2) Hallituksen esitys laeiksi valtioneuvostosta annetun lain
1 §:n muuttamisesta ja eräiden tehtävien siirtämisestä työ-
ja elinkeinoministeriöön
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Viime viikolla käytiin tässä salissa
kohtuullisen vilkas keskustelu tämän superministeriön
perustamisesta. Valitettavasti silloin ainakin keskustelun alkupäästä vastuuministeri,
ministeri Pekkarinen, oli poissa, eikä hän ole
nytkään vastaamassa niihin kysymyksiin, (Ed. Pulliainen:
Oli neuvotteluissa silloin!) joita mielellään esittäisin
hänelle.
Varmaan on paikallaan siitäkin syystä käydä joitain
kohtia läpi tästä perustuslakivaliokunnan mietinnöstä,
viimeviikkoisesta keskustelusta ja sitten sen eriävän
mielipiteen perusteluista, joita työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnassa esitettiin. Sosialidemokraattien kantahan
tässä näkyy olevan se, että he
esittävät tämän uudistuksen
lykkäämistä, ja ilmeisesti he ovat edellisen
hallituksen aikana sitoutuneet siihen, että uudistus viedään
läpi. (Ed. Gustafsson: Ei pidä paikkaansa!) — Ed.
Gustafsson voi tästä asiasta kertoa lisää omia
mielipiteitään, mutta tällaisen vaikutelman
saa siitä keskustelusta, mikä käytiin
valiokunnassa, ja viimeviikkoisesta keskustelusta täällä salissa.
(Ed. Gustafsson: Väärä todistus!) Kaiken
kaikkiaan ihmetyttää se, kuinka vähälle keskustelulle
ja kuinka yksipuoliselle keskustelulle näin suuren organisaation
läpivieminen on jäänyt.
Mutta perustuslakivaliokunnan mietinnöstä muutama
sana.
Valiokunta toteaa näin: "Perustuslakivaliokunta yhtyy
talousvaliokunnan samoin kuin työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan lausunnoista ilmeneviin käsityksiin
siitä, että työ-, elinkeino- ja aluepolitiikan
keskittäminen ehdotetulla tavalla yhteen ministeriöön
luo uusia mahdollisuuksia vastata elinkeinoelämän,
työmarkkinoiden ja alueiden kehittämisen haasteisiin."
No, tässä kohtaa voi kyllä kysyä sitten,
näinköhän on, että on olemassa
yksi ainoa tieto, yksi ainoa totuus, ja tämmöisellä hallinnollisella
ratkaisulla sitten vastataan niihin kaikkiin mahdollisiin haasteisiin
ja tarpeisiin.
Edelleen mietinnössä sanotaan: "Työ-
ja elinkeinoministeriön toimiala muodostuu toisaalta varsin
laajaksi. Perustuslakivaliokunta kiinnittää siksi
yleisesti huomiota riskeihin, joita saattaa liittyä toimialaltaan
liian suurten ministeriöiden tehokkuuteen ja valvontaan."
No, tässä kohtaa kyllä voisi kysyä,
sekö on sitten se päällimmäinen
tavoite, että näin valtava organisaatiomuutos runnotaan
ylhäältä alas, vai olisiko pitänyt
miettiä sitä, kuinka asiakasnäkökulma,
kuinka tämmöinen ruohonjuuritason osaaminen ja
tietämys välittyy näin isossa muutoksessa
alhaalta ylös.
Sitten, arvoisa puhemies, tähän keskusteluun, mitä käytiin.
Ed. Pulliainen toi esille mielenkiintoisen kohdan omalta ja
vihreitten eduskuntaryhmän osalta. Hän toteaa:
"Tätähän oli Vanhasen ykköshallituksen
aikana valmisteltu kabinetissa, jonne ei päivä paistanut
eikä kuu kumottanut. Taisin olla ainut silloisen opposition
ihminen — tämä voi olla liioittelua — joka
oli kuullut, että tämmöinen homma on
vireillä - -. Meidän puolueessa kaikille
muille näytti tulleen yllätyksenä; kun
kysyin sitä, tiesittekö te tästä,
niin ainakin kielsivät tietäneensä."
Ja nyt voi kyllä kysyä sitten, tältä osaamisen
pohjaltako, näistä lähtökohdistako vihreät
ovat sitten valvomassa sitä, että työllisyyspolitiikka
ja työllisyyspolitiikan sisällä erityisesti
vaikeimmassa asemassa olevien työttömien tilanne
ei jää kaiken muun jalkoihin. Jos ed. Pulliainen
oli ainoa, joka tätä asiaa seurasi tuolloin, niin
missä vaiheessa vihreitten kansanedustajien ja vihreitten
ministereitten herääminen on tapahtunut?
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen omassa puheenvuorossaan
totesi: "Ensinnäkin on ihan totta, että tämän
uudistushankkeen aikataulu on tiukka, haastava, erittäin
vaatelias". Sitä se varmasti on. Mutta hän toteaa
tai oikeastaan väittää: "- - tämä prosessi
tällä tiukalla aikataululla on hoidettu aika hyvin.
Kaikki keskeiset sidosryhmät on integroitu erittäin
vahvasti mukaan." Kysymys kuuluu, tarkoittaako tämä integrointi
sitten sitä, että valmiiksi kaavailtu muutos ilmoitetaan
esimerkiksi henkilöstölle, ilmoitetaan että näin
tullaan joka tapauksessa tekemään ja sen on tämä hyväksyttävä ilman,
että esimerkiksi henkilöstö, puhumattakaan
asiakkaista, pääsisi suoraan vaikuttamaan tähän
muutokseen.
Ja ministeri Pekkarinen toteaa edelleen: "- - kyllä tässä idea
on se, että tämmöinen konsernijohtamisen
rakenne, sen idea, on tähän rakenteeseen ajettu
sisään." Ja edelleen: "Tavoitteet tulosohjaukselle
asetetaan yhteisesti - -." Omien kokemusteni mukaan, kun
olen osassa tätä nyt rakennettavan superministeriön
lohkoa toiminut, tulosohjausprosessi on kyllä semmoinen
ainakin työhallinnon puolella, että ministeriö käy neuvottelut
ylätasolla ja sitten jakaa sen tuloksen työvoimaosastoille,
jotka jakavat sen edelleen työvoimatoimistoille, ja missään
vaiheessa tätä niin sanottua tulosohjausta tai
tulosohjausprosessia, tulosneuvotteluja, paikallinen näkökulma
ei välity edes sinne osastotasolle, puhumattakaan siitä,
että se välittyisi ministeriöön.
Tämä on hyvin oleellinen kysymys, kun mietitään,
pystyykö tämä superministeriö reagoimaan
esimerkiksi siihen, mikä on työllisyys-, työttömyys-
tai elinkeinoelämän tilanne kulloisellakin hetkellä,
kun on aivan ilmiselvä havainto ja kiistaton havainto se,
että kaikkien aluekehityksen tunnuslukujen mukaan jopa
naapuriseutukunnassa kehitys voi kulkea päinvastaiseen
suuntaan.
Ja nyt sitten, vaikka vannotaan tämän superministeriön
yhteydessä, että tästä tulee
uusi aluepolitiikan "tehonyrkki", niin se tapa, kuinka 90-luvun
laman jälkeen on täysin piittaamatta sovellettu
Suomessa yhden ainoan oikean vaihtoehdon työllisyyspolitiikkaa,
jos se sama toimintatapa siirtyy nyt tämän suuremman
kokonaisuuden sisälle, niin sen jäljet kyllä pelottavat.
Kyllä kai suomalaisen työllisyys- ja työttömyyspolitiikan, käytetäänpä mitä nimiä
hyvänsä,
epäonnistuminen näkyy siinä, että me
tänä päivänä elämme yhtä aikaa
massatyöttömyyden aikaa ja kärsimme samaan
aikaan työvoimapulasta. Nyt jotkut sitten markkinoivat
tätä työvoimapulaa, että työllisyyspolitiikka
olisi ollut onnistunutta, koska on syntynyt työvoimapulaa.
Minusta kahden näin pahan ongelman yhtäaikainen
esiintyminen on paha epäonnistuminen.
Arvoisa puhemies, vielä tästä organisaatiomallista,
matriisimallista. Se on mielenkiintoinen rakennelma, sanoisinko,
kyhäelmä. Siellähän on sisään
rakennettuna aika iso vaara, että tulee ajan oloon isoja
ongelmia. Ensinnäkin ministereitä, valtiosihteereitä ja
alivaltiosihteerejä on yhtä monta kuin on virkamieskunnan
korkeinta johtoa kansliapäällikköinä ja
osastopäällikköinä. Varsinkin
organisaation muutos- ja murrostilanteessa vallasta käydään
kova kisa, valta ei jää koskaan jakamatta. Ja
kun esimerkiksi Ruotsissa on otettu vastaavassa uudistuksessa takapakkia, tunnustettu,
että mentiin liian pitkälle, keskitettiin liian
paljon, niin voi olla, että tämän tyyppisellä hallintorakenteella
koko ministeriön toiminta jos ei suorastaan halvaannu,
niin tulee eteen isoja, vaikeita ongelmia.
Niin kauanhan tämä vallanjakokysymys ei ole mikään
ongelma, kun superministeriön superministeri on ministeri
Pekkarinen, joka viime viikolla arvioi, että hän
käyttää ministeriön vallasta sen
90 prosenttia. Olen valmis jopa korottamaan tuota arviota. Ministeri
Pekkarisen aikana tuskin tulee ylipääsemättömiä ongelmia,
mutta vielä tulee hänen jälkeisensäkin
aika.
Arvoisa puhemies! Näistä syistä ja
monista muistakin syistä esitän, että HE
54/2007 vp hylätään.
Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Totesin jo välihuudossani, että ed.
Mustajärvi puhui potaskaa, mutta koska asia on sillä tavalla
periaatteellinen, niin haluan käyttää vastauspuheenvuoron.
Ed. Mustajärvi siis vihjaili, että sosialidemokraatit
olisivat jotenkin viime hallituskaudella olleet valmistelemassa
tätä työ- ja elinkeinoministeriön
perustamista. Toimin itse varsin keskeisesti vaalien alla erilaisissa
työryhmissä, hallitusohjelmaneuvottelujen valmistelupapereita
tekemässä ym., ja missään niissä yhteyksissä ei
sosialidemokraattien tavoitteena ollut työ- ja elinkeinoministeriön
perustaminen.
Asian kompleksisuus kävi ilmi kyllä myöskin ed.
Mustajärven puheenvuorosta siltä osin, kun hän
totesi, että Ruotsissa porvarihallitus on ottanut lusikan
taas uudestaan käteen ja on perustamassa työministeriötä.
Tästä voi myöskin tehdä sen
johtopäätöksen, että katsotaan
nyt, miten tämä työ- ja elinkeinoministeriö onnistuu
tehtävässään. (Puhemies: Aika!)
Voi olla mahdollista, että Suomessakin joudutaan tekemään
näin kuin Ruotsissa tehtiin.
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonille vielä siitä,
että ei tämä organisaatiomuutos lähtenyt liikkeelle
ihan nollahetkestä silloin, kun tuli selväksi,
että maahan rakennetaan porvarihallitus. Tästä on
ollut viitteitä pitkän aikaa, että haetaan isoa
muutosta, ja siitä on ollut vähintäänkin
vahva aavistus myöskin sosialidemokraateilla, että tämmöisiä pyrkimyksiä on.
Ja enpä minä nyt ole sieltä sosialidemokraattisen
virkakunnan puolelta kuullut kyllä kovinkaan
vahvoja vastustavia kantoja. Ongelmahan sosialidemokraattien kannalta
on se, että kun tämmöinen organisaatiomuutos
on lähtenyt liikkeelle, niin vaikka sinällään
se muutos hyväksyttiin, niin te ette ole enää vaikuttamassa
sen sisältöön.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Viime torstaina ed. Kankaanniemi katsoi puheenvuorossaan,
että työ- ja elinkeinoministeriötä koskeva
esitys on hyvin valmisteltu ottaen huomioon se aikataulu, joka hallitusneuvotteluissa
on
lyöty kiinni. Hän katsoi, että sosialidemokraattien
esittämänä puolen vuoden lisäaikana
ei saataisi mitään aikaan, koska epävarmuus
hallinnossa jatkuisi. Tähän on todettava, että uutta
ministeriötä koskeva asia on toisessa ja ratkaisevassa
käsittelyssä täällä tänään.
Itse asiasta päätetään tässä käsittelyssä.
Siihen epävarmuus hankkeen kohtalosta päättyy
hallinnossa. Se, että perustaminen voitaisiin toteuttaa
kiirehtimättä, ei lisää epävarmuutta.
Päinvastoin, se vähentää sitä.
Kuten viime torstaina totesin, olemme huolissamme ministeriön
perustamisen tiukasta aikataulusta, sen vaikutuksista henkilöstöpolitiikkaan
ja lisäksi kiinnitämme huomiota käytettäviin
poikkeuksellisiin menettelytapoihin ja lakiehdotuksissa oleviin
puutteisiin. Puolen vuoden lisäaika antaisi mahdollisuuden
välttää näihin epäkohtiin
sisältyvät vaarat. Otan esimerkin lakiehdotuksen
puutteista. Ed. Kankaanniemi totesi torstaina, etteivät
tekijänoikeusasiat ole lainkaan esillä ja että vasemmistoliiton
ryhmän esitys äänestää asiasta
oli tämän vuoksi tarpeeton, niin kuin olikin.
Kuitenkin HE:n 54/2007 vp 2. lakiehdotuksen 1 §:n
80. kohdassa on mainittu koko tekijänoikeuslaki muuttamatta
lakia siten, että ilmenisi, mitkä asiat kuuluvat
uudelle ministeriölle ja mitkä opetusministeriölle.
Tästä ylimalkaisesta menettelystä määritellä uuden
ministeriön tehtävät syntyi se väärinkäsitys,
joka vasemmistoliiton edustajille valitettavasti pääsi tapahtumaan.
Perustuslakivaliokunta onkin mietinnössään
3/2007 yksimielisesti vaatinut, että hallitus
ripeästi ryhtyy toimenpiteisiin kyseisten yli sadan lain
saattamisessa vastaamaan uutta oikeustilaa.
Perustuslain 68 §:n mukaan ministeriö on päällikkövirasto.
Sopiiko esityksessä markkinoitu matriisihallinto lainkaan
perustuslain säännökseen, jonka mukaan
ministeri on ministeriönsä päällikkö?
Eikö niin sanottu matriisihallinto käytännössä aiheuttaisi
uuteen ministeriöön tarpeettomia ristiriitoja
kahden ministerin välillä? Ed. Kankaanniemi veikkasi
puheenvuorossaan, että erimielisyyksien esiintymisessä Pekkarinen päättää asiasta.
Toinen ministeri Tarja Cronberg jäisi hänen arvionsa
mukaan apulaisministerin asemaan, jolloin saataisiin tietysti kokemusta sellaisestakin
järjestelmästä. Mutta on totta, että ministeri
Cronberg on heistä huomattavasti kokemattomampi ministeri.
Arvelisin kuitenkin, että hän nopeasti oppii ministeriössä pitämään puoliaan.
Silloin pitäisi tietää, miten matriisijohtamisen
ristiriidat ratkaistaan. Vähin vaatimus olisi se, että saisimme
uuden valtioneuvoston ohjesäännön tai
ministeriön työjärjestyksen nähtäväksi.
Näin voisimme varmistua siitä, mitä matriisihallinto
käytännössä tarkoittaa. Vuonna 1968
entinen pitkäaikainen pääministeri, eläkkeellä oleva
K. A. Fagerholm kutsuttiin hallituksen tunnustelijaksi. Hän
nautti silminnähtävästi roolistaan. Kun
häneltä eduskuntaryhmässämme tivattiin
esitystä hallitusohjelmasta, hän hieman ärtyneenä vastasi:
"Hallitusohjelma, vad? Minun hallitukseni ohjelmat laitoin ensimmäisenä virkapäivänäni
pääministerin virkahuoneen kassakaappiin, ja siellä ne
taitavat olla vieläkin."
Vuonna 78 valtion keskushallintokomitea ehdotti hallitusohjelmalle
virallisempaa asemaa. Komitea ehdotti, että uuden hallituksen
ohjelma aina esiteltäisiin eduskunnalle. Olin mukana komitean
työssä. Valppaana sihteerinämme toimi nuori,
lupaava lakimies Keijo Koivukangas. Esitys ei aluksi saanut paljonkaan
kannatusta. Nykyään siitä on säädetty
perustuslain 62 §:ssä. Hallitusohjelmaan ei kuitenkaan
tulisi ottaa yksityiskohtaisia määräyksiä suurista
uudistuksista, joista ei ole aikaisemmin voitu julkisuudessa käydä keskustelua.
Ohjelmaan ei myöskään pitäisi
ottaa aikatauluvaatimuksia, jotka osoittautuvat käytännössä liian
kireiksi. Hyvään hallintotapaan kuuluu tehdä asiat
kunnolla. Eduskunnan ei tulisi suhtautua hallitusohjelmien yksityiskohtiin
sellaisella vakavuudella, että säätytalon
yössä syntyneet poliittiset ratkaisut sitovat
eduskuntaa yli perustuslain säännösten,
parlamentaaristen menettelytapojen, jopa yli terveen järjen
vaatimusten.
Kuten torstaina sanoin, kannatamme uuden ministeriön
perustamista ja toivomme, että se onnistuisi tärkeissä tehtävissään.
Toivomme kuitenkin, että hallitus keskuudessaan harkitsisi,
että ehkä puolen vuoden lisäaika antaisi
tarvittavaa valmisteluaikaa hankkeen viemiseksi onnistuneesti päätökseen.
Herra puhemies! Yllä olevan nojalla ehdotan, että eduskunta
hyväksyisi seuraavan perustuslakivaliokunnan mietinnön
ensimmäisen vastalauseen mukaisen lausuman: "Eduskunta
edellyttää, että lakiehdotukset vahvistetaan
tulemaan voimaan heinäkuun 1 päivänä 2008."
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Ed. Söderman lainasi viime torstain
puhettani ja ihan sinänsä oikein. Totean sen,
niin kuin totesin silloinkin, että tällä puolen
vuoden jatkoajalla ei kyllä laki miksikään
muutu, koska se nyt hyväksytään, ja ilmeisesti,
kun perustuslakivaliokuntakaan ei tätä ole tyrmännyt,
niin on mahdollista edetä niin, että tämä uusi
ministeriö 1.1.2008 aloittaa toimintansa. Aikataulu on
tiukka, mutta se on mahdollista varmasti näin viedä.
Toisaalta on niin, että epäselvä tilanne
hallinnossa on aina ongelma, siksi ehkä on etu myös
se, että saadaan nopeasti vietyä asia eteenpäin.
Herra puhemies! Toinen kysymys tämä ministerien
asema toisiinsa nähden. Kyllä tuli valiokunnassa
aika lailla selväksi, että konsernihallinto-osasto
kuuluu ministeri Pekkariselle eli sille elinkeinoministerille, ja
silloin hän on myös työministerin yläpuolella,
jos konflikti tulee heidän välillään.
Ja yläpuolella oleva määrää lopullisen tahdin.
Ymmärrän ja tiedän sen, että ministeri Pekkarinen
ja ministeri Cronberg pärjäävät
keskenään hyvin, mutta niin kuin ed. Mustajärvi
totesi puheenvuorossaan viisaasti, voi jatkossa tulla — ja
ennustan, että tulee — tilanne, jossa eivät pelaakaan
ministerit yhteen näin hyvin kuin ehkä nyt, ja
silloin on superministeri ja on apulaisministeri. Tässä hallituksessa
vihreillä on apulaisministeri.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Ed. Södermanin ehdotus on merkittävä, koska
itse voimaantulosäännös on tässä laissa auki.
Mikäli eduskunta hyväksyisi ed. Södermanin
ehdotuksen, niin se määrittelisi ministeriön toiminnan
aloittamisajankohdan.
Ed. Söderman aivan oikein vaati, että pitää käydä merkittävää yhteiskunnallista
keskustelua ja asiat pitää huolellisesti valmistella.
Kuitenkin täytyy sanoa, että meillä on
tässä maassa käyty runsaat kymmenen vuotta
keskustelua elinkeinoministeriön perustamisesta eli asia
tältä kannalta ei ole uusi. Toisaalta taas, kun
perustetaan uutta ministeriötä, niin koko tuo
yhdistämisaika menee varsin pitkälti ministeriöitten
työssä siihen, että keskitytään
organisaatiomuutoksiin ja ehkä taistellaan myöskin
reviireistä. Siitä syystä kun organisaatiomuutoksia
tehdään, ne pitää tehdä toki
huolellisesti hyvin valmistellen ja ne pitää tehdä myöskin
mahdollisimman nopeasti.
Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Tämä ajatus siitä,
että ministeriössä on kaksi ministeriä,
jotka ovat päällikköinä siinä omalla
alalla ja joista toinen on yliministeri ja toinen apulaisministeri,
niin tällä ei ole kyllä mitään
tukea meidän nykyisessä perustuslaissamme. Enkä minä ole
mistään lukenut, että on olemassa superministeriöitä muuta
kuin kuullut Pekkarisen ministeriön olevan sellainen, mutta
ei tälle hankkeelle ole mitään laillista
tukea.
Sitten ed. Sasille sanoisin sen, että monesta asiasta
on keskusteltu kymmenen vuoden aikana, mutta missään
ei ole näkynyt täsmällistä ehdotusta,
mitä tämmöinen työ- ja elinkeinoministeriö tarkoittaa,
jolloin voitaisiin asiallisesti keskustella itse asiasta. Sitä olen
vaatinut, että olisi joku parlamentaarinen komitea tai
tarkka esitys. Tällä ylimenokaudella voitaisiin
hoitaa nimitysasiat rauhallisesti ja maltillisesti, voitaisiin luopua
laista, jota oikeastaan käytetään vain
ennen kuin lakiehdotukset tulevat voimaan, siis ylimenokauden aikana,
(Puhemies: Minuutti on kulunut!) ja voitaisiin saada selvitys matriisihallinnosta.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies
Sauli Niinistö.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Olen myös sitä mieltä,
että kyseessä on niin suuri ja kauaksi kantava
ministeriöuudistus, että valmistelulle olisi annettava
lisäaikaa.
Täällä ed. Mustajärvelle
haluan vielä mainita erikseen, että sosialidemokraatit
ovat varmasti olleet edellisessä hallituksessa mukana monessa suuressa
ja hyvässä työllisyyshankkeessa ja haluavat
niitä edelleen edistää, mutta tämä ministeriöuudistus
ja sen kiirehtiminen on varmasti ihan porvarihallituksen tuote,
enkä usko edellisen hallituksen siihen sitoutuneen millään
tavalla.
Suuri kysymysmerkki on tämä matriisimalli
ja sen toimivuus kaiken kaikkiaan. Meille tähän
asti tarjotut vajavaiset teoriat eivät vielä vakuuta
käytännön järjestämisestä riittävän
selkeästi.
Arvoisa puhemies! Näin ollen kannatan ed. Södermanin
ehdotusta lisäajasta valmistelulle.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Kokoomuksen jopa joskus ääneen
lausuttu tavoite on ollut työvoimaministeriön
lakkauttaminen ja sen voimavarojen alasajaminen. Nyt perustamalla
tämä uusi työ- ja elinkeinoministeriö tässähän se
hyvin toteutuu. Ihmettelen kyllä hieman sosialidemokraattien
intoa tähän samaan asiaan. Aikaisemmin he ovat
voimakkaasti puolustaneet työvoimaministeriön
asemaa, mikä minun mielestäni edelleenkin on hyvin
tärkeä. Tässä on se suuri vaara,
että se jää tämän elinkeinoministerin elikkä tässä tapauksessa
superministerin "alle".
Herra puhemies! Kannatan ed. Mustajärven tekemää esitystä lakiehdotusten
hylkäämisestä.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Tosiaan, vaikka täällä nyt
ei mistään superministeriöstä puhuta,
niin kyllä täällä sanotaan,
että työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen
on historiallisen suuri hanke, eli miten sitä nyt sitten
nimittääkään. Mutta kun jotkut
ei tiedä tästä paljon mitään,
oliko ne jotain vihreitä sitten asian suhteen vai jotain,
niin silti mielenkiinnosta tätä lakia kohtaan
tai tätä mikä tämä nyt
onkaan, minä vähän luen teille, koska
tähän on tarkkaan paneuduttu. Niin kuin tässäkin
kohtaa, kuunnelkaapa nyt, kun näitä ministeriöitä yhdistetään:
" - - 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännöksen
3 momenttiin, jonka mukaan siirtyvä henkilöstö säilyttää palvelussuhteensa
ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa siirtymähetkellä.
Säännöksestä voi siinä käytettyjen
sanontojen ja sanajärjestyksen takia saada sen käsityksen,
että siirtyvän henkilöstön oikeudet
ja velvollisuudet lakkaavat heti siirtymähetken jälkeen. Tarkoitus
kuitenkin on — siihen tapaan kuin työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnan lausunnossa todetaan" — numeroita
kauheasti — "ilmaista henkilöstön säilyttävän
lain voimaan tullessa eli siirtymähetkellä voimassa
olevat palvelussuhteen ehtoihin liittyvät oikeutensa ja
velvollisuutensa myös uudessa ministeriössä -
-."
Eli kyllä tarkkaan on sitten otettu ainakin tämä,
voisiko sanoa, virkamiesosasto huomioon tässä.
Mutta se, mitä meikäläinen edustaa on
luovia ihmisiä. Kun tätä innovaatio-
ja luovuuskeskustelua Suomessa käydään
parhaillaan monella tasolla aina oppimisen alueella ja tässä mielessä Teoston
eli sävel- ja, voisiko sanoa, musiikkitaiteen alueella,
niin opetusministeriön puolelta sitten siirrettäisiin
pois säveltäjien ja musiikintekijöiden
oikeudet. Väärinkäsityksellisesti vielä vuosi
sitten puhuttiin siitä, että nämä kaikki
oikeudet ovat siirtymässä sitten kauppa- ja teollisuusministeriön
hoiviin, mutta siis tämä on nyt tämä uusi
ministeriö, siis työnimeltään
työ- ja elinkeinoministeriö. Minä en
siinä mielessä kannata sitä välttämättä,
koska tässä haiskahtaa se juttu — en
itse tunne näitä kaikkia lakeja, vaikka näitä nyt
tässä lueskelenkin, niin se saattaa vaikuttaa
kyllä siltä, että olen perehtynyt, kun
alkaa jo sujua kapulakielikin jonkun verran — ainakin luovalla
puolella lähes 99 prosenttia luovista taiteilijoista vastustaa
tähän superministeriöön joutumista.
Tietysti tässä on Suomessa ollut aina vähän
se outo ajattelu, että luovuus yleensäkin, jopa
ajattelusta on ajateltu niin, että se on jotenkin vasemmistolaista — tai
siis ei nyt kaikesta ajattelusta toki, arvoisa puhemies, onhan sitä juutalaisiakin
älykkäitä aivoja
ja kaikkea tällaista toisenlaistakin ajattelua tai sanotaanko
oikeanlaista ajattelua siis hyvin — siis musiikista ja
hyvin usein. Vaikka itsekin olin aikoinaan, on pakko huomioon ottaa
se, Love Recordsissa, niin olen aina ollut silloinkin puolueeton
ja sitoutumaton. Se tarkoittaa siis puolueisiin suhteessa puolueeton
ja puolueisiin sitoutumaton, niin kuin Suomessa kuuluu. Mutta silti
tämäkin haiskahtaa vähän oudolta
tämän hallituksen aikana.
Minun on pakko lukea täältä toinen
kohta: "Ministeriöiden yhdistämisessä kummittelee
pelko" — pelko kummittelee Euroopankin yllä, mutta
myös täällä — "että työmarkkinoilla
vaikeassa asemassa elävien tilanne jää syrjään
kovan elinkeinopolitiikan tieltä. Näiden tavoitteiden
ei tarvitsisi olla keskenään ristiriidassa, sillä kaikkien
etu on, että mahdollisimman moni hankkii elantonsa niiden
kykyjen ja voimien mukaan, mitä itse kullakin
on." Kuulostaako tutulta vasemmisto? (Ed. Mustajärvi: Kyllä kuulostaa!) — No,
näin on. Se on vähän niin kuin taas joku
eurooppalainen kielenkääntäjä on
kääntänyt Marxia suoraan, mutta sillä lailla
ovelasti. (Ed. Mustajärvi: Hyvin käännetty!) — Näin
on.
Tämähän on, vaikka siis itse olenkin
toivottavasti jonkunlainen korkeamman tason keskustalainen tai ainakin
tässä välistä nousija, niin
hämmästelen kyllä tätä nerokkuutta,
kuinka tämmöinen perinteinen skandinaavinen demokraattinen, jopa
siis kommunistis-aatteellinen ajatus on hyvin tämän
koko uuden ministeriön ytimessä tässä mielessä.
(Ed. Mustajärvi: Kristillinen!) — Kyllä.
No, kristillinenkin. Tämähän menee perussosialismiin
siinä mielessä kyllä.
Sitten kun täällä joku mainitsi tämän
matriisimallin, niin on hyvä muistaa aina, kun naiset jatkuvasti
tulee edustetuiksi enemmän ja enemmän kaikilla
aloilla, että matriisi tulee matrix-sanasta ja tarkoittaa
kohtua. Siitä se niin kuin on lähtenyt aikoinaan.
Täällä tästä matriisista
sanotaan: "Uuden ministeriön hallintorakenne pohjautuu
uuteen matriisimalliin, jossa on neljä osastoa ja kolme
koko organisaation läpileikkaavaa yksikköä."
Se vaikuttaa epäilyttävältä.
Mutta siis idea periaatteessa on, että tässä pyritään
kuvaamaan sitä, että näin iso ministeriö tarvitsee
sitten vähän, voisiko sanoa, erikoisen kohdun,
että siinä on kaiken näköisiä tämmöisiä asioita
eri tarkoituksellisille ja muille systeemeille, koska eihän sitä tiedä,
mitä tästä syntyy sitten lopultakin.
Mutta tosiaan taisi tähän loppua itse nämä kannanotot.
Sen vielä sanon, että toivon kaikkien alojen,
omien luovien ja musiikillisten ja muitten alojen, puolesta sitä,
että sitten kun — viimeksikin taisin toivoa samaa
asiaa — ministeri Pekkarinen terhakkuudessaan huomaa, että asiat
menee pieleen, niin sitten heti otetaan huomioon ainakin tämmöinen
osasto, joka siihen on liitetty, jos se nyt liitetään,
pakkoliitetään.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Sattuneesta syystä viime viikolla
en päässyt tähän keskusteluun
osallistumaan. Nyt joudun käymään joitakin
perusteluja läpi.
Miksi tällainen on lähtenyt, niin itse lähden siitä näkökulmasta,
uskon, jotta tämä perustuu ajatukseen tempputyöllistämisen
lopettamisesta. Siitä johdannaisena tapahtuu erinäköisiä asioita työvoimapolitiikan
puolella hyvin paljon. Sillä välittyy kehyksissä rahoja
alas investointipuolella, ja nyt tietysti tehdään
lainsäädäntöä sitä myöten,
jotta tempputyöllistäminen loppuu. Sehän tarkoittaa
asennevammaa hänellä, joka näin on sanonut,
tempputyöllistämistä, koska jos yhtään hallitsee
työvoimapolitiikkaa ja tuntee niitä ihmisiä,
jotka ovat olleet näiden niin sanottujen temppujen elikkä rahoituksen
kohteena, jotka eivät ole muuten saaneet töitä,
ovat olleet koulutuksessa, tukityössä, erinäköisissä kuntouttavissa
työtoiminnoissa, toimenpiteissä, niille ihmisille
se on aika tärkeä elementti, ja ihmiset ovat jollakin tavalla
kestäneet yhteiskunnassa mukana. Heillä on jopa
siitä pienestä purosta tullut leipä vähän leveämmäksi,
kun ovat osallistuneet näihin, ja he kokevat olleensa tärkeitä yhteiskunnan
jäseniä.
Mutta nyt, kun tehdään tämmöinen
niin sanottu superministeriö, niin tässähän
käy niin, niin kuin täällä ovat
monet puhujat jo tänäkin päivänä todenneet,
jotta tässä on joku iso kunkku elikkä joku
semmoinen iso ministeri, joka on päällepäsmärinä.
Kun tuntee kyseiset ministerit, siis kauppa- ja teollisuusministerin
ja työministerin, niin ei voi yhtään
olla epäselvää, kuka on kunkku ja ketä viedään.
Silloin minä pelkään, jotta tässä tulee
käymään sillä tavalla, jotta
tässä se pieni ihminen, joka tarttee apua, joka
on semmoinen, jota pitäisi paijata ja yrittää nostaa
ja josta pitäisi pitää huolta, jota pitäisi
tukea, se tässä unohtuu. Silloin siinä vaa’assa — jos
se kuvataan niin kuin kiikkulautana — käy niin,
jotta niillä ihmisillä ei ole höyhenenkään
painoa, mutta sitten tämmöiset kovat arvot, jotka
ovat rahavallan arvoja, määräävät
tässä.
Siinä mielessä olen päätynyt
siihen ajatteluun, jotta tämähän on täysin
mätä koko esitys, tehty nopeassa aikataulussa.
Siinä ed. Söderman oli oikeassa, jotta tämä on
tehty hätiköidysti. Tässä olisi
pitänyt olla semmoinen laajempi keskustelu ja katsoa vähän,
mitä oikeesti tehdään. Mutta porvarihallitus
silloin, kun teki hallitusohjelmaa, ilmeisesti jonain yönä keksi
tämmöisen jutun, ja nyt sitä ollaan viemässä läpi
sitten kiireellä ja tohinalla ja yritetään
runnoa jotain kasaan, jotta eivät kasvot siinä menisi.
Sen takia, kun tehdään nopeasti, niin sieltä ei
voi tulla ihan täyspäisiä yleensä,
niin kuin sanotaan. Sen takia tässä ollaan tekemässä isoa
virhettä.
Yleisestikin ottaen, jos katsoo tämän hallituksen
näitä temppuja, niin tässähän
on kyse siitä, jotta voi kysyä, nauttiiko tämä enää kansan
luottamusta. Täällä eduskunnan luottamustahan
se nauttii. Aina, kun eduskunnassa äänestetään,
niin hallituspuolueiden edustajat totta kai nostavat kättä silloin,
kun tarttee, ja painavat nappia, mitä pyydetään.
Mutta jos katsoo, tässä on yksi esimerkki tässä asiassa,
monta muutakin olisi. Jos miettii ulkopolitiikkaa tai 141:tä tai
tätä työmarkkinapoliittista tilannetta,
niin kyllähän hallitus on nopeassa aikataulussa
saanut Suomeen semmoisen tilanteen, joka on pahasti kriisiytymässä.
Sen takia minä näen, jotta toivon mukaan hallitus älyää erota
ennen kuin tämä ministeriö astuu voimaan,
jota tässä ollaan perustamassa. Tämä hallitus
ei silleen näe tätä yksittäisen
ihmisen tarvetta työnhakijana, ja tässä se
häipyy yhä kauemmas.
Niin kuin täällä taisi ed. Mustajärvi
todeta, niin Ruotsissa ollaan purkamassa sitä superministeriötä,
mikä siellä aikanaan porvareiden toimesta pantiin
pystyyn. Itsekin sen verran paljon kyllä olen tuolla ollut
mukana, jotta ed. Mustajärvi veti vähän
liian jyrkkiä johtopäätöksiä,
jotta Suomessa demarit ovat olleet valmistelemassa tätä.
Minä en ainakaan ole kuullut missään
vaiheessa, vaikka olen aika lähellä ollut tuolla
isoja miehiä kuuntelemassa, jotta he olisivat tunnustaneet,
jotta tämmöinen olisi tapahtumassa, ja sen takia
tässä paheksun tätä ed. Mustajärven
syytöstä tässä, jotta tämmöistä ollaan
niin kuin vaivihkaa jossakin tuolla tekemässä,
vaikka muutoin olen hänen kannallaan näissä kaikissa
asioissa ja tulen todennäköisesti äänestämään
sitten hylyn puolesta. Kyse on hyvin epätasapainoisesta
esityksestä.
Sitten yksi perustelu vielä, miksi, kun sanon henkilöitä tässä:
En luota nykyisiin ministereihin, ja tässä tapauksessa
ministeri Pekkarinen kyllä porskuttaa ja vetää kyllä sen
kovan linjan, mitä häneltä porvarihallitus
odottaakin varmasti, mutta ministeri Cronbergin viimeaikaiset esiintymiset
eivät ole kovin vakuuttavia olleet. Jostakin Tehyn listoista
hän totesi viime viikolla — lehdestä ja
nettisivuilta luin, koska en ollut paikalla — tämmöistä,
että yhteislistat riittäisivät irtisanomisiin
Tehyn puolelta, ja oli toteamus, jotta on lainoppineiden kanssa
keskustellut. Olisi hauska tietää — hän
ei ole paikalla täällä — ketkä ovat
ne lainoppineet, jotka semmoisen tulkinnan antoivat. Nimittäin
ainakaan työministeriön virkamiehet eivät
tunnustaneet, kun soitin, kuka tämmöisiä neuvoja
antaa. Tosin hän veti sitten esityksensä pois,
joten tässä taisi tulla mentyä heikoille
jäille.
Monta muuta kysymystä en viitsi lähteä tässä ruotimaan,
koska aikanaan kyselen kyselytunnilla näitä sitten,
kun ministeri on paikalla, mutta se osoittaa sitä, jotta
pitää tuntea enstäinkin se pelikenttä,
se markkina, mitä aiotaan hallita, ja pitää olla
tavoitteet, mihin sillä pyritään. Tällä hetkellä minä väitän,
jotta työministeriössä ja täällä vielä kauempana
sitten, kun tulee tämmöinen jätti, se
pallo on täysin hukassa. Sen takia olen sitä mieltä,
jotta ei tehdä tämmöistä hätiköityä johtopäätöstä.
Valmistellaan, jos mitä valmistella tarttee, pieniä uudistuksia.
Mutta työministeriö pitää säilyttää jatkossakin
itsenäisenä ja sitten tämä kova
markkinatalouspolitiikka pidettäköön
siitä erillään.
Toimi Kankaanniemi /kd:
Herra puhemies! Maailma muuttuu, ja kyllä vasemmistossakin
on varmaan syytä pysähtyä miettimään,
missä mennään. Sosialidemokraateilla
oli nämä ministeriöt ja ainakin työministeriö pitkään
hallussaan, ja ei se nyt ihan ole kaikki mennyt kohdalleen, kun ajatellaan,
että meillä on osassa maata voimakas työvoimapula
ja osassa maata hirveän korkea työttömyys
yhä. Eli tarvitaan uudistuksia, ja päivän
sana on nimenomaan tämä kohtaanto, ja uskon, että hallinnollisillakin
uudistuksilla, joita täällä valtionhallinnossa
ministeriötasolla pitäisi tehdä, ja myös
virastotasoilla, voidaan parantaa yhteiskunnan toimivuutta niin,
että työn ja tekijän, työn ja
työttömän, kohtaanto paranee siitä, mitä se
on tänä päivänä.
Tämä uudistus, työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen,
ja sen yhteydessä sitten tapahtuu monia muita muutoksia
sisäasiainministeriön osalta ja muutoinkin, on
iso uudistus ja mielenkiintoinen. Täällä on
herännyt keskustelua tästä matriisimallista
edelleen, sopiiko se valtionhallintoon. Sehän on yleinen
yrityspuolella, mutta ennen kokematon ainakin Suomessa ministeriötasolla.
En tiedä, onko muualla maailmassa vastaavia. Se aiheuttaa
tietysti kyllä kysymyksiä, onko se toimiva malli
tällaisessa julkishallinnon suuressa yksikössä,
jossa vielä on sitten päällikköjohto
yksiselitteisesti.
Niin kuin aikaisemmin jo tuli todettua, konsernihallinto tässä mallissa
on yhdellä ministerillä ja toinen hoitaa vain
omia osastojaan, ja se luo oman jännitteen perustettavan
ministeriön sisään. Mutta siitä ei
ehkä tässä enää tämän
enempää. On todella mielenkiintoista se, että Ruotsin porvarihallitus
purkaa, on jo varmaan päättänyt purkaa,
siellä vastaavan ministeriön ja jakaa sen kolmeen
osaan, niin kuin hallituksen esityksessä kerrotaan. Suomessa
mennään toiseen suuntaan.
Tämän asian käsittely valiokunnissa
oli siinä mielessä mielenkiintoinen, että kaikki
kuullut asiantuntijat olivat tämän uudistuksen
kannalla. SAK:n johtaja Lauri Lyly, joka lienee poliittiselta taustaltaankin
lähempänä vasemmistoa kuin oikeistoa,
koska SAK:ssa toimii, ei tätä arvostellut oikeastaan
miltään osin, päinvastoin tätä kohtaantoa
ja työvoimakysymyksiä piti niin tärkeinä,
että tässä voidaan saada hyviäkin
tuloksia tällä mallilla. Myös Pardia,
Akava, Suomen Yrittäjät, Elinkeinoelämän
keskusliitto ja kaikki muut asiantuntijat, joita kuultiin, myös
Pohjois-Karjalan te-keskuksen johtaja samoin kuin Uudenmaan te-keskuksen
johtaja, olivat sitä mieltä, että uudistus
on hyvä. Epäilyjä joihinkin kohtiin esittivät,
mutta ei kukaan tyrmännyt, ei vasemmalta eikä oikealta.
Eli siinä mielessä tietysti vasemmistoliiton hylkäysesitys
on aika kapealla yksityisajattelun puolella, (Ed. Lahtela: Itsenäistä ajattelua!)
mutta toki sallittua, ja kuuluu tähän meidän
järjestelmäämme, että saa näinkin
tehdä. Myös tämä ed. Södermanin
lykkäysesitys puolella vuodella, kyllä siihen
tietysti perusteluja varmasti löytyy siihenkin, mutta minä kyllä uskon,
että kun perustuslakivaliokunta, jossa ed. Södermankin
on paikalla ollut, on tätä miettinyt myös,
täyttääkö tämä esityspaketti
lainsäädännön edellytykset, perustuslain
edellytykset, ja on tullut siihen tulokseen, selvä enemmistö,
että se kuitenkin täyttää, niin
näin ollen tältä pohjalta voidaan edetä. Todella,
niin kuin aikaisemmin mainitsin, katson, että on kyllä etu
sekin, ettei hallinto ole ikään kuin käymistilassa
vuoden aikaa, niin kuin nyt olisi, jos lykättäisiin
kesäkuulle tai heinäkuulle tämän
voimaantulo. Eli luotan valmistelijoihin ja hallintoon ja sen lainmukaisuuteen,
koska perustuslakivaliokunta on sen myös tutkinut ja mietinnön
antanut, niin että voidaan edetä, niin kuin hallitus
on esittänyt.
Herra puhemies! Tämän esityksen valmistelu on
herättänyt tässä pientä keskustelua.
Kun täällä nyt olen itse 20 vuotta ollut,
niin kyllä minä tässä salissa
olen kuullut muutaman kerran vuosien mittaan elinkeinoministeriön
nimen ja sellaisia ajatuksia on ollut ilmassa. Uskallan väittää,
että eivät sosialidemokraatitkaan aivan vapaita
ole tästä ajattelusta olleet, vaan ovat sitä pohtineet
ja voineet jopa olla valmistelemassakin, mutta sitten on ollut tietysti
suuren työttömyyden aikana hieman hankala ajatella,
että luovutaan työministeriöstä erillisenä ministeriönä varsinkin,
kun se on ollut sosialidemokraattien mandaattina likipitäen
koko ajan. Näin ollen ymmärrän hyvin,
että sosialidemokraatit ovat olleet nihkeitä tälle
asialle, mutta eivät varmastikaan kokonaan valmistelusta
ulkona jo edellisellä kaudella, kun asioita on mietitty.
Nimittäin, niin kuin alussa totesin, maailma on muuttunut
ja meillä alkaa olla työvoimapula, työn
ja tekijöiden kohtaanto on ongelma, ja siinä tarvitaan
elinkeinopolitiikan ja työvoimapolitiikan yhteen hiileen
puhaltamista tässä maassa, jotta saataisiin tilanne
korjaantumaan myös tältä osin. Tällä ehkä sitä saadaan.
Toivon ainakin sillä tavalla. Toki tästä tulee
superministeriö eli varsin suuri, ja siinä on
omat ongelmansa myös, kun sellainen syntyy.
Itse olen matkan varrella päätynyt siihen
tulokseen, että esitys on kuitenkin hyväksyttävissä,
mutta sitä on seurattava ja siihen liittyviä asioita
on selviteltävä jatkuvasti. Ehkä suurin
kysymys on se, että työasioiden ja työelämän
asioiden tärkeys ei saa unohtua, ei saa jäädä elinkeinopolitiikan
jalkoihin. Erityisesti vaikeasti työllistyvät
ja nuoret on pidettävä mielessä, se että heidän
asemansa ei heikkene tässä uudistuksessa, joka
helposti lähtee hyvin voimakkaasti elinkeinopoliittisista
näkökohdista. Meillä on valitettavan
suuri vaikeasti työllistyvien ihmisten joukko tässä maassa.
Heitä pitää auttaa ja nostaa ja viedä eteenpäin
myös työelämän keinoin tämän
ministeriön toimesta.
Alue- ja paikallistason ohjaus ja toiminta on asia, jota on
selvitettävä ja seurattava edelleen, miten tämä heijastuu
sinne.
Ammatillinen aikuiskoulutus, työllisyyskoulutus, jää tästä uudistuksesta
ulkopuolelle lääninhallitusten ja opetusministeriön
puolelle, ja se olisi syytä ottaa kyllä tarkasteluun
ja varmaan otetaankin. Se koulutus, jota työvoimahallinto voi
hyvin hyödyntää ja elinkeinoelämä hyödyntää aikuisten
osalta, on syytä kyllä tuoda lähemmäksi
sitä tarvekenttää, mitä varten
koulutusta järjestetään.
Kuluttaja-asiat tässä paketissa jaetaan ikään kuin
kahtia. Se on kysymys, johon myös on syytä paneutua
vielä tarkemmin.
Maaseutuelinkeinojen osalta nyt jää maa- ja metsätalousministeriön
ohjaus maaseutuosastojen ylle tavallaan tuonne alueille. Sitäkin
on syytä miettiä. Tietysti voi käydä niin,
että Suomesta maatalous loppuu ja jää vain
joitakin maatalouselinkeinoja, koska Vanhasen hallitus epäonnistuu
kaikissa maatalouspolitiikan kysymyksissä ja viimeinenkin
talonpoika tapetaan alta aikayksikön. Näin voi
käydä, ja silloin ei tietysti ole enää varsinaista
maataloushallinnon tarvetta, mutta toivon ja edellytän,
että näin ei päästetä käymään.
Edelleen, tekijänoikeusasiat jäävät
tässä uudistuksessa ratkaisematta. Norjassa ne
on jaettu kahtia niin, että kulttuuriministeriö,
kulttuuri- ja kirkkoministeriö, hoitaa nämä kulturelliset
tekijänoikeudet ja muut, tämmöiset teolliset
immateriaalioikeudet ovat elinkeinoministeriön alalla, vastuulla.
Pidän ihan selvittämisen arvoisena, voisiko meilläkin
olla tällä tavalla jaettu ja ratkaistavissa tämä ongelma,
mikä meillä tänä päivänä Suomessa
on. (Ed. Soini: Norja onkin itsenäinen maa!)
Herra puhemies! Vielä totean, että tuo HE 90/2007
vp ulkomaalaiskysymyksistä ei ollut hallintovaliokunnan
käsittelyssä ollenkaan ja se oli mielestäni
virhe, koska se kuitenkin selkeästi on hallintovaliokunnan
alaan kuuluva asia. Mutta toivottavasti se menee nyt tässä näinkin
hyvään satamaan.
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Gustafssonille, ed. Peltoselle ja myöskin
ed. Lahtelalle täsmennykseksi, kun he paheksuivat sitä,
että sanoin, että sosialidemokraatit ovat sitoutuneet
edellisen hallituksen aikana tämän uudistuksen
toteuttamiseen: Minä sanoin, että sitoutuneet,
ja tiedän sen, että ed. Lahtela nyt ei ainakaan
sosialidemokraattien sisäpiirissä ole ollut valmistelemassa
tämmöistä asiaa. Mutta tälläkin
hetkellä hyvin monet keskeiset sosialidemokraattiset virkamiehet
ajavat väellä ja voimalla tätä muutosta
eteenpäin, eivätkä sosialidemokraatit
ole kyseenalaistaneet tämän muutoksen toteuttamista.
Sosialidemokraatit esittävät vain, että tätä uudistusta
lykätään.
Ed. Sasi sanoi täällä, että asiasta
on keskusteltu ainakin se kymmenen vuotta. Ed. Kankaanniemi vahvisti,
että näin on. Kyllä minäkin
olen kuullut tämän suuntaisia puheita. On asiaa
käsitelty monelta kantilta, ja onhan se nyt kumma, jos
nämä puheet ovat jääneet kokonaan
sosialidemokraateilta huomaamatta, varsinkin kun monet sosialidemokraatit
ovat siihen keskusteluun osallistuneet. Työministeriöhän
on ollut pitkään sosialidemokraattien vastuulla,
eikä tätä, niin kuin sanoin ekassa puheenvuorossani,
uudistusta laitettu liikkeelle mistään nollapisteestä.
Ongelma on se, että sitä on valmisteltu hiljaisesti
ja sitä on valmisteltu virkamiesvoimin. Silloin kun näin iso
muutos toteutetaan niistä lähtökohdista,
niistä aineksista, jotka virkamiehet ovat nakanneet peliin,
jälki ei voi olla kovin hyvä.
Haluan tarkentaa vielä. Kun vasemmistoliitto on jättänyt
työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa eriävän
mielipiteen, niin me olemme tuoneet eriävässä mielipiteessä esille
neljä erityistä kohtaa, jotka olemme myöskin
perustelleet hyvin. On aika mielenkiintoista, jos nämä perustellut mielipiteet
ihan noin kevyesti sivuutetaan kategorisilla heitoilla ilman, että yritettäisiin
kyseenalaistaa niitä asioita, jotka sinne on laitettu.
Arvoisa puhemies! Haluan kerrata vielä tämän
vasemmistoliiton eriävän mielipiteen ydinkohdat.
Eli tässä uudistuksessahan nyt mennään
ihan eri suuntaan, mikä on tilanne Tanskassa, Ruotsissa
tai Norjassa. Siinä suhteessa Suomi kulkee eri suuntaan,
mihin muut Pohjoismaat kulkevat. Me olemme todenneet, että parhaimmillaan
tämä uudistus voi olla semmoinen, että sillä tehostetaan aluepolitiikkaa,
kootaan valtion, veronmaksajien, yhteisiä resursseja tehokkaampaan
käyttöön ja voidaan jopa rikkoa tämmöisiä perinteisen
byrokratian rajoja, mutta pahimmillaan se voi olla sitä,
että tästä tulee entistä tehokkaampi
keskittämisen työkalu ja että osa valtionhallinnon
viimeisistäkin palveluista karkaa ihmisten, kansalaisten,
ulottuvilta. Ei kukaan voi tässä tilanteessa sanoa
sitä, mikä vaihtoehto toteutuu, ja sen takia olisi
aivan käsittämätöntä,
jos me antaisimme eduskuntaryhmänä täysin
avoimen valtakirjan, että muutos on välttämätön,
tehkää mitä teette, kun seurauksista
ei kukaan pysty sanomaan mitään. Jos tämä uudistus
lähtisi siltä arvopohjalta, joka on minulle lähellä,
niin siitä voisikin tulla jotain muuta, mutta kun viimeiset
20—25 vuotta minä olen ollut aika usein häviäjän puolella
ja asiat eivät ole menneet läheskään
siihen suuntaan, mitä itse olisin toivonut, niin kyllä silloin
tämmöinen terve kriittisyys on näin ison organisaatiomuutoksen
kohdalla paikallaan.
Ensinnäkin tämä ensimmäinen
kohta, minkä me olemme nostaneet esille tässä eriävässä mielipiteessä,
eli valtion tuottavuusohjelma: Tämän hallituksen
aikanahan on ilmoitettu, että palataan siihen samaan 15 000
valtion työpaikan pakkosäästötavoitteeseen,
josta jo tultiin edellisen hallituksen loppupuolella noin 5 000
työpaikkaa alaspäin, ja missään
ei vieläkään, ei edellisen hallituksen
aikana muttei tämänkään hallituksen
aikana, ole esitetty yhtään tutkimusta, raporttia
tai selvitystä, joka osoittaisi, että valtionhallinnossa on
näin paljon löysää, ei ainutta
asiaperustetta. Kyse on vain pakkosäästötavoitteista,
ja on sanottu, että sillä turvataan yksityisen
sektorin mahdollisuudet rekrytoida työvoimaa. Ei yksityisen
sektorin työvoimatarvetta tällä 15 000
työpaikalla ratkaista, vaan kyse on nimenomaan ideologisesta
julkisen sektorin kaventamisesta. Se on se peruste, mitä ei
kehdata sanoa ääneen.
Sitten toisekseen, paikallisen työllisyys- ja elinkeinopolitiikan
suhde keskitettyyn hallintoon: Työvoiman kohtaanto-ongelmahan
ymmärretään niin, että Itä-
ja Pohjois-Suomesta pitäisi vieläkin siirtää väkeä keskuksiin,
ja unohdetaan kokonaan se, että näillä alueilla
ei ole enää semmoisia työvoimareservejä,
jotka pystyisivät edes osin paikkaamaan sen työvoimatarpeen, mitä on
syntynyt keskuksissa. Kun tämä tilanne muuttuu
niin, että niillä alueilla, joilla pisimpään on
kärsitty pahimmasta massatyöttömyydestä, kärsitään
jatkossa ihan lähivuosina pahin työvoimapula,
niin näillä muuttotappioalueilla tarvitaan ihan
omasta takaakin joka ikinen työntekijä, mitä siellä alueella
vielä on.
Kolmanneksi, työllisyyspolitiikan suhde elinkeino-
ja yrityspolitiikkaan: Huoli siitä, että työmarkkinoilla
vaikeimmassa asemassa olevat henkilöt joutuvat entistä tukalampaan
asemaan, on perusteltu. Työmarkkinatukiuudistuksen tuloksena
yli 10 000 työtöntä ja nimenomaan
vaikeimmassa asemassa olevaa työtöntä joutui
kokonaan pois etuuksien piiristä, niin että he
ovat enää asiakkaina ja rekisteröityinä toimeentulotukiluukulla.
Lisäksi keväällä toukokuussa
työministeriö antoi ohjeen, että työnhakijat
ja nimenomaan työvoiman palvelukeskusten työnhakijat priorisoidaan
ja heidän palvelutarpeensa priorisoidaan, mikä johtaa
siihen, että hyvin huomattava osa näistä asiakkaista
jää kokonaan palveluitten ulkopuolelle. Työttömien
Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö on prosessoimassa
myöskin juridisesti tämän asian, onko
tämä perustuslain vastaista, että tämän
tyyppisellä hallinnollisella ohjeella käytännössä suljetaan
hyvin suuri osa ihmisistä palveluitten ulkopuolelle, ja
näiden työvoiman palvelukeskusten piti olla vaikeimmassa
asemassa olevien työttömien viimeinen toivo ja
pelastus.
Viimeisenä kohtana vielä valtionhallinnon
yhtäläiset palvelut kaikkialla, joka puolella
Suomea: Työhallinnossahan siirryttiin jo seudullisiin työvoimatoimistoihin,
mikä johti siihen, että esimerkiksi työttömyysturvatulkinnat
kiristyivät, vaikka niillä ei pitäisi
olla mitään asiallista yhteyttä, mutta
niin vain oli. Työvoimatoimikunnat on aikoinaan luotu työvoimatoimistojen
virkamiesvallan rinnalle sen takia, että ne pystyvät tuomaan
työttömyysturvaratkaisuihin paikallista harkintaa,
semmoista tuntemusta asiakkaitten elämäntilanteesta,
joka ei tästä virkamiestotuudesta välity,
ja kun siinä mentiin suurempiin kokonaisuuksiin, niin enää tätä näkemystä ei
ole senkään vertaa päätöksissä,
mitä oli aikaisemmin, ja vaikka lakiin ei tehty minkäänlaista
muutosta, niin työttömien työttömyysturvatulkinnat kiristyivät.
Samalla tapaa laitettiin asiakkaat kulkemaan kymmeniä ja
kymmeniä kilometrejä jo pelkästään
ilmoittautumisen perässä, ja ei työttömillä kovin
paljon ole rahaa siihen joutavanpäiväiseen kulkemiseen.
Eli tämä muutos toteutettiin jo etupuolelta työhallinnon
puolella, ja on ihan pelättävissä, että sama
seuraus heijastuu sitten myöskin muihin palveluihin ja
koko tämän superministeriön toimintaan,
vaikka mahdollisuudet täysin päinvastaiseen toimintaan
olisivat olemassa.
Elikkä tässä lyhyesti ne perusteet,
mitkä me olemme tuoneet esille eriävässä mielipiteessä,
ja jos kerran sanotaan ja annetaan viitteitä siitä,
että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä olisi nyt
mennyt sitten helpoimman tien kautta ja siksi esittää hylkäämistä,
niin minä toivon, että jotka tämän suuntaisia
mielipiteitä esittävät, ampuisivat alas yhdenkin
näistä meidän esittämistämme
epäkohdista, jotka on sivuutettu tämän
organisaatiomuutoksen yhteydessä, tai sitten ampuisivat
alas ne kaikki. Minä odotan sitä kritiikkiä.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Mustajärvelle
voisi todeta sen, jotta luulen sillä tavalla, jotta vasemmistoliitossakin on
keskusteltu elinkeinoministeriöstä, siis käytetty
tätä sanaa. Mutta kysehän on siitä,
jotta kuka sen toteuttaa. Nimittäin demarit ovat estäneet
tähän mennessä tämmöisen
massiivijutun toteuttamisen, ja nyt porvarihallitus lähtee
toteuttamaan sitä samoin kuin monia muita asioita, mistä keskustellaan
yhteiskunnassa. Sehän se on se syypää,
joka sen panee liikenteeseen ja tekee sen jutun. (Ed. Mustajärvi:
Esitättekö te hylkäystä?) — Tulen äänestämään
hylyn puolesta.
Sitten ed. Kankaanniemen takia oikeastaan pyysin puheenvuoron,
koska puhuitte siitä kohtaanto-ongelmasta. Perustelitte
kaikilla korporaatioilla, pitkä lista kaiken näköisiä.
Olen ihmetellyt, ovatko kristilliset menneet korporaation selän
taakse näissä asioissa. Nyt perustellaan, jotta
kun korporaatiot esittävät jotain, niin se onkin
semmoista, jotta se menee kansanedustajien käsityksen yli
täysin, jotta silloin me nyökkäilemme
ja olemme samaa mieltä. Nimittäin meidänhän
pitäisi katsoa, mikä on oikein, ja tehdä myös
ja nappia painella ja puhua, mikä meistä on oikein
ja totta ja Suomen kansan parhaaksi, isänmaan parhaaksi.
(Ed. Kallis: Niinhän me olemme aina tehneetkin!) Sen takia
tässä jokainen meistä ottaa itse vastuun
siitä.
Kohtaanto-ongelmahan tarkoittaa sitä, nykyhallituksen
kohtaanto-sana tarkoittaa sitä, semmoiseen kaapuun puettu,
jotta ihmiset pitäisi saada siirrettyä tuolta
syrjästä johonkin tänne kalliisiin asuntoihin,
jotta saavat lopun ikäänsä maksaa jotain
vuokraa tai yhtiövastiketta, ottaa isot velat ja nähdä nälkää täällä ja
kurjuutta. Me tarvitsemme uutta aluepolitiikkaa, ja tämä hallitus ei
ole pätkääkään tekemässä sellaista.
Työpaikathan pitää siirtää sinne,
jotta ei tehdä, niin kuin ennen Neuvostoliitossa tehtiin,
jotta pakkosiirrettiin isoihin kaupunkeihin ja maaseutu tyhjennettiin.
Just kävimme kiertämässä ja
näimme, millaista jälkeä siellä on
tehty. Toivon, että kristilliset eivät lähde
ainakaan tämmöistä politiikkaa tukemaan.
Jacob Söderman /sd:
Arvoisa puhemies! Ensin tästä ministeriön
valmistelusta. Minä soitin kauppa- ja teollisuusministeriön
johtaville virkamiehille ja pyysin saada sen ehdotuksen, joka ministeriöstä oli
ennen hallitusohjelman solmimista, ja he vakuuttivat, että sellaista ei ole
olemassa. Se on vähän toinen asia nyt, että joku
roiskii elinkeinoministeriön nimeä täällä jossakin
salissa, kuin se, että on valmisteltu selkeä ehdotus.
Se on nyt sitten keksitty ja tuotu sinne.
Tässä on puutteita. Yksi on se, että lailla
perustetaan virkoja, vaikka vakiintunut käytäntö on,
että se tehdään budjetissa. Nyt ylimenosäännöksiä käytettäisiin
virkojen julistamiseksi auki ja täyttämiseksi
ennen kuin laki tulee voimaan. Tässä paketissa
sadassa laissa on viittausvirheitä ja johtaminen ministeriössä on
täysin epäselvä hallitusmuodon mukaan.
Se, että perustuslakivaliokunta sai tässä enemmistön,
johtuu siitä, että hallitusohjelmassa oli sovittu,
että se tulee voimaan, eli hallitusohjelma on tärkeämpi
kuin perustuslaki ja laki. Minusta se on väärin.
Sitten sanoisin, että kannatan tätä ministeriötä ainoastaan
sen vuoksi, että ministeriössä luvataan
aktiivisempaa aluepolitiikkaa, niin että pohjoiskarjalaiset
eivät tule Helsinkiin. Ed. Lahtela ei kannata tätä ministeriötä,
koska hän ei usko siihen. (Ed. Lahtela: Just näin!)
No, jompikumpi meistä on väärässä,
mutta toivon menestystä. Minä en lykkäyksellä halua
ollenkaan vaikeuttaa tätä hanketta, vaan vakuuttua
siitä, että se todella onnistuu.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Unohdin sanoa, että kannatan ed.
Södermanin lykkäämisehdotusta.
Mutta sen verran tästä nimestä vielä,
kun täällä SDP ja elinkeinoministeriö mainittiin,
niin minun mielestäni tämä työ-
ja elinkeinoministeriö on ehkä komein ja paras
ministeriön nimi, mitä koskaan Suomessa. Työ maistuu
ja elinkeino. Olen sitä mieltä nyt, ettei vaan
luultaisi, että nämä luovat ihmiset,
Teosto tekijänoikeuksissaan olisi ihan pelkästään
romanttisissa huuruissa, niin heille varmaan ei tämä ministeriön
nimi ole koskaan ollut selvä. He ovat pelänneet
koko ajan, että on joku superministeri Pekkarisen kauppa-
ja teollisuusministeriö, johon heidät lykätään
ihanasta kulttuuri- ja opetusministeriöstä, vai
mikä senkään nimi nyt enää sitten
on. Eli tältä pohjalta — koska nykyäänhän
musiikkibisnes Suomessa, vielä kun otetaan klassinen siihen
mukaan, kaikista näistä avustuksistahan klassiselle taitaa
mennä 92 prosenttia, se on eri asia, voiko sitä sitten
kutsua työksi, tai siis työksi ainakin klassiset
säveltäjät ja kapellimestarit kokevat
sen oman juttunsa enemmän kuin minkään — tosiaan
suomalainen musiikkibisnes on muuttunut tämmöiseksi
tavallaan työorjuudeksi enemmänkin, että tämä on
siinäkin mielessä, huonossakin mielessä,
osaava paikka, vaikka en kannatakaan tavallaan sitä.
Mutta sen kaltaista asennetta. Sanotaan suomalaisessa kansanlaulussakin,
aikoinaan Rautavaaran laulamassa: "Laulu se on ollut minun iltojeni
ilo - - ja laulu se on ollut minun työni." Eli oikealla
tavalla markkinoituna alun perinkin voi olla, että moni
tekijänoikeuspiireissä olisi hyväksynyt
tämän, kunhan olisi saanut jonkinlaisen selvityksen.
Tietysti tämä liittyy tähän
hätäiseen valmisteluun.
Keskustelu päättyi.