Täysistunnon pöytäkirja 68/2002 vp

PTK 68/2002 vp

68. KESKIVIIKKONA 29. TOUKOKUUTA 2002 kello 17 (17.10)

Tarkistettu versio 2.0

1) Valtion liikelaitosten tulos- ja omistajaohjaus, Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus

 

Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on aika historiallinen asiakirja eli ensimmäinen Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus, joka koskee valtion liikelaitosten tulos- ja omistajaohjausta. Tämä on siksi historiallinen, että (Puhemies koputtaa) uudessa perustuslaissahan Valtiontalouden tarkastusvirasto liitettiin eduskunnan yhteyteen ja sen tehtäviin perustuslaissa kirjattiin, että se voi toimittaa eduskunnalle kahdenlaisia kertomuksia: ensinnäkin vuosittaisen kertomuksen sekä lisäksi mahdollisia erilliskertomuksia. Ensi syyskuussa on tulossa ensimmäinen varsinainen vuosittainen kertomus, jossa otetaan kantaa valtion talousarvion toteutumiseen ja kerrotaan VTV:n tarkastushavainnoista. Mutta nyt on siis käsittelyssä ensimmäinen erilliskertomus, joka on tullut tänne eduskunnan käsittelyyn valtiovarainvaliokunnan pyynnöstä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on eduskunnan yhteydessä olonsa aikana julkistanut varmasti jo toistasataakin erilliskertomusta monista sinänsä tärkeistä asioista, mutta tämä oli nyt ensimmäinen sellainen kertomus, jonka valtiovarainvaliokunta katsoi tarpeelliseksi pyytää eduskunnan käsittelyyn niin, että siitä annetaan myös oma erillinen mietintönsä. Toki eräisiin muihin VTV:n tarkastuskertomuksiin valtiovarainvaliokunta on viitannut esimerkiksi talousarviomietinnön yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Muutama sana kertomuksen sisällöstä. Tämä kertomus siis käsittelee valtion liikelaitosten tulos- ja omistajaohjausta. Tässä ei oteta kantaa yksittäisten liikelaitosten toiminnan yksityiskohtiin, mahdollisiin moittimisen tarpeisiin tai toiminnan tarkoituksenmukaisuuteen sisällön kannalta. Näistä asioistahan täällä eduskunnassa on kyllä puhuttu esimerkiksi (Puhemies koputtaa) Senaatti-kiinteistöjen osalta, talousarviomietinnön sekä Valtiontilintarkastajien kertomuksen yhteydessä. Tässä kertomuksessa tutkimisen aiheena ovat olleet ne prosessit ja menettelytavat, joilla muun muassa eduskunta osallistuu taikka joilla sen tulisi osallistua liikelaitosten ohjaamiseen. Liikelaitostaminen on ollut yksi niitä kymmenen viime vuoden taloushallinnon ja budjetoinnin uudistuksia, joilla merkittäviä osia valtion talousarviosta on siirtynyt varsinaisen budjetin ulkopuolelle.

Valtiovarainvaliokunta suositteli tämän kertomuksen ottamista käsittelyyn erityisesti siksi, että eduskunnalla on, sillä ainakin lainsäädännön mukaan pitäisi olla, merkittävä rooli näiden liikelaitosten ohjaamisessa. Valtiollahan on nyt viisi liikelaitosta, joista tähän kertomukseen on kerätty aineistoa Senaatti-kiinteistöistä, Metsähallituksesta sekä Ilmailulaitoksesta. Nämä ovat kaikki merkittäviä isoja yrityksiä miljardiluokan liikevaihtoineen, ja ne hallitsevat tytäryhtiöineen yli 36 miljardin markan valtion omaisuutta. Ei ole sinänsä siis valtiokonsernin kannalta mitenkään pieni asia se, millä tavalla näitä ohjataan. Yritystoiminnan lisäksi liikelaitoksilla on viranomaistehtäviä, monopoliluonteisesti hoidettuja tehtäviä sekä yhteiskunnallisia velvoitteita, jotka erottavat ne puhtaasta yritystoiminnasta.

Liikelaitoksen ja valtionyhtiön merkittävin ero on juuri se, että eduskunnalla on tärkeä rooli liikelaitosten omistajaohjauksessa, koska liikelaitokset perustetaan lailla ja yhteiskunnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyväksytään talousarvion yhteydessä. Kertomuksen johtopäätöksissä on hyviä havaintoja ja ehdotuksia siitä, miten eduskunnan roolia liikelaitosten omistajaohjaajana voitaisiin täsmentää ja terävöittää niin, että ohjaus on myös todellista eikä vain nimellistä.

Toinen tärkeä perustelu sille, että valtiovarainvaliokunta halusi ottaa tämän kertomuksen käsittelyyn, on se, että eduskuntaan on tulossa liikelaitoslain uudistus, joka on ollut jo pitkään valtiovarainministeriössä valmistelussa. Tästä kertomuksesta saadaan hyvää taustatietoa, jolla voidaan valmistautua tuon lakiesityksen käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan näkökulmasta keskeisin havainto tässä kertomuksessa on se, että omistajaohjauksessa eduskunnan rooli on jäänyt jossakin määrin nimelliseksi. Keskeisin ohjausväline näyttää olevan liikelaitoslainsäädännöstä päättäminen, mutta talousarviossa vuosittain esitetyt liikelaitosten tavoitteet ovat kovin yleisellä tasolla ja ovat usein vain toistaneet niitä tavoitteita, jotka on jo lainsäädännössä liikelaitokselle asetettu. Puutteellista on ollut myös budjettivuoden jälkeinen valtiontalouden tilakertomukseen sisältyvä raportointi eduskunnan asettamien yhteiskunnallisten tai taloudellisten tulostavoitteiden toteutumisesta.

Tarkastusvirasto toteaa esimerkiksi, että talousarvioesitykseen kirjatut palvelu- ja muut toimintatavoitteet eivät nykyisellään täytä asiaa koskevan määräyksen vaatimuksia eivätkä anna eduskunnalle riittävästi mahdollisuutta näiden liikelaitosten vaikuttavaan palvelutaso-ohjaukseen. Näiden tavoitteiden tulisi olla nykyistä konkreettisempia ja sellaisia, että niiden saavuttamista voidaan myös seurata.

Myös Tarkastusvirasto toteaa tässä kertomuksessaan, että Tilakertomuksessa, siis budjettivuoden jälkeisessä kertomuksessa, annetaan eduskunnalle liian niukasti ohjauksessa välttämätöntä seurantatietoa liikelaitosten menestyksellisyydestä ja tavoitteiden toteutumisesta.

Kertomuksessa on suosituksia myös omistajan roolista liikelaitosten hallitusten jäsenten valinnassa. Uuden liikelaitoslain valmistelun kannalta olennainen johtopäätös on se, että liikelaitoksen toimitusjohtajan ei tulisi olla laitoksen hallituksen jäsen.

Valtiovarainvaliokunta on jo itse asiassa alustavasti aloittanut tämän kertomuksen käsittelyn, koska tavoitteena on, että mietintö voidaan antaa eduskunnalle vielä ennen kevätistuntokauden päättymistä.

Eräs näkökulma, jota tämän raportin ohella mietinnössä lienee aihetta käsitellä, koskee liikelaitosten tilintarkastusta. Valtiontalouden tarkastusvirasto voi tarkastaa nykyisen lainsäädännön vallitessa liikelaitoksia vain niin sanotun toiminnantarkastuksen puitteissa. VTV ei nimeä nykyisen lainsäädännön puitteissa liikelaitoksille tilintarkastajia, vaan valtion liikelaitoksilla on erilliset ulkopuoliset tilintarkastajat. Näin ollen liikelaitosten tilintarkastuksista ei suoranaisesti välity tietoa eduskunnalle, vaikka liikelaitokset ovatkin huomattava osa valtiokonsernia.

Arvoisa puhemies! Lopuksi tässä kertomuksessa VTV yhteenvetona toteaa, että se, että tämä kertomus on annettu ja tässä on useita parannusehdotuksia ohjausprosessiin, ohjausmenettelyihin, ei tarkoita sitä, että liikelaitoksia sinänsä olisi ohjattu jotenkin huonosti, vaan se tarkoittaa sitä, että tässä on paljon parantamisen varaa nimenomaan siinä, millä tavalla eduskunnan tavoitteet ja ääni kuuluvat liikelaitosten omistajaohjauksessa.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastelussa ehkä hivenen jäi kaipaamaan nimenomaan eduskunnan budjettivaltaa käytännössä käyttävän valtiovarainvaliokunnan omaa ohjausta ja sen poliittisen ohjauksen analyysiä. Tietysti sitä voivat valtiovarainvaliokunta ja sen jaostot itsekin tehdä. Nimittäin Metsähallituksen, Ilmailulaitoksen ja monien vastaavien laitosten toimintaa arvioidaan tavoitteellisesti ja palvelujärjestelmien ja logistiikankin kannalta myöskin budjetin käsittelyn yhteydessä. On olemassa myös kannanottoja. Näitä en huomannut lainkaan Tarkastusviraston raportissa olleen esillä. Jostain syystä niitä ei ilmeisesti ollut luettu.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Liikelaitosten tulos- ja omistajaohjauksen yhteydessä liittyen nimenomaan tavoiteasetantaan ja tavoitteiden seurantaan eduskunnan osalta ed. Rajamäki viittasi siihen, mikä valtiovarainvaliokunnan rooli voisi olla.

Minusta olisi ehkä paikallaan keskustella myös siitä, millä tavalla valtionyhtiöiden ja valtion liikelaitosten hallinnointi yhteensovitetaan sillä tavalla, että eduskunnan rooli ja seuranta ja tällä tavalla myös vaikuttaminen voisi kanavoitua nykyistä paremmin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! VR Osakeyhtiö on myös sellainen valtion omistama osakeyhtiö, jonka tulevaisuus on aika tavalla myös lainsäädännöstä kiinni. Tällaisissa tilanteissa on hyvä seurata sitä, mitä on tapahtunut. Edellisen liikenne- ja viestintäministerin aikana aika tavalla linjattiin sellaista käsitystä myös lainsäädännön puolella, että eduskunta pitäytyisi liikennevaliokunnan linjauksissa. Nyt taas on ikään kuin uusi vaihde käännetty. Tässä mielessä tämänkin tyyppisissä asioissa eduskunnan kyllä pitäisi ehkä omaa käsitystään esimerkiksi kilpailuttamisesta terävöittää.

Ola Rosendahl /r:

Värderade fru talman! Jag anser personligen att riksdagens kanske viktigaste uppgift är att fastställa och precisera målsättningen för affärsverken, både i fråga om servicenivån och den ekonomiska avkastningen som de borde ge på grundkapitalet. I den här revisionsberättelsen påpekas det bland annat att målsättningarna uppräknas i lagstiftningen och statsbudgeten, men revisionsverket säger att "när allt är väsentligt är ingenting väsentligt". Alltså tyder det här på att man upplever att målen inte preciserats tillräckligt noggrant för verkens uppgift. Likaså har riksdagen givetvis en viktig uppgift att utöva ägarmakt i allmänhet och att se till att verkens verkställande ledning och styrelse åtnjuter ägarens förtroende. Sedan är frågan om affärsverkens dotterbolag viktig och det bör utredas hur affärsverken skall kunna fungera effektivt som ägarkonserner.

Markku Markkula /kok:

Arvoisa puhemies! Niin kuin puheenvuoroissa on todettu, on sinänsä erittäin hyvä, että tämän tyyppinen raportti on tehty ja Tarkastusvirasto on täten mahdollistanut sen, että myös kansanedustuslaitokselle tulee hyvä kokonaiskuva näiden liikelaitosten nykytilasta ja tavoitteenasettelusta. Haluan korostaa sitä, kun puheenvuoroissa on otettu nyt esille tavoitteenasettelu, että on todella tärkeää, että korostamme myös eduskunnasta annettavassa palautteessa nimenomaan pitkän aikavälin johdonmukaista kehittämistä ja siihen kytkeytyen tulostavoitteita.

Valtion liikelaitosten kyseessä ollessa tulostavoitteet ovat vain yhdeltä osin vuosisidonnaisia voittotavoitteita ja sitä, kuinka paljon valtiolle tuloutetaan. Paljon laajemmassa valossa on nähtävä liikelaitosten kokonaisrooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Siinä mielessä haluan korostaa sitä, että tämän tyyppisissä tarkasteluissa, joita varmasti tulevinakin vuosina tehdään, tarkemminkin paneudutaan kokonaisuudessaan kyseisten toimialojen tai tavallaan klustereiden kehitystilanteeseen ja siihen, minkälaista roolia valtion liikelaitos kyseisellä toimialalla tai klusterissa edustaa.

Haluan vielä korostaa sitä, että kun eduskunta muutama vuosi sitten lausumallaan edellytti, että valtion talousarvioesitykseen, budjettikirjan selitysosaan, liittyisi laajempikin tunnuslukujen avulla kuvattu pitemmän aikavälin taloudellisten kehitysnäkymien arviointi, siinä todella tarvitaan monia mittareita. Bkt on ainoastaan yksi. Vastaavalla tavalla liikelaitoksen voitto ja siitä tuloutettava osa on ainoastaan yksi niistä tunnusluvuista, joiden valossa toimintaa on tarkoituksenmukaista ohjata.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä on kovin tärkeä asia, mitä me nyt tänään tässä lähetekeskustelussa käsittelemme. Taseesta laskettuna näissä liikelaitoksissa hallitaan yli 6:ta miljardia euroa, ja se on siis meidän kaikkien omaisuutta. Toivon, että edustajat paneutuvat tähän asiakirjaan. Tämä on tietenkin perin kuivaa luettavaa, mutta olisi meille tärkeätä, että me kuulisimme eri kansanedustajien mielipiteitä. Kun kuuntelemme siellä valiokunnassa asiantuntijoita, toivomme, että saamme hyviä eväitä asian käsittelyyn sitten siellä jaostossa.

Keskustelu päättyy.