Peruspalveluministeri  Susanna  Huovinen

Arvoisa puhemies! Hallitus antaa tässä nyt eduskunnalle kauan odotetun ja hallitusohjelmassa luvatun lakiesityksen alkoholimainonnan rajoittamisesta. Muistammehan kaikki, että jo vuonna 2009 eduskunta edellytti hallituksen selvittävän alkoholin mielikuvamainontaa koskevia lisätoimia.

Alkoholi ei kuulu lasten ja nuorten elämään. Alkoholipolitiikkaan haetaan nyt vaikuttavuutta. Kiellämme sellaisia mainonnan muotoja, jotka ovat erityisen näkyviä ja vaikuttavat erityisesti lasten ja nuorten elämässä. Hallituksen esitys ei perustu sille oletukselle, että tämä esitys tai mikään muukaan yksittäinen päätös ratkaisisi nykyiset ja tulevaisuuden alkoholiongelmat. Muutos alkaa kuitenkin siitä, että otamme tarkasteltavaksi vaikkakin vain yhden asian kerrallaan ja ryhdymme reippaasti toimeen. Hallitusohjelmankin mukaan erityinen vastuu meillä on lasten ja nuorten terveydestä. Kun vähennämme alkoholimainonnan näkyvyyttä lasten ja nuorten arjessa, tuemme samalla perheiden, koulun, nuorisotyön ja muiden lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävien tahojen terveysvalistusta.

Tietenkin tarvitsemme myös muita keinoja. Alkoholiveroa nostetaan edelleen hallitusti ensi vuoden alusta. Tämä eduskunta pääsee päättämään myös alkoholilain kokonaisuudistuksesta, joka tuodaan eduskunnan käsittelyyn ensi vuonna. Jos onnistumme kääntämään suomalaista alkoholikulttuuria terveellisempään suuntaan, seuraukset näkyisivät ajan myötä perheissä, joissa sadattuhannet lapset nykyään kärsivät aikuisten alkoholinkäytöstä, eikä tarvitse muistuttaa siitä, kuinka kalliiksi tämä tulee paitsi inhimillisesti myös kansantalouden kannalta.

Alkoholijuomien mainonta on lisääntynyt ja kehittänyt uusia muotoja koko nykyisen alkoholilain voimassaolon ajan. Esityksessä käsitellään kolmea lapsiin ja nuoriin vaikuttavaa mainonnan muotoa.

Ensiksikin, alkoholimainoksia saa nykyisin esittää vasta kello 21:n jälkeen. Olin itsekin päättämässä pääministeri Matti Vanhasen hallituksessa tästä asiasta. Tätä aikarajaa pidennetään esityksen mukaan tunnilla kello 22:een, ja sama aikaraja koskisi myös alkoholin radiomainontaa. Esitys perustuu siihen, että televisio on edellisestä rajoituksesta huolimatta edelleen lapsille ja nuorille näkyvin alkoholimainoksia esittävä media. Radiomainonta rinnastuu monessa suhteessa kohderyhmiltään ja toteutustavoiltaan televisiomainontaan.

Toiseksi, esityksen mukaan alkoholijuomien mainonta kiellettäisiin yleisillä paikoilla, kuten bussipysäkeillä, liikennevälineissä ja mainostauluilla. Esitys vähentäisi merkittävästi alkoholimainonnan näkyvyyttä suomalaisessa katukuvassa. Nykyiset mainokset saisivat kuitenkin jäädä yleisötilaisuuksiin, ulkomaanliikenteen aluksiin ja alkoholijuomien anniskelu- ja myyntipaikkoihin. Samoin anniskelu- ja myyntipaikkojen ikkunoissa ja niin sanotuissa A-ständeissä saisi edelleen esittää alkoholijuomien nimiä sekä hintoja.

Kolmanneksi, periaatteellisesti merkittävin uudistus liittyy mainonnan uusiin muotoihin sosiaalisessa mediassa. Jatkossa kiellettyä olisi myös mietojen alkoholijuomien mainonta pelien, arpajaisten tai kilpailujen avulla. Myöskään kuluttajien itsensä tuottamaa tai jakamaa sisältöä ei saisi käyttää mainonnassa. Lakiesitys kieltää siis kuluttajien kirjoitusten, kuvien ja videoiden käyttämisen alkoholimainonnassa. Samoin lakiesitys kieltää kaikenlaisten arpajaisten ja palkintokilpailujen käyttämisen esimerkiksi nopeimmille tykkääjille tai muillekaan osallistujille. Mainostajat eivät myöskään saa tuottaa ja jakaa mainoksia, kuvia tai videoita kuluttajien jaettavaksi omissa verkkoyhteisöissä.

Arvoisa puhemies! On selvää, että uudet rajoitukset aiheuttavat keskustelua ja myös rajanvetoa. Valmistelussa on selvästi todettu, että tavallisilla internetsivuilla voi edelleen nykyisten sääntöjen mukaan mainostaa mietoja alkoholijuomia. Rajoitukset eivät myöskään koske kansalaisten omaa viestintää. Jos siis Ville haluaa lähettää kavereilleen valokuvan siitä illasta, jolloin tuli otettua vähän liikaa, niin se on jatkossa edelleenkin sallittua. Olutpanimo sen sijaan ei saa jatkossa järjestää yleisöäänestystä, jossa parhaat kännikuvat palkitaan.

Kuten mainitsin, väkevien alkoholijuomien mainonta olisi edelleen kiellettyä. Nykyiset poikkeukset koskevat vain Alkon myymälöitä ja ravintoloita, joissa luonnollisesti saa esitellä tarjolla olevia tuotteita. Samoin alkoholijuomien myyntihenkilöstölle voidaan mainostaa ja esitellä tuotteita. Nämä poikkeukset siis säilytettäisiin ja säännöksiä yksinkertaistettaisiin.

Ainoa käytännössä näkyvä muutos liittyy internetin kehitykseen. Vuodelta 95 peräisin olevan alkoholilain mukaan koko Alkon hinnasto voidaan nykyisin tarjota vain painetussa muodossa. Esityksen mukaan myös väkevät alkoholijuomat voitaisiin esitellä hinnastossa myös tietoverkossa. Muutokset keventävät lupahallintoa ja helpottavat valvontaa. Säännökset on pyritty valmistelemaan niin, että niiden soveltaminen olisi mahdollisimman yksinkertaista ja valvontaviranomaiset voisivat keskittyä ohjeistukseen sekä periaatteellisesti merkittävien linjausten valvontaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys alkoholimainonnan rajoittamisesta on esimerkki siitä hallitun tasapainon hakemisesta, jota tarvitsemme nyt uudessa alkoholipolitiikassa. Tarvitsemme järkeviä, maltillisia, maalais- ja kaupunkilaisjärkeen perustuvia muutoksia. Näin edeten voimme saada myös kansalaisten hyväksynnän ja tuen näille uudistuksille sekä saavuttaa ne tarpeelliset tavoitteet, joita meidän on pakko alkoholipolitiikalle asettaa, mikäli aiomme saada alkoholista koituvat merkittävät haitat tälle yhteiskunnalle jollakin tavalla kuriin.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Alkoholin kulutus on kasvanut voimakkaasti viimeiset vuosikymmenet. Erityisesti nuorten alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen ovat yhteiskunnassamme huolestuttava ilmiö. Vaikka pientä muutosta parempaan päin on viimeisten vuosien aikana tapahtunut, emme voi olla tyytyväisiä nykytilanteeseen. Esimerkiksi 16-vuotiaista nuorista yli 40 prosenttia käyttää alkoholia vähintään kerran kuukaudessa ja lähes 20 prosenttia juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Lasten ja nuorten alkoholinkäytössä on tapahtunut myös eriytymistä. Vaikka täysin raittiiden nuorten määrä on lisääntynyt, niin runsaasti alkoholia käyttävien nuorten määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt.

Alkoholipolitiikan erityisenä tavoitteena on suojella lapsia ja nuoria alkoholin aiheuttamilta haitoilta. Alaikäisten alkoholinkäyttö lisää väkivalta- ja tapaturmariskejä, vahingoittaa nuoren kehitystä ja ennustaa riippuvuutta ja haittoja aikuisena. Lasten ja nuorten alkoholinkäytön ehkäisy on kaikkein tehokkainta päihdepolitiikkaa.

Alkoholimainonnan vaikutuksista alkoholinkäyttöön on ristiriitaisia tutkimustuloksia. Toisaalta lienee itsestään selvää, että mainonnan tarkoitus on vaikuttaa. Vaikka lasten ja nuorten alkoholinkäyttöön vaikuttavat nuoren lähipiirin lisäksi alkoholijuomien saatavuus, muun muassa myynnin ikärajojen noudattaminen ja alkoholijuomien hinta suhteessa nuoren käyttövaroihin, on alkoholimainonnan vaikutus alkoholinkäyttöön otettava huomioon. Useissa tutkimuksissa on nimittäin todettu, että alkoholimainonta, etenkin mielikuviin perustuva, aikaistaa lasten alkoholinkäytön aloittamista sekä lisää nuoruudenaikaista alkoholinkäyttöä ja humalajuomista. Mitä enemmän lapset näkevät ympärillään alkoholimainontaa, sitä suurempi mainonnan vaikutus heidän käyttäytymiseensä on.

Maailman terveysjärjestön julkaiseman tutkimuksen mukaan alkoholimainonnan kieltäminen on verotuksen jälkeen kustannustehokkain käytettävissä oleva keino, jolla alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja voidaan vähentää. On toki selvää, etteivät mainonnan kielto ja rajoitukset yksin auta, ja toisaalta niiden vaikutuksetkin tulevat esille vasta viiveellä. Näillä toimenpiteillä kuitenkin parannetaan vanhempien ja yhteiskunnan mahdollisuuksia suojella lapsia alkoholinkäytön varhaisen aloittamisen haitoilta.

Tämän lakiesityksen tärkein tavoite on rajoittaa alkoholijuomien mainontaa siten, että lapset ja nuoret altistuvat alkoholimainonnalle nykyistä vähemmän. Itse olisin hyväksymässä tätä lakiesitystä tiukempaakin lainsäädäntöä, mutta nämäkin lakimuutokset ovat askeleita oikeaan suuntaan.

Jaana  Pelkonen  /kok:

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua alkoholilain muuttamisesta käydään erittäin mielenkiintoiseen aikaan. Kesä on täällä, ja suomalaisten kesälomat ovat edessä ja monella jo käynnissäkin. Varmaa on se, että kesälomien jälkeen yhä useammassa perheessä joudutaan havahtumaan jälleen siihen tosiasiaan, että viinaa on taas tullut otettua ja töihinpaluu ei ilman ammattiapua onnistu. Lomien jälkeen hoitoihin hakeutuu joka vuosi yhä huonommassa kunnossa olevia asiakkaita. Kyse ei kuitenkaan ole kausiluontoisesta ongelmasta, vaan aina arjessamme läsnä olevasta vakavasta sairaudesta.

Viina on viisasten juoma. Ikävä kyllä viisautta tai geneettistä altistumista ei testata ennen kuin juominen on sallittua, vaan jokainen 18 vuotta täyttänyt katsotaan kyllin viisaaksi. Ja oikeassa elämässä vain harva meistä odottaa siihen ikään, vaan aina löytyy niitä vielä viisaampia, jotka suostuvat hankkimaan tätä viisasten juomaa itseään paljon nuoremmille ja pahimmissa tapauksissa jopa pienille lapsille.

Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen rajoitusten tarkoituksena on ennen kaikkea juuri lasten ja nuorten suojeleminen. Tarkoituksena on vähentää niitä tilanteita, joissa lapset ja nuoret altistuvat alkoholimainonnalle. Tarkoitusperä on ehdottoman hyvä, keinoista voi kuitenkin olla eri mieltä.

Arvoisa puhemies! Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alkoholimainonta vaikuttaa lapsiin ja nuoriin. Nuorena aloitettu alkoholinkäyttö taas tekee todennäköisemmäksi myös aikuisiän riippuvuuden, ja nämä varmasti pitävät osittain paikkansa. Alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen ja rajoittaminen entisestään kuitenkin aliarvioivat suomalaisten kyvyn hankkia itselleen alkoholia. Tv- ja radiomainonnan aikarajan muuttaminen tunnilla myöhemmäksi ei esimerkiksi poista kaikkein vaikuttavinta alkoholimainontaa, viinan käyttöä lasten lähipiirissä ja julkisilla paikoilla, kun vanhemmilla ja kaikilla muillakin täysi-ikäisillä on mielikuvamainonnan rajoittamisen jälkeenkin mahdollisuus ostaa itselleen alkoholia vaikka millä mitalla.

Vanhempien kasvatusvastuuta ei mielestäni tulisi ulkoistaa yhtään enempää yhteiskunnalle yhä uusia näennäisiä kieltoja ja säännöksiä luomalla. Pienen näpertelyn sijaan keskittyisin itse alkoholiasioissa merkittävimpiin asioihin, kuten kunnolliseen valistukseen ja alkoholistien hoitokeinoihin, kuten pakkohoitoon ja ennen kaikkea päihdeäitien pakkohoitoon. Nykyisen käytännön mukaanhan alkoholistin on itse haluttava apua, jotta häntä voidaan hoitaa. Osa ymmärtää tätä apua hakeakin, mutta valitettavasti suurin osa ei tajua omaa tilaansa, ennen kuin hengenlähtö on lähellä, ja ikävä kyllä ei usein silloinkaan.

Kyseessä ei valitettavasti ole vain alkoholistia itseään koskettava ongelma, vaan myös alkoholistin lähellä olevat ihmiset joutuvat kärsimään. Joka kymmenes suomalainen on kasvanut kodissa, jossa vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö on aiheuttanut koko perheelle ongelmia, ja tämä tarkoittaa puolta miljoonaa alkoholin varjossa elänyttä lasta. Tippa ei tapa, mutta tipoista usein huomaamatta kertyvään jatkuvaan juomiseen hukkuu edelleen aivan liian moni alkoholisti perheineen. Niin tärkeää kuin alkoholin väärinkäytön kitkeminen onkin, ei holhoamalla ja kieltoja asettamalla saavuteta haluttuja tuloksia.

Puhemies! Suomalaisnuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt jo 15 vuoden ajan. Enää alle puolet 16-vuotiaista juo kuukausittain alkoholia, kun 90-luvun lopussa näin teki noin 60 prosenttia nuorista. Täysin raittiita on jo runsas neljännes 16-vuotiaista. Tämä on erittäin hieno ja tärkeä kehityskulku, ja sitä tuskin kuitenkaan on saavutettu mainoskielloilla. Globaalissa mediamaailmassa kasvaneet nykynuoret taitavat vain olla edeltäjiään fiksumpia ja käyttää vanhempiaan enemmän omaa harkintakykyä ja maalaisjärkeä.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva alkoholilain muutosesitys koskee siis alkoholin mainontaa ja sen erityispiirteitä. Uskon, että nykyinen käytäntö rajoittaa alkoholin mainontaa televisiossa ja radiossa siten, ettei mainoksia päiväsaikaan saa esittää, on hyvä. En usko kuitenkaan, että esitetyillä tiukennuksilla on olennaista vaikutusta lasten suojelemiseksi, mutta esitys on hyväksyttävissä.

On tärkeää, että nuoret ja myös aikuiset oppivat normaalin ja kiihkottoman suhtautumisen alkoholijuomiin. Olisi hyvä päästä eroon kieltolain jälkeen Suomessa yleistyneestä kännihakuisesta juomatavasta. En usko, että se onnistuu piilottelemalla asiaa. Niin ikään ihmiset, nuoret etunenässä, varmasti saavat kuitenkin vaikutteita matkustaessaan ulkomailla maissa, joissa alkoholimainontaa ei ole rajoitettu lainkaan. Mielestäni tämä mainonnan rajoittaminen ei ole suomalaisen juomaelinkeinon etu, vaan mainonnan rajoituksilla annamme kilpailuetua ulkomaisille alkoholialan toimijoille. Meidän tulisi huomioida paremmin kotimaisen panimo- ja viiniteollisuuden toimintaedellytykset. Tietenkin on tärkeää, etteivät alaikäiset saa vääriä mielikuvia alkoholista ja sen nauttimisesta. Siksi olisi tärkeää, että mainonta olisi myös rajoitetusti sallittua, jottei alkoholi mystifioidu liikaa.

Edelleen tätä lakiesitystä on perusteltu terveyssyillä: alkoholin kulutus vähenisi mainonnan vähentyessä. En usko, että näin tulee käymään. Mainonta vaikuttaa pääsääntöisesti markkinaosuuksiin kilpaillun toimialan sisällä. Uskon, että mainontarajoitukset osaltaan lisäävät Suomelle haitallista alkoholin turistituontia ulkomailta, kiitos internetin ja muiden kansainvälisten medioiden, puhumattakaan suomalaisten runsaasta matkailusta, sillä suomalaisiin kohdentuu ulkomaisten alkoholiyhtiöiden mainontaa sitten koko ajan, ja siihenhän me emme voi tällä omalla lainsäädännöllämme vaikuttaa. Ei pidä siis pettää itseämme sillä, että uskoisimme tämän esityksen sisältämien muutosten pelastavan suomalaiset alkoholin haitoilta.

Meidän alkoholipolitiikassamme on petraamisen varaa. Yksi hyvä keino saada aikaan kansanterveydellisiä vaikutuksia ja vähentää voimakasta humalajuomista on muuttaa alkoholiverotuksen painopistettä. Mietoja juomia, olutta ja viiniä, voitaisiin hyvin verottaa kevyemmin kuin nyt ja vastaavasti väkeviä juomia, viinoja, voisi verottaa rankemminkin. Edelleen tulisi ryhtyä myös toimiin, joilla palautettaisiin tilanne, että alkoholin nauttiminen ravintolassa on tavallisen ihmisen kukkarolle sopivaa ja mahdollista. Nyt se on liian kallista, ja tästä kärsii koko ravintola-ala. Olisi parempi, että ihmiset nauttisivat alkoholia sosiaalisessa tilanteessa ravintolassa valvonnan alla sen sijaan, että nauttivat Virosta tuotua olutta yksin kotonaan.

Uskon, että yksi hyvä tapa edistää suomalaista alkoholikulttuuria, siis vähentää humalahakuisuutta ja näin kokonaiskulutusta, olisi joko purkaa Alkon monopoli tai sallia mietojen alkoholijuomien, oluen ja viinin, myynti ruokakaupoissa. Vaihtoehtoisesti Alko voitaisiin velvoittaa perustamaan myyntipiste kaikkiin tietyn kokoluokan marketteihin. Tämä edistäisi yrittäjien tasapuolista kohtelua ja poistaisi perusteettoman mutta merkityksellisen kilpailuedun, joka on niillä marketeilla, joiden yhteyteen on rakennettu Alkon myymälä.

Anneli  Kiljunen  /sd:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että viimein pitkällisen valmistelun jälkeen olemme saaneet alkoholin mainontaa rajoittavan lain eduskunnan käsittelyyn. Olemme täällä kiitelleet tämän illan aikana edellisiä ministereitä, ja tässäkin yhteydessä voin sanoa, että suuri kiitos valmistelusta kuuluu entiselle peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille. Tässä esityksessä on ollut paljon säätämistä, ja tietysti tämä esitys on nyt monien kompromissien sävyttämä, mutta tämä on silti sisällöltään hyvä ja erittäin kannatettava esitys. Joitakin puutteitakin löytyy.

Kuten tiedämme, alkoholin mielikuvamainontaa on yritetty suitsia jo monien vuosien ajan. Valitettavasti eri intressiryhmät ovat vaikuttaneet tämän prosessin kehittämiseen, minkä seurauksena lainsäädäntövalmistelu on ollut erittäin takkuista. Esimerkiksi alkoholijuomien valmistusta ja kauppaa sekä viestintä- ja mainonta-alaa edustavat elinkeinojärjestöt eivät ole kannattaneet alkoholimainonnan lisärajoittamista. Valvontaviranomaiset sekä terveys- ja lastensuojelujärjestöt puolsivat sitä, että mainontaa rajoitettaisiin tehokkaammin sallimalla vain tuotetiedon esittäminen. Tämän seurauksena yhteisymmärrykseen ei viime kaudella päästy, minkä takia hallitus ei esitystä antanut eduskunnalle.

Nyt sitten kuitenkin hallitusohjelmassa vuonna 2011 sovittiin, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvan mainonnan keinot samoin kuin mielikuvamainonta, sellaiset mainonnan keinot, joilla annetaan kuva alkoholin sosiaalisista ja seksuaalisesti menestystä lisäävistä vaikutuksista, tultaisiin kieltämään. Myös television ja radion sallittuja mainonta-aikoja tarkistetaan ja alkoholimai-nontasäännösten valvontaa tehostetaan sekä arvioidaan seuraamusten kehittämistarpeita.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli jälleen uuden hallituksen esitysluonnoksen, jonka mukaan mainonta olisi rajoitettu vain tuotetietoihin ja se olisi kokonaan kielletty yleisillä paikoilla mukaan lukien urheilu- ja muut yleiset tapahtumat. Lisäksi televisiomainonnan alaraja olisi kiristetty kello 23:een ja sama alaraja olisi tullut myös radiomainonnalle. Jälleen valvontaviranomaiset, muut viranomaiset, pääosin terveys- ja lastensuojelujärjestöt sekä Suomen Liikunta ja Urheilu ry kannattivat esitettyjä rajoituksia. Kaikki viestinnän ja alkoholielinkeinoelämän järjestöt ja yritykset sekä Suomen Jääkiekkoliitto ry vastustivat luonnoksessa esitettyjä alkoholimainonnan rajoituksia.

Nyt käsittelyssä oleva esitys pääsääntöisesti sallii mietojen alkoholijuomien mainonnan. Alaraja televisiossa ja radiossa olisi kello 22, ja joitakin mainonnan keinoja kiellettäisiin erikseen. Mainonta yleisillä paikoilla olisi kiellettyä lukuun ottamatta urheilu- ja muita yleisötilaisuuksia. Samoin kuluttajien itsensä tuottamaan ja jakamaan sisältöön tai peliin, arpajaisiin tai kilpailuun perustuva alkoholimainonta olisi kiellettyä.

Kuten arvata saattaa, lausuntokierroksella useimmat lausunnonantajat uudistivat periaatteelliset kantansa. Kaikissa edellä mainituissa vaiheiden lausuntokierroksissa lausunnonantajat ovat johdonmukaisesti joko vaatineet alkoholimainonnan lisärajoituksia, kuten esimerkiksi valvontaviranomaiset, terveys- ynnä muut lastensuojelujärjestöt, tai vastustaneet kaikkia lisärajoituksia, kuten alkoholielinkeinoa, mainontaa ja viestintää edustavat tahot. Eli selkeä ristiriita tämän asian osalta on ollut, minkä seurauksena tämän lainsäädännön valmistelu on ollut vaikeaa.

Arvoisa puhemies! Kuten huomaamme, erilaiset intressit törmäävät rajusti tässä mainontakysymyksessä. Minusta lähtökohtana pitäisi ehdottomasti olla lapsen ja nuoren oikeus päihteettömään elämään. Meidän pitää huomioida terveysnäkökulma kaikessa päätöksenteossa. Miksi emme siis tekisi sitä myös mainonnan rajoittamisessa?

On selvää, että mielikuvamainonta antaa vääristyneen kuvan alkoholinkäytöstä. Ylipäätään alkoholin arkipäiväistyminen osaksi jokaista tilaisuutta ja etenkin urheilutapahtumaa ei anna hyviä malleja alkoholikulttuuriin. Myös monien näkyvien urheilijoiden juhliminen antaa nuorille väärän käyttäytymismallin. Alkoholin markkinointi on ristiriidassa liikunnan ja urheilun tavoitteiden kanssa, ja siksi se tulisi mielestäni kieltää kaikissa urheilutapahtumissa. Ylipäätään tehokkain tapa suojella lasta alkoholimainonnalta olisi mainonnan täysi kielto. Juuri edellä kuvaamani valmisteluprosessin vaikeuden vuoksi ymmärrän tietysti realiteetit, ja toistan vielä, että pidän erittäin hyvänä, että hallitus on nyt päässyt sopuun näistä esitetyistä rajoituksista.

Arvoisa puhemies! Voimme kuitenkin todeta tyytyväisinä sen, että kokonaiskulutus on laskenut, vaikka osaltaan se on edelleen erittäin korkea. Huolestuttavana pidän ennen kaikkea naisten kulutuksen moninkertaista kasvua, elikkä naisten kulutus on kuusinkertaistunut viime vuosien aikana, vastaavasti miesten kaksinkertaistunut. Humalajuominen on lisääntynyt ja on kansainvälisestikin poikkeuksellisen yleistä. Nuorten alkoholinkäyttö on yleistä. Nuorista yli 16-vuotiaista yli 40 prosenttia juo alkoholia vähintään kerran kuukaudessa, ja noin 20 prosenttia heistä juo tietoisesti humalaan joka ainut kuukausi. Me aikuiset olemme esimerkki nuorille, ja siltä osin tämä aikuisten, ja varsinkin naisten, alkoholin raju kulutuksen nousu on huono trendi tulevaisuuteen nähden.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Nuorten päihteidenkäytön lisääntyminen on huolestuttavaa, ja tarkoitan siis laillisten päihteiden käytön lisäksi myös laittomia päihteitä. Alkoholimainonnan vaikutuksista nuorten alkoholinkäyttöön ei kuitenkaan ole olemassa yksiselitteistä tutkimustietoa. Lakeja säädettäessä tulisi olla hyvät perustelut niiden vaikutuksista. Mikäli lain tarkoituksena on ehkäistä nuorten alkoholinkäyttöä alkoholimainontaa rajoittamalla, tulisi kyetä ensinnäkin perustelemaan, että alkoholimainonnalla ylipäänsä on todellista vaikutusta nuorten juopotteluun. Norjassa alkoholimainonta nimittäin on ollut kiellettyä jo 1970-luvulta lähtien, mutta silti kokonaiskulutus on viime vuosikymmeninä kasvanut — vaikka on ollut kiellettyä mainonta.

Nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt 2000-luvulla. Se jäi monessa puheenvuorossa täällä äsken mainitsematta, vaikka kauhisteltiin, kuinka paljon he käyttävät, mutta todellisuudessa se on viimeiset 15 vuotta vähentynyt, ja hallitus itsekin tässä omassa esityksessään sen myös toteaa. Saattaisikohan olla niin, että nuoret ovat siirtyneet alkoholista muihin päihteisiin, kuten kannabikseen tai sitten mahdollisesti tilastoimattomaan alkoholiin? Nuuskankin käyttö lisääntyy nuorten keskuudessa, vaikka sitä ei edes saa Suomessa myydä. Olisiko aika siis jo todeta, että kieltoihin perustuva päihdepolitiikka ei toimi? Kieltolait eivät toimineet 1900-luvun alussa, eivätkä ne toimi 2000-luvullakaan. Milloinkaan ei Suomessa lie liikkunut yhtä paljon pirtua kuin kieltolain aikaan. Sitten myöhemmin mainonnalla on onnistuttu tätä kulutusta suuntaamaan näihin miedompiin alkoholijuomiin.

Nyt valitettavasti on käymässä niin, että alkoholimainonnan rajoitusten vaikutukset kohdistuvat lasten ja nuorten tissuttelun sijaan kotimaisiin yrittäjiin. Nykyinen alkoholilakimme haittaa erityisesti pieniä tuottajia, jotka haluaisivat myydä tuotteitaan suoraan kuluttajille ja myös turisteille. Tiukan sääntelyn vuoksi alkoholijuomateollisuutemme ei ole päässyt kehittymään, ja erityisesti alkoholijuomien suoramyyntiä ja markkinointia koskevat rajoitukset hankaloittavat merkittävästi alan pienimpien tuottajien liiketoimintaa. Suomen harjoittama alkoholipolitiikka on johtanut kotimaisen alkoholijuomateollisuuden toimintaedellytysten heikentymiseen ja alkoholijuomien maahantuonnin lisääntymiseen. Samaan aikaan, kun kotimainen alkoholijuomateollisuutemme sinnittelee, jatkuu juomaralli EU-maa Viroon rajattomasti tai, niin kuin meillä Kaakkois-Suomessa, jopa Venäjän puolelle.

Sen sijaan, että pyritään laatimaan kieltoja kieltojen perään, tulisi ennemminkin miettiä, miksi näillä nuorilla on tarve päihtyä ja mikä olisi turvallinen tapa ja paikka päihtyä, mikäli tätä päihtymisen tarvetta ei näillä laeilla kyetä vähentämään. Se on kuitenkin varmaa, että esitetyn kaltaisilla mainostamisrajoitteilla ei nuorten alkoholinkäytölle ole kuin marginaalinen vaikutus, jos edes sitäkään. Ongelma on vaikea ratkaista, mikäli näitä syitä ei kunnolla tunneta tai haluta oikeasti edes tunnustaa.

Arvoisa puhemies! En missään tapauksessa kannata alkoholinkäytön lisäämistä. Haluan ainoastaan ohjata sen suuntaa kohti ravitsemusliikkeitä ja kotimaista tuottajaa. Suomalainen työ ja yrittäjyys ennen minkäänlaista maailmanparannusta. Tämä lakiesitys vain vahvistaa suurten kansainvälisten toimijoiden monopolia tällä alalla. Niihin eivät tämmöiset mainosrajoitukset käytännössä mitenkään pure. Jatkossa, tulevaisuudessa, meidän tulee huolehtia urheiluseuroista ja festivaalijärjestäjistä ja heidän mainostamismahdollisuuksistaan. Heille näitten kotimaisten tuotteiden markkinointi on ollut taloudellisesti erittäin merkittävää.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä alkoholilain muuttamisesta. Tavoitteena on rajoittaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa alkoholimainontaa. Alaikäisten alkoholinkäyttö lisää väkivalta- ja tapaturmariskejä, vahingoittaa nuorten kehitystä sekä ennustaa riippuvuutta ja haittoja aikuisena. Tutkimusten mukaan alkoholimainonta aikaistaa lasten alkoholinkäytön aloittamista sekä lisää nuoruudenaikaista alkoholinkäyttöä ja humalajuomista. Mitä enemmän lapset näkevät alkoholimainontaa, sitä suurempi on mainonnan vaikutus.

Hallituksen esitys mainonnan rajoittamisesta on tervetullut ja toivottu. Tiukennuksia on tulossa muun muassa mainosten esitysaikoihin televisiossa ja radiossa. Lisäksi ulkomainonta kielletään kokonaan esimerkiksi bussipysäkeillä ja kadunvarsilla. Esitys on siis oikeansuuntainen mutta valitettavasti osittain riittämätön ja joiltakin osin epäsymmetrinen ja ristiriitainen. Siihen on jäänyt merkittäviä ja merkillisiä valuvikoja tai, pitäisikö sanoa, paremminkin kosteusvaurioita. Mietoja alkoholijuomia saisi edelleen mainostaa urheilutapahtumissa, kuten jäähalleissa ja pelipaidoissa, sekä musiikkifestivaaleilla. Lisäksi mielikuvamainonnan kielto puuttuu esityksestä kokonaan alkuperäisistä aikeista huolimatta. Tavoite terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä liikunnan avulla on ristiriidassa alkoholimarkkinoinnin tavoitteiden kanssa. Enemmistö suomalaisista kannattaa alkoholiteollisuuden sponsoroinnin ja mainonnan kieltämistä urheilutapahtumissa.

Arvoisa puhemies! Nyt tulee puheeni ydin: Suomen Jääkiekkoliitto ry vastusti lausuntokierroksella alkoholimainonnan rajoituksia. Sen mukaan 2 miljoonan euron sponsorituloja ei voida korvata uusilla sopimuksilla. Liitto tuli samalla kertoneeksi, mihin hintaan se on valmis myymään yhteiskuntavastuunsa ja arvonsa. Arvot voi ostaa 2 miljoonalla eurolla. Jääkiekkoliitto on myynyt arvonsa. SM-liigaseurojen yhteen laskettu tulobudjetti on 87 miljoonaa euroa. Panimot maksavat vuodessa sponsorituloina liitolle, SM-liigalle ja Mestikselle noin 2 miljoonaa euroa eli prosenteissa kohtuupienen summan. Jos siirtymäaikaa olisi annettu 3—5 vuotta, niin pitkätkin sponsorisopimukset olisi saatu kunnialla päätökseen ja uusia, korvaavia sopimuksia olisi löydetty.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Kiitos, arvoisa puhemies! Todellakin mielelläni olisin jatkanut tätä keskustelua, mutta ehkä sitten huomenna pääsemme vielä pidemmälle tässä.

Ihan muutama kommentti käytyyn keskusteluun. Ensinnäkin haluan korostaa sitä, että kyllä tällä esityksellä ihan vakaa aikomus on puuttua myöskin tähän alkoholinkulutuksen määrään. Emme me voi irrottaa tätä mainonnan yhteyttä siitä, mitenkä paljon se vaikuttaa kulutukseen. Tästä meillä on niin kotimaasta tutkimustietoa kuin sitten myöskin ulkomaista osaamista käytettävissämme.

Tässä keskustelussa joidenkin puheenvuorojen osalta syntyi vähän semmoinen mielikuva, että tämä on tällaista holhoamista ja näpertelyä. Itse en pidä tätä ollenkaan sellaisena, vaan katson kyllä, että osana sitä alkoholipoliittista kokonaisuutta, jonka edessä olemme, jos haluamme näitä haittoja jollakin tavalla kitkeä ja saada kuriin, joudumme väistämättä katsomaan myös tätä mainontakysymystä. Tässä on nyt haettu sellaista kompromissiesitystä, jolla päästään eteenpäin. On varmasti niin, että toiveita olisi ollut moneenkin suuntaan, vähän erilaisiinkin suuntiin, tämän mainonnankin osalta. Ja ymmärrän kyllä niitä puheenvuoroja, joissa olisi toivottu vieläkin tiukempaa otetta tähän mainontaan.

Mutta uskon kyllä, että tälläkin esityksellä me voimme päästä kiinni sellaisiin ilmiöihin, jotka ovat nyt nykyisen lainsäädännön mukaan aika vanhentuneita. Tuossa nykyisessä lainsäädännössä ei välttämättä ole pystytty samalla tavalla puuttumaan esimerkiksi internetissä tapahtuvaan mainontaan. Itse esimerkiksi henkilökohtaisesti kyllä suorastaan yllätyin siitä, että todellakin nykyään erilaiset alkoholiputiikit suorastaan houkuttelevat ihmisiä lisäämään omia kuviaan ja omia videoitaan omille sivuilleen ja jopa tavallaan maksetaan tästä toiminnasta näille ihmisille. En pidä tällaista kyllä ollenkaan sopivana. Katson, että sillä jos millä on vaikutusta siihen, miten meidän lapsemme ja nuoremme suhtautuvat alkoholiin, ja tähän meidän on tartuttava.