22) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden tukien
toimeenpanosta annetun lain muuttamisesta
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Valiokunta käsitteli tarkasti
tätä Luonnonvarakeskuksen perustamista, ja meillä on
ihan hyvä lausunto, yhteinen lausunto, jota kannattaa tarkkaan
lukea, kun... — Aah, anteeksi, nyt olen ihan väärässä asiassa
ja voisin oikeastaan jatkaa ihan tuolta puhujakorokkeelta. (Puhuja
siirtyi puhujakorokkeelle)
Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on hyväksynyt
tukijärjestelmän, joka on historian byrokraattisin,
monimutkaisin ja altein virheille. Siksi viljelijöiden
tuista leikattavilla rahoilla täytyi luoda nyt uusi neuvontajärjestelmä,
jotta tukijärjestelmä ylipäätään
saadaan käyntiin. Viljelijöiden ympäristötukitasot
tulevat laskemaan 2015. Vaarana on, että viljelijät
eivät enää sitoudu ympäristön
kannalta tärkeään ympäristötukiohjelmaan.
Hallituskauden säästöpäätökset konkretisoituvat
vuoden 2015 alusta alkaen. Kun Makeraankaan ei siirretty rahaa,
sitä paikataan nyt budjetista. Aloitus- ja rakennetuet
syövät viljelijätukien osuutta noin 130
miljoonaa euroa.
Tässä laissa hallituksen esittämä uusi
neuvontajärjestelmä vie yli 28 miljoonaa euroa
viljelijöiden tukipotista. Kun tukijärjestelmä on
entistä monimutkaisempi ja joka ainut kasvulohko pitää piirtää karttaan,
säätelyn kohteena olevat viljelijät eivät
välttämättä pysty enää itse
hallitsemaan tuota byrokratiaa ja tukihakua sekä siihen
liittyviä velvoitteita. Kun neuvojia valitaan ensimmäistä kertaa,
tämä vaatii Maaseutuvirastossa työtä arviolta
12 henkilötyökuukautta, koska tällöin
joudutaan muun muassa laatimaan neuvojien valintakriteerit ensimmäistä kertaa.
Kaikki vuoden 2015 alusta lukien maatilojen neuvontaa antavat henkilöt
tulee valita uudelleen. Pelkäämme, että nykyiset
pätevöityneet EU-tukineuvojat eivät välttämättä voi
jatkaa neuvontatyötään kilpailutusehtojen
vuoksi. Pahimmillaan seurauksena olisi, että viljelijöiden
rahoilla palkataan korkeasti koulutettu neuvojaverkko, joka ei tunne käytännön
viljelytoimintaa eikä näin ollen edes pysty ehkäisemään
virheitä.
Keskustan vaihtoehto on neuvotella turha kasvulohkojen piirtäminen
pois ja tehdä vähemmän byrokraattinen
tukijärjestelmä. Se on halvempi sekä viljelijän
että hallinnon kannalta. Hallitus on toistuvasti luvannut
vähentää yrittäjien byrokratiaa,
ei lisätä sitä. Nyt byrokratia lisääntyy,
ja siihen käytetään vähintään
28 miljoonaa euroa vuodessa. Tässäkään
tapauksessa siis hallitus ei noudata omaa hallitusohjelmaansa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme, että lakiehdotus
hylätään. Tähän ehdotukseen
yhtyivät perussuomalaiset ja vasemmistoliitto.
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Tämä lakiesitys maatalouden
tukien toimeenpanosta pohjautuu Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan
uudistamiseen ja sitä koskevaan lainsäädäntökokonaisuuteen
ja myöskin Manner-Suomen uuteen maaseutuohjelmaan. Mutta
kun tuota maaseutuohjelmaa ja tätä lakia peilataan siihen
isoon tavoitteeseen, joka yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisella
oli, jonka yksi keskeisiä tavoitteita oli se, että me
yksinkertaistamme järjestelmää ja tuomme
sen lähemmäs tilatason käytäntöjä,
niin tässä laissa on nyt osoitus siitä,
että on menty aivan päinvastaiseen suuntaan. Siksi
tämä ei toteuta niitä tavoitteita, joita
sekä hallitus tavoitteli, komissio tavoitteli että Euroopan
unioni kaiken kaikkiaankin tavoitteli. Eli tässä lakiesityksessä,
niin kuin tuossa edustaja Kalmari edellä hyvin kuvasi,
tämä tukijärjestelmä on entistä monimutkaisempi,
se on entistä byrokraattisempi, ja se on entistä kalliimpi,
ja se on viljelijän kannalta myöskin täysin
kohtuuton. Kaikki tiedämme sen, että viljelijöiden
hallintorasite on jo tällä hetkellä yli äyräitten,
ja tämä vain jälleen kerran sitä lisää.
Siinä mielessä pidän perusteltuna
sitä, että tämä lakiesitys hylätään.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Aivan aluksi kannatan edustaja Kalmarin tekemää lakiehdotuksen
hylkäämisehdotusta.
Kuten näistä aiemmista puheenvuoroista on tullut
ilmi, niin neuvojien valinnan ja neuvojien koulutuksen kannalta
tämä lakiesitys on pahasti jälkijunassa
samoin kuin koko EU:n päätöksenteko.
Näittenhän periaatteessa piti olla voimassa jo
tämän vuoden alusta, mutta sitten päädyttiin siirtämään
vuodella näitä lakeja, ja näyttää,
että vieläkään ei EU:ssa olla
saatu selville kaikkia kohtia, ettei näitä neuvojia
pystytä vielä kouluttamaan tässä vaiheessa.
Neuvojien valinta jää loppuvuoteen. Ilmeisesti,
jos hyvin käy, EU:sta tulevat loppuvuoteen mennessä nämä tukiehdot, niin
että niitä voidaan neuvojille kouluttaa.
Mutta myöskin nämä koulutusvaatimukset olivat
muuttumassa, niin että vaaditaan ehkä alempi korkeakoulututkinto,
ja monilta nykyisiltä neuvojilta tämä puuttuu,
joten nyt systeemi kyseenalaistaa: jos ei siitä koulutusvaatimuksesta pitkän
kokemuksen omaavien neuvojien kohdalla poiketa, niin se edellyttää sitä,
että henkilöt vaihtuvat ja sitten tulee mahdollisesti
näitä alaa tuntemattomia neuvojia. Jotenkin virkamiesten kohdalla
sekin, että on hirveän monta sektoria maataloudessa,
että virkamiehet tuntevat vain hyvin pienen osan tästä viljelylainsäädännöstä, jo
aiheuttaa ongelmia, koska viljelijän pitää tuntea
koko lainsäädäntö ja osata itse
karttaa virheet, kun hän on vastuussa niistä.
Tätä systeemiä pitäisi muuttaa
ihan EU:n laajuisesti. Siinä mielessä tätä ei
millään voida hyväksyä perussuomalaisissa,
eikä pitäisi minkään muunkaan
puolueen hyväksyä sitä, mutta jostain syystä hallituspuolueet
eivät ota huomioon kansalaisten etua. Oppositiopuolueet
ovat tässä jääneet yhdessä ajamaan
sitä kansalaisen etua.
Keskustelu päättyi.