Täysistunnon pöytäkirja 68/2002 vp

PTK 68/2002 vp

68. KESKIVIIKKONA 29. TOUKOKUUTA 2002 kello 17 (17.10)

Tarkistettu versio 2.0

2) Eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomus eduskunnan tilinpäätöksestä, kirjanpidosta ja hallinnosta vuodelta 2001

 

Matti  Saarinen  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtajan ominaisuudessa käsittelen lyhyesti viime vuoden tilinpäätöstä, kirjanpitoa ja eduskunnan hallintoa. Eduskuntahan siirtyi viime vuonna, niin kuin koko Suomi, euroaikaan, ja eduskunta teki sen asiantuntevasti ja kiitos henkilöstönsä myös hyvin ahkerasti. Se oli historiallinen projekti ja vaati niiltä ihmisiltä, jotka siinä varsinaisessa projektiryhmässä olivat, erinomaisen paljon, ja heille tältäkin paikalta vielä jälkikäteen kiitoksia, koska se oli erittäin onnistuneesti hoidettu projekti.

Vuonna 2001 eduskunnan menot olivat vielä kuitenkin markkoja ja markkoja käytettiin 407 miljoonaa. Voi jollakin lailla laskea myös tunnusluvun, mitä tämä kansanvalta maksaa per kansanedustaja. Tässä on aika helppo jakolasku: noin 2 miljoonaa markkaa per edustaja, ja tämä summa pitää silloin sisällään kaikki mahdolliset eduskunnan menot, ovat ne sitten käyttötalouden menoja tai pääomamenoja, mitä tahansa. Menojen kasvu vuoteen 2000 verrattuna oli lähes 15 prosenttia, mikä johtui eduskunnan lisärakennuksen 40 miljoonan markan rakentamismäärärahasta. Ilman lisärakennuksen investointirahaa eduskunnan käyttömenot olivat 4,3 prosenttia edellisvuotta suuremmat.

Valtiontalouden tarkastusvirasto, jonka asioita käsitellään jäljempänä, siirtyi vuoden 2001 alusta lukien valtiovarainministeriöstä eduskunnan yhteyteen. Se on erillinen tilivirasto ja laatii oman toimintakertomuksensa ja oman tilinpäätöksensä. Sen luvut eivät siis sisälly eduskunnan tilinpäätökseen.

Talousarvioon nähden eduskunnan menot olivat 19 miljoonaa markkaa budjetoitua pienemmät. Toteutuma-aste oli siis 95,4 prosenttia. Vuonna 2000 vastaava toteutumisaste oli 99,7 prosentin tasoa. Vuonna 2001 säästö johtui pääasiassa atk-laitehankintojen 7,7 miljoonan markan budjetoitua vähäisemmästä toteutumasta. Muita menoja, joissa talousarvioon nähden saavutettiin säästöjä, olivat henkilöstön ja kansanedustajien avustajien palkkausmenot, säästöä 4,8 miljoonaa markkaa; painatuskulut, säästöä 3,5 miljoonaa markkaa; ja eduskunnan kirjaston menoissakin säästettiin 2,9 miljoonaa markkaa, tai pitäisikö sanoa, että menot eivät toteutuneet, ei tämä varsinaista säästämistä välttämättä ollut.

Lainsäädäntöelimenä eduskunta tuli vuonna 2001 maksamaan 66 markkaa jokaista suomalaista kohden, jos tämä vyörytetään pääluvun mukaan jokaiselle Suomen kansalaiselle. Suomen valtion kokonaismenoista eduskunnan menojen osuus on noin 0,2 prosenttia. Kansanedustajien ja heidän avustajiensa välittömät menot olivat yhteensä 135 miljoonaa markkaa, mikä on noin kolmanneksen luokkaa eduskunnan kaikista menoista. Eduskunnan virkamiesten palkkausmenot olivat yhteensä 123 miljoonaa markkaa eli suuruusluokaltaan myös noin 30 prosentin sarjassa. Muita merkittäviä menoeriä vuonna 2001 olivat tietotekniikan käyttö- ja investointimenot, yhteensä noin 23 miljoonaa markkaa; rakennusten käyttö- ja kunnossapitomenot 15,7 miljoonaa; ulkomaanmatkat 12,9 miljoonaa; ja asiakirjojen painatuskustannukset 10,5 miljoonaa markkaa.

Arvoisa rouva puhemies! Jokunen sana myös henkilöstöstä. Eduskunnan henkilöstöpolitiikka nousi toimintavuonna usealla tavalla esiin. Kansliatoimikunta asetti huhtikuussa toimikunnan laatimaan eduskunnan kanslian henkilöstöstrategian. Kanslian henkilöstön keskuudessa tehtiin loppuvuodesta henkilöstöpolitiikan nykytilaa luotaava kyselytutkimus, jonka tulokset otetaan huomioon henkilöstöstrategiaa laadittaessa. Tuon strategian pohjalta uudistetaan eduskunnan henkilöstöpoliittinen ohjelma yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Toimintavuoden lopussa eduskunnan kansliassa oli yhteensä 414 virkaa, joista määräaikaisia virkasuhteita oli 38 ja avoinna ja ilman hoitajaa oli 14 virkaa. Kiitos teille kaikille virkailijoille erinomaisen hyvin tehdystä työstä.

Kaiken kaikkiaan ilokseni olen huomannut, että eduskunta on alkanut profiloitua myönteisellä tavalla myös työnantajan roolissa. On aiheellista todeta ja tunnustaa henkilöstöpolitiikan arvo näin ihmisvaltaisessa työpaikassa. Onnistunut henkilöstöpolitiikka on laajaa ja moniulotteista. Se ei saa rajoittua pelkästään keskusteluun eduskunnan virkamiesten työajoista. Se pitää nähdä huomattavasti laajemmin.

Kiinteistöt ja toimitilat ovat myös oleellinen osa meidän jokapäiväistä työskentelypuitettamme. Lisärakennushanke, kuten tunnettua, on ollut historiallisestikin jo hallitseva. Se on ollut pitkään vireillä ja sen asioita on viime vuonna jo hyvin merkittävällä tavalla valmisteltu ja käsitelty. Tämän päivän tilanteen voimme nähdä katsomalla ikkunasta ulos.

Eduskuntakiinteistöjen huollosta, korjaustehtävistä ja rakennuttamisesta sekä turvallisuustehtävistä huolehtii eduskunnan kiinteistötoimisto. Suuremmat hankkeet on teetetty tarjouskilpailun perusteella ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Rakennusten käyttö- ja kunnossapitomenot vuonna 2001 olivat 15,7 miljoonaa markkaa. Eduskuntakiinteistöjen rakennustilavuus, sekin joutaa joskus tulla mainittua, on peräti 215 826 kuutiometriä, rakennuksen bruttoala on 55 650 neliömetriä, ja siivottavaa pinta-alaakin on 33 940 neliömetriä — aikamoiset puitteet.

Tietotekniikka on ajan sana. Eduskunnalla on käytössään mittava kokonaisuus tietotekniikan ja tietojärjestelmien tarjoamia palveluja. Työasemia eduskunnassa on yhteensä 1 100. Työasemista kiinteitä on 650, kannettavia 400 ja kiinteitä kotityöasemia 50 kappaletta. Tietotekniikan kokonaiskustannukset ovat olleet noin 4 miljoonan tasossa, nyt puhun euroista, noin 4 miljoonaa euroa vuodessa ja yhtä käyttäjää kohden noin 4 800 euroa vuodessa. Kustannustaso on ollut viime vuosina aika vakaa. Tietohallintotoimiston kokonaishenkilömäärä on 17, joista tukihenkilöitä on 8 eli yksi tukihenkilö 138:aa käyttäjää kohden.

Arvoisa puhemies! Kaiken tämän johdattelun jälkeen totean, että me eduskunnan tilintarkastajat, joina lisäkseni ovat toimineet edustajat Petri Salo ja Aulis Ranta-Muotio sekä KHT-tilintarkastajana Eero Suomela, olemme antaneet seuraavan kertomuksen suorittamastamme tarkastuksesta:

"Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tällöin tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, ettei tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty kansliatoimikunnan ja eduskunnan kanslian toiminnan lainmukaisuutta.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös on laadittu eduskunnan tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Tilinpäätös antaa tiliohjesäännön määräämällä tavalla oikeat ja riittävät tiedot eduskunnan taloudesta ja sen kehityksestä tilikaudella. Meillä ei ole huomauttamista eduskunnan vuoden 2001 tilinpäätökseen, kirjanpitoon eikä hallintoon nähden."

Keskustelu päättyy.