Täysistunnon pöytäkirja 68/2009 vp

PTK 68/2009 vp

68. MAANANTAINA 15. KESÄKUUTA 2009 kello 12.01

Tarkistettu veriso 2.0

14) Hallituksen esitys laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

 

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Näinä surullisina hetkinä, jolloin Suomi taistelusta huolimatta ei onnistunut kääntämään ottelua, lyhyesti ammattikorkeakoululaista totean, että siinä on yksi aivan ratkaisevan ongelmallinen kysymys kuten yliopistolaissakin. Nimittäin myös ammattikorkealakiin ollaan tuomassa maksullisia tutkintoja eli ollaan yhdeltä osin murentamassa tätä peruskiveä, maksuttomuutta.

Kansainväliset esimerkit osoittavat, että maksuttomuusperiaatteesta luopuminen ja lukukausimaksujen tuominen merkitsee joko sitä, kuten Tanskassa, että ulkomaisten opiskelijoiden määrä vähenee, tai sitä, mikä monissa maissa, esimerkiksi Australiassa, on ollut seurauksena: lukukausimaksuja on pikkuhiljaa laajennettu suuremmalle joukolle ja ne ovat kasvaneet. Tietysti sitten oma lukunsa ovat esimerkiksi kaksi top 10 yliopistoa, joita Euroopassa ovat Cambridge ja Oxford, joissa lukukausimaksut voivat olla 25 000—30 000 puntaa vuodessa. Tähän on luvattu rakentaa stipendijärjestelmä vähävaraisille opiskelijoille, jotka tulevat EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta. Stipendijärjestelmät ovat usein byrokraattisia ja niiden hallinnointi voi maksaa enemmän kuin itse asiassa lukukausimaksuilla kerätään. Kysymys onkin enemmän ideologisesta halusta murtaa tätä maksuttomuusperiaatetta niin yliopistojen kuin ammattikorkeakoulujen osalta.

Vasemmistoliitto pitää keskeisenä meidän koulutuksemme tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden kannalta sitä, että kaikki opinnot esiopetuksesta korkeimpiin tutkintoihin ovat maksuttomia. Koska tästä periaatteesta me emme ole valmiita antamaan senttiäkään periksi, ehdotan, että laki hylätään.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoululakiesityksessä keskitytään muuttamaan lähinnä niitä lainkohtia, joiden muutostarve nousee tästä edellä keskustellusta yliopistolainsäädännön uudistuksesta. Sivistysvaliokunnassa asiantuntijoitten myötä tuli esille, että tarpeen olisi tarkastella ammattikorkeakoululainsäädäntöä kokonaisvaltaisemminkin ja uudistuksen tarvetta on siis laajemmin. Tämän sivistysvaliokunta mielestäni hyvin kirjasi mietintöön, että ei mietitä vain niitä tarpeita, mitkä nousevat tästä yliopistolainsäädännön uudistuksesta, vaan analysoitaisiin ammattikorkeakoulun nykytilannetta syvemmin ja laajemmin ja koko kehittämistarvetta pohdittaisiin laajemmin. Näin tulevaisuudessa on hyvä tehdä.

Mielestäni se, että ammattikorkeakouluissa johtajuus on ohjautumassa entistä enemmän tämmöiseen ammattimaisempaan johtajuuteen, on hyvä, kehittää varmasti ammattikorkeakouluja. Mutta siinä rinnalla on myös pidettävä huoli siitä, että se sisällön kehittäminen ja koulutustehtävän kehittäminen on vakaalla pohjalla, ja sitä vahvistaa se, millä tavalla koko henkilöstöpolitiikkaa ammattikorkeakoulussa toteutetaan.

Valiokunta on esittämässä lausumaehdotuksia, joista erityisen tärkeänä pidän tätä ensimmäistä, jossa on maininta, että eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa koulutusmääriä, koulutuksen sisällön kehittämistä ja opiskelijoiden sijoittumista työmarkkinoille, että se koulutustehtävä ja ne tutkinnot, mitä siellä ammattikorkeakoulussa on, vastaisivat yhteiskuntatarpeeseen ja siihen, miten koulutusta tulee kehittää.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Koska edellisen kohdan käsittelyn yhteydessä tinkimättömästi vastustin muun ohella koulutuksen tekemistä maksulliseksi, kuten tässä tapahtuu, aivan yhtä tinkimättömästi kannatan ed. Arhinmäen ehdotusta lakiesityksen hylkäämiseksi.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ammattikorkeakoulut ovat olleet valtavan kehityksen ja muutosten keskellä reilut kymmenen vuotta. Tämä myllerrys on aiheuttanut sen, etteivät kaikki ole pysyneet kehityksessä mukana eivätkä siten ole tietoisia siitä, mitä ja minkä sisältöistä ja minkä tasoista koulutusta ammattikorkeakoulut tänä päivänä tuottavat työelämään. Koulutustasoon liittyvä hämmennys johtuu myös selkeän yliopiston ja ammattikorkeakoulun rinnastuksen puutteesta. Tästä epäselvyydestä ovat kärsineet ennen muuta opiskelijat sekä työelämä. Tästä syystä mielestäni on erittäin hyvä, että nyt esillä olevalla lailla selkeytetään ammattikorkeakoulututkintoja. Tilanne näiltä osin paranee.

Lain taustalla on yliopistouudistus. Mielestäni on myös hyvä, että näitä lakeja arvioidaan yhdessä. Korkeakoulujärjestelmämme muodostuu kahdesta toisiaan täydentävästä sektorista, joissa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on eri tehtävät ja profiilit. Niitä tulee edelleen vahvistaa ja kehittää duaalimallin pohjalta. Näkisin, että yliopistouudistuksen jälkeen olisi myös hyvä arvioida ammattikorkeakoululainsäädäntö kokonaisuudessaan. Kokonaistarkastelu on tehty edellisen kerran vuonna 2003. Lainsäädäntötarkastelun täytyy vahvistaa ja selkeyttää ammattikorkeakoulujen toimintaa ja kehitystä. Onko aika seuraavalla hallituskaudella? Tätä on pohdittava ennen seuraavia eduskuntavaaleja ja hallitusohjelmaneuvotteluja.

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat selkeästi eriarvoisessa asemassa suhteessa yliopisto-opiskelijoihin niin opiskelijaoikeuksiensa suhteen kuin myös terveydenhuollon palveluiden osalta. Minun on myös vaikea ymmärtää perustuslaillista näkemystä siitä, että yliopisto-opiskelijoilla on automaattinen ylioppilaskunnan jäsenyys, mutta ammattikorkeakouluopiskelijoilla ei voisi näin olla. Tämä on myös asia, joka tulee saattaa yhtenäiseen järjestykseen. Kuinka se ratkaistaan, jää vielä tulevaisuuteen, samoin tässä yhteydessä myös terveydenhuollon palvelut.

On täysin väärin, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden oikeus saada tasa-arvoisesti laadukasta terveydenhuoltoa ei toteudu eri puolilla Suomea. Tämän takia olen iloinen siitä, että valiokunta otti selkeän kannanottonsa opiskelijoiden tasa-arvoiseen mahdollisuuteen saada laadukasta terveyspalvelua kaikkialla Suomessa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden yleinen terveydentila on myös keskimääräisesti heikompaa kuin yliopisto-opiskelijoiden, minkä takia myös terveydenhuolto tulee saattaa parempaan tilaan.

Keskustelu päättyi.