Täysistunnon pöytäkirja 68/2013 vp

PTK 68/2013 vp

68. KESKIVIIKKONA 12. KESÄKUUTA 2013 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Kyseessä olevaan hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi ammattikorkeakoululain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi esitän, että sivistysvaliokunnan mietinnön vastalauseen 2 mukaisesti mietinnön perustelujen Rahoitusperusteiden uudistaminen -luvun viimeinen kappale hyväksytään siinä muodossa, kuin se on esitetty vastalauseessa numero 2. Sen lisäksi esitän, että vastalauseen 2 mukainen lausumaehdotus hyväksytään.

Kimmo Kivelä /ps:

Kunnioitettu puhemies! Pyydän saada kannattaa edustaja Elomaan esityksiä.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä ammattikorkeakoululaki on meillä ollut keskustelussa jo tässä päivänä muutamana, joten en puutu siihen sen kummemmin kuin päivittelen edelleen niitä suuria rahaleikkauksia, jotka tähän lakiin sisältyvät.

Arvoisa puhemies! Ehdotan eduskunnan hyväksyttäväksi vastalauseessa 1 kirjatun lausumaehdotuksen.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensiksi kannatan tuota edustaja Kerolan tekemää esitystä.

Haluan vielä todeta tästä toden totta jo useampaan kertaan keskustelussa olleesta sinällään kyllä keskustelun arvoisesta tämän vaalikauden yhdestä merkittävimmistä sivistyspoliittisista linjauksista sen osuuden, joka koskee ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa. Täällä salissa tuore opetusministeri totesi, että mikäli hänestä on kiinni, hallitus tulee tekemään ratkaisunsa sen osalta, että kun nyt käynnissä olleet YTHS-kokeilut Lappeenrannassa ja Seinäjoella tulevat päätökseen, niin hallitus muodostaa kannan siitä, miten jatkossa näiden suhteen toimitaan, asetetaanko opiskelijat vihdoin yhdenvertaiseen asemaan ja samankaltaisen terveydenhuoltopalvelun alle, päätetäänkö kokonaan kokeilu lakkauttaa vai jatketaanko sitä. Keskustan mielestä tämä on erittäin tärkeä opiskelijoiden yhdenvertaisuuskysymys, myöskin aluepoliittisesti merkittävä kysymys, että kaikkialla Suomessa opiskelijat saisivat terveydenhuollon palvelut, joista toden totta iso osa on myös ennalta ehkäisevää tukea ja näkyy sitten suomalaisten työurissa, kun opiskelijat työelämään valmistuvat.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Halusin minäkin tulla käyttämään vielä yhden puheenvuoron tästä ammattikorkeakouluasiasta, ennen kuin tämä menee päätökseen, juuri tästä YTHS-näkökulmasta, jota äskeisessäkin puheenvuorossa sivuttiin.

Tosiaankin ammattikorkeakoulujen hallinto- ja rahoitusjärjestelmän kehittäminen nyt jatkuu ja lainsäädäntöä ollaan uudistamassa hallitusohjelman mukaisesti, elikkä nyt uudistetaan ammattikorkeakoulut, kun viime kaudella vuorossa olivat yliopistot. Tavoitteena on ammattikorkeakoulun itsenäisyyden vahvistaminen ja koulutuksen laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen, voisi sanoa ammattikorkeakoulujen modernisointi. Eli tarkoitus on, että ne voisivat toimia vetovoimaisina opinahjoina ja alueensa elinvoiman vahvistajina, ja vahvoja ammattikorkeakouluja siihen tarvitaan, joita tässä ollaan nyt synnyttämässä.

Tosiaan tämä ammattikorkeakoulu-uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa. Nyt meillä on päätöksessä tämä ensimmäinen vaihe, jossa vauhditetaan näitä ammattikorkeakoulujen rakenteellisia uudistuksia ja toiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantamista, ja sitten toisessa vaiheessa siirretään se vastuu ammattikorkeakoulun rahoituksesta tai perusrahoituksesta kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista tulee itsenäisiä oikeushenkilöitä. Tämä toinen vaihe toteutetaan siinä valtionosuusjärjestelmän kokonaisuudistuksen aikataulussa, ja sitä jäädään tässä vielä odottamaan.

Mutta tosiaan tuota toista vaihetta silmällä pitäen pitäisi hoitaa kuntoon tämä ammattikorkeakouluopiskelijoitten opiskeluterveydenhuolto, ja, niin kuin täällä äsken kerrottiin, tällä hetkellä on meneillään tämä YTHS-kokeilu samaan tapaan kuin yliopisto-opiskelijoilla. Tästä kokeilusta on nyt erittäin hyviä kokemuksia, ja ammattikorkeakouluopiskelijat itse toivovat, että tämä kokeilu voidaan vakinaistaa. Ongelmana tässä on kuitenkin se, että tässä kokeilussa vapaaehtoisesti kerättävä maksu ei sovellu noitten YTHS-palveluiden rahoittamiseen, ja näin ollen tämän kokeilun vakinaistaminen edellyttäisi, että oppilaskunnan jäsenyys olisi tämmöinen automaatiojäsenyys. Kuitenkin on niin, että perustuslakivaliokunta on 2009 linjannut yliopisto-opiskelijoiden ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyden olevan perusteltua, koska ylioppilaskunnille on osoitettu yliopistolaissa yliopistohallintoon, opintososiaalisiin etuihin ja opiskelijaterveydenhuoltoon liittyviä tehtäviä, jotka muodostavat sitten riittävän perusteen sille ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydelle.

Verrattuna kuitenkin ylioppilaskuntiin opiskelijakuntien, elikkä ammattikorkeakoululaisten vastaavien, tehtävistä kuitenkin puuttuu velvoite osallistua opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen ja muun muassa opintotukilautakunnan opiskelijajäsenen valintaan. Näin ollen perustuslakivaliokunta on katsonut, että opiskelijakuntien pakkojäsenyyden ei katsota olevan perusteltua perusoikeusnäkökulmasta. Eli jotta me voimme saada nämä YTHS-palvelut myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden ulottuville, niin meidän tulisi seuraavassa uudistuksen vaiheessa säätää myöskin opiskelijakunnille vastuu osallistua opiskeluterveydenhuollon järjestämiseen ylioppilaskuntia vastaavalla tavalla, mihin sisältyy tämä vakuutusluonteisena kerättävä terveydenhuoltomaksu.

Opiskelijakuntia koskeva sääntely tulee siis uudistaa siten, että opiskelijakunnan jäseniä olisivat yhdenvertaisesti kaikki tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat, sekä lakisääteisten tehtävien yhdenmukaistamisella ylioppilaskuntien kanssa. Näin nähdäkseni poistuu tämä perustuslaillinen este YTHS-palveluiden ulottamiselle yhdenvertaisesti kaikkien korkeakouluopiskelijoiden ulottuville. Todella minä toivon, että saadaan tämä uudistus mukaan ammattikorkeakoulu-uudistuksen toiseen vaiheeseen. Tosiaan koulutusjärjestelmiähän aina kehitetään nimenomaan opiskelijoita ja työelämää varten, ja on ollut mukava huomata, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden järjestö Samok tukee tätä esitettyä rahoitusmallia, mutta he toivovat toki tätä YTHS-asiaa sitten tulevaisuudessa.

Mutta tosiaan tulevaisuudessa varmaan ammattikorkeakoulu on semmoinen kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä — tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan vain tähdentää yhtä kohtaa täältä valiokunnan mietinnöstä.

Valiokunta korostaa sitä, että toimilupauudistuksen yhteydessä on tärkeää hallituksen linjausten mukaisesti huolehtia siitä, että jokaisessa maakunnassa on yksi tai useampi korkeakoulu. Valiokunta pitää tärkeänä myös sitä, että korkeakouluverkon tiivistyessä huolehditaan osaamisen siirtymisestä alueille.

Tämä on mielestäni erittäin tärkeä kirjaus, jota varmasti eduskunnan on syytä viedä eteenpäin laajasti poikkihallinnollisesti, jotta tämä osaamisen siirtyminen maan sisällä eri puolille tapahtuu.

Uudistuksen yhteydessä haluan myös kantaa huolta siitä, että sen jälkeen, kun tämä mietintö oli tuossa ensimmäisessä käsittelyssä, on kuultu uutinen, että esimerkiksi hammasteknikkojen ammattikorkeakoulutason opetus uhkaa loppua Suomesta kokonaan, koska sitä on vain yhdessä ammattikorkeakoulussa ja tämä ammattikorkeakoulu on ajatellut oman sisäisen toimintansa järjestää niin, että tätä koulutusta ei jatkossa järjestettäisi.

Toivottavasti tällainen tilanne ei realisoidu, koska tämähän tarkoittaisi käytännössä ammattikunnan katoamista hyvin pitkälle, varsinkin kun ottaa huomioon sen, että ulkomailta tuskin saadaan helposti vastaavaa määrää osaajia sitä mukaa kuin ammattikunnan edustajia Suomessa eläköityy. Miettisin kyllä tarkkaan sitä, että kun näitä toimilupia sitten käydään läpi ja toisaalta myös ammattikorkeakoulujen resursointia, niin ei aivan muodostuisi tilannetta, jossa sitten tällaiset valtakunnallisesti tärkeät asiat — vaikkakin ehkä yksittäisen ammattikorkeakoulun näkökulmasta pienet asiat mutta valtakunnallisesti merkitykselliset — jäävät tehtävinä hoitamatta.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä edustaja Autto otti esille tuon, että jokaisessa maakunnassa täytyy olla korkeakoulu, ja sehän on hyvinkin hallitusohjelmaan viitattu kirjaus, joka sinne hallitusneuvotteluissa kirjattiin. Elikkä tämä on tärkeä huomioitava asia todellakin.

Tämä uudistus on tosiaan kaksivaiheinen, ja nyt on hyvin tärkeää, että me viemme nämä vaiheet tässä järjestyksessä läpi ja loppuun ja toteutamme kunnolla tietenkin jokaisen vaiheen. Sivistysvaliokuntahan on tässä kantanut huolta juuri siitä, että opiskelijoiden oikeusturva toteutuu ja sitten myös kaikki opiskelijat ovat yhdenvertaisessa asemassa: sekä ne, jotka saavat ehkä sen sivuväylän, niin sanotusti, nämä ylioppilaat, että myös sitten ne, joilla on jo tutkintoja ja jotka hakevat sitten toista tutkintoa edelleen opiskelemaan — ettei sitten kenelläkään ole niin kuin siinä mielessä erilainen tilanne. Nyt tietenkin on tärkeää, että yliopistot huolehtivat tämän asian omissa laitoksissaan ja saavat kaikki nämä väylät kuntoon. Tästä informaatiosta me kannamme huolta myös. On tietenkin tärkeää, että opiskelijat ovat tietoisia näistä muutoksista ja saavat kaikki nämä mahdollisuudet selville.

Yksi asia, mikä tässä jää todellakin, johon täällä on jo viitattu puheenvuoroissa, on tämä terveydenhuoltokysymys. Nyt kun tämä kokeilu on käynnissä tai on päättymässä näissä kahdessa yksikössä ja on todettu, että se on hyvin sujunut — Saimaa ja Seinäjoki muistaakseni — niin tietysti on tärkeää, että me poimimme ne tulokset näistä kokeiluista ja sitten katsomme jatkossa, miten tämä asia hoidetaan kuntoon, että he ovat myös terveydenhuollon osalta yhdenvertaisia.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä ammattikorkeakoulu-uudistuksen ensimmäinen vaihe on perusteltu, ja erityisesti toivon, että tämä johtaa siihen, että ammattikorkeakouluverkkoa nyt selkeästi tiivistetään, ja varsinkin jos on pieniä etäpisteitä jossakin, niin niistä pyritään tässä yhteydessä luopumaan ja keskittämään toiminnat siten, että opetuksen laatu voidaan kaikin keinoin turvata.

Puhemies! Haluan tässä yhteydessä myöskin jo lausua kantani tähän toiseen vaiheeseen. Meillä on erittäin hyviä kokemuksia yliopistojen osalta YTHS:n palveluista. Se on vähän niin, että kuten työntekijöillekin on työterveyshuolto, niin opiskelijoillekin pitäisi olla vastaavantyyppinen järjestelmä. Pidän perusteltuna sitä, että valtioneuvoston piirissä nyt nopeasti harkitaan sitä ja mielellään otettaisiin kantaa jo ensi syksynä: kun näistä kokeiluista on saatu hyviä kokemuksia, niin pidettäisiin huolta siitä, että myöskin ammattikorkeakouluopiskelijat voisivat päästä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluiden piiriin.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vielä palaan tähän valiokunnassa esille tulleeseen asiaan, josta on sitten valiokunnan lausumaehdotus. Eli valiokunta edellyttää, että hallitus selvittää lainsäädännölliset esteet koulutusviennin edistämiseksi esimerkiksi niin, että erotetaan normaalina opetuksena tarjottava tutkintokoulutus ja koulutuksen vientinä toteutettava tutkintokoulutus selvästi toisistaan, ja että mahdolliset ratkaisut voidaan tehdä viimeistään alkuvuodesta 2014. Tässähän nyt on tavoite se, että kun Suomen taloudesta puhutaan, puhutaan viennistä, niin koulutusvienti on yksi semmoinen kasvuala — tai se voisi olla yksi merkittävä kasvuala.

Valiokunnassa monessa yhteydessä kuulimme, että lainsäädäntö asettaa pullonkauloja koulutusviennille. Tästä on tullut paljon palautetta, ja se palaute on sensuuntaista, että olemme nyt tuomassa ikään kuin mutkan kautta hivuttamalla lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille, ja se täällä aikaisemmin on tullut esille, mutta ehkä se nyt on hyvä mainita vielä kertaalleen: Se ei ole oma kantani, se ei ole kokoomuksen kanta. Koulutusmaksuttomuus ja suomalaisten veloitukseton koulutus on mainittu hallitusohjelmassa. Se on valiokunnan kanta. Se on kaikkien kanta. Tuntuu olevan, että tässä ei ole varmasti mitään epäselvää.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulujen uudistuksessa on tärkeää, että uusi koulutustehtävien määrittely varmistaa paremmin riittävän työelämälähtöisen koulutustarjonnan. Kuitenkin tutkintoluettelosta on ainoana poistettu kalatalouden ammattikorkeakoulututkinto ja tutkintonimike.

Kalatalouselinkeino on kasvussa, ja kalankulutus on lisääntynyt jatkuvasti. Kalatalousalan mukaan tälle erikoisammattialalle tarvitaan osaajia. Iktyonomitutkinto antaa laaja-alaisen valmiuden toimia eri tehtävissä, esimerkiksi elintarvikealan alkutuotannossa, viranomaistyössä, ympäristön esimies-, tuotekehitys- ja neuvontatyössä, ympäristöselvitysten kenttätyössä, toteuttaa vesistö- ja kalastokunnostuksia sekä tehdä kalastuksen käyttö- ja hoitosuunnitelmia. Tässä vain murto-osa tehtäväjaosta. Tehtävät ovat siis moninaiset ja tarpeelliset, joten tärkeää olisi, että tämä koulutus edelleenkin järjestettäisiin.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulu on ollut menestystarina. Olen seurannut ammattikorkeakoulun toimintaa alusta alkaen sekä opettajana että yliopettajana. Tällä uudistuksella saadaan ammattikorkeakoulujen toimintaa uudistettua vastaamaan yhteiskunnan nykyisiä tarpeita.

Ammattikorkeakoulujen tehtävä on erilainen kuin yliopistojen, ja ammattikorkeakoulujen tärkeä tehtävä on koulutuksen lisäksi kehittää ja tutkia myöskin työelämää sillä omalla alueellaan. Joissakin maakunnissa ammattikorkeakoulua tarvitaan nimenomaan työelämän kehittämiseen, ja siksi on pidettävä huolta, että ammattikorkeakoulujen sijoituspaikkoja päätettäessä huomioitaisiin yhtenä kriteerinä myöskin maakunnan työelämän tarpeet.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto on ollut pitkään, jos sanoisin, retuperällä. Ainakaan se ei ole kattanut systemaattisesti kaikkia opiskelijoita. On korkea aika saada tämä asia kuntoon mahdollisimman pian niin, että kun nyt olemassa olevista kokeiluista on tullut hyviä tuloksia, niin jatketaan sitten siihen malliin, että myöskin ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto siirtyisi YTHS:n alle. Näin me takaamme tasa-arvoisen terveydenhuollon kaikille opiskelijoillemme.

Mitä tulee sitten tähän koulutusvientiin: Tämän edustaja Kiuru nosti esille, ja kyllä nyt teidän puheestanne jäi nimenomaan sellainen epäselvä tulkinta, mitä tarkoitetaan lukukausimaksuilla, mitä tarkoitetaan koulutusviennillä. — Ihan selkeästi sanottuna: Suomessa kaiken tutkintoon johtavan koulutuksen tulee olla maksutonta, annettiinpa se suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai millä muulla tahansa kielellä. Kaikkien opiskelijoiden, olivatpa he mitä kansallisuutta hyvänsä, täytyy pystyä osallistumaan maksuttomaan koulutukseen. Se on meidän suomalaisten ylpeys: maksuton koulutusjärjestelmä vauvasta aina aikuiseen asti, tohtorin tutkintoon asti.

Koulutusvientiä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja kyllä on yrittänyt minusta selkeästi tuoda esille, ja tämä keskustelu on ollut hyvää, sillä tässä on pystytty erittelemään vähän tarkemmin, mitä on koulutusvienti, mitä ovat lukukausimaksut. Koulutusvienti voi olla esimerkiksi sellaista, että tarvitaan jotain korkean alan osaamista, vaikka kaivososaamista, mitä löytyy Oulun yliopistosta, ja sitä varten tulevat jo valmiiksi ammattilaiset ihmiset Suomeen suorittamaan opintoja tähän liittyen, mutta nämä opinnot eivät johda tutkintoon, tai sitten niin, että Suomesta lähdetään jonnekin opettamaan. Tämä on koulutusvientiä. Mutta ehdoton "ei" lukukausimaksuille kaikissa muodoissaan.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan tuoda oman näkemykseni ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollosta. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa tällä hetkellä eri puolella Suomea riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat ja missä tämä ammattikorkeakoulu toimii. Vaikka kuntien vastuulla on tarjota kaikille ammattikorkeakouluopiskelijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet saada terveydenhuoltoa, käytännössä se ei kuitenkaan toimi.

Nyt YTHS-kokeilu on toteutettu kotipaikkakunnallani Lappeenrannassa sekä Imatralla että myös Seinäjoella. Alustavien selvitysten mukaan on voitu osoittaa, että ne ovat toimineet erittäin hyvin ja opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä palveluihin ja palveluiden laadun parantamiseen. Tätä työtä varten on perustettu myös seurantaryhmä, joka on saamassa nyt oman väliraporttinsa tästä kokeilusta, ja voidaan jo tässä vaiheessa todeta, että siellä käytännössä on lähestulkoon pelkkää positiivista sanomaa. Tämä kokeilu päättyy 2014 kesällä, minkä takia on tärkeää, että nyt tässä vaiheessa jo lähdetään arvioimaan, miten tämä toiminta jatkuu.

Minun henkilökohtainen näkemykseni on se, että tämä laajennus pitää toteuttaa kaikkiin ammattikorkeakouluihin, jotta korkeakouluopiskelijat sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa ovat yhdenvertaisessa asemassa ja sitä kautta voidaan vahvistaa koko tätä korkeakoulu- ja yliopistoterveydenhuoltoa kokonaisuutena ja sitä kautta myös tehostaa.

Tämä on myös taloudellisesti järkevää sen takia, että tällä hetkellä kunnat saavat tähän korotettua valtionosuutta. Nyt jos ajatellaan, miten tämä rahoitus YTHS:ään voitaisiin toteuttaa, niin tämä korotettu valtionosuus kunnilta voitaisiin siirtää YTHS:n toimintaan. Sitä kautta tämä uudistus olisi kustannusneutraali. Sitä kautta se ei myöskään tuo valtiolle kustannuksia. Tältä osin toivon, että tämä laajennus ja uudistus jatkuu sillä tavalla, että vuoden 2015 alussa ammattikorkeakouluopiskelijoilla on oma YTHS-lainsäädäntö, joka turvaa heidän terveydenhuoltonsa laadun nykyistä paremmin.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! On ollut ilo jälleen kerran kuulla hallituspuolueiden edustajilta erittäin myönteisiä kannanottoja liittyen opiskelijoiden yhdenvertaisuuteen ja YTHS-kokeilun pysyväksi tekemiseen ja lainsäädännöksi saattamiseen myös ammattikorkeakouluopiskelijoiden osalta.

Haluan kuitenkin vain todeta, että kun viime hallituskaudella tämä kokeilu päätettiin aloittaa ja säädettiin sille määräaika vuoteen 2014, niin nyt tällä hallituksella on päätöksenteon paikka. Toivon totisesti, kun edustajat täällä ovat käyttäneet painavia ja hyviä puheenvuoroja ja kaikin tavoin kannattaneet tätä esitystä, joka on kirjattu myös Kataisen hallituksen ohjelmaan hyvin yksiselitteisesti, että tämä asia tulisi mahdollisimman nopeasti päätökseen. Tämä on myös opiskelijoiden edunvalvonnallinen näkökulma, ja tiedämme, että tätä päätöstä odotetaan, mihin tulokseen hallitus tässä on tulossa. Kaiken sen hyvän puheenvuoron, joka hallituksesta nyt tämän tiimoilta kuuluu, olisi syytä tulla pian todeksi.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muutama sana vain tästä ammattikorkeakoululaista, koska ammattikorkeakouluilla on erittäin suuri merkitys varsinkin niissä maakunnissa, joissa ei sitä niin sanottua omaa yliopistoa ole.

Olen samaa mieltä kuin keskustan vastalauseessa on todettu, että tässä uudistuksessa ongelmallista on se, että edetään kaksivaiheisena, ei päätetä yhdellä kertaa lainsäädännöstä ja rahoituksesta, ja jos sitten jostain syystä uudistuksen toinen vaihe ei etenekään, niin eivät varmasti ne ensimmäisenkään vaiheen tavoitteet tule toteutumaan.

Nämä ammattikorkeakoulut pitäisi siis toimilupamenettelyn sijaan merkitä lakiin, ja se, että määräaikaisia toimilupia rajataan kahteen vuoteen, ei ole kyllä todellakaan hyvä ratkaisu. Se on liian lyhyt aika.

Sitten tuosta aluevaikuttavuudesta. Siitä vastikään kuulin ammattikorkeakoulujen edustajilta myös, ja tuntuu, että sitä ei oteta riittävän hyvin huomioon myöskään tässä keskustelussa.

Ilkka Kanerva /kok:

Puhemies! Tästä alueellisesta vaikuttavuudesta. Sitä ei voi pääkaupungista määrätä. Se on luonnollisesti pakko hoitaa sen ammattikorkeakoulun omalla toiminta-alueella, omalla reviirillä, koska on mahdotonta nähdä, millä tavoin Helsingistä kyettäisiin tässä asiassa joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti reagoimaan.

On luonnollisen selvää, että tässä toisessa vaiheessa on YTHS-järjestely saatettava tasaisesti kattamaan myöskin ammattikorkeakouluopiskelijat, enkä ymmärrä sitä ikään kuin perään huutamista, etteikö tätä tulisi. On kaikki syy uskoa, että kun se on hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu, niin se myöskin tulee tapahtumaan.

Sen sijaan, herra puhemies, hiukan kyseenalaistaisin sitä, onko EU-alueen ulkopuolelta tulevalla opiskelijalla loputtomasti oikeus ilmaiseen opiskeluun Suomessa. Sitä sietää pohtia, sillä se saattaa esimerkiksi epätasa-arvoiseen asemaan sen ulkomaisen, EU-alueen ulkopuolelta tulevan opiskelijan ja EU-alueelta olevan opiskelijan. Se suomalainen opiskelija, joka on korkeakoulussa opiskelemassa, joutuu vähintäänkin välillisesti kustantamaan sen EU-alueen ulkopuolelta olevan opiskelijan muodostuvia kuluja, enkä oikein ymmärrä, että tänne tultaisiin pelkästään opiskelemaan ja sen jälkeen siirryttäisiin välittömästi suomalaisen yhteiskunnan ulottumattomiin ja suomalaisen yhteiskunnan piikkiin tämä opiskelu muodostuisi loppujenkin lopuksi ilmaiseksi.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa puhemies! Aluevaikuttavuudesta täytyy tietysti todeta, että kyllä ilman muuta se työ yritysten, muiden toimijoitten kesken tehdään siellä alueella mutta tietenkin silloin ammattikorkeakouluilla täytyy olla myös sitä riittävää päätösvaltaa, jotta he pystyvät tätä aluevaikuttavuutta lisäämään, ja tähän liittyvät myöskin keskustelut sitten opiskelijoitten aloituspaikoista ja niin edespäin.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Edelleen näistä lukukausimaksuista. Ensinnäkään Suomen korkeakouluihin ei tulla, niihin pyritään monien vaiheiden kautta. Eri tiedekuntiin tai eri ammattikorkeakouluihin on tietenkin omat pyrkimistapansa, mutta niihin ei tulla, niihin seuloutuvat ainoastaan parhaat, alalle valikoiduimmat ihmiset. Tässä vaiheessa erotteleminen kansallisuuden perusteella on minun mielestäni todella lyhytnäköistä olletikin, että asumme näin kaukana, kaukaisessa maassa. Jos valittavana on joku lämpimämpi maa tai Suomi, johon pitää maksaa maksut, niin minä luulen, että me jäämme tässä häviölle. Opiskelija valitsee paikan, joka voi olla miellyttävämpi, jos me alamme korkeakoulumaksuilla kilpailemaan opiskelijoista.

Tänne ei tulla sen takia, että täällä jollakin lailla hyödyttäisiin suomalaisesta yhteiskunnasta. Totta kai, onhan se houkuttelevaa, että opinnot itsessään eivät maksa, mutta aika kalliiksi se käy myöskin näille opiskelijoille, jotka tänne tulevat muualta kuin Euroopasta tai ETA-alueen ulkopuolelta. Heidän täytyy vuokrata asuntonsa, he eivät ole minkään opintososiaalisten etujen piirissä, he maksavat oman elämisensä, usein vielä tekevät — ne harvat, jotka löytävät — työtä opintojensa ohella rahoittaakseen opiskelunsa. Ei se ole heille juhlaa eikä ilmaista missään mielessä.

Meidän yliopistomme ja korkeakoulumme vaativat kansainvälistymistä. Korkea tutkimusrahoitus on entistä enemmän kilpailutettua, ja tässäkin kilpailussa mukana pysyäksemme meidän täytyy myöskin olla kansainvälisiä. Vaikka nämä opiskelijat lähtisivätkin takaisin, he luovat niitä kontakteja, mitä Suomi kipeästi kaipaa, muihin maihin. Minulla ei ole tässä tilastoja, mutta muistan, että (Puhemies koputtaa) iso osa näistä korkeasti koulutetuista ihmisistä jää myöskin Suomeen (Ilkka Kanerva: Ei jää!) sitten hyödyttämään meidän yhteiskuntaamme.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Me täällä salissa kaikki tiedämme, että ilmaista koulutusta ei olekaan. Suomalaiset veronmaksajat maksavat ne koulutusohjelmat, joita meidän korkeakouluissamme tarjotaan. Meille Suomessa ja Pohjoismaissa laajemminkin maksuttomuus on arvo sinänsä. Se lähtee mahdollisuuksien tasa-arvosta, että jokaisella on mahdollisuus katsomatta niihin perheen taloudellisiin lähtökohtiin kouluttaa itseään omien kykyjen ja mieltymysten mukaan niin pitkälle kuin vain sitä omaa pyrkyä ja lahjakkuutta riittää, ja se on arvo sinänsä.

Mutta, kuten edustaja Haapanen tuossa aivan oikein kuvasi, tänne meidän maksuttomaan koulutuksen piiriin päästäkseen jonkun EU-, Eta-alueen ulkopuolelta, hyvin todennäköisesti jostain kolmannen maailman maasta, tulevan henkilön täytyy maksaa siitä varsin paljon, että pystyy Eurooppaan tulemaan opiskelemaan, vaikkei tarvitse siis tästä itse tutkinnon suorittamisesta maksaa. Tällöin tämä koulutus ei kohdennu samalla tavalla mahdollisuuksien tasa-arvon periaatteesta, vaan se kohdentuu todennäköisesti yläluokan, jopa hyvin pienen eliitin, edustajille sinne kehitysmaihin. Siksi mielestäni tämä nykyinen systeemi ei ole oikea, vaan ennemmin vaikka kehitysyhteistyömäärärahoilla sitten oikeasti lahjakkaita kehitysmaiden nuoria voitaisiin kustantaa Suomeen opiskelemaan, mutta mielestäni on aivan perusteltua EU- ja ylipäätään ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asettaa lukukausimaksut. Perustelen sitä myös sillä, että koska tämä maksuttomuuden käsite ei ole vastaavanlainen globaalisti kuin se on meillä Pohjoismaissa, niin meidän korkeatasoista koulutustamme ei osata arvostaa niin kuin sitä pitäisi, kun sille ei ole asetettu sitä taloudellista arvoa tämän lukukausimaksun (Puhemies koputtaa) mielessä näille ulkomaisille opiskelijoille.

Ilkka Kanerva /kok:

Herra puhemies! Kuulimme edustaja Auton asialliset perustelut tälle näkemykselle, jonka mukaan tätä asiaa sietää vakavasti harkita. Ei kai suomalainenkaan opiskelija sinne korkeakouluun "tule" — hän kulkee, arvoisa edustaja, täysin saman seulan kautta kuin se ulkomainen. Mutta kun aloituspaikkoja ollaan ajamassa alas, niin tämä ulkomainen saattaa seulontaprosessissa viedä teidän naapurintytöltä tai -pojalta sen opiskelupaikan ja tehdä sen ilmaiseksi, vastikkeettomasti. Minä en oikein ymmärrä sitä, minkä takia tässä asiassa pitää ottaa sellainen periaatteellinen kanta, joka tuntuu hyvin oudolta järjestelyltä koko eurooppalaisessa skaalassa, yhdysvaltalaisessa, aasialaisessa katsannossa. Missään muualla tämänkaltaista järjestelmää ei ole. Ja edustaja muistaa täysin väärin sen, kuinka moni näistä ulkomaisista opiskelijoista jää Suomeen. Se on hyvin häviävä osa.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Haapaselle kauniista ajatuksista. Sydän sanoo "kyllä", mutta järki sanoo "ei". Komppaan tässä vähän edustaja Kanervaa, että ei valintoja tehdä todellakaan kansallisuuden perusteella. Silloin kun ruvetaan myymään tuotetta, niin se valinta tehdään sen mukaan, onko se tuote maksettu, onko maksettu siitä koulutuksesta, ja sen mukaan sitten tullaan tai ei tulla, ihan samalla tavalla kuin jos suomalainen lähtee USA:sta hakemaan tutkintoa — emme me niitä tutkintoja sieltä valitettavasti ilmaiseksi saa. Toki on mahdollista, ja se on mahdollista myös Suomessa, luoda stipendijärjestelmä ja kehittää sitä. Edustaja Autto toi esille tämän kehitysyhteistyönäkökulman — erinomainen näkökulma ja lähestymistapa.

Sitten tähän kansainvälisyysajatukseen. Jos me hakisimme kansainvälisyyttä sillä tavalla, että jaamme palveluja ja tuotteita tästä maasta ilmaiseksi kaikille halukkaille, niin kyllähän sitä kansainvälisyyttä tulisi sitä kautta vaikka kuinka paljon, mutta mikä sen arvo on, sitä sopii kysyä.

Tästä asiasta on itse asiassa erinomainen lakialoite, jonka on tehnyt edustajakollega Arto Satonen, lakialoite 91 yliopistolain muuttamisesta. Siellä on myös sellainen ajatus, että kannustimena niille opiskelijoille, jotka Suomeen tulevat, voitaisiin antaa verovähennysoikeus opiskelun loputtua eli että sitten tuloista voisi tehdä vähennyksiä ja sitä kautta kannustetaan jäämään Suomeen töihin, niin että se tutkinto myös hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni edustaja Kanerva ja muut kokoomuslaiset ovat käyttäneet erittäin hyviä puheenvuoroja tässä yhteydessä. Mielestäni voitaisiin ihan harkita sitä, että kun suomalaisella yhteiskunnalla on velvollisuus huolehtia Suomen kansalaisista ja suomalaisista opiskelijoista, niin ammattikorkeakouluille maksetaan korvausta suomalaisista opiskelijoista mutta ei ulkomailta tulevista opiskelijoista. Sitten ammattikorkeakoululla pitää vain olla mahdollisuus itse päättää, peritäänkö lukukausimaksuja (Ilkka Kanerva: Juuri näin!) vai otetaanko sitten ihan hyväntahtoisesti nämä opiskelijat opiskelemaan.

Ihan minun täytyy sanoa, että jos me katsomme Yhdysvaltoja, niin siellä on erittäin hyvä stipendijärjestelmä. Hyvin voitaisiin ajatella, että näille kaikkein lahjakkaimmille kehitysmaista tuleville nuorille voidaan antaa hyvin stipendejä ja niihin voidaan käyttää kehitysyhteistyövaroja. Jos minä nyt otan yhden esimerkin Yhdysvalloista, joka on kallis paikka opiskella, niin tämmöinen Barack Obama senior oli tuolla Keniassa ja sieltä sitten meni Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja pärjäsi kohtalaisen hyvin ja hänelle on poikakin sen jälkeen tullut, tämmöinen Barack Obama junior, ja hänkin on pärjännyt ihan hyvin, niin että kyllä tämä amerikkalainen järjestelmä, vaikka on näitä lukukausimaksuja, ihan kohtuullisen säätykierron takaa.

Satu Haapanen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä väite, että kansainvälinen opiskelija veisi naapurintytöltä opiskelupaikan, on täysin väärä. Nämä kansainväliset ohjelmat ovat monesti englanninkielisiä, niitä on perustettu sitä varten, että yliopisto tai ammattikorkea kansainvälistyisi. Niihin voivat toki suomalaisetkin opiskelijat pyrkiä, mutta ei tällaista ilmiöitä ole Suomessa, että kansainväliset opiskelijat veisivät paikkoja suomalaisilta opiskelijoilta. Edelleenkin painotan sitä, että kansallisuus ei voi olla tiede- ja tutkimusmaailmassa se peruste, millä joku valitaan tai otetaan opiskelemaan.

Sitten tämä väite, että nämä kansainväliset opiskelijat kuuluisivat johonkin eliittiin. Kyllä he ovat monesti saaneet stipendin omasta maasta — sitä minä en tunne, saavatko he Suomesta stipendejä, todennäköisesti eivät — eli kyllä heitä on sitten joku tukenut siihen, että he ovat lähteneet.

Yksi mahdollisuus tietenkin on sitten, että laitetaan jonkinlaisia kiintiöitä myöskin sitten varsinaisten opiskelupaikkojen lisäksi. Mutta kyllä minä kysyisin näin päin: onko meillä varaa olla kansainvälistymättä? Ajatelkaapa, kuinka monta tohtorin tutkintoa olisi jäänyt suorittamatta, jos ei sitä olisi tehnyt joku kansainvälinen opiskelija. Jokainen oppilaitos saa myöskin tuloksellisuusrahoja suoritettujen tutkintojen muodossa. Jokainen maisterin tutkinto ja tohtorin tutkinto tuo myöskin yliopistolle rahaa. — Nyt keskustelu harhautui vähän tästä ammattikorkea-asiasta mutta liittyy kyllä samaan aihepiiriin.

Tuula  Peltonen  /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Kiuru ensin kovasti kertoi, että kokoomus ei kannata ja hän ei kannata lukukausimaksuja missään nimessä ja haluaa sen tuoda esille, mutta sitten hämmennyin kyllä suuresti tästä sen jälkeen alkaneesta keskustelusta: yhtäkkiä täällä kaikki kokoomuslaiset — niin Sasi kuin Kanerva siellä — yhteen ääneen kertovat, että nämä lukukausimaksut pitää tuoda ulkomaisille opiskelijoille. Nyt minä olen pikkusen hämmentynyt näistä puheista.

Sivistysvaliokunta käsitteli aika viisaasti tätä lausumaa tämän koulutusviennin osalta, eli me emme missään nimessä sillä halunneet tarkoittaa sitä, että se suoraan vie meidät lukukausimaksujen pariin, että ulkomaalaisille opiskelijoille tällainen kohtelu tulisi, vaan että näitä lainsäädännöllisiä esteitä tutkitaan, selvitetään, mitkä siellä ovat ne oikeat esteet, minkä takia tämä kansainvälisyys ei sitten toteudu siinä mittakaavassa, missä se olisi mahdollista. Se ei varmastikaan tuo meille niitä ulkomaalaisia opiskelijoita yhtään lisää, jos me laitamme tänne maksuja heille. Siihen teoriaan ei kannata paljon luottaa. Tämä esimerkki näistä muista maista, missä on tehty tätä siirtymää sinne suuntaan, kyllä kertoo aika paljon, niin että meidän kannattaa varmaan nekin esimerkit ottaa huomioon vähän tarkemmin kuin mitä edustaja Sasi tässä kertoi.

Keskustelu päättyi.