Täysistunnon pöytäkirja 67/2014 vp

PTK 67/2014 vp

67. TIISTAINA 17. KESÄKUUTA 2014 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

23) Hallituksen esitys eduskunnalle Luonnonvarakeskusta koskevaksi lainsäädännöksi

 

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin esitys Luonnonvarakeskuksesta on ihan hyvä, ja sitä tarkasti käytiin valiokunnassa läpi. Niitä asioita, mitä sinne meidän mietintöömme on kirjattu, kannattaa varmasti tarkalla katseella lukea.

Puutun erääseen asiaan, joka on osaoptimointi. Luonnonvarakeskuksen tarkoituskin on poistaa päällekkäisyyksiä, ja on ihan hyvä, että punnitaan näitä eri tutkimussektoreita ja sitä, mitä voisi tehdä yhdessä. Mutta haluan puhua Laukaan tervetaimiaseman puolesta. Meillä on Laukaassa ainut puutarhakasvien varmennettu kasvintuotantojärjestelmä ja ydinkasvien ylläpito ja valiotaimien tuotanto-oikeus. Laukaassa on puutarhakasvien ydinpankki ja geenivarojen toinen säilytyspaikka. Valiotaimituotannon asiakkaina on 80 prosenttia suomalaisista päätoimisista taimistoista. On vaarallista, jos ajatellaan, että hallituksen keskittämisvimmassa esimerkiksi tämä toiminta siirrettäisiin Jokioisiin. Se nimittäin vaarantaisi kasvin terveyden ja aiheuttaisi valtavasti lisäkustannuksia, sillä samalla lailla kuin nyt Laukaassa tämä on ollut eristettyä tuotantoa, se täytyisi joka tapauksessa siellä Jokioisissa eristää, ja siitä huolimatta riskit erilaisten kasvintuhoajien leviämiseksi olisivat varsin suuret. Evirakaan ei missään yhteydessä ole tätä tuotannon siirtoa pois sieltä Laukaasta suositellut. Siellä Laukaassa toimitilojen osalta ei ole välttämättömiä suuria investointitarpeita, vaan se voi jatkaa aika hyvin entisellään toimintaa. Laukaan toimipisteessä työskentelee nyt 22 henkilöä, joista vakinaisia tutkijoita on 6 kappaletta. Toivon todella, että Laukaan tervetaimiasema saa jatkaa ja kehittyä, ehkäpä niin, että sitä vielä yhdessä esimerkiksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Metlan kanssa vahvistetaan.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Lakiesityksessä Luonnonvarakeskuksesta ehdotetaan, että Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL yhdistetään uudeksi Luonnonvarakeskukseksi ensi vuoden alusta alkaen. Luonnonvarakeskuksesta tulisi Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos, johon yhdistettäisiin myös Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen Tiken tilastotehtävät ja maataloustuotteiden hintaseuranta.

Tämän lakiesityksen tavoitteena on edistää maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tutkimuksen yhteiskunnallista ja tieteellistä vaikuttavuutta sekä toiminnallista tehokkuutta. Elikkä voisi tuttavallisesti sanoa, että se, mitä me olemme tekemässä nyt tässä yhteydessä, on "laki Lukesta", ja tämän vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan, meidän tavoitteisiimme, eurooppalaisiin tavoitteisiin, globaaleihin tavoitteisiin on erittäin merkittävä.

Tämän hankkeen aloitus oli viime kaudella, ja silloin lähdettiin pohtimaan sitä, minkälaisia hyötyjä saisimme siitä, jos yhdistäisimme voimavarojamme. Ja kiitos ministeriölle ja nykyiselle ministerille, nyt se on saatu valmiiksi, ja myöskin valiokunnalle kiitos erittäin perusteellisesta käsittelystä ja niistä hyvistä huomioista ja painotuksista, joita tässä valiokunnan käsittelyssä eteen tuli.

Puhemies! Muutama sana näistä vähän esittelyn muodossa:

Valiokunta korostaa sitä, että uuden Luonnonvarakeskuksen tulee kyetä kokonaisuudessaan profiloitumaan siten, että laitos onnistuu hyvin myös kansainvälisissä rahoitushakuprosesseissa. Siksi me pohdimme pitkään myöskin laitoksen nimeä: onko nimi Luonnonvarakeskus vai olisiko nimi esimerkiksi Luonnonvarojen tutkimuskeskus ja sitä vastaavat englanninkieliset nimet. Päädyimme kuitenkin suomenkielisessä versiossa tähän Luonnonvarakeskukseen pitkällisen pohdinnan jälkeen ja annoimme sitten ministeriölle ohjeistusta tuossa mietintötekstissämme siihen, millä tavoin se rakentaa tästä englanninkieliset versiot.

Valiokunta katsoo Luonnonvarakeskusta koskevan uudistuksen luovan mahdollisuuksia luonnonvara-alan ja biotalouden tutkimuksen nopeammalle kehittämiselle. Valiokunta korostaa aidosti uudenlaisen tutkimusorganisaation luomista, jossa tutkimusta haittaavia raja-aitoja ei enää synny. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Luonnonvarakeskuksen toiminnalla tavoitellaan kilpailukykyisen elinkeinon — nimenomaan elinkeinotoiminnan — edistämistä. Tämä on oleellisen tärkeä asia, elinkeinolähtöisyys, ja sillä tavoin sen merkitys myöskin ja rahoitukset ja resurssit saadaan paremmin turvattua. Tätä ovat korostaneet myöskin kaikki hallinnonalan elinkeinoelämän edustajat, että tällä aidosti saadaan, niin kuin tähänkin asti, hyötyä meidän yritystoiminnallemme tällä luonnonvara-alalla, ja tämä koordinaatio eri hallinnonalojen välillä nyt sitten tuo tullessaan varmasti tähän myöskin erittäin mittavan lisänsä.

Puhemies! Valiokunta myös korostaa sitä, että koko maan kattava verkosto Luonnonvarakeskuksella on erittäin merkityksellinen ja tärkeä. Me toimimme pohjoisissa olosuhteissa, ja kaikki tiedämme meidän maamme etelä-pohjoissuunnassa, pituuserot, kasvukauden erot, kehittymisen erot ja luonnonlakien erot, ja tämän pitää näkyä myöskin edelleen siinä koko maan kattavan verkoston säilyttämisessä ja kehittämisessä, niin kuin se on tälläkin hetkellä.

Pitkät tutkimussarjat ovat myöskin luonteenomaisia Luonnonvarakeskuksen tutkimukselle, ja ne pitää myöskin pystyä turvaamaan tässä uudistamisen yhteydessä, samoin se, että me emme osaoptimoi näitä kustannuksia liittyen vuokramenoihin ja tämäntyyppisiin asioihin, vaan niitä säästöjä — joita tällä myös yhtä aikaa tavoitellaan, koska hallitus on myöskin samaan aikaan, yhtä aikaa tämän uudistuksen kanssa, asettanut tutkimuslaitokselle merkittävät säästötavoitteet — ihan aidosti myöskin sitten tulee, ettei siellä jää sellaisia vaikkapa vuokranmaksun jäänteitä, jotka sitten vievät tältä varsinaiselta tutkimukselta voimavaroja.

Tämä uusi Luonnonvarakeskus tuo myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon ja — niin kuin jo sanottua — elinkeinoon uusia eväitä ja uutta pohjaa, tieteellistä pohjaa. Sitä me myöskin tarvitsemme.

Puhemies! Yksi huomio hallinnosta: Tässä annetaan merkittävä rooli tämän Luonnonvarakeskuksen johtajalle. Valiokunta tuossa omassa mietinnössään korostaa myös sitä, että laitoksen johtokunnalla pitää olla aito mahdollisuus vaikuttaa laitoksen toimintaan, sen sijoittumiseen ja tutkimushaaroihin, eikä ainoastaan ja pelkästään johtajalla. Elikkä sillä johtokunnalla pitää olla aito vaikutusvalta ja aito vaikutusmahdollisuus, ja uskon, että käytännön toimissa näin myöskin tulee olemaan.

Yksi pieni asia, jonka haluan nostaa, joka ei ole tuossa meidän mietinnössämme, on se, että tiedonantovelvollisuus laajennetaan koskemaan myös metsätalouden elinkeinonharjoittajia, niin kuin tällä hetkellä se tapahtuu maatalouden harjoittajien osalta. Se tiedonantovelvollisuus ei koske kaikkia toimijoita, vaan samalla tavalla otantaperusteella kuin on maataloudenkin osalta tietoja kerätty, se tulee myöskin metsätaloudenharjoittajien osalle.

Puhemies! Valiokunta esittää myöskin muutamaa muutosta noihin lakeihin, ja käyn vain kursorisesti nämä tässä lävitse. Elikkä ykköslakiin, siihen 3 §:ään "Luonnonvarakeskuksen organisaatio ja johtaminen", esitetään muutosta, kakkoslakiin 3 §:ään "Tiedonantovelvollisuus", kymppilakiin 24 §:ään "Muut viranomaiset ja laitokset" ja 20. lakiin 26 §:ään "Viranomaiset ja laitokset tyyppihyväksynnässä" tehdään muutokset. Muuten tämä on yksimielinen ja erinomaisen hyvä laki.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja kuvasi hyvin nuo asiat, mitä valiokunnassa käytiin läpi.

Itse haluaisin vielä kiinnittää huomiota siihen, mitä valiokunnassakin koetin tuoda esille — ja onnistuinkin, koska tuli lausuntoon tämä ehdotus tästä englanninkielisestä nimestä mukaan — että se on hyvin tärkeää, jos ajatellaan, että suomenkielinen nimi voi vaihtua joksikin mutta englanninkielisessä nimessä täytyy sen tutkimus-sanan näkyä, kun nyt MTT:ssä, Maatalouden tutkimuskeskuksessa, varainhankinnasta noin kolmasosa tuli Euroopan unionin tutkimusprojekteista ja siinä on semmoinen merkittävä, kansainvälisesti tunnustettu tutkimustraditio. Jos me nyt vaihdamme keskuksen nimen tähän suomenkieliseen muotoon, niin ettei olisi englanninkielistä nimeä, missä tämä "tutkimus" näkyy sen "luonnonvarojen" lisäksi, niin tämä tutkimusrahoituksen haku vaikeutuisi huomattavasti. Itselläni entisen työn perusteella on jonkun verran kokemusta siitä tutkimusrahoituksen hausta, että siellä jos miehen nimi vaihdetaan, niin ei sitä tunne Euroopassa enää kukaan sen jälkeen. On turhaa ottaa semmoista kymmenen vuoden takamatkaa, että tekee sen nimen tunnetuksi uudelleen, ellei siinä ole sitä tutkimus-sanaa. Kyllä nämä kaikki valiokunnan kuulemisissa olleet asiantuntijat, jotka olivat tekemisissä tutkimuksen kanssa, olivat myös sitä mieltä, että tutkimus-sanan pitää näkyä.

Halusin tämän vain tuoda tässä lisäksi esille, että toivon, että ministeriö säilyttää sen valiokunnan tekemän ehdotuksen ja sisällyttää sen "tutkimuksen" siihen englanninkieliseen nimeen, jonka sitten aikanaan hyväksyy.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Valiokunta korostaa tuossa mietinnössä, niin kuin äsken tuossa esittelyssä totesin, pitkiä aikasarjoja, joita tutkimuksella on ollut ja on edelleenkin. Ne ovat kymmenien vuosien tutkimussarjoja. Yksi tällainen kohde, jossa näitä on, on Metlan, Metsäntutkimuslaitoksen, Punkaharjun-yksikkö. Sen tulevaisuuden osalta totean, että ne sarjat, joita siellä nyt tehdään tutkimuksen osalta, ovat niin mittaamattoman arvokkaita koko pohjoista Eurooppaa, pohjoista pallonpuoliskoa ajatellen, että meillä ei ole minkäänlaista varaa niistä luopua. Siksi toivonkin niin, että edelleenkin se toiminta, joka siellä on, pystyy säilymään, se pystyy kehittymään. Ja totta kai muutoksia tulee, mutta niiden muutosten täytyy olla sellaisia, että emme menetä sitä, mitä me olemme tähän asti kymmenien vuosien aikana saaneet rakennettua tutkimusten osalta, vaan pystymme niitä hyödyntämään entistä tehokkaammin ja niitä mittavia aikasarjoja edelleenkin hyödyntämään täysipainoisesti.

Keskustelu päättyi.

​​​​