10) Hallituksen esitys laiksi lapsilisälain 7 §:n
muuttamisesta
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa herra puhemies! Lapsilisäjärjestelmä on
suomalaisen perhepolitiikan selkäranka. Nyt käsittelemme
esitystä, jossa hallitus eräältä osin
on parantamassa lapsilisää, nimenomaan yksinhuoltajakorotusta
hieman korottamalla, mutta edelleen tähän jää monia
ongelmia.
Erityinen ongelma on se, että tästä uudistuksesta
eivät hyödy juuri toimeentulotukea saavat perheet,
ja noin puolet toimeentulotukea saavista lapsiperheistä on
yksinhuoltajia. Kristillisdemokraatit ovat tehneet vaihtoehtoisen
lakialoitteen vaihtoehtobudjettiin liittyen, jossa ehdotetaan, että lapsilisän
korottaminen ei vähentäisi toimeentulotukea.
Toinen ongelma, joka on nostettu tässä mietintöön
liitetyssä vastalauseessa 2 esiin, liittyy lapsilisien
yleiseen tasoon ja niiden sitomiseen indeksiin. Vuonna 2002, kun
eduskunta käsitteli lapsipoliittista selontekoa, niin silloin
yksimielisesti eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytettiin,
että lapsilisät sidotaan indeksiin. Tätä ehdotan
tässä toisessa ponsiesityksessä.
Kolmas ongelma on niiden 17-vuotiaiden asema, jotka ovat vanhempiensa
elatusvastuulla, mutta ovat jääneet väliinputoajiksi
lapsilisien suhteen. Lapsilisätyöryhmä esitti
jo vuonna 2001, että lapsilisät tulisi sitoa indeksiin
ja myös ryhtyä maksamaan niitä 17-vuotiaille.
Arvoisa puhemies! Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto
sekä adoptioperheet ovat lähestyneet kansanedustajia,
ainakin minua, kirjeellään, jossa he ovat vedonneet
aivan näiden samojen asioiden puolesta. Luen nyt pienen
lainauksen tästä heidän vetoomuksestaan:
"Lapsilisän ostovoima onkin laskenut ja se tulisi palauttaa.
Jotta ostovoima turvattaisiin jatkossa, lapsilisä pitää sitoa
elinkustannusindeksiin. Suomi on ainoa Euroopan maa, joka ei maksa
lapsilisää 17-vuotiaille, vaikka lapsen kulutustaso
on silloin korkeimmillaan. Etenkin yksinhuoltajaperheissä, joissa
on kotoa pois muuttavia nuoria, on suuria vaikeuksia selvitä tuolloin
taloudellisesti. Nyt on viimein aika poistaa tämä epäkohta
ja ryhtyä maksamaan kaikille lapsille lapsilisää."
Arvoisa puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyisi
tämän vastalauseen 2 mukaiset lausumaehdotukset
1, 2 ja 3, ja jokaisesta niistä varmasti erikseen sitten äänestetään.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama sana lapsilisäkysymyksistä.
Me sosialidemokraatit tuemme hallituksen esitystä siltä osin
kuin siinä korotetaan lapsilisän yksinhuoltajakorotusta.
On tärkeää, että lapsiperheiden
köyhyyttä vähennetään
ja pyritään lievittämään
eriarvoisuutta.
Valiokunnan mietinnössä on hyvin tuotu esiin niitä puutteita,
joita tässä esityksessä on. On arvioitu,
että Suomessa on noin 53 000 lapsiperhettä,
joissa asuu arviolta jopa 130 000 lasta ja jotka ovat toimeentulotuen
piirissä. Niistä yksinhuoltajaperheitä on
noin 30 000. Se on valtavan suuri joukko köyhiä yksinhuoltajaperheitä,
jotka eivät tästä parannuksesta hyödy
lainkaan. Ongelmana on, että nyt tehtävä korotus
leikkautuu pois näiden kaikkein köyhimpien lapsiperheiden
tuloista, koska lapsilisän yksinhuoltajakorotukset ja lapsilisät
huomioidaan toimeentulotuen määrää laskettaessa.
Valiokunnan mielestä sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on
toimeentulotuen varassa elävien lapsiperheiden asemaa parannettava
ja muutettava järjestelmää pikaisesti
siten, että korotuksista saavat osansa myös kaikkein
heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat perheet. Tältä osin
me sosialidemokraatit tuemme lämpimästi valiokunnan
näkemyksiä.
Arvoisa herra puhemies! Lisäksi katsomme, että lapsilisän
maksamista myös 17-vuotiaille ja sen yhteensovittamista
opintotuen ja muiden sosiaalietuuksien kanssa tulee selvittää.
Tällä hetkellä tilanne on 17-vuotiaiden
nuorten kannalta epäoikeudenmukainen ja perheelle taloudellisesti
hankala. Mielestämme on myös syytä selvittää sitä,
että lapsilisä otettaisiin osittain tai kokonaan
toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi niin, ettei se vaikuttaisi
toimeentulotuen suuruuteen. Näin voisimme entistä paremmin vaikuttaa
suoraan lapsiperheköyhyyden vähentämiseen.
Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Räsäsen
tekemiä lausumaehdotuksia 1 ja 3.
Bjarne Kallis /kd:
Herra puhemies! Ensinnäkin kannatan ed. Räsäsen
tekemiä esityksiä perustelulausumiksi. Ensimmäinen
koski toimeentulotukea, ettei lapsilisää huomioitaisi
silloin, kun toimeentulotuesta päätetään
ja toimeentulotukea myönnetään. Tämähän
oli myöskin valiokunnan yksimielinen kanta. Jos katsoo
mietinnön leipätekstiä, miksi sitä ei
nostettu ponnen muotoon, sitä minä en ymmärrä,
mutta me haluamme vahvistaa sitä vaatimusta esittämällä,
että se hyväksyttäisiin ponnen muodossa.
Lapsilisien sitomisesta indeksiin, aivan kuten ed. Räsänen
totesi, on eduskunta vuonna 2002 yksimielisesti antanut tahtonsa.
Se perustui silloisen sosiaalivaliokunnan puheenjohtajan aloitteeseen,
ja puheenjohtajana toimi silloinen ed. Marjatta Vehkaoja.
Myöskin siitä, että lapsilisät
ulotettaisiin koskemaan myöskin 17-vuotiaita, on useita
kertoja puhuttu tässä eduskunnassa. Kuten ed.
Räsänen mainitsi, niin minä en tiedä,
mutta ilmeisesti se pitää paikkansa, kun hän
viittasi jonkun järjestön lausuntoon, että Suomi
on ainoa maa ilmeisesti Euroopassa, jossa ei 17-vuotiaille makseta
lapsilisää.
Herra puhemies! Haluaisin vielä todeta, ettei verotuksessakaan
huomioida tai anneta mitään erityistä etua
lapsiperheille. Siinä Suomi lienee Unkarin ohella se ainoa
maa, joka verottaa lapsiperheitä yhtä ankarasti
kuin yksinäisiä.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Kuten jokainen tietää,
niin Suomessa odotettaisiin, jotta meillä syntyisi lapsia
enemmän, saataisiin uusia suomalaisia joskus maksamaan
meidän eläkkeemme ja tekemään
työtä. Nyt se politiikka lähtee siitä tällä hetkellä,
jotta houkutellaan tänne ulkolaisia ihmisiä tekemään
työtä. Sen takia kaikkiin näihin toimenpiteisiin,
millä meillä voitaisiin edistää sitä,
jotta myös köyhempi ihminen voisi huoletta hankkia
lapsia pelkäämättä sitä,
tulevatko lapset toimeen, saavatko he vaatteita tai koulutusta,
pitäisi meidän satsata, ja tässä on
yksi semmoinen toimenpide.
Sen takia itse olen kannattamassa kaikkia näitä kolmea
lausumaesitystä, jotka ed. Räsänen on jättänyt.
Tässä minusta nämä oleelliset
seikat on esitetty, joiden kyllä pitäisi olla
hallituspuolueidenkin tiedossa. Nimittäin niin pitkään
kuin itse vuodesta 95 asti täällä eduskunnassa
olen ollut, nämä ovat joka vuosi nousseet kymmeniä kertoja
esille, niistä on laadittu ponsia, tehty talousarvioesityksiä.
Ei pitäisi olla kenellekään vieras asia,
ei pitäisi kenenkään olla tietämätön, mikä tässä on
ongelma.
Toimeentulotuesta pitää ilman muuta saada pois
nämä lapsilisät etuoikeutetuksi tuloksi,
koska nyt ne ihmiset, jotka ovat kaikkein kurjimmalle oksalle joutuneet
tässä yhteiskunnassa, eivät yhtään
apua saa edes täältä kautta. Sen takia
minusta se on semmoinen huutava vääryys ollut koko
ajan, se on tiedetty. Minusta se on jotenkin häpeällistä,
että me emme saa tämmöistä korjattua.
Samaten kuin sitten tämä indeksikysymys, hinnat
tulevat nousemaan. Ja kun energiaverot nousevat, niin vielä nopeammin
näiden ostovoima heikkenee. Kun tiedetään,
mikä inflaatiovauhti tulee jatkossa olemaan, niin kyllä nämä pitäisi
viimeistään nyt saada kytkettyä indeksiin. Samaten
kuin tämä ehdotus, jotta maksettaisiin aina 18
ikävuoteen ottaen huomioon sitten nämä opintososiaaliset
etuudet plus vanhempien elatusvastuut, kyllä tässä on
perustetta, miksi se pitää nostaa.
Sen takia toivon, että huomenna hallituspuolueista
löytyy tähän tukea, jotta saataisiin
enemmistö tässä eduskunnassa ja tämmöinen
pieni lapsipoliittinen paketti aikaan.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa puhemies! Valiokunnassa todellakin vallitsi suuri yksimielisyys siitä,
että toimeentulotukea myönnettäessä lapsilisä tulisi
saada etuoikeutetuksi tuloksi, ja sehän näkyy
myös tuosta mietinnöstä, kun siinä sanotaan
näin, että järjestelmää tulee
pikaisesti muuttaa siten, että toimeentulotukea saavat
saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden kanssa etuuksien korotuksia
kohdennettaessa.
Tätä ei kuitenkaan haluttu koko valiokunnan toimesta
nostaa ponneksi, vaikka tiedämme sen, että on
varsin epätodennäköistä, että asia
olisi etenemässä, ellei eduskunta anna tästä erittäin vahvaa
signaalia. Sen vuoksi toivoisin, että vielä tuossa
huomisessa äänestyksessä tuki tälle
ponnelle olisi laajempi kuin se oli pelkästään
tuolla valiokunnan äänestyksessä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Todella eduskunnan kannalta, voisi sanoa,
häpeällinen tilanne. Meidän maamme puolustushankintojen
määrärahat on sidottu indeksiin, lapsilisiä ei
ole. 17 vuotta täyttäville jälkeläisille
ei makseta lapsilisää, kuten muualla Euroopassa.
Ja nimenomaan tämä kaikkein köyhimmässä asemassa
olevien ihmisten lapsilisä hukkuu sinne toimeentulotukeen.
Kokoomuksen, jonka edustajia nyt ei salissa täällä permannolla
ole, mutta voimme todeta, että kokoomus puhui monta kertaa
täällä tänä syksynä vaalienkin
jälkeen siitä, että hallituksen politiikka
on köyhien ihmisten auttamista, (Ed. Lahtela: Se on petosta!)
kaikkein huonoimmassa asemassa olevien henkilöiden ja perheiden
auttamista, mutta nimenomaan tässä asiassa näin
ei tapahdu, koska se yksinhuoltajakorotus häviää sinne toimeentulotukeen.
Siis lapsilisät on saatava etuoikeutetuksi tuloksi.
Tiedetään, että Säätytalolla,
kun hallitusohjelmaa tehtiin, oli kaikenlaista lobbaria liikkeellä, oli
energiateollisuutta paikalla, mutta lapsiperheet ilmeisesti ovat
puuttuneet ja nimenomaan toimeentulotukea saavat ihmiset, heillä ei
omia lobbareita ollut siellä Säätytalon
hämärissä. Tämän asian
selvittäminen on nyt jäänyt todellakin hallitusohjelmassa
pahasti kesken, mutta koko eduskunta on tässä vastuussa.
Heli Paasio /sd:
Arvoisa puhemies! Asia on erittäin tärkeä juuri
näiltä kahdelta osalta, miltä sosialidemokraatit
ovat valmiita yhtymään ed. Räsäsen
esittämän vastalauseen lausumaehdotuksiin.
Suurena ongelmana tässä yhteiskunnassa on ollut
tämän sosiaaliturvaverkon monimutkaisuus, jossa
tavallaan se tarkoitus lyö korvalle väärällä tavalla.
Kun toista etuutta nostetaan, niin toinen leikkaa sen pois. Omalla
laillaan se on mikkihiiriraha tämän yhteiskunnan
sisällä. Toiselta sektorilta ja momentilta maksetaan
toiselle. Ne, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat rahaa, eivät
tavallaan pääse millään tavoin
hyötymään siitä hyvästä tarkoituksesta,
joka tässä on. On aivan välttämätöntä,
että tämä toimeentulon perusosan raja
nostetaan niin, että myös yksinhuoltajat, jotka
saavat toimeentulotukea, pääsevät hyötymään,
ja myös muut toimeentulotuen saajat.
Sitten ongelma on myös tässä opintotuen
kohdalla ja täysi-ikäisyyden määrässä.
Meillä on olemassa elatusvelvollisuus vanhemmilla täysi-ikäisyyteen
asti, ja täällä tulee myös erinäisiä yhteensovittamis-
ja kyseenalaistamisongelmia: Kuka elättää ketä kuinkakin
kauan, ja kenellä on vastuu alle 18-vuotiaan, mutta yli
17-vuotiaan lapsen toimeentulosta?
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Kun tähän on tullut otettua
kantaa, niin totean sen verran, että tämä on
oikean suuntainen mutta tietysti liian pieni yksinhuoltajille. Mutta
kaiken kaikkiaan kannattaisin sen suuntaista lakiuudistusta, kun
muuten puhutaan tästä globaalista, universaalista
maapallonkin huomioon ottamisesta, että ensimmäisestä ja
toisesta lapsesta maksettaisiin selkeästi suurimmat lapsilisät.
Kolmannesta voisi sitten ruveta jo pikkuhiljaa vähentämään,
koska yleensä nämä suurperheet hankitaan
semmoiseen ympäristöön, jossa sitten
varallisuuskin näinä maailmanaikoina suhteutuu
tähän lapsimäärään.
Eli kun kaiken kaikkiaan suomalaisia on muutenkin niin vähän
ja niitä uhkia vähenemisestä on vieläkin
enemmän olemassa tämän Euroopan unioninkin
myötä, siis meidän oman kokonaismäärämme,
niin kaikin keinoin pitäisi edistää tämmöistä moniarvoisuutta,
että mahdollisimman moni nainen, myös mies, olisi
halukas jo opiskeluvaiheessa, varhaisessa nuoruusvaiheessa, hankkimaan
pari lasta, suunnilleen pari kolme. Se on aikoinaan ollut naisten
keksimä viisaus työelämään
tullessa 50—60-luvuilla. En tiedä, mikä siinä on
sitten jättänyt sen pois, ettei ole koskaan palkittu
siitä viisaudesta, vaan on lähdetty tähän
kepun kelkkaan, että määrä on
aina korvannut. Määrä, määrä,
määrä on ollut se tärkein juttu.
Tiedän, että tämä on pelkistettyä,
en tarkoita ihan tätä. On totta kai kaiken näköistä tässäkin
arvomaailmaa, mutta tämän suunnan olisi hyvä muuttua
tähän globaalisempaan.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Vaikka arvostankin ed. Pertti Virtasta aina
näissä hienoissa logiikoissa, niin tässä tapahtui
semmoinen fiba, koska ainakaan meillä päin se
rikkaus, lapsirikkaus, ei kulje käsi kädessä,
vaan meillä on usein semmoisia tapauksia, missä perhe
saattaa olla hyvinkin köyhä mutta lapsirikas elikkä on
paljon lapsia, ja siinä tapauksessa välttämättä se
ei pidä paikkaansa, mitä sanoitte.
Mutta taas niinpäin tämä logiikka
toimii, jotta minusta ensimmäisestä lapsesta pitää maksaa enemmän
lapsilisää kuin kolmannesta, koska yleisesti ottaen
ensimmäiselle lapselle joudutaan hankkimaan kaikki varusteet.
Siinä pitää olla kaikkea vaatetta ja
hilpetööriä ja lelua, ja sitten toiset
kyllä pystyvät hyödyntämään
niitä myöhemmin. Silloin sen tyyppisiä perushankintoja
ei tarvitse uudelleen tehdä. Siellä saattaa jopa
polkupyörä jäädä käyttöön
ja sitä voidaan hyödyntää, niin
kuin on järkevääkin kierrättää.
Sen takia se peruste on tavallaan minusta vankkumaton siinä,
jotta saadaan kierrätystä aikaan. Ensimmäisestä on
suuri lapsilisä, toisesta jo vähän pienempi
ja kolmannesta vähän pienempi, jotta sen niin kuin
näinpäin pitää mennä.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana tähän
ed. Pertti Virtasen ja ed. Lahtelan väliseen keskusteluun.
Kuitenkin lienee niin muuttunut maailma, että Suomessakin
suuret perheet ovat usein kohtuullisen hyvätuloisia. Ja
voi sanoa niin, ja tässä olen samaa mieltä kuin
ed. Pertti Virtanen, että rikkailla perheillä on
varaa pitää useita lapsia ja ne hankkivat niitä ja
se joskus näkyy aika voimakkaasti ja selvästi,
kun ennen taas oli niinpäin, että suuret perheet
johtivat usein sitten köyhyyteen ja huono sosiaalinen asema
korreloi monilapsisuuden kanssa. Tilanne on mielestäni
muuttunut. Tietysti on sitten tämä uskonnollinen
suuntaus, kuten lestadiolaisuus, jossa suurperhe on tällainen
uskonnolliseen vakaumukseen liittyvä asia.
Mutta, puhemies, tähän periaatteeseen: kaikille
lapsille lapsilisä. Se on ehdottoman tärkeää siitä riippumatta,
onko hyvä- vai huonotuloinen perhe noin vanhempien näkökulmasta.
On tärkeätä saada lapsille tämä lapsilisä,
koska sitä ei suunnata vanhemmille, vaan lapsille. Se on
tulotasosta riippumaton etuus, joka pitää toteuttaa, mielestäni
niin kuitenkin, että se olisi tasaisesti sama, lapsilisä olisi
saman suuruinen lapsiluvusta riippumatta, siitä riippumatta,
kuinka mones lapsi.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Piti vastata ed. Lahtelalle, mutta olen oikeastaan
ed. Tiusasen kanssa kaikesta samaa mieltä paitsi en ihan
lopusta. Koska tulevaisuusvaliokunnan jäsenenäkin
kun tulevaisuuteen suunnataan tätä juttua, niin
jotenkin pitäisi palkita siitä viisaudesta, siitä yhden,
kahden, ehkä kolmen lapsen teosta, ja sitten vähän
niin kuin ruvetaan laskemaan, vaikka tietysti se on aivan eri asia
kuin että lapsia voi rakastaa. Oikeastaan Suomessa tämä maahanmuutto,
jos sitä käsiteltäisiin ongelmana, on justiin
sitä, että siinä näkyy tämä,
että entisaikoina köyhissä oloissa piti
hankkia sen takia kauhean monia lapsia, että sitten joku
jää eloonkin ja elättää ja
muuta. Suomessa korostuu tavallaan tämä — tämä on
vaarallista sanoa, minä tiedän ongelman — että kun
tullaan hyviin oloihin sitten Suomeen, niin silti jatkuu tavallaan
siellä pakolaisillakin se sama lastenhankkimismentaliteetti
useasti miesten tietynlaisen uskonnollisen suuntauksen takia. Eli
tässä valtio voisi olla hyvin suuri ohjaava tekijä.
Toisaalta, miksei sitten tasaraha kaikista, tosiaankin. Ugh, olen
puhunut.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa puhemies! Nyt en enää käytä puheenvuoroa,
minulla on varaa antaa teille periksi. Nimittäin minulla
kaikuu vain mielessä tämä Ryysyranta-laulu,
ja se on ilmeisesti meillä päin kehitetty, mutta
meillä yhä elää sitä henkeä.
Keskustelu päättyi.