Täysistunnon pöytäkirja 69/2007 vp

PTK 69/2007 vp

69. TIISTAINA 23. LOKAKUUTA 2007 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys laeiksi valtioneuvostosta annetun lain 1 §:n muuttamisesta ja eräiden tehtävien siirtämisestä työ- ja elinkeinoministeriöön

 

Markus   Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Viime viikolla käytiin tässä salissa kohtuullisen vilkas keskustelu tämän superministeriön perustamisesta. Valitettavasti silloin ainakin keskustelun alkupäästä vastuuministeri, ministeri Pekkarinen, oli poissa, eikä hän ole nytkään vastaamassa niihin kysymyksiin, (Ed. Pulliainen: Oli neuvotteluissa silloin!) joita mielellään esittäisin hänelle.

Varmaan on paikallaan siitäkin syystä käydä joitain kohtia läpi tästä perustuslakivaliokunnan mietinnöstä, viimeviikkoisesta keskustelusta ja sitten sen eriävän mielipiteen perusteluista, joita työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa esitettiin. Sosialidemokraattien kantahan tässä näkyy olevan se, että he esittävät tämän uudistuksen lykkäämistä, ja ilmeisesti he ovat edellisen hallituksen aikana sitoutuneet siihen, että uudistus viedään läpi. (Ed. Gustafsson: Ei pidä paikkaansa!) — Ed. Gustafsson voi tästä asiasta kertoa lisää omia mielipiteitään, mutta tällaisen vaikutelman saa siitä keskustelusta, mikä käytiin valiokunnassa, ja viimeviikkoisesta keskustelusta täällä salissa. (Ed. Gustafsson: Väärä todistus!) Kaiken kaikkiaan ihmetyttää se, kuinka vähälle keskustelulle ja kuinka yksipuoliselle keskustelulle näin suuren organisaation läpivieminen on jäänyt.

Mutta perustuslakivaliokunnan mietinnöstä muutama sana.

Valiokunta toteaa näin: "Perustuslakivaliokunta yhtyy talousvaliokunnan samoin kuin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnoista ilmeneviin käsityksiin siitä, että työ-, elinkeino- ja aluepolitiikan keskittäminen ehdotetulla tavalla yhteen ministeriöön luo uusia mahdollisuuksia vastata elinkeinoelämän, työmarkkinoiden ja alueiden kehittämisen haasteisiin." No, tässä kohtaa voi kyllä kysyä sitten, näinköhän on, että on olemassa yksi ainoa tieto, yksi ainoa totuus, ja tämmöisellä hallinnollisella ratkaisulla sitten vastataan niihin kaikkiin mahdollisiin haasteisiin ja tarpeisiin.

Edelleen mietinnössä sanotaan: "Työ- ja elinkeinoministeriön toimiala muodostuu toisaalta varsin laajaksi. Perustuslakivaliokunta kiinnittää siksi yleisesti huomiota riskeihin, joita saattaa liittyä toimialaltaan liian suurten ministeriöiden tehokkuuteen ja valvontaan." No, tässä kohtaa kyllä voisi kysyä, sekö on sitten se päällimmäinen tavoite, että näin valtava organisaatiomuutos runnotaan ylhäältä alas, vai olisiko pitänyt miettiä sitä, kuinka asiakasnäkökulma, kuinka tämmöinen ruohonjuuritason osaaminen ja tietämys välittyy näin isossa muutoksessa alhaalta ylös.

Sitten, arvoisa puhemies, tähän keskusteluun, mitä käytiin.

Ed. Pulliainen toi esille mielenkiintoisen kohdan omalta ja vihreitten eduskuntaryhmän osalta. Hän toteaa: "Tätähän oli Vanhasen ykköshallituksen aikana valmisteltu kabinetissa, jonne ei päivä paistanut eikä kuu kumottanut. Taisin olla ainut silloisen opposition ihminen — tämä voi olla liioittelua — joka oli kuullut, että tämmöinen homma on vireillä - -. Meidän puolueessa kaikille muille näytti tulleen yllätyksenä; kun kysyin sitä, tiesittekö te tästä, niin ainakin kielsivät tietäneensä." Ja nyt voi kyllä kysyä sitten, tältä osaamisen pohjaltako, näistä lähtökohdistako vihreät ovat sitten valvomassa sitä, että työllisyyspolitiikka ja työllisyyspolitiikan sisällä erityisesti vaikeimmassa asemassa olevien työttömien tilanne ei jää kaiken muun jalkoihin. Jos ed. Pulliainen oli ainoa, joka tätä asiaa seurasi tuolloin, niin missä vaiheessa vihreitten kansanedustajien ja vihreitten ministereitten herääminen on tapahtunut?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen omassa puheenvuorossaan totesi: "Ensinnäkin on ihan totta, että tämän uudistushankkeen aikataulu on tiukka, haastava, erittäin vaatelias". Sitä se varmasti on. Mutta hän toteaa tai oikeastaan väittää: "- - tämä prosessi tällä tiukalla aikataululla on hoidettu aika hyvin. Kaikki keskeiset sidosryhmät on integroitu erittäin vahvasti mukaan." Kysymys kuuluu, tarkoittaako tämä integrointi sitten sitä, että valmiiksi kaavailtu muutos ilmoitetaan esimerkiksi henkilöstölle, ilmoitetaan että näin tullaan joka tapauksessa tekemään ja sen on tämä hyväksyttävä ilman, että esimerkiksi henkilöstö, puhumattakaan asiakkaista, pääsisi suoraan vaikuttamaan tähän muutokseen.

Ja ministeri Pekkarinen toteaa edelleen: "- - kyllä tässä idea on se, että tämmöinen konsernijohtamisen rakenne, sen idea, on tähän rakenteeseen ajettu sisään." Ja edelleen: "Tavoitteet tulosohjaukselle asetetaan yhteisesti - -." Omien kokemusteni mukaan, kun olen osassa tätä nyt rakennettavan superministeriön lohkoa toiminut, tulosohjausprosessi on kyllä semmoinen ainakin työhallinnon puolella, että ministeriö käy neuvottelut ylätasolla ja sitten jakaa sen tuloksen työvoimaosastoille, jotka jakavat sen edelleen työvoimatoimistoille, ja missään vaiheessa tätä niin sanottua tulosohjausta tai tulosohjausprosessia, tulosneuvotteluja, paikallinen näkökulma ei välity edes sinne osastotasolle, puhumattakaan siitä, että se välittyisi ministeriöön. Tämä on hyvin oleellinen kysymys, kun mietitään, pystyykö tämä superministeriö reagoimaan esimerkiksi siihen, mikä on työllisyys-, työttömyys- tai elinkeinoelämän tilanne kulloisellakin hetkellä, kun on aivan ilmiselvä havainto ja kiistaton havainto se, että kaikkien aluekehityksen tunnuslukujen mukaan jopa naapuriseutukunnassa kehitys voi kulkea päinvastaiseen suuntaan.

Ja nyt sitten, vaikka vannotaan tämän superministeriön yhteydessä, että tästä tulee uusi aluepolitiikan "tehonyrkki", niin se tapa, kuinka 90-luvun laman jälkeen on täysin piittaamatta sovellettu Suomessa yhden ainoan oikean vaihtoehdon työllisyyspolitiikkaa, jos se sama toimintatapa siirtyy nyt tämän suuremman kokonaisuuden sisälle, niin sen jäljet kyllä pelottavat. Kyllä kai suomalaisen työllisyys- ja työttömyyspolitiikan, käytetäänpä mitä nimiä hyvänsä, epäonnistuminen näkyy siinä, että me tänä päivänä elämme yhtä aikaa massatyöttömyyden aikaa ja kärsimme samaan aikaan työvoimapulasta. Nyt jotkut sitten markkinoivat tätä työvoimapulaa, että työllisyyspolitiikka olisi ollut onnistunutta, koska on syntynyt työvoimapulaa. Minusta kahden näin pahan ongelman yhtäaikainen esiintyminen on paha epäonnistuminen.

Arvoisa puhemies, vielä tästä organisaatiomallista, matriisimallista. Se on mielenkiintoinen rakennelma, sanoisinko, kyhäelmä. Siellähän on sisään rakennettuna aika iso vaara, että tulee ajan oloon isoja ongelmia. Ensinnäkin ministereitä, valtiosihteereitä ja alivaltiosihteerejä on yhtä monta kuin on virkamieskunnan korkeinta johtoa kansliapäällikköinä ja osastopäällikköinä. Varsinkin organisaation muutos- ja murrostilanteessa vallasta käydään kova kisa, valta ei jää koskaan jakamatta. Ja kun esimerkiksi Ruotsissa on otettu vastaavassa uudistuksessa takapakkia, tunnustettu, että mentiin liian pitkälle, keskitettiin liian paljon, niin voi olla, että tämän tyyppisellä hallintorakenteella koko ministeriön toiminta jos ei suorastaan halvaannu, niin tulee eteen isoja, vaikeita ongelmia.

Niin kauanhan tämä vallanjakokysymys ei ole mikään ongelma, kun superministeriön superministeri on ministeri Pekkarinen, joka viime viikolla arvioi, että hän käyttää ministeriön vallasta sen 90 prosenttia. Olen valmis jopa korottamaan tuota arviota. Ministeri Pekkarisen aikana tuskin tulee ylipääsemättömiä ongelmia, mutta vielä tulee hänen jälkeisensäkin aika.

Arvoisa puhemies! Näistä syistä ja monista muistakin syistä esitän, että HE 54/2007 vp hylätään.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Totesin jo välihuudossani, että ed. Mustajärvi puhui potaskaa, mutta koska asia on sillä tavalla periaatteellinen, niin haluan käyttää vastauspuheenvuoron. Ed. Mustajärvi siis vihjaili, että sosialidemokraatit olisivat jotenkin viime hallituskaudella olleet valmistelemassa tätä työ- ja elinkeinoministeriön perustamista. Toimin itse varsin keskeisesti vaalien alla erilaisissa työryhmissä, hallitusohjelmaneuvottelujen valmistelupapereita tekemässä ym., ja missään niissä yhteyksissä ei sosialidemokraattien tavoitteena ollut työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen.

Asian kompleksisuus kävi ilmi kyllä myöskin ed. Mustajärven puheenvuorosta siltä osin, kun hän totesi, että Ruotsissa porvarihallitus on ottanut lusikan taas uudestaan käteen ja on perustamassa työministeriötä. Tästä voi myöskin tehdä sen johtopäätöksen, että katsotaan nyt, miten tämä työ- ja elinkeinoministeriö onnistuu tehtävässään. (Puhemies: Aika!) Voi olla mahdollista, että Suomessakin joudutaan tekemään näin kuin Ruotsissa tehtiin.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonille vielä siitä, että ei tämä organisaatiomuutos lähtenyt liikkeelle ihan nollahetkestä silloin, kun tuli selväksi, että maahan rakennetaan porvarihallitus. Tästä on ollut viitteitä pitkän aikaa, että haetaan isoa muutosta, ja siitä on ollut vähintäänkin vahva aavistus myöskin sosialidemokraateilla, että tämmöisiä pyrkimyksiä on. Ja enpä minä nyt ole sieltä sosialidemokraattisen virkakunnan puolelta kuullut kyllä kovinkaan vahvoja vastustavia kantoja. Ongelmahan sosialidemokraattien kannalta on se, että kun tämmöinen organisaatiomuutos on lähtenyt liikkeelle, niin vaikka sinällään se muutos hyväksyttiin, niin te ette ole enää vaikuttamassa sen sisältöön.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Viime torstaina ed. Kankaanniemi katsoi puheenvuorossaan, että työ- ja elinkeinoministeriötä koskeva esitys on hyvin valmisteltu ottaen huomioon se aikataulu, joka hallitusneuvotteluissa on lyöty kiinni. Hän katsoi, että sosialidemokraattien esittämänä puolen vuoden lisäaikana ei saataisi mitään aikaan, koska epävarmuus hallinnossa jatkuisi. Tähän on todettava, että uutta ministeriötä koskeva asia on toisessa ja ratkaisevassa käsittelyssä täällä tänään. Itse asiasta päätetään tässä käsittelyssä. Siihen epävarmuus hankkeen kohtalosta päättyy hallinnossa. Se, että perustaminen voitaisiin toteuttaa kiirehtimättä, ei lisää epävarmuutta. Päinvastoin, se vähentää sitä.

Kuten viime torstaina totesin, olemme huolissamme ministeriön perustamisen tiukasta aikataulusta, sen vaikutuksista henkilöstöpolitiikkaan ja lisäksi kiinnitämme huomiota käytettäviin poikkeuksellisiin menettelytapoihin ja lakiehdotuksissa oleviin puutteisiin. Puolen vuoden lisäaika antaisi mahdollisuuden välttää näihin epäkohtiin sisältyvät vaarat. Otan esimerkin lakiehdotuksen puutteista. Ed. Kankaanniemi totesi torstaina, etteivät tekijänoikeusasiat ole lainkaan esillä ja että vasemmistoliiton ryhmän esitys äänestää asiasta oli tämän vuoksi tarpeeton, niin kuin olikin. Kuitenkin HE:n 54/2007 vp 2. lakiehdotuksen 1 §:n 80. kohdassa on mainittu koko tekijänoikeuslaki muuttamatta lakia siten, että ilmenisi, mitkä asiat kuuluvat uudelle ministeriölle ja mitkä opetusministeriölle. Tästä ylimalkaisesta menettelystä määritellä uuden ministeriön tehtävät syntyi se väärinkäsitys, joka vasemmistoliiton edustajille valitettavasti pääsi tapahtumaan. Perustuslakivaliokunta onkin mietinnössään 3/2007 yksimielisesti vaatinut, että hallitus ripeästi ryhtyy toimenpiteisiin kyseisten yli sadan lain saattamisessa vastaamaan uutta oikeustilaa.

Perustuslain 68 §:n mukaan ministeriö on päällikkövirasto. Sopiiko esityksessä markkinoitu matriisihallinto lainkaan perustuslain säännökseen, jonka mukaan ministeri on ministeriönsä päällikkö? Eikö niin sanottu matriisihallinto käytännössä aiheuttaisi uuteen ministeriöön tarpeettomia ristiriitoja kahden ministerin välillä? Ed. Kankaanniemi veikkasi puheenvuorossaan, että erimielisyyksien esiintymisessä Pekkarinen päättää asiasta. Toinen ministeri Tarja Cronberg jäisi hänen arvionsa mukaan apulaisministerin asemaan, jolloin saataisiin tietysti kokemusta sellaisestakin järjestelmästä. Mutta on totta, että ministeri Cronberg on heistä huomattavasti kokemattomampi ministeri. Arvelisin kuitenkin, että hän nopeasti oppii ministeriössä pitämään puoliaan. Silloin pitäisi tietää, miten matriisijohtamisen ristiriidat ratkaistaan. Vähin vaatimus olisi se, että saisimme uuden valtioneuvoston ohjesäännön tai ministeriön työjärjestyksen nähtäväksi. Näin voisimme varmistua siitä, mitä matriisihallinto käytännössä tarkoittaa. Vuonna 1968 entinen pitkäaikainen pääministeri, eläkkeellä oleva K. A. Fagerholm kutsuttiin hallituksen tunnustelijaksi. Hän nautti silminnähtävästi roolistaan. Kun häneltä eduskuntaryhmässämme tivattiin esitystä hallitusohjelmasta, hän hieman ärtyneenä vastasi: "Hallitusohjelma, vad? Minun hallitukseni ohjelmat laitoin ensimmäisenä virkapäivänäni pääministerin virkahuoneen kassakaappiin, ja siellä ne taitavat olla vieläkin."

Vuonna 78 valtion keskushallintokomitea ehdotti hallitusohjelmalle virallisempaa asemaa. Komitea ehdotti, että uuden hallituksen ohjelma aina esiteltäisiin eduskunnalle. Olin mukana komitean työssä. Valppaana sihteerinämme toimi nuori, lupaava lakimies Keijo Koivukangas. Esitys ei aluksi saanut paljonkaan kannatusta. Nykyään siitä on säädetty perustuslain 62 §:ssä. Hallitusohjelmaan ei kuitenkaan tulisi ottaa yksityiskohtaisia määräyksiä suurista uudistuksista, joista ei ole aikaisemmin voitu julkisuudessa käydä keskustelua. Ohjelmaan ei myöskään pitäisi ottaa aikatauluvaatimuksia, jotka osoittautuvat käytännössä liian kireiksi. Hyvään hallintotapaan kuuluu tehdä asiat kunnolla. Eduskunnan ei tulisi suhtautua hallitusohjelmien yksityiskohtiin sellaisella vakavuudella, että säätytalon yössä syntyneet poliittiset ratkaisut sitovat eduskuntaa yli perustuslain säännösten, parlamentaaristen menettelytapojen, jopa yli terveen järjen vaatimusten.

Kuten torstaina sanoin, kannatamme uuden ministeriön perustamista ja toivomme, että se onnistuisi tärkeissä tehtävissään. Toivomme kuitenkin, että hallitus keskuudessaan harkitsisi, että ehkä puolen vuoden lisäaika antaisi tarvittavaa valmisteluaikaa hankkeen viemiseksi onnistuneesti päätökseen.

Herra puhemies! Yllä olevan nojalla ehdotan, että eduskunta hyväksyisi seuraavan perustuslakivaliokunnan mietinnön ensimmäisen vastalauseen mukaisen lausuman: "Eduskunta edellyttää, että lakiehdotukset vahvistetaan tulemaan voimaan heinäkuun 1 päivänä 2008."

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Söderman lainasi viime torstain puhettani ja ihan sinänsä oikein. Totean sen, niin kuin totesin silloinkin, että tällä puolen vuoden jatkoajalla ei kyllä laki miksikään muutu, koska se nyt hyväksytään, ja ilmeisesti, kun perustuslakivaliokuntakaan ei tätä ole tyrmännyt, niin on mahdollista edetä niin, että tämä uusi ministeriö 1.1.2008 aloittaa toimintansa. Aikataulu on tiukka, mutta se on mahdollista varmasti näin viedä. Toisaalta on niin, että epäselvä tilanne hallinnossa on aina ongelma, siksi ehkä on etu myös se, että saadaan nopeasti vietyä asia eteenpäin.

Herra puhemies! Toinen kysymys tämä ministerien asema toisiinsa nähden. Kyllä tuli valiokunnassa aika lailla selväksi, että konsernihallinto-osasto kuuluu ministeri Pekkariselle eli sille elinkeinoministerille, ja silloin hän on myös työministerin yläpuolella, jos konflikti tulee heidän välillään. Ja yläpuolella oleva määrää lopullisen tahdin. Ymmärrän ja tiedän sen, että ministeri Pekkarinen ja ministeri Cronberg pärjäävät keskenään hyvin, mutta niin kuin ed. Mustajärvi totesi puheenvuorossaan viisaasti, voi jatkossa tulla — ja ennustan, että tulee — tilanne, jossa eivät pelaakaan ministerit yhteen näin hyvin kuin ehkä nyt, ja silloin on superministeri ja on apulaisministeri. Tässä hallituksessa vihreillä on apulaisministeri.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Södermanin ehdotus on merkittävä, koska itse voimaantulosäännös on tässä laissa auki. Mikäli eduskunta hyväksyisi ed. Södermanin ehdotuksen, niin se määrittelisi ministeriön toiminnan aloittamisajankohdan.

Ed. Söderman aivan oikein vaati, että pitää käydä merkittävää yhteiskunnallista keskustelua ja asiat pitää huolellisesti valmistella. Kuitenkin täytyy sanoa, että meillä on tässä maassa käyty runsaat kymmenen vuotta keskustelua elinkeinoministeriön perustamisesta eli asia tältä kannalta ei ole uusi. Toisaalta taas, kun perustetaan uutta ministeriötä, niin koko tuo yhdistämisaika menee varsin pitkälti ministeriöitten työssä siihen, että keskitytään organisaatiomuutoksiin ja ehkä taistellaan myöskin reviireistä. Siitä syystä kun organisaatiomuutoksia tehdään, ne pitää tehdä toki huolellisesti hyvin valmistellen ja ne pitää tehdä myöskin mahdollisimman nopeasti.

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä ajatus siitä, että ministeriössä on kaksi ministeriä, jotka ovat päällikköinä siinä omalla alalla ja joista toinen on yliministeri ja toinen apulaisministeri, niin tällä ei ole kyllä mitään tukea meidän nykyisessä perustuslaissamme. Enkä minä ole mistään lukenut, että on olemassa superministeriöitä muuta kuin kuullut Pekkarisen ministeriön olevan sellainen, mutta ei tälle hankkeelle ole mitään laillista tukea.

Sitten ed. Sasille sanoisin sen, että monesta asiasta on keskusteltu kymmenen vuoden aikana, mutta missään ei ole näkynyt täsmällistä ehdotusta, mitä tämmöinen työ- ja elinkeinoministeriö tarkoittaa, jolloin voitaisiin asiallisesti keskustella itse asiasta. Sitä olen vaatinut, että olisi joku parlamentaarinen komitea tai tarkka esitys. Tällä ylimenokaudella voitaisiin hoitaa nimitysasiat rauhallisesti ja maltillisesti, voitaisiin luopua laista, jota oikeastaan käytetään vain ennen kuin lakiehdotukset tulevat voimaan, siis ylimenokauden aikana, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja voitaisiin saada selvitys matriisihallinnosta.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Olen myös sitä mieltä, että kyseessä on niin suuri ja kauaksi kantava ministeriöuudistus, että valmistelulle olisi annettava lisäaikaa.

Täällä ed. Mustajärvelle haluan vielä mainita erikseen, että sosialidemokraatit ovat varmasti olleet edellisessä hallituksessa mukana monessa suuressa ja hyvässä työllisyyshankkeessa ja haluavat niitä edelleen edistää, mutta tämä ministeriöuudistus ja sen kiirehtiminen on varmasti ihan porvarihallituksen tuote, enkä usko edellisen hallituksen siihen sitoutuneen millään tavalla.

Suuri kysymysmerkki on tämä matriisimalli ja sen toimivuus kaiken kaikkiaan. Meille tähän asti tarjotut vajavaiset teoriat eivät vielä vakuuta käytännön järjestämisestä riittävän selkeästi.

Arvoisa puhemies! Näin ollen kannatan ed. Södermanin ehdotusta lisäajasta valmistelulle.

Mikko  Kuoppa  /vas:

Herra puhemies! Kokoomuksen jopa joskus ääneen lausuttu tavoite on ollut työvoimaministeriön lakkauttaminen ja sen voimavarojen alasajaminen. Nyt perustamalla tämä uusi työ- ja elinkeinoministeriö tässähän se hyvin toteutuu. Ihmettelen kyllä hieman sosialidemokraattien intoa tähän samaan asiaan. Aikaisemmin he ovat voimakkaasti puolustaneet työvoimaministeriön asemaa, mikä minun mielestäni edelleenkin on hyvin tärkeä. Tässä on se suuri vaara, että se jää tämän elinkeinoministerin elikkä tässä tapauksessa superministerin "alle".

Herra puhemies! Kannatan ed. Mustajärven tekemää esitystä lakiehdotusten hylkäämisestä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tosiaan, vaikka täällä nyt ei mistään superministeriöstä puhuta, niin kyllä täällä sanotaan, että työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen on historiallisen suuri hanke, eli miten sitä nyt sitten nimittääkään. Mutta kun jotkut ei tiedä tästä paljon mitään, oliko ne jotain vihreitä sitten asian suhteen vai jotain, niin silti mielenkiinnosta tätä lakia kohtaan tai tätä mikä tämä nyt onkaan, minä vähän luen teille, koska tähän on tarkkaan paneuduttu. Niin kuin tässäkin kohtaa, kuunnelkaapa nyt, kun näitä ministeriöitä yhdistetään:

" - - 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen 3 momenttiin, jonka mukaan siirtyvä henkilöstö säilyttää palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa siirtymähetkellä. Säännöksestä voi siinä käytettyjen sanontojen ja sanajärjestyksen takia saada sen käsityksen, että siirtyvän henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet lakkaavat heti siirtymähetken jälkeen. Tarkoitus kuitenkin on — siihen tapaan kuin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa todetaan" — numeroita kauheasti — "ilmaista henkilöstön säilyttävän lain voimaan tullessa eli siirtymähetkellä voimassa olevat palvelussuhteen ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa myös uudessa ministeriössä - -."

Eli kyllä tarkkaan on sitten otettu ainakin tämä, voisiko sanoa, virkamiesosasto huomioon tässä. Mutta se, mitä meikäläinen edustaa on luovia ihmisiä. Kun tätä innovaatio- ja luovuuskeskustelua Suomessa käydään parhaillaan monella tasolla aina oppimisen alueella ja tässä mielessä Teoston eli sävel- ja, voisiko sanoa, musiikkitaiteen alueella, niin opetusministeriön puolelta sitten siirrettäisiin pois säveltäjien ja musiikintekijöiden oikeudet. Väärinkäsityksellisesti vielä vuosi sitten puhuttiin siitä, että nämä kaikki oikeudet ovat siirtymässä sitten kauppa- ja teollisuusministeriön hoiviin, mutta siis tämä on nyt tämä uusi ministeriö, siis työnimeltään työ- ja elinkeinoministeriö. Minä en siinä mielessä kannata sitä välttämättä, koska tässä haiskahtaa se juttu — en itse tunne näitä kaikkia lakeja, vaikka näitä nyt tässä lueskelenkin, niin se saattaa vaikuttaa kyllä siltä, että olen perehtynyt, kun alkaa jo sujua kapulakielikin jonkun verran — ainakin luovalla puolella lähes 99 prosenttia luovista taiteilijoista vastustaa tähän superministeriöön joutumista.

Tietysti tässä on Suomessa ollut aina vähän se outo ajattelu, että luovuus yleensäkin, jopa ajattelusta on ajateltu niin, että se on jotenkin vasemmistolaista — tai siis ei nyt kaikesta ajattelusta toki, arvoisa puhemies, onhan sitä juutalaisiakin älykkäitä aivoja ja kaikkea tällaista toisenlaistakin ajattelua tai sanotaanko oikeanlaista ajattelua siis hyvin — siis musiikista ja hyvin usein. Vaikka itsekin olin aikoinaan, on pakko huomioon ottaa se, Love Recordsissa, niin olen aina ollut silloinkin puolueeton ja sitoutumaton. Se tarkoittaa siis puolueisiin suhteessa puolueeton ja puolueisiin sitoutumaton, niin kuin Suomessa kuuluu. Mutta silti tämäkin haiskahtaa vähän oudolta tämän hallituksen aikana.

Minun on pakko lukea täältä toinen kohta: "Ministeriöiden yhdistämisessä kummittelee pelko" — pelko kummittelee Euroopankin yllä, mutta myös täällä — "että työmarkkinoilla vaikeassa asemassa elävien tilanne jää syrjään kovan elinkeinopolitiikan tieltä. Näiden tavoitteiden ei tarvitsisi olla keskenään ristiriidassa, sillä kaikkien etu on, että mahdollisimman moni hankkii elantonsa niiden kykyjen ja voimien mukaan, mitä itse kullakin on." Kuulostaako tutulta vasemmisto? (Ed. Mustajärvi: Kyllä kuulostaa!) — No, näin on. Se on vähän niin kuin taas joku eurooppalainen kielenkääntäjä on kääntänyt Marxia suoraan, mutta sillä lailla ovelasti. (Ed. Mustajärvi: Hyvin käännetty!) — Näin on.

Tämähän on, vaikka siis itse olenkin toivottavasti jonkunlainen korkeamman tason keskustalainen tai ainakin tässä välistä nousija, niin hämmästelen kyllä tätä nerokkuutta, kuinka tämmöinen perinteinen skandinaavinen demokraattinen, jopa siis kommunistis-aatteellinen ajatus on hyvin tämän koko uuden ministeriön ytimessä tässä mielessä. (Ed. Mustajärvi: Kristillinen!) — Kyllä. No, kristillinenkin. Tämähän menee perussosialismiin siinä mielessä kyllä.

Sitten kun täällä joku mainitsi tämän matriisimallin, niin on hyvä muistaa aina, kun naiset jatkuvasti tulee edustetuiksi enemmän ja enemmän kaikilla aloilla, että matriisi tulee matrix-sanasta ja tarkoittaa kohtua. Siitä se niin kuin on lähtenyt aikoinaan. Täällä tästä matriisista sanotaan: "Uuden ministeriön hallintorakenne pohjautuu uuteen matriisimalliin, jossa on neljä osastoa ja kolme koko organisaation läpileikkaavaa yksikköä." Se vaikuttaa epäilyttävältä. Mutta siis idea periaatteessa on, että tässä pyritään kuvaamaan sitä, että näin iso ministeriö tarvitsee sitten vähän, voisiko sanoa, erikoisen kohdun, että siinä on kaiken näköisiä tämmöisiä asioita eri tarkoituksellisille ja muille systeemeille, koska eihän sitä tiedä, mitä tästä syntyy sitten lopultakin.

Mutta tosiaan taisi tähän loppua itse nämä kannanotot. Sen vielä sanon, että toivon kaikkien alojen, omien luovien ja musiikillisten ja muitten alojen, puolesta sitä, että sitten kun — viimeksikin taisin toivoa samaa asiaa — ministeri Pekkarinen terhakkuudessaan huomaa, että asiat menee pieleen, niin sitten heti otetaan huomioon ainakin tämmöinen osasto, joka siihen on liitetty, jos se nyt liitetään, pakkoliitetään.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Sattuneesta syystä viime viikolla en päässyt tähän keskusteluun osallistumaan. Nyt joudun käymään joitakin perusteluja läpi.

Miksi tällainen on lähtenyt, niin itse lähden siitä näkökulmasta, uskon, jotta tämä perustuu ajatukseen tempputyöllistämisen lopettamisesta. Siitä johdannaisena tapahtuu erinäköisiä asioita työvoimapolitiikan puolella hyvin paljon. Sillä välittyy kehyksissä rahoja alas investointipuolella, ja nyt tietysti tehdään lainsäädäntöä sitä myöten, jotta tempputyöllistäminen loppuu. Sehän tarkoittaa asennevammaa hänellä, joka näin on sanonut, tempputyöllistämistä, koska jos yhtään hallitsee työvoimapolitiikkaa ja tuntee niitä ihmisiä, jotka ovat olleet näiden niin sanottujen temppujen elikkä rahoituksen kohteena, jotka eivät ole muuten saaneet töitä, ovat olleet koulutuksessa, tukityössä, erinäköisissä kuntouttavissa työtoiminnoissa, toimenpiteissä, niille ihmisille se on aika tärkeä elementti, ja ihmiset ovat jollakin tavalla kestäneet yhteiskunnassa mukana. Heillä on jopa siitä pienestä purosta tullut leipä vähän leveämmäksi, kun ovat osallistuneet näihin, ja he kokevat olleensa tärkeitä yhteiskunnan jäseniä.

Mutta nyt, kun tehdään tämmöinen niin sanottu superministeriö, niin tässähän käy niin, niin kuin täällä ovat monet puhujat jo tänäkin päivänä todenneet, jotta tässä on joku iso kunkku elikkä joku semmoinen iso ministeri, joka on päällepäsmärinä. Kun tuntee kyseiset ministerit, siis kauppa- ja teollisuusministerin ja työministerin, niin ei voi yhtään olla epäselvää, kuka on kunkku ja ketä viedään. Silloin minä pelkään, jotta tässä tulee käymään sillä tavalla, jotta tässä se pieni ihminen, joka tarttee apua, joka on semmoinen, jota pitäisi paijata ja yrittää nostaa ja josta pitäisi pitää huolta, jota pitäisi tukea, se tässä unohtuu. Silloin siinä vaa’assa — jos se kuvataan niin kuin kiikkulautana — käy niin, jotta niillä ihmisillä ei ole höyhenenkään painoa, mutta sitten tämmöiset kovat arvot, jotka ovat rahavallan arvoja, määräävät tässä.

Siinä mielessä olen päätynyt siihen ajatteluun, jotta tämähän on täysin mätä koko esitys, tehty nopeassa aikataulussa. Siinä ed. Söderman oli oikeassa, jotta tämä on tehty hätiköidysti. Tässä olisi pitänyt olla semmoinen laajempi keskustelu ja katsoa vähän, mitä oikeesti tehdään. Mutta porvarihallitus silloin, kun teki hallitusohjelmaa, ilmeisesti jonain yönä keksi tämmöisen jutun, ja nyt sitä ollaan viemässä läpi sitten kiireellä ja tohinalla ja yritetään runnoa jotain kasaan, jotta eivät kasvot siinä menisi. Sen takia, kun tehdään nopeasti, niin sieltä ei voi tulla ihan täyspäisiä yleensä, niin kuin sanotaan. Sen takia tässä ollaan tekemässä isoa virhettä.

Yleisestikin ottaen, jos katsoo tämän hallituksen näitä temppuja, niin tässähän on kyse siitä, jotta voi kysyä, nauttiiko tämä enää kansan luottamusta. Täällä eduskunnan luottamustahan se nauttii. Aina, kun eduskunnassa äänestetään, niin hallituspuolueiden edustajat totta kai nostavat kättä silloin, kun tarttee, ja painavat nappia, mitä pyydetään. Mutta jos katsoo, tässä on yksi esimerkki tässä asiassa, monta muutakin olisi. Jos miettii ulkopolitiikkaa tai 141:tä tai tätä työmarkkinapoliittista tilannetta, niin kyllähän hallitus on nopeassa aikataulussa saanut Suomeen semmoisen tilanteen, joka on pahasti kriisiytymässä. Sen takia minä näen, jotta toivon mukaan hallitus älyää erota ennen kuin tämä ministeriö astuu voimaan, jota tässä ollaan perustamassa. Tämä hallitus ei silleen näe tätä yksittäisen ihmisen tarvetta työnhakijana, ja tässä se häipyy yhä kauemmas.

Niin kuin täällä taisi ed. Mustajärvi todeta, niin Ruotsissa ollaan purkamassa sitä superministeriötä, mikä siellä aikanaan porvareiden toimesta pantiin pystyyn. Itsekin sen verran paljon kyllä olen tuolla ollut mukana, jotta ed. Mustajärvi veti vähän liian jyrkkiä johtopäätöksiä, jotta Suomessa demarit ovat olleet valmistelemassa tätä. Minä en ainakaan ole kuullut missään vaiheessa, vaikka olen aika lähellä ollut tuolla isoja miehiä kuuntelemassa, jotta he olisivat tunnustaneet, jotta tämmöinen olisi tapahtumassa, ja sen takia tässä paheksun tätä ed. Mustajärven syytöstä tässä, jotta tämmöistä ollaan niin kuin vaivihkaa jossakin tuolla tekemässä, vaikka muutoin olen hänen kannallaan näissä kaikissa asioissa ja tulen todennäköisesti äänestämään sitten hylyn puolesta. Kyse on hyvin epätasapainoisesta esityksestä.

Sitten yksi perustelu vielä, miksi, kun sanon henkilöitä tässä: En luota nykyisiin ministereihin, ja tässä tapauksessa ministeri Pekkarinen kyllä porskuttaa ja vetää kyllä sen kovan linjan, mitä häneltä porvarihallitus odottaakin varmasti, mutta ministeri Cronbergin viimeaikaiset esiintymiset eivät ole kovin vakuuttavia olleet. Jostakin Tehyn listoista hän totesi viime viikolla — lehdestä ja nettisivuilta luin, koska en ollut paikalla — tämmöistä, että yhteislistat riittäisivät irtisanomisiin Tehyn puolelta, ja oli toteamus, jotta on lainoppineiden kanssa keskustellut. Olisi hauska tietää — hän ei ole paikalla täällä — ketkä ovat ne lainoppineet, jotka semmoisen tulkinnan antoivat. Nimittäin ainakaan työministeriön virkamiehet eivät tunnustaneet, kun soitin, kuka tämmöisiä neuvoja antaa. Tosin hän veti sitten esityksensä pois, joten tässä taisi tulla mentyä heikoille jäille.

Monta muuta kysymystä en viitsi lähteä tässä ruotimaan, koska aikanaan kyselen kyselytunnilla näitä sitten, kun ministeri on paikalla, mutta se osoittaa sitä, jotta pitää tuntea enstäinkin se pelikenttä, se markkina, mitä aiotaan hallita, ja pitää olla tavoitteet, mihin sillä pyritään. Tällä hetkellä minä väitän, jotta työministeriössä ja täällä vielä kauempana sitten, kun tulee tämmöinen jätti, se pallo on täysin hukassa. Sen takia olen sitä mieltä, jotta ei tehdä tämmöistä hätiköityä johtopäätöstä. Valmistellaan, jos mitä valmistella tarttee, pieniä uudistuksia. Mutta työministeriö pitää säilyttää jatkossakin itsenäisenä ja sitten tämä kova markkinatalouspolitiikka pidettäköön siitä erillään.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Maailma muuttuu, ja kyllä vasemmistossakin on varmaan syytä pysähtyä miettimään, missä mennään. Sosialidemokraateilla oli nämä ministeriöt ja ainakin työministeriö pitkään hallussaan, ja ei se nyt ihan ole kaikki mennyt kohdalleen, kun ajatellaan, että meillä on osassa maata voimakas työvoimapula ja osassa maata hirveän korkea työttömyys yhä. Eli tarvitaan uudistuksia, ja päivän sana on nimenomaan tämä kohtaanto, ja uskon, että hallinnollisillakin uudistuksilla, joita täällä valtionhallinnossa ministeriötasolla pitäisi tehdä, ja myös virastotasoilla, voidaan parantaa yhteiskunnan toimivuutta niin, että työn ja tekijän, työn ja työttömän, kohtaanto paranee siitä, mitä se on tänä päivänä.

Tämä uudistus, työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen, ja sen yhteydessä sitten tapahtuu monia muita muutoksia sisäasiainministeriön osalta ja muutoinkin, on iso uudistus ja mielenkiintoinen. Täällä on herännyt keskustelua tästä matriisimallista edelleen, sopiiko se valtionhallintoon. Sehän on yleinen yrityspuolella, mutta ennen kokematon ainakin Suomessa ministeriötasolla. En tiedä, onko muualla maailmassa vastaavia. Se aiheuttaa tietysti kyllä kysymyksiä, onko se toimiva malli tällaisessa julkishallinnon suuressa yksikössä, jossa vielä on sitten päällikköjohto yksiselitteisesti.

Niin kuin aikaisemmin jo tuli todettua, konsernihallinto tässä mallissa on yhdellä ministerillä ja toinen hoitaa vain omia osastojaan, ja se luo oman jännitteen perustettavan ministeriön sisään. Mutta siitä ei ehkä tässä enää tämän enempää. On todella mielenkiintoista se, että Ruotsin porvarihallitus purkaa, on jo varmaan päättänyt purkaa, siellä vastaavan ministeriön ja jakaa sen kolmeen osaan, niin kuin hallituksen esityksessä kerrotaan. Suomessa mennään toiseen suuntaan.

Tämän asian käsittely valiokunnissa oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että kaikki kuullut asiantuntijat olivat tämän uudistuksen kannalla. SAK:n johtaja Lauri Lyly, joka lienee poliittiselta taustaltaankin lähempänä vasemmistoa kuin oikeistoa, koska SAK:ssa toimii, ei tätä arvostellut oikeastaan miltään osin, päinvastoin tätä kohtaantoa ja työvoimakysymyksiä piti niin tärkeinä, että tässä voidaan saada hyviäkin tuloksia tällä mallilla. Myös Pardia, Akava, Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän keskusliitto ja kaikki muut asiantuntijat, joita kuultiin, myös Pohjois-Karjalan te-keskuksen johtaja samoin kuin Uudenmaan te-keskuksen johtaja, olivat sitä mieltä, että uudistus on hyvä. Epäilyjä joihinkin kohtiin esittivät, mutta ei kukaan tyrmännyt, ei vasemmalta eikä oikealta.

Eli siinä mielessä tietysti vasemmistoliiton hylkäysesitys on aika kapealla yksityisajattelun puolella, (Ed. Lahtela: Itsenäistä ajattelua!) mutta toki sallittua, ja kuuluu tähän meidän järjestelmäämme, että saa näinkin tehdä. Myös tämä ed. Södermanin lykkäysesitys puolella vuodella, kyllä siihen tietysti perusteluja varmasti löytyy siihenkin, mutta minä kyllä uskon, että kun perustuslakivaliokunta, jossa ed. Södermankin on paikalla ollut, on tätä miettinyt myös, täyttääkö tämä esityspaketti lainsäädännön edellytykset, perustuslain edellytykset, ja on tullut siihen tulokseen, selvä enemmistö, että se kuitenkin täyttää, niin näin ollen tältä pohjalta voidaan edetä. Todella, niin kuin aikaisemmin mainitsin, katson, että on kyllä etu sekin, ettei hallinto ole ikään kuin käymistilassa vuoden aikaa, niin kuin nyt olisi, jos lykättäisiin kesäkuulle tai heinäkuulle tämän voimaantulo. Eli luotan valmistelijoihin ja hallintoon ja sen lainmukaisuuteen, koska perustuslakivaliokunta on sen myös tutkinut ja mietinnön antanut, niin että voidaan edetä, niin kuin hallitus on esittänyt.

Herra puhemies! Tämän esityksen valmistelu on herättänyt tässä pientä keskustelua. Kun täällä nyt olen itse 20 vuotta ollut, niin kyllä minä tässä salissa olen kuullut muutaman kerran vuosien mittaan elinkeinoministeriön nimen ja sellaisia ajatuksia on ollut ilmassa. Uskallan väittää, että eivät sosialidemokraatitkaan aivan vapaita ole tästä ajattelusta olleet, vaan ovat sitä pohtineet ja voineet jopa olla valmistelemassakin, mutta sitten on ollut tietysti suuren työttömyyden aikana hieman hankala ajatella, että luovutaan työministeriöstä erillisenä ministeriönä varsinkin, kun se on ollut sosialidemokraattien mandaattina likipitäen koko ajan. Näin ollen ymmärrän hyvin, että sosialidemokraatit ovat olleet nihkeitä tälle asialle, mutta eivät varmastikaan kokonaan valmistelusta ulkona jo edellisellä kaudella, kun asioita on mietitty.

Nimittäin, niin kuin alussa totesin, maailma on muuttunut ja meillä alkaa olla työvoimapula, työn ja tekijöiden kohtaanto on ongelma, ja siinä tarvitaan elinkeinopolitiikan ja työvoimapolitiikan yhteen hiileen puhaltamista tässä maassa, jotta saataisiin tilanne korjaantumaan myös tältä osin. Tällä ehkä sitä saadaan. Toivon ainakin sillä tavalla. Toki tästä tulee superministeriö eli varsin suuri, ja siinä on omat ongelmansa myös, kun sellainen syntyy.

Itse olen matkan varrella päätynyt siihen tulokseen, että esitys on kuitenkin hyväksyttävissä, mutta sitä on seurattava ja siihen liittyviä asioita on selviteltävä jatkuvasti. Ehkä suurin kysymys on se, että työasioiden ja työelämän asioiden tärkeys ei saa unohtua, ei saa jäädä elinkeinopolitiikan jalkoihin. Erityisesti vaikeasti työllistyvät ja nuoret on pidettävä mielessä, se että heidän asemansa ei heikkene tässä uudistuksessa, joka helposti lähtee hyvin voimakkaasti elinkeinopoliittisista näkökohdista. Meillä on valitettavan suuri vaikeasti työllistyvien ihmisten joukko tässä maassa. Heitä pitää auttaa ja nostaa ja viedä eteenpäin myös työelämän keinoin tämän ministeriön toimesta.

Alue- ja paikallistason ohjaus ja toiminta on asia, jota on selvitettävä ja seurattava edelleen, miten tämä heijastuu sinne.

Ammatillinen aikuiskoulutus, työllisyyskoulutus, jää tästä uudistuksesta ulkopuolelle lääninhallitusten ja opetusministeriön puolelle, ja se olisi syytä ottaa kyllä tarkasteluun ja varmaan otetaankin. Se koulutus, jota työvoimahallinto voi hyvin hyödyntää ja elinkeinoelämä hyödyntää aikuisten osalta, on syytä kyllä tuoda lähemmäksi sitä tarvekenttää, mitä varten koulutusta järjestetään.

Kuluttaja-asiat tässä paketissa jaetaan ikään kuin kahtia. Se on kysymys, johon myös on syytä paneutua vielä tarkemmin.

Maaseutuelinkeinojen osalta nyt jää maa- ja metsätalousministeriön ohjaus maaseutuosastojen ylle tavallaan tuonne alueille. Sitäkin on syytä miettiä. Tietysti voi käydä niin, että Suomesta maatalous loppuu ja jää vain joitakin maatalouselinkeinoja, koska Vanhasen hallitus epäonnistuu kaikissa maatalouspolitiikan kysymyksissä ja viimeinenkin talonpoika tapetaan alta aikayksikön. Näin voi käydä, ja silloin ei tietysti ole enää varsinaista maataloushallinnon tarvetta, mutta toivon ja edellytän, että näin ei päästetä käymään.

Edelleen, tekijänoikeusasiat jäävät tässä uudistuksessa ratkaisematta. Norjassa ne on jaettu kahtia niin, että kulttuuriministeriö, kulttuuri- ja kirkkoministeriö, hoitaa nämä kulturelliset tekijänoikeudet ja muut, tämmöiset teolliset immateriaalioikeudet ovat elinkeinoministeriön alalla, vastuulla. Pidän ihan selvittämisen arvoisena, voisiko meilläkin olla tällä tavalla jaettu ja ratkaistavissa tämä ongelma, mikä meillä tänä päivänä Suomessa on. (Ed. Soini: Norja onkin itsenäinen maa!)

Herra puhemies! Vielä totean, että tuo HE 90/2007 vp ulkomaalaiskysymyksistä ei ollut hallintovaliokunnan käsittelyssä ollenkaan ja se oli mielestäni virhe, koska se kuitenkin selkeästi on hallintovaliokunnan alaan kuuluva asia. Mutta toivottavasti se menee nyt tässä näinkin hyvään satamaan.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonille, ed. Peltoselle ja myöskin ed. Lahtelalle täsmennykseksi, kun he paheksuivat sitä, että sanoin, että sosialidemokraatit ovat sitoutuneet edellisen hallituksen aikana tämän uudistuksen toteuttamiseen: Minä sanoin, että sitoutuneet, ja tiedän sen, että ed. Lahtela nyt ei ainakaan sosialidemokraattien sisäpiirissä ole ollut valmistelemassa tämmöistä asiaa. Mutta tälläkin hetkellä hyvin monet keskeiset sosialidemokraattiset virkamiehet ajavat väellä ja voimalla tätä muutosta eteenpäin, eivätkä sosialidemokraatit ole kyseenalaistaneet tämän muutoksen toteuttamista. Sosialidemokraatit esittävät vain, että tätä uudistusta lykätään.

Ed. Sasi sanoi täällä, että asiasta on keskusteltu ainakin se kymmenen vuotta. Ed. Kankaanniemi vahvisti, että näin on. Kyllä minäkin olen kuullut tämän suuntaisia puheita. On asiaa käsitelty monelta kantilta, ja onhan se nyt kumma, jos nämä puheet ovat jääneet kokonaan sosialidemokraateilta huomaamatta, varsinkin kun monet sosialidemokraatit ovat siihen keskusteluun osallistuneet. Työministeriöhän on ollut pitkään sosialidemokraattien vastuulla, eikä tätä, niin kuin sanoin ekassa puheenvuorossani, uudistusta laitettu liikkeelle mistään nollapisteestä. Ongelma on se, että sitä on valmisteltu hiljaisesti ja sitä on valmisteltu virkamiesvoimin. Silloin kun näin iso muutos toteutetaan niistä lähtökohdista, niistä aineksista, jotka virkamiehet ovat nakanneet peliin, jälki ei voi olla kovin hyvä.

Haluan tarkentaa vielä. Kun vasemmistoliitto on jättänyt työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa eriävän mielipiteen, niin me olemme tuoneet eriävässä mielipiteessä esille neljä erityistä kohtaa, jotka olemme myöskin perustelleet hyvin. On aika mielenkiintoista, jos nämä perustellut mielipiteet ihan noin kevyesti sivuutetaan kategorisilla heitoilla ilman, että yritettäisiin kyseenalaistaa niitä asioita, jotka sinne on laitettu.

Arvoisa puhemies! Haluan kerrata vielä tämän vasemmistoliiton eriävän mielipiteen ydinkohdat.

Eli tässä uudistuksessahan nyt mennään ihan eri suuntaan, mikä on tilanne Tanskassa, Ruotsissa tai Norjassa. Siinä suhteessa Suomi kulkee eri suuntaan, mihin muut Pohjoismaat kulkevat. Me olemme todenneet, että parhaimmillaan tämä uudistus voi olla semmoinen, että sillä tehostetaan aluepolitiikkaa, kootaan valtion, veronmaksajien, yhteisiä resursseja tehokkaampaan käyttöön ja voidaan jopa rikkoa tämmöisiä perinteisen byrokratian rajoja, mutta pahimmillaan se voi olla sitä, että tästä tulee entistä tehokkaampi keskittämisen työkalu ja että osa valtionhallinnon viimeisistäkin palveluista karkaa ihmisten, kansalaisten, ulottuvilta. Ei kukaan voi tässä tilanteessa sanoa sitä, mikä vaihtoehto toteutuu, ja sen takia olisi aivan käsittämätöntä, jos me antaisimme eduskuntaryhmänä täysin avoimen valtakirjan, että muutos on välttämätön, tehkää mitä teette, kun seurauksista ei kukaan pysty sanomaan mitään. Jos tämä uudistus lähtisi siltä arvopohjalta, joka on minulle lähellä, niin siitä voisikin tulla jotain muuta, mutta kun viimeiset 20—25 vuotta minä olen ollut aika usein häviäjän puolella ja asiat eivät ole menneet läheskään siihen suuntaan, mitä itse olisin toivonut, niin kyllä silloin tämmöinen terve kriittisyys on näin ison organisaatiomuutoksen kohdalla paikallaan.

Ensinnäkin tämä ensimmäinen kohta, minkä me olemme nostaneet esille tässä eriävässä mielipiteessä, eli valtion tuottavuusohjelma: Tämän hallituksen aikanahan on ilmoitettu, että palataan siihen samaan 15 000 valtion työpaikan pakkosäästötavoitteeseen, josta jo tultiin edellisen hallituksen loppupuolella noin 5 000 työpaikkaa alaspäin, ja missään ei vieläkään, ei edellisen hallituksen aikana muttei tämänkään hallituksen aikana, ole esitetty yhtään tutkimusta, raporttia tai selvitystä, joka osoittaisi, että valtionhallinnossa on näin paljon löysää, ei ainutta asiaperustetta. Kyse on vain pakkosäästötavoitteista, ja on sanottu, että sillä turvataan yksityisen sektorin mahdollisuudet rekrytoida työvoimaa. Ei yksityisen sektorin työvoimatarvetta tällä 15 000 työpaikalla ratkaista, vaan kyse on nimenomaan ideologisesta julkisen sektorin kaventamisesta. Se on se peruste, mitä ei kehdata sanoa ääneen.

Sitten toisekseen, paikallisen työllisyys- ja elinkeinopolitiikan suhde keskitettyyn hallintoon: Työvoiman kohtaanto-ongelmahan ymmärretään niin, että Itä- ja Pohjois-Suomesta pitäisi vieläkin siirtää väkeä keskuksiin, ja unohdetaan kokonaan se, että näillä alueilla ei ole enää semmoisia työvoimareservejä, jotka pystyisivät edes osin paikkaamaan sen työvoimatarpeen, mitä on syntynyt keskuksissa. Kun tämä tilanne muuttuu niin, että niillä alueilla, joilla pisimpään on kärsitty pahimmasta massatyöttömyydestä, kärsitään jatkossa ihan lähivuosina pahin työvoimapula, niin näillä muuttotappioalueilla tarvitaan ihan omasta takaakin joka ikinen työntekijä, mitä siellä alueella vielä on.

Kolmanneksi, työllisyyspolitiikan suhde elinkeino- ja yrityspolitiikkaan: Huoli siitä, että työmarkkinoilla vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt joutuvat entistä tukalampaan asemaan, on perusteltu. Työmarkkinatukiuudistuksen tuloksena yli 10 000 työtöntä ja nimenomaan vaikeimmassa asemassa olevaa työtöntä joutui kokonaan pois etuuksien piiristä, niin että he ovat enää asiakkaina ja rekisteröityinä toimeentulotukiluukulla. Lisäksi keväällä toukokuussa työministeriö antoi ohjeen, että työnhakijat ja nimenomaan työvoiman palvelukeskusten työnhakijat priorisoidaan ja heidän palvelutarpeensa priorisoidaan, mikä johtaa siihen, että hyvin huomattava osa näistä asiakkaista jää kokonaan palveluitten ulkopuolelle. Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö on prosessoimassa myöskin juridisesti tämän asian, onko tämä perustuslain vastaista, että tämän tyyppisellä hallinnollisella ohjeella käytännössä suljetaan hyvin suuri osa ihmisistä palveluitten ulkopuolelle, ja näiden työvoiman palvelukeskusten piti olla vaikeimmassa asemassa olevien työttömien viimeinen toivo ja pelastus.

Viimeisenä kohtana vielä valtionhallinnon yhtäläiset palvelut kaikkialla, joka puolella Suomea: Työhallinnossahan siirryttiin jo seudullisiin työvoimatoimistoihin, mikä johti siihen, että esimerkiksi työttömyysturvatulkinnat kiristyivät, vaikka niillä ei pitäisi olla mitään asiallista yhteyttä, mutta niin vain oli. Työvoimatoimikunnat on aikoinaan luotu työvoimatoimistojen virkamiesvallan rinnalle sen takia, että ne pystyvät tuomaan työttömyysturvaratkaisuihin paikallista harkintaa, semmoista tuntemusta asiakkaitten elämäntilanteesta, joka ei tästä virkamiestotuudesta välity, ja kun siinä mentiin suurempiin kokonaisuuksiin, niin enää tätä näkemystä ei ole senkään vertaa päätöksissä, mitä oli aikaisemmin, ja vaikka lakiin ei tehty minkäänlaista muutosta, niin työttömien työttömyysturvatulkinnat kiristyivät. Samalla tapaa laitettiin asiakkaat kulkemaan kymmeniä ja kymmeniä kilometrejä jo pelkästään ilmoittautumisen perässä, ja ei työttömillä kovin paljon ole rahaa siihen joutavanpäiväiseen kulkemiseen. Eli tämä muutos toteutettiin jo etupuolelta työhallinnon puolella, ja on ihan pelättävissä, että sama seuraus heijastuu sitten myöskin muihin palveluihin ja koko tämän superministeriön toimintaan, vaikka mahdollisuudet täysin päinvastaiseen toimintaan olisivat olemassa.

Elikkä tässä lyhyesti ne perusteet, mitkä me olemme tuoneet esille eriävässä mielipiteessä, ja jos kerran sanotaan ja annetaan viitteitä siitä, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä olisi nyt mennyt sitten helpoimman tien kautta ja siksi esittää hylkäämistä, niin minä toivon, että jotka tämän suuntaisia mielipiteitä esittävät, ampuisivat alas yhdenkin näistä meidän esittämistämme epäkohdista, jotka on sivuutettu tämän organisaatiomuutoksen yhteydessä, tai sitten ampuisivat alas ne kaikki. Minä odotan sitä kritiikkiä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Mustajärvelle voisi todeta sen, jotta luulen sillä tavalla, jotta vasemmistoliitossakin on keskusteltu elinkeinoministeriöstä, siis käytetty tätä sanaa. Mutta kysehän on siitä, jotta kuka sen toteuttaa. Nimittäin demarit ovat estäneet tähän mennessä tämmöisen massiivijutun toteuttamisen, ja nyt porvarihallitus lähtee toteuttamaan sitä samoin kuin monia muita asioita, mistä keskustellaan yhteiskunnassa. Sehän se on se syypää, joka sen panee liikenteeseen ja tekee sen jutun. (Ed. Mustajärvi: Esitättekö te hylkäystä?) — Tulen äänestämään hylyn puolesta.

Sitten ed. Kankaanniemen takia oikeastaan pyysin puheenvuoron, koska puhuitte siitä kohtaanto-ongelmasta. Perustelitte kaikilla korporaatioilla, pitkä lista kaiken näköisiä. Olen ihmetellyt, ovatko kristilliset menneet korporaation selän taakse näissä asioissa. Nyt perustellaan, jotta kun korporaatiot esittävät jotain, niin se onkin semmoista, jotta se menee kansanedustajien käsityksen yli täysin, jotta silloin me nyökkäilemme ja olemme samaa mieltä. Nimittäin meidänhän pitäisi katsoa, mikä on oikein, ja tehdä myös ja nappia painella ja puhua, mikä meistä on oikein ja totta ja Suomen kansan parhaaksi, isänmaan parhaaksi. (Ed. Kallis: Niinhän me olemme aina tehneetkin!) Sen takia tässä jokainen meistä ottaa itse vastuun siitä.

Kohtaanto-ongelmahan tarkoittaa sitä, nykyhallituksen kohtaanto-sana tarkoittaa sitä, semmoiseen kaapuun puettu, jotta ihmiset pitäisi saada siirrettyä tuolta syrjästä johonkin tänne kalliisiin asuntoihin, jotta saavat lopun ikäänsä maksaa jotain vuokraa tai yhtiövastiketta, ottaa isot velat ja nähdä nälkää täällä ja kurjuutta. Me tarvitsemme uutta aluepolitiikkaa, ja tämä hallitus ei ole pätkääkään tekemässä sellaista. Työpaikathan pitää siirtää sinne, jotta ei tehdä, niin kuin ennen Neuvostoliitossa tehtiin, jotta pakkosiirrettiin isoihin kaupunkeihin ja maaseutu tyhjennettiin. Just kävimme kiertämässä ja näimme, millaista jälkeä siellä on tehty. Toivon, että kristilliset eivät lähde ainakaan tämmöistä politiikkaa tukemaan.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Ensin tästä ministeriön valmistelusta. Minä soitin kauppa- ja teollisuusministeriön johtaville virkamiehille ja pyysin saada sen ehdotuksen, joka ministeriöstä oli ennen hallitusohjelman solmimista, ja he vakuuttivat, että sellaista ei ole olemassa. Se on vähän toinen asia nyt, että joku roiskii elinkeinoministeriön nimeä täällä jossakin salissa, kuin se, että on valmisteltu selkeä ehdotus. Se on nyt sitten keksitty ja tuotu sinne.

Tässä on puutteita. Yksi on se, että lailla perustetaan virkoja, vaikka vakiintunut käytäntö on, että se tehdään budjetissa. Nyt ylimenosäännöksiä käytettäisiin virkojen julistamiseksi auki ja täyttämiseksi ennen kuin laki tulee voimaan. Tässä paketissa sadassa laissa on viittausvirheitä ja johtaminen ministeriössä on täysin epäselvä hallitusmuodon mukaan. Se, että perustuslakivaliokunta sai tässä enemmistön, johtuu siitä, että hallitusohjelmassa oli sovittu, että se tulee voimaan, eli hallitusohjelma on tärkeämpi kuin perustuslaki ja laki. Minusta se on väärin.

Sitten sanoisin, että kannatan tätä ministeriötä ainoastaan sen vuoksi, että ministeriössä luvataan aktiivisempaa aluepolitiikkaa, niin että pohjoiskarjalaiset eivät tule Helsinkiin. Ed. Lahtela ei kannata tätä ministeriötä, koska hän ei usko siihen. (Ed. Lahtela: Just näin!) No, jompikumpi meistä on väärässä, mutta toivon menestystä. Minä en lykkäyksellä halua ollenkaan vaikeuttaa tätä hanketta, vaan vakuuttua siitä, että se todella onnistuu.

Pertti  Virtanen  /ps:

Arvoisa puhemies! Unohdin sanoa, että kannatan ed. Södermanin lykkäämisehdotusta.

Mutta sen verran tästä nimestä vielä, kun täällä SDP ja elinkeinoministeriö mainittiin, niin minun mielestäni tämä työ- ja elinkeinoministeriö on ehkä komein ja paras ministeriön nimi, mitä koskaan Suomessa. Työ maistuu ja elinkeino. Olen sitä mieltä nyt, ettei vaan luultaisi, että nämä luovat ihmiset, Teosto tekijänoikeuksissaan olisi ihan pelkästään romanttisissa huuruissa, niin heille varmaan ei tämä ministeriön nimi ole koskaan ollut selvä. He ovat pelänneet koko ajan, että on joku superministeri Pekkarisen kauppa- ja teollisuusministeriö, johon heidät lykätään ihanasta kulttuuri- ja opetusministeriöstä, vai mikä senkään nimi nyt enää sitten on. Eli tältä pohjalta — koska nykyäänhän musiikkibisnes Suomessa, vielä kun otetaan klassinen siihen mukaan, kaikista näistä avustuksistahan klassiselle taitaa mennä 92 prosenttia, se on eri asia, voiko sitä sitten kutsua työksi, tai siis työksi ainakin klassiset säveltäjät ja kapellimestarit kokevat sen oman juttunsa enemmän kuin minkään — tosiaan suomalainen musiikkibisnes on muuttunut tämmöiseksi tavallaan työorjuudeksi enemmänkin, että tämä on siinäkin mielessä, huonossakin mielessä, osaava paikka, vaikka en kannatakaan tavallaan sitä.

Mutta sen kaltaista asennetta. Sanotaan suomalaisessa kansanlaulussakin, aikoinaan Rautavaaran laulamassa: "Laulu se on ollut minun iltojeni ilo - - ja laulu se on ollut minun työni." Eli oikealla tavalla markkinoituna alun perinkin voi olla, että moni tekijänoikeuspiireissä olisi hyväksynyt tämän, kunhan olisi saanut jonkinlaisen selvityksen. Tietysti tämä liittyy tähän hätäiseen valmisteluun.

Keskustelu päättyi.