on nyt näillä esityksillä vaikeuttamassa kunnallisten energiayhtiöitten asemaa ja lisäämässä energian hintaa kotitalouksille?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole muuttamassa arvonlisäverokohtelua, siis kuntaomisteisen tai kunnan omistuksessa olevan yhtiön ollessa kysymyksessä, millään tavalla siitä, miten esimerkiksi edellisen hallituksen aikana oli asianlaita.

Mitä tulee päästökauppajärjestelmään, siihen, miten siinä rasitetaan erilaisten energialähteitten käyttöä, hallitus jatkaa sitä linjaa, minkä puolesta ymmärsin myöskin ed. Skinnarin puolueen ja ymmärsin myöskin joskus aikaisemmin hänen itsensä puhuneen, elikkä että niitä energialähteitä, jotka aiheuttavat kaikista eniten CO2-päästöjä, myöskin päästökauppajärjestelmällä rasitetaan kaikista eniten, ja juuri näin tehdään.

Eikä tämä linjan muutos ole ... Pientä muutosta, myönnän, on siihen vanhaan lakiin tapahtunut, mutta ei oikeastaan millään tavalla olennaista muutosta. Aikaisemminkin, nyt vielä menossa olevalla päästökauppakaudella, hiililauhdetta ja öljysellaista tai kaasusellaista on rasitettu erittäin paljon enemmän kuin muita energiantuotantomuotoja.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnassa kerrottiin, että nopein tapa saada ilmanpäästöissä helpotuksia on se, että suositaan dieselautoja ja käyttövoimaveroa vähennettäisiin. Nyt hallitus on päinvastoin nostanut dieselin hintaa enemmän kuin bensan hintaa ja suosii näin sellaisia autoja, jotka kuluttavat enemmän. Dieselautot kestävät kauemmin, kuluttavat vähemmän. Se on kotitalouksille hyvä ratkaisu, että näitä ruvetaan suosimaan niin kuin Keski-Euroopassakin. Myös yritysmaailmassa yksityisyrittäjien ja pienten yrittäjien Transitit kulkevat dieselillä, ja nyt te rasitatte näitäkin.

Mitä te aiotte tehdä? Aiotteko te nyt laskea tuota dieselveroa ja suosia tällaista ympäristöystävällistä polttoainetta?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Luulen, että vaikka täällä olisi valtiovarainministeri paikalla, hän ei autoveron kokonaisuudistukseen kajoaisi. Sen luonne on sellainen, että siitä ei ole tapana tällä tavalla keskustella.

Mitä tulee taas polttonesteiden verottamiseen ... (Välihuuto) —Niin sen, joka ei sitä tiedä, miksi näin on, kannattaa ottaa oppia niiltä, jotka tietävät, miksi noin on, ettei näistä täällä puhuta. — Mitä tulee taas näitten polttonesteiden verottamiseen, niin niiden osalta hallitus teki ratkaisun, jossa se nostaa suurin piirtein samalla tavalla sekä bensiinin että dieselpolttoöljyn verotusta.

Mitä tulee vielä siihen mahdollisuuteen, teoreettiseen mahdollisuuteen, laskea dieselveroa, niin se taso, millä oltiin ennen tätä nyt tapahtunutta nousua, oli erittäin lähellä EU:n määräämän minimiveron tasoa. Elikkä siinä puolessa Suomella ei ole hirveän paljon liikkumisia alaspäin. Mutta kieltämättä nyt se korotus, mikä eduskunnan käsissä on, nostaa sekä bensiiniä että dieseliä suurin piirtein samalla tavalla.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.