Täysistunnon pöytäkirja 68/2013 vp

PTK 68/2013 vp

68. KESKIVIIKKONA 12. KESÄKUUTA 2013 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

1) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014—2017 Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014—2017 27.3.2013 annetun valtioneuvoston selonteon (VNS 3/2013 vp) täydentämisestä

 

Kimmo Sasi /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolissani Suomesta. Kehyspäätös on laadittu hyvin vaikeassa taloustilanteessa, ja se johtuu siitä, että kansainvälinen talouskehitys on ollut heikompaa ja myöskin sen johdosta Suomen talousnäkymät ovat heikompia kuin silloin, kun hallitusohjelmaa kaksi vuotta sitten laadittiin. (Mauri Pekkarinen: Me ollaan huolissamme hallituksesta!) Tähän vaikuttaa se, että kansainvälisen talouden tila on epävarma ja erityisesti eurooppalaisen talouden tilanne on epävarma. Se johtuu siitä, että eurokriisin ratkaiseminen on kestänyt kauemmin kuin saatettiin odottaa. (Mauri Pekkarinen: Ei kaikki ole Euroopan syytä!) Tämän lisäksi Suomessa on merkittäviä haasteita, joista yksi on ikäsidonnaisten menojen kasvu, koska väestö ikääntyy, mutta myöskin sitten se, että viennin kehitys on ollut poikkeuksellisen heikkoa, ja tämä johtuu siitä, että kaksi merkittävää toimialaa, elektroniikkateollisuus ja paperiteollisuus, ovat supistuneet ja ovat erittäin suurten haasteiden edessä tulevina vuosina.

Suomessa on harjoitettu erittäin elvyttävää finanssi- ja rahapolitiikkaa. Kaiken kaikkiaan, kun hallitus aloitti toimintansa, valtion budjetin velka oli noin 8 miljardia, ja olemme edelleen tuolla 8 miljardin tasolla, vaikka tavoitteena oli, että vaalikauden loppuun mennessä vuotuinen velkaantuminen putoaisi 2 miljardiin. Tällä on kuitenkin pidetty Suomessa yllä kotimaista kysyntää erittäin vahvasti, ja sillä on myöskin pidetty yllä työllisyyttä, mutta samanaikaisesti myöskin meidän vaihtotaseemme on kääntynyt alijäämäiseksi, ja tällä hetkellä Suomi nettovelkaantuu ulkomaille.

Totuus on se, että Suomen talous ei voi pitkään perustua velkaantumiseen vaan tuo kehitys on käännettävä jossakin vaiheessa, ja hallituksella on selkeä tavoite kääntää valtiontalouden velka ja sen suhde kokonaistuotantoon laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Tältä osin hallitus on myöskin sitoutunut tarvittaviin lisätoimenpiteisiin, jotta tavoite voidaan saavuttaa.

Hallitus ansaitsee aidosti tunnustusta siitä, että se on tehnyt vaikeita taloudellisia päätöksiä. Tässäkin kehysriihessä maaliskuussa valtiontaloutta tasapainotettiin 600 miljoonalla eurolla, ja kaiken kaikkiaan hallitus on tehnyt tasapainotuspäätöksiä 5,2 miljardin euron edestä. Jos me ajattelemme sitä keskustelua, joka ennen viime eduskuntavaaleja käytiin, niin nuo luvut ovat varsin vaikuttavia.

Mutta pitää kaiken kaikkiaan muistaa se, että velkaantuminen ei voi jatkua, ja mitä pitempään tuo velkaantuminen jatkuu, sitä vaikeammaksi ratkaisut myöhemmin käyvät ja sitä vaikeampia ja radikaalimpia tasapainottamistoimenpiteitä sitten tarvitaan myöhemmin. Nyt keskeistä on myöskin sitten se, millä tavalla taloutta saadaan käyntiin, ja mielenkiintoista tulee olemaan nähdä, mikä on yritysverouudistuksen vaikutus ja minkälaisia dynaamisia vaikutuksia sillä tulee olemaan.

Vielä kokonaisuuden kannalta olennaista on se, kuinka suuri kestävyysvaje meillä Suomessa on, ja valtiovarainministeriön tarkistetun kestävyysarvion mukaan julkisyhteisöjen rahoitusylijäämän pitäisi olla 3,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2017, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan pitkällä tähtäimellä velvoitteensa. Se merkitsisi sitä, että valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on 4,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mutta synkemmän arvion antaa unionin komissio, jonka mukaan meidän kestävyysvajeemme on jopa 6,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Eli perustavaa laatua olevia toimenpiteitä jatkossa tarvitaan.

Kaiken kaikkiaan tämä merkitsee sitä, että on saatava ratkaisuja, jotka puuttuvat talouden rakenteisiin, ja näitä ratkaisuja voidaan etsiä nimenomaan työn tarjonnan lisäämisestä mutta myöskin työn tuottavuuden parantamisesta ja myöskin siitä, että hyvinvointipalvelujen tuottamista selkeästi tehostetaan.

Täytyy sanoa, että toiveita oli enemmän tuon kehysriihen suhteen, jotta rakenteellisia uudistuksia olisi tehty. Oli tehty pitkä luettelo muun muassa työn tarjontaan liittyvistä ratkaisuista, mutta nämä ratkaisut eivät tässä vaiheessa edenneet.

Kuitenkin, vaikka olen jonkin verran synkistellyt tässä yhteydessä, pitää muistaa se, että jos me katsomme Suomen kilpailukykyä, niin Suomen kilpailukyky on kuitenkin kärkiryhmässä, vaikka se on jonkin verran pudonnut, ja jos me katsomme muita menestyksen mittareita, niin Suomi on kuitenkin useissa menestyksen mittareissa maailman kymmenen parhaan maan joukossa. Eli vaikka haasteet ovat kovat, niin tässä suhteessa kuitenkin meidän lähtökohtatilanteemme on varsin hyvä. Ja tietysti tässä tilanteessa erittäin tärkeätä on se, että kaiken kaikkiaan hyvinvointiyhteiskunta voidaan säilyttää, jotta sosiaalinen eriarvoisuus ei kasva, ja sen pohja on ainoastaan terve talous.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta pitää erittäin hyvänä sitä, että on tiettyjä keskeisiä painopistealueita tuossa kehyspäätöksessä. Yksi niistä on ICT-sektorin kehittäminen ja se, että Suomen pitää olla ICT-sektorilla kärkimaa. Tärkeätä on myöskin se, että työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa edetään, ja erittäin suuria odotuksia valiokunnalla on myöskin siihen, että kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa voidaan erityisesti pääkaupunkiseudulla lisätä, ja tietysti tässä täytyy vedota nimenomaan kuntiin, jotta ne riittävästi kaavoittavat maata, jotta tuotantoa voidaan tosiasiassa tehdä.

Arvoisa puhemies! Yksi keskeisiä ratkaisuja kehyspäätöksen yhteydessä oli yhteisöverokannan tuntuva 4,5 prosenttiyksikön alentaminen. Tällä kyetään aidosti vauhdittamaan investointeja. Yritykselle jää kassaan enemmän rahaa, jotka voidaan käyttää investointeihin. Tosin se edellyttää myöskin sitä, että yrityksellä on riittävästi ideoita, mihinkä nuo rahat voidaan investoida. Tärkeätä tässä ratkaisussa on myöskin se, että yrityksillä on tietty mahdollisuus valita, missä maassa ne näyttävät voittoa, ja alhainen verokanta merkitsee sitä, että yritykset voivat hyvinkin valita Suomen siksi maaksi, jossa ne näyttävät tuloksensa, ja myöskin tässä tilanteessa verotulot tulevat Suomen valtiolle eivätkä jollekin muulle valtiolle.

Tarkastusvaliokunta oli arvostellut valtioneuvoston päätöksentekoa veroratkaisujen osalta ja nimenomaan tietoperustan riittävyyttä. Valtiovarainvaliokunta on selvittänyt myöskin tätä asiaa huolellisesti, ja täytyy sanoa, että mitä tulee niihin laskelmiin, jotka olivat ministereitten käytettävissä, niin ne perustuivat verojaoston käytössä oleviin mikrosimulointimalleihin, joita on käytetty toistuvasti myöskin hallitusneuvottelujen yhteydessä, ja tältä osin täytyy sanoa, että tietoperusta oli mielestämme varsin asianmukainen.

Mitä tulee sitten laskelmiin, niin yleensä käytetään staattisia vaikutuksia. Tämä malli antaa staattiset vaikutukset. On myöskin keskusteltu siitä, että kun yhteisöveron alennuksen osalta oli otettu huomioon myöskin dynaamiset vaikutukset, oliko sille riittävää tietoperustaa. Tältä osin täytyy sanoa, että Vatt oli tehnyt valtioneuvostolle muistion, johonka arvio perustui. Vattin arvio oli, että tuo dynaaminen vaikutus olisi 70 prosenttia, ja harkinnan jälkeen valtioneuvosto päätyi 50 prosenttiin.

Vielä täytyy korostaa sitä, että sinänsä ne ratkaisut, joita yhteisöverotuksen osalta tehtiin, eivät olleet uusia. Nimittäin Martti Hetemäen johdolla oli toiminut verotuksen kehittämistyöryhmä ennen viime eduskuntavaaleja. Siitä oli käyty kattava keskustelu ja siinä oli oikeastaan avattu kaikki ne elementit, jotka olivat olennaisia tuon veroratkaisun tekemisen kannalta. Kuitenkin kaiken kaikkiaan valtiovarainvaliokunta korostaa sitä, että kun käytetään tiettyjä laskelmia, niin pitäisi olla johdonmukainen, käyttää joko dynaamisia laskelmia tai staattisia laskelmia, koska silloin budjetin läpinäkyvyys on selvästi parempi, ja tätä johdonmukaisuutta valtiovarainvaliokunta kaipaa.

Sitten valtiovarainvaliokunta kiinnittää myöskin huomiota siihen, että ministereitten esikunnat ovat kasvaneet viime aikoina, ja erittäin tärkeätä on se, että jatkossa pidetään huolta siitä, että virkamiesten ja ministereitten tiedonkulku on esteetöntä ja että virkamiehet nimenomaan ovat suoraan päätöksentekijöitten kanssa yhteydessä, esittävät näkemyksensä ministereille, ja tällä tavalla pidetään huolta siitä, että ei ole sellaista suodattavaa elementtiä välissä, joka vaikuttaisi siihen, että tieto ei välttämättä menisi oikeassa muodossa perille.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta erityisesti korostaa viennin edistämistä tässä tilanteessa, jossa meidän kauppataseemme on kääntynyt huonompaan suuntaan. Tärkeätä on — mitä hallitus tekee — se, että aloittavien ja kasvavien yritysten mahdollisuuksia saada riskipääomaa parannetaan. Se on erittäin tärkeätä. Sen lisäksi täytyy todeta, että tärkeätä on myöskin se, että panostetaan hallituksen toimenpiteillä ja myötävaikutuksella maltillisen palkkaratkaisun syntymiseen. Jos me katsomme Suomen viennin kilpailukykyä suhteessa Saksaan ja Ruotsiin, jotka ovat meille tärkeitä kilpailijamaita, niin nimenomaan tässä suhteessa maltillinen palkkaratkaisu on yksi avainkysymyksiä. Mutta sen lisäksi panostaa pitää myöskin pk-yrityksiin, jotta ne uskaltavat mennä kansainvälisille markkinoille, ja siihen, että meillä syntyy uusia keksintöjä ja uusia tuotteita. Ja viennin edistämiseen pitää panostaa riittävästi siten, että Finpron resurssit ovat riittäviä ja että yritykset uskaltavat vientiponnistusten avulla mennä toisille markkinoille.

Mikä on erittäin hyvä, minkä hallitus myöskin tekee, on se, että kun nämä uudet risteilijäalukset nyt tehdään Ranskassa, kaksi kappaletta, niin perustetaan sinne toimisto, jota suomalaiset alihankkijat voivat käyttää hyväksi niin, että alihankkijoitten rooli näitten laivojen tuotannossa säilyisi korkealla tasolla.

Kun meillä Suomessa ilmapiiri yrittäjyydelle tänä päivänä ei ole välttämättä kovin hyvä, niin on tärkeätä, että ilmapiirin parantamiseen panostetaan ja että poliittinen viestintä myöskin olisi sellaista, että todetaan, että arvostetaan yrittäjyyttä ja sitä, että luodaan työpaikkoja.

On tiettyjä sektoreita, joita valtiovarainvaliokunta pitää tärkeinä, jonne erityisesti pitäisi panostaa, koska niissä on vahvaa potentiaalia. Niitä ovat cleantech-tuotteet, lääketieteellinen teknologia, ohjelmistot ja pelit sekä kaivannaisteollisuuteen liittyvä jatkojalostustuotanto ja myöskin robotisaatio. Meillä on hyvät edellytykset siinä, mutta kaikkein kehittyneimmät robotit tänä päivänä usein tehdään Yhdysvalloissa. Ne voitaisiin tehdä myöskin Suomessa. Mutta ei saa myöskään unohtaa perinteisiä teollisuudenaloja, ja tältä osin telakka- ja meriteollisuus ovat tärkeitä myöskin meidän vientimme kannalta, ja metsäteollisuuden uudistaminen on meillä erittäin suuri haaste.

Valtiovarainvaliokunta on budjettimietinnöissä ja myöskin rahassa erityisesti arvostanut Venäjän markkinoita, Venäjän markkinoitten kehittämistä ja sinne panostamista, koska uskomme siihen, että Venäjän kysyntä on erittäin tärkeässä asemassa Suomen talouden kehittymisessä.

Mitä tulee tutkimukseen, niin se on tärkeätä, jotta uutta tuotantoa syntyy. Tavoitteena valtioneuvostolla on edelleen 4 prosentin bkt-osuus, mutta jos me katsomme todellisia lukuja, tältä osin täytyy todeta, että valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus on 2 miljardia euroa vuonna 2013, mikä on reaaliarvoltaan 5,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012. Kun me katsomme kehyksiä, niin panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen pienenee edelleen, mikä tarkoittaa sitä, että rahat täytyy käyttää ehdottomasti tehokkaammin ja vaikuttavammin. (Mauri Pekkarinen: Rehellistä puhetta!)

Valiokunta kiinnittää huomiota myöskin sektoritutkimuslaitoksiin, ja nythän tuossa kehyspäätöksessä oli tehty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimuksen osalta 30 miljoonan euron säästö, ja tältä osin valiokunta katsoo, että valtioneuvoston piirissä on syytä miettiä vielä tuota säästön suuruutta ja katsoa, voitaisiinko sosiaali- ja terveysministeriön kehyksen sisällä ainakin osa näistä rahoista ottaa muualta ja sillä tavalla pyrkiä pitämään huolta siitä, että nämä säästöt eivät ainakaan vaikuttaisi laitosten lakisääteisiin tehtäviin ja niistä voitaisiin pitää huolta, mutta uudelleenarviointi tältä osin on vielä valtioneuvostossa mielestämme paikallaan.

Mitä tulee nuorten yhteiskuntatakuuseen, niin se on ehkä tämän hallituksen keskeisin hanke, ja tärkeätä on se, että pidämme huolta siitä, että meillä ei ole syrjäytyneitä nuoria. Kuluvalle vuodelle on panostettu 60 miljoonaa euroa tähän nuorten yhteiskuntatakuuseen ja sen lisäksi kehyspäätöksessä osoitetaan lisärahoitusta oppisopimuskoulutukseen, työssäoppimisen kehittämiseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen. Kuitenkin täytyy sanoa, että valiokunta on erittäin huolissaan nuorisotakuun tehokkaasta toteutumisesta. Tältä osin täytyy sanoa, että te-toimistojen resurssitarve ei oikeastaan vastaa tilannetta, ja täytyy sanoa, että kun nuoret menevät te-toimistoihin, niin heille tehdään työllistymissuunnitelma, mutta prosessi ei saa päättyä siihen työllistymissuunnitelmaan, vaan aidosti näille nuorille pitää jonkun etsiä määräajassa työ- tai koulutuspaikkaa tai muuta vastaavaa toimintaa, jolla syrjäytyminen konkreettisesti ehkäistään.

Mitä tulee liikenneverkon rahoitukseen, niin viime syksynähän käytiin värikäs keskustelu siitä, voidaanko liikennepoliittinen selonteko toteuttaa käytännössä. Nyt kehysriihen yhteydessä valtioneuvosto täsmensi linjauksia ja antoi lisärahoitusta 113 miljoonaa euroa ensi vuodelle ja 58 miljoonaa euroa vuodelle 2015, ja tällä nyt voidaan turvata se, että kaikki liikennehankkeet, joita tuossa selonteossa on, voidaan käynnistää ja myöskin käynnissä olevat hankkeet voidaan viedä loppuun. Tämä on hyvä, että tältä osin on syntynyt tällainen ratkaisu.

Erityisesti haluan sitten korostaa vielä sitä, että mitä tulee perusväylänpidon rahoitukseen, niin tuo rahoitus on varsin niukka, ja valiokunta suhtautuu myönteisesti siihen, että vuodesta 2016 alkaen siirretään 100 miljoonaa euroa liikenneverkon pieniin investointeihin. Tosin tältäkin osin täytyy muistuttaa, että säästöpäätösten jälkeen tuo summa ei ole enää 100 miljoonaa euroa vaan 80 miljoonaa euroa. Kehyspäätöksessä on mukana myöskin raskaan liikenteen kaluston sallittuja enimmäismassoja ja -mittoja korottava kannanotto, ja valtioneuvostohan tältä osin on tehnyt päätöksen.

Mitä rahoitukseen tulee, niin tarkoitus on suunnata 10—15 miljoonan euron lisärahoitus näihin hankkeisiin, ja täytyy sanoa, että summahan on varsin pieni, ja jotta väylät voidaan näille massoille ja mitoille avata, niin tarvittaisiin olennaisesti suurempi rahoitus. Kuitenkin tärkeätä on se, että pidetään huolta siitä, että ei käytetä niitä rahoja, joita olisi käytettävissä perusväylänpitoon ja näihin tärkeisiin pieniin hankkeisiin, tähän kohteeseen.

On tärkeätä ja valtiovarainvaliokunta katsoo, että valtioneuvoston piirissä on nyt katsottava aikataulu, mitkä väylät voidaan avata näillä mitoilla ja painoilla, ja katsotaan aikataulu, jotta voidaan sitten varautua liikenteenharjoittajien toimesta sellaisen kaluston hankintaan, joka on tarkoituksenmukainen näille väylille. (Kari Rajamäki: Arvioikaa uudelleen!) — Eli arvioidaan uudestaan vielä sitten kaiken kaikkiaan, että on selkeä suunnitelma, ja katsotaan, miten suunnitelma voidaan tosiasiallisesti realistisesti panna täytäntöön.

Arvoisa puhemies! Vielä lyhyesti kahdesta asiasta. Ensinnäkin mitä tulee kuntauudistukseen, niin sitä ei käsitellä lainkaan tuossa kehysratkaisussa, ja kaiken kaikkiaan, mitä tulee esimerkiksi kuntajakolakiin, niin siinä taloudellisia vaikutuksia ei ole kovinkaan huolellisesti arvioitu. Ne ovat hyvin yleisellä tasolla.

Kun sitten katsotaan kuntien rahoitusta, niin valtioneuvosto kohdistaa melko suuria säästöjä kuntien rahoitukseen. Vuosina 2014—17 säästöt ovat kuntien osalta 892 miljoonaa euroa, ja jos katsotaan koko ajalta, (Puhemies koputtaa) valtionosuuksien vähennykset ovat vuoden 2015 tasolla yhteensä 1 131 miljoonaa euroa. Eli kunnilla on erittäin suuria haasteita, ja se tarkoittaa sitä, että kuntatalous tulee säilymään alijäämäisenä. Tästä syystä kuntauudistus on erittäin tärkeätä, mutta valiokunta painottaa sitä, että kuntauudistus ei saa olla pelkästään hallinnollinen uudistus vaan sen pitää koskea myöskin sitten tuotantoa, palveluita, jotta pidetään huolta siitä, että kaikilla on kunnalliset palvelut saatavissa mutta ne tuotetaan niin tehokkaasti, että se kestävyysvaje, (Puhemies koputtaa) joka tässä yhteiskunnassa on, voidaan kuroa umpeen.

Arvoisa puhemies! Vielä kaksi asiaa, joihinka valiokunta kiinnittää huomiota. Vuoden 2015 jälkeen puolustusjärjestelmän toimivuus pitää arvioida, jotta rahoitus on riittävää. Ja myöskin lastensairaala: valiokunta pitää tärkeänä sitä, että kun Suomi täyttää 100 vuotta, siinä yhteydessä Helsingissä olisi uusi lastensairaala, jossa me voimme pitää omasta nuorisostamme hyvää huolta.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Siirrymme ryhmäpuheenvuoroihin.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vuosina emme ole kuulleet montaa ilouutista taloudesta. Valitettavasti emme kuule niitä tänäänkään. Viime viikolla Tilastokeskus julkaisi tuoreimmat arvionsa Suomen talouden kehityksestä. Viimeisen vuoden aikana bruttokansantuotteemme on laskenut yli kaksi prosenttia. Suomen Pankin eilen julkistaman ennusteen mukaan alamäki jatkuu yhä.

Bruttokansantuotteesta puhuttaessa kysymys ei ole vain numeroista. Kysymys on suomalaisten työpaikoista ja hyvinvoinnista. Hälyttävää on, ettemme ole vieläkään saavuttaneet sitä hyvinvoinnin tasoa, joka meillä oli ennen finanssikriisiä 2008.

Maailmaa riivaava talouskriisi on yllättänyt meidät kaikki syvyydellään ja laajuudellaan. Kyse ei ole perinteisestä suhdannekriisistä, josta selviäisimme siirtelemällä miljoonia budjettimomentilta toiselle tai tekemällä säästöjä ja veronkorotuksia. Jotta voimme turvata sen, mikä Suomessa on hyvää, on osattava katsoa eteenpäin ja uudistua. Suomi nousee, kun onnistumme vahvistamaan suomalaisen työn ja tuotteiden menekkiä maailmalla, lisäämään työn tekemistä sekä järjestämään hyvinvointipalvelut nykyistä fiksummin. Tämän työn on jatkuttava yli vaalikausien, yli poliittisten linjojen, kuten Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen vetosi. Tämä edellyttää meiltä yhteistä rakentamista repimisen sijaan, ennakkoluulottomuutta ehdottomuuksien sijaan. Tämä edellyttää myös suomalaisille antamamme hyvinvointilupauksen asettamista kaikkien muiden vaalilupausten edelle.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä edellyttää kaikilta osapuolilta valmiutta rakentaa suomalaisille uutta työtä ja hyvinvointia sekä tulevaisuutta myös seuraaville sukupolville. Tämä koskee niin hallituspuolueita, oppositiopuolueita kuin myös työmarkkinajärjestöjä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kehyspäätös antaa hyvän perustan rakennustyölle. Työllistävä yritysverouudistus, pienituloisten ansiotuloveronkevennykset, osatyökykyisten työllistämispaketti, kotitalousvähennyksen korottaminen, nuorten ja maahanmuuttajien työllistymisen vauhdittaminen ja pienten lasten vanhempien osa-aikatyöhön kannustaminen joustavalla hoitorahalla muodostavat kehyspäätökseen johtoajatuksen, joka kertoo, että hallitus uskoo vahvasti suomalaiseen työhön. Mutta rakennettavaa riittää vielä myös tuleville vuosille.

Erityisesti on kannettava huolta pitkän aikavälin kasvun edellytyksistä. Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa mietinnössään, on huolestuttavaa, että tutkimus- ja kehitystoimintaan ohjatut panostukset ovat pienenemässä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä näkee välttämättömäksi, että tutkimus- ja kehitysrahoituksessa pyritään määrätietoisesti neljän prosentin tasoon bruttokansantuotteesta. (Markku Rossi: Silti vain leikataan!) Pihistäminen panostuksista koulutukseen ja tutkimukseen on Suomen kaltaiselle osaamisintensiiviselle kansantaloudelle tuhon tie. On satsattava siihen, että tutkimustyön tulokset saadaan valjastettua kansainvälisesti menestyviksi tuotteiksi, jotka synnyttävät Suomeen uutta kasvua ja työtä. Kotimaan markkinat eivät yksin kasvuun riitä.

Meillä on paljon nousevia aloja, mistä ammentaa. Esimerkiksi cleantechin, peliteollisuuden tai energiateollisuuden saralla Suomella on loistavia mahdollisuuksia uusien innovaatioiden ja teknologioiden edelläkävijäksi. Erityisen kiitoksen tulevaisuustyöstä haluamme antaa ministeri Vapaavuorelle kutsusta kaikille eduskuntapuolueille ryhtyä yhdessä kartoittamaan energiaratkaisuja ja alan menestysvaltteja tuleville vuosikymmenille.

Arvoisa puhemies! Kitkuttelua tai ei — kokoonpanostaan monesti kritisoitu hallitus on rakentanut Suomea ison askeleen eteenpäin. Tärkeintä tässä kehyspäätöksessä on tulevaisuudenuskoa luova kokonaisuus, ja se ei ole vähän se. Hallitus on rakentanut Suomelle pohjan ponnistaa. Syksyllä on työmarkkinaosapuolten vuoro näyttää kyntensä. Rakennustalkoiden hengessä toivomme sellaista työmarkkinaratkaisua, jossa ostovoima ja kilpailukyky lyövät kättä, ratkaisua, joka lisää Suomessa tehdyn työn määrää.

Myös hallituksen on katsottava eteenpäin. Myönteisimmätkään kasvuennusteet eivät vielä lupaa kovin ruusuista huomista. On selvää, että hallituksen tulee ylläpitää jatkuvaa valmiutta uusien työtä ja kasvua tukevien päätösten tekemiseen. Työllistävää verouudistusta tulee jatkaa, yritysten lainansaanti on saatava rullaamaan, suomalaisen työn kilpailukyvyn rapautuminen on pysäytettävä, työnteon on oltava aina kannattavaa. Onneksi käsissämme olevan kehyspäätöksen pohjalta on hieman helpompi ponnistaa myös kohti tulevia haasteita.

Heli Paasio /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden kestävyysvaje, talouden rakennemuutos, vaikea suhdannetilanne, eriarvoisuuden vähentäminen sekä työllisyyden parantaminen — siinä haasteita tämän kehysmietinnön taustalla. Epävarmoista ja -vakaista oloista huolimatta hallitus ei ole antanut periksi vaan on kyennyt tekemään kasvua ja työllisyyttä tukevia ratkaisuja sekä toimia, joilla Suomen kilpailukykyä parannetaan. Julkisen talouden sopeutustoimien lisäksi on panostettava kasvuun ja rakenteellisiin uudistuksiin. Jo tehtyjen toimenpiteiden suunta on oikea, ja hallituksen painotuksista näkee, että ketään ei päästetä syrjäytymään.

Sosialidemokraatit ovat huolissaan pitkittyvän taantuman vaikutuksista sosiaaliseen kehitykseen. Nykyinen hallitus on tehnyt lukuisia päätöksiä, joilla eriarvoisuuden lisääntymistä on ehkäisty. Sosiaalista eriarvoisuutta ja tuloerojen kasvua ehkäisevää talous-, vero-, työllisyys-, sosiaali- ja koulutuspolitiikkaa on jatkettava. Kesän budjettiriihessä on syytä tehdä lisää elvytystoimia ja vahva työllisyyspaketti.

Tämän vuoden alusta käynnistynyt nuorten yhteiskuntatakuu on meille tärkeä hanke, ja hallituksella on oltava valmiuksia tehostaa sen toimia. Nyt sitä vahvistetaan erityisesti lisäpanostuksilla oppisopimuskoulutukseen, työssäoppimisen kehittämiseen ja ammatilliseen peruskoulutukseen.

Kehyspäätöksessä tuetaan myös yritystoimintaa ja elinkeinoelämää monella tapaa. Nyt työnantajilta onkin lupa odottaa aitoja työllisyystekoja. Yhdenkin nuoren palkkaaminen on yhteiskuntavastuullinen teko ja investointi tulevaisuuteen.

Työn tarjonnan ja kysynnän lisääminen on olennaista. Työllistymistä helpotetaan purkamalla kannustinloukkuja. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistetään ja asuntopolitiikan uudistus käynnistetään.

Asuntopolitiikalla pitää edistää kohtuuhintaista asumista, työmarkkinoiden toimivuutta ja kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseen sopivaan asumiseen. Tavoitteena on erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattu vuokra-asuntotuotannon lisääminen. Myös erityisryhmille tarvitaan lisää asuntoja eri puolilla Suomea, jotta kyetään vastaamaan muun muassa ikääntyneiden ja kehitysvammaisten asumisen kehittämisen haasteisiin.

Eri kunnissa asuvien ihmisten yhdenvertaisuus on heikentynyt erityisesti perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden suhteen. Kuntapuolen uudistuksessa tulee aidosti kehittää palveluita ja parantaa niiden tuottavuutta. Vaikka kehyspäätöksen suurimmat menosäästöt kohdentuvatkin kuntasektorille, on muistettava myös kuntataloutta parantavat toimet muun muassa verotulomenetysten kompensoimiseksi ja jäteveron tuoton ohjaamiseksi kunnille.

Vaikeinakin talouden aikoina on vahvistettava ennalta ehkäiseviä toimia. Niillä voidaan hillitä julkisten menojen kasvua tulevaisuudessa ja siten saada nyt panostettu euro moninkertaisesti takaisin taloudellisena säästönä, inhimillisestä puolesta puhumattakaan.

Arvoisa puhemies! Kehyspäätöksellä vahvistetaan teollisuuden ja muiden yritysten toimintaedellytyksiä. Äärettömän tärkeää on myös sitoutuminen telakka- ja meriteollisuuden uudistumiseen. Osana rikkidirektiivin kustannusten kompensointia suunnataan panostuksia LNG-infrastruktuurin rakentamiseen. Myös yhteisöveron laskulla pyritään vahvistamaan yritysten investointeja ja luomaan työpaikkoja sekä vauhdittamaan siten talouskasvua. Kasvuyrittäjyyden tukemiseksi käynnistetään mittava kasvurahoitusohjelma pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi. Lisäksi Tekesin valtuuksia kasvatetaan ja Teollisuussijoituksen pääomitusta vahvistetaan.

On hyvä asia, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta koulutuksen laadusta, koulutuspaikkojen riittävyydestä sekä rahoituksesta huolehditaan. Liikennehankkeitten läpivientiä tehostetaan ja liikennepoliittisessa selonteossa nimetyt hankkeet käynnistetään tällä hallituskaudella. Lastensairaalan perustamiskustannuksiin varattiin määräraha, joka mahdollistaa sairaalan rakentamisen.

Arvoisa puhemies! Selonteko on vain osa laajempaa menettelyä. Tulevat lakiesitykset ja talousarviokäsittelyt avaavat yksityiskohtaisemmin kokonaisuutta. Ratkaisujen tulee olla kokonaisuudeltaan työtä ja oikeudenmukaisuutta edistäviä. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen kehysratkaisua.

Maria Lohela /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallitus on kompuroinut kehyspäätöksessäkin. Oli ongelmia tiedotuksen kanssa, osinkoverofarssi ja lopuksi kummasteltiin hallituksen tapaa huomioida vain yhteisöveron laskun dynaamiset vaikutukset — tämä kaikki ennen kuin päästiin itse asiaan eli päätösten sisältöön. Näin ei voi jatkua. Hallituksen on parannettava otettaan ja valmisteltava esityksensä selvästi nykyistä paremmin. Sen te olette velkaa kansalaisille.

Hallitus on toki tehnyt joukon hyviäkin päätöksiä, joista voi mainita panostukset LNG-terminaaliin ja opintotuen sitomisen indeksiin, mutta monessa kohtaa on parantamisen varaa. Nämä puutteet on dokumentoitu yksityiskohtaisesti perussuomalaisten valtiovarainvaliokunnassa jättämään kehysvastalauseeseen.

Mutta se haukuista ja kehuista. Esittelen seuraavaksi keskeisiä kohtia perussuomalaisten kehysvaihtoehdosta.

Vaihtoehtomme perustuu viiden paketin ohjelmaan. Siihen kuuluvat kasvu-, työllisyys-, vero-, energia- ja hyvinvointipaketti. Kasvupakettimme kantava voima on usko Suomeen ja suomalaiseen työhön. Uusimpien arvioiden mukaan valtiontalouden tasapaino ei parane vaan heikkenee. Odotukset ovat olleet liian optimistisia. Tämän takia sopeutamme hallitusta vähemmän kehyskauden alkupuolella, mutta kiristämme tahtia kehyksen loppuvuosina. Tällöin kehyskauden lopussa valtionvelka olisi hallituksen esittämää vaihtoehtoa alhaisempi.

Talouden ja hyvinvoinnin kohentamisessa keskeistä on työllisyys. Porrastaisimme eläkemaksuja niin, että yli 55- ja alle 30-vuotiaiden eläkemaksuja laskettaisiin, ja tämä kompensoitaisiin korottamalla korkeamman työllisyysasteen ikäluokkien maksuja.

Uudistaisimme työkyvyttömyyseläkejärjestelmää kannustavammaksi, jolloin työkyvyttömyyseläkkeellä olevan olisi aina taloudellisesti kannattavaa tehdä myös osa-aikaista työtä. Loisimme automaattisen palkkatukijärjestelmän yli 55-vuotiaille alanvaihtajille sekä kannustaisimme työurien pidentämiseen yli 63-vuotiaiden veroporkkanalla. Oppisopimuskoulutusjärjestelmää tulee kehittää edelleen siten, että siitä tulee todellinen, tehokkaampi väylä työelämään. (Jukka Gustafsson: Näinhän toimitaan!)

Yhteisöveron siirtäisimme 22 prosentin tasolle, kuten Ruotsissa ja Tanskassa. Tukisimme erityisesti pk-yritysten kasvua ja työllistämismahdollisuuksia nostamalla arvonlisäveron alaisen toiminnan alarajaa, toteuttamalla työllistävien pk-yritysten Viron-mallin mukaisen yhteisöverotuksen sekä nostamalla hallitusta enemmän kotitalousvähennyksen määrää. Osinkoverotusta uudistaisimme hallitusta oikeudenmukaisemmin ja kasvua paremmin tukien, sillä verottaisimme pieniä osinkoja hallitusta kevyemmin ja suuria osinkoja hallitusta ankarammin.

Veropakettiimme kuuluu myös arvonlisäveron alennus 1 prosenttiyksiköllä. Rahoittaisimme arvonlisäveron alennuksen palauttamalla Kela-maksu yksityiselle sektorille. Nämä kaksi yksityiskohtaa ovat toisiinsa sidottu kokonaisuus, eli ei ole yhtä ilman toista. Hallitusten esitysten vaikutusarvioiden mukaan tällä tavalla keräisimme valtion kassaan noin 100 miljoonaa euroa enemmän tuloja sekä parantaisimme työllisyyttä noin 5 000 hengellä.

Energiapakettimme tarkoituksena on saada vaihtotase, vientisektorin kilpailukyky sekä ympäristö kuntoon energiapolitiikkaa järkeistämällä. Kohentaisimme vientisektorin kilpailukykyä alentamalla yhteensä 400 miljoonalla eurolla energiaveroja. Verotusta sekä tuki- ja lupapolitiikkaa järkeistämällä parantaisimme kotimaisen energian, kuten turpeen ja pienpuuenergian, asemaa suhteessa kivihiileen ja muuhun tuontienergiaan.

Herra puhemies! Haluamme pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Perussuomalaisten mielestä kuntien valtionosuuksia pitää lisätä, ei leikata. Vanhuspalveluihin sekä lasten ja nuorten mielenterveystyöhön varaisimme yhteensä 100 miljoonaa euroa hallitusta enemmän ja omaishoidon tukeen tekisimme tasokorotuksen. Hallitusohjelmassakin luvatun asumistukiuudistuksen taas tekisimme jo ensi vuonna, niin myös lapsilisien indeksikorotukset.

Vaikeat ajat vaativat yhteistyötä, rohkeita ja pitkäjänteisiä ratkaisuja poukkoilemisen ja ennakoimattomuuden sijaan.

Herra puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyy valiokunnan mietintöön sisältyvän vastalauseen 1 mukaisen kannanoton.

Juha Sipilä /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkin olen huolissani Suomesta. Huono taloudellinen tilanne on vienyt maamme taantumaan, ja työttömyys on kasvanut nopeasti. Vaihtotaseemme kertoo, että kansakuntamme velkaantuu. Hallitus ei saavuta itse asettamiaan tavoitteita. Eilisen Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen julkinen velka nousee jopa 62 prosenttiin bkt:stä vuonna 2015. Ongelmia on siirretty kuntien, työmarkkinajärjestöjen ja seuraavan hallituksen ratkottaviksi. Velkaelvytys ei ole mahdollista, koska syömävelkaa syntyy koko ajan. Meillä kaikilla päättäjillä on nyt peiliin katsomisen paikka.

Kun yrityksessä on taloudellisia vaikeuksia ja tulos tappiolla, mietitään ainakin kolmea asiaa, ensinnäkin myynnin lisäämistä eli valtion budjetissa verotulojen kasvattamista talouskasvun avulla, toiseksi rakenteen saneerausta eli keskittymistä perustehtäviin — rakenneuudistuksiin keskustan eduskuntaryhmä on esittänyt oman vaihtoehtonsa jo viime syksynä — ja kolmanneksi taseen saamista paremmin töihin. (Kari Uotila: Eläkeiän nosto!) Tästä hieman enemmän.

Tavoitteena tulee olla 200 000 uutta työpaikkaa. En ole kuullut tässä salissa juurikaan keskustelua siitä, miten saisimme valtion taseen eli omaisuuden paremmin töihin työpaikkojen luomiseksi. Elvytystä voidaan tehdä ilman velan lisäämistäkin. Keskusta on esittänyt työpaikkojen synnyttämisen vauhdittajaksi yli 3 miljardin euron kasvurahastoa. Yksi suurimmista pullonkauloista uusien työpaikkojen luomisessa kilpailukykymme ohella on rahoitus. Yritykset tarvitsevat oman pääoman ehtoista rahoitusta, niin sanottuja välirahoitusinstrumentteja ja pankkilainaa. Kaikista näistä on pulaa.

Oman pääoman ja välirahoituksen puutteeseen ratkaisumme on esittämämme rahasto. Finnveran valtuuksien kasvattamisella voidaan auttaa pankkirahoituksen saamista. Pankkirahoituksen puute on nyt uusien työpaikkojen syntymisen ja kasvun esteenä. Vakavaraisuusvaatimukset ovat osaltaan johtaneet rahoituksen kiristymiseen.

Arvoisa puhemies! Uskommeko enää suomalaiseen työhön? Tämä kysymys on pakko kysyä hallituksen vähentäessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenoja. Siemenperunoita ei saisi syödä. Seuraavan kerran usko suomalaiseen työhön ja kilpailukykyyn punnitaan hallituksen budjettiriihessä ja syksyn työmarkkinaneuvotteluissa. Työmarkkinaneuvotteluissa tulisi löytää yhteinen sävel pitkäaikaisen maltillisen sopimuksen solmimiseksi. Vetoan osapuoliin ja hallitukseen myös työuraratkaisun puolesta. Sekin on asia, jota ei voi jättää tekemättä. Hallituksen on taas tehtävä budjettiriihessä lukuisia päätöksiä työllisyyden edistämiseksi ja talouspolitiikan kurssin muuttamiseksi.

Arvoisa puhemies! Loppuun vielä muutamia poimintoja.

Kasvurahaston avulla ja vihreän talouden kunnianhimon tasoa nostamalla vaihtotase ja työllisyys korjaantuvat. Uskon, että Suomi voi olla vuonna 2030 öljyvapaa maa ja kotimaisen uusiutuvan energian osuus yli 50 prosenttia sähkön ja lämmön tuotannosta.

Valtion infra Oy:n perustamista on vietävä määrätietoisesti eteenpäin julkisten investointien vauhdittamiseksi. Julkisten investointien ajoituksella voidaan torjua lamaa. Esimerkiksi homekouluja voidaan korjata edullisemmin taloudellisessa taantumassa.

Työttömän aktivoimiseksi olemme ehdottaneet 300 euron työttömyysturvan suojaosaa. Naisvaltaisten alojen työllistämisen esteenä oleva vanhemmuuden kustannusten jakaantuminen on korjattava oikeudenmukaiseksi. Työllistäminen on tapahtunut pääasiassa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Yhteisöveron alennusta keskusta tukee, mutta kasvanut verokuilu osakeyhtiöiden ja henkilöyhtiöiden välillä on korjattava.

Oppisopimuskoulutukseen tarvitaan reformi. Varsinkin pienet yritykset pitävät nykyistä järjestelmää aivan liian byrokraattisena ja kalliina. Itse käytin 90-luvulla muuntokoulutusta. Uskon sen toimivan hyvin tässäkin teollisessa rakennemuutoksessa.

Kävin perjantaina pitkän keskustelun yrittäjän kanssa, jolla on tuhansia työntekijöitä. Hän kertoi kokeilleensa, miten nuorisotakuu toimii käytännössä. Hän sanoi, että byrokratiaa ei voinut hoitaa sähköisesti ja päätös kesti yli neljä viikkoa. Ei yrittäjä jouda odottamaan työllistämiseen liittyviä päätöksiä viikkokausia. Hän tyrmäsi järjestelmän täysin. Minkä ihmeen takia teemme selvistä asioista niin vaikeita ja nuoret kärsivät?

Arvoisa puhemies! Tässä tilanteessa tarvitaan poikkeuksellista yhteistyötä. Hallitus ei ole lukuisiin tarjouksiimme tarttunut. Kaikesta huolimatta olemme tarvittaessa osaltamme mukana pääjohtaja Liikasen peräänkuuluttamassa yhteistyössä Suomen talouden tervehdyttämiseksi ja laajan yhteiskuntasopimuksen löytämiseksi.

Kari  Uotila /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime päivinä on puhuttu paljon tietovuodoista. Julkisuuteen vuoti esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston sisäinen dokumentti, jossa IMF kertoo tehneensä vakavia virheitä Kreikan tukipaketeissa. IMF myöntää leikkauspolitiikan haitallisuuden velkamaiden kansantalouksille. Tätä tosiasiaa vasemmisto on pitänyt esillä jo vuosia. Lisäksi IMF myöntää tehneensä liian varovaisen arvion Kreikan bruttokansantuotteen kutistumisesta ja työttömyyden kasvusta. Nämä olivat seurauksia liian kovista leikkauksista. Hitaampi säästöohjelma olisi IMF:n mukaan auttanut Kreikan taloutta, mutta se ei ollut poliittisesti mahdollinen. Kysymys kuuluu nyt, onko meillä poliittista tahtoa hitaampaan talouden tasapainottamisohjelmaan, joka meilläkin olisi talouden pitkän aikavälin kannalta järkevämpää kuin työllisyyttä ja talouskasvua hyydyttävä liian tiukka leikkauslinja.

Arvoisa puhemies! Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. On tunnustettava se, että kaksi vuotta sitten täysin toisenlaiseen talouden tulevaisuusnäkymään perustuneet talous- ja työllisyystavoitteet eivät ole vaalikaudella toteutettavissa ilman vakavien vaurioiden aiheuttamista pidemmän aikavälin kehitykselle. Työttömyyden alentamistavoite, työllisyysastetavoite, alijäämän pienentämistavoite ja ikävä kyllä myös velkaantumisen taittamistavoite ovat karkaamassa. Syyt tavoitteiden karkaamisesta eivät ole, kuten oppositio väittää, hallituksen toimissa, vaan pitkittyneessä ja pahentuneessa maailman ja erityisesti Euroopan talouden taantumassa. (Mauri Pekkarinen: No niinpä tietysti!)

Taloudessa tarvitaan nyt pikaista elvytystä. Elvytystoimia tarvitaan ensi vuoden budjettiin, mutta välittömästi tarvitaan myös tälle vuodelle elvyttävä ja työllistävä lisäbudjetti. Hyvä, että valtiovarainministeri Urpilainen tämän päivän Helsingin Sanomissa tätä lupailikin.

Työttömyyden kasvaessa valtion on investoitava sellaisiin työllistäviin hankkeisiin, jotka olisivat muutenkin lähitulevaisuudessa edessä. Näitä ovat homekoulujen korjaaminen, muu korjausrakentaminen, raide- ja tieverkon rakentaminen, vuokra-asuntotuotanto, ympäristötyöt ja muuhun infraan satsaaminen. Tällaisia hankkeita on pitänyt järkevinä myös valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen.

Tarvitaan rohkeutta myöntää leikkauspolitiikan negatiiviset vaikutukset, kansantalouden sosiaalisten ongelmien kasvamisesta puhumattakaan. Valtion ei tule pelotella kansalaisia kestävyysvajeella, vaan tulee investoida hyvinvointiin ja työllisyyteen.

Kestävyysvajeeseen on toki puututtava, sillä loputtomasti emme voi lisätä velkaa. Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, mutta niiden ajoittaminen on ratkaisevan tärkeää. Ei saa tehdä nykyisessä taloustilanteessa toimia, jotka pahentavat työttömyyttä, hidastavat kasvua ja aiheuttavat sosiaalisen eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntymistä. Olemme tyytyväisiä mietinnön ponteen, jossa edellytetään hallitusta kiinnittämään vakavaa huomiota pitkittyvästä taantumasta johtuviin sosiaalisiin ongelmiin eriarvoisuuden ja syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseksi ja työttömyyden torjumiseksi.

Arvoisa puhemies! Lumet ovat tämänkin kevään osalta sulaneet, mutta Rukan lumilta aikoinaan lähtenyt eläkeiän nostoehdotus ei ole sulanut keskustan tavoitteista. Keskusta nimittäin esittää vastalauseensa ponnessa eläkeiän nostoa. Vasemmistoliiton mielestä työuria ei pidennetä tehokkaimmin eikä oikeudenmukaisimmin eläkeikää mekaanisesti nostamalla. Tärkeintä on keskittyä puuttumaan keskeltä katkeaviin työuriin. Työn ja perheen yhteensovittamista tulee helpottaa, jotta naisten asema työmarkkinoilla paranee ja työurat pitenevät. Miehillä keskeltä katkeavat työurat liittyvät usein miesten huonoon terveyteen. Työurien pidentämiskeskustelussa pitää muistaa sukupuolinäkökulma.

On pakko kysyä keskustalta, kuinka monta vuotta haluatte eläkeikää nostettavan: Yhden vuoden, kaksi vuotta vai enemmän? Lasketteko eliniänodotteen kasvun työeläkejärjestelmän alusta, 60-luvun alkupuolelta, viimeisestä eläkeuudistuksesta vai tästä eteenpäin? (Mauri Pekkarinen: Nyt kannattaisi puhujan mennä asiaan!)

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnallisen vakauden ja työllisyyden ja talouskasvun kannalta tuleva työmarkkinaratkaisu on ensiarvoisen tärkeä. Hallituksella ei juurikaan ole veroporkkanoita kauppatavarana, eikä vasemmistoliitto muutoinkaan pidä parhaana hallituksen vastaantulokeinona verotuloja pienentäviä veroratkaisuja. Sen sijaan tulopoliittista kokonaisratkaisua hallitus voi edistää työelämän laatua ja turvallisuutta parantamalla. Hallitus voi näyttää voimakkaan vihreää valoa esimerkiksi työntekijöiden ryhmäkanneoikeudelle tai nollasopimusten poistamiselle.

Meillä on aivan liian paljon työttömiä nuoria. Nykyinen työelämä edellyttää monipuolisia valmiuksia, ja siksi meille vasemmistoliitossa on tärkeää, että varmistetaan nuorten työelämävalmiudet. On parempi olla hankkimassa koulutusta kuin joutua nuorena työttömäksi. Onkin hienoa, että työministeri Ihalainen tuki tänään julkisuudessa vasemmistoliiton ehdotusta oppivelvollisuusiän pidentämisestä. (Ben Zyskowicz: Hän sanoi, että siitä ei ole kyse!)

Osmo Soininvaara /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin piti olla hyvinvointivaltioitten linnake maailmankaupassa. Meidän piti näyttää muille, että menestyä voi tinkimättä yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja sivistyksellisistä arvoista. Juuri tällä hetkellä Euroopan esimerkki ei oikein taida vakuuttaa. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus ja jopa nälkä ovat Euroopassa lisääntymässä. Monessa maassa ollaan menettämässä kokonainen sukupolvi työttömyydelle. Euroopan kehitys uhkaa vaurioitua vuosikymmeniksi. Kaikki maat maailmassa kärsivät vuoden 2008 talouskriisistä, mutta muut maanosat ovat siitä toipuneet. Vain Eurooppa vajoaa yhä syvemmälle.

Vuoden 2008 rahamarkkinakriisi ja sitä seurannut eurokriisi ovat maksaneet suomalaisille menetettynä tuotantona jo yli 100 miljardia euroa. Summa kasvaa joka päivä noin 100 miljoonalla eurolla, ja vauhti vain kiihtyy. Tästä kärsivät ihmiset ja yritykset, ja siitä kärsii verotulojen hiipumisen kautta julkinen talous. Siksi budjettien laatiminen on niin vaikeata.

Kiitos edellisen vuosikymmenen hyvän politiikan, meillä ei ole ollut kiirettä lyhytnäköisiin rajuihin säästöihin, jotka ovat esimerkiksi Espanjassa tuoneet sosiaalista kurjuutta mutta eivät ole juurikaan tervehdyttäneet valtiontaloutta. Meillä on velanottokykyä ja siten aikaa selvitä kriisistä tekemällä pitkävaikutteisia taloutta vahvistavia rakenteellisia uudistuksia. Vaikka aikaa siis on, sitä ei pidä tuhlata katselemalla, kuinka hiekka valuu tiimalasissa.

1990-luvun laman jälkeen panimme tässä maassa päättäväisesti asiat kuntoon, mutta sen jälkeen valmius pitää hyvinvointivaltion rakenteita ajan tasalla on heikentynyt. Melkein kaikissa taloutta ja yhteiskuntaa mittaavissa kauneuskilpailuissa olemme sijoittuneet kärkipäähän, mutta sijoitukset ovat alkaneet pudota. Maailma muuttuu, ja yhteiskunnan pitäisi muuttua sen mukana.

Euroopan unioni on arvioinut Suomen kestävyysvajeeksi 6,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja pelkään, että tämä arvio on parempi kuin valtiovarainministeriön arvio. Se on siis 12 miljardia euroa vuodessa. Se on hirvittävän paljon. Tämä vaje on yli kaksinkertainen EU-maiden keskiarvoon nähden, ja se on selvästi suurempi kuin Italian ja Ranskan ja jopa Espanjan kestävyysvajeet. Sitä ei voi kuroa umpeen menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla, sillä hyvinvointivaltiosta ei sellaisen kuurin jälkeen jäisi paljon jäljelle. Voisi myös käydä kuten Espanjassa on käynyt: kansa kyllä köyhtyisi, mutta valtio ei rikastuisi.

Aikaikkuna korjata vaje pitkäaikaisin uudistuksin uhkaa sulkeutua. Tarvitsemme varsin nopeasti — siis nopeasti, ei seuraavalla vaalikaudella — rakenteellisia uudistuksia, sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka lisäävät sekä työn kysyntää että sen tarjontaa. (Mauri Pekkarinen: Aivan oikein! — Ilkka Kanerva: Erittäin hyvä puheenvuoro!) Tulisi päästä opintoihin ilman tahdonvastaisia välivuosia, opinnoista pitäisi valmistua nopeammin, asevelvollisuuden laajuutta ja kestoa pitäisi supistaa, sairauseläkkeelle joutumista tulisi ehkäistä ja eläkkeelle siirtymistä myöhentää ja niin edelleen.

Ennen kaikkea tulisi parantaa huonosti tai vähän koulutettujen ja osatyökykyisten työllisyyttä. Suomessa on suhdanteista johtuen nyt jopa akateemista työttömyyttä, mutta rakenteellinen pitkäaikainen ja vaikea työttömyys kohdistuu lähes pelkästään matalasti koulutettuihin. Työmarkkinamme syrjivät niitä, joiden tuottavuus on alentunut esimerkiksi osaamiseen tai terveyteen liittyvien puutteitten takia. Tässä olemme selvästi muita Pohjoismaita huonompia.

On helpotettava ansiotulojen ja sosiaaliturvan yhdistämistä eikä työnnettävä työelämän ulkopuolelle niitä, joiden tuottavuus ei riitä elämiseen pelkkien ansiotulojen varassa.

On ehdotettu, että työurien pidentämiseksi mahdolliset irtisanomiset tulisi kohdistaa nuoriin ennen ikääntyneitä. Emme voi tätä kannattaa. Ikääntyneiden työttömyys on tietysti ikävä asia, mutta nuoren työttömyys voi syrjäyttää tämän työelämän ulkopuolelle kymmeniksi vuosiksi. Tuollainen sääntö myös lisäisi entisestään ikääntyneiden syrjintää työhönotossa. (Tuija Brax: Just näin!)

On erittäin valitettavaa, että kehysriihessä päätettiin edelleen leikata kehitysyhteistyöstä. Vaikka leikkausta paikataan ohjaamalla päästöhuutokauppatulot kehitysyhteistyöhön, näyttää siltä, että tämä ei riitä saavuttamaan tärkeätä 0,7 prosentin tavoitetta. Erityisesti vuoden 2015 kehitysmäärärahojen määrään on palattava ensi vuoden budjettiriihessä.

Arvoisa puhemies! Moni ajattelee, että ilmastopolitiikasta on syytä tinkiä laman oloissa. Asia on aivan päinvastoin. Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton sanoi vuonna 2006 Tampereella, että ilmastopolitiikan edellyttämä teknologinen murros tulee tuottamaan valtavasti taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja. Keynesin mukaan laman aikana kannattaa rakentaa vaikka pyramideja. Investoinnit ilmaston hyväksi ovat paljon pyramideja parempi tapa ylläpitää työllisyyttä.

Lopuksi: Suomessa maksetaan runsaasti ympäristön kannalta haitallisia tukia. Niistä valtaosa on verotukia. Karsikaamme vaikka niitä!

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Vårt allra största statsfinansiella problem kan enligt svenska riksdagsgruppens övertygelse sammanfattas i tre ord: hållbarhetsunderskott, hållbarhetsunderskott och hållbarhetsunderskott.

Det är klart att obalansen i statsfinanserna är allvarlig också på kort sikt. Den fortsatta ekonomiska krisen i euroområdet och globalt har satt käppar i hjulen för regeringen då det gäller att uppnå balans i statsfinanserna under denna valperiod. Som finansutskottet i sitt betänkande konstaterar, lyckas regeringen på sin höjd bryta skuldspiralen och vända den nedåt.

Allra allvarligast är ändå läget på lite längre sikt. Här varierar kalkylerna tyvärr på ett oroväckande sätt. Enligt finansministeriets senaste beräkningar uppgår hållbarhetsunderskottet till drygt 4 procent av BNP, vilket motsvarar cirka 8 miljarder euro. EU-kommissionen varnar för sin del för att det kan vara över 6 procent, vilket skulle motsvara inte mindre än 12 miljarder.

Arvoisa puhemies! Perusongelmamme on siis luonteeltaan rakenteellinen eikä suhdanneluonteinen. Valtiovarainvaliokunta hahmottelee jälleen kerran tarvittavia toimenpiteitä, ja luettelo ei ruotsalaisen eduskuntaryhmän näkökulmasta sisällä oikeastaan mitään uutta: Työuria on pidennettävä sitä mukaa kuin elinikä pitenee. Pelkästään lakisääteisen eläkeiän ja todellisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen ei riitä, vaan työelämän aloittamista on aiennettava koulutusta tehostamalla, pienten lasten vanhemmille on tarjottava joustavampia työaikoja, jotta he voisivat työskennellä nykyistä enemmän, työttömyyskausia työtä vaihdettaessa on lyhennettävä ja sairauspoissaolojen suhteen on ryhdyttävä toimenpiteisiin.

Tämä viesti saattaa kuulostaa kovalta, mutta itse asiassa pikemminkin pehmeät menetelmät ovat tarpeen työssäviihtymisen ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Mutta meidän on myös puututtava niin sanottuihin kannustinloukkuihin, jotka nyt estävät työttömiä ottamasta vastaan tarjottua työtä.

Kaikki tietävät, mitä on tehtävä, mutta ruotsalainen eduskuntaryhmä vaatii nyt tekoja. Tarpeelliset työelämän uudistukset on tietenkin valmisteltava työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan välisenä kolmikantayhteistyönä. Mutta on sanottava suoraan: millään osapuolella ei voi olla veto-oikeutta kuinka kauan tahansa.

Ärade talman! En annan metod för att åtgärda hållbarhetsunderskottet är att öka produktiviteten i arbetet, och då särskilt i den offentliga sektorn. Kommunreformen måste leda till en bättre ekonomi. Regeringens beslut om utredningsområden måste utgå från detta, och kommunerna bör stödjas i arbetet med att göra de rätta sakerna så ekonomiskt som möjligt.

Redan en liten ökning av produktiviteten i den offentliga sektorn får en stor gynnsam effekt på hållbarhetsunderskottet i samhällsekonomin. Till exempel en samordning av datanäten kan spara stora resurser.

Ärade talman! Finansutskottet fäster också i sitt betänkande uppmärksamhet vid det riskabla i att räkna med så kallade dynamiska effekter av skattereformer. Det understryker osäkerhetsmomenten i de finanskalkyler som görs. Däremot är dynamik precis vad Finland behöver för att sätta fart på den ekonomiska tillväxten och inte minst exporten. Finansutskottet räknar förtjänstfullt upp de nya områden och produkter Finland bör satsa på. Inte heller den listan är ny, men den tål att upprepas. Nyckelordet är innovationer. Vi behöver robotiseringssatsningar jämsides med ICT-satsningar. Vi behöver innovationscentra runtom i landet.

Arvoisa puhemies! Innovaatiot edellyttävät korkeatasoista koulutusta ja kaikki voimavarat hyödyntävää koulutusjärjestelmää. Nuorisotakuu ja oppisopimus ovat keinoja, jotka on otettava paremmin käyttöön, mutta innovaatiot edellyttävät myös tutkimusta. Ruotsalainen eduskuntaryhmä jakaa valtiovarainvaliokunnan huolen tutkimusmäärärahojen pienenemisestä. Uudelleen arvioitaviin kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon sektoritutkimuksen määrärahat.

Ärade talman! Svenska riksdagsgruppen vill till slut lyfta fram två utrikes- och säkerhetspolitiska helheter som måste ägnas särskild uppmärksamhet. Det är en skam att biståndsanslagen tillåts minska, och så fort statsfinanserna kan fås i bättre balans måste anslagen åter höjas. Men minst lika viktigt är att regeringen aktivt stöder de förslag till mål för utvecklingen efter 2015 som har lagts fram av en högnivåpanel tillsatt av FN:s generalsekreterare Ban Ki-moon.

Arvoisa puhemies! Puolustusmäärärahat ovat toisena erityisenä huolenaiheenamme. Jollei Puolustusvoimat voi saada seuraavalla vaali- ja hallituskaudella lisämäärärahoja, joiden myös hallitus on todennut olevan tarpeellisia nykyisen puolustusvalmiutemme ylläpitämiseksi, peruslähtökohdat on arvioitava uudelleen. Peruslähtökohtiin kuuluvat yleinen asevelvollisuus, koko maan alueellinen puolustaminen ja sotilaallinen liittoutumattomuutemme. Suomi on siinä mielessä tienhaarassa. (Seppo Kääriäinen: Se kyllä pitää paikkaansa!)

Jouko Jääskeläinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan mietintö asettaa ponsissaan tiukkoja vaatimuksia. Voisin tiivistää ne kolmeksi haasteeksi: on tartuttava hyvinvointia uhkaavien ongelmien ennaltaehkäisyyn, tarvitaan uutta intoa ja sydämenpaloa älykkääseen työhön ja yrittämiseen sekä on tehtävä talouden suuria rakenteita ohjaavia päätöksiä. Ilman näitä päätöksiä meidät muistetaan eduskuntana, joka ei osannut päättää. Mutta myöskään puhumalla ei rahaa luoda. Siksi päätöksien perusteluiksi eivät riitä opposition vastalauseiden listat siitä, mihin pitäisi, tulisi ja voisi lisätä rahaa.

Tapaus Imatra kertoo varhaisesta puuttumisesta. Kaupunki havahtui siihen, että lastensuojelun ja muiden lasten ja nuorten erityispalveluiden kustannukset kasvavat hallitsemattomasti, jopa noin 10 prosenttia vuodessa. Siksi varhaisen tukemisen palveluihin investoitiin erikseen. Vakanssit osoitettiin perhetyöntekijöille äitiys- ja lastenneuvolaan. Kehitettiin hyvinvointineuvola, johon osoitettiin kerralla pysyvä rahoitus. Hyvinvointineuvolan perhetyötä kohdennettiin entistä enemmän erityistä tukea tarvitseville perheille ja annettiin niille riittävän pitkäkestoista kotiin osoitettua apua. Työntekijälähtöisestä perhetyöstä on kuljettu asiakaslähtöiseen perhetyöhön, jossa keskiössä ovat asiakasperheen tarpeet.

Arvoisa herra puhemies! Mitä voisimmekaan sanoa muista sosiaalisista ongelmistamme, joista on muodostumassa taloudellisia ongelmia? Koulutuksellinen syrjäytyminen, huumeet ja päihteet, masennus ja ennenaikaiset eläkkeelle joutumiset — näissä kaikissa tarvitaan ennaltaehkäisyä. Valiokunta on aiheellisesti huolissaan, toteutuuko nuorisotakuu tehokkaasti. Kyseessä on laaja poikkihallinnollinen hanke, joka ei ole vielä kaikin osin päässyt vauhtiin. Valitettavasti heikko talouskehitys on vähentänyt yritysten halukkuutta uusien työntekijöiden palkkaamiseen.

Yhteisöverokannan 4,5 prosenttiyksikön laskulla ja koko osinkoverouudistuksella ei ole merkitystä, ellei kokonaisuus oikeasti lisää yritteliäisyyttä ja poista unteluuden kaltaista lamaantumistamme. Hallituskauden merkittävimmällä ja aikatauluista johtuen viimeisellä keskeisellä verouudistuksella tulee vahvistaa kasvupotentiaalia, vauhdittaa investointeja ja luoda työpaikkoja.

Arvoisa puhemies! Tulopohjaamme jonkin verran vahvistavat terveydelle haitallisten tuotteiden veronkorotukset. Kaikkiin verokysymyksiin, myös veronkiertoa mahdollistaviin yksityiskohtiin, puututaan lakitekstien valmistelussa ja aikanaan eduskunnassa.

Kunnilla on lakisääteisiä tehtäviä yli viisisataa. Karsimiselle olisi tässä tilaa. Kuntatalous kokonaisuutena joutuu parantamaan tuotantoketjuaan, karsimaan hallintoa ja priorisoimaan tehtäviä. Tämä ei saa tapahtua pienen ihmisen kustannuksella. Emme sulje silmiä todellisuudelta. Kuntatalous ei ole tarkastelujaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Kuntauudistuksen tärkein tehtävä ei olekaan piirtää kuntarajoja uusiksi vaan kohdentaa resurssit keskeisiin tehtäviin. Nykyisillä eväillä kuntien veroprosentteja uhkaa jatkuva korotuspaine.

Valiokunta edellyttää, että kevään 2014 riihessä otetaan kantaa eläkejärjestelmän uudistamista koskevaan selvitykseen. Siihen hallitus on sitoutunut EU 2020 -strategian mukaisessa kansallisessa toimintaohjelmassa. Toinen vielä vakavampi vaatimuksemme on, että hallitus pitää huolta siitä, että valtion velkasuhde suhteessa kansantuotteeseen oikeasti kääntyy laskuun vuonna 2015.

Arvoisa herra puhemies! Erityisen haastavaa on, että tien- ja väylienpidossa on rakenteellista alijäämää. Tätä hankaloittaa uusien enimmäismassojen ja -mittojen käyttöönotto, joka vaatii investointeja. Arvio muutoksen hyödyistä ja vaikutuksista on syytä täsmentää pian. Perusväylänpito on joutunut kovasti joustamaan, vaikkakin saa nyt lisärahaa.

Rajavartiolaitoksen lisärahoitus on erittäin tervetullut, ja se mahdollistaa itärajallamme sujuvamman rajanylityksen alati kasvavalle rajaliikenteelle. Samalla voimme parantaa turvallisuutta. Panostukset rajaliikenteen parantamiseen tuottavat itsensä takaisin kasvavina matkailijavirtoina ja investointeina erityisesti itäisissä maakunnissamme. Viime vuonna itärajan ylitti 12 miljoonaa henkilöä.

Hallituksen esittämät korjausliikkeet koulutuksen ja opetuksen rakenteisiin ja rahoitukseen ovat välttämättömiä. Puolustusministeriön supistuva menokehys aiheuttaa vakavia haasteita materiaalin hankintaan ja ylläpitoon vuoden 2015 jälkeen. Kestävyysongelma koskee myös maataloutta, jos emme kykene säilyttämään asemiamme EU:n tukineuvotteluissa ja kustannukset samaan aikaan edelleen kohoavat. Molemmilla lohkoilla sekä edunvalvonnan että tilanteiden arvioinnin tulee olla korkealla ammatillisella tasolla.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Pääjohtaja Erkki Liikasen hengessä on sanottava, että mielestäni on hyvä, että käymme eduskunnassa avoimesti keskustelua Suomen talouden tilasta ja haasteista. Nimittäin tilanne on vakava, ja on hyvin tärkeää, että me voisimme löytää eduskunnassa yhteisen näkemyksen niistä toimenpiteistä, joilla me edessä olevat haasteet voimme voittaa.

Eduskuntaryhmien puheenvuoroissa nousi monia tärkeitä asioita esille. Ehkä kiinnitän tässä tilanteessa huomiota kolmeen sellaiseen kokonaisuuteen, joissa mielestäni opposition ja myöskin hallituksen näkemykset yhtyvät. Ensimmäinen niistä on se, että me tarvitsemme vahvaa kasvu- ja työllisyyspanostusta. Toisaalta minä olin iloinen myöskin siitä, että nuorisotakuu mainittiin lähes jokaisessa ryhmäpuheenvuorossa ja sen merkitystä osaamisen ja sivistyksen vahvistamiseen Suomessa pidettiin tärkeänä. Ja ehkä kolmas asia, joka yhdisti myöskin puheenvuoroja, oli se, että meidän täytyy suhtautua kestävyysvajeeseen vakavasti ja meidän täytyy kyetä tekemään sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joilla me pystymme myöskin kestävyysvajetta umpeen kuromaan. (Ben Zyskowicz: Miksi te ette tee niin?)

Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanne on nyt vaikea. Me saimme eilen Suomen Pankin tuoreimman ennusteen, jonka mukaan talouskasvu jää ensi vuonna vain 0,7 prosenttiin ja itse asiassa tänä vuonna talous supistuu 0,8 prosenttia. Valtiovarainministeriöltä tulee vielä ennen juhannusta uusi ennuste, mutta ei ole varmasti liioiteltua sanoa, että odotan — en ole nähnyt tuon ennusteen sisältöä, mutta odotan — että tuo sisältö tulee olemaan varsin samansuuntainen.

Kansainvälinen valuuttarahasto on arvioinut maailmantalouden toipumista kolmivaiheisena, eli maailmantalous toipuu kolmivaiheisesti. Ensimmäisessä ryhmässä ovat nousevat taloudet, muun muassa Kiina, Intia, missä talouskasvu on vahvaa. Toisessa kategoriassa ovat toipuvat taloudet, muun muassa Yhdysvallat, missä työttömyys on kääntynyt laskuun ja missä talouskasvu on jo oraalla. Sitten valitettavasti kolmas kategoria maita ovat maat, jotka ovat edelleenkin talouskriisin keskellä, ja tässä tietenkin merkittävänä alueena on euroalue. Tämä kaikki yhdessä johtaa siihen, että maailmankauppa on hidasta, teollisuusmaiden kauppa on supistunut, kaupan painopiste on siirtynyt entistä enemmän kehittyviin maihin ja toisaalta vastaavasti Euroopassa teollisuustuotanto on laskenut ja työttömyys edelleen kasvanut.

Jos me katsomme Suomen työllisyystilannetta, niin vuonna 2013 huhtikuussa eli tämän vuoden huhtikuussa meillä oli työttömiä 239 000, mikä oli 13 000 enemmän kuin vuosi sitten. Emme voi puhua mistään dramaattisesta muutoksesta, mutta se, mikä huolestuttaa, on nimenomaan tämä kehitys. Eli viimeisen puolen vuoden ajan työttömyys on ollut nousussa, ja ikään kuin tätä kehitystä meidän täytyy nyt pystyä myöskin hallituksen toimenpitein kääntämään.

Arvoisa puhemies! Olen aikaisemmin jo puhunut siitä, että Suomessa me olemme oikeastaan keskellä talouden kolmoishaastetta. Olemme hankalassa suhdannetilanteessa, jota äsken kuvasin, me olemme myöskin keskellä meidän teollisuutemme rakennemuutosta — Suomessa on kadonnut viimeisen 10 vuoden aikana yli 100 000 teollista työpaikkaa — ja me olemme myöskin julkisen talouden kestävyysvajeen edessä. Tästä syystä hallitus kehysriihessään omissa päätöksissään pyrki löytämään vastauksia kaikkiin näihin kolmeen talouden haasteeseen, ja ehkä se yhdistävä tekijä, joka hallituksen toimia ja politiikkaa linjaa, on työ. Eli me pyrimme löytämään sellaisia toimenpiteitä, joilla me voimme vahvistaa työllisyyttä Suomessa, synnyttää uusia työpaikkoja ja myöskin nostaa työllisyysastetta.

Yksi konkreettinen toimi oli se, että me laskimme yhteisöverokantaa. Päätimme laskea yhteisöveron 20 prosenttiin. Tämän toimen tavoitteena oli rohkaista yrityksiä kasvuun, investointeihin, työpaikkojen luomiseen ja toisaalta myöskin palkanmaksuvarasta huolehtimiseen. Tästä syystä me halusimme siirtää verotuksen painopistettä tuloksen verotuksesta ulos jaetun voiton verottamiseen, jonka yhteydessä karsimme erilaisia sekä meno- että veropuolen yritystukia mutta myöskin toisaalta kiristimme osinkoverotusta, niin kuin eduskunnassa hyvin tiedetään, lähes 400 miljoonalla eurolla.

Sitten voimme miettiä, millä me vastaamme meidän teollisuutemme rakennemuutokseen. Viittasin äsken siihen pitkään trendiin, joka teollisuudessa on ollut jo näkyvissä. Tämä ei ole tapahtunut millään lyhyellä aikavälillä tämän hallituksen aikana, vaan tämä on jo yli 10 vuotta jatkunut trendi, jossa me olemme menettäneet teollisia työpaikkoja. (Mauri Pekkarinen: Teollisuustuotanto on kasvanut!)

Tämä hallitus totesi puoliväliriihen yhteydessä ja myöskin kehysriihen yhteydessä, että me sitoudumme siihen tärkeään periaatteeseen, ettei teollisuudelle enää lisätä kustannuksia hallituksen päätöksin ja toimin. Minusta tämä periaatelinjaus on teollisuuden kannalta hyvin tärkeä. Sen lisäksi me päätimme toimenpiteistä, joilla kompensoidaan rikkidirektiivin voimaantuloa ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Me päätimme panostaa infrastruktuuriin, mikä on myöskin elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja teollisuuden toimintaedellytysten näkökulmasta tärkeää, muun muassa sillä, mihin puheenjohtaja Sasi aikaisemmin viittasi, eli me käynnistämme kaikki liikennepoliittisessa selonteossa päätetyt hankkeet, samoin panostamme runsaat 100 miljoonaa euroa nesteytetyn maakaasun infrastruktuuriin, ja, niin kuin eduskunta tietää, vastikään toimme tänne myöskin lisätalousarvion, jossa muun muassa tuemme telakkateollisuutta, meriteollisuutta ja sitä kautta pyrimme huolehtimaan myös sen alan toimintaedellytyksistä ja työpaikoista. (Mauri Pekkarinen: Se ei ole mitään uutta!)

Mutta sen lisäksi tarvitaan panostuksia uuteen — edustaja Pekkarisen välihuuto oli siinä mielessä hyvin ajankohtainen — eli meidän täytyy myöskin synnyttää uusia kasvualoja, ja tästä syystä hallitus panostaa kasvurahaston kautta informaatio- ja kommunikaatioaloille ja siemenvaiheen yrityksiin. Se on mielestäni hyvin tärkeää, ja olen erittäin iloinen siitä, että Pekka Ala-Pietilän johdolla tehty huolellinen työryhmätyö on saanut laajan poliittisen tuen eduskunnassa myöskin opposition puolelta ja näitä työryhmän esityksiä myöskin hallitus on hyvin määrätietoisesti eteenpäin viemässä. Lisäksi annoimme mahdollisuuden kotitalouksille edistää työllisyyttä sillä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousi 2 400 euroon.

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä moni puheenvuorossansa totesi, nuoret ja nuorten hyvinvointi on keskeinen kysymys myöskin Suomen tulevaisuuden näkökulmasta. Hallituksen yksi kärkihanke on nuorisotakuu, sen toimeenpaneminen ja siitä huolehtiminen. Sen ohella on tietenkin tärkeää myöskin kannustaa ja luoda edellytyksiä osatyökykyisten nykyistä parempaan työllistymiseen sekä maahanmuuttajien kotoutumiseen, jotka molemmat omalta osaltaan ovat tärkeitä toimia nimenomaan työllisyysasteen nostamisen näkökulmasta. Tähän liittyvät myöskin toimet, joita hallitus teki kehysriihessään oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi.

Sitten, puhemies, tästä kestävyysvajeesta ja siihen liittyvistä isoista haasteista. Niin kuin sanoin, hallitus kehysriihessään teki myöskin päätöksiä, joilla olemme vastaamassa suureen haasteeseen, joka meille syntyy väestön ikääntymisen myötä. Sinällänsä on hienoa, että suomalaiset elävät entistä pidempään, mutta valitettavasti se myöskin lisää kustannuksia ja aiheuttaa tässä suhteessa meidän julkiselle taloudelle haasteita. Me teimme päätöksiä, joilla me pyrimme nostamaan työllisyysastetta niin työuran alkuvaiheessa kuin keskivaiheessa — muun muassa joustavan hoitorahan myötä kannustamme äitejä ja isiä, pienten lasten vanhempia yhdistämään työntekoa ja lasten kanssa vietettyä aikaa nykyistä paremmin — eli myöskin tukemaan osa-aikatyötä, joka ehkä pienten lasten vanhempien kohdalta ei tänä päivänä ole niin yleistä kuin se voisi olla. Toisaalta teimme myöskin opintotukeen uudistuksia, ja tällä opintotukijärjestelmän uudistamisella tietenkin pyrimme siihen, että opiskelijat voisivat opiskella päätoimisesti ja myös valmistua nykyistä nopeammin.

Toisaalta tuottavuuden kasvu on ihan merkittävä tavoite kestävyysvajeen umpeen kuromisen näkökulmasta, ja, niin kuin tiedämme, — ja eilen salissa käytiin siitä pitkä keskustelu — sekä kunta- että sote-uudistus ovat tasa-arvouudistuksia mutta ovat myöskin tuottavuuden parantamisuudistuksia, joilla me pyrimme omalta osaltamme vastaamaan siihen tarpeeseen, (Mauri Pekkarinen: Riippuu ihan, miten ne tehdään!) joka meillä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisen osalta on olemassa.

Mutta ehkä se iso kysymys, arvoisa puhemies, työllisyysasteen parantamisen osalta, johon hallituksen täytyy löytää myöskin konkreettisia uusia lääkkeitä, on ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostaminen. Se on mielestäni erittäin merkittävä asia, kun haluamme pidentää työuria. Toisaalta meillä on nuorisotakuu, jolla me pyrimme saamaan nuoret työelämään nykyistä paremmin, mutta samaan aikaan pitää huolehtia siitä, että ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysastetta nostetaan. Tästä syystä onkin mielestäni selvitettävä kaikki erilaiset vaihtoehdot ikääntyneiden irtisanomissuojan parantamiseksi, mutta niin, että nuoria ja ikääntyneitä ihmisiä ei aseteta vastakkain. Molemmat ovat hyvin haavoittuvassa asemassa työmarkkinoilla, ja sen takia heitä ei pidä asettaa vastakkain, mutta on hyvä asia, että työ- ja elinkeinoministeriö on nyt päättänyt tehdä selvityksen siitä, millaisia vaihtoehtoisia keinoja voidaan harkita ikääntyneiden työsuhdeturvan parantamiseksi ja sitä kautta työllisyysasteen nostamiseksi.

Arvoisa puhemies! Hallitus on myös sitoutunut velkasuhteen taittamiseen. Me olemme pyrkineet tekemään päätöksiä, hyvin kipeitä sopeuttamispäätöksiä, niin, että ne eivät kohdistu kaikista heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Nyt kehysriihen yhteydessä teimme päätöksiä 600 miljoonan euron lisäsopeutuksesta. Mielestäni on hyvin tärkeää, että näiden sopeutustoimien joukossa ei ole leikkauksia perusturvaan, ei ole arvonlisäveron korotusta, ja mitä tulee keskusteluun alennettujen arvonlisäkantojen nostamisesta, niin ehkä on hyvä tässä yhteydessä todeta, että hallitus ei ole valmistelemassa esitystä alennettujen arvonlisäverokantojen nostosta. Minusta on hyvä asia, että Suomessa käydään keskustelua, (Mauri Pekkarinen: Tehän nostitte jo!) virkamiehet valmistelevat erilaisia talouspoliittisia puheenvuoroja, mutta se esitys ei kuulu tämän hallituksen agendalle. (Ben Zyskowicz: Hyvin torjuttu!)

Aivan lopuksi: Mielestäni kuten kehysriihessä, jo tänne tuodussa lisätalousarviossa mutta myös syksyn budjettiriihessä, johon hallitus kohta valmistautuu, on tärkeää, että me laitamme kaikki paukut työllisyyteen. Työllisyysaste on tärkein mittari. Työllä turvataan toimeentulo ja myöskin nostetaan Suomi uuteen nousuun.

Ehkä lopetan siihen, mistä aloitin, eli pääjohtaja Liikasen konsensuspuheenvuoroon. Minusta Suomi tarvitsisi nyt työllisyyssopimuksen, sellaisen maltillisen työmarkkinaratkaisun, jossa toisaalta palkansaajaliike on valmis tulemaan vastaan maltillisessa palkkaratkaisussa, elinkeinoelämä olisi valmis tulemaan vastaan työllisyyssitoumuksella eli he olisivat valmiita sitoutumaan työllistämään, hallitus olisi valmis tulemaan vastaan omalta osaltaan, ja siihen yhteyteen voitaisiin myös kytkeä täsmätoimia työllisyyden tukemiseksi hyvin nopealla aikavälillä. Toivon, että tämä ajatus saisi myöskin oppositiolta tukea ja että työmarkkinajärjestöistä löytyisi yhteistyön henkeä työllisyyssopimukselle. (Mauri Pekkarinen: Uskomaton toive!) Mielestäni se olisi kansakunnan etu.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Olen tunnistavinani, että halukkuutta debattiin näyttää olevan. Käynnistämme sen. Korostaisin nyt tällä kertaa ihan todella vakavissani sitä, että puheenvuorot olisivat todella alle minuutin, koska tämän täysistunnon rytmittäminenkin edellyttää sitä, että tämä debatti on suhteellisen jäntevä. Ohjeellinen aikataulu voisi olla, että noin 16.30 jälkeen tarkastelemme, onko meillä vielä aivan tähdellistä debatoitavaa.

No niin, ja sitten aloitamme. Vielä muistutan siitä korkeintaan minuutista.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni nyt olisi nimenomaan korkea aika tämän menneisyyden haikailun ja nykyhetken voivottelun sijaan katsoa todella tulevaisuuteen, katsoa eteenpäin. Tähän maahan on saatava innostava ilmapiiri, semmoinen, jossa me uskallamme kokeilla, innovoida, pilotoida ja myöskin valtio uskaltaa lähteä riskillä katsomaan, mitä uutta voisimme saada. Nyt käy liian usein tässä vallitsevassa ilmapiirissä, että monet hyvät ajatukset kuolevat heti lähtökuoppiinsa. Herää kysymys, onko meillä myöskin riittävästi tai liian paljon säätelyä. Olemmeko säätely-yhteiskunta? Olisiko meillä aika purkaa sitä ylimääräistä säätelyä ja uskaltaa tehdä asioita toisin esimerkiksi tuottamalla ihmisille uudenlaisia palveluja, niitä meidän hyvinvointipalveluja, aivan toisella tavalla ilman valtavaa sääntelyä?

Heli  Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opposition puheenvuoroja kuunneltaessa täällä tulin miettineeksi vain sitä, että niissä vannotaan ehkä paremmin, että velkaa otetaan vähemmän kuin hallituksessa tai taloutta hoidetaan paremmin, mutta hankkeet näyttävät kuitenkin olevan mitoitettuja ihan toiselle mittakaavalle kyllä siinä kohtaa. Kun ruvetaan laittamaan hintalappuja oppositiopuolueiden esityksille, niin epäilen, että teoriat ja käytännöt tahtovat mennä pikkuisen ristikkäin. Mutta se, mikä tässä salissa on ollut huomattavan yhtenäistä, on se, kuten ministeri Urpilainenkin sanoi, että kaikki ovat samaa mieltä. Me tarvitsemme työtä, me tarvitsemme työn kautta hyvinvointia, me tarvitsemme verotuloja, joilla ylläpidetään tätä yhteiskuntaa. Sitä suuremmalla syyllä olen miettinyt tässä, miksi ihmeessä me väännämme yhä täällä kättä siitä, onko hyvä vai huono. Hallitus on tehnyt toimia. Niitä tullaan tekemään yhä jatkossa. Täytyy sanoa oppositiolle, että tulkaa mukaan niihin hankkeisiin. Turha sanoa, että tämä ei kelpaa, tämä ei kelpaa. Parannetaan sitten jotain, mitä hallituksella on esittää, mutta tulkaa mukaan ja muistakaa ottaa realismi tähän kaikkeen myös mukaan. (Välihuutoja perussuomalaisten ja keskustan ryhmistä)

Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tilanne on todellakin vaikea, kuten ministeri Urpilainen äsken puheessaan hyvin kuvasi. Sille on tehtävä jotain nopeasti, ennen kuin siitä tulee paha.

Yleisenä huomiona näistä hallituksen esityksistä tai sitten tästä meidän vaihtoehdostamme haluaisin sanoa sen, että kaikilla ratkaisuilla, olivat ne sitten mitä tahansa, on hyviä vaikutuksia ja huonoja vaikutuksia. Jos joku ei juuri tällä hetkellä toimi, on oltava kenties valmis tekemään sitten radikaalejakin muutoksia ja sisäistettävä se riski, että tällä uudella ratkaisulla voidaan saada aikaan sitten jotakin enemmän hyvää, parempaa hyvää. Tähän minun mielestäni sopii oikein hyvin se, mitä edustaja Matikainen-Kallström sanoi ensimmäisessä puheenvuorossaan, että tarvitaan ennakkoluulottomuutta ehdottomuuden sijaan, ja olen siitä aivan samaa mieltä, että ennakkoluulottomasti kannattaisi myös tutustua perussuomalaisten ohjelmaan, jos ei muuten, niin vähintään sitten peräänkuulutetun yhteistyön hengessä.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Positiivista tässä keskustelussa on se, että nyt alkaa olla suurin piirtein samanlainen tilannekuva siitä, missä mennään. Me tarvitsemme kokeiluja, me tarvitsemme innostusta, me tarvitsemme myöskin normien purkua, niin kuin edustaja Matikainen-Kallström totesi.

Minulla olisi kaksi kysymystä pääministerille, ensinnäkin se, että kun me tiedämme nyt, että talous menee alaspäin ja tilanne on huonompi kuin kehyksessä kerrotaan, miksi siirretään niitä päätöksiä ensi kevääseen. Menetettyä aikaa ei saada takaisin. Rahaa voidaan saada mutta aikaa ei saada.

Toinen kysymykseni: En saanut täällä kyselytunnilla vastausta siihen, kun kuulutan, että meidän pitäisi saada taseet töihin, omaisuus töihin, ja olemme ehdottaneet sinne sitä omaa rahastoa. Huolestuneena katsoin Solidiumin tilinpäätöstä, että velkaantumista oli tapahtunut myöskin Solidiumin kautta viime tilikaudella, 600 miljoonaa oltiin otettu sieltä meidän taseestamme. Sitä ei saisi käyttää alijäämän paikkaamiseen vaan se pitäisi käyttää siihen, että sekin tase saadaan töihin uusien työpaikkojen luomiseksi.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä totesi puheenvuorossaan, että velkaelvytykseen ei ole varaa. Toisaalta keskustan vastalauseessa todetaan, että valtio saa lähes nollakorolla rahaa markkinoilta ja tätä rahaa pitäisi saada tie- ja väylähankkeisiin ja erilaisiin korjaustarpeisiin, sellaisiin, jotka joka tapauksessa olisivat jossain vaiheessa edessä, elikkä aivan niihin, mitä omassa puheenvuorossani myöskin korostin. Onko keskusta nyt valmis ottamaan myöskin elvytystä varten velkaa vai ei?

Sitten kysyisin valtiovarainministeriltä: tämä työllisyyssopimus ja laajan yhteisymmärryksen hakeminen kaikilta osapuolilta niiden keinojen etsimiseen, millä tästä päästään eteenpäin, on tosi tärkeää, mutta kun olette julkisuudessa todennut, että aika pikaisesti hallitus valmistelee työllistävää lisäbudjettia jo käytännössä elo—syyskuulle, niin miten on mahdollista, että työmarkkinaosapuolet tai tämä muu osapuolijoukko ehtisivät tässä aikataulussa mukaan, vai onko ajatus, että tehdään niin hyvä lisäbudjetti, (Puhemies koputtaa) että sillä suorastaan imuroidaan kaikki innokkaasti mukaan?

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustan taseet töihin -argumentoinnissa voin jotenkin ymmärtää sen rahaston, jos uskoo valtion siunauksellisuuteen yritysrahoituksessa, mutten ollenkaan ymmärrä, miksi aikana, jolloin valtio saa lainaa negatiivisella reaalikorolla, pitäisi myydä tuottavaa omaisuutta tämän rahoittamiseksi. (Kari Rajamäki: Hyvä kysymys!) Miten se sitä tasetta parantaa, että tuottavaa omaisuutta myydään, verrattuna siihen, että otettaisiin miinuskorolla velkaa?

Sitten, arvoisa puhemies, minä olen hyvin tyytyväinen siihen, että valiokunnan mietinnössä korostetaan sitä, että tehtyjä päätöksiä STM:n tutkimuslaitosten osalta täytyy vielä tarkistaa. Yksi osa tätä tarkistusta voisi olla myös se, että rohkaistaisiin ja sallittaisiin näitten tutkimuslaitosten hankkia itse rahoitusta myös ulkomailta ja mielellään aika hyvällä katteella, jotta kaikkea toimintaa ei aina pitäisi valtion budjetista rahoittaa.

Mikaela Nylander /r:

Talman! Hållbarhetsunderskottet är en enorm utmaning för vår välfärd. Vi behöver förlängda arbetskarriärer för att vi ska klara av att finansiera välfärden. Det handlar alltså om att finansiera hela det system vi har värnat om och som vi tror på.

Puhemies! Tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, ja olen iloinen, että valiokunta on myös vahvasti omassa mietinnössään painottanut tätä puolta. Suomen haasteet ovat rakenteellisia eivätkä niinkään suhdanneluonteisia. On äärimmäisen tärkeätä, että hallitus ensi keväänä ottaa kantaa siihen, mihin suuntaan eläkejärjestelmäämme kehitetään, jotta työurat todella pitenevät. Tämä jos mikään on kohtalon kysymys koko hyvinvointivaltiollemme.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsitykseni mukaan ikääntyminen on suurin eurooppalainen ongelma ja kysymys: meillä on kohta selvästi puutetta käsistä, jaloista, tekijöistä. Tämä heijastuu myöskin ajattelutavassa työnteon innosta. Kyllä me tarvitsisimme semmoista aika lämmintä sydäntä ja intoa työntekoon, yrittämiseen isänmaan asialla ja kohtuullisella verotuksella; verotuksen korottamiseenhan ei varmaan tässä enää ole asiaa eikä perustetta, jos aiomme ylläpitää työllisyyttä. Minusta on nyt mielenkiintoista, että täällä on ilma sakeanaan ehdotuksia kansallisesta sopimisesta. Ei tästä puutu kuin tuleminen enää: että tullaan ja sovitaan siitä kansallisesta sopimisesta.

Toinen asia, johon minä en nyt kyllä saa millään selvyyttä: Yhdyn edustaja Uotilan kysymykseen tästä keskustan linjasta, että pitääkö nyt siis ottaa lisää velkaa vai eikö pidä ottaa lisää velkaa. Ihan aidosti — en kysy tätä poliittisista syistä, vaan koska tämä rupeaa vähän ahdistamaan. Vastalauseissa on monia ehdotuksia, mihin pitäisi lisätä, ja sitten täällä kuitenkin linja on toinen, mutta ehkä me tänään sen tarkan vastauksen kuulemme.

Jyrki Yrttiaho /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työttömien määrä on yli 90 000 suurempi kuin kriisin edellä viisi vuotta sitten. Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, erityisesti yli kaksi vuotta työttömänä olleiden, lukumäärä kasvaa vauhdilla. Niin ikään 60 vuotta täyttäneitä työttömiä on nyt 40 000, kolminkertainen määrä vuoteen 2009 nähden.

Mutta miten hallitus panostaa työllistämiseen? Palkkaperusteinen työllistäminen on vähentynyt vuodesta 2011. Oikeaa palkkaa saavien työllistettyjen lukumäärä on ennätyksellisen alhaalla 25 vuoteen, vain 28 000 on palkkaperusteista työllistettyä. Missä ovat, ministeri Urpilainen, hallituksen todelliset paukut työllisyyteen ja työllistämiseen? Näiden lukujen valossa panokset ovat varsin pienet.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta ei ota syömävelkaa. Sen takia esitämme, että suuriin investointeihin loisimme Infra Oy:n, jonka kautta pystytään erittelemään budjetissa syömävelka ja Infra Oy:ssä investointivelka. Todennäköisesti silloin myös hallituspuolueiden edustajat pystyisivät päättelemään, kuinka paljon otamme syömävelkaa ja paljonko otamme velkaa tulevaisuudessa itsensä maksaviin työllistäviin investointeihin.

Arvoisa puhemies! Rahoituksen saanti on työllistävien pk-yritysten kasvun ja työllistämisen suurimpia esteitä. Siihen keskusta esittää tätä rahastomallia. Edustaja Soininvaara ihmetteli, miksi tuottavaa omaisuutta pitää myydä. Jos myymme TeliaSoneran osakkeita, niistä saamme kyllä tällä hetkellä osinkotuloja, mutta ei TeliaSoneran osakkeiden omistaminen tuo Suomeen yhtään kaivattua työpaikkaa. Jos sama raha sijoitetaan kasvuyrityksiin, tulee kasvua ja uutta työtä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan kylmäävät hallituksen nykyiset leikkauslistat, ja heti keväällä 2014 lienee tulossa uusia leikkauslistoja. Hallitus leikkaa kunnilta valtionosuuksia liki 900 miljoonaa euroa vuosina 2014—2017. Perussuomalaiset on todella huolissaan siitä, kuinka meidän pienituloisten lapsiperheiden käy, kuinka käy pienituloisten eläkeläisten, pienituloisten työttömien ja pienituloisten opiskelijoiden.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilla on oma vaihtoehto. (Matti Saarinen: Letkut irti!) Suomi on yksi OECD-maiden epätasa-arvoisimpia maita, mitä tulee terveydenhuoltojärjestelmään, ja rikkaiden ja köyhien terveyserot Suomessa ovat länsimaiden jyrkimpiä. Tähän ongelmaan pitäisi välittömästi puuttua, ja perussuomalaiset esittävätkin, että kunnille myönnettäisiin valtionosuuksia vuositasolla 300 miljoonaa euroa (Puhemies koputtaa) enemmän, jotta köyhien tilannetta voitaisiin helpottaa.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin haluaisin myöskin vielä kuulla hieman lisää tästä keskustan linjasta, että otatteko te nyt lisää velkaa vai ette. Jos teidän vastalauseeseenne perehtyy, niin sen perusteella ei voi tulla muuta ajatusta kuin että lisää velkaa otetaan ja runsaasti. Edustaja Sipilä, sitä vastoin sanoitte tässä kyllä linjakkaasti, että velkaantuminen on saatava kuriin. Tässä on selkeä ristiriita.

Arvoisa puhemies! Päätöksiä Suomen tulevaisuudesta ei tehdä pelkästään tässä salissa, ja ne eivät riitä. Syksyllä on työmarkkinaosapuolten vuoro näyttää, miten he osallistuvat näihin talkoisiin. Kilpailukyvyn ja ostovoiman on puhallettava samaan hiileen ja on löydyttävä ratkaisu, joka lisäisi työmäärää Suomessa. Voi olla, että palkankorotukset auttaisivat ja parantaisivat jonkun porukan asemaa, mutta samalla se löisi korville kansantalouden kokonaisuutta. Syksyn kierroksella ei saa unohtaa niitä, jotka eivät ole työmarkkinapöydissä, ennen kaikkea työttömiä, nuoria ja yrittäjiä. Pitää löytyä ratkaisu, joka on kokonaisuutta tukeva, (Puhemies koputtaa) ja mielestäni hallitus voisi maltillista ratkaisua olla veronkevennyksillä tukemassa.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa on puhuttu viime aikoina rytminmuutoksesta. Nyt sitä tarvitaan myös talouteen. Hallitus on omalta osaltaan tehnyt paljon hyviä toimenpiteitä rytminmuutoksen aikaansaamiseksi.

Kun talous on myös psykologiaa, niin tässä on se ongelma, että ennen kuin hallituksen linjaamat, päättämät toimenpiteet ovat edes astuneet voimaan, vaaditaan uusia toimenpiteitä. Tässä mielessä toivoisi tietysti, että esimerkiksi suomalainen elinkeinoelämä, työnantajat, vastaa huutoonsa ja ryhtyy niihin toimenpiteisiin, joihin hallituksen hyvät esitykset antavat mahdollisuuden, elikkä investoimaan, työllistämään. Juuri nyt kannattaa tehdä investointeja, koska korkotaso on alhainen. Nyt pystyy tekemään edullisia investointeja siihen tulevaan nousuun, joka joka tapauksessa jossain vaiheessa tulee.

Haluan myös yhtyä niihin ihmettelyihin, joissa todetaan täällä, että keskustan rytminmuutos tarkoittaa sitä, että joka toinen päivä vaaditaan velkaa ja joka toinen päivä sitä ollaan maksamassa pois. Ja tänään ollaan kaksilla rattailla: samana päivänä toiset teistä, puheenjohtaja Sipilä, vaativat velkaa vähennettäväksi, toiset otettavaksi lisää.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me kaikki olemme sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan lisää uusia työpaikkoja. Tilanne kuitenkin on niin, että kansainvälisestä talouskriisistä johtuen pankit Suomessa edellyttävät yrityksiltä entistä vahvempia taseita ja tämän johdosta yritykset eivät kykene investoimaan eivätkä työllistämään ihmisiä.

Jotta halutaan uusia työpaikkoja, se edellyttää sitä, että valtio uskaltaa ottaa riskiä. Keskusta on esittänyt, että tämä riski toteutetaan niin, että on riittävän suuri kasvurahasto, josta voidaan riskillä osoittaa rahoitusta näille yrityksille, joilla on terve tilauskanta, joilla on terve liiketoimintasuunnitelma ja jotka ovat valmiit työllistämään. Jos ei tehdä näin, niin nämä ennusteet, mitä Suomen Pankki tälle vuodelle ja tulevalle vuodelle on tehnyt, tulevat toteutumaan. Siksi nyt pitää ymmärtää ja ottaa riskiä. Kysynkin pääministeriltä: oletteko valmiit harkitsemaan tätä kasvurahastoa?

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä päivän tekstinä on valtiontalouden kehykset tuleville vuosille. Ymmärrän, että ne pitävät sisällään myöskin tulevien vuosien talousarviot. Tässä parin vuoden aikana olen ihmetellyt paria asiaa, arvoisa puheenjohtaja. (Ben Zyskowicz: Vain paria?) Perustuslaki, 84 §, sanoo, että vuosittain valtion talousarvioon on otettava kaikki sillä hetkellä tiedossa olevat tulot ja menot. Aivan, olen ihmetellyt sitä, että meillä on 11 erilaista rahastoa, jotka ovat meidän budjettivaltamme ulkopuolella ja pienentävät siis eduskunnan budjettivaltaa. Niitten pääoma 2011 oli 26,5 miljardia euroa eli puolet silloisen budjetin loppusummasta. Tämä on minusta väärin.

Toinen asia, mitä minä ihmettelen, on se, että budjeteissa ei kuntien tapaan noudateta bruttoperiaatetta. Nyt me puhumme esimerkiksi velanotossa pelkästään netosta. Otimme tänä vuonna velkaa noin 28 miljardia, yli puolet meidän budjetistamme. Toki lyhensimme vanhoja velkoja ja kuoletimme niitä 21 miljardia, eli netto on 7,1. Minusta tämä asiaa pitää esittää bruttona.

Samoin investoinnit voisi laittaa, herra puhemies, yhteen pääluokkaan, jotta niitä ei tarvitse sieltä monen sadan sivun osalta saada selville. Se kertoisi meille päättäjille, ainakin meille minun tapaisilleni uusille edustajille, kuinka paljon teemme (Puhemies koputtaa) investointeja ja paljonko otamme niitä varten lainaa vai onko se niin sanottua syömävelkaa.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on aivan oikein perätty rytminmuutosta. Mutta kuitenkin mielenkiintoista on todeta se, että vasemmalla ja oikealla on hieman erilaiset näkemykset, mitenkä tässä saadaan tämä rytminmuutos aikaiseksi. Minusta keskusta on tarjonnut erinomaisen mallin saada uusia työpaikkoja siten, että valtio ei velkaannu lisää, ja minusta nyt hallituksen tulisi ottaa vakavasti tämä esitys, jota me olemme esittäneet.

Tässä taannoin ilmestyi Rakennetun omaisuuden tila, jossa todettiin, että meillä korjausvelkaa on lähes 4 miljardia euroa. Rakennusteollisuus RT on esittänyt minusta aivan oikein, että nyt olisi oikea aika käynnistää täsmäelvytys. Otan esimerkin: Jo 100 miljoonan euron korjausavustus taloyhtiöille toisi 16 000 työpaikkaa ja valtion kassaan verotuloja 200 miljoonaa euroa. Meillä on myös infrapuolella selkeästi korjaustarvetta. Ihmettelen, jos hallitus ei puutu tähän Rakennusteollisuuden hyvään esitykseen. Kysynkin valtiovarainministeriltä: otatteko tosissanne tämän teollisuudenalan työllisyyttä lisäävät esitykset, jotka eivät tuo lisää velkaa valtion kassaan?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aluksi kiitos ministeri Urpilaiselle hallituksen aidosta huolesta liittyen ikääntyneiden työllisyyteen. Perussuomalaiset on tätä asiaa tuonut esille jo pitkään useissa esittämissään vaihtoehdoissa. Olemme siis samoilla linjoilla ainakin tässä asiassa.

Tarvitsemme tämän lisäksi uusia polkuja työelämään. Tässäpä yksi pohdittavaksi. Suomesta puuttuu oppisopimuskoulutuksen markkinat eli valtakunnallinen oppisopimuspaikkojen välitys. Sama koskee myös työvoimapoliittisen koulutuksen työpaikkojen hankintaa. Valtakunnallisen oppisopimuskeskuksen tehtävänä olisi siis kaiken yrityslähtöisen koulutuksen edistäminen Suomessa. Järjestelmällä luotaisiin tehokkuutta oppisopimuskoulutusjärjestelmään, kun oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneet opiskelijat ja koulutuspaikan tarjoajat kohtaisivat helpommin.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on todella tilanne, jossa valtiontalouden mutta myös työllisyyden ja sosiaalisen kriisin vakavuus yhdistää selvästi nyt yli hallitus—oppositio-rajan. Minusta sosialidemokraattien taholta ainakin halutaan kiittää valtiovarainvaliokuntaa hyvistä linjauksista ja sinänsä tästä huolesta, joka liittyy nimenomaan myöskin niihin ratkaisuihin, joita tarvitaan: tarvitaan täsmärappausta — ehdottomasti esimerkiksi rikkidirektiivin kompensaatio on riittämätön — ja toisaalta omistajaohjauksen tehostamista metsäteollisuuden osalta. Sitten aivan oikein, kuten valtiovarainministeri sanoi, näiden veroratkaisujen ja hallituksen toimien jälkeen työnantajien on tunnettava myös vastuu kansallisen eheyden ja selviytymisen merkeissä myös työllistämisestä. Tässä yhteydessä pidän hyvin tärkeänä sitä, että hallitus valmistautuu myöskin lisäbudjetilla panostamaan muun muassa työllisyyden ja syrjäytymiskehityksen puolella ja muun muassa nuorisotakuun voimistamiseen. Kyllä tältä osin meillä on vakava paikka myös EU-riskien hallinnan osalta.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että meillä on nyt yhteinen tilannekuva ja, mikä on tärkeätä, pyritään yhdessä katsomaan niitä toimia, millä valtakunta saadaan pyörillä eteenpäin. Olisi tärkeätä, että kun ehdotuksia tulee, niitä ei tyrmätä, niin kuin politiikassa usein on tapana, vaan yritetään ennakkoluulottomasti katsoa niitä yhdessä.

Valiokunnan mietinnön ponnessa ponnet ovat lopussa, ja oikeastaan niissä avataan niitä toimenpiteitä, mitä valiokunta pitää tärkeinä. Kasvu on tietysti aivan se keskeinen asia, ja tältä osin täytyy sanoa, että työn tarjonnan lisääminen — Juhana Vartiainen tältä osin on kirjoittanut erittäin hyvän raportin — se on yksi keskeisiä asioita (Seppo Kääriäinen: Hyvin kriittisiä ponsia!) ja tietysti merkitsee sitä, että aikaisemmin työelämään ja myöhemmin pois työelämästä. Myöskin sitten se, että työelämässä täytyy viihtyä, on tärkeätä. Sen lisäksi tärkeätä on myöskin se, että kun tätä kuntauudistusta tehdään ja kun kunnissa sitten tehdään näitä suunnitelmia, niin katsotaan, miten niitä säästöjä saadaan aikaan, miten tehokkuutta saadaan niissä kunnallispalveluissa aikaan, koska siellä meillä on mahdollisuuksia parin miljardin edestä varmasti tehdä paremmin asioita niin, että kansalaiset hyötyvät mutta myöskin veronmaksaja hyötyy.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Vielä edustaja Brax ja sitten pääministeri ja valtiovarainministeri.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeriön puheet tulevasta lisäbudjetista elokuussa ovat lupaavia ja selvästikin tässä ajassa eläviä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai yksimielisen mietinnön homerakentamisesta, sisäilmaongelmista valmiiksi. Siinä keskustelussa, paitsi että sali tuki valiokunnan näkemyksiä, myös osa tulevista, juuri tosiasiassa nimitetyistä ministereistä lupasi viedä eteenpäin sitä vaatimusta, että valtion tukea kunnille — kunhan myös kunnat parantavat tässä asiassa merkittävästi omaa rooliaan — lisätään nykyisestä noin 50 miljoonan tasosta jopa 200 miljoonaan. Se koskee kouluja, päiväkoteja ja kaikkia näitä kunnan peruspalvelutoimia, varsinkin sairaaloita ja lastensairaaloita. Samaan aikaan, kun täällä ministeri esitteli lisäbudjettia, sekä Raimo Sailas että Jukka Pekkarinen ilmoittivat, että juuri tältä pohjalta kuuluu edetä. Tässä taloudellisessa tilanteessa ja suhdanteessa kannattaa tehdä asioita, jotka on joka tapauksessa välttämätöntä ja viisasta tehdä. Kovasti arvostaisin, jos vähän sitä elokuuta jo tältäkin osin vilauttelisitte.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten pääministeri katainen, olkaa hyvä, viitisen minuuttia.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Suuret kiitokset ryhmien puheenvuoroista. Niissä on ollut minusta — se on oma näkemykseni — hyvin rakentava, eteenpäin katsova sävy. Kiitoksia myös valtiovarainvaliokunnalle hyvistä linjauksista.

Tämä yhteisen tilannearvion tekeminen, siis tilannekuvan aikaansaaminen, on kaiken a ja o. Minä uskon, että täällä poliittisella puolella ei kovin suurta ponnistelua vaadi, jotta se yhteinen tilannekuva voisi syntyä. Minä haluaisin, että me pystyisimme keskustelemaan kaikki puolueet mutta myös palkansaajat ja työnantajat porukalla tästä yhteisestä tilannekuvasta, koska jos me tunnustamme, mitkä ovat Suomen talouden heikkoudet, niin sitten itse kukin voi hoitaa oman rootelinsa. Toki sekin pitää ymmärtää, että eri ryhmillä on erilaisia painotuksia tai omia arvojaan, joitten puolesta välttämättä ei päästä aina toimenpiteistä yhteisymmärrykseen, mutta joka tapauksessa, jos me tunnustamme sen yhteisen tilannekuvan, niin ainakin se helpottaa samaan maaliin menemistä, ja minä tulen etsimään keinon tälle keskustelulle.

Jos katsotaan, mikä meidän näkemyksemme mukaan on tilannekuva, se on hyvin pitkälti samankaltainen kuin Suomen Pankin arviossa, eli meillä on suhdanneongelma, johon me emme kovin paljoa pysty itse vaikuttamaan, korkeintaan sillä tavalla, että teemme työtä eurooppalaisen talouden vakauden puolesta. Mutta sitten toinen: Meillä on teollisuuden rakennemuutos, eli me menetämme pysyvästi pysyviä työpaikkoja. Mutta tilanne ei ole niin huolestuttava kuin miltä se ehkä tällä hetkellä näyttää. Kun katsoo meidän yrityskenttäämme, erityisesti puhtaiden teknologioiden ympärillä, veden puhdistamisen, bioenergian, biopolttoaineiden, teollisuuden energiatehokkaiden, resurssitehokkaiden prosessien puolella, meillä on tavattoman paljon hyviä, kasvavia yrityksiä. Nyt pitää mahdollistaa, että näistä yrityksistä voi tulla myös suurta.

Aivan yhtä lailla meidän pitää kantaa huolta tämän maan kilpailukyvystä, jotta meillä perusteollisuus, metsäteollisuus, elektroniikkateollisuus ja myös metalliteollisuus, pystyisi uusiutumaan, tuomaan uusia tuotteita markkinoille, koska sen perusteollisuuden varaan rakentuu myös hyvin paljon uutta. Eli tämä teollisuuden rakennemuutos on yksi asia, josta minä toivoisin, että me saisimme yhteisen tilannekuvan.

Kolmas on sitten kotimainen ostovoima. Tässä kyllä peräänkuulutan, ihan niin kuin täällä moni muukin on tehnyt, sitä, että ensi syksynä ostovoima ja kilpailukyky voisivat paiskata kättä, koska ostovoima nousee kestävimmin silloin, kun työllisyys lisääntyy. Eli me tarvitsemme sellaisen palkkaratkaisun, sellaisen työehtosopimusratkaisun, joka kantaa huolta molemmista: sekä ostovoimasta että kilpailukyvystä.

Arvoisa puhemies! Mehän olemme kaikki rakentamassa semmoista Suomea, jossa ihmiset voivat luottaa omaan elämäänsä, jossa ihmiset kokevat, että tämä maa on sosiaalisesti oikeudenmukainen eli tämä on reilu maa, tämä on maa, missä saa innostua, tämä on maa, missä voi onnistua, missä yrittäjän menestys on positiivinen asia ja se ei ole keneltäkään pois, että tämä maa on kansainvälisesti aktiivinen ja vaikutushaluinen ja että tämä maa on suvaitseva ja moniarvoinen. Minä uskoisin, että me kaikki tai ainakin valtaosa haluamme olla sitä rakentamassa.

Minä uskon siihen, että tämä maa voi kymmenen vuoden päästä olla semmoinen, jossa meidän teollisuutemme on uudistunut: se myy uusia tuotteita, se on kilpailukykyinen, se pärjää saksalaisia ja ruotsalaisia yrityksiä vastaan käytävässä kilpailussa Kiinan markkinoilla. Se on aivan tehtävissä oleva homma. Minä uskon, että tässä maassa on uusia kasvuyrityksiä erityisesti puhtaiden teknologioiden alalla, mikseipä myös terveydenhuollon teknologian alalla. Eli tämä uudesti luotava maa -projekti on ihan tehtävissä. Me olemme sellaisessa tilanteessa, että tämä maa on uudesti luotava tietyiltä osin, jotta työtä saadaan lisää tähän maahan.

Tämmöisessä tilanteessa, missä me olemme, kaksi asiaa:

Satsaukset tutkimukseen ja kannustavuuden lisäys ovat asioita, joita ei voi yliarvioida. Tästä syystä esimerkiksi ne puheenvuorot, joita täällä käytettiin vaikkapa työelämän laadun parantamisesta, ovat aivan keskeisiä asioita. Hallitus tai eduskunta ei voi juurikaan puuttua työelämän sisäisiin asioihin, mutta yritykset voivat. Mitä parempi työelämä, sitä kannustavampi yhteisö. Mitä kannustavampi työyhteisö, sitä luovempi, sitä innostavampi, sitä työteliäämpi Suomi on.

Toinen: Jos me rohkenisimme — niin kuin täällä itse asiassa perussuomalaistenkin puheenvuorossa tuli esille ja kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa — olla vähän ennakkoluulottomampia ja vaikka purkaa sääntelyä jostakin sillä ajatuksella, että Suomi olisi edistysmielisen ja fiksun sääntelyn maa esimerkiksi ympäristönsuojelussa, kiinnitetään tavoite, vaikkapa päästöjen vähentäminen tai vesistöjen tilan parantaminen, mutta ollaan valmiita etsimään uudenlaisia keinoja. Tällä hetkellä minusta tuntuu, että me sääntelemme tätä yhteiskuntaa aivan liian paljon sekä palvelupuolella että myös ympäristönsuojelupuolella niin, että talous ei kykene kehittymään. Samalla sitten nämä itse tavoitteet, ympäristönsuojelun tai hyvien palvelujen saamisen tavoitteet, eivät toteudu niin hyvin kuin pystyisi. Eli jos me uskaltaisimme purkaa jotakin ja luoda jotain uutta tilalle, niin minä uskoisin, että voisimme saada myös uusia työpaikkoja.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa oli paljon kannatettavia ajatuksia. Niistä on hyvä keskustella myös jatkossa. Samoiten perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa oli konkreettisia esityksiä. Joistakin olemme samaa mieltä, joistakin olemme eri mieltä, mutta nyt kannattaa etsiä enemmänkin niitä, mistä olemme samaa mieltä.

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä kysyi kaksi kysymystä tasetöihin liittyen, ja edustaja Kalli kysyi myös siitä. Meillä on ihan samanlainen tavoite ja ajatus tässä. Me olemme tehneet päätöksen siitä, että me luomme uuden kasvuyrityksille suunnatun rahaston ja toisaalta sitten alkaville yrityksille suunnatun rahaston juuri siitä syystä, mitä te sanoitte, eli meillä on täysin samanlainen tilannearvio. Me tarvitsemme kasvuyritysten tukemiseksi lisää rahoitusmahdollisuuksia, koska pankit eivät kasvaneen sääntelyn johdosta esimerkiksi pysty antolainaamaan yrityksille niin paljon kuin tarvetta on.

Keskusta on esittänyt, että myydään (Puhemies koputtaa) muutama yritys pois ja luodaan ikään kuin aika nopeasti 3 miljardin euron rahasto. Se ei ehkä ole realismia, mutta hallituksella on aktiivinen omistajapolitiikka. Se tarkoittaa sitä, että meillä on mahdollisuus ostaa jotakin yritystä mutta meillä on myös mahdollisuus myydä. Eli me kuljemme samaa maalia kohti. Mutta hallitus on lähtenyt myös siitä, että me emme yksin julkisen rahan turvin halua näitä rahastoja rakentaa, vaan julkisen rahan mutta myös yksityisen rahan turvin loisimme uudet, kohtuullisen laajat rahastot, joilla yritysten kasvumahdollisuuksia voitaisiin tukea.

Tämä viimeinen, Solidiumin velkaantuminen — ihan hyvä, kun se tuli tässä nyt esille. Siitä ei kannata olla huolissaan sen takia, että siihen on yksi hyvin tietty, spesifi syy. Solidiumilla on velkaa 618 miljoonaa euroa, joista 18 miljoonaa euroa on lyhytaikaista korotonta tuloverojaksotusta. Mutta 600 miljoonan euron laina liittyy maaliskuun lopussa toteutettuun TeliaSoneran osakkeiden myyntiin. Silloin myytiin osakkeita yhteensä 451 miljoonan euron edestä ja lisäksi myytiin joukkovelkakirjalainaa markkinoille 600 miljoonalla eurolla. Näin ollen yhtiö velkaantui sen 600 miljoonaa euroa. Mutta tämän joukkovelkakirjalainan ehdoissa on ominaisuus, että lainanantajalla on oikeus vaihtaa laina TeliaSoneran osakkeisiin tiettyyn kurssiin ja jos tämä kurssitavoite ei toteudu, niin sitten tämä laina voidaan maksaa takaisin joko osakkeina tai ihan rahana. Tässä on tietty transaktioon perustuva syy, eli tämä ei ole niin sanottua syömävelkaa Solidiumille.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten valtiovarainministeri Urpilainen, ja 5 minuutissa tulisi nyt pysyä.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Puhun paikalta.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Se onnistuu kyllä.

Puhuja:

Arvoisa puhemies! — Jää enemmän aikaa debattiin.

Moni edustaja on täällä kiinnittänyt huomiota seuraavaan lisätalousarvioon, ja se on juuri näin, eli olen ohjeistanut valtiovarainministeriön virkamiehiä niin, että meiltä lähtee mahdollisimman nopeasti kirjeet ministeriöihin, joissa me pyydämme esityksiä seuraavaan lisätalousarvioon. Eli olemme aikaistamassa syksyn lisätalousarviota jo budjettiriihen yhteyteen. Ajatus lisätalousarvion osalta on keskittyä nimenomaan sellaisiin jo olemassa oleviin valmiisiin hankkeisiin, jotka odottavat rahoitusta eli jotka saamme mahdollisimman nopeasti liikkeelle, joilla olisi mahdollisimman korkea työllisyysvaikutus eli euro per työpaikka -suhde olisi mahdollisimman hyvä, ja ikään kuin näillä täsmätoimilla hallitus voisi olla jo syksyllä tukemassa uusien työpaikkojen syntymistä ja myös kääntämässä tätä työllisyyskehitystä, johon täällä monessa puheenvuorossa on viitattu.

Mielestäni se on hyvin tärkeää sen takia, että kun me tiedämme meidän viennin vaikeudet, jotka johtuvat toki rakenneongelmasta mutta myöskin vaikeasta suhdannetilanteesta, niin on tärkeää huolehtia meidän kotimarkkinoiden toimivuudesta, ja juuri tämänkaltaisilla täsmätoimilla, joita lisätalousarvion yhteydessä voisimme viedä eteenpäin, voisimme huolehtia kotimarkkinoiden toimivuudesta.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten jatkamme. Puheenvuoroja on ihan riittävästi täällä listassa jaettavana, ja niitä tulee kyllä.

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan selvää, että meillä on nyt yhteinen tilannenäkemys, että meidän julkinen talous on kestämättömällä tavalla, ja siksi on elintärkeää, että Suomeen syntyy uusia kasvualoja ja työpaikkoja. Tästäkin ollaan varmaan yhtä mieltä. Minun mielestäni nämä luvut ovat senkaltaisia tällä hetkellä, että kyllä hallituksenkin kannattaa — sanon tämän itsellenikin, että meidän kannattaa — aika nöyrällä mielellä ottaa vastaan rakentavia esityksiä, mitä tulee opposition suunnalta, muun muassa keskustalta.

Arvoisa puhemies! On paikallaan, että valiokunta on myös kiinnittänyt huomiota nuorisotakuun toimivuuteen tai toimimattomuuteen. Hyvin usein peräänkuulutetaan vastuuta yrittäjiltä, mutta onko käymässä niin, että sosiaalietuuksien käytön kynnys on madaltunut ja että vastikkeettoman rahan saantiin ollaan jo totuttu? Jos näin on, ja jos se saa jatkua, maksamme vielä kovan hinnan nykyjärjestelmistämme.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Regeringens och utskottets konstaterande att det förutom strukturella reformer, skatteåtstramning och utgiftsnedskärningar måste satsas på tillväxten är helt avgörande för ekonomins framtid i Finland. Därför är förslaget om att stöda innovationer och framtidsbranscher viktigt. Jag tror att det framför allt är cleantech, bioekonomi och energieffektivitet och förnybar energi vi borde satsa på. Det här skulle generera arbetsplatser och det finns också en enorm global marknad på de här produkterna.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri otti omassa puheessaan tuossa esille ilmapiirin, ja ilmapiiri on erityisen tärkeä. Toinen asia, minkä pääministeri otti esille, oli uusien rahoitusmahdollisuuksien etsiminen yrityksille. Nyt on kuitenkin niin, että meidän on pystyttävä nämä yrityksien tekemät investoinnit kohdistamaan Suomeen. Tällä hetkellä suurteollisuus tekee investointeja, niin myös pk-sektori, mutta ne eivät kohdistu Suomeen. Pk-sektorin investoinneista tänä päivänä iso osa tehdään Viroon, ja Suomi ei ole kilpailukykyinen Viron kanssa. Kysynkin pääministeriltä: onko harkittu siis tosissaan ottaa käyttöön Viron mallista yritysverotusta, jossa yrityksen voittoa ei veroteta silloin, kun se käytetään yrityksen kasvuun ja työllistämiseen, tämäntyyppistä, vaikka niin, että siinä olisi mukana sitten pieni työllistämisvelvoite?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen tarina on ollut: Suomen ongelmat johtuvat eurooppalaisesta apatiasta. Unohtakaa tämä tarina. Monessa Suomen tilanne on paljon huonompi kuin EU:ssa keskimäärin: vienti on romahtanut aivan eri tavalla kuin Euroopassa keskimäärin, tuotanto supistuu, yksikkötyökustannukset kehittyvät muuta Eurooppaa huonommin ja sitä rataa. Nyt tarvitaan ihan uusi rytmi, niin kuin täällä keskustan toimesta on sanottu.

Olin ilahtunut, kun kuulin, että valtiovarainministeri peräänkuulutti jotain sellaista, mistä me olemme puhuneet puolentoista vuoden ajan. Nyt tarvitaan sellainen yhteiskuntasopimus, missä eri kansalaispiirien kesken sovitaan siitä, että me panemme tämän Suomen talouden kuntoon. Minun ensimmäinen kysymykseni hallitukselle onkin: mikä on teidän kädenojennuksenne, mikä on teidän viestinne työmarkkinajärjestöille, jotta se, mikä on tärkein, sellainen tuloratkaisu, jolla Suomen kilpailukyky parannetaan, saadaan aikaiseksi? Jos sellainen saadaan aikaiseksi, niin hallitus voi investoida niihin Suomen menestystekijöihin, niihin innovaatioihin, joista te olette, pääministeri, leikannut ettekä lisännyt. Teidän puheistanne sai sen käsityksen, että te lisäätte. (Puhemies koputtaa) Te leikkaatte niitä asioita. Mikä on teidän vastauksenne sen yhteiskuntasopimuksen sisällöksi? Sellaista todella tarvitaan. Keskusta tukee sellaista ajatusta.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Puhemies tunnustaa yhden muttei suinkaan ainoan virheensä. Äsken edustaja Gestrin puhui vain ruotsia, ja se ei ehkä kaikille tullut perille. Nyt me saamme kuulla siitä lyhennelmän suomeksi.

(Tulkkaus)

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloitan toteamalla, että Kreikassa lakkoillaan taas ja puuhataan yleislakkoa. Vaikka olemme näissä tukipaketeissa mukana oman etumme vuoksi, niin on pakko todeta, että mitä enemmän Kreikassa lakkoillaan, sitä vaikeampi on suomalaisille veronmaksajille perustella näihin tukipaketteihin osallistumista. (Mauri Pekkarinen: Oikea tapa! — Välihuutoja)

Mitä kestävyysvajeeseen tulee, valtiovarainministeri Urpilainen: Uusimmat tutkimukset kertovat, että se käsitys, että vuoden 2005 eläkeuudistus olisi pidentänyt työuria, oli väärä ja perustui tilastoharhaan. Mitä johtopäätöksiä te teette tästä?

Toinen kysymys, ministeri Urpilainen: Saksassa on onnistuttu paljon Suomea paremmin taklaamaan nuorisotyöttömyyttä. Mitä mielestänne voimme Saksasta oppia?

Sitten vielä yksi asia. Täällä on ihmetelty sitä, onko keskusta ottamassa lisää velkaa vai vähentämässä valtionvelkaa. Olen ymmärtänyt, että asia on seuraava: keskusta ottaa sellaista lisävelkaa, joka ei lisää valtionvelkaa. (Naurua)

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainvaliokunta on osoittanut myös vastuullisuutta ja korostanut tämän kestävyysvajeen suurta merkitystä. Samoin työmarkkinaratkaisut ovat sellaisia isoja asioita, että meidän on niitä vasten peilattava kaikkia asioita. Sitä kautta ratkeavat ne pienemmät asiat. Valtiovarainministeri on väläyttänyt elvyttämisen mahdollisuutta, ja se on tosi tarpeellinen, ja viimeistään nyt pitäisi siihen ryhtyä.

Mutta, hyvät kollegat, jos vienti ei vedä, niin ei siinä sitten auta eläkeiän korottaminen eikä se, että työuraa jatketaan alku- tai loppupäästä. Jos niitä töitä ei kerran ole, niin ei ole, eli me emme vientivetoisena kansantaloutena pärjää maailmanmarkkinoilla.

Edustaja Sipilä, tarkoitatteko, että myydään halvalla meidän yhteistä omaisuuttamme? Suhdannetilanne ei ole kovin hyvä nyt omaisuuden myynnin kannalta.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Siinä vaiheessa, kun nuorisotyöttömyys alkaa hipoa 25:tä prosenttia tai jopa ylittää sen, se ei ole enää pelkkä luku jossakin tilastossa vaan se koskettaa lähes kaikkia suomalaisia, jonkun poikaa, jonkun pojanpoikaa tai pojantytärtä tai sukulaista. Se koskettaa siis meitä kaikkia.

Keskusta esitti työllisyyslisäbudjettia, ja olemme tietysti erittäin iloisia siitä, että ministeri on tarttumassa siihen ja tuomassa tällaisen eduskuntaan. On selvää, että ei tarvitse edes viitata niihin ääri-ilmiöihin, mitä eri puolilla Eurooppaa nimenomaan nuorisotyöttömyyden ohella on nähty ja siihen liittyen on nähty. Mitä te, ministeri, aiotte esittää tuossa? Oletteko te valmiita perumaan koulutusleikkauksia, jotka nakertavat pohjaa työllisyydeltä eri puolilla Suomea? Oletteko te muuttamassa oppisopimuskoulutusta reilusti ja reippaasti yrittäjien toivomaan suuntaan? Oletteko te alentamassa tuota byrokratiaa, mihin edustaja Sipilä täällä viittasi? Oletteko te keventämässä yritysten taakkaa ja keventämässä sivukuluja? Mitä tuo budjetti (Puhemies koputtaa) pitää sisällään? Onko siinä keskustan edellyttämiä toimia?

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suuri osa kehyksistä perustuu näihin välillisiin vaikutuksiin, ja yleensäkin teidän toimintanne on hyvin pitkälti niihin perustuvaa. Suomen Pankki on nyt ampunut alas kaikki teidän ennusteenne ja laskelmanne. Hallitusohjelma on teidän yhteisesti laatimanne, jossa on kuuluisat perälautakirjaukset. Koska Suomen kansa saa seuraavat leikkauslistat?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Puheenjohtaja Sasi aloitti puheenvuoronsa sanomalla, että olen huolissani sinusta — ei sinusta vaan Suomesta — ja sitten hän esitteli tämän hyvin kriittisen mietinnön. Me olemme, Suomi on vakavassa paikassa. Siitä ollaan laajasti yhtä mieltä. Kun olemme vakavassa paikassa, niin se tämmöinen poikkeuksellisen uhkaava tilanne vaatii myös poikkeuksellisen väkeviä tekoja ja myös poikkeuksellista yhteistyötä.

Täällä on parissa puheenvuorossa nostettu esiin tämä idea yhteiskuntasopimuksesta, sille on myös annettu nimi työllisyyssopimus, tai ehkä mukaan liitettynä myös työelämäsopimus, kaikki nämä yhdessä, jolloin kolmikannan lisäksi siinä voisi olla mukana tämmöisen sopimuksen rakentelemisessa myös oppositsioni ja ehkä nimenomaan sitten perhe- ja pienyrittäjät, jotka ovat Suomessa todellisia suurtyöllistäjiä.

Minä kysyn, herra pääministeri: miksi te sytytte tällaiseen sopimuksen rakentelemiseen laajalla pohjalla kovin hitaasti? Nyt tuli hiukan varovaloa sille, että kenties voitaisiin keskustella. Miksi niin hitaasti? Suomella ei ole varaa nimittäin odotella enää paria vuotta.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Peruspalvelujen rapautumisesta ei ole paljoa puhuttu. Maan hallitus leikkaa kuitenkin toimikautensa aikana sosiaali- ja terveys- ja koulutuspalveluja todella reippaasti. Kuntien valtionosuuksia peruspalvelujen turvaamiseen vähennetään peräti yli 3 800 miljoonaa eli yhtä suomalaista kohden peruspalveluiden rahoitusta leikataan 700 eurolla. Miten hallitus pystyy turvaamaan kansalaisten peruspalvelut, kun hallitus leikkaa rajusti peruspalveluiden rahoitusta? Mainostetut kuntaliitokset eivät rahoituspohjaa lisää. Päinvastoin kuntaliitokset alkuvuosina lisäävät kuntien menoja palkan juostessa edelleen suuripalkkaisille herroille sekä palkkaharmonisoinnin takia.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri täällä aiemmin totesi, että tarvittaisiin sääntelyn purkamista ja rohkeutta, mutta, herra pääministeri, miten teidän hallituksenne kuitenkin koko ajan suoltaa uutta säädöspohjaa ja lainsäädäntöä, josta merkittävä osa valitettavasti asettaa rajoituksia elinkeinotoiminnalle ja yritystoiminnalle? Tässä mielessä teot ja puheet ovat päinvastaisia.

Toinen havainto keskustan ja hallituksen linjasta liittyy tähän kasvurahastoon. Hallituksen kasvurahaston idea on sinänsä hyvä, mutta siinä puhutaan muutamien kymmenien miljoonien pääomasta, kun keskustan rahastossa puhutaan 3—5 miljardista eurosta, eli meillä on suuri mittakaavaero. Keskusta näkee tämän tilanteen niin vakavana, että me tarvitsemme paljon mittavampia toimia pk-yritysten rahoituksen turvaamiseksi ja yleensä investointien rahoituksen turvaamiseksi. Nyt ei auta tällainen hidas rytminvaihto. Vaikka me olemme pääministerin kanssa molemmat maratoonareita, niin tässä ei tämmöinen maratonvauhti auta vaan pitää siirtyä keskimatkan juoksuun (Jouni Backman: Riippuu maratoonarista!) ja viimeistään 100 metrin juoksuun. — Backman on myöskin maratoonareita. — (Puhemies koputtaa) Tässä mielessä ei rytminvaihto vaan uusi vaihde päälle ja osittain suunnanmuutosta.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puutun kanssa tähän sääntelyyn, mitä pääministeri ansiokkaasti kertoi, että tapahtuuko niin, että meillä on hyviä aikomuksia mutta käytännössä kuitenkin tämä sääntely tekee sellaisen, että ne työpaikat eivät toteudu. Tänään me juuri talousvaliokunnassa keskustelimme biopolttoaineista ja res-direktiivistä. Siellä tuli ilmi, että Suomi on 27 maan joukossa tiukin siinä sääntelyssä, jolloin ei synnykään sitä, että puu lähtee biopolttoaineeksi niin helposti, eikä synnykään sitä kasvua.

Toinen esimerkki on vaikka nuorisotakuu ja Sanssi-kortti. Nyt kun on ruvettu käytännössä puhumaan, niin se onkin vaikeata. Tilanne on, että nuoret joutuvat ensin menemään te-toimistoon anomaan sitä ja sen jälkeen, kun se lopulta on saatu, niin sitten yritykset joutuvat menemään te-toimistoon anomaan, että hyväksytäänkö heidät. Pitäisikö meidän tehdä siitä hyvin selkeä ja looginen, että nuoret menevät sinne työpaikkaan ja saavat sen työpaikan, ja sanoa, että meillä on myöskin tällainen tuki muutaman kuukauden? Tehtäisiin yksinkertainen tavoite ja toteutus yhteen ja sitä kautta päästäisiin työllisyydessä huomattavasti nopeammin eteenpäin.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ihan ensin en malta olla sanomatta, että olen ylpeä hallituksesta siitä syystä, että 5,2 miljardin sopeutuksen jälkeen perusturvaan ei ole koskettu. Perusturva on pystytty pitämään sillä tasolla, että kaikkein pienituloisimpien tulotaso on pystytty pitämään.

Valitettavaa on tietenkin se, että kun työttömyys jyllää ja lisääntyy, niin sitä kautta perheiden toimeentulo heikkenee ja ostovoima yhteiskunnallisesti on huonommalla tolalla. Tästä syystä valtiovarainministerin esittämän työllisyyssopimuksen ajatus — kun kerran yrityksille on lähes miljardin euron kädenojennus tullut yhteisöveron alennuksena — edellyttää mielestäni sitten irtisanomisten, lomautusten välttämistä, investointien lisäämistä kaikenkokoisten yritysten osalta. Rahoituksen osalta ehkä kyse ei olekaan siitä, ettei pankista saa rahoitusta, vaan ehkä ennemmin siitä, että suomalaiset yritykset eivät tällä hetkellä jostain muusta syystä ole halukkaita kasvamaan.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime vuonna Suomen talous ei kasvanut, mutta cleantech-sektori kasvoi 15 prosentin vuosivauhtia. Cleantech-sektorin sisällä tärkeimmät toimialat ovat energiatehokkuus ja uusiutuva energia. Energiatehokkuus ja uusiutuva energia ovat myös alueita, joilla on asetettu kunnianhimoisia ympäristöpoliittisia tavoitteita. Onko hallituksessa havaittu kunnianhimoisten ympäristöpoliittisten tavoitteiden yhteys uuden työn ja uusien yritysten syntymiseen?

Olisin myös halunnut varmistaa, että ei kai tämä hallituksen linjaus siitä, että teollisuudelle ei enää aseteta uutta taakkaa, suinkaan koske sitä, etteikö kuitenkin voisi asettaa sellaisia uusia, tarpeellisia ympäristöpoliittisia ja ilmastopoliittisia tavoitteita, jotka hyödyttävät suomalaista elinkeinoelämää, kun syntyy uutta työtä.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä sanotaan, että voi olla ylpeä siitä, että hallitus ei ole kajonnut sosiaaliturvaan ja leikannut sieltä, niin kyllähän se leikkaa sitä kautta, kun kuntien valtionosuuksia supistetaan, kunnat joutuvat kiristämään verotusta, tekemään leikkauspäätöksiä vaikka omaishoidon tukeen, velkaantuvat. Sehän on sitä samaa kehitystä ja näkyy meillä yhtä kaikki siinä kuntalaisen arjessa.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Katainen, tiedän, että te olette pohjimmiltanne ihan kunnon mies. Siksi minä kysyn, että kuinka paljon teitä koskettaa muun muassa sellainen asia, että homekoulun vieressä on työttömiä rakennusmiehiä, jotka katsovat koulua ja miettivät, että mitenhän tuota pääsisi korjaamaan. Eikö voi silloin todeta, että yhteiskunnassa jotain on meillä pielessä? Ei siinä riitä meillä valiokunnan tai eduskunnan lausumat, vaan tarvitaan konkreettista rahaa, tarvitaan konkreettisia päätöksiä niin, että ne vaikuttavat nyt eivätkä vasta vuoden päästä tai kahden vuoden päästä. Pääministeri Katainen, se arvio, että tarkastellaan myös valtion velkaantumisen taittumista vasta ensi keväänä — kyllä sitä pitää tehdä nyt, tässä hetkessä.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän kaikkien pitää olla huolissamme Suomesta ja osin myös Euroopasta, koska ollaan lähes naimisissa EU:n kanssa. Koska meillä ei ole kilpailukykyä eikä vienti vedä, niin meidän talous romahtaa, jollei valoa tule tästä.

Me olemme esittäneet muutamia asioita, mitä me voisimme tehdä täällä. Meidän pitäisi ottaa turvetta käyttöön, miksi tuomme kivihiiltä? Sitten me arvostelemme sitä, että yhteisövero ei kohdistu pieneen yritykseen, että pienen yrityksen kassaan tästä yhteisöverosta eli miljardista eurosta ei tule mitään, ne menevät suurteollisuuteen, ja on turha pyytää pienyrittäjiä työllistämään.

Kolmantena asiana ollaan puhuttu usein harmaasta taloudesta. Se ei riitä, että on nyt tämä niin sanottu kuittipakko ja rahat pitää maksaa palkkatilille, vaan odottaisin kyllä, että hallitus ryhtyy harmaan talouden torjumiseen ja sieltä tulisi Suomelle vuosittain verotuloja miljardeja ja taas miljardeja. (Matti Saarinen: Linja on muuttunut oleellisesti!)

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Det står nu klart att Finlands bidrag till dem som behöver vår hjälp i världen bäst är långt ifrån vad det borde vara. I utrikesutskottets betänkande kan man läsa att prioriteringar i regeringens biståndspolitiska program svårligen kommer att kunna genomföras då anslagen antagligen kommer att sänkas med över 90 miljoner under ramperioden. Finland är långt efter sina nordiska grannar och andra länder som Storbritannien och Nederländerna. Det är illa för de behövande, men det är också mycket illa för vårt förtroende ute i världen. Vi är förpliktigade genom våra åtaganden till EU och FN att uppnå 0,7 procent av BNI till 2015. Jag vill nu fråga ministrarna: det faktum att Finland inte klarar av de ekonomiska målen på det här området och att förtroendet sjunker — föreligger det en risk för att förtroendet för att Finland ska uppnå andra ekonomiska mål som man åtagit sig internationellt också sjunker?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Osoittaakseni oppivaisuuteni seuraa käännös.

(Tulkkaus)

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No niin, sitten rytmittääksemme keskustelua, lyhyet vastauspuheenvuorot ministereille. Ensin pääministeri 3 minuuttia, olkaa hyvä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! En nyt muista, oliko edustaja Pekkarinen silloin salissa, kun pidin edellisen puheenvuoron, mutta niin tai näin, siinä totesin, että Suomen talousongelmat eivät ole pelkästään suhdanneluonteisia. Toki tämä heikko kansainvälinen talous vaikuttaa siihen, että meidän vienti ei vedä. Tämän lisäksi meillä on teollisuuden rakennemuutos, joka on todella raju. Se on jatkunut jo pitkään. Itse asiassa viime hallituskaudella puhuimme tästä vaihtosuhdeongelmasta. Se on noin 10—15 vuotta jatkunut, ja nyt viimeisten vuosien aikana on erityisen rajusti tämä kehitys vauhdittunut.

Mutta samaan aikaan pitää todeta, että meillä on erittäin hyviä syttyjä tässä yhteiskunnassa, erityisesti tuolla puhtaiden teknologioitten saralla ja terveydenhuollon teknologian saralla, eli me emme ole ihan tyhjiössä, mutta nämä yritykset eivät ole vielä riittävän isoja, jotta ne pystyisivät tarjoamaan sitä työllisyyttä ja verotulokertymää, mitä nämä isot ovat aikoinaan meille tarjonneet. Tästä syystä johtuen me tarvitsemme semmoista positiivista tulevaisuuden, uuden rakentamista tähän maahan, jotta näistä uusista yrityksistä voisi kasvaa isoja. Siinä meillä on paljon yhteisiä näkemyksiä myös oppositiopuolueitten kanssa. Me tarvitsemme sitä yritysrahoitusta, jotta pienestä voi tulla suurta. Me tarvitsemme uutta sääntelyä, niin että ne ympäristönsuojelutavoitteet toteutuvat mutta että myös talous kasvaa. Itse asiassa tämä on yksi kilpailutekijä. Siinä maassa, jossa sääntely on fiksuinta, saavutetaan sosiaaliset tavoitteet tai ympäristölliset tavoitteet, mutta myös talous ja yrittäjyys kukoistavat. Tässä meillä on tehtävää, ja meillä jokaisella on esimerkkejä asioista, joissa voidaan parantaa tilannetta.

Tämä yhteistyö puolueiden välillä: Minä tulen etsimään ajan ja paikan, jossa kaikki puolueet mutta myös sitten laajemmin työmarkkinaosapuolet voisivat kokoontua ja keskustella tästä tilannekuvasta, että me saisimme samanlaisen arvion, koska meille jokaiselle riittää työtä. Minä en usko, että me pystymme tekemään uutta hallitusohjelmaa seuraavalle hallitukselle tai sitä seuraavalle hallitukselle. Tämä on pitkä projekti, tämä on kyllä vähän maraton, mutta siinä pitää lähteä liikkeelle, ja vauhdin pitää olla hyvä. Eli meidän pitää olla hyvässä kunnossa, jotta jaksamme maaliin asti. Se yhteisen tilannekuvan rakentaminen on äärettömän tärkeää, jottei piiskata hevosta, joka on jo kontallaan. Meillä pitää olla yhteinen käsitys, ja siihen kyllä löytyy paikka.

Työmarkkinaratkaisu on äärettömän tärkeä. Jos katsotaan vaikkapa sitä, että me elvytämme, tekisimme täsmäelvytystä: Leikitään vaikkapa, että on 100 miljoonan euron täsmäelvytys. Sillä on oma vaikutus erityisesti työpaikkoihin, ja se on tärkeää, mutta jos tapahtuu muutos palkkasummassa, 1 prosenttiyksikön muutos, sen muutoksen vaikutus on 1 miljardi. Tämä vain kertoo siitä, että tämä työmarkkinasopimus on äärettömän tärkeä asia suomalaisille työpaikoille. (Mauri Pekkarinen: Ja siihen me teitä kannustamme!) — Kiitoksia siitä kannustuksesta. Minä uskon sen täysin, mitä edustaja Pekkarinen sanoo ja edustaja Sipilä sanoo, että te meitä kannustatte. — Alkuun pitää saada yhteinen käsitys siitä, missä olemme ja mihin pitäisi mennä, ja sen jälkeen jokainen hoitaa oman leiviskänsä niin työmarkkinoilla kuin täällä hallituksessa ja oppositiossa.

Arvoisa puhemies! Lopetan vain siihen, kun täällä on meitä kritisoitu siitä, että me leikkaamme sieltä täältä ja nostamme veroja. Kyllä se pitää paikkansa. Me taiteilemme kahden asian välillä: sen, että Suomi ei ylivelkaantuisi — ja se tarkoittaa silloin konkreettisia toimia, menojen leikkauksia ja veronkorotuksia — ja sitten sen toisen, kasvun, välillä. Eli samaan aikaan kun puolustetaan, meidän pitää hyökätä — eli hyökätä tulevaisuuteen, ei toistemme päälle vaan tulevaisuuteen. Sen takia muun muassa yhteisöveroalennus ja kannustavampi osinkoverotus, uudet yritysrahoituskanavat ja satsaukset osaamiseen ovat niin älyttömän tärkeitä. Valitettavasti me emme pysty tyylipuhtaasti hoitamaan sitä kasvuagendaa, kun samaan aikaan meidän pitää puolustaa tätä ylivelkaantumista. Tämä on vaikeaa, mutta ei mahdotonta. (Tuija Brax: Hyvä! — Mauri Pekkarinen: Aika hyvä!)

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ministeri Urpilainen, niin ikään 3 minuuttia.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin hyvä asia, että me pystyisimme muodostamaan yhteisen tilannekuvan opposition, hallituksen, työmarkkinajärjestöjen ja ehkä muidenkin keskeisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa niin tästä suhdannetilanteesta kuin meidän teollisuuden rakennemuutoksesta kuin myöskin julkisen talouden kestävyysvajeesta ja siihen liittyvistä haasteista. Ja tietenkin, niin kuin tuossa avauspuheenvuorossani totesin, olisi poikkeuksellisen tärkeää, että maahan kyettäisiin rakentamaan työllisyyssopimus, jossa me turvaisimme uusien työpaikkojen syntymisen Suomeen mutta vahvistaisimme myöskin palkansaajien ostovoimaa ja Suomen kilpailukykyä. Tämänkaltainen yhteen hiileen puhaltaminen, yhteisen edun laittaminen oman edun edelle, olisi mielestäni koko kansakunnan etu.

Täällä oli muutamia kysymyksiä, konkreettisia kysymyksiä. Edustaja Zyskowicz kysyi eläkeuudistuksesta, joka tehtiin vuonna 2005. Nythän itse asiassa Jukka Pekkarisen johdolla on tällä hetkellä käynnissä työryhmätyö, joka omalta osaltaan selvittää tuon 2005 sovitun uudistuksen onnistumisia ja myöskin puutteita. Sen jälkeen olemme yhdessä sopineet työmarkkinajärjestöjen kanssa, että työmarkkinajärjestöt aloittavat neuvottelun suuresta eläkeuudistuksesta, jonka tavoitteena on saada sellainen eläkejärjestelmä Suomeen, joka on tulevienkin sukupolvien näkökulmasta oikeudenmukainen eli turvaa myöskin tulevien sukupolvien eläkelupauksen. Ainakin minä uskon siihen, että myöskin eläkeuudistuksesta työmarkkinaosapuolet kykenevät sopimaan.

Sitten täällä edustaja Puumala kysyi tästä lisätalousarviosta, mitä se konkreettisesti tulee pitämään sisällään. Sen sisältöä on vielä mahdotonta sanoa. Niin kuin sanoin jo aikaisemmin, me olemme lähettämässä nyt kirjeet ministeriöihin. Me pyydämme ministeriöistä konkreettisia esityksiä sellaisista valmiista hankkeista, joilla olisi mahdollisimman nopea ja hyvä työllisyysvaikutus. Uskon, että ne liittyvät täällä jo mainittuihin rakentamisen hankkeisiin. Suhtaudun avoimesti myöskin Rakennusteollisuuden esittämiin hankkeisiin. Eli minusta kaikki kannattaa nyt perata ja kammata ja katsoa, mitkä ovat sellaisia, jotka saadaan nopeasti liikkeelle ja joilla syntyy mahdollisimman paljon uusia työpaikkoja. Perinteisesti nimenomaan uudisrakentaminen, peruskorjaukset — täällä mainitut homekiinteistöt — ja sitten myöskin infrahankkeet ovat sellaisia, joita nopeasti saadaan liikkeelle. Se työ on nyt käynnissä, ja sitä valtiovarainministeriön johdolla tehdään.

Sitten täällä nousi esille yksi asia, joka on pakko korjata. Se on harmaan talouden panostukset. Minusta on erityisen tärkeää, että vaikeinakin taloudellisina aikoina me tuemme rehellistä yrittämistä, me tuemme sitä, että yritykset eivät toimi vilunkipelillä vaan kaikki noudattavat yhteisiä pelisääntöjä ja ovat sitä kautta myöskin tasavertaisessa kilpailuasetelmassa toisiinsa nähden. Tämän hallituksen aikana on yli 300 ihmistä enemmän työssä harmaan talouden torjunnassa kuin edellisen vaalikauden aikana. Sen takia mielestäni se on myöskin tärkeä moraalinen viesti, että me vastustamme talousrikollisuutta, me vastustamme harmaata taloutta ja me haluamme siihen myöskin taloudellisesti satsata 20 miljoonaa euroa vuodessa. Itse asiassa kehysriihen yhteydessä muun muassa Verohallintoon lisäsimme 40 henkilötyövuotta juuri torjumaan harmaata taloutta.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Nyt minä pyrin seuraavaksi vähän laajentamaan keskustelun piiriä niihin edustajiin, jotka eivät vielä ole saaneet puheenvuoroa. Voi olla, että nekin, jotka ovat olleet äänessä — kun jaksavat kärsivällisesti loppuun saakka — voivat päästä vielä ääneen.

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannatan erityisen lämpimästi tätä työllistävää, elvyttävää lisäbudjettia, josta valtiovarainministeri puhui. Sitä me todella tarvitsemme.

Täällä sanottiin, että yritykset eivät ole halukkaita kasvamaan. Pohjois-Karjalassa tilanne on aivan toinen. Siellä yritystukihakemuksissa on ruuhkaa. Ongelma on vain, että sikäläisellä elyllä ei ole rahaa kaikkiin niihin hyviin hakemuksiin, joita siellä on.

Nyt mielestäni olisi hyvä, että joustavoitettaisiin tätä alueellista yritystukien jakamista niin, että siirrettäisiin varoja niille alueille, joilla ne käytetään paremmin kuin jossain muualla. Tällä tavalla mahdollistettaisiin kasvun aikaansaaminen koko Suomessa.

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni tämä valtioneuvoston selonteko kehyksistä on hyvä ja osoittaa, että hallituksella on tiukasti hyppysissään meidän talouden kehittäminen. Erityisesti tuossa pääministerin äskeisessä puheenvuorossa tuli hyviä pointteja, jotka valavat edelleen uskoa siihen, että homma on hyvin käsissä.

Nyt kun täällä on puhuttu tästä mahdollisesta yhteiskuntasopimuksesta, ja siihen varmasti liittyy tämmöinen työmarkkinakierros, niin haluaisin tuoda esiin ja esittäisin — varsinkin kun me nyt tässä selonteossa ja muutenkin sälytämme meidän maamme yrittäjille varsin suurta taakkaa tästä työllistämisestä ja työpaikkojen luomisesta — että hallitus käyttäisi arvovaltaansa sen eteen, että yrittäjäjärjestöt otettaisiin tupopöytään mukaan jatkossa.

Kysynpä vielä tällaista yksityiskohtaa kotitalousvähennyksestä: Kun se nyt on meillä viime vuosina sahannut vähän ylös ja alas välillä ja minun mielestäni tämä olisi kyllä oiva keino luoda nopeasti lisää pk-yrityksiin työpaikkoja, saada ihmiset teettämään hommia pienillä firmoilla ja työllistämään ja mielestäni kotitalousvähennys voisi olla vaikka lähempänä kymppitonniakin, (Puhemies koputtaa) niin perustuuko tämä tämänhetkinen kotitalousvähennyksen tason asettaminen poliittiseen harkintaan, (Puhemies koputtaa) vai onko se laskettu auki siten, että on huomioitu sen dynaamiset vaikutukset ja potentiaalinen työllisyysvaikutus myöskin? Voisiko se olla korkeampi kuin se nyt on?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Nyt se minuutti alkaa olla sitten ihan ehdoton maksimi. Edustaja Hautala kokeilee sitä. (Seppo Kääriäinen: Puoleen minuuttiin!)

Lasse Hautala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näistä positiivisista tulevaisuuden toiveista huolimatta elämä on tämän salin ulkopuolella hieman toisenlaista. Konkurssien määrä on kasvanut kuluvana vuonna. Kolmena ensimmäisenä kuukautena oli suurin piirtein sama taso kuin vuotta aikaisemmin, mutta huhtikuu oli jo paljon synkempi: 1 600 yritystä on lopettanut toimintansa. Se merkitsee tuhansia työpaikkoja. Erityisen vaikea tämä huhtikuu on ollut tukku- ja vähittäiskaupalle sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnalle. Se kuvaa sitä, että kansalaisten ostovoima on heikentynyt tai vaarantunut niin, että he itse tekevät säästöjä.

Pääministeri puhui täällä tarvittavasta yritysrahoituksesta, mutta viime aikoina on kuulunut huolestuttavia viestejä yrittäjiltä pankkien toiminnasta. Eräät pankit ovat jopa listanneet toimialoja, joiden rahoitusehtoja on kiristetty. Yrityksiltä on jopa evätty tilapäisiä käyttöpääomaluottoja. Kannattavienkin investointiluottojen (Puhemies koputtaa) ehdot on kiristetty niin, että yritykset ovat joutuneet luopumaan investoinneista. Onko nyt käymässä niin, (Puhemies koputtaa) että esimerkiksi rakennusteollisuuden osalta valtio on se ainoa, joka lähtee mukaan, vai aiotteko neuvotella pankkien kanssa rahoitusehtojen lieventämisestä?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ei onnistunut ihan minuutti. Edustaja Juvonen yrittää parantaa juoksua. (Seppo Kääriäinen: Pitenee vaan puheenvuorot!)

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vanhuslaki astuu heinäkuussa voimaan kesken kuumimman kesän ja myös hoitajien kesäloman. Hoitoalalla vallitsee suuri hoitajapula paitsi kesällä myös talvella.

Suomessa on työtä, mutta ei ole tekijöitä. Työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmien mukaan Suomeen saapuu ensi vuoden kesään mennessä 70 uutta espanjalaista sairaanhoitajaa. Taustalla on juuri se, että Suomessa on pula sairaanhoitajista. Meiltä puuttuu myös lähi- ja perushoitajia. Vanhuslaki asettaa meille suuria vaatimuksia.

Oppisopimuskoulutus on hyvä keino lähihoitajakoulutuksen tarjonnan lisäämiseksi ja hoitoalan työvoimapulan ehkäisyyn. Lähihoitajan oppisopimuskoulutuksen edistäminen on erittäin hyvää aikuiskoulutuspolitiikkaa, jossa pyrkimys työllisyysasteen nostamiseen yhdistyy ammattitaitoista työvoimaa vaativan hoitoalan kasvaviin tarpeisiin väestöltään ikääntyvässä maassa. Kysynkin ministeriltä: onko aikomus lisätä oppisopimuskoulutusta, ja missä määrin myös sairaanhoitajille sitä voitaisiin suunnata?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Nyt on hieman vaikea tilanne: kysyä voidaan, mutta vastauksia on vaikeampi saada, koska ministerit ovat kiirehtineet iltakouluunsa. Mutta jatketaan nyt vielä hiukkasen aikaa.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kehys tuo monia myönteisiä asioita mutta ei vastaa kaikkiin kiperiin kysymyksiin. Puolustusvoimilla on ollut jo pitkään huolena se, millä tavalla vuoden 2015 jälkeen Puolustusvoimien budjetti sopeutuu olemassa oleviin tilanteisiin. Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota tähän ja toivoo, että tämä Puolustusvoimien budjettiratkaisu tulisi myös hallituksen tulevissa kokouksissa esille. Tätä olisin kysynyt ministeri Urpilaiselta, onko tämä tulevien keskustelujen agendalistalla, mutta ehkä vastaus saadaan jossakin vaiheessa.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomalaisten tekemien työtuntien määrä on vähenemässä. Tämä on seurausta kilpailukykymme rapautumisesta ja suomalaisten vanhenemisesta aiheuttaen nykyään myös investointien siirtymistä Suomesta ulos.

Tehdyt työtunnit ovat tuottavuuden kasvun lisäksi ainoa keino kasvattaa kansantuotettamme. Olisin kysynyt tästä valtiovarainministeriltä, kun hän mainitsi puheessaan työllisyyssopimuksen, johon hän todennäköisesti on hakenut tukea myös työmarkkinaosapuolilta, että sisältyykö tämä tavoite työtuntien määrän kasvattamisesta siihen mahdolliseen uuteen työllisyyssopimukseen.

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noin 20 000 suomalaista elää tällä hetkellä työmarkkinoiden väliinputoajina. Onkohan hallitus mahtanut huomata tuon asian? Yli vuoden kestänyt pitkittynyt sairaus estää työnteon, mutta pysyvää eläkettä ei ole. Ketjutetut sairauslomat ovat erityisesti nuorten aikuisten ongelma. Kelan määräaikaisen kuntoutustuen saajista jo noin 8 000 on alle 35-vuotiaita. Nuorten aikuisten pitkien sairauslomien määrä siis kasvaa koko ajan. Millä nämä ihmiset elävät, kun he eivät ole eläkeläisiä eivätkä työttömiä eikä heitä siis koske kummankaan ryhmän edut? Valtaosalla näistä pitkään sairastaneista ei ole myöskään työpaikkaa, mihin palata, jos tilanne paranee. Kuntoutustuelle on jouduttu siirtymään jopa suoraan opinnoista. Ihmettelen, mitä tässä tapahtuu, miten näille ihmisille lopulta käy. Aikooko hallitus tehdä mitään näiden väliinputoajien aseman parantamiseksi? Heissä on siis erittäin paljon nuoria, ja nuorista täällä on tänään puhuttu ja nuorisotyöttömistä.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Urho Kekkosta soveltaen kysyn, onko maallamme malttia talouskriisin keskellä. Hokemaksi on tullut puheet rakenteista. Katekismuksen tavoin kysyn, mitä se on. Merkitseekö se sitä, että se, mikä on ehjää, kunnossa, se rikotaan, ja merkitseekö se sitä, että euron säästötavoitteella aiheutetaan kahden vahinko ja sitten toimivat järjestelmät halvaannutetaan? Mutta olisin varsinaisesti kysynyt hallitukselta, kun valtiovarainvaliokunnan mietintö puhuu Venäjästä ja arktisista alueista, mikä oikeastaan on hallituksen Venäjä-strategia ja arktisten alueiden strategia ja Pietarin oblastin strategia.

Johanna Ojala-Niemelä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Omalta osaltani haluan kiittää hallituksen panostuksia pohjoisen teollisuuden hyväksi. Pääministeri tuossa edellä puhui, kuinka meidän on rakennettava uusi Suomi, ja siihen on Lapissa tartuttu. Meillä on siellä Kemissä biodieseljalostamohanke, johon EU on myöntänyt rahaa 88,5 miljoonaa euroa ja nyt näissä kehyksissä tuli kymmeneen miljoonaa. Samoin on LNG-terminaalihanke, 400 miljoonan euron hanke, jossa on myös Ruotsi valtiollisen kaivosyhtiön LKAB:n myötä mukana. Tämä hanke on yksi näistä neljästä tuensaajasta, joille kehyksissä tuli rahaa. Outokummun investoinnit ovat mittavat, ja viime viikolla siellä vihittiin ferrokromin laajennus, ja voi sanoa, että tältä osin ainakin jaloterästehtaan osalta teollisuudessa menee vielä hyvin. Tosiaan (Puhemies koputtaa) turismissa, kaivosteollisuudessa, energiakysymyksen, kaupan osalta on paljon potentiaalia, ja uskon, että sitä kautta niitä työpaikkoja syntyy.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on moni ministeri viitannut esimerkiksi teollisuuden rakennemuutokseen, että se on nyt erittäin syvä tällä hetkellä. Voisi sanoa, että kyllä Suomessa on eletty aina rakennemuutoksen aikaa. Erityisesti haluaisin muistuttaa siitä, että meillä on koko maassa käynnissä tosi iso rakennemuutos ja isot mullistukset — ja viittaisin puheenvuorossani tässä edellä käytettyihin — joissa erittäin tärkeää on, että huomaamme koko maan rakennemuutoksen, myös ministerien toimenpiteissä, lisätalousarviossa ynnä muuta, pohjoisten, arktisten alueitten huomioimisen, liikenneyhteydet ja niin edelleen.

Toinen iso kysymys. Täällä on ollut puheena työelämäkysymykset. Itse katsoisin, että Suomi voittaa siinä, jos kykenemme järjestämään esimerkiksi työllisyyskoulutuksen niin, että se vastaa muuttuviin elinkeinoelämän akuutteihin tarpeisiin. Kun meillä kuitenkin käytetään miljoonia, muistaakseni yli 200 miljoonaa, työvoimakoulutukseen, niin luulisi, (Puhemies koputtaa) että sieltä löytyisi myös tähän tarpeeseen rahoitusta.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä sekä hallitus että oppositio ovat huolissaan taloustilanteesta, työllisyydestä ja nuorista. Olisinkin halunnut tuoda jälleen esille mestari—kisälli-mallin, josta Päijät-Hämeessä on saatu hyviä kokemuksia muun muassa rakennusalalla. Siinä jo syrjäytyneille nuorille ja ammattinsa osaaville osatyökykyisille on löydetty yhteinen sävel yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Nuoret ovat työllistyneet kesken projektin osissa tapauksia. Malli on yksilöllisempi ja siksi hieman kalliimpi kuin oppisopimus mutta lopputulema koko yhteiskuntaa palveleva. Nuoret ovat löytäneet vakaan pohjan elämäänsä, ammattilaiset voineet jatkaa työuriaan, yritykset saaneet osaavaa, uutta työvoimaa ja, mikä parasta, myöskin yhteiskunta uusia, terveitä rakennuksia, joita voidaan käyttää. Tässä mallissa voidaan huomioida myös vajaakuntoiset nuoret.

Arvoisa puhemies! Olisinkin hallitukselta aikonut kysyä, millä keinoin he aikovat saada työmarkkinaosapuolet mukaan talkoisiin tässä mestari—kisälli-mallin hyödyntämisessä.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkipää totesi muutama hetki sitten, että vanha teollisuus ei työllistä. Se ei tietenkään pidä paikkaansa. Sieltä se ruisleipä tulee vielä pitkän aikaa.

Totta kai perinteisiä teollisuudenaloja tulee kehittää innovaatioiden, tuotekehittelyn ja uusien liiketoimintamallien avulla. Me tarvitsemme näitten lisäksi uusia, aitoon kysyntään perustuvia työpaikkoja uusille toimialoille, joista esimerkiksi tämä cleantech on minun mielestäni aivan loistava esimerkki. 2012 liikevaihto 24 miljardia, 2 000 yritystä on siinä jo matkassa mukana. Niistä todella iso osa on pieniä, niin kuin täällä tänä päivänä on myöskin viitattu, mutta siellä on mahdollisuuksia. Mutta sille vanhallekaan teollisuudelle ei enää niitä uusia rikkidirektiivejä kyllä pidä ansoiksi rakentaa.

Tänä päivänä erinomaisen mukavaa on kuulla se, että työmarkkinaratkaisun yhteistä isoa työllisyyssopimusta täällä kannattavat kaikki, kunhan siinä, se on ok, huolehditaan myöskin palkansaajien ostovoimasta.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ulkoasiainvaliokunta kritisoi omassa lausunnossaan kehy-rahojen ongelmatiikkaa — ei tulla saavuttamaan 2015 mennessä 0,7 prosenttia bktl:stä — edustustojen määrärahoja, siviilikriisinhallinnan ongelmia rahoituksessa ja niin edespäin. Valtiovarainvaliokunta omissa lausumissaan kritisoi hallitusta myös aika kovaa. Esimerkiksi heikommat on jätetty heitteille kuntarahoja leikkaamalla. Hallitusohjelma ja tuo kehys eivät oikein ole linjassa toistensa kanssa.

Kyselenkin vähän, että mitä te, hallituspuolueiden edustajat, sanotte sille tuoreelle yläkoululaiselle, joka joutuu astmansa takia siirtymään parakkiin erityisoppilaiden kanssa opiskelemaan, kun se oma koulu on niin homeessa, että hän ei siellä pysty opiskelemaan. Tietenkin vähän kannan huolta kyllä niistäkin, jotka joutuvat siellä opiskelemaan, joilla ei ole sellaista ongelmaa, niin opettajista kuin opiskelijoista. Ja juuri tuollaisessa nivelvaiheessa vielä tällaiset ongelmat siinä, että joutuu jättämään oman luokkansa, siirtymään erityisluokkaan opiskelemaan, jos ei muita syitä siihen ole, voivat aiheuttaa aikamoisia asioita nuorelle, (Puhemies koputtaa) lapselle. Eli toivon, että hallituspuolueiden edustajat, kun ministeri ei ole paikalla, (Puhemies koputtaa) todella sitoutuvat siihen, että homekoulukorjauksiin tulee rahaa eikä vain harkita asiaa.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomi on avoin, viennistä riippuvainen talous, eikä tuonnille ja viennille avoin maa voi velkavivulla kammeta itseään ulos tästä taantumasta. Se on aivan selvää, ja turha mitään sellaista on esittää sen paremmin hallituksesta kuin oppositiostakaan.

Velkaakin kuitenkin tarvitaan, ja yhtä selvää on se, ettei tästä velkaantumisesta selvitä säästämällä, vaan tarvitaan paljon puhuttua kasvua. Tänä vuonna me nyt näemme, miten aneemista kasvu kuitenkin on, kun meneillään olevan viennin vaikeuksiin yhdistyy veronkiristysten vuoksi hyytynyt kotimainen kysyntä. Tämä on todella valitettavaa. Siksi mahdollisissa uusissa veronkiristys- ja säästöpäätöksissä on maltettava mieli. Peräänkuulutan myös tätä valtiovarainministerin työllisyyssopimusta, jolla pieni- ja keskituloisten ostovoima turvataan. Tätä hallituksen on syytä tukea sopivin veropäätöksin.

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on välitilinpäätösvaiheessa tehnyt veroratkaisut, ja siinä on tämä yhteisövero pudotettu 20:een, mutta mielestäni yhteisöveron käsittely olisi pitänyt puolittaa. Ja kun ajattelemme, että yhteisövero suosii vain osakeyhtiöitä ja isoja yhtiöitä, niin tässä ratkaisussa nämä avoimet toiminimet ja kommandiittiyhtiöt jätettiin aivan ulkopuolelle. Näille olisi nyt toiveita, että sinne annettaisiin näitä helpotuksia, koska näiden työllistävä vaikutus on erittäin merkittävä.

Tietysti me tarvitsemme myös panostuksia sitten infraan, niin kuin täällä ovat useammat edustajat puhuneet, esimerkiksi homekouluihin, ja itseäni ennen kaikkea kiinnostaa nimenomaan tiestö. Siellä on suuri korjausvelka olemassa, ja kun ajatellaan, että nytten massat ja mitat raskaassa liikenteessä muuttuvat, niin sinne tarvitaan niitä panostuksia.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taloutemme vaatii monenlaisia korjaavia toimenpiteitä. Tärkeää olisi myös halu löytää toimenpiteitä, joilla kyetään korvaamaan tuontia.

Elintarvikeala on Suomen keskeinen tuontia korvaava kotimarkkinasektori, tuotannonala, jolla on erittäin suuri vaikutus kansantalouteemme ja vaihtotaseeseemme. Hallitusohjelma puhuu kasvun tavoitteista tällä alalla, mutta valitettavasti tällä hallituskaudella oikeastaan kaikki hallituksen toimenpiteet ovat olleet heikentämässä elintarvikealan, maatilatalouden toimintaedellytyksiä. On tehty tukileikkauksia, on tehty toimenpiteitä, joilla tuotantokustannukset kasvavat, on tehty siis paljon toimenpiteitä, joilla maatilatalouden kannattavuutta on heikennetty, kannattavuus on osin jopa romahduttanut tuota alaa. Eli tämän kehysten keskustelun yhteydessä voi vain todeta sen, että vähitellen alkaisi olla hallituksella myös aika toimenpiteisiin, (Puhemies koputtaa) joilla tämän maatalouden, tämän alan kannattavuutta ja toimintaedellytyksiä parannetaan.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kehyspäätöksessä nuorten oppisopimuskoulutukseen ja työssäoppimiseen suunnatut lisäresurssit ovat erittäin tarpeellisia. Työnantajien kiinnostus palkata nuoria työhön tai ottaa heitä oppisopimukseen vaihtelee suuresti. Tiedottamisesta huolimatta työnantajat eivät edelleenkään tunnista riittävästi niin sanottua Sanssi-korttia. Jostain syystä sen kuvitellaan koskevan vain yksityisiä yrityksiä, ja näinhän ei suinkaan ole.

Monet työnantajat ovat minulle kertoneet, että he koulutuskorvausten korottamisesta huolimatta arastelevat ottaa juuri peruskoulusta päässyttä nuorta esimerkiksi oppisopimusopiskelijaksi, koska heillä on paljon vastuuta tästä nuoresta ihmisestä ja toisaalta peruskoulun päättäneillä ei ole vielä kovin hyviä työelämävalmiuksia. Tämän takia olisikin syytä pohtia, pitäisikö nuorisotakuun toteuttamisen varmistamiseksi niin sanottuja kymppiluokkia ja starttiluokkia lisätä nykyisestä, sillä nämä voisivat olla valmentavaa koulutusta työelämään siirtymiselle. (Puhemies koputtaa) Peruskoulun päättäneelle nuorelle yksi lisävuosi voisi merkitä opiskelumotivaation ja tulevaisuuteen suuntautumisen kannalta paljon, (Puhemies koputtaa) ja se estäisi myös syrjäytymistä tässä tärkeässä elämän taitekohdassa.

Annika Saarikko /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On harmillista, että valtiovarainministeri ei ole läsnä tässä keskustelussa enää, mutta uskon, että viesti sosialidemokraattisten edustajien kautta ministerille kulkee.

Minusta on merkillepantavaa, että valtiovarainvaliokunnan kannanotot ovat varsin tiukkasanaisia. Täällä nostetaan myös esiin se, että edellytetään hallituksen kiirehtimistä rakenteellisten toimien osalta. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla, viittaako valtiovarainministeri Urpilainen tämän päivän Helsingin Sanomien haastattelussa samankaltaisiin rakenteellisiin toimiin kuin valtiovarainvaliokunta omissa kannanotoissaan. Äsken ministeri totesi, että on tärkeää ja hän uskoo työmarkkinajärjestöjen löytävän sovun eläkeikäkysymykseen. Mutta kyllä minä peräänkuuluttaisin vahvasti myös hallituksen toimia ja kiirehtimistä tämän eteen vielä tämän hallituskauden aikana. Toivon, että sosialidemokraatitkin, jotka ymmärtääkseni tässä ovat vähän jarrumiehinä olleet, miettisivät, mitä teistä ajattelevat seuraavat sukupolvet, kun te tällä osaltanne hidastatte sitä, että Suomessa (Puhemies koputtaa) työtunteja tehtäisiin enemmän.

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituskauden aikana kunnat menettävät yli 3,8 miljardia peruspalvelujen turvaamiseksi tarkoitettuja rahoja. Näitä kuntien palveluja tarvitsevat ovat erityisesti lapset, nuoret ja vanhukset. Kehyspäätöksessä ei ole myöskään varattu riittävää rahoitusta vanhuspalvelulain turvaamiseksi ja erityisesti riittävän hoitohenkilökunnan palkkaamiseen. Myös hoitohenkilökunnan työssäjaksamiseen ja viihtyvyyteen olisi panostettava, sillä vuonna 2012 muutti 165 sairaanhoitajaa ulkomaille töihin. Suomalaisia sairaanhoitajia on työssä ulkomailla kaikkiaan 3 600. Meillä on pulaa hoitohenkilökunnasta. Onko Suomella todella varaa kouluttaa osaavaa hoitohenkilökuntaa toisen maan tarpeisiin? Mitkä ovat toimenpiteet, jotta hoitajat jäisivät työskentelemään Suomeen?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että kehysrahoituksella varmistetaan käynnissä olevien liikennehankkeiden loppuunsaattaminen. Lisärahoituksella pystytään myös varmistamaan liikennepoliittisessa selonteossa nimettyjen hankkeiden käynnistäminen vuosien 2014—2015 aikana. Nämä ovat erittäin hyviä asioita ja tukevat nimenomaan kasvua ja työllisyyttä.

Tällä hallituskaudella sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on asetettu tärkeäksi tavoitteeksi, ja se näkyy myös sosiaali- ja terveyspuolen kehyksissä. Oikeudenmukaisuutta toteutetaan muun muassa lisäämällä veteraanien kuntoutusrahoja ja turvaamalla kotiin vietävät palvelut. Palveluihin on osoitettu tälle vuodelle lisämäärärahoja yhteensä 9 miljoonaa euroa. Nämä määrärahat varmistavat veteraanien laitos- ja avokuntoutukseen pääsyn. Tämä nimenomaan lisää myös kasvua ja työllisyyttä.

Oikeudenmukaisuus näkyy myös siinä, että hallitus panostaa nuorten työllisyyteen sekä nuorisotakuun toteuttamiseen. (Puhemies koputtaa) Sen toteuttamiseksi varattiin kuluvalle vuodelle 60 miljoonaa euroa.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valitettavasti valtiovarainministeri on poissa täältä. Tapasimme tänään asuntojaoston puitteissa uuden asuntoministerin, ja siellä keskusteltiin tulevasta toisesta lisätalousarviosta. Tällä hetkellä tähän mennessä hallitus on vähentänyt korjausrakentamisen osalta avustuksia ja energia-avustukset on lopetettu. Nyt 100 miljoonaa lisäyksenä tälle puolelle työllistäisi 15 000 rakennustyöläistä, ja se toisi tullessaan miljardin investoinnit, ja valtio saisi todellisuudessa 200 miljoonaa verotuloja. Olisin kysynyt valtiovarainministeriltä, onko hän, niin kuin minä ounastelen, valmis näihin lisätalousarvion toimenpiteisiin tämän asuntopolitiikan osalta.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomeen on mahdollista luoda 200 000 uutta työpaikkaa, mutta se tarkoittaa sitä, että koko Suomen voimavarat täytyy hyödyntää esimerkiksi vihreän kasvun, biotalouden osalta, kaikkien niiden maaseudun luonnonvarojen osalta, mitä meillä hyödynnettävissä on. Sen takia täytyy olla erittäin huolestunut siitä, että maatalouden investointeihin ei katsota nyt pitkällä tähtäimellä. Makera, Maatilatalouden kehittämisrahasto, tarvitsisi ehdottomasti nyt panostuksia, että investointeja meillä löytyy ja kasvua tulevina vuosina.

Herra puhemies! Energiapolitiikka vaatii meillä suunnanmuutoksen. Meidän turvekapasiteetista, soistamme, on vain noin 1 prosentti käytössä. Sitä pystyttäisiin hyödyntämään paljon enemmän. On arvioitu, että meillä olisi jopa Norjan öljyvarojen kaltaiset luonnonvarat käytössä siinä, jos se osattaisiin hyödyntää oikein. Sen sijaan meille tuodaan kivihiiltä Uralin takaa. Miten on mahdollista, etteivät hallituspuolueet näe sitä suurta potentiaalia, mikä meillä luonnonvaroissamme olisi?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tänään on puhuttu paljon työllisyydestä. Työttömyys onkin jatkuvassa kasvussa ja on erittäin huolestuttavalla tasolla. Työllisyyden parantamisen tuleekin olla ykkösasia nyt ja tulevaisuudessa. Kuitenkin on puhuttu hyvinkin ympäripyöreästi työllisyyden parantamisesta ja sellaisista työllisyyttä parantavista toimenpiteistä, jotka vaikuttavat vasta pidemmän ajan kuluttua. Herääkin kysymys: missä ovat nopeasti työllisyyttä parantavat toimenpiteet? Ministeri Urpilainen viittasi seuraavaan lisätalousarvioon ja mahdolliseen elvytykseen. Sitä lämmöllä odotan, miten siinä hallitus suhtautuu mahdollisiin elvytyshankkeisiin, esimerkiksi homerakennusten määrärahojen lisäämiseen tai liikenneväylähankkeisiin. Mikäli pääministeri olisi ollut läsnä vielä tässä istunnossa, niin olisin kysynyt hänen näkökantaansa tähän asiaan, (Puhemies koputtaa) sillä tähän asti hän on ainakin ollut elvytystä vastaan.

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ovat monet edustajat puhuneet homekoulujen korjauksen tärkeydestä, erityisesti silloin, kun rakennuskustannukset ovat alhaiset, ja itsekin puollan ja pidän sitä tärkeänä. Mutta kehyksien osalta ihmetyttää myös tietyt liikennehankkeet, erityisesti espoolaisena se, että Länsimetron jatkolle ei löydy rahoitusta. Espoo on valmis investoimaan 770 miljoonan projektista jopa 70 prosenttia itse, jos valtio tulisi 30 prosentilla mukaan. On oikein vaikea ymmärtää sitä, mikä olisi parempi ratkaisu sekä työllisyyden hoitoon, pääkaupunkiseudun asuntojen riittämättömyyteen että ruuhkaongelmiin täällä pääkaupunkiseudulla kuin Länsimetron jatkaminen Matinkylästä Kivenlahteen. Toivon, että tähän palataan vielä myöhemmässä yhteydessä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Vielä neljä puheenvuoroa, ja sen jälkeen tämä debatti on ohi.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen erittäin huolestunut siitä, että kehysriihessä päätettiin leikata kehitysyhteistyömäärärahoista. Tätä päätöstä paikattiin ohjaamalla päästöhuutokauppatuloja kehitysyhteistyöhön, mikä on sentään hyvä asia, mutta näiden tulojen määrää ei kuitenkaan voida tarkoin ennakoida, ja nyt näyttää siltä, ettei 0,7-tavoitteeseen tulla pääsemään. Toivon, että tähän asiaan saadaan korjausta viimeistään ensi vuoden kehysriihessä.

Toinen seikka, johon haluan tarttua tai jonka haluan tuoda tässä esille, ovat STM:n budjetista viedyt tutkimusmäärärahat, 30 miljoonaa euroa, jotka merkitsevät mittavia irtisanomisia muun muassa THL:n tutkijoiden joukossa. Tämä on hyvin valitettavaa, koska, kuten tiedämme, Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on murroksessa ja köyhyys ja terveyserot ovat kasvussa ja tarvitsisimme nimenomaan asiantuntijatietoa hyviä ja perusteltuja päätöksiä varten. Toivon todellakin, (Puhemies koputtaa) että tämä päätös nyt pidetään mielessä ja tullaan tekemään kaikkemme sen eteen, että lisätään tutkimusmäärärahoja vastaisuudessa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ja nyt tosi napakat kolme vielä.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka taloustilanne tiukentuu ja ahdistaa meitä kaikkia, niin täytyy kertoa semmoinen iloinen uutinen, että tulin juuri Mikkelistä uuden yrityksen vihkimistilaisuudesta, siellä perustettiin, avattiin tänään uusi pienpanimo ja toistakymmentä mikkeliläistä sai uuden työpaikan, mutta parasta tai hienointa tässä tilaisuudessa oli se palaute, mitä kuulin monilta yrittäjiltä. Eli tätä yritysverouudistusta, jonka hallitus kehysriihessään teki, nyt pureskeltuaan yrittäjät antoivat erittäin hyvää palautetta siitä, miten se on hillinnyt tavallaan sitä epävarmuuden kasvua, joka pitkään on tuolta Euroopan ulkopuolelta Suomeen tullut, ja kaiken kaikkiaan luonut yrittäjämyönteistä ilmapiiriä niin, että yrittäjät suhtautuvat positiivisemmin tällä hetkellä tulevaisuuteen. Eli tavallaan se kauhukuva ja ehkä se pelkotilakin, mitä me olemme täällä välillä oikein yrittäneet luoda, on hieman laantunut.