Täysistunnon pöytäkirja 68/2009 vp

PTK 68/2009 vp

68. MAANANTAINA 15. KESÄKUUTA 2009 kello 12.01

Tarkistettu veriso 2.0

2) Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

 

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kun tästä alkoholiveron korotuksesta voi rivien välistä lukea tiettyjä dubioita, että pelätään, että maahantuonti ja salakuljetus kasvaisivat tämän veronkorotuksen johdosta, niin kannattaa kuitenkin katsoa, mitä on tapahtunut aikaisemmin, kun me olemme korottaneet. Lähes poikkeuksetta on käynyt niin, että alkoholinkulutus on alentunut ja valtion verotulot ovat lisääntyneet. Näin on tapahtunut vuonna 2008, näin oletetaan tapahtuvan myöskin vuonna 2009.

Tietenkin on otettava huomioon, että jos tällainen todella raju korotus syntyisi ja tulisi, niin silloin salakuljetus kyllä lisääntyisi ja maahantuonti lisääntyisi, mutta tässä tapauksessa korotus on maltillinen. Se tulee nostamaan vähittäishintoja vain noin 4 prosentilla, ja 4 prosentin korotus ei varmastikaan saa liikettä siihen suuntaan, että kansalaiset hakisivat alkoholia ulkomailta. Ja todettakoon vielä, että salakuljetetun alkoholin osuus kokonaiskulutuksesta on varsin vaatimaton: noin 1 prosentti siitä, mitä Suomessa kulutetaan alkoholia, on salakuljetettua alkoholia. Siis 1 prosentti eli todella erittäin vähän.

Tämä on erittäin hyvä esitys, kassaan tulee lisää rahaa ja kulutus laskee. Voiko oikeastaan mitään parempaa esitystä odottaa.

Heikki A. Ollila /kok:

Arvoisa puhemies! Entinen kansanedustaja Jouni Apajalahti, edustajana vuosina 1966—1970, kokoomus, totesi mietelauseessaan, että alkoholi on kahdenlainen ongelma: toisten on pakko juoda sitä, ja toisten on pakko puhua siitä. En lähde tässä arvioimaan, kumpaan joukkoon tällä kertaa kuulun, mutta suuri totuushan siinä asiassa tietysti on.

Oli ilo kuulla, että ed. Kalliskin antaa hallitukselle tunnustusta maltillisesta hintojen korotuspolitiikasta, jolla on pystytty, niin kuin tarkoitus on, sekä edistämään valtiontaloutta että myös sitten vähentämään vähenevän kulutuksen myötä alkoholin aiheuttamia kiistattomia haittoja. Takavuosinahan jouduttiin tekemään aika merkittävä pudotus johtuen juuri tuosta vapautuvasta Viron tuonnista. (Eduskunnasta: Väärä päätös!) — Jos joku oli sitä mieltä, että se on väärä päätös, niin näin voidaan sanoa, mutta emme valitettavasti pysty testaamaan sitä toista vaihtoehtoa. Se aiheutti eittämättä ongelmia, mutta siinä ei ollut kovin paljon mahdollisuuksia. — Nyt meillä on tällainen win-win-tilanne, että maltillisilla korotuksilla pystymme hoitamaan sekä kulutuksen vähenemistä että valtiontaloutta. Tiukemmilla korotuksilla ... Vaikka ed. Kallis täällä vähättelikin tuota salakuljetuksen merkitystä, kannattaa muistaa, että on myös muitakin tekijöitä. Ehkä kotipoltto ei enää kovin helposti yleisty, mutta sen sijaan kotiviinin valmistus, ed. Kallis, kun te siellä päätänne pudistelette, se on helppoa ja yksinkertaista, ja uskon, että hinnanalennus oli yksi, ja tiedänkin, että tuo hinnanalennus oli yksi tekijä, joka vähensi sitä. Se näkyy tietysti tilastoissa aika huonosti, ja en pidä tarkoituksenmukaisena, että sekään enää palaisi.

Kaiken kaikkiaan hyvä esitys hallitukselta, eikä ollut mitään syytä, etteikö sitä voitaisi hyväksyä.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan puhua ja haluan tehdä, ja on hyvä, että saa olla tekemässä yhdessä meidän viisaan hallituksen kanssa, siltä osin ed. Ollilalle viestiä.

Alkoholinkäytön tunnuslukuja: 10,4 litraa alkoholia per asukas täyttä tavaraa 100-prosenttisesti. 1960-luvulla luku oli vain 2 litraa per asukas. Yhä useampi eläkeläinen tarttuu pulloon, yhä useampi nainen juo. Tässä kohdin meidän onkin syytä huolestua, koska normaalisti se nainen on siellä kantanut perheestä huolta ja myös yhä useampi perheenäiti saattaa tarttua pulloon. Hintalappu on korkea niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Yhä useampi kuolee alkoholismin tuomiin sairauksiin, yhä useampi on meidän sairaaloissa sen vuoksi, että on alkoholinkäyttäjä. Alkoholismi maksaa paljon yhteiskunnallemme, vuonna 2006 hintalappu oli 0,7—0,9 miljardia euroa. Toisaalta niitä kustannuksia pystyttiin kohtuullisen hyvin kattamaan alkoholiverotuotoilla, jotka ylittivät nämä kustannukset.

Päättäjinä meidän on muutettava päihdepolitiikan suuntaa. Löperö politiikka on lopetettava. Aikoinaan mietojen juomien mainonnan vapauttaminen on ollut täysin väärä tie, saatavuuden parantaminen on ollut täysin väärä tie, Alkot markettien sisällä on oikeastaan huippuesimerkki tästä, alkoholiveron kohtalokas alentaminen 2004. Nämä ovat vain johtaneet siihen, että saamme ainakin joissain asioissa olla huipulla: olemme Pohjoismaiden juontitilastojen kärkeä.

Hyvä, että hallitus on tarttunut toimeen. Veronkorotukset ovat oikea tie. On hienoa, että pääsemme jälleen siunaamaan yhden uuden veronkorotuksen, joka on kovinkin maltillinen.

Lisätoimia tarvitaan. Verotie kuljetaan kuitenkin jossain vaiheessa loppuun, ellemme saa rajoituksia rajoillemme. Viinan hamstraus Virosta on vain saatava keinolla millä hyvänsä loppumaan. Tässä onkin seuraava työsarka: Suomen tulee saada EU:lta lupa rajoittaa tuontia. Tässä meidän ei tule olla niitä kilttejä tyttöjä tai poikia vaan olla niskoittelevia, koska kysymys on kansanterveystyöstämme. Jo perustuslaki olettaa meiltä sitä, että me toimimme kansanterveyden hyväksi.

Eikä olisi myöskään pahitteeksi pohtia, kuuluvatko ne kaikki viinakset sinne meidän markettien hyllyille, pullot ja tölkit. Jos ei muuta, niin kyllä meidän ainakin ne ahmimispakkaukset pitäisi kieltää, sikspäkit ja tölkkiviinit. Aika moni nuori kävelee tänäkin kesänä sen sikspäkin kanssa vastaan. Tietenkin herää kysymys, mitä voimme sille tehdä. Poliisi tietenkin voi puuttua jatkossa entistä tiukemmin siihen.

Perustuslakimme edellyttää, että kansanterveyttä edistetään. Jatketaan sitä tietä pidemmälle.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Olen itse ollut 20 vuotta ravintoloitsijana ja saanut sinä aikana seurata vierestä tämmöistä värikästä sijaistoimintaa, mitä suomalaiseen alkoholipolitiikkaan kuuluu. Nytkin olemme valmiita nostamaan sen verran alkoholiveroa, että se ei vaikuta kuitenkaan myyntiin mutta valtion verotulot nousevat. Elikkä haluamme lisää rahaa tekemällä huonoa alkoholipolitiikkaa.

Aina me olemme valmiita muistuttamaan toisiamme siitä, että saatavuudella on ratkaiseva merkitys alkoholin kulutuksessa, mutta jo seuraavassa sivulauseessa olemme valmiita korottamaan alkoholin hintoja juuri sen verran, että se ei vaikuta myyntiin. Nytkin, mikäli haluamme vaikuttaa kulutukseen, tulisi meidän tehdä väkeviin juomiin euromääräiset korotukset, ei prosenttikorotuksia. (Ed. Kallis: Tehkää sellainen esitys!)

Siinä mielessäkin vastustan henkisesti tätä aietta nostaa alkoholiveroa, että se tuudittaa meidän sellaiseen ajatukseen, että olemme nyt tehneet jotain todella paljon suomalaisten terveyden eteen. Me tuijotamme aina alkoholin hintaa ja unohdamme, että saatavuudella ja oikeasti lisääntyvällä vapaa-ajalla on ratkaiseva merkitys siinä, kuinka paljon kulutamme alkoholia.

Kulutuksesta yli 80 prosenttia tulee meillä vähittäismyynnin kautta, eli kaikki marketit, kioskit ja huoltoasemat ym. sellaiset ovat suurimpia alkoholikauppiaita. Suurin myynnin kasvuodotuskin on juuri siellä. Minun on esimerkiksi hirveän vaikea ymmärtää, minkä takia R-kioskeilla ja huoltoasemilla täytyy olla alkoholia myynnissä. Ymmärrän kyllä, että kun ne ovat pörssiyhtiöitä, niin on hirveän vaikea lähteä rajoittamaan niiden toimintaa, koska se olisi ratkaisevaa kaupan rajoittamista.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tulisi tehdä sellaista lainsäädäntöä, joka ohjaisi alkoholin ostamista ravintoloihin. Ravintoloiden myymä alkoholimäärä on ollut laskussa jo vuosia, ja kohta se painuu alle 10 prosenttiin kaikesta myydystä. Ravintolathan myyvät yhden alkoholiannoksen kerrallaan, valvovat anniskelua, pitävät alle 18-vuotiaat ovien ulkopuolella ja ilmoittavat vielä niille, jotka eivät itse sitä älyä, että anniskelu on loppunut. Lisäksi toiminta on erittäin hyvin valvottua ja varsin työllistävää. Ravintoloiden myymän ruuan alvin tulisi seurata myös kaupan alvin käyttäytymistä. Silloin se olisi tasapuolista kaikelle myydylle ruualle.

Mutta, arvoisa puhemies, näillä saatesanoilla olen valmis kannattamaan tätä varsin tehotonta keinoa rajoittaa alkoholin kulutusta. Vaikutusta sillä on yhtä paljon kuin tutulla matalalla kotikadun liikenteen hidastekorotuksella, jonka kohdalla ei tarvitse vauhtia hiljentää.

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Larikan puheenvuoroon on helppo yhtyä ravintolaruuan osalta, joka sinänsä jo ohjaisi varmaan myös alkoholin kulutusta, ohjaisi alkoholin kulutusta enemmän ravintoloissa tapahtuvaksi. Mitä tulee tuohon saatavuuden merkittävään rajoittamiseen, josta ed. Larikka tuossa mainitsi, niin en usko, että siihen keinoon on enää paluuta. Merkittävin vapautus tapahtui keskioluen vapauttamisen myötä. Kyllä helppo saatavuus lähi-R-kioskeilta ja muualta toisaalta johtaa siihen, että se suosii mietojen käyttöä väkevien kustannuksella, ja se on positiivinen asia.

Ed. Lauslahden puheenvuoroon: en pidä kovin realistisena ajatusta, että me saisimme tänne erioikeuksia EU-maista tapahtuvan tuonnin suhteen.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi kommenttia.

Ensinnäkin, vaikuttaako tämä korotus ostokäyttäytymistä vähentävästi: Se asia pitää projisoida käytettävissä olevien tulojen maailmaan, ja sillä puolella tapahtuu niukentumista, toisin sanoen se vaikuttavuus lisääntyy sitä kautta. Eli sikäli trendi on oikea, ja seuraava vaihe on sitten seuraava korotus.

Sitten tämä toinen asia: minä haluaisin todella — kai ed. Ollila viittasi siihen samaan — että tänne tuotaisiin omantunnon asiana tämä saatavuuden rajoituskieltotoimenpide, jonka ed. Larikka toi puheenvuoronsa loppuosassa esille, ja katsottaisiin, saisimmeko me semmoisen rajoituksen aikaan.

Ensimmäinen varapuhemies:

Olen merkinnyt vastauspuheenvuorot edustajille Ukkola, Alatalo, Paasio, Kallis, Hemming, Larikka. Nämä myönnetään, sitten mennään listalla eteenpäin. Puhujalista on nimittäin pitkä.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä huomaan hämmästyksekseni kannattavani sekä ed. Larikan kannanottoa että ed. Ollilan kannanottoa. Se tarkoittaa sitä, että ed. Larikka on siinä mielessä oikeassa, että rajoituksilla ei alkoholin kulutusta enää saada vähenemään, vaan kasvatuksella, joka lähtee kodista. Mutta huomaan kannattavani myös Ollilan käsitystä siitä, että ei voida sanoa, että pullot piiloon. Me olemme jossakin vaiheessa vapauttaneet keskioluen myynnin, ja tästä päätöksestä ei ole kyllä enää paluuta. Jos on, niin minusta se on kyllä hämmästyttävää.

Alkoholi on tietenkin vakava asia ja vakava sairaus ja alkoholismi on vakava sairaus. Alkoholin käyttö pysyy rajoissa, jos ei ole niin sanottua alkoholigeeniä. Minun mielestäni tähän pitäisi terveysvalistuksessa kiinnittää paljon enemmän huomiota kuin siihen, että rajoitetaan ja pannaan mainontakiellot ja (Puhemies: Minuutti!) pannaan käyttökiellot ja pannaan jakelukiellot.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Riimittelin joskus, että "ei se vielä juovuksissa oo, joka pöydän alla on, vaan se, joka sieltä ei tilaa". Näin se saattaa olla joissain ravintoloissa. Mutta ihan niin kuin ed. Larikka tuossa totesi, niin kyllä minusta hillitty ja hallittu alkoholinkäyttö pitää sallia ja meidän täytyy pyrkiä sellaiseen mannermaiseen kulttuuriin. Alkoholia tulisi nauttia ravintoloissa valvotusti ja vain yksi annos kerrallaan, ja sen takia viinan hinta voi tietysti olla korkeampikin, mutta ravintolaruuan alvia pitäisi nimenomaan alentaa, jotta ihmiset sivistyneesti oppivat käyttämään alkoholia.

Olen tätä alkoholinkäyttöä paljon nähnyt itsekin, kun olen tuolla yökaudet esiintynyt ihmisille, ja tiedän, että se on ongelma monille ihmisille ja se tuntuu kasautuvan tietylle ryhmälle kansalaisia. Mutta hyvin paljon on niitä kansalaisia, joita ei pitäisi rangaista esimerkiksi viinien juomisesta ja viinikulttuurista. Me emme voi tietenkään palata enää takaisin siihen aikaan, että voitaisiin kaikkia paikkoja rajoittaa. Sitä on todella nyt sitä viinaa saatavilla, ja kyllä terveysvalistus (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ylipäänsä tässä asiassa on tärkeä.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu useampaan otteeseen tällä vaalikaudella tästä samaisesta asiasta ja siitä, mikä on syy—seuraus-suhde, toimiiko tämä alkoholipoliittisesti järkevästi ja terveydellisesti, kerätäänkö tällä pelkästään verotuloja, missä kohtaa laiton tuonti kasvaa. Ne ovat kaikki kysymyksiä, joihin meillä ei ole valmista vastausta. Meillä ei ole valmista laskukaavaa siihen, että syötetään nämä arvot koneeseen sisälle ja se suoltaa jotain ulos. Tämä on tasapainottelua.

Mutta sitä, mihin ed. Larikka viittasi puheenvuorossaan — jos oikein ymmärsin — kaipaisin hallitukselta: kokonaisvaltaista alkoholipolitiikkaa. Meillä on joku näkemys siitä, kun puhutaan saatavuudesta, puhutaan ravintola-anniskelusta, puhutaan myynnistä tai kaikesta muusta. Näiden kohdalla tulisi olla jonkinlainen yhtäläinen käsitys siitä, mihin pyritään, koska esimerkiksi pöydällä oleva esitys on lähtökohtaisesti vain ja ainoastaan fiskaalinen eikä edes tehty yhteisymmärryksessä — tai on väärin sanoa yhteisymmärryksessä — yhteistyössä edes sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on lähinnä fiskaalinen, mutta kyllä sillä on myöskin sosiaalipoliittisia vaikutuksia. Hallituksen esityksen mukaan alkoholinkulutus laskee Suomessa, kun nyt korotetaan. Ja niin kuin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossa totesin, niin ainahan on näin tapahtunut ja näin tulee myöskin nyt tapahtumaan. Minä vähän ihmettelen, että kun on niin paljon hyviä esityksiä tullut puheenvuoroissa esille, niin minkä takia ei näitä esityksiä sitten tehdä niin, että eduskunta pääsisi niitä käsittelemään? Tosiasia on se, että on kaksi tekijää, jotka vaikuttavat alkoholinkulutukseen: toinen on saatavuus ja toinen on hinta. Jos me rajoitamme saatavuutta, niin kyllä kulutus laskee, mutta onko se viisasta ja minkälaista saatavuutta vähennetään? Nyt on maltillinen korotus, joka varmasti tuo lisärahaa valtion kassaan ja vähentää myöskin kulutusta.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Paasio oli aivan oikeassa. Tämä on budjettipoliittinen esitys, sinänsä ihan kannatettava. Valtio tarvitsee lisää rahaa. Mutta sosiaalipoliittiset, alkoholipoliittiset vaikutukset tältä jäävät täysin saavuttamatta. Voidaan toki sanoa, että alkoholinkulutus tulee laskemaan. Näin arvioidaan tapahtuvan, että 3 prosenttia laskee alkoholinkulutus tämän esityksen myötä. Se on kovin vähäistä.

Me voisimme tehdä kunnollisen alkoholipoliittisen linjauksen Suomeen, katsoa maita ympärillämme Euroopassa. Esimerkiksi Ranskassa on saatu alkoholinkulutus laskemaan huomattavasti. Kyse on siis siitä, minkälainen alkoholikulttuuri maassa vallitsee. Suomessa se on erittäin heikko tällä hetkellä. Rajoitukset eivät tule lopettamaan suomalaisten juontia, vaan ainoastaan kulttuurimuutos. Saatavuus globaalistuvassa maailmassa tulee erityisestikin lisääntymään jatkossa. En usko lainkaan ed. Lauslahden näkemykseen siitä, että EU lähtisi jotain erityissäädöksiä Suomen kohdalla noudattamaan. Näin ei tapahdu muittenkaan maitten kohdalla.

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni oleellista on se, että kun lähdemme tekemään alkoholipolitiikkaa, niin meidän pitää ensin miettiä, haluammeko tehdä hyvää alkoholipolitiikkaa, mikä olisi auttamatta huonoa veropolitiikkaa, ja se riski täytyisi ottaa, ja ei pidä sotkea silloin tätä esitystä siihen. Tämän esityksen perusteella suomalainen alkoholinkulutus ei tule laskemaan edes keskipitkällä aikavälillä, se tulee nousemaan. Meidän vapaa-aikamme tulee lisääntymään absoluuttisesti tässä yhteiskunnassa, mikä takaa sen, että me enemmän alkoholia käytämme.

R-kioskeista ed. Ollilalle, vaikka hän ei ole paikalla täällä: R-kioskien ongelma on se, että se on se lasten ensimmäinen tikkukaramellin ostopaikka ja sitä kynnystä mataloittaa koko ajan, että alkoholia ei nähdä enää huonona asiana. Sen takia sitä ei pidä olla siellä. R-kioskithan ovat isojen kauppojen vieressä nykyään, niin että kyllä sen alkoholin sitten samasta rakennuksesta saa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Eduskunta nyt tosiaankin päättää siitä, että alkoholiverotaulukkoa muutetaan siten, että alkoholiveroa korotetaan 10 prosenttia, ja se merkitsee sitä, että vähittäismyyntihinnat nousevat 4,5 prosenttia. Tässä tilanteessa, kun meillä ei ole juurikaan inflaatiota, voidaan sanoa, että talouspoliittisesti toimenpide on sinänsä perusteltu, koska tarvitaan rahoitusta ja se ei lisää inflaatiota. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että valtiovarainvaliokunnan verojaosto on tukenut näitä alkoholiveronkorotuksia tarkoituksenmukaisena toimenpiteenä hyvin selkeästi tähän asti. Tällä kertaa kannattaa kuitenkin lukea valtiovarainvaliokunnan mietintö, jossa on varsin pitkä kappale valiokunnan arviosta, ja tässä arviossa kiinnitetään huomiota mustan, pimeän tuonnin ja tullittoman tuonnin vaikutukseen Suomessa.

Kun tehtiin melko merkittävä alennus vuonna 2004, sillä oli myönteisiä vaikutuksia Suomessa. Ensinnäkin pimeä myynti väheni. Tuolta toreilta sai ostaa siihen aikaan halvalla pimeitä pulloja, jotka oli tuotu lähinnä itäisen Euroopan maista. Sitten pontikan keitto Suomessa myöskin kokonaisuudessaan pysähtyi. Ja täytyy sanoa, että näillä oli selkeästi positiivinen vaikutus. Suomessa alettiin siirtyä normaalimpaan alkoholinkäyttöön, ja hämärä liiketoiminta alueella hävisi kokonaisuudessaan.

No, tämän jälkeen nyt on kuitenkin sitten tehty erinäisiä korotuksia, ja voidaan todeta, että verotaso on nyt korkeampi viinien osalta kuin se oli vuonna 2003. Oluen verotaso on lähellä vuotta 2003, ja vain väkevissä tuo vero on pienempi. Eli tältä osin täytyy sanoa, että siinä, mitä ihmiset eniten kuluttavat, ollaan lähestulkoon vuoden 2000 verotasolla. Kuitenkin täytyy sanoa, että se ei ole ratkaisevasti vaikuttanut alkoholinkulutukseen, joten voidaan kysyä, mikä vaikutus verotuksella kaiken kaikkiaan on.

Mutta kuten totesin, olennaista on matkustajatuonti ja sen kehittyminen. Ja voidaan sanoa, että siinä on tapahtunut selkeä muutos siten, että tämän vuoden tammi—huhtikuussa matkustajatuonti kasvoi 8 prosenttia. Alkon myynti taas on vähentynyt vuonna 2008 2 prosenttia ja tämän vuoden alussa 2 prosenttia, eli nyt on tapahtunut selkeä muutos tuossa alkoholin hankinnassa. Lisäksi täytyy muistaa se, että myöskin savukkeitten tuonti Virosta vapautuu lähiaikoina ja sillä on myöskin merkitystä sille, mitenkä ihmiset käyttäytyvät, ja se varmasti johtaa siihen, että kun savukkeitten tuonti vapautuu, yhä useampi näissä taloudellisissa olosuhteissa lähtee Tallinnaan, tekee ostoksensa siellä ja tuo huomattavia määriä alkoholia sieltä ja myöskin tupakkaa.

Ja tässä suhteessa voi sanoa, että valtiovarainvaliokunnan mietinnöstä käykin ilmi, että jos mietitään korotuksia jatkossa, täytyy olla erittäin tarkka ja ensi kerralla kannattaa tehdä erittäin huolelliset vaikutusarviot siitä, että jos korotuksia tapahtuu, mitä se vaikuttaa matkustajatuontiin, sen kehittymiseen, ja onko sillä todella kulutusta alentava vaikutus.

Arvoisa puhemies! Tällä kertaa tämä esitys on hyvä, mutta jatkossa kannattaa kaksi kertaa miettiä, onko järkevää korottaa alkoholiveroa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! 2004 tehty alkoholiveron korotus johti hyvin jyrkkään alkoholinkäytön lisääntymiseen, ainakin tilastoidun käytön lisääntymiseen, Suomessa. Se varmasti vähensi salakuljetusta ja kotipolttoa, mutta kokonaiskulutus nousi varsin jyrkästi, ja näin ollen kyllä tällä hinnalla ja saatavuudella on siihen erittäin suuri merkitys. Siinä mielessä on oikein, että alkoholiveroa korotetaan, sillä ne haittavaikutukset ovat kasvaneet, ja erityisesti tämän suuren hinnanalennuksen jälkeenhän nämä haittavaikutukset tulivat erittäin selvästi näkyviin ja kasvu oli todella jyrkkä.

Kun nyt nostetaan alkoholiveroa, niin se tulee vaikuttamaan kulutukseen. Jos se laskee sen 2 prosenttia ja matkustajatuonti mahdollisesti nousee sen 8 prosenttia, niin kokonaiskulutuksessa kumminkin tapahtuu selvä väheneminen, ja se on tavoite, mihin täytyy pyrkiä.

Minä ihmettelen, miksi ei alkoholin mainontaan puututa. Se alentaa erityisesti nuorten alkoholikäytön kynnystä, ja alkoholimainonta pitäisi saada kuriin ehdottomasti. Siellä myöskin hallituspuolueitten kansanedustajat puhuvat tästä, mutta ihmettelen, miksi sitä esitystä ei sitten tule, kun kerran tämän suuntaisia ajatuksia on hyvinkin laajasti.

Nyt onneksi ovat hävinneet vaatimukset viinien myynnin sallimisesta myös ruokakaupoissa, ja tämä on hyvä kehitys, että edelleenkään tätä saatavuutta ei lisätä, vaan mielestäni kyllä pitäisi mieluummin mennä toiseen suuntaan, ja erityisen huolestunut olen nimenomaan alkoholin mainonnasta. Se kohdistuu nuoriin mielikuvamainontana ja näin ollen lisää erityisesti nuorten alkoholinkäyttöä, ja siitä se syöksykierre sitten helposti alkaa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Puhumme herkästä ja sellaisesta asiasta, jossa me kaikki olemme elävän elämän asiantuntijoita. Tulemme varmaan vähän eri suunnalta tälle rastille, mutta kukaan meistä ei voi varmaankaan sanoa, että ei ole kokemuksia, ei ole kontaktipintaa suomalaiseen alkoholikulttuuriin.

Aivan niin kuin täällä on todettu, muun muassa ed. Kallis viisaassa puheenvuorossaan, että vaikka tämä asia on monimutkainen, niin tässä on kuitenkin kaksi johtavaa periaatetta: alkoholinkulutuksen kaksi merkittävintä tekijää ovat sen hinta ja sen saatavuus. Maailmassa on yhteiskuntia, missä ei ole alkoholia saatavana ollenkaan. Eivät ne siitä syystä voi huonosti eivätkä ne siitä syystä ole sairaampia kuin me olemme; niinkin ihminen voi maapallolla elää. En minä niitä yhteiskuntia ehkä muuten kadehdi, mutta kun näitä ihmiskokeita on tehty yhteiskunnissa, niin tässä on yksi koetulos, että yhteiskunta voi elää jopa täysin raittiina. Se voi sitten muulla tavalla hoitaa asioitaan hyvin tai huonosti, mutta ei se varmaan siihen liity, että he elävät siellä selvin päin.

Alkoholinkulutuksella on hyvin laajat vaikutukset. Se ei ole pelkkää taloutta, vaikka onhan sillä tällaisen laajan talouden merkityksessä ulottuvuuksia todella paljon, ja se on suuri suuri talouskysymys, ja se on sitä paitsi ihan suoraan kassavirran kautta katsottuna myös kansanter-veyden kautta katsottuna. Kuinka monta tuhatta ihmistä kuoleekaan alkoholisairauksiin vuosittain? Jos liikennekulttuuri vaatisi tuhansia uhreja vuosittain, kuvitelkaa, minkälaisiin rajoituksiin liikenteen osalta ryhdyttäisiin, mutta itsensä saa juoda aika vapaasti hengiltä ja pistää muutenkin aika tavalla ranttaliksi. Alkoholinkäyttöön liittyy myös todella paljon inhimillisiä ulottuvuuksia ja ennen kaikkea inhimillisiä kärsimyksiä.

Hyvät kollegat! Suomessa on noin puoli miljoonaa ihmistä, jotka ovat päivittäin tekemisissä alkoholihaittojen kanssa, eli noin 100 000 alkoholistia ja heidän lähipiirinsä: lapset, puolisot, isät, äidit. Siis 500 000 ihmistä tänäkin päivänä kokee hätää, turvattomuutta, väkivaltaa, ties vaikka mitä alkoholin takia. Tällainen turvattomuus, väkivalta, erilaiset onnettomuudet — siinäkin on yhteys talouteen, kun sanon, että tällä on laajat taloudelliset merkitykset, ei vain se, mitä verona kilahtaa kruunun kassaan. Se ei tässä ole ehkä sittenkään se tärkein asia. Me maksamme muita reittejä paljon paljon suurempia laskuja.

Tässä asiassa, jos missä, meidän täällä eduskunnassa tulisi kuunnella minun mielestäni ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita. Asia on ihan juuri niin kuin ed. Sasi sanoi, että salakuljetus varmaan väheni silloin viime kierroksella, mutta minuun eivät ottaneet yhteyttä salakuljettajat. Minuun ottivat lääkärit yhteyttä, ja he sanoivat, että työpaine päivystyspo-liklinikoilla kasvoi välittömästi. Kansa alkoi ryypätä entistä enemmän, ja se näkyy sairaaloissa, se näkyy lääkärikäynneissä, ja se näkyy poliisin tilastoissa. Tämä on se toinen puoli, että tätä voi tässä sitten itse kukin puntaroida ja miettiä, mitä pitäisi tehdä.

Kun tähän vielä lisätään se, että meillä on tunnetusti huono viinapää, niin emme me oikein kansakuntana kestä menestystäkään: meillä siinäkin tuppaa nousemaan päähän. Mutta emme me kestä kyllä viinaakaan. Me törmäilemme aika tavalla. Eräänä vaihtoehtona on väläytetty esimerkiksi — kun täällä on sanottu, että olutta R-kiskalta saa niin helposti — että kulutus vähenee niinkin, kun pistetään vähän lisää vettä velliin eli laimennetaan oluita. Se on yksi tällainen ensiapu tähän tilanteeseen.

Sitten yhdyn myöskin ed. Paasion näkemykseen siinä, kun hän puhui tämän kokonaisvaltaisen alkoholipoliittisen ohjelman puolesta. Tämmöinen startti voisi olla, että hallitus antaisi tästä laajasti suomalaista yhteiskuntaa koskettelevasta ja myös meidän yhteiskuntaamme ravistelevasta asiasta vaikkapa selonteon, linjaisi vähän, mikä on hallituksen näkemys. Kun me mietimme nyt, miten lamasta selvitään, niin tämä on yksi tapa, vähennetään alkoholinkulutusta. Sekin auttaa moneen lähtöön. Nekin, joilla on elämässä tosi vaikeata, saattavat yrittää hakea lohtua viinapullosta, mutta tätä en kuitenkaan suosittele. Kyllä ne ongelmat ovat entistä kaameampia sitten taas, kun selvä päivä koittaa. Ne ongelmat eivät yksilötasolla eikä yhteiskunnan tasolla ratkea, eivätkä ne ratkaisut löydy sieltä kulutuksen lisäämisen puolelta, vaan kulutuksen vähentämisen puolelta. Sillä on suora yhteys meidän hyvinvointiimme ja meidän talouteemme, mitä vähemmän me kulutamme alkoholia. Keinoista meidän pitäisi täällä sopia. Tässä on yksi yksittäinen asia nyt esillä, ja tätä hallituksen esitystä kannatan sellaisenaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Suomella ei ole kokonaisvaltaista alkoholipolitiikkaa, ja se politiikka, mitä on noudatettu, on ollut veropolitiikkaa. Se on ollut sellaista jojo-politiikkaa, ja jojo on kyllä siellä aika ylhäällä edelleenkin. Siinä on ollut vuoden 2004 alkoholin hinnan vahva pudotus, joka ei ollut kansanterveyden ja satojentuhansien suomalaisten edun mukaista. Silloin jo vuonna 2004 hallitus tuodessaan tämän esityksen eduskuntaan totesi, että se merkitsee 600:aa alkoholikuolemaa lisää eli kuolemaa alkoholisairauksiin, alkoholista johtuviin onnettomuuksiin. Se lisäsi rikollisuutta, alkoholista johtuvia väkivallantekoja jne. Nyt olemme hiukan parantamassa tilannetta, mutta edelleenkin liian vaatimattomasti. Tämä 10 prosentin veronkorotus ei ole sinänsä riittävä.

Arvoisa puhemies! Todella, kuten on vaadittu jo aikaisemminkin, kokonaisvaltainen alkoholipolitiikka tulisi toteuttaa. Hallituksen on mietittävä eduskunnalle esitys, jossa se linjaa strategiaansa, miten kokonaisvaltaisesti viedään asiaa myönteisesti eteenpäin kansanterveyden näkökulmasta. Se ei merkitse sitä, ettei Suomessa voi niin sanotusti sivistyneesti nauttia alkoholijuomia.

Lopuksi, puhemies: Todella päivystyspoliklinikat on kansoitettu niillä potilailla, joidenka sairauden syyhyn, senhetkiseen tilanteeseen vaikuttaa nimenomaan alkoholin liikakäyttö.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tulee ihan nostalgiseksi, kun muistelee sitä joulunalusaikaa vuonna 2003, kun sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsiteltiin tätä alkoholiveron alennusta, joka senaikaisen hallituksen esityksen mukaan oli 33 prosenttia. Ainoastaan terveydenhuollon ammattilaiset ja poliisit olivat sitä mieltä, että tällaista alkoholiveron alennusta ei pidä toteuttaa. Onneksi nykyinen ministeri Risikko ja minä teimme vastalauseen, mutta kyllä monet kokoomuslaisetkin olivat sitä mieltä, että kyllä Suomen kansa tottuu tähän alkoholinkäyttöön, vaikka se olisi vähän halvempaa. (Ed. Pulliainen: Tottui niin, että henki menee!) Ei vain ole tottunut. Eli seuraukset ovat dramaattiset. Me joimme viime vuonna 10,5 litraa alkoholia henkeä kohti absoluuttiseksi muutettuna, ja me juomme enemmän kuin italialaiset ja kreikkalaiset, ja meitä edellä ovat vain tšekit, unkarilaiset ja irlantilaiset.

Valtiovarainministeriön esitys tällä kertaa on aika ylimielinen, koska valtiovarainministeriöhän oli se paikka, mikä ehdotti tämän 33 prosentin veron romauttamisen, ja siellä ei vieläkään suostuta myöntämään sitä, että se oli virhe. Sen takia tähän esitykseen on kirjoitettu, että kyseessä on vain fiskaalinen merkitys, vaikka todellisuudessa uskomme kyllä ainakin meidän valiokunnassamme, että pientä alkoholinkäytön vähennystä tästäkin veronkorotuksesta seuraa, ainakin vahvojen viinojen kohdalta. Me hankimme nimittäin puolet alkoholista päivittäistavarakaupoista, kun me juomme siis olutta ja siideriä. Ja mitä sille voisi tehdä, olisi tietenkin oluen laimentaminen niin kuin Ruotsissa, juotaisiin sitä kamalan pahaa mellan öliä, tai mikä lätt öl se on, mutta uskon, että suomalaiset miehet eivät nyt sitä erityisen innolla kannata, joten kokoomus on ottanut sen kannan, että olutta ei ainakaan toistaiseksi laimenneta.

Tämä alkoholiveron korotus nostaa vähittäismyyntihintoja valitettavasti vain 4,5 prosenttia, ja se painottuu väkeviin juomiin. Kossupullon hinta nousee 80 senttiä, olutpullon vain 5 senttiä ja viinipullon 20 senttiä, eli siis vaikutus näissä miedommissa juomissa on lähes olematon.

Virossa vastaava väkevä viina edelleen maksaa vain puolet suomen hintatasosta, joten matkustajatuonti tulee jatkumaan. Viime vuonna tilastoimaton kulutus eli alkoholituonti oli noin 20 prosenttia, mutta en pidä sitä mitenkään hälyttävänä, sillä jos alkoholiveron korotuksella saadaan Alkon myyntiä hiemankin suitsittua, on sillä jo terveydelliset vaikutukset. Jos isoisän 70-vuotisjuhlaviinat ja -kuohuviinit haetaan Virosta, niin eihän se ole mikään synti, sillä ajammehan me saksalaisella autolla ja käytämme italialaisia kenkiä. Meillähän on vapaamarkkinat EU:ssa, ja miksi me niin hirveästi pelkäämme sitä, että me tuomme viinaa toisesta EU-maasta? Ja se, että alkoholiverotus yhdenmukaistettaisiin EU:ssa, on kyllä ihan turha toive, sillä kyllä niin monta kertaa on katsottu niitä valtavia veroeroja, mitä meillä on eri maiden välillä, että varmaan menee enemmän kuin 10 vuotta ennen kuin minkäänlaista yhdenmukaista verotusta EU:ssa saadaan aikaiseksi, ja voipi olla, ettei saada koskaan.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaara on todellakin järjestelmällisesti ollut sitä mieltä, että alkoholiveron alennukset ovat olleet pahasta. Hän kysyi äsken, mitä pahaa siinä on, että tuodaan ulkomailta. Siinä on se paha, että okei, kulutus ei näy Suomessa tilastoituna, vaan se näkyy yhä edelleen maksakirroosipotilaina sairaaloissa. Se kulutus nimittäin iskee jossain joka tapauksessa.

Vuoden 2004 veronalennus tehtiin vastauksena Viron tuonnin hillitsemiselle eli harmaalle tuonnille, ei ainoastaan harmaalle tuonnille vaan niille olutlaatikoille, jotka, kuten ed. Asko-Seljavaarakin muistaa, pakattiin veneisiin. Purjeveneillä lähdettiin pitkin etelärannikkoa ja pakattiin veneet niin täyteen olutta, että tuskin reunoja enää jäi jäljelle. Pahemmassa myrskyssä siinä oltiin jo tilanteissa sitten. Sama ongelma meillä on nyt vastassamme. Luojan kiitos, tämä fiskaalinen veropäätös on päätetty ottaa vasta syksyn myötä käyttöön, sillä kyllä kun viinan hinta nousee ja masennus iskee kesäsuomalaiseen, niin mennään vaikka soutuveneellä yli Suomenlahden, että saadaan sitä halpaa viinaa. Kyllä se raja jossain tulee.

Samaan aikaan me toivomme hiljaa mielessämme, että Viro nostaisi eurooppalaisemmalle tasolle viinan verotusta. Näin ei tule käymään. Viro ei ole kiinnostunut Suomen kulutuksesta lainkaan. Se katsoo oman alkoholiveropolitiikkansa täysin Venäjän mukaan, ja Venäjällä verotus on vielä matalampaa, jolloin ei ole mitenkään ajateltavissakaan, että Viro olisi nostamassa alkoholiverotustansa.

Me haikailemme sen perään, että korottamalla alkoholiveroa kulutus Suomessa laskisi. Tämä on täysin ilmasta vedetty ajatus, sen tietää verojaostokin, joka tämän esityksen on valmistellut. Jonkunlaista 3 prosentin kulutuksen laskua toki on ajateltu syntyvän, mutta ei ole missään kirjoitettu sitä, kuinka paljon tilastoimaton kulutus tulee samaan aikaan nousemaan. Tämä tilastoimaton kulutus on erityisen vaarallista, sillä kun pakettiautolla lähdetään hakemaan sitä lastia, jota ed. Asko-Seljavaara äsken kutsui isoisän syntymäpäiväviineiksi, niin se on itse asiassa kovinta viinaa, mitä pystyy kuljettamaan. Silloin ei ainoastaan sitä viinaa, mitä sieltä on haettu, laiteta kaappiin, vaan se myös juodaan kerralla, jolloin kulutus näillä yksillä ihmisillä kasvaa piikkeinä, mikä näkyy, kuten sanoin jo aiemmin, sairaalapaikoissa.

Mikä meiltä puuttuu, on alkoholikulttuuri, täysin. Mitä varten suomalaisen tarvitsee viivytellä yömyöhään yhteen ja kahteen, ennen kuin mennään ravintolaan ylipäätään kuuntelemaan musiikkia? Sitä ennen on otettu pelkästään pohjia, niin kuin ennen otettiin, nykyään vietetään etkoja. Mistä tällainen alkoholikulttuuri on tullut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana? Mistä on tullut se käsitys, että ensin pitää olla kännissä, ennen kuin lähdetään ravintolaan? Miksi taas muissa Euroopan sivistysmaissa, sanoisin nyt vaikka Ranskassa, alkoholikulttuurin perusteella osataan juoda sivistyneesti niin, ettei tarvitse ottaa, niin kuin minä olen kuullut sanottavan, "kalsarikännejä", niin kuin Suomessa pitää ottaa? Tämä on ihan uusi, tämän vuoden aikana kuulemani sana. Mitä varten meidän alkoholikulttuurimme sisältää tämmöisiä elementtejä?

Tilastoimaton kulutus on se, mihin meidän täytyy kiinnittää huomiota. On äärimmäisen helppoa kantaa tuolta tullessaan alkoholia. Meidän pitäisi katsoa, mitä varten meidän Viron-laivamme sallivat sen, että tosin tarvitsee matkustaa, mutta alkoholin voi napata kotisatamasta, niitä ei tarvitse edes kantaa. Se on niin helpoksi tehty. Globaalissa maailmassa, missä ihmiset liikkuvat paljon, tämä tilastoimaton kulutus tulee erityisesti lisääntymään.

Ed. Larikka aivan oikein kiinnitti huomiota tähän, että veroa nostetaan tasaisesti. Olisi paljon älykkäämpää nostaa euromääräisesti tätä veroa. Nyt me sallimme nuorisomme läträävän oluella, siiderillä, limuviinoilla edelleenkin, koska niiden hintaan ei juuri tapahdu muutoksia. Olut on se sisäänheittotuote edelleenkin, vaikka me olemme muuttaneet oluen myyntisäännöksiä niin, että yksi pullo tai purkki maksaa saman kuin pakkaus. Siitä huolimatta olut, mäyräkoira, on se tavallisin näky tuolla Helsinginkin puistoissa. Eli euromääräiset korotukset olisivat olleet alkoholipoliittisesti järkevämmät.

Mutta kuten täällä on todettu, nyt tehty päätös on puhtaasti budjettipoliittinen. Siitä kertoo yksioikoisesti sekin, että asian on valmistellut valtiovarainvaliokunnassa verojaosto eikä suinkaan sosiaalivaliokunta. Tällä ei tule olemaan vaikutusta kansanterveyteen. Suomen alkoholinkulutus oli vähenemässä jo ennen tätä päätöstä, eli sikäli vuoden 2004 uhkakuvat ehkä toteutuivat, mutta suunta on ollut oikea. Nyt tarvitaan rahaa budjettiin ja ehkä tarvitaan myöskin pidemmällä tähtäimellä se alkoholipoliittinen selonteko. Kaikesta päätellen me emme tiedä tarpeeksi suomalaisten alkoholin käytöstä, mutta olisi aika alkaa tietää.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ihmettelen, että täällä edustajat ovat edelleen tuota vuoden 2004 alkoholiveron alennuspäätöstä pitäneet onnistuneena. Päätöksenhän teki Vanhasen ensimmäinen hallitus kokoomuksen tukemana, lukuun ottamatta sitten muutamia edustajia kokoomusryhmässä. Nimittäin päätöshän kyllä jonkin verran vähensi alkoholin maahantuontia, mutta selvästi enemmän lisäsi kotimaista kulutusta ja siten haittoja. Kyllä kansanterveyden asiantuntijat ovat aivan selkein sanoin meille tämän esimerkiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kertoneet. Tässä sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa muun muassa todetaan, että alkoholi aiheutti vuonna 2007 yli 600 kuolemaa enemmän kuin vuonna 2003, ja aivan varmasti tällä alkoholiveropäätöksellä, kohtalokkaalla päätöksellä, mikä vuonna 2004 tehtiin, on ollut tuohon oma vaikutuksensa.

Kristillisdemokraattinen ryhmä on kannattanut juuri sitä, mitä nyt tänään ollaan päättämässä, eli sitä, että alkoholiveroa on asteittain korotettava. Pidän tätä korotusta nyt oikeana ja maltillisena.

Muistutan vielä, että Maailman terveysjärjestö Who on arvioinut, että ne keinot, joilla tehokkaimmin voidaan vaikuttaa alkoholihaittoja vähentävästi, ovat ensinnäkin hinta, mikä on tärkein, toiseksi tärkein on saatavuus ja kolmanneksi mainonta. Kaikkia näitä keinoja tulisi käyttää. Kyllä meillä olisi saatavuuden rajoittamisessa myös ihan selkeitä mahdollisuuksia, joilla varmasti olisi myönteinen vaikutus kansanterveyteen.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tilastot osoittavat, että alkoholin käyttö ja siitä seuranneet haitat ovat kasvaneet. Siinä mielessä tämä hallituksen päätös on kyllä ihan välttämätön. Se, että korotuksen ajankohta on lokakuun alusta, on oikea, sillä voidaan hillitä matkustajatuonnin kasvua.

Mitä muita keinoja sitten tarvitaan? Saatavuutta rajoittamalla tuskin voidaan edetä, mutta valistusta ja alkoholin käyttöön liittyvää neuvontaa pitää voida lisätä ja Alko osaltaan on tälle tielle lähtenyt. Mutta tarvitaan kyllä lisää keinoja. Täällä ed. Saarinen muun muassa otti esille keskioluen laimentamisen. Vähittäiskaupasta myytävän alkoholin osuus on likimain puolet koko alkoholin kulutuksesta elikkä siihen pitäisi nyt jotenkin voida vaikuttaa. Kyllä tämä minusta on eräs selvitettävä asia. Sitten minusta EU:n pitäisi myös tähän kysymykseen pystyä puuttumaan, vaikka täällä on arvioitu, että EU ei voi matkustajatuontiin ja verotuksen harmonisointiin puuttua, mutta minusta joitain keinoja pitäisi löytyä ja täältä kuitenkin olisi mahdollisuuksia löytää joitain keinoja, millä voitaisiin tähän kulutuksen kasvuun puuttua.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Salakuljetus ja tulliton tuonti on olemassa ja se on ilmiö, joka on riippuvainen myös kotimaisesta verosta. Ongelmakäyttö ja mittava trokaaminen liittyvät myös tähän. Toisaalta ihmisiä on monenlaisia: Perusjuoppo juo viinansa, vaikka se maksaisi mitä, toisaalta on suuri joukko kansalaisia, jotka juovat hillitysti viinejä ja mietoja alkoholijuomia, ja heitä ei kannattaisi syyllistää.

Tämä veronkorotus, nyt siis 10 prosenttia, vaikuttaa vähittäismyyntihintoihin 4,5 prosenttia. Ei minulla mitään tätä vastaan ole, on ihan hyvä, että hallitus on näin tehnyt, mutta tämä esitys jää finansiaaliseksi, ei tämä kyllä tule vaikuttamaan alkoholin kulutukseen. Tämä on siinä mielessä marginaalinen.

Tässä yhteiskunnassa on todella suuri ongelma monelle ihmiselle tämä saatavuus, ja vaikea on tietysti palata siihen vanhaan yhteiskuntaan, jossa viinakorttien kanssa pelattiin. Ed. Hemming puhui juuri tuossa asiaa. On totta, että ihmiset tankkaavat viinaa, ennen kuin tulevat viihderavintoloihin. Ravintoloihin tullaan valmiiksi kännissä, ja olen itsekin tätä esittänyt, että kelloa siirrettäisiin aikaisemmaksi, orkesterit esiintymään aiemmin ja ravintolat kiinni pari tuntia aiemmin, mutta se ei ole saanut vastakaikua ja ei se läpi mennyt.

Sen sijaan minä olen edelleen sitä mieltä, että tuollainen sivistynyt alkoholin käyttö ruokaravintoloiden ruoka-alvia alentamalla olisi ihan suositeltavaa ja siirryttäisiin mannermaiseen aikaan Suomessakin ja opetetaan ihmisiä myös hillitysti käyttämään alkoholia. Kyllä siellä on meillä paljon opittavaa. Sitten tänne ongelmapuolelle nimenomaan sitä terveyskasvatusta ja asennetta.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Suosikkiaihe laillistetulle viinakauppiaalle, olen monta kertaa tästä pöntöstä sen todennut. Vuodesta 1976 alkaen ravintoloitsijana vuoteen 2002 ja kymmenkunta kapakkaa oli parhaimmillaan.

Tämä maailma on muuttunut, Eskoseni, merkittävästi, pruukataan sanoa, ja niin myös tämän alkoholipolitiikan suhteen. Ed. Hemming totesi minusta erinomaisesti, että Suomen alkoholikulttuuri on erittäin matalalla tasolla, ja minä olen aivan samaa mieltä siitä. Me emme ole vielä osanneet kasvaa ulos, kun putosimme puusta, ja yleensäkään kasvattaa itseämme oikealla tavalla tässä erittäin hankalassa asiassa. Me emme ole kaukana siitä ajasta, kun tyypillinen miesten alkoholin nauttimispaikka oli puupinon väli tai joku autovaja tai vastaava muu paikka, ja sen jälkeen kotoväki ja naiset ihmettelivät, mistä nuo äijät taas tuohon kuntoon tulivat.

Näkemykset tässä salissa minusta niillä, jotka tällä asialla puhuvat, ovat hyvin yksisilmäiset. Itse en koskaan usko siihen, että pelkällä hinnankorotuksella (Ed. Erkki Virtanen: Ei kukaan ole niin väittänyt!) Suomesta saadaan alkoholin kanssa järkevästi toimiva maa — kuunnelkaa, ed. Virtanen, loppuun. — Täällä ei yhdelläkään edustajalla, ed. Penttiä lukuun ottamatta, joka viimeksi piti puheenvuoron, ole ollut näkemystä, että me voisimme kasvattaa nuorisoamme, itseämme, yhteiskuntaamme, siihen asentoon, että me osaisimme paremmin elää tämän alkoholin kanssa. Jos kerran emme kieltolakia saa aikaiseksi, ja en usko, että ihan väleen vielä saamme sitä aikaiseksi, niin kuin ed. Saarinen täällä peräänkuulutti, että on yhteiskuntia, jossa on hyvä elää ilman alkoholia, niin minä luulen, että kaikilla ei ole hyvä elää sielläkään.

Olen aina kantanut suurta huolta ravintoloitten tilanteesta, ja sen mainitsen tässä nytkin, että valvotussa piirissä on merkittävästi parempi jälki kuin jos ryypätään jopa koto-olosuhteissa, hirmuisia tappeluita, kaiken näköisiä tekoja, jotka ovat karmeita jälkikäteen, tapahtuu. Ravintolaelinkeino työllistää 50 000—60 000 työntekijää, ja tietysti nämä hinnankorotukset ovat ravintolaelinkeinolle kovia asioita. Se yhä enenevässä määrin saa aikaan, että ravintoloita joudutaan lopettamaan, ja siinä samalla ei pelkästään alkoholin anniskelu kärsi, siinä kärsii myös ruuan tarjoilu ja se ei tälle yhteiskunnalle ole viime kädessä hyvä.

Mitä tuohon tuontiin tulee, niin tällä hetkellä alkoholin matkustajatuonti on kasvanut tammi—helmikuussa suhteessa viime vuoteen lähes 8 prosenttia. Näissä hinnankorotusasioissa aina on niin, että harmaa talous on ravintola-alalla ja alkoholin ja tupakan suhteen isoa, ja kun hintaa ja veroa tarpeeksi korotetaan, niin se yhä enenevässä määrin tietysti näkyy harmaassa tuonnissa. Olen sitä mieltä kuitenkin, että tämä korotus on taatusti paikallaan, ja tätä tasoa täytyy tarkasti seurata, mitä jatkossa voidaan tehdä.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Paajanen totesi, että tämä on yksisilmäinen ajatus. En voi aivan yhtyä tähän ajatukseen, sillä kyse on laajemmasta kulttuurista, jossa me olemme kieltolain jälkeen varsin rankassa kasvussa tehneet monia vääriä ratkaisuja. Meillä on tilanne, jossa viime vuosina tupakka on mennyt aivan toiseen suuntaan kuin alkoholi politiikassa. Tupakan osalta kulttuurimme on hyväksynyt ajatuksen, että enemmällä säätelyllä, tiukemmalla lainsäädännöllä saadaan terveysvaikutuksia, ja kaikki nämä toimet ovat myöskin tuoneet niitä vaikutuksia näkyvästi jokaiseen paikkaan. Alkoholin osalta tähän kulttuuriin ei ole otettu vielä mitään askeleita, vaan ennemminkin meillä on koko kulttuurissa noudatettu yhä liberaalimpaa linjaa niin mainonnassa, myyntipaikkojen määrissä, tarjoiluissa kuin kaikessa muussa. Koko tähän kulttuuriin tulee saada muutos.

Meillä on valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2003, ensimmäinen, mikä on tehty Suomessa, jossa oli tiukat, hyvät tavoitteet ja toimenpideohjaus. Valitettavasti monet näistä asioista on jätetty kesken tai jopa peruutettu. Muun muassa alkoholiohjelma, joka käynnistettiin silloin, on yhä edelleen käynnissä, mutta ilman rahoitusta. Silloin päätetyt asiat mainonnan rajoitusten lisäämisestä on jätetty todella laimeiksi. Nyt niitä toimia nostetaan uudelleen mielikuvamainonnan osalta käyttöön. Mutta jo 2000-luvun alussa oli tiedossa ja tahtotila siihen, että mainonta-asiaa olisi pitänyt viedä eteenpäin.

Samoin merkinnät alkoholipulloihin: Meillä oli tehty lainsäädäntö, joka peruutettiin tämän eduskunnan toimesta, aivan käsittämätön päätös, koska muissa maissa voidaan laittaa näitä varoituksia raskaana oleville naisille, mutta Suomessa ei. Myöskään mainonnan osalta en millään pysty ymmärtämään, että Ranskassa pystytään kieltämään mielikuvamainonta, mutta Suomessa ei.

Meillä on suuri huoli siitä, että alkoholin käyttö lisääntyy. Erityisesti nyt suurimmat huolet kohdistuvat ikäihmisiin ja naisiin. Onneksi meidän tuleva sulkupolvemme elikkä nuoret ovat huomattavasti viisaampia kuin meidän ikäisemme, ja siellä puolella alkoholin kulutus on jo laskussa.

Kun saatavuus ja hinta ovat ne tiedossa olevat parhaimmat vaikutusmetodit, on tietenkin tämä 10 prosentin korotus kannatettava ja hyvä. Mutta jos me mietimme saatavuutta, olisi sille puolelle myöskin tehtävä tiukempia toimenpiteitä, kuten ravintoloiden aukioloaikojen säädökset ja se, kuinka annamme lupia uusille tarjoilu- tai anniskelupaikoille tai myyntipaikoille. Niiden määrä on viime vuosina lisääntynyt huimasti, tuhansia, mistä sitä alkoholia on mahdollista saada.

Meillä olisi hyvin tarvetta keskittyä jopa seurantaan, mitenkä rikkeistä alkoholilainsäädäntöä vastaan saadaan rangaistuksia, miten ne käytännössä toteutetaan. Riittääkö muutaman viikon tauko? Muutamissa ravintoloissa täällä lukee vaan, että "keittiöremontti" siinä kohtaa, ja me tiedämme, mikä on se varsinainen syy, että ravintola on hetken kiinni.

Meillä keinoina on myös alkoholiprosenttien laimennus, joka on tänään jo tuotu täällä esille, ja toisena keinona muun muassa vaikka kaupoissa se, mitenkä alkoholin myynti siellä kaupan sisällä on sijoiteltu, mihin kohtaan se laitetaan. Hetki sitten olleessa seminaarissa nuorilta tullut hyvä huomio oli se, miten voi olla niin, että meillä Raha-automaattiyhdistyksen pelikoneet tarvitsevat erillisen tilan, missä voidaan pelata — siinä on perusteena se, että ikäraja nousee 18:aan — mutta miten meillä voidaan alkoholia, joka on myöskin vain yli 18-vuotiaille, markkinoida siinä samassa listassa ja samassa rivistössä kuin ne limonadit. Miksi ei siis voisi myöskin siellä kauppojen sisällä tehdä erilaista sijoittelua tähän kohtaan?

Elikkä tämä on hyvä, pieni liikahdus, mutta valitettavasti monet muut vielä paljon vaikuttavammat toimenpiteet on totaalisesti jätetty käyttämättä.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys alkoholiveron korottamisesta on hyvä ja erittäin hyvin perusteltu. Tämä on tämän hallituksen kolmas alkoholiveron korotus, ja se on erittäin hyvä asia, että pyritään suitsimaan liikaa alkoholin kulutusta tässä maassa. Tosiasia on kuitenkin se, että tässä maassa, kun elämme kuitenkin avoimien rajojen aikaa, meidän on pidettävä visu huoli siitä, ettei käy niin, että kun kotimaassa hinta nousee, niin sitten se lisää tuontia, missä tapauksessa meille jäisi vain alkoholin liiasta käytöstä aiheutuvat haitat, mutta ei verotuloja ollenkaan. Siinä pitää olla erittäin tarkkana, aivan kuten hallitus on ollutkin. Tämähän tuo valtion kassaan lisää vuosittain verotuloa vain 90 miljoonaa euroa, mutta on syytä pitää mielessä jatkossa, että tulevat hallitukset tämän vaalikauden jälkeen samalla lailla seuraavat aktiivisesti aikaa ja tekevät päätöksiä niin, että alkoholin kulutusta voidaan laskea. Näinhän on tapahtunut suurissa alkoholinkäyttäjämaissa Italiassa ja Ranskassa. Valitettavasti meillä Suomessa alkoholia käytetään absoluuttisella alkoholilla mitattuna paljon enemmän kuin näissä kahdessa maassa, joita on totuttu pitämään erittäin runsaan kulutuksen maina.

Lopuksi, arvoisa herra puhemies, on tärkeää muistaa, että kun alkoholikulttuuria opetellaan, sitä oikeaa alkoholin käyttöä, niin se tärkeä paikka, missä se opitaan, on koti. Vanhempien esimerkki ja perheessä toteutettu lastenkasvatus on se keino, jolla tätä pystytään pikkuhiljaa muuttamaan terveeseen, oikeaan suuntaan. Millään lakimääräyksillä tai asetuksilla tätä ei valitettavasti pysty kunnolla tekemään, vaan hyvällä kasvatuksella ja lasten ja nuorten oikealla ohjaamisella tämänkin asian piirissä saadaan parhaat tulokset. Jos pelkästään lain ja hinnan keinoja joudutaan käyttämään, sillä ei tunnetusti ole hyvää lopputulosta, vaan perheissä ja kodeissa on tämän vaikean asian oikea ratkaisu.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on ollut hyvää keskustelua tämän hetken aikana, ja itse puuttuisin todellakin tähän alkoholipolitiikkaan, alkoholin käytön kulttuuriin. On se tosiasia, että meille on tullut tällainen sixpack-kulttuuri ja todellakin ostetaan suoraan kaupasta ja juodaan sitten kotona tai kaupungilla ja kenties vasta sen jälkeen lopussa mennään ravintolaan, kun on jo humaltunut omasta mielestään riittävästi, sen takia juuri, että on halvempaa tehdä sillä lailla, jolloin meidän täytyisi koko tämä kulttuurinäkökulma muuttaa siihen suuntaan, että mikäli haluamme nauttia alkoholia, niin nauttisimme enempi sitä valvotuissa tiloissa, esimerkiksi ravintolassa, jolloin meidän pitäisi tämän valistuksen ja ohjauksen lisänä myöskin ohjata verotuksellisesti tähän suuntaan.

Kun on puhuttu ruuan arvonlisäveron alentamisesta, niin kyllä ehdottoman tärkeää on ravintolaruuan arvonlisäveron alentaminen myöskin ja ennen kaikkea verotuksen eriyttäminen. Miksi emme muuta verotuksellisesti niin, että ravintolassa alkoholiverotus on erilaista kuin vähittäismyynnissä. Ravintolassa olemme valvotussa tilassa ja sitä kautta kehitämme tätä alkoholikulttuuria ihan eri suuntaan. Täytyy myöskin huomata se, kun kuitenkin on tosiasia, että tietty määrä alkoholia käytetään ihmisten osalta ja varmaan tällaiseen täysraittiuteen on hyvinkin vaikeata ja mahdoton päästä, että kun alkoholi nautitaan valvotussa tilassa, sillä on myöskin työllisyys- ja muita poliittisia vaikutuksia. Eli suunta pitää kääntää tännepäin, että alkoholi verotuksellisesti ravintoloissa on edullisempaa kuin vähittäismyynnissä.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Vanha suomalainen viisaus sanoo, että "viina on viisasten juoma". Siitä on tehty ralleja, jotka ovat tuolla hyvinkin suosittuja, "juodaan viinaa ja tullaan viisaammiksi näin", varmaan kaikille meille tuttu. Sen sijaan semmoisen laulun sanoissa kuin Juomarin laulu todetaan:

"Onneni tähdet mun taivaalta sammui,

kun juomarin tielle minä joutunut oon.

Oi ystävä kallis, mulle anteeksi anna,

sillä juomari olen minä auttamaton."

Tällä johdannolla voin todeta, kun kuuntelin näitä keskusteluja, että täällä puhutaan hyvin paljon hinnan vaikutuksesta, saatavuuden rajoituksesta, mutta hyvin vähän siitä, että minkälainen ongelma alkoholi ja päihteet yhteiskunnassa tosiasiassa on. Meillähän on sillä tavalla suvaitsematon yhteiskunta, että jos kansalaispiirit tai jopa kansanedustajat tai eri viranomaiset uskaltavat Suomessa sanoa, että alkoholi on erittäin suuri ongelma, niin jo on lauma, joka selittää, että ei ole ymmärtämystä, ei tiedä asiasta, tai on jotenkin muuten ajatuksellisesti tai kokemuksellisesti rajoittunut. Minäkin, kun olen 35 vuotta virkani puolesta tuhansia ja tuhansia onnettomia ihmisiä yrittänyt auttaa ja tukea perheitä ja lapsia, joudun miettimään, että millä tavalla mediassa, millä tavalla eduskunnassa ylipäätään otetaan vastaan näkemys, jos totean, että alkoholin ja päihteiden käyttö Suomessa on erittäin suuri ongelma, vakava uhka kaikelle meidän tulevaisuudelle ja sisäisen turvallisuudenkin osalta suurimpia uhkia.

Jos me katsomme, mitä alkoholin määrätön nauttiminen aiheuttaa, niin jos päättää alkaa ryypätä, varmuudella tipahtaa töistä ulos, yhteiskunnasta ulos, menettää perheensä, rikkoo ystävyyssuhteensa, menettää omaisuutensa, velkaantuu ja hyvin usein joutuu rikoksen uhriksi tai itse rikoksen tekijäksi. Tapoista ja murhista 80 prosenttia tapahtuu päihteiden vaikutuksen alaisena. Meillä on virkakoneisto valtavan suurelta osin valjastettu pelkästään päihteiden käyttäjien aiheuttamien ongelmien vuoksi. Meillä on sosiaalitoimi, joka työkseen yrittää selvittää tätä päihteiden ja huumeiden ja alkoholin vaikutuksien uhrien seurauksia, joita uhreille ja läheisille tulee. Meillä on opetusviranomaiset, jotka joutuvat kohtaamaan häiriintyneitä lapsia sen vuoksi, että koti on päihteiden vallassa.

Eikä tämä todellakaan millään tavalla liity tiukkapipoisuuteen, vaan se on sitä raadollista suomalaista elämänmenoa tällä hetkellä. Kun ajatellaan näitä yksilöitä, niin kannattaa miettiä sellaista asiaa, että kun me kiireessä menemme tuolla kylillä ja kaupungilla, me emme huomaa ympäröivää yhteiskuntaa näiden ihmisten osalta. Katsokaa, hyvät ystävät, avatkaa silmänne ja katsokaa missä hyvänsä Suomen yhteisössä, kunnassa, kaupungissa, niin ei kovinkaan monta sataa metriä tarvitse kävellä, kun siellä on työikäisiä nuoria istumassa syrjäytyneinä, täysin elämänsä menettäneinä, päihteiden vallassa olevina. Eivät nämä ihmiset varmasti silloin alun perin ole ajatelleet, että heidän elämänsä olisi sillä tasolla.

Ensin pitää tunnustaa ongelma ja sitten lähteä toimiin. Minä en usko yksinomaan joihinkin hinnankorotuksiin tai saatavuuden rajoituksiin, vaan meidän täytyy asenteissa lähteä siitä, että me itse toimimme sillä tavalla kuin nykyinenkin lainsäädäntö on. Me tiedämme, että aikuiset hankkivat lapsille, laittomasti välittävät viinaa, ostavat ravintoloissa, alaikäisille vievät pöytiin, jos ei sitä kontrolloida. On erittäin tärkeää, että meillä anniskelupaikoissa on tiukat säännöt ja että nämä anniskelutyöntekijät noudattavat lakia ja että siihen puututaan. Ensiksi pitäisi saada laaja julkinen keskustelu, jossa me tunnustamme myös näissä keltaisissa lehdissä, iltapäivälehdissä, tämän ongelman, ja sillä tavalla pystyisimme vaikuttamaan aikuisten vastuullisuuteen ja perheisiin.

Tässä alkoholipolitiikassa, kun valtio verottaa alkoholista, niin alkoholista tulevia rahoja pitäisi käyttää myös haittojen ehkäisyyn, niitä pitäisi pystyä ohjaamaan näille hoitoon pyrkiville ja kunnille ja muutoin ja auttaa sitten, koska valtio ottaa siitä hyödynkin. Tämä on aika paljolti hukassa. Nyt kun puhutaan ikääntyneiden alkoholisoitumisesta, niin siinä onkin taas uusi haaste. Jos isovanhemmat alkavat sortua alkoholiin, millä tavalla se vaikuttaa lastenlapsiin ja muihin? Minusta on erityisen tärkeää, että rahoitusta entistä enemmän kohdennetaan haittojen vähentämiseen, jossa ovat tärkeitä ennaltaehkäisy ja tiedottaminen, että toisaalta me uskallamme keskustella yhteiskunnassa tästä ongelmasta, me ohjaamme nuoria ja perheitä terveellisiin harrastuksiin ja sillä tavalla vaikutamme ennalta ehkäisevästi näihin ongelmiin ja kannamme vastuuta siitä, minkä tämä yhteiskunta on aiheuttanut.

Jos lapsi harhautuu väärällä tavalla päihteisiin, käyttämään niitä, ja se aikuisena ja lapsena tulee ongelmaksi, niin se on yhteiskunnan sitten kanssa hoidettava, jos kerran me näin haluamme. Mutta tämä on merkillistä, että me emme uskalla tunnustaa tätä tosiasiaa. Jos viimein lopetettaisiin se ahdasmielisyys-syyttely ja katsottaisiin tosiasia, että onko asiat näin vai ei. Kaikki sosiaali- ja terveysalan ammatti-ihmiset tietävät tämän asian, kaikki poliisit tietävät tämän asian, ja kaikki alan asiantuntijat tuntevat tämän asian ja tämän ongelman. (Eduskunnasta: Kaikki kansanedustajat!)

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Pohjanmaalla on pari tuollaasta lausahrusta menneeltä ajoilta. Muistan, kun olin nuori ja jokku vanhemmat miehet, kun ne oli pikkutuuterissa, sanoo jotta, "viina on aina hintansa fäärtti". Ja toinen oli sitten, kun oli kaupat vähän pirempähän kiinni, jopa lakossa, että "alkohooli ei oo ongelmana niin kauan kun sitä on saatavilla". Nämä on tietysti sellaasia sanontoja, jokka on puolihuumorilla veistetty, jostei saa opiksi ottaa, päinvastoon. (Ed. Kalliksen välihuuto) — Anteeksi? (Ed. Kallis: Ei pidä myöskään siteerata silloin!) — No ei, mutta kyllä pitää rohkiasti myös tuora tiettyjä asioota esille. Myöskään silloon, jos hyssytellähän liikaa, ne ei mee niin sanotusti kantapään kautta tuonne aivotyöskentelyyn. Kotuahan kaikki lähtöö liikenteeseen. Mä en halua hurskastella täällä, että pitääs sanavalintoja käyttää sillä lailla, että se opetus ei mee perille. Jos osatahan käyttää, puolihuumorilla ohjata lasta, lapset ottaa myös aikuisista oppia.

Itte olin 1970-luvun alussa paljon leirillä Keski-Euroopassa. Siellähän alkohooli, väkevät viinat ja kaikki, jopa 80-prosenttiset, oli vapaasti, saatavilla kaupasta, ja täytyy sanoa, että ehkä se kulttuuri on siellä ollu jo piremmän aikaa sellaanen, ei siellä niitä juoppoja sillä lailla nähäny, ja ei tainneet siellä nuoretkaan törpötellä sen alkohoolin kanssa sillä lailla, mistä täällä on paljon puheltu.

Ed. Jaskari otti tuos esille sen, että se on hyvä, jotta kapakoissa alkohoolin käyttöä valavotahan. Se on aivan oikein, juuri näin. Mutta siinon oma vaaransa, kun meillä mennähän yhä myöhemmin kapakoohin, juorahan kotona, tai mihinhä juorahankin, melekeen puolittaan pää täytehen niin, jotta päästähän kapakoohin ottamahan sitä yhtä trinkkiä sitten kolome tuntia. Mä en tiä, onko se kapakkojenkaan etu.

Mutta näitten viimeaikaasten hälyttävien tietojen mukaan, mitä leheristöstä on saanu lukia — ootta varmahan kaikki lukenu — se ei tänä päivänä, tämä alkohoolinkäyttö, ookaan yksistään nuorten ongelma. Vanhukset, eläkeläiset käyttävät alkohoolia entistä enemmän, ja siellä on saatu jo huolestuttavia piirteitä. Jos ajatellahan sitä seikkaa, kuinka paljo alkohooli tuloo vaikuttamahan nuorten työkykyhyn tulevaisuudessa, terveyrentilaan, niin paljoko se vaatii terveysmenoihin rahoja entistä enemmän, jos meirän vanhukset käyttää väärin alkohoolia? Pikkuhömpsyt varmahan terveydellisistä syistä heille on jopa paikallaan, mutta se vain pakkaa ajan olohon käymään niin, että kun sille antaa sen pikkulillin, se vie koko käden. Eli väärin käytettynä alkohoolista on mielettömän suuret haitat, ja tästä meidän pitäisi olla kaikkien torella huolestuneita. Oonkin täysin sitä mieltä, että alkohooliveron korotukset on paikallansa, mutta kyllä mä kattoosin, jotta kyllä, jos väkeviä nostetahan, samassa taharissa pitää nostaa myös meikäläiset eli miedot viinit.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi toukokuussa 2009 lausuntonsa hallituksen esitykseen alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta. Kyseisessä lausunnossa todetaan, että tavoitteena on laskea alkoholin kokonaiskulutus vuoden 2003 tasolle tai sen alle. Hyvä tavoite, mutta valitettavasti teot sen saavuttamiseksi ovat jäämässä kovin pieniksi.

Alkoholi aiheutti vuonna 2007 yli 600 kuolemaa enemmän kuin vuonna 2003. Alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys on noussut työiässä kuolleiden miesten ja naisten yleisimmäksi kuolinsyyksi. Ylivoimaisesti eniten alkoholikuolemat ovat lisääntyneet 50—59- ja 60—69-vuotiailla, joiden osuus vuoden 2003 jälkeisestä alkoholikuolemien kasvusta on ollut peräti yli 80 prosenttia. Kuolemat alkoholin aiheuttamiin maksasairauksiin ovat lisääntyneet kaikkein eniten, peräti 78 prosenttia viidessä vuodessa.

Arvoisa puhemies! Ranskassa on kielletty alkoholin mielikuvamainonta kokonaan. Ranskassa haluttiin ja halutaan edelleen edistää aidosti kansanterveyttä. Kun käsittelimme lähes vuoden ajan alkoholirikoksia lakivaliokunnassa ja kuulimme lukuisia asiantuntijoita, vetivät panimoteollisuuden edustajat jälleen kerran pitkän korren ja erityisesti heidän näkemyksensä painottuivat mietinnössä ja lopullisessa päätöksenteossa.

Arvoisa puhemies! Veronkorotuksilla voidaan rajoittaa tehokkaasti alkoholin kulutusta. Tämän lisäksi on tarpeen puuttua alkoholin mielikuvamainontaan ja markkinointiin erilaisissa yleisötilaisuuksissa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on vuonna 2008 todennut alkoholilain muuttamisesta antamassaan mietinnössä, että alkoholimainontaa pitää rajoittaa nykyisestä. Erityisesti nuorison alkoholinkäyttöön vaikuttava mielikuvamainonta on omiaan muokkaamaan nuorten alkoholimyönteistä elämäntapaa.

Arvoisa puhemies! Kaiken sen tiedon pohjalta, mitä eduskunnan valiokunnissa on alkoholin mielikuvamarkkinoinnin rajoittamisen tueksi esitetty, en voi muuta kuin ihmetellä, kuinka on mahdollista, että vain 33 edustajaa äänesti viime viikolla tässä salissa tekemäni esityksen puolesta, jossa olisin halunnut kieltää mielikuvamainonnan kokonaan Suomessa. 119 edustajaa äänesti esitystäni vastaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä me ihan turhaan pelkäämme matkustajatuonnin lisääntymistä veronkorotusten myötä, koska ehdotan, että kaikki, jotka nyt tähän debattiin osallistuvat, hankkisivat tämän Thl:n kirjasen "Suomen alkoholiolot 2000-luvun alussa". Sieltä käy selvästi ilmi, että Ruotsissa tilastoimaton kulutus on edelleenkin prosentuaalisesti paljon suurempi kuin Suomessa mutta Ruotsissa alkoholin kokonaiskulutus ei ole kasvanut yhtään 20 vuodessa, kun se Suomessa poukkasi yhtäkkiä ylös, kun me toteutimme tämän liian suuren alkoholiveron alennuksen. Uskon kyllä, että jos alkoholiveroa korotetaan nimenomaan vahvojen alkoholijuomien osalta, niin saamme kyllä niiden juomien kulutuksen vähenemään tässä maassa.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Räsänen sanoi puheenvuorossaan, jonka piti minun puheeni jälkeen, että jotkut pitävät onnistuneena vuoden 2004 veromuutosta. Tämä on mielestäni kohtuuton tulkinta siitä, mitä itse sanoin ja mitä muutenkin salissa on vuoden 2004 veromuutoksesta sanottu. Ei sitä kukaan voi onnistuneena pitää, mutta ei se täysin onnetonkaan ollut, ja perusteet sille veromuutokselle olivat muut kuin ne, mitä on täällä väitetty. Sillä haettiin Virosta tuonnin ehkäisyä, ja siinä mielessä siitä voi jopa sanoa, että se saavutti tavoitteensa. Mutta toki 600 maksakirroosia vuosittain lisää on huikea määrä. Valitettavasti tämä nykyinen veromuutos ei tule poistamaan niitä 600:aa vuosittain lisää tulevaa maksakirroosia, jotka vuoden 2004 veromuutos toi mukanansa. Parempi muutos olisi euromääräinen muutos kuin prosenttimuutos. Me olemme tehneet budjettilain, nyt mennään fiskaalisella muutoksella eteenpäin. On turha jatkaa keskustelua alkoholipolitiikasta, sen paikka on muualla.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Silloin 2003 säädimme lain, jolla otimme hengen 600 ihmiseltä, ja teimme sen sillä tavoin, että tiesimme sen etukäteen. Lain perusteluissa lukee — edelleenkin se on sieltä luettavissa — että tämä tulee aiheuttamaan noin 600 ihmisen lisäkuoleman vuosittain, ja näin on käynyt. Toisaalta on ihan selvää, että jos viinan hintaa nostetaan, se vähentää julkista kulutusta, mutta se lisää tätä tilastoimatonta kulutusta ja myöskin laitonta maahantuontia. Silloin kun harkitaan, mikä on oikea linja, pitää katsoa, niin kuin toivon mukaan kaikessakin lainsäädännössä, kokonaisvaikutuksia, ja siinä katsannossa alkoholin hinnankorotukset ovat ehdottoman perusteltuja. Niitä pitää vaan tehdä juuri niin kuin niitä on nyt tehty, ei kertarysäyksellä, vaan pikkuhiljaa hivuttamalla. Kyllä ne pienetkin korotukset vaikuttavat, siitä on riittävä tilastollinen näyttö.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hemming sanoi, että ei se veron alennus vuonna 2004 ihan onneton ollut. (Ed. Asko-Seljavaara: Olihan!) Mutta kyllä kokoomus oli sitä mieltä edellisellä kaudella, että se oli todella onneton, koska te olitte mukana välikysymyksessä, jossa sitä moitittiin.

Mutta, arvoisa herra puhemies, kun niin paljon viitataan Eurooppaan, on pantava merkille, että Ranskassa on kulutus ollut joskus 18 litraa asukasta kohti, tänä päivänä noin 10 litraa. Italiassa on ollut 14 litraa asukasta kohti, tänä päivänä taitaa olla 6 litraa asukasta kohti. Minkä takia siellä kulutus on kääntynyt laskuun? Joo, sen takia, että poliitikot huomasivat, että tämä on täysi katastrofi, kun ihmiset alkavat kuolla, kun alkoholi vei ihmishenkiä valtavia määriä, ja (Puhemies: Minuutti on mennyt!) sen tragedian lisäksi kustannuksetkin kasvoivat.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä tuntuu olevan joillakin ... Esimerkiksi ed. Mieto moitti kovasti meidän nuorisoa, mutta nyt on näin, että tutkimusten mukaan nuorison alkoholin käyttö on vähentynyt etenkin alle 18-vuotiaiden ryhmässä, mutta sitten nimenomaan se ongelmaryhmä tuntuu olevan siellä vanhemmassa päässä elikkä juuri ennen eläkeikää tai eläkeiän jälkeen. Tämä on suuri kansanterveydellinen ongelma, koska kun meillä ikääntyvä väestömäärä nousee, niin jos samaan aikaan sinne myöskin sitten keskittyy alkoholiongelmien hoito enimmäkseen, niin kansantaloudellisesti tämä tilanne tulee hyvinkin kestämättömäksi.

Totean myös, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hyvin yksimielisesti halutaan, että hallitus rohkeasti lähtisi puuttumaan alkoholin mielikuvamainontaan, koska kun tämä kehitys on ollut näin positiivista nuorten keskuudessa, nähdään asiantuntijoiden taholta hyvin vaarallisena se kehitys, (Puhemies: Minuutti!) että kun mielikuvamainonta voimistuu, nuorisolle tämä on esimerkki ja hekin alkavat juoda jälleen enemmän.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Asenteet, asenteet meissä päättäjissä, asenteet perheissä; se on varmasti vastaus, että tiukempaa otetta perheissä, mutta yhtä lailla se vaatii asennemuutosta meissä päättäjissä. Täällä muutamat edustajat sanoivat, että meillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa EU:hun, emme voi enää saatavuudessakaan mennä takaisinpäin. Mielestäni se on väärin. Jos me emme yritä, niin emme me voi mitään voittaakaan. Mielestäni meidän pitää yrittää saada EU:ssa tiukennuksia, että saadaan rajoituksia rajatuonnillemme. Mielestäni meillä tulee olla rohkeutta myöskin sinne saatavuuden puolelle tehdä rajoituksia. Onhan se hullun näköinen viesti meidän nuorille, että kauppojen hyllyt notkuvat olut- ja siideripulloja. Miksi me emme tekisi sille asialle jotakin?

Ed. Ukkola totesi, että geeneissä on se alkoholismi. Valitettava tosiasia on, että henkilö, jolla on geeneissä alkoholismi, on varmasti erittäin vaikutuksille altis mainonnan näkökulmasta. Siltä osin näen, että meidän on syytä (Puhemies: Minuutti!) miettiä mainonnan rajoituksia.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totean tässä yhteydessä, jos ei tullut kaikille selväksi, että minä kannatan tätä korotusta. Olen sitä mieltä, että tuo aiemmin tehty alkoholiveron alennus oli virhe, mutta korostin sitä, että se ei ole ainoa oikea tapa. Tässä on rinnan tehtävä myös asennemuutosta ja monia muita asioita.

Ed. Ruohonen-Lerner ihmetteli, miksi 119 kansanedustajaa eivät hyväksyneet hänen esitystään alkoholin mielikuvamainonnan kieltämiseksi. Voin todeta, että eduskunta voi tehdä täällä päätöksiä vain sillä tavalla, että ne ovat varsinkin lakimuutoksia, jotka on hyvin selvitetty ja jotka ovat perusteellisesti kestäviä. Totean, että alkoholirikoksia koskevassa lakivaliokunnan esityksessä, joka on nyt juuri meillä käsittelyssä täällä myöhemmin, todetaan: "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää kevätistuntokauden 2010 loppuun mennessä 1.1.2008 voimaan tulleiden alkoholimainontarajoitusten vaikutukset sekä arvioi mielikuvamainontaa koskevien lisätoimenpiteiden tarpeen."

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen todennut useissa eri yhteyksissä, että muutama vuosi sitten toteutettu reilu alkoholiveron alentaminen oli virhe, mutta samalla tavalla tietysti olisi virhe sitä kerralla hyvin paljon nostaa. Olen tämän esityksen takana, mutta en usko sen merkittäviin positiivisiin vaikutuksiin.

Maassammehan on kokeiltu myös täysraittiutta, mutta siitä saadut kokemukset on kyllä unohdettu. 13 vuotta oli kieltolaki voimassa, ja sinä aikana alkoholin kulutus vaan lisääntyi. Kun ei laillista alkoholijuomaa saatu, sitten juotiin jopa myrkkyäkin ja ihmisiä kuoli jne. Sen jälkeen, kun alkoholi vapautui, kun alkoholin saatavuutta on rajoitettu tai oleellisesti nostettu alkoholin hintaa, (Puhemies: Minuutti!) nämä kieltolain lieveilmiöt on toteutuneet, mutta onneksi huomattavasti lievemmin.

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ollaan nyt huolestuneita ikääntyneiden ihmisten alkoholinkäytöstä, kun se lisääntyy. Mainitsin siitä asiasta täällä ensimmäisen kerran jo kaksi vuotta sitten, ja silloin sitä täällä vähäsen vähäteltiin. Mutta tosiasia on, että meidän yhteiskunnassamme vapaa-aika on lisääntynyt ja se tuo mukanaan alkoholin käytön. Tämähän ei tarkoita sitä, että meillä eläkeläiset alkaisivat nyt ryypätä, vaan se tarkoittaa sitä, että ihminen, joka ei ole juonut aikaisemmin ollenkaan, ostaa kaksi pulloa viinaa vuodessa ja täältä tulee se kasvu. Meidän kannattaa huomioida sellainen asia, että vaikka meillä tulee näitä erilaisia toimenpiteitä, niin ne saattavat olla tehokkaita, vaikka ne eivät näy siinä kokonaiskulutuksen rajoituksena, koska nyt tavallaan uusi osa meidän yhteiskuntaamme alkaa käyttää enemmän alkoholia, vaikka se ei olekaan mikään ongelma itse asiassa tälle ikääntyvälle porukalle.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minähän en moittinu nuoria, vaan minä ohjasin heitä ja oikialla lailla. Olin huolestunu juuri siitä, minkä ed. Larikka otti esiin, eli ikäihmisten alkoholinkäytöstä. Mä luulen, jotta nekin järkevällä niin sanotulla nappailulla pystyy sen kurissa pitämähän, mutta kyllähän julukisesti voirahan tästä olla huolestuneita. Mutta valistuksella saarahan, ei yksistään alkoholiveron korotuksella, kuriin se, että ihimisten maksasairauret, tietyt sairauret, saadahan vähemmäksi, eli valistusta, oikiaoppista valistusta lisää.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen typertynyt, että kristillisiltä ei nyt löydy muita argumentteja kuin sanoilla pelaaminen, viestin vääristeleminen. Minusta se on aika heikkoa, kun kuitenkin arvostan teitä poliitikkoina erittäin korkealle.

Tässä puhuttiin, että Ranskassa on alkoholikulutus vähenemässä. Se on fakta, ja meidän pitäisi Suomessa katsoa nimenomaan sitä, mikä siellä takana on. Ei siellä takana ole se, että alkoholiveroa on kiristetty. Siellä on paljon muita toimenpiteitä, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten käyttäytymiseen. Siellä on ehkä puututtu autoilun promillerajoihin, mainontaan. Mainonta on mainittu monta kertaa täällä. Laittavatko ravintolat ehkä aiemmin ovensa kiinni? Meidän pitäisi katsoa koko pakettia, ennen kuin lähdetään ihailemaan yhtä mallia.

Me puhumme tällä hetkellä budjettipäätöksestä, jonka ovat verojaosto ja valtiovarainvaliokunta päättäneet. Se on hyvä sellaisenaan. Mennään tällä eteenpäin. Käydään sitä erittäin tarpeellista alkoholipoliittista keskustelua toisessa yhteydessä, (Puhemies: Minuutti!) koska sille on tarvetta ihan selvästi.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On ollut mielenkiintoista kuunnella tätä alkoholipoliittista keskustelua.

Arvoisat kollegat! Sen verran voin käytännön elämästä sanoa, että kyllä niitä juoppoja Helsingin kaduilla oli 1960-luvullakin, kun palvelin Helsingin poliisilaitoksessa virkapukupuolella. Kaiket päivät ja yöt niitä raahattiin juoppoputkaan silloinkin. Oli nuorta ja vanhaa. Kyllä se tapa meissä suomalaisissa on ollut, ja uskon, että se tulee säilymään, oli hintataso mikä hyvänsä.

Arvoisa puhemies! Itse vastustin aikoinaan väkevien alkoholijuomien hinnan alentamista kertarysäyksellä, koska sen seurausvaikutus on heijastusta myös nuorisolle.

Arvoisa puhemies! Niin kuin alussa totesin, olkoon hinta mikä hyvänsä, niin varmasti alkoholia käytetään. Sitten otetaan korvikkeita, ja pahaa pelkään, että nyt pian eri puolilla maata on kontteja, joissa odotetaan ostajia, kun salakauppiaat alkavat taas toimia.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä se näin on, että se iäkkäiden juominen ei ole vain sitä, että ostetaan kaksi pulloa vuodessa. Tilastojen mukaan ylivoimaisesti eniten alkoholikuolemat ovat lisääntyneet 50—59-vuotiailla ja 60—69-vuotiailla. Kuolemien kasvusta, vuoden 2003 jälkeisestä alkoholikuolemien kasvusta, tämä on ollut yli 80 prosenttia. Siis tämä ei ole sitä, että ostetaan kaksi pulloa vuodessa, vaan tämä on sitä, että juodaan niin paljon, että terveys pettää.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Guzenina-Richardsonin edellinen puheenvuoro oli sisäisesti ristiriitainen. Ensiksi hän sanoi, että vanhukset, vanhat juovat eniten, ja sitten hän sanoi, että nuorten alkoholikäyttäytyminen on vähentynyt. Kuitenkin hän vaatii mielikuvamainonnan kieltoa, jotta nuoret eivät käyttäisi. Minusta se on kyllä hyvin ristiriitaista. Minä en hyväksy tällaisia kieltoja tähän yhteiskuntaan.

Minä olen ihan samaa mieltä kuin ed. Kaltiokumpu siitä, että meidän on itsemme muututtava. Meidän perheittemme on muututtava. Meidän omien asenteittemme on muututtava. Silloinkin juotiin, kun oli kieltolaki, ja juotiinkin todella pahasti, ja silloin oli Turmiolan Tommi. En tiedä, minkä Tommin tällä hetkellä ed. Richardson haluaa tähän meidän alkoholipolitiikkaamme tuoda pelotteeksi. Eivät pelotteet tässä auta, vaan ihmisten asenteitten muutos tässä auttaa.

Olen samaa mieltä kuin ed. Kähkönen siitä, että tämän tyyppinen kieltolaki tai kieltolait eivät kyllä kerta kaikkiaan alkoholin kulutukseen (Puhemies: Minuutti on jo mennyt!) auta, eivät nyt eivätkä aikaisemminkaan.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kaltiokummulle: olen aivan samaa mieltä, että alkoholi on iso ongelma Suomessa, ja sitä täytyy saada keskusteluin ja ohjaustoimenpitein hillittyä, hallittua.

Ed. Virtasen puheenvuoro oli siinä sarjassa, että täällä voi sanoa melkein mitä vaan. Että 600 ihmistä olisi veronkorotuksella 2004 tapettu, se on törkeä sanonta.

Niin kuin ed. Vistbacka totesi jo aiemmin, Suomessa on ihmisiä kuollut alkoholiin joka vuosi, joka vuosikymmen taaksepäin, ja pelkästään tuo korotus ei ole ollut se syy. Me jouduimme silloin tekemään kahdesta huonosta asiasta päätöksen: todella raju harmaa tuonti tai sitten sen hillitseminen. Niin päädyimme tuohon jälkimmäiseen ratkaisuun.

Alko on toteuttanut onnistunutta alkoholimainontaa, ja tämänlaisen mainonnan tietysti toivon jatkuvan.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen ed. Ukkolan kanssa kyllä täysin eri mieltä siitä, että mielikuvamainontaan on mitä kiireisimmin saatava muutoksia aikaan jo pelkästään sen takia, että Lapsen oikeuksien sopimuksessa meihin päättäjiin vedotaan toteamalla, että lasta tulee suojella hyvinvointinsa kannalta vahingolliselta aineistolta, ja toisaalta vedotaan, että vanhemmilla on ensisijainen vastuu kasvatuksesta, mutta valtion on tuettava vanhempia lasten kasvatuksessa.

Itse näen, että tämä koko maailmassa hyväksytty näkemys on sellainen jo, jonka vuoksi me emme saa ummistaa silmiämme nimenomaan tulevaisuudelta. Me teemme nyt sitä alkoholipolitiikkaa, jolla me vaikutamme lastemme ja nuortemme koko elinkaareen.

Petri Pihlajaniemi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tullut esiin ravintoloiden valvonta ja aukioloajat. Voin näin kokemuksella kertoa, että kun alkoholilaissa sanotaan esimerkiksi, että alkoholia ei saa myydä henkilölle, joka on tulossa siitä niin sanotusti humalaan, niin on aika vaikea tietää, pitäisikö jokaiselta kysyä, onko tulossa humalaan. Toisaalta, jos pariskunta tulee ravintolaan, he ottavat pöydän ja herra lähtee hakemaan rouvallekin paukkua, niin on lain mukaan kielletty myymästä kahdelle eli pitäisi mennä toisenkin hakemaan. Mutta voit mennä Alkoon ja hakea korin Koskenkorvaa ja jakaa kavereille ja myydä vaikka koko pullon.

Aukioloajoista sen verran, että ei missään nimessä. Eri asia on, jos saadaan väki pois toreilta ja turuilta kello yksi, mutta ne eivät lähde. Jos ravintolat pannaan kiinni kello yksi, tulee kotibaareja ja siellä on myös selkeästi huumeet. Eli on paljon parempi, että ollaan ravintoloissa, joissa valvotaan toimintaa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikki tietävät, mitä alkoholin mielikuvamainonta on saanut aikaiseksi erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuoreita mietintöjä aiheesta on vuosilta 2008 ja 2009. Lisäksi eduskunnassa on kuultu lukuisia alan asiantuntijoita, on saatu lausuntoja, joiden mukaan alkoholin mielikuvamainonta on erityisen haitallista lapsille ja nuorille kohdistettuna.

Lakivaliokunnassa oli selkeä pykälämuutosesitys alkoholin mielikuvamainonnan kieltämiseksi, jonka tein. Tiedoksi vaan ed. Kaltiokummulle, hän olisi hyvin voinut kannattaa esitystä. Pykälämuutos olisi voitu hyvin jo nyt hyväksyä eduskunnassa, mutta jostakin syystä näin ei haluttu tehdä. Mutta näinhän se on, että hallituspuolueiden edustajien puheet ja teot ovat keskenään hyvin ristiriitaisia.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Paajanen, kenties puheeni oli törkeä, mutta valitettavasti elämäkin on. Lukekaa sen vuoden 2003 lakiesityksen perustelut. Siellä sanottiin yksiselitteisen selkeästi, että tämän veronkorotuksen seurauksena alkoholikuolemat tulevat lisääntymään 400:lla ja kustannukset kasvamaan 300 miljoonalla. Kuolemat lisääntyivät, nyt jälkikäteen tehtyjen tutkimusten mukaan alkoholikuolemat ovat lisääntyneet vuodesta 2003 viime vuoteen 600:lla vuodessa ja kustannukset ovat nousseet lähes 500 miljoonalla.

Totta kai meidän pitää vaikuttaa myöskin mielikuviin, myöskin asenteisiin, mutta niin kauan kuin minä muistan alkoholista Suomessa puhutun eli yli 45 vuotta kuitenkin, asenteita on koko ajan kasvatettu ja koko ajan alkoholin kulutus on kasvanut ja siitä aiheutuneet seuraukset ovat kasvaneet. Me tarvitsemme erilaista kokonaisuutta.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Harmi, että ed. Ukkola lähti täältä salista pois, mutta hänen puheenvuoronsa oli hyvin tyypillinen siinä mielessä, että kun me valiokunnassa kuulemme kymmeniä ja kymmeniä asiantuntijoita, jotka yksimielisesti toteavat, että se on se saatavuus ja se on se hinta ja mielikuvamainonta vaikuttaa, ja huolta kannamme sitten siellä valiokunnassa kyllä kaikki, niin sitten tulee Panimoliiton edustaja, joka sanoo, että heidän mielestään ei tähän saatavuuteen saa puuttua, ei hintaa saa kallistaa eikä etenkään vaikuttaa tähän mielikuvamainontaan. Kenen kanta voittaa? On se kyllä kummallista, että Panimoliiton kanta menee näiden kymmenien ja kymmenien asiantuntijoiden edelle.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monilta osin voi yhtyä ed. Pihlajaniemen näkemykseen anniskelupaikoista, että siellä noudatetaan lakia ja on valvotuissa olosuhteissa tämä nauttiminen. Mutta juuri toissapäivänä puhuin erään tarjoilijan kanssa, joka sanoi, että aikuinen ihminen kävi, yritti ostaa kahdelle alaikäiselle tytölle alkoholia, minkä nämä tarjoilijat joutuivat estämään. Eli tämmöisiä me aikuiset olemme.

Ed. Ruohonen-Lerner, en tiedä, onko tässä eduskunnassa kenenkään yksittäisen kansanedustajan esityksestä tehty tällaista lakikieltoa, jossa tämä lainvalmistelu ei perustu hallituksen esitykseen eikä myöskään valiokunnan asiantuntijakuulemiseen tämän lain sisällöstä ja sen vaikutuksista. Epäilen. Sen vuoksi valiokunta pyysi, että hallitus selvittää kevätistuntokauden 2010 loppuun mennessä asian.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskikesän juhla, juhannus, on ovella ja varmaan tänäkin juhannuksena monessa perheessä ollaan surussa sen takia, että liiallisen alkoholinkäytön seurauksena onnettomuuksia tapahtunee niin liikenteessä, vesillä kuin ehkä muuallakin, ja on sikäli tarpeellista käydä tätä alkoholipoliittista keskustelua nyt. Toivottavasti tämä keskustelu ja ne puheenvuorot, joita on käytetty täällä, menevät myös tuolla mediassa läpi ja jokainen miettii sitten, missä ne rajat vastaan tulevat.

Täällä on nostettu vasemmiston taholta hyvin vahvasti esille, että pitäisi ohjelmia lähteä tekemään. Itse kuitenkin näen, että ohjelmillahan me emme tätä asiaa ratkaise, vaan me tarvitsemme päätöksiä, ja päätösten keskiössä varmasti tulee olemaan se, että hintapolitiikka on yksi tärkeä osatekijä. Sikäli näen tämän esityksen, joka on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa, hyvin kannatettavana, mutta kyllä me varmaan tarvitsemme myös sitä, että kun tarjoilupaikoissa tätä humalahakuisuutta monilla on, niin kuitenkin se tarjoilu päättyy tiettynä aikana. Siihen tarvitaan myös kasvatuksellista otetta aivan oikeasti, niin kuin täällä on todettu.

Kulutuskäyttäytyminen lienee jonkin verran muuttunut viime vuosina. Vahvoista, väkevistä alkoholijuomista on siirrytty miedompiin. En tiedä, onko se sitten vaikuttanut tähän terveyden edistämiseen millään tavalla ja niihin haittoihin, mutta suunta on sinänsä oikea, käyttö on liiallista. Meillähän Suomessa on terveyden edistämisen politiikkaohjelma, jota on viety eteenpäin, ja osana tätä terveyden edistämisen politiikkaohjelmaa on myös tämä alkoholihaittojen ehkäisy ja niitten avaaminen. Eli sitä kannattaa ehdottomasti viedä eteenpäin.

Mehän elämme tällä hetkellä taantumassa, ellei lamassa, ja on varmaan niin, että kun työttömyys lisääntyy, niin alkoholiongelmatkin tahtovat samanaikaisesti lisääntyä. (Puhemies: 2 minuuttia!) Nyt jos koskaan tarvitaan juuri tämän tapaisia toimenpiteitä.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä alkoholiveron korotus on hyvin kannatettava asia, voin sanoa, että välttämätön. Kun alkoholiveroa muutama vuosi sitten yhdellä kertaa alennettiin hyvin merkittävästi, niin tämänkään korotuksen jälkeen ei saavuteta läheskään sitä tasoa, jolla silloin oltiin, eli korotuspainetta on edelleen tämänkin korotuksen jälkeen ja onkin syytä varautua seuraavaan korotukseen. Vanhastaan on todettu ja monin tutkimuksin osoitettu, että keskeiset keinot vaikuttaa alkoholinkulutukseen ovat hinta ja saatavuus. Lisäksi merkittävästi kulutukseen vaikuttaa mainonta. Tämä on selvästi näin todettu, vaikka oma suuri merkityksensä on luonnollisesti asennekasvatuksella eikä sen merkitystä tule vähätellä, mutta merkittävämmät tekijät ovat hinta ja saatavuus. Tässä keskustelussa on todettu, että se mittava alennus oli virhearvio ja oli virheellinen päätös, mutta sitä pystytään korjaamaan, kun näitä korotuspäätöksiä tehdään.

Arvoisa puhemies! Alkoholin aiheuttamat haitat yhteiskunnassamme ovat todella mittavia. Esimerkiksi viime vuonna valmistuneessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa todettiin, että suurin yksittäinen uhkatekijä sisäisessä turvallisuudessa ovat alkoholin aiheuttamat ongelmat. Ne näkyvät monella tavalla, menemättä niissä asioissa yksityiskohtiin.

Alkoholista aiheutuu myös monia terveysongelmia ja siitä on erittäin paljon tutkimuksia. Alkoholista aiheutuvat haitat näkyvät esimerkiksi kuntien päivittäisessä toiminnassa. Jos arvioimme taloudellisia kustannuksia, niin puhutaan miljardeista, mikä se seurausvaikutuksineen on. Se on tällä hetkellä kokonaisuutena yksi yhteiskuntamme merkittävimpiä ongelmia, enkä halua sitä paisutella, en liioitella enkä kärjistää, mutta se on asia, johon meidän yhteiskunnassamme täytyy paneutua eri toimenpitein. Millä tavalla me pystymme vähentämään kulutusta niin, että nämä ongelmat vähenevät?

Yksi yksittäinen asia, josta olisi syytä puhua, mutta ehkä enemmän toisessa yhteydessä, on rattijuoppous. Joka vuosi rattijuoppojen uhrina kuolee kymmeniä ihmisiä. Jokainen rattijuopon uhri on tässä mielessä turha, ja rattijuoppoudesta kaiken kaikkiaan rangaistusten tulisi olla ankarampia. Joillakin alueilla on esimerkiksi, jos on uusinta rattijuoppoudessa, takavarikoitu auto valtiolle, ja on todettu, että tällä on ollut merkittävä vaikutus.

Arvoisa puhemies! Suomalaisilla on aina, kun alkoholipolitiikasta puhutaan, taipumus vähätellä ongelmia. Ei niitä tarvitse myöskään liioitella, mutta niitä pitää käsitellä sellaisena kuin ne ovat ja niihin on syytä tarttua niillä keinoilla, jotka meillä ovat käytettävissä. Ne ryhmät, joissa tällä hetkellä ongelmat näkyvät, ovat tässä keskustelussa tulleet ilmi. Yksi uusi ryhmä, joka on useamman vuoden näkynyt, ovat vanhukset. Alkoholisoituminen tapahtuu vähän huomaamatta, hiljaisesti ja yksinäisyydessä esimerkiksi käyttäen hanaviiniä vähän niin kuin itseltäkin salaa. Huomaamatta on tapahtunut tämä hiljainen alkoholisoituminen, ja se on melkoinen terveysongelma ja sosiaalinen ongelma tällä hetkellä. Nuorison alkoholikäyttäytymisestä on puhuttu paljon, ja siihen on syytä erityisellä tavalla paneutua. Mutta kaiken kaikkiaan tämä varsinainen asia eli alkoholiveron korottaminen tässä yhteydessä on mielestäni hyvin perusteltu, ja toivottavasti sille tulee myös vielä jatkoa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen mainitsi puheessaan, että hallituksen tulisi laatia alkoholipoliittinen selonteko. Kannatan ed. Saarisen näkemystä selonteon tarpeellisuudesta.

On erittäin tärkeätä suunnata myös voimavaroja ennalta ehkäisevään työhön, niin järjestötoimintaan kuin terveydenhuollon palveluihin, jotta alkoholista aiheutuvia terveyshaittoja voidaan vähentää. Työ vaatii laajaa sitoutumista ja eri tahojen kiinteää yhteistyötä, jotta alkoholinkulutusta saadaan vähennettyä.

Ed. Pirkko Ruohonen-Lerner, olen myös huolissani alkoholin mielikuvamainonnasta ja siitä, että sitä pääasiassa suunnataan lapsille ja nuo- rille.

Arvoisa puhemies! Fas-lapsia syntyi 1980-luvulla vuosittain noin 100, ja tällä hetkellä määrä on noin kuusinkertainen eli noin 600 fas-lasta syntyy vuosittain. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että suunnataan uusia toimenpiteitä odottaville äideille, jotta he voivat olla ilman alkoholia raskauden ajan tai ainakin käyttää kohtuullisen määrän alkoholia, mistä ei aiheutuisi lapsille aivoihin vahinkoja.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! En ole erityinen kieltojen tai rajoitusten kannattaja, mutta sekä alkoholin että myöskin tupakan osalta kehitys on ollut suomalaisessa yhteiskunnassa ja itse asiassa muissakin maissa sen suuntaista, että on vakavasti mietittävä, mitä oikeasti pitäisi tehdä, jotta kyetään estämään ne haitat, joita näistä ihmisille ei-välttämättömistä nautintoaineista koituu.

Tämäkin keskustelu on mielenkiintoisella ja osittain murheellisella tavalla osoittanut tavallaan keskustelun kaksijakoisuuden. Toisaalta ollaan, kaikki täällä ovat tänäänkin olleet, syvästi huolissaan tästä kehityksestä, mutta sitten niistä toimenpiteistä ja itse asiassa etenemistavoistakin näytetään olevan vankasti erimielisiä. Jotkut uskovat, että veromuutoksilla aikaansaaduilla hinnanmuutoksilla ei olisi merkittävää vaikutusta. Kaikki kiistattomat näytöt kuitenkin osoittavat, että asia on toisin, ja tämä vuoden 2003 veronalennus on siitä dramaattisin ja kuvaavin esimerkki. Me otimme silloin sellaisia askeleita, jotka kaikki ovat nyt valmiit toteamaan virheeksi. Nämä samat tiedot, jotka nyt ovat käytettävissä, olivat oikeasti käytettävissä jo silloin. Silloin ei haluttu; uskottiin siihen, että sopeutuminen eurooppalaisiin verovaatimuksiin (Puhemies: 2 minuuttia!) johtaa parhaimpaan tulokseen. Nyt olemme nähneet, miten on käynyt, ja siksi meillä on nyt tämä tie, jota tämä lakiesitys toteuttaa, ja tätä tulee jatkaa.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Alkoholihaitat ovat kiistämättömät. Niin kuin täällä on puheenvuoroissa todettu, edellisen hallituksen tekemää alkoholiveron alennusta voidaan pitää huonosti harkittuna. Mutta tehty mikä tehty.

Verotuksen fiskaalinen vaikutus sulaa ainakin suurimmaksi osaksi yksityiseen tuontiin, valitettavasti, tähän uskon minäkin. Täällä mietinnössä kuitenkin todetaan, ja se vahvistaa myös uskoani: "- - vuoden 2005 loppupuolella alkanut alkoholijuomien matkustajatuonnin väheneminen on taittunut ja kääntynyt lievään nousuun vuoden 2008 alussa eli samaan aikaan, kun Suomessa nostettiin alkoholijuomien veroa." Kun kulutus ei joka tapauksessa uskoakseni vähene tämänkään lain hyväksymisen myötä, alkoholi valitettavasti ottaa yhä suuremman osan kaikkein köyhimpien lapsiperheiden toimeentulosta. Meillä Suomessa istuu hyvin vahva lapsenomainen usko siihen, että aikuisten ihmisten juomatapoja voitaisiin oleellisessa määrin kontrolloida verotuksen, valvonnan ja rikosseuraamusten keinoin.

Arvoisa puhemies! Tavoite meillä kaikilla täällä salissa on sama: alkoholinkulutuksen ja sen haittojen vähentäminen. Toivottavasti olen väärässä, kun uskon, että tällä lakiesityksellä sen voimaantulon myötä ei ole merkitystä. Toivottavasti se pystyy osaltaan tätä tavoitetta tuomaan meille lähemmäksi.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, ärade talman! Alkoholkonsumtionen är ett stort problem i vårt land. Den dåliga alkoholkulturen påverkar på ett ödesdigert sätt mångas hälsa. Men som vi vet finns det inga enkla och snabba sätt att förändra alkoholkulturen, det krävs ett mycket målmedvetet politiskt arbete.

Tosiasia on, että alkoholin käyttö, suuri ja raju kulutus on suuri ongelma maassamme. Mutta tiedämme, että huono alkoholikulttuuri on niin monista tekijöistä kiinni, ettei sitä pysty muuttamaan helposti tai nopeasti. Tarvitaan varsin määrätietoista politiikkaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olen kuullut montaa asiantuntijaa ja hyviä ehdotuksia. Minun mieleeni on jäänyt pääjohtaja Pekka Puskan ehdotus siitä, että Suomessakin olisi otettava käyttöön samoin kuin Ruotsissa lättöl eli mieto olut. Tuen hänen ajatustaan, koska oluen kulutus kasvaa hälyttävällä vauhdilla, ja selvittäkäämme myös tällainen vaihtoehto.

Kannatan esitettyä veronkorotusta ja lisäkorotuksia jatkossakin.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Keskustelu alkoholiveron korottamisesta ja yleinen keskustelu alkoholipolitiikasta on jälleen tänään virinnyt. Kohta kaksi tuntia olemme käyneet vähän saman tyylistä keskustelua kuin monta kertaa aiemmin, kun näitä asioita on käsitelty.

Arvoisa puhemies! Tässä on monella tavoin tuotu esiin alkoholin haittoja, jotka ovat tosiasiallisia, ei siinä mitään, ja myöskin seurausvaikutukset rikollisuuteen sairauksien ohella ovat erittäin suuria, niin kuin hallituksen esityksen perusteluistakin käy ilmi. Mutta kyllä muuallakin on syytä nimenomaan näihin haittoihin. Esimerkiksi kunnissa aikaisemmin oli raittiussihteerit, siellä pyrittiin edes ennakoimaan ja estämään niitä haittavaikutuksia. Aikaisemmin oli läänin alkoholitarkastajat, jotka kiertelivät kunnissa. Oma käsitykseni on se, että tällä hetkellä Tuotevalvontakeskuksen valvojia ei ole riittävästi, he eivät pysty konkreettisesti puuttumaan niihin tilanteisiin, ja tällä hetkellä eräs ongelma kyllä minun mielestäni on sellaiset ravitsemusliikkeet, joissa ei noudateta oikeastansa mitään ohjeistusta.

Itselläni oli mahdollisuus joitakin vuosia sitten käydä tuolla Itä-Helsingissä, jolloin meitä oli mukana muutamia kansanedustajia ja kaksi Tuotevalvontakeskuksen valvojaa, ja siellä kun kiertelimme, niin muutamissa olutbaareissa ei tunnettu sanaa kuitti ja ulosmyyntihintakin joissakin baareissa oli pienempi kuin mukana olleen erään suuren ravintoloitsijan kertoman mukaan se hinta, jolla hän ostaa itse liikkeeseen myytävää alkoholijuomaa. Tässä tapauksessa kyse oli oluesta.

Eli herää vaan kysymys, mistä ne oluet oli hankittu myyntiin, jotka myytiin ulos pienemmällä hinnalla kuin myy sellainen yhtiö, joka tuntee sanan kuitti ja ostaa rahalla ne myytävät tuotteet. Eli tältä osin resursseja pitäisi minun mielestäni antaa myös valvontaan sillä tavoin, että tällaiset epärehelliset yritykset joutuisivat lopettamaan toimintansa, varsinkin kun käytäntö oli ainakin joitakin vuosia sitten sellainen, että se lupa perutaan vasta sen jälkeen, kun on verottajan kanssa tullut määrättyjä ongelmia eikä ole suorittanut niitä veroja, joita sitten harkinnan kautta sinne on asetettu.

Arvoisa puhemies! On toinen asia, joka minua huolestuttaa tässä. Täällä kyllä yleisesti kannetaan huolta, mutta kyllä minun mielestäni tosiasiallinen seikka on se, että kun tuolla kaduilla viikonloppuina liikkuu ja monta kertaa iltaisinkin, niin siellä nuorisojoukoilla on, ovatko ne nyt sitten, mäyräkoiria, vai mitä ne nyt sitten ovat, ja tyhjiä pulloja ja tölkkejä on joka puolella, mutta poliiseja ei enää näy missään. Erityisesti tuolla reuna-alueilla — kun tämä keskittämisvimma on kohdellut myös poliisia sillä tavoin, että kaikki ovat jossakin asutustaajamissa, suurimmissa taajamissa — hyvin harvoin enää edes poliisiautoa näkee. Minun käsitykseni on se, että ennalta estävällä toiminnalla voitaisiin kyllä saada myös hyvin paljon aikaiseksi tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! En vastusta tätäkään korotusta, mutta pelkään vaan, että jos meillä ei ole valvontaa niin Tullin kuin poliisin puolella, niin kohta meillä taas lisääntyy salakuljetetun viinan myynti, ja voi olla, että jossakin vaiheessa jälleen ammattitaito palaa siihen, että osataan siellä jossakin saunan kätköissä tai jossakin muualla tehdä sitä kotimaista kirkastakin. Itse 1980-luvun alkupuolella useamman kerran olin tuhoamassa tätä yritystoimintaa, jota ainakin meidän seudulla siihen aikaan harjoitettiin. Saattaa olla, että se sukupolvi ei ole enää opettelemassa uudelleen sitä, mutta pelkään pahoin, että erilaisia kemistejä varmasti tästä maasta löytyy, jotka sen jälkeen alkavat harjoittaa sitä mielenkiintoista toimintaa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on keskustelun aikana oltu huolissaan niin nuorten kuin ikääntyneidenkin alkoholin käytöstä. Niin minäkin olen, mutta olen sen lisäksi huolissani myöskin työikäisten alkoholin käytöstä. Eläke-Tapiolan ylilääkäri Maarit Gockel on todennut Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tilaisuudessa 4.3.2009, että kahdella kolmesta uudesta työkyvyttömyyseläkkeen hakijasta on alkoholiongelma. Nämä kaikki eivät tule tilastoitua, koska työkyvyttömyyden syyksi tilastoidaan vain kaksi seikkaa, ja jos alkoholi on siellä kolmantena mukana, niin se ei välttämättä näy tilastoissa. Mutta sikäli kuin tämä pitää paikkansa, niin tässä on erittäin huomattavasta kansantaloudellisesta asiasta kyse.

Tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin 52-vuotiaana, ja jos sitä saataisiin nostettua edes 58 vuoteen ja kun joka toinen eläkkeelle jäävä jää työkyvyttömyyseläkkeelle ja joka toinen vanhuuseläkkeelle, se tarkoittaa sitä, että tämä paljon puhuttu työurien pidentämisasia tulisi hoidettua, tämän kolmen vuoden nosto, pelkästään sillä, että työkyvyttömyyseläkkeelle jäätäisiin kuusi vuotta nykyistä myöhemmin, ja siinä alkoholilla on hyvin ratkaiseva vaikutus.

Mitä sitten tähän verolinjaukseen tulee, niin olen täällä edustanut sitä näkemystä jo pitkään, että kokeilemalla haetaan sellainen taso, jossa tuonti ei kasva liikaa, mutta samalla pystytään vastaamaan niihin alkoholin kiistattomiin haittoihin, jotka siitä seuraavat, ja tässä suhteessa nyt kun veroa korotetaan, on liikuttu oikeaan suuntaan.

Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, haluaisin yhtyä ed. Vistbackan näkemykseen siitä, että poliisin näkyvällä läsnäololla varmasti sillä on ennalta ehkäisevä vaikutus erityisesti nuorison keskuudessa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomalaisten vinoutunut alkoholikulttuuri johtuu tunnetusti siitä, että ollaan kynsin hampain pitämässä kiinni perinteisestä rankasta viikonloppukäytöstä, ja sen rinnalla olemme sujuvasti omaksuneet myöskin ne eurooppalaiset juomatavat viinin ja ruuan voimalla, joita on yritetty markkinoida suomalaisille entistä parempana alkoholinkäyttövaihtoehtona. Samalla on huomattava, että alkoholin käyttö on eriytynyt ja ongelmat kasautuneet lähinnä suurkuluttajille. Näin myös sosiaalinen eriarvoistuminen on yhä lisääntymässä.

Alkoholin käyttö on kiistatta lisääntynyt, osasyynä taannoinen alkoholiveron alennus. Julkikuvasta huolimatta alkoholin käytössä myönteistä kehitystä on kuitenkin tapahtunut nimenomaan nuorten aikuisten ryhmässä, joitten joukossa humalahakuinen juominen on vähentynyt. Tuota toivottua kehitystä onkin tuettava jatkossakin verotusta asteittain korottamalla ja myös rajoittamalla alkoholin saatavuutta. Terveyskasvatuksenkaan vaikutusta ei voida aliarvioida. Sitä pitää edelleen lisätä kouluissa, ja sen pitää saavuttaa kaikki ikäluokat kaikissa mahdollisissa oppilaitoksissa ja opinahjoissa.

Lapset ottavat kuitenkin paljolti mallia kotoaan, joten tätäkään ongelmaa ei voi kokonaan yhteiskunnan syliin sysätä. Tässä vaiheessa puhumme taas perheiden yleisestä hyvinvoinnista, perheiden ja vanhemmuuden tukemisesta sekä muun muassa siitä, ovatko vanhempien työolot vakaat.

Kodit ja koulut tai ennalta ehkäisevä terveydenhuolto ovat kuitenkin aika voimattomia silloin, kun nykyinen vapaamielinen alkoholin mainonnan ja markkinoinnin kulttuuri maassamme jatkuu. On aika pöyristyttävää, kun parhaaseen tv:n katseluaikaan siideri- ja olutmainokset ovat luontevasti pesuaine- ja makkaramainosten lomassa pyörimässä. Täydellinen kieltolakiasenne ei todellakaan ole ratkaisu alkoholiongelmiin, mutta mielikuva- tai suora alkoholin mainonta on monissa Euroopan maissa jo kielletty. Siinä valossa täytyy suomalaisittain vapaata mainontaa ihmetellä, ja oikeastaan tällä tasolla emme enää voi jatkaa. Alkoholin mainontaa ei pidä missään nimessä nykyisessä laajuudessaan hyväksyä, ja rajoitustoimiin täytyy ryhtyä. Kohtuus olisi hyvä tavoite alkoholin käytönkin maailmassa ja myöskin sen mainonnassa.

Eläkeläisten alkoholin käytön lisääntyminen on taas uudenlainen ongelma, jota vielä mikään taho ei ole oikein ottanut haltuunsa tai hoitoonsa. Kuka tai mikä taho hoitaa ja tukee alkoholisoitunutta vanhusta? Kuntien vanhustenhoidon vastuulle eläkeläisten alkoholiongelmia tuskin voidaan kokonaan heittää. Toisaalta taas geriatrian ja alkoholihoidon yhdistämisestä ei siitäkään ole kovin paljon kokemusta, mutta ilman muuta heidänkin ongelmansa on nyt entistä selkeämmin huomioitava.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan alkoholiveron nosto on tarpeellinen ja kaikille osapuolille hyödyllinen. Korotusten arvioidaan alentavan alkoholin kulutusta tai tilastoitua kulutusta eli pienentävän veropohjaa runsaat 3 prosenttia vuodessa. Koska osa kulutuksesta kuitenkin korvautuu lisääntyvällä matkustajatuonnilla, vuosittaisen kokonaiskulutuksen on arvioitu alentuvan kaikkiaan noin 2 prosenttia, kuitenkin vain noin 2 prosenttia. Valtiolle verotulot olisivat kasvamassa 70 miljoonaa euroa vuodessa.

Kansanterveydellisestä näkökulmasta 2 prosentin kokonaiskulutuksen alenema on kuitenkin riittämätön, ja siksi alkoholiveroa tulee jatkossakin korottaa vielä. Tuskin mikään taho osaa sanoa, kuinka paljon sitä tulisi korottaa, mutta, niin kuin ed. Satonen tuossa äsken sanoi, niin vain kokeilemalla ja hakemalla oikeata tasoa voimme sen löytää.

Samalla pitää kuitenkin kiinnittää huomiota muihin kulutusta nostaviin tekijöihin. Siksi jonkinlainen kokonaisvaltainen alkoholipoliittinen selonteko tai muu selvitys olisi todella tärkeä jo siksi, että osaisimme reagoida oikealla järeydellä oikeisiin asioihin. Tosiasiahan on se, että alkoholin käytön hillitsemiseksi verotukselliset keinot ovat vain yksi keino.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty erittäin hyvää ja kiihkotonta keskustelua vakavasta asiasta, nimittäin suomalaisten alkoholin käytöstä.

Ed. Tölli puheenvuorossaan nosti esiin vanhusten ja jo varhain eläkkeelle siirtyvien ihmisten alkoholisoitumista. Se on todellakin juuri näin, että nämä tulevat eläkepolvet ovat omaksuneet toisenlaisen alkoholin käytön. He ovat viikonloppuisin tottuneet käyttämään alkoholia, mutta nyt kun ei olekaan enää sitä työn kahletta tai sitä aikaa, joka luontaisesti pakottaisi pitämään pään selvänä, sitten todellakin pikkuhiljaa alkoholin käyttö lisääntyy ja päivittäistyy. Tämmöiset miedot juomat, kuten lähikaupasta saatava olut, ovat siinä erittäin houkuttava tekijä.

Ed. Satonen toi erittäin tärkeän aiheen esille työkyvyttömyyseläkeläisten taustalla olevasta alkoholin käytöstä. Meillä yli 4 000 ihmistä vuosittain jää sairauseläkkeelle masennuksen takia. Varmasti masennuksessa ja alkoholin käytön lisääntymisessä on selkeä syy-yhteys. Viimeistään nyt näillä luvuilla ja tällä tiedolla meidän pitää lopettaa puhuminen eurooppalaisista juomatavoista ja niiden paremmuudesta. Esimerkiksi Ranskassa on herätty siihen, että maksakirroosimäärät lisääntyivät huimasti ja sielläkin alkoholipolitiikkaa on kiristetty aivan toisella tavalla.

Toivon, että jatkossa ei koskaan alkoholiveron korotusten taustalla voi olla pelkästään talouspoliittinen näkökulma, vaan mukana täytyy aina olla terveyspoliittiset perusteet.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty kaksituntinen keskustelu tänään alkoholihaitoista ja alkoholijuomaveron korotuksesta ylipäätään. Kaksi vai onko jo kolme vuotta siitä, kun alkoholijuomaveroja selvästi alennettiin (Eduskunnasta: Neljä!) — neljäkin vuotta sitten — tämä verojen alentaminen oli varmasti virheratkaisu. Itse olin veron alentamista vastustamassa, kuten vieressäni istuva kollega ed. Salokin. Meitä ei kovin montaa silloin ollut tätä mieltä.

Mutta nyt kuitenkin on todettu ja yleisestikin jo silloin, kun tämä hallitus aloitti taivaltaan, että veron alentaminen oli virhe. Tämä hallitus kirjasi jo hallitusohjelmaansa, että veroja tällä vaalikaudella korotetaan, kuitenkin hyvin vaatimattomasti. Hallitusohjelman kirjaushan oli 30 miljoonan euron edestä verojen korotuksia, ja tähänastiset veron korotukset tällä vaalikaudella merkitsevät jo reilustikin yli 100 miljoonan euron verran.

Nyt täytyy muistaa se, että kaikkein vakavin ongelma alkoholi on nuorille. Mitä nuorempana alkoholin käyttö aloitetaan, sitä vakavampi ongelma se on. Nyt kun puhutaan nuorten ja aikuisten, työikäisten, alkoholin käytöstä, niin mitä nuorempana alkoholin käyttö aloitetaan, sitä suurempi ongelma työikäisenä on alkoholin käyttö. Tämä on meidän muistettava tässä keskustelussa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Katson vähän velvollisuudeksi Alkon hallintoneuvoston puheenjohtajana käsitellä jollakin tavalla tätä lakiesitystä, joka meille on nyt sitten tuotu yksimielisenä valtiovarainvaliokunnasta. Se, että se tuodaan yksimielisenä, osoittaa tietenkin sen, että suomalaiset kansanedustajat tuntevat vastuunsa myöskin alkoholipolitiikasta yleisemmin, ei ainoastaan fiskaalisesta näkökulmasta, kuten täällä on moneen kertaan todettu.

Varmaan, jos olisimme tienneet vuonna 2004, mihin alkoholiveron kertaluonteinen voimakas alentaminen johtaa, saattaisi olla, että tämän päivän tiedoilla se alennus olisi jäänyt suorittamatta. Sen vaikutukset terveydenhuoltoon, erittäin kalliiseen erikoissairaanhoitoon, rikollisuuden lisääntymiseen, rattijuopumukseen ja ennen kaikkea, kuten täällä ed. Satonen hyvin totesi, työelämään yleensä niin sanottujen turhien poissaolojen muodossa on kansantaloudelle erittäin kallista. On luonnollista, kuten täällä asiantuntijat ovat todenneet, että alkoholin hinta ja saatavuus ovat ne keskeiset tekijät, jotka ohjaavat kulutusta ja kulutuksen kehitystä.

Alkon hallintoneuvosto on lähes jokaisessa kokouksessaan — mehän koostumme 12 kansanedustajasta plus sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoista — keskustellut alkoholipolitiikasta, hinnan vaikutuksesta myyntiin, moneen kertaan. Muutamia näkökulmia näistä keskusteluista, mikäli ne eivät täällä vielä ole aikaisemmin esille tulleet.

Meillä oli vuonna 2004 aika voimakaskin tuontiuhka Viron suunnasta silloin, kun Viro liittyi EU:n täysjäseneksi ja rajat aukesivat. Ne uhkakuvat eivät toteutuneet onneksi sillä tavalla kuin silloin vielä pelättiin. Viime päivinä on tietenkin ollut uhkakuvana se seikka, että on pelätty, että Viron valuuttakurssi muuttuu, tulisi devalvaatio, ja sitä kautta Suomen ja Viron hintasuhteet muuttuisivat. Se saattaisi tuoda tietenkin uuden uhkakuvan tähän maailmaan.

Viro kuitenkin seuraa pitkälle omassa alkoholipolitiikassaan ja hinnoittelussaan lähinnä Baltian muiden maiden ja erityisesti Venäjän hinnankehitystä, ja näyttää siltä, että Virossa, vaikka tarvetta ehkä valtiontaloudellisesti ja fiskaalisesti olisi, ei olla kuitenkaan nostamassa voimakkaasti alkoholin hintaa, vaan pitävät sen edelleen verrattuna Suomeen varsin kilpailukykyisenä. Siten ja siitä huolimatta kuitenkin tämä korotus, kolmas lyhyessä ajanjaksossa tehty korotus, on perusteltu. Nyt kun se on ajoitettu siinä mielessä oikeaan aikaan eli 1.10.2009, uskotaan, että tämän kesän matkustajaliikenteeseen ja siihen rahtaamiseen tällä lakiesityksellä ei ole vaikutusta ja sen valtiontaloudelliset vaikutukset ovat siten positiiviset mieluummin kuin negatiiviset.

Miten tämä vaikuttaa sitten kulutuskäyttäytymiseen? Tällä hetkellä Alkon tilastot näyttävät, että alkuvuonna kulutus on lievästi laskenut, ja tämä suuntaus luultavasti on koko kuluvan vuoden ajan. Mutta meidän täytyy kuitenkin muistaa, että Alkon alkoholin myynti on vain noin kolmasosa kaikesta alkoholin myynnistä. Kolmasosa alkoholista myydään tänä päivänä päivittäistavarakaupan kautta, lähinnä tietenkin oluen muodossa.

Ongelmakäyttäjistä 10 prosenttia, lähinnä ongelmakäyttäjistä, juo Suomen alkoholista toisen puolen. Ne ovat juuri niitä henkilöitä, jotka tietenkin sairastuessaan aiheuttavat myöskin suunnattomia inhimillisiä kärsimyksiä, mutta myös suunnattomia kuluja veronmaksajille lähinnä sairaanhoidon ja terveydenhuollon muodossa.

Se asia, mistä toivoisin tietenkin eduskunnassa myöskin keskustelua, on tämä limuviinojen kohtalo. Meillähän on kaupassa tällaisia alle 2,25 prosentin alkoholituotteita, joita monet nuoret ostavat halpana ensiviinana itselleen. Tällä alkoholiveron korotuksella ei juurikaan ole vaikutusta näitten hintoihin tai yleensä saatavuuteen.

Paljon on puhuttu myöskin alkoholin mainonnasta, mielikuvamainonnasta, tulisiko sellainen kokonaan kieltää ja onko sellainen hyväksyttävää ja voidaanko se enää tämän päivän maailmassa kieltää, kun ottaa huomioon, että mainoskanavia löytyy tietenkin netistä ynnä muualta vaikka huru mykke.

Se asia, mistä Alkon hallintoneuvosto on paljon keskustellut, on myöskin ravintolakäyttäytyminen meillä. Ravintolathan ovat toivoneet myöskin, että alkoholin hinnanalennus näkyisi myöskin heidän kilpailukyvyssään, mutta tällä hetkellä ravintolasta ostetut alkoholijuomat ovat suhteellisen kalliita Suomessa, ja aina vaan ravintolan myynti laskee laskemistaan ja muu kulutus lisääntyy. Ravintola olisi kuitenkin aivan oikea paikka, silloin kun alkoholia haluaa nauttia, koska siihen sisältyy myöskin ihan sosiaalista tapahtumaa, mutta myöskin ruokailua, ja sitä kautta se työllistäisi suomalaisia ja pitäisi meidän ravintolaelinkeinomme mahdollisimman laadukkaana.

Yksi asia on myöskin ravintoloiden aukiolopolitiikka. Meillähän tuntuu olevan tänä päivänä se kehitys, että ravintolat ovat auki pääsääntöisesti puoli neljäänkin asti yöllä. Hyvin vahvasti Alkon hallintoneuvostossa ovat kollegat olleet sitä mieltä, että ravintolaan tulisi mennä aikaisemmin, jo illalla yhdeksän kymmenen aikaan viimeistään, ja sieltä pitäisi poistua viimeistään puoli kaksi, varsinkin jos on odottamassa seuraavana päivänä vielä työpäivä, opiskelupäivä tai jotakin muuta. Onko se oikeaa politiikkaa, että ravintolaan mennään puolenyön jälkeen, hyvien pohjien jälkeen, otetaan kotona mahdollisimman paljon alkoholia, nautitaan ravintolassa korkeintaan yksi olut tai paukku ja sen jälkeen siellä kukutaan puoli neljään asti, mikä tietää sitä, että ihmisen vireystila ei ole enää parhaassa kunnossa seuraavana työpäivänä?

Arvoisa puhemies! Tällaisia havaintoja Alkon hallintoneuvoston puolelta, missä olemme näitä asioita paljonkin käsitelleet. Kannatan lämpimästi tätä valtiovarainvaliokunnan esitystä ja toivon, että se laskee Suomessa kokonaiskulutusta, ja toivon, että se vaikuttaa kansanterveyteen ja sitä kautta veronmaksajille myöskin fiskaalisesti positiivisesti.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on paljon epäilty, että tämä hallituksen esitys nyt olisi pelkästään fiskaalinen, mutta niin kuin hallintoneuvoston puheenjohtaja, ed. Salo sanoi, niin kyllä sillä aivan varmasti tulee olemaan myös kansanterveydellisiä vaikutuksia, koska nämä molemmat aikaisemmat veronalennukset ovat johtaneet alkoholinkulutuksen pieneen laskuun, pieneen, mutta kuitenkin selvään. Ja nyt jos me painotamme tämän veronkorotuksen nimenomaan näihin vahvoihin juomiin, niin me saamme varmasti enemmän hyvää aikaan, sillä nämä kaikista vaikeimmat tapaukset, joita siis lääkärit ja poliisit kohtaavat, ovat juuri näitä vahvojen viinojen juojia.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä salissa on käyty hyvää keskustelua alkoholipolitiikasta. Tässä aikaisemmin ed. Saarinen toi esille puheenvuorossaan sitä, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten näkökulmaa ja asiantuntemusta alkoholipolitiikassa pitäisi käyttää hyväksi entistä enemmän päätettäessä alkoholipolitiikasta ja sen suunnasta. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on omassa lausunnossaan tuonut esille ja toistanut aiemmat kannanottonsa siitä, että alkoholiveroa koskevat esitykset tulee valmistella kiinteässä yhteistyössä valtiovarainministerin ja sosiaali- ja terveysministeriön kesken, jotta sosiaali- ja terveyspoliittiset ja pitkän aikavälin alkoholipoliittiset näkökohdat tulisivat jo valmistelussa riittävästi huomioon otetuiksi. Kannatan lämpimästi tätä valtiovarainvaliokunnan esitystä ja toivon sillä olevan vaikutusta suomalaisten kansanterveyteen myönteisellä tavalla.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on todella tarpeellinen. Nyt korotetaan alkoholiverotusta tuntuvasti, mutta samalla korjataan sitä virhettä, mikä tehtiin vuonna 2004, kun alkoholiveroa laskettiin. Siihen on tässä salissa lukuisissa yhteyksissä viitattukin, kuten ed. Salo kertoi, että rikollisuus kasvoi, alkoholihaitat kasvoivat, alkoholismi itsessään yleistyi ja alkoholihaitat vakavoituivat, erikoissairaanhoidon kustannukset lisääntyivät. Mutta tässä esityksessä valtiovarainvaliokunnan mietinnön mukaan saadaan tuottoja valtiolle 70 miljoonaa euroa vuositasolla, puhumattakaan niistä säästöistä, joita sosiaalipuolella saadaan. Ja ehkä tärkein seikka tässä muutoksessa on se, että heikennämme alkoholin saatavuutta. Varsinkin nuorison kannalta alkoholin hinnalla on erittäin paljon vaikutusta.

Ja nuorisoon liittyen haluan nostaa esiin myös mielikuvamainonnan. Sillä on erityisen vahva vaikutus herkkiin, nuoriin mieliin. Mielikuvamainonnalla luodaan positiivisia mielikuvia sosiaalisesta, iloisesta elämästä alkoholin kanssa, vaikka pahimmassa tapauksessa alkoholisoituminen syrjäyttää sosiaalisista kontakteista ja työelämästä.

Kaiken kaikkiaan tässä on käyty erittäin hyvää keskustelua ja saatu hyvää evästystä alkoholipolitiikan kokonaistarkastelulle.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholinkäyttö, kuten täällä on jo moneen kertaan todettu, on todellakin lisääntynyt Suomessa hyvin rajusti, ja samalla se on tuonut lisääntymisen lisäksi myöskin haitallisia sivuvaikutuksia niin terveyteen kuin sosiaaliseenkin viitekehykseen. Syitä on monia. Varmasti tämän reilun kaksituntisen aikana ne ovat kaikki täällä tulleet esille. Mutta totean, että nuo vuoden 2004 muutokset ovat olleet yksi sellainen avaava syy: tuontikiintiöiden poistaminen ja alkoholiveron alentaminen ja monet muut syyt tuossa yhteydessä ja myöskin taloudellinen vaurastuminen ovat muuttaneet käytön kokonaisuutta.

On selvää myöskin se, että suomalaisten alkoholinkulutus jakautuu aika lailla epätasaisesti. Minä voisin kuvata sitä vähän samalla tavalla kuin huumausaineitten käyttöä tämmöisellä salmiakkikuviolla. Se tarkoittaa sitä, että hyvin pieni osa siellä alapäässä ei käytä ollenkaan, siis minimaalinen osa, ja hyvin pieni osa myöskin siellä yläpäässä ja salmiakin toisessa kärjessä on niitä todellisia suurkuluttajia. Ja sitten se, missä se kulutus tapahtuu, on se keskellä oleva suuri harmaa massa, ja se tuo sitten sen kokonaisuuden, että voidaan puhua suurkulutuksesta jnp. Tätä taustaa vasten on kohtuullisen selvää juomatavoissa myöskin se, että lähes päivittäinen käyttö on suurilla ihmismassoilla verraten harvinaista, joskin juominen useammin kuin kerran viikossa on yleistynyt verraten paljon, tai voisiko sanoa, että on hienoisessa nousussa.

Aivan lopuksi: On helppo yhtyä tuohon, mitä ed. Salo sanoi noista aukioloajoista ja siitä, että kollegat ovat ottaneet kantaa Alkon hallintoneuvostossa siihen, että aukioloaikoja voisi vähentää. Siihen on kyllä kohtuullisen helppo yhtyä ihan jo omankin kokemuksen perusteella, koska täytyy sanoa, että kovin harvoin mitään suuria innovaatioita kello kahden jälkeen pystyy tekemään. Lähinnä se on sateessa taksin odottelua ja muuta tämän kaltaista.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Käyty keskustelu on mielestäni ollut ideologisesti aika paljastava. Kysymys on lähtökohtaisesti siitä, luotetaanko ihmisiin vai ollaanko sitä mieltä, että ihmisiä täytyy holhota, että he eivät itse ymmärrä omaa parastaan. Ja on liberaalilinja ja on tämmöinen vanhoillinen, ehkä sosialistinen linja tässä suhteessa, jos näin voidaan sanoa.

Mielestäni on sinänsä ihan hyväksyttävää, että yhteiskunta pyrkii neuvomaan, ohjaamaan. Voi olla korkeampia veroja, joilla pyritään vaikuttamaan käyttäytymiseen, mutta pakko, se, että meillä on kieltolaki tai estetään saaminen, minun mielestäni ei oikein enää kuulu kovin hyvin demokraattiseen yhteiskuntaan, jossa valinnan vaihtoehtoja ihmisillä kuitenkin pitää olla. (Ed. Saarinen: Onko joku ehdottanut kieltolakia?) Ja meidän pitää Suomessa muistaa, että me olemme koettaneet kieltolakia ja se oli katastrofi. On pyritty siihen, että meillä on erittäin korkeat verot, ja suomalaiset ovat ryypänneet erittäin epäterveellisellä tavalla, niin, että juodaan kerralla paljon, eikä niin, että juodaan normaalina nautintoaineena alkoholia.

Eli korkean veron politiikka on Suomessa epäonnistunut vuosikymmenen työn tuloksena, ja ei pidä tehdä muutaman kuukauden perusteella liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Kysymys on siitä, minkälainen kulttuuri meillä on. Kulttuuria meidän pitäisi kehittää, että ihmiset ymmärtäisivät, että alkoholia voidaan käyttää nautintoaineena kohtuullisessa määrin, se voi olla jopa terveellistäkin, mutta liiallisesti käytettynä se on epäterveellistä ja vaarallista. Ja täytyy sanoa, että jos tätä kulttuuria katsotaan, niin joskus voisi kyllä tutkia niitäkin, jotka eivät käytä lainkaan alkoholia; eikö olisi silloinkin parempi, että silloin tällöin ottaa vähän alkoholia, niin voi sanoa, että elämä on hieman rennompaa (Ed. Zyskowicz: Mitä edustaja tarkoittaa?) kuin jos ei lainkaan käytä alkoholia. Se on ehkä semmoista tiettyä fundamentalismia, jos ei siihen ole perusteltuja syitä.

Lopuksi haluan vielä todeta sen, että pitää muistaa se, että kun alkoholiveroa alennettiin 2004, niin se johti siihen, että rikollisuus väheni. Korkea verotaso merkitsee sitä, että myydään pimeitä pulloja, salakuljetetaan alkoholia, ja tätä rikollisuutta vastaan pitää ehdottomasti taistella, talousrikollisuutta, vastaan.

Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä on tosiaan useassakin puheenvuorossa leimattu vuoden 2004 veroalennus totaaliseksi virheeksi ja vääräksi ratkaisuksi. Toisaalta me emme voi sanoa sitä, mitä olisi tapahtunut, jos ei tätä ratkaisua olisi tehty. Hyvin todennäköistä on se, että meillä olisi pimeä kauppa lisääntynyt, hallitsematon myynti, joka ei olisi ollut kenenkään kontrollissa. Sillä olisi ollut erittäin voimakkaat negatiiviset vaikutukset. Toisaalta on tuotu esille tämä, että me olemme tilanteessa, että 600 ihmistä vuodessa kuolee nyt tämän päätöksen seurauksena. Minun on jotenkin vaikea kuvitella, että kukaan näistä alkoi juoda tämän päätöksen seurauksena. Kyllä tämä on vain suoraan jatkumoa sille, mitä on tapahtunut aiemmin.

Hallituksessa on ollut koko ajan se henki, että tätä vuoden 2004 ratkaisua seurataan hyvin tarkasti, ja täytyy sanoa, että kyllä hallitus on erittäin herkästi tässä toiminut: tämä on nyt kolmas kerta tällä hallituskaudella, kun meillä on veronkorotus täällä käsittelyssä. Eli kyllä hallitus sinällänsä hoitaa tätä leiviskäänsä ihan kunnioitettavasti, ja tulee huomata, että me olemme tällä hetkellä 6 prosenttia jäljessä siitä verotasosta, mikä se oli ennen sitä suurta tiputusta, eli ollaan hyvin lähellä jo sitä.

Mutta aina on olemassa se pelko, että se seuraava sitten katkaisee sen kamelin selkärangan. Meidän tulee tunnistaa myös se tilanne, joka on Virossa tällä hetkellä. Siellä on käyty keskustelua, suunniteltu myös veronalennusta valmisteverotuksen osalta osittain taloudellisista, fiskaalisista syistä johtuen. Mutta meidän täytyy huomioida se tilanne, koska me emme voi sille mitään, että esimerkiksi viimeistään ensi vuodenvaihteessa tupakin tuonti vapautuu, ja se on myös sellainen tilanne, joka tulee sitten edesauttamaan myös alkoholin tuomista samalla, kun Viroon mennään käymään. Joten oma käsitykseni on, että emme suinkaan viimeistä kertaa nyt ole näitä alkoholipolitiikkaan vaikuttavia ratkaisuja verotuksellisesti tekemässä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lintilä kauheasti puolustaa tätä vuoden 2004 veronalennusta, mutta ihmettelemme suuresti — ja monet asiantuntijatkin silloin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa siitä sanoivat — miksi te ette tehneet sitä niinpäin, että olisitte alentaneet sitä verotusta vasta sitten, kun se tuonti olisi vapautunut, silloin olisi tiedetty, miten käy. Nyt tehtiin niinpäin, että ensin alennettiin verotus, ja sitten vapautui tuonti.

Puhemies:

Tässä ollaan nyt päiväjärjestyksen toisessa asiassa ja melkoisesti puhuttu. Toivoisin, että ymmärtäisitte, jos olen aika pidättyväinen vastauspuheenvuorojen suhteen nyt.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tässä on pohdittu tuota vuonna 2004 tapahtunutta veronalennusta. Täytyy muistaa, että Suomi sai EU:n jäsenyysneuvotteluissa siirtymäajan, jonka puitteissa se sai rajoittaa yksityishenkilöiden alkoholintuontia maahan, ja se määräaika päättyi vuoden 2003 lopussa ja sitten vapusta, toukokuun alusta, vuonna 2004 Viro tuli EU:n jäseneksi. Eli ne ajankohdat osuivat siihen puolen vuoden sisälle, ja kun Virossa silloin oli alkoholin hinta keskimäärin 10 prosenttia Suomen hintatasosta, niin kyllä ymmärrän erittäin hyvin sen, että silloin hallitus esitti alkoholin hinnan alentamista Suomessa, koska seuraukset muutoin olisivat olleet todella vakavat.

Mutta se, että se alennus kohdennettiin ja tehtiin niin rajuna silloin, 44 prosentin alennus väkeviin alkoholijuomiin, oli mielestäni kyllä silloin virhe, ja äänestin sitä vastaan. Silloin hallituksen esityksen perusteluissa sanottiin, että seurauksena siitä alkoholin hinnan alentamisesta, joka tehtiin siis vuonna 2004, on se, että alkoholista johtuvien kuolemantapausten määrä nousee 3 000:sta 3 600:aan vuodessa. Ja näin kyllä lähtikin tapahtumaan, että alkoholin kulutus nousi ja kuolemantapaukset ja muut ongelmat kasvoivat merkittävästi.

Hallitus heräsi siihen nyt sitten tällä kaudella ja on nyt esittänyt kolmannen korotuksen, ja on oltava siitä kiitollinen, että näin on tehty. En näe kieltolakia enkä muitakaan sellaisia rajoituksia sinänsä käyttökelpoisina, mutta yhdyn kyllä esimerkiksi siihen, että ravintoloitten aukioloa arkiöinä ja muutoin öisin on syytä harkita, onko se todella tarpeen ja kansanterveyden ja työvoiman ja muun kannalta viisasta ja perusteltua.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Varmaan tärkeimpiä tekijöitä alkoholin kulutuksen lisääntymisessä ovat sen saatavuus, hinta mutta myöskin mainonta. Kyllä minä olen samoilla linjoilla kuin tässä valiokunnan mietinnössä lausunnonantajavaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka kiinnitti huomiota tähän mielikuvamainontaan ja siihen, että siihenkin pitäisi puuttua.

Mutta yksi tärkeä pointti on kuitenkin se, mitä faktoja on sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa todettu alkoholin aiheuttamista kuolemista. Tässä lausunnossa todetaan, että vuonna 2007 alkoholikuolemat lisääntyivät yli 600:lla Suomessa ja alkoholiperäinen tauti tai tapaturmainen alkoholimyrkytys on noussut työiässä kuolleiden miesten ja naisten yleisimmäksi kuolinsyyksi. Ylivoimaisesti eniten alkoholikuolemat ovat lisääntyneet juuri 50—59-vuotiaitten ja 60—69-vuotiaitten keskuudessa, jolloin erityisesti näitten ikäluokkien kohdalla alkoholikuolemat olivat ylivoimaisesti yleisin kuolinsyy.

Arvoisa puhemies! Tämä veronkorotus on hyvin pieni. Tämä veronkorotus vaikuttaa joittenkin laskelmien mukaan vain 4 prosenttia alkoholin vähittäishintaan, vain siis 4 prosenttia, mutta siitä huolimatta tämä on erittäin perusteltu ja kannatettava.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä tuossa edellä nostikin esille varmastikin ne tärkeimmät asiat, mitä me sosiaali- ja terveysvaliokunnassa halusimme evästykseksi antaa. Sieltä lausunnosta on myös luettavissa se, että olemme vahvasti sitä mieltä, että tässä alkoholipolitiikassa ja alkoholiveron korotuksessa ja linjauksissa ei voi olla pelkästään fiskaaliset perusteet, tai jos ne ovat aidosti fiskaaliset, sitten pitää katsoa myös kokonaisuutta.

Minusta on erittäin kapeanäköistä, että valtiovarainministeriö tarkastelee pelkästään näitä alkoholin verotuloja, mutta aina ummistetaan silmät siltä, että koskaan meillä Suomessa eivät nämä verotulot kata niitä terveydenhuoltomenoja, mitä alkoholin liikakäytöstä meille, yhteiskunnalle, muodostuu. Kokonaisuuden pitäisi olla katsontakantana.

Täällä usea henkilö on puhunut Ruotsin mallista elikkä tästä lättölin tulosta. Minä kannatan jo tämänkin keskustelun pohjalta sitä, että meidän todella pitäisi tehdä alkoholipoliittinen selonteko ja katsoa, mihinkä me haluamme Suomea viedä ja mitä uusia aseita tämän liikakäytön ja alkoholin aiheuttamien turhien kuolemien ja sairastavuuden ja terveydenhuollon menojen huikean kasvun estämiseksi olisi löydettävissä.

Ed. Sasi — joka tulikin tähän lähemmäksi — me ilmeisesti olemme eri linjoilla siinä, mitä aikaisemmassa puheenvuorossa sanoin, että turha enää haikailla eurooppalaista alkoholikulttuuria. Esimerkiksi Ranskassa maksakirroositapaukset ovat saaneet koko valtion politiikan tältä osin muuttumaan. Enää me emme voi haikailla sellaista kulttuuria. Suomalaiset ovat omaksuneet molemmat, pitäneet omasta kiinni, siitä että viikonloppuna juodaan, ja sitten otetaan kevyesti ranskalaisittain viikolla. Huono on tulos.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Kun vuonna 2004 tehtiin alkoholiverotukseen muutos, niin silloin vahvasti siinä painoivat talouspoliittiset ja veropoliittiset näkökulmat. Vähemmälle ja todella, voi sanoa, ihan näkymättömiin jäi tämä sosiaali- ja terveyspoliittinen näkökulma, jota kyllä silloinkin sosiaali- ja terveysvaliokunta nosti mietinnössään asiantuntijoita kuultuaan hyvin vahvasti esille: sitä päätöstä ei voida tehdä ilman, että tarkastellaan, mitkä seuraukset siitä on alkoholinkulutukseen ja sitä kautta ihmisten terveyteen ja koko yhteiskunnassa palvelujen käyttöön ja ihmisten hyvinvointiin.

On erittäin hyvä, että sosiaali- ja terveysvaliokunta täällä toteaa, että on tärkeää, että terveysneuvontaa, -kasvatusta ja aikuisten esimerkkiä nostetaan esille ja etsitään tehokkaita keinoja kaiken kaikkiaan tähän ongelmaan, ja todetaan, että vaikka veronkorotuksilla voidaan tehokkaasti vähentää alkoholin kulutusta, on samanaikaisesti kehitettävä muita keinoja alkoholinkäytön vähentämiseksi. Siinä ei varmasti kannata luetella vain yhtä, vaan on etsittävä kaikki mahdollinen, millä voidaan vaikuttaa siihen, että estettäisiin kaikki se, mikä näyttäytyy yksilön ja perheen ongelmina ja sitä kautta vaikuttaa myös hyvin vahvasti lasten elämään. On tietysti selvitettävä myös, että minkälaisia vaikutuksia sillä on koko meidän terveyspalvelujemme suureen tarpeeseen, siihen että palvelujen tarve kasvaa.

Näen tämän päätöksen erittäin hyvänä, että nyt korotetaan alkoholiverotusta. En näe tässä mitään semmoista piirrettä, että tätä pitäisi verrata kieltolakiin tai pakkokeinoihin, vaan etsitään kaikkia mahdollisia keinoja, millä alkoholin kulutusta voidaan saada vähemmäksi ja ihmisten terveyttä paremmaksi.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! En halua pitkää maanantaipäivän esityslistaa pitkillä puheilla enää lisätä, mutta minut kirvoitti painamaan nappia lähinnä ed. Sasin, ryhmätoverini, mielipide, jonka hän esitti. Siinä oli aika yllättäviäkin sanavalintoja, kun sanottiin, että me, jotka olemme vähän konservatiivisemmalla alkoholipolitiikan kannalla, olisimme ikään kuin sosialistisempia.

Kun lähden miettimään niitä maita, mitkä ovat entisiä sosialistimaita, kuten Venäjää, Neuvostoliittoa, tai Puolaa, joissa alkoholiongelmat ovat vielä tuntuvasti pahemmat kuin mitä ne ovat meillä, niin esimerkiksi venäläisten keski-ikäkin taitaa olla 15—20 vuotta matalampi kuin se on Suomessa, ja monet näistä vaikeuksista johtuvat nimenomaan alkoholin vaikutuksesta.

Vaikka ed. Sasin mielipide oli hyvin liberalistinen ja onneksi täällä oikeassa laidassa nyt ei sille tunnu tukea tulevan, niin muistutan vain eräästä asiasta. Kuvitellaanpa se tilanne, että nyt on monessa työpaikassa oltu huolestuneita sairauspoissaolojen lisääntymisestä julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla. Ne ovat nousseet jopa yli 20 päivää per työntekijä per vuosi — meidänkin sairaanhoitopiirissämme, josta juuri tulen, jossa on parituhatta työntekijää. Jos alkoholinkäytön vähentämisellä saadaan yksi sairauspäivä pois suomalaisten työpäivien joukossa, niin saadaan 2 miljoonaa uutta työpäivää, tervettä työpäivää, lisää, millä on merkittävä kansantaloudellinen vaikutus. Minä toivoisin, että ed. Sasi katsoisi näitä asioita myöskin tästä näkökulmasta, koska justiin nimenomaan työnteolla ja yrittämisellä sitä hyvinvointia luodaan, ja jos ihmiset sairastavat krapulaansa kotona, niin silloin ei alkoholinkäytön vähentäminen kyllä voi olla porvarinkaan näkökulmien kanssa mitenkään ristiriidassa.

Eli tämän halusin sanoa, ja totean vain sen, että rikollisuus lisääntyi, kun alkoholin hinta halpeni, onnettomuudet, rattijuopumukset ja tilastoimaton kulutus, ja kun meillä ei enää juurikaan trokata metsissä itse pirtua eikä mitään muutakaan ainetta, niin se on lähinnä tuontia ulkomailta, joka on tilastoimatonta kulutusta.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuuntelin herkällä korvalla Alkon hallintoneuvoston puheenjohtaja ed. Salon toteamusta, että siellä 12 edustajaa plus asiantuntijat oli vähän keskustellu, aika vakavasti, että kapakat pitääs nyt pistää puoli kahrelta kiinni. Oon paljo kiinnittäny huomiota tähän. Tietysti oon sen ikäänen, jotta muistan, kun ennen tuli valomerkki puoli yhreltä, yhreltä piti lähteä hipsimähän. Tarkootan sillä sitä, että viime aikoina nuoret on oppinu siihen, jotta kukutahan koko yö ja aamulla mennähän puolikrapulassa töihin. Toisin sanoen kyllä meillä pitääs järjestelmän muuttua niin, että kapakkahan mentääs puoli yhreksän, yhreksän aikaan, nautittaas siellä erinomainen ravintolailta, otettaas siellä alkohoolia se, mitä itte kukin ottaa, ja sitten puoli yhren jälkehen lährettäis, kuka menöö mihinkäkin nukkumahan: ei riireltäis, perheet pysyis paremmin kasas, nuorisot oppisivat tietyt tavat. Se on Suomen kansantalourellisesti tärkeä momentti.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Heikkinen käytti täällä edellä erinomaisen puheenvuoron alkoholin negatiivisista terveysvaikutuksista. Alkoholihan aiheutti vuonna 2007 yli 600 kuolemaa enemmän kuin vuonna 2003, ja kuolemat alkoholin aiheuttamiin maksasairauksiin ovat lisääntyneet kaikkein eniten, peräti 78 prosenttia viidessä vuodessa.

Vaikkakin nuorten aikuisten juominen on vähentynyt viimeisten vuosien aikana, niin sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa tuli esille, että nuoret naiset, 17—24-vuotiaat, joivat vuonna 2007 enemmän kuin mikään miesikäluokka vuonna 1972, ja mielestäni tämä on erittäin vakava asia. Sillä lailla on ollut hyvä huomata, että täällä salissa on käyty erittäin monipuolista keskustelua suomalaisesta alkoholipolitiikasta.

Ed. Salolle sen verran voisin sanoa, että vaikka sairaanhoitopiirin henkilökunnan poissaolokustannukset ovat lisääntyneet, niin en kyllä usko, että se on alkoholinkäyttöön liittyvää, vaan nimenomaan siellä on hoitajista pulaa ja työmäärä on lisääntynyt ja työssäjaksamiseen liittyviä ongelmia on varmaan suurin osa näiden poissaolojen taustalla.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä kirvoitti puheenvuoroon tuo ed. Sasin linjaama liberaalinen alkoholilinjaus ja vertaaminen kieltolakiin, jos me yritämme terveyskasvatuksen ja lainsäädännön ja yleensäkin saatavuuden ja hinnan keinoin ohjailla meidän kansalaistemme juomatapoja ja -tottumuksia.

Minusta jotenkin vastuutonta olisi se, jos me nojaamme siihen ajatukseen, että jokainen valistunut ihminen pystyy tekemään itse päätöksensä, milloinka juo ja minkä verran juo. Varmaan näin, jos ei ole syntynyt riippuvuutta, olipa kyseessä sitten alkoholi, tupakka tai muu sellainen riippuvuutta aiheuttava aine. Mutta jos ihminen on umpihumalassa keskellä yötä, niin onpahan se aika turha tulla sanomaan, että hän pystyy tekemään itse täysivaltaisia taikka järkeviä päätöksiä siinä tilassa. Kyllä vaan on meidän lainsäätäjien tehtävä tehdä nämä linjaukset jo valmiiksi, ja niin kuin juuri ed. Mieto edellä sanoi, kyllä, aikaisemmin ravintolaan ja aikaisemmin pois. Sillä pystytään moneen asiaan vaikuttamaan. Kyllä tämä ravintoloitten aukioloaikakin on sellainen asia, josta toivoisin avointa keskustelua.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun edustaja naapurissa puhui näistä lainsäätäjien linjauksista, niin täällä kun alkoholin negatiivisista vaikutuksista puhutaan, niin oikeastaan voisi puhua alkoholipolitiikan negatiivisista vaikutuksista ja oikeastaan politiikan negatiivisista vaikutuksista, koska jokuhan syy siihen on, että ihmiset juovat aina vaan enemmän ja enemmän. Jotenkin se liittyy siihen, että suomalainen politiikka on muuttunut ja suomalaiset ovat rikastuneet ja tietynlaiset tahtoon ja henkeen ja motivaatioon ja tunteeseen liittyvät asiat voimistuvat. Naisten oirehtiminen ehkä kuvaa kaikista parhaiten sitä, että joku on mennyt yhteiskunnassa pieleen, tai voihan joku sanoa, että naisethan käyvät ahkerampaan äänestämässä, ehkä on pienessä sievässä kivempi käydä varman päälle äänestämässä tuttua.

Mutta siis ihan oikeasti, niin kuin tässä tuli esiin, semmoinen suuri arvokeskustelu täällä puuttuu näistä asioista. Kun Neuvostoliittoon jotkut vertaavat tätä asiaa, niin meille on opetettu tämmöinen pikkusievässä jatkuvasti oleminen ja sitten myös se mahdollisuus, että voi olla täysillä sekaisin sitten yön aikana puolen yön jälkeen ja tosiaan käydä niissä kapakoissa ja kuunnella musiikkiakin vielä siellä, kun ei mitään tajua, ja vipata rahaa niin kuin itsensä kipeeksi. Kaikki käyttäytymiset viittaavat porvarilliseen kulutukseen, pikkuhiljaa ihmisten kasvattamiseen siihen, että alkoholi on voiteluaine sille, että tämmöinen pikkuporvarillis- ja isompiporvarillissysteemi pysyy yleensä kasassa.

Tässä kun vielä pistetään sitten tämä, kun puhutaan uskonnon uhreista, kaikki uskontojen väärinkäyttäminen, niin minä olen käyttänyt myös konsulttifirmojen uhrit -käsitettä siihen, että tämmöinen tietynlainen opettaminen työpaikoilla on johtanut kaiken näköisiin mielenterveys- ja lääkekäyttö- ja alkoholinkäyttöongelmiin. Eli meidän yhteiskunnassamme on aika pahasti jotain vialla, eikä se ole pelkästään oikeisto—vasemmisto-jako, vaan se alkoi jo silloin joskus Paavon aikoihin, arvoisa puhemies, ja ehkä vähän kauemminkin sitten, kun Eurooppa tuli ja opetti meille juomatapoja ja muitakin tapoja.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! On aina syytä kysyä, miksi juodaan alkoholia. Tietysti, jos ajattelemme Neuvostoliittoa, johon täällä viitattiin, niin yhteiskunnalliset olosuhteet, ihmisten voimattomuus, vaikuttaa siihen, että paetaan jonnekin ja juodaan alkoholia ja yhteiskunta voi vaikuttaa. Kun Suomessa juodaan paljon, voitaisiin miettiä myöskin näitä syitä, jotka voivat olla tekijöitä suomalaisten suurelle juomi- selle.

Mutta muistakaa, historia opettaa. Perestroikan keskeinen tavoite oli kieltää alkoholin käyttö, ja kun yritettiin kieltää alkoholin käyttö, Neuvostoliitto hävisi kokonaisuudessaan. Näinkin voi käydä tässä alkoholin vastaisessa taistelussa, voidaan saada merkittäviä poliittisia muutoksia aikaan.

On totta, että on liberaali suhtautuminen, luottamus ihmisiin, sitten on sosialistinen suhtautuminen, kontrolli, mutta konservatiiveille kyllä on hyvin tyypillistä se, että pyritään myöskin ohjaamaan ihmisiä, kontrolloimaan ihmisiä, ja tässä suhteessa ideologiat poikkeavat varsin suuresti toisistaan.

Kuitenkin tärkeätä on se, että ihmisille aina osoitetaan vastuu ja heiltä edellytetään vastuuta. On täysin selvää se, että jos alkoholia väärinkäyttää, siitä ei saa millään tavalla hyötyä, tai jos on esimerkiksi poissa töistä alkoholin väärinkäytön johdosta, krapulapäivän vuoksi, on täysin perusteltua, että siltä päivältä ei henkilölle makseta palkkaa, vaan hän menettää, hän joutuu kärsimään omien tekojensa seurauksista, ja se on välttämätöntä jokaisessa yhteiskunnassa.

Mutta täytyy sanoa, että jos me ajattelemme, mistä lähdin liikkeelle, yhteiskunnan hyvinvointia, kyllä ihmisellä pitää olla oikeus myöskin pitää joskus hauskaa, nauttia elämästä, se auttaa myöskin mielenterveyden ongelmien välttämisessä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Alkoholikulttuurin muutos on varmasti asia, jota kaikki täällä toivomme, mutta eduskunnasta käsin siihen vaikuttaminen ei ole mitenkään yksinkertaista, eikä täälläkään ole tullut yhtään sellaista konkreettista edes esimerkkiä, millä tavoin me kansanedustajat pystyisimme alkoholikulttuuria sinänsä muuttamaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta tässä lausunnossaan, yksimielisessä lausunnossaan, toteaa, että tehokkaimmat keinot hillitä alkoholin käyttöä ovat edelleen hintoihin ja saatavuuteen vaikuttaminen. Jos katsotaan vaikkapa kahta viinimaata Italiaa ja Ranskaa, kummassakin maassa alkoholin käyttö ja myös alkoholihaitat, esimerkiksi maksakirroosilukemat, ovat pudonneet lähes puoleen. Esimerkiksi Italiassa on rajoitettu alkoholin saatavuutta, Ranskassa alkoholimainontaa. Urheilutapahtumissa Italiassa, vaikkapa jalkapallo-ottelussa, ei sallita lainkaan alkoholin anniskelua tai myyntiä. Meillä Hartwall Areenan katteesta huomattava osa tulee nimenomaan alkoholin myynnistä, eli kyllä meillä olisi monia keinoja, joilla voitaisiin vaikuttaa myönteisellä tavalla nimenomaan saatavuuden rajoittamisen kautta ja tietysti tämän hintapolitiikan kautta, mitä ollaan nyt tekemässä haittojen vähentämiseksi.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Räsäsen puheen jatkoksi vaan. Olen ihan samaa mieltä, että meillä on paljon keinoja. Ainoa ongelma on se, että niitähän ei haluta ottaa käyttöön.

Minä olen kuunnellut tätä keskustelua osittain täällä salissa ja myöskin salin ulkopuolella ja haluan vaan sanoa sen, että kun olen 10 vuotta eduskunnassa kuullut tätä keskustelua, niin surkeata on se, miten huonossa jamassa meidän alkoholipolitiikkamme noin yleisesti on. Suomella ei ole selvää linjaa sen suhteen, puhumattakaan, että tässä salissa pystyttäisiin antamaan joku selvä määräys, kehotus, suunta, mikä lienee, miten tämä asia on. Tämä ajelehtii, arvon veljet ja siskot, tämä asia. Se on ikävää siihen nähden, miten paljon alkoholi tuottaa turmiota Suomessa.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Sen verran ed. Sasillekin, että kun korvaan kalskahti jotenkin lause, että joskus pitää nauttia ja pitää hauskaa, niin se oli vähän erilaista hauskanpitoa silloin, kun meistä jotkut olemme olleet nuoria, ei jatkuvasti ryypätty ja muuta, musiikki ja rock ja tapahtumat olivat aivan toisenlaisia. Nykyään siis alkoholin käyttö on sitä, että hyvin kaupallista, hyvin liberaalisti kaikilta varastettua massamusiikkia soitetaan tuutin täydeltä ja kansa on rock-festivaaleilla täysin sekaisin koko ajan. Eli kun ei ole enää kunnon musiikkia, ei ole mitään syytä olla siellä oikeastaan kuin se epätoivoinen seksuaalisten, eroottisten suhteiden haku, niin viina on ainoa tämmöinen liberalismin muoto. Siinä mielessä liberalismi-sanaa käytetään justiin tämmöisessä ököporvarien suggestio-ostamis-kulutus-maailmassa tavallaan toisella tavalla, koska jossakin Neuvostoliitossa se oli sitä varten, että ihmiset saivat juoda itsensä kuoliaiksi, kun niitä oli kuitenkin tavallaan siellä vähän liikaa tiellä ja niillä ei tehnyt sitten mitään, kun ne rampautuivat. Nyt yritetään hyödyntää ikään kuin tämän liberalismin kautta myös nämä alkoholia käyttävät nuoret ja muut, että saadaan ne kuluttamaan järjettömästi, niin kuin justiin on ollut nämä vipit ja kaikki muut vastaavat tässä yhteiskunnassa.

Eli nyt jatkan siihen suuntaan, että todellakin yhteiskunnalla on suuri vaikutusvaltamahdollisuus esimerkiksi, kun ajattelee saamelaisia. Olin justiin avaamassa Vapriikissa ja Istuvan Härän tyttärenpojanpojan kanssa siinä juteltiin kaikkea. Intiaanit ovat lakanneet kanssa ryyppäämästä. Heillä on kunniantunto ja itsetunto ja kansallistunto noussut selkeästi ja se ryyppääminen on vähentynyt. Suomalaisilta se ilmeisesti on mennyt.

Rkp elää kauemmin, tai siis ruotsalaiset, anteeksi, elävät kauemmin. Äsken kunnioitettavasti Rkp osoitti, että heistäkin on jotain hyötyä, he osoittivat, että demokratia voi toimia niin, että panee kaikki liikkeelle äänestäessä.

Eli meidän täytyisi löytää suomalaisuuteen ja justiin eduskunnan ja meidän päättäjien joku esikuvallinen ja vahvempi henki siitä, mitä on todellinen musiikki, selvänä olo, päättäminen, puhuminen ja rohkeus ottaa myös lainsäädännöllistä kantaa, niin että se näkyy ja tuntuu tässä menossa.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Lopuksi ihan lyhyesti vielä matematiikkaa. Jos ajatellaan, että alalla kuin alalla Suomessa olisi keskiarvona noin 20 työstä poissaolopäivää vuosittain sairauden takia ja jos joku meistä uskoisi, että alkoholin osuus niistä olisi vain 5 prosenttia, niin se tarkoittaisi juuri sitä yhden päivän poissaoloa, mihin viittasin, kun käsittelin myöskin terveydenhuoltoalaa, jossa viime päivinä on paljon keskusteltu siitä, että on tullut lääkeaineriippuvuutta ja sairaaloista ja työnantajilta esimerkiksi häviää paljon lääkeaineita pois. Mikä on alkoholin osuus todellisuudessa? Minä väitän, että se on suurempi kuin se 5 prosenttia, se on vähintään se 15 prosenttia, joko sen takia, että ollaan aamulla niin huonossa kunnossa, tai sen johdosta, että ei tohdita autolla lähteä töihin, mikä on sinänsä viisasta, mutta kovin kallista kansantaloudelle.

Keskustelu päättyi.