Täysistunnon pöytäkirja 68/2002 vp

PTK 68/2002 vp

68. KESKIVIIKKONA 29. TOUKOKUUTA 2002 kello 17 (17.10)

Tarkistettu versio 2.0

9) Lisätalousarvioaloitteet

 

Sakari Smeds /kd:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioaloitteita on tehty kohtuullinen määrä, voisin sanoa hyvin maltillisesti, joukossa kuitenkin jokunen mielestäni hyvin tärkeä hanke. Lisätalousarvioaloite 13 on yksi tämän kaltainen. Pohjois-Kymenlaakson kansanedustajat yhdessä, vahvistettuna yhdellä muulla vaalipiirimme kansanedustajalla, ovat yhteisessä aloitteessaan halunneet kiinnittää huomiota siihen, että osoitetaan lisämäärärahoja Kuutostien parantamisen lisärahoitukseen. Olemme hyvin tyytyväisiä olleet siihen, että Kuutostien perusparantaminen Kouvolan ja Koskenkylän välillä on saatu aloitettua. Se on todella tärkeä hanke ei vain Kouvolan seudulle. Se on tärkeä myös Etelä-Karjalalle ja voisin sanoa Pohjois-Karjalallekin.

Yksi pieni ongelma tuon tärkeä tieyhteyden perusparantamisen suhteen on kuitenkin ilmennyt. Nimittäin eduskunnan myöntämät sopimusvaltuudet, noin 48 miljoonaa euroa, eivät tule riittämään koko hankkeen loppuunsaattamiseen välillä Kouvola—Koskenkylä, vaan noin 10 kilometrin pituinen pätkä on jäämässä vanhoille pohjille, ja tämä ei voi tuntua kovin viisaalta ja perustellulta. Olisi järkevää rakentaa koko tieyhteys nykyaikaiseen kuntoon. Tähän tarjoutuisi kyllä hyvin edullinen mahdollisuus sikäli, että hankkeen urakkasopimukset on laadittu niin viisaasti, että jos eduskunta myöntää lisävaroja, niin jo neuvoteltu hintataso voidaan hyödyntää. Toivon, että valiokunta tähän tärkeään asiaan kiinnittää huomiota ja jos mahdollista ratkaisee sen tämän lisätalousarvion pohjalta tai viimeistään, kun käsittelemme vuoden 2003 varsinaista budjettia syksyllä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kuten edellinen puhuja totesi, tietyllä tavalla maltillisesti on lisätalousarvioaloitteita tehty. Oman nimeni huomaan tuolla aika monta kertaa, ja aina tehdään kysymys, mistä löytyvät rahat. Tällöin minä katson lisätalousarvioaloitetta n:o 16. Näen, että jos se aloite toteutetaan, silloin löytyy myöskin ainakin niihin lisätalousarvioaloitteisiin, jotka ovat vaikkapa lisätalousarvioaloitteet n:ot 3—11, joiden jättämiseen ja tekemiseen olen itse osallinen, varsin pitkälti määrärahoja.

Olen halunnut kiinnittää lisätalousarvioaloitteessa n:o 3 huomiota metsien sertifiointikustannuksiin. Tämä on kysymys, joka on hyvinkin tärkeä meidän kansainvälisen puutavaravientimme osalta, että meidän sertifiointimme ovat kunnossa. Näihin kustannuksiin osallistumiseen, joka on osaltaan kansantalouden kannalta hyvin perusasioita, näen olevan ihan aiheellista kiinnittää aloitteessa esille tuodulla tavalla huomiota.

Anteeksi, totean, että aloitteessa 4, jonka ed. Jari Leppä on tehnyt, en edellä mainitulta osuudelta ole kuitenkaan ainakaan ensimmäinen allekirjoittaja.

Menen sitten aloitteeseen 5 Jyväskylä—Vaasa-valtatien osalta. Tämähän on varsin pitkä valtatie, jos ajatellaan kokonaisuudessaan: Vaalimaalta Imatran seudulta Mikkelin, Jyväskylän, Multian, Seinäjoen kautta Vaasaan ja edelleen yli Merenkurkun ulottuva yhteys Kaakkois-Suomesta, ja voidaan nähdä kansainvälisiä ulottuvuuksia aina Pietarista Venäjältä saakka yli Merenkurkun, Pohjoismaitten yli aina Atlantille. Näitä visioitahan on paljon suunniteltu. Näen, että siinä on eräs osa, joka kaipaisi määrärahoja Multia—Ähtäri-välillä, ei edes koko tuo väli, vaan siinä on osa, joka kaipaisi uudelleenrakentamista. Toissa päivänä erehdyin, vaikka oman paikkakuntani tiet tunnen, ajamaan osaa tuosta tienpätkästä, ja aluksi tie oli hyvää, mutta tuntuma, kun sitten tultiin vanhalle osuudelle, oli sellainen, että miten tässä nyt on vähän matkaa tällaista. Sitten muistin, että loppumatka kohti Ähtäriä ajetaankin vähän toisen tyyppisellä tiellä.

Näkisin, että meidän on ajattelussa löydettävä myös näköaloja laajemmaltikin kuin vain joihinkin hyvin suppeisiin kohteisiin kuten Vuosaaren satama Helsingin lähellä. Kun maassa on satamakapasiteettia riittävästi ja hajautetusti, näkisin, että meidän on myöskin tierahoja silloin kohdennettava muualle.

Sitten lisätalousarvioaloitteessa 6 kevyen liikenteen väylille esitän Keuruulle rahaa. Tänä aamuna viimeksi tuota tieosuutta ajellessani huomasin, että aika monta ristiä muutaman kilometrin varrelle tieosuudella on tienvarteen pystytetty. Ne kertovat osaltaan, kuinka valtatie saattaa olla tienkäyttäjille yllättävänkin vaarallinen.

Edelleen, arvoisa rouva puhemies, aloitteessa n:o 7 olen kiinnittänyt huomiota Kivijärvi—Perho-tieyhteyteen, jossa edelleen kaivattaisiin rahoittamista.

Samoin, arvoisa rouva puhemies, soratie- ja muissa aloitteissa teiden parantamiseksi olen halunnut tuoda sen esille, että kyllä meillä maakunnissa on paljon teiden kunnossapitoon ja perusparantamiseen tarvetta myöskin Keski-Suomessa.

Kun me teemme valiokuntamatkoja kotimaassa, hiukan olen todennut, että isännät esittelevät meille joka maakunnassa maan huonoimmat tiet — että tiet ovat täällä huonoimpia — ja sitten myönteistä on se, että joka maakunnassa on maan paras koulutus. Tämä myönteinen asiahan on hyvä, mutta on valitettava asia, että aika pitkälti pitää paikkansa, että tiet ovat monessakin maakunnassa niitä huonoimpia. Keski-Suomen osalta valitettavasti me kansanedustajat joudumme kohtaamaan sen tosiasian, että tuo väite, että on huonoimpia teitä, sora- ja kelirikkotietä, joilla on vastattava puuhuollosta, joka on entistä enemmän kumipyörien varassa, on totta. Erityisesti kelirikkokautena tämä korostuu. Kysyy hyvin paljon ymmärtämystä tienpidosta vastaavilta, että he jaksavat kuulla sitä kritiikkiä, minkä ymmärrän hyvin paljolti oikeutetustikin tienkäyttäjiltä nousevan.

Tietysti täytyy sanoa, että onhan vuosikymmenien mittaan paljon kehitystä tapahtunut, mutta meidän tulisi nähdä tiet myös kansallisomaisuutena, ja ellei meillä ole voimavaroja tuon omaisuuden vaalimiseen, edes kunnon säilyttämiseen, se menee kunnoltaan alaspäin. Se on vähän sama kuin rakennuskin. Ellei sen kattoa pidetä kunnossa ja vaalita rakennuksen kuntoa, kunto saattaa hyvin nopeasti mennä vaikeasti korjattavaksi tai uudelleenrakennettavaksi.

Arvoisa rouva puhemies! Vaikka hyvin tiedän rajalliset mahdollisuudet, olen aloitteilla halunnut muistuttaa eräistä niistä kohteista, joiden toivoisin joko nyt tai lähitulevaisuudessa saavan voimavaroja taloudellisesti osakseen.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kahteen aloitteeseen, ensinnäkin n:o 14, ja toinen on n:o 16.

Ed. Kankaanniemi on esittänyt Tietapion nimen korvaamista Tiekunto-nimellä. Minusta Tietapio on kyllä parempi nimi sinällään, koska on Metsätapio olemassa, ja kun katsoo Suomen teitä, niitä voi kyllä kohta verrata metsäteihin, jos niille ei lisää rahaa saada. Niin pitkään, ennen kuin tiet saadaan todella kuntoon, ei kannata nimeä muuttaa Tiekunnoksi vaan — viittaus vähän niin kuin Metsätapioon — Tietapio on oikein hyvä nimi. Tavallaan se on piikki meille kaikille siinä mielessä, että toivon mukaan rahoja tänne löytyisi.

Toinen, lisätalousarvioaloite n:o 16, ed. Bremerin tekemä, koskee Vuosaaren satamaa. Minusta tämä on semmoinen hanke, jossa eduskunnan pitää nyt ottaa tahto ja valta käsiinsä. Siinä vaiheessa, kun tämä tulee saliin äänestykseen, kaadetaan ja tehdään mukki tässä hommassa ja pannaan Vuosaaren satama jäihin. Kun täällä muistellaan kyselytunteja, aikanaan kuvattiin, että tämä ei tule maksamaan valtiolle mitään, tämä on Helsingin heiniä ja Helsinki hoitaa koko jutun. Mutta nyt pikkuhiljaa näköjään totuus paljastuu ja rahaa tarvitaan aika rutkalti. Sen takia odotan kyllä, jotta toivon mukaan nyt löytyy enemmistö tästä salista. Ed. Bremerkin on muuten Pääkaupunkiseudulta ja vielä tukemassa tämmöistä ajatusta, että tämä kaadetaan. Pitäähän meidän maakuntien edustajien mennä tämmöiseen mukaan ja kaadetaan tämä hanke.

Jaana  Ylä-Mononen  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Käytän puheenvuoron koskien lisätalousarvioaloitteita n:ot 2 ja 18.

Ed. Tykkyläisen aloite koskien määrärahan osoittamista viidenkymmenen aloituspaikan lisäämiseen lääkärinkoulutukseen on mitä tärkein. On niin selvää viestiä lääketieteellisiltä tiedekunnilta — itse parhaiten tiedän Pirkanmaan osalta — että vaikka nämä lisäpaikat on nyt sitten luvattu, yliopistot eivät tule aloittamaan tätä koulutusta, jos riittävää rahoitusta tämän koulutuksen läpiviemiseen ei sisälly budjettiin. Tämä on niin selkeä viesti, että minä en lähtisi tässä vaiheessa leikkimään asialla, kun tiedämme, mikä puute tällä hetkellä on lääkäreiden osalta heidän saamisessaan virkoihin.

Aloitteessa n:o 18 ed. Stenius-Kaukonen esittää määrärahaa niin sanotun aikuisdiabeteksen ehkäisyohjelmaan. Se on suuren työn tulos, että tällainen Dehko-ohjelma on saatu rakennettua, mutta siitä, miten tämä ohjelma tavoittaa koko väestön, on kysymys, ja se ei tapahdu ihan ilman rahaa. Kun kysytään, mihin asioihin kansanedustajien tai valiokunnan tai yleensäkään poliitikkojen pitää puuttua, minusta pitää puuttua juuri niihin kohtiin, joissa puhutaan koko väestön tavoittamisesta. Tässä on yksi sellainen merkittävä kansanterveydellinen ja myöskin kansantaloudellinen kokonaisuus, jonka rahoittamiseen tulisi puuttua. Nyt ei ole kysymys mistään Vuosaaren suuruisista summista vaan hyvin pienistä rahasummista.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Ylä-Mononen nosti esille terveydenhuollon kysymykset, jotka edellyttävät tällä hetkellä konkreettisesti lisämäärärahoja, ja haluan myöskin niihin puuttua eli nimenomaan lääkäritarpeeseen, mikä meillä on selkeästi tullut esille. Ilman lisämäärärahaa, ymmärrän näin, noiden aloituspaikkojen toteuttaminen ei onnistu. Nyt on kiire nimenomaan saada alkuun lääkäreiden koulutus. Vaikka se koulutus kestää, meidän tulee vastata siihen tulevaisuuden haasteeseen terveydenhuollossa, että meillä on lääkäreitä riittävästi.

Sitten toinen asia, joka on ed. Liisa Hyssälän aloite määrärahan osoittamisesta pitkien potilasjonojen purkamiseen. Näen, että asiantuntijat eri ryhmissä ovat osoittaneet, että se määräraha, mitä nyt ollaan sinne lisätalousarvion kautta osoittamassa, on riittämätön. Ajattelen näin, että määrärahoja tulisi nyt nimenomaan etupainotteisesti kohdentaa, koska on myöskin viestiä tullut siitä, että valmiutta on toimintoja kyllä lisätä ja kehittää sillä tavalla lyhyellä aikavälillä, että jonoja saadaan pois, hoitoja tehostettua ja palveluja parannettua, kunhan saadaan määrärahoja lisää.

Vielä kolmanneksi, täällä on viimeisinä kaksi aloitetta, n:ot 20 ja 21. Näen niin, että jos nyt on mahdollisuutta palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille osoittaa lisämäärärahaa, sitä kauttakin voidaan parantaa niitä peruspalveluja, joilla nimenomaan terveydenhuollon palveluja voidaan tehostaa. Tietysti on kysymys siitä, että kunnilla on talousvaikeuksia, mutta tämä olisi kuitenkin viesti kunnille. Jos tämä valtion määrärahalisäys tulisi, kunnat aktivoituisivat palkkaamaan henkilöstöä aivan peruspalveluihin, kansanterveystyöhön, erikoissairaanhoitoon ja sosiaalitoimeen. Se on ennalta ehkäisevää työtä, se on hoitavaa ja korjaavaa työtä ja ennen kaikkea vastaa siihen hätään, mikä terveydenhuollon kriisissä tällä hetkellä on.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Anttila.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Nämä kaikki aloitteet ovat varmasti hyviä, ja toivotaan, että niihin rahaa löytyy.

Ed. Oinonen on erikoistunut tiekysymyksiin. Toteaisin, että ne ovat kaikki hyvin kannatettavia mutta varsinkin lisätalousarvioaloite n:o 7, joka on Perho—Kivijärvi-tien kunnostamiseen. Siitä voisin todeta, että hyvin tunnen, että tie on siinä kunnossa, että siltä joudutaan raskas liikenne pysäyttämään keväällä. Ihmettelen kyllä, koska tässä on 5 kilometristä kyse, että sitä ei saada kuntoon, jolloin kuntien välinen tieyhteys toimisi ja sitä voitaisiin liikennöidä koko vuoden. Se tuntuu varsin ihmeelliseltä, että jossakin voi olla vielä tämän tyyppistä alempiasteista tieverkkoa, jossa ei pysty autolla ajamaan ympäri vuoden raskasta liikennettä. Toteaisin, että on äärimmäisen tärkeää, että siihen löytyisi rahoitus.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioaloitteita on tosiaan maltillisesti jätetty. Suurin osa näistä koskettaa tiemäärärahoja. Täällä on jo keskustelussa nostettu esille, että tärkeitä ovat nimenomaan työllisyyskysymykset ja peruspalvelukysymykset.

Itsekin haluan puheenvuorossani ottaa esille talousarvioaloitteet 20 ja 21. Perustelen sitä nimenomaan sillä, että silloin, kun vuoden 2003 kehyskeskustelua kävimme, saimme todeta, että työllisyysmäärärahat eivät meillä ole riittäviä myöskään tulevaisuudessa. Tiedämme, että tällä hetkellä työllisyys on todella kipeä ongelma ja siihen tulee etsiä pikaista ratkaisua nimenomaan lisätalousbudjetissa.

Toiseksi haluan nostaa esille lääkärinkoulutuksen. Kuten täällä on todettu, lisäpaikat eivät toteudu ilman rahoitusta. Se tulisi priorisoida hyvin selkeästi. Olemme puhuneet myös kansanterveysongelmista, terveydenhuollon kipeistä vajeista ja siitä, mitä siellä tarvitaan, jotta palvelut toimisivat. Sen vuoksi näen, että ed. Liisa Hyssälän esittämä aloite on todella hyvä, että saataisiin potilasjonot purettua; näistä palveluista on täällä nostettu potilasjonojen purkaminen. Todella näen sen tärkeänä ja sitten koulutukseen liittyvät lisämäärärahat, että ne saataisiin. Sitten vielä olivat työllisyyskysymykset.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Todellakin lisätalousarvioaloite n:o 2, jossa ehdotetaan määrärahaa lääkärikoulutuksen lisäämiseen, on kaiken kuluneella kevätkaudella käydyn eduskuntakeskustelun jälkeen hyvin ajankohtainen, kuten myös ed. Liisa Hyssälän tekemä lisätalousarvioaloite n:o 19. Nämä osaltaan liittyvät saman suuntaisiin asioihin, ihmisten pääsyyn hoitoon ja lääkäriin. Se, että meillä vähennettiin lääkärikoulutusta menneinä vuosina, oli virhe. Nyt tämä virhe on tahdottu korjata. Jotta tämä korjaustoimi onnistuisi, myöskin riittävät rahat on siihen osoitettava, samoin kaikella tapaa hoito- ja hoivatyöhön myös voimavarat. Samoin, kun lisätalousarvioaloitteessa n:o 21 on tuotu kuntien ja kuntayhtymien työllistämistukiasioita esille, toivon, että myös näihin haluttaisiin löytää rahat.

Leea Hiltunen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan vielä todeta näistä lisätalousarvioaloitteista yhden, josta näkisin, että olisi löydettävissä määrärahaa niihin esityksiin, joita edellisessä puheenvuorossani nostin esille, eli terveydenhuoltoon ja työllistämiseen. Aloite n:o 16 eli "Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnitteluun ehdotetun määrärahan poistaminen" olisi jo pieni viesti siitä, että tästäkin rahoitusta tulisi näihin muihin. Näen niin, että tämä ei ole tässä vaiheessa niitä kiireellisimpiä asioita, kun tiedämme, mitä tarpeita meillä on: tietysti tiehankkeissa ja perusradanpidossa, kunnossapidossa, ja terveydenhuollon palvelujen parantamisessa. Näkisin, että nyt on etsittävä myöskin määrärahoja näihin kipeimpiin puutteisiin.

Keskustelu päättyy.