Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Lapsilisäjärjestelmä on suomalaisen perhepolitiikan selkäranka. Nyt käsittelemme esitystä, jossa hallitus eräältä osin on parantamassa lapsilisää, nimenomaan yksinhuoltajakorotusta hieman korottamalla, mutta edelleen tähän jää monia ongelmia.

Erityinen ongelma on se, että tästä uudistuksesta eivät hyödy juuri toimeentulotukea saavat perheet, ja noin puolet toimeentulotukea saavista lapsiperheistä on yksinhuoltajia. Kristillisdemokraatit ovat tehneet vaihtoehtoisen lakialoitteen vaihtoehtobudjettiin liittyen, jossa ehdotetaan, että lapsilisän korottaminen ei vähentäisi toimeentulotukea.

Toinen ongelma, joka on nostettu tässä mietintöön liitetyssä vastalauseessa 2 esiin, liittyy lapsilisien yleiseen tasoon ja niiden sitomiseen indeksiin. Vuonna 2002, kun eduskunta käsitteli lapsipoliittista selontekoa, niin silloin yksimielisesti eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytettiin, että lapsilisät sidotaan indeksiin. Tätä ehdotan tässä toisessa ponsiesityksessä.

Kolmas ongelma on niiden 17-vuotiaiden asema, jotka ovat vanhempiensa elatusvastuulla, mutta ovat jääneet väliinputoajiksi lapsilisien suhteen. Lapsilisätyöryhmä esitti jo vuonna 2001, että lapsilisät tulisi sitoa indeksiin ja myös ryhtyä maksamaan niitä 17-vuotiaille.

Arvoisa puhemies! Yksinhuoltajien ja yhteishuoltajien liitto sekä adoptioperheet ovat lähestyneet kansanedustajia, ainakin minua, kirjeellään, jossa he ovat vedonneet aivan näiden samojen asioiden puolesta. Luen nyt pienen lainauksen tästä heidän vetoomuksestaan: "Lapsilisän ostovoima onkin laskenut ja se tulisi palauttaa. Jotta ostovoima turvattaisiin jatkossa, lapsilisä pitää sitoa elinkustannusindeksiin. Suomi on ainoa Euroopan maa, joka ei maksa lapsilisää 17-vuotiaille, vaikka lapsen kulutustaso on silloin korkeimmillaan. Etenkin yksinhuoltajaperheissä, joissa on kotoa pois muuttavia nuoria, on suuria vaikeuksia selvitä tuolloin taloudellisesti. Nyt on viimein aika poistaa tämä epäkohta ja ryhtyä maksamaan kaikille lapsille lapsilisää."

Arvoisa puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyisi tämän vastalauseen 2 mukaiset lausumaehdotukset 1, 2 ja 3, ja jokaisesta niistä varmasti erikseen sitten äänestetään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama sana lapsilisäkysymyksistä. Me sosialidemokraatit tuemme hallituksen esitystä siltä osin kuin siinä korotetaan lapsilisän yksinhuoltajakorotusta. On tärkeää, että lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja pyritään lievittämään eriarvoisuutta.

Valiokunnan mietinnössä on hyvin tuotu esiin niitä puutteita, joita tässä esityksessä on. On arvioitu, että Suomessa on noin 53 000 lapsiperhettä, joissa asuu arviolta jopa 130 000 lasta ja jotka ovat toimeentulotuen piirissä. Niistä yksinhuoltajaperheitä on noin 30 000. Se on valtavan suuri joukko köyhiä yksinhuoltajaperheitä, jotka eivät tästä parannuksesta hyödy lainkaan. Ongelmana on, että nyt tehtävä korotus leikkautuu pois näiden kaikkein köyhimpien lapsiperheiden tuloista, koska lapsilisän yksinhuoltajakorotukset ja lapsilisät huomioidaan toimeentulotuen määrää laskettaessa.

Valiokunnan mielestä sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä on toimeentulotuen varassa elävien lapsiperheiden asemaa parannettava ja muutettava järjestelmää pikaisesti siten, että korotuksista saavat osansa myös kaikkein heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat perheet. Tältä osin me sosialidemokraatit tuemme lämpimästi valiokunnan näkemyksiä.

Arvoisa herra puhemies! Lisäksi katsomme, että lapsilisän maksamista myös 17-vuotiaille ja sen yhteensovittamista opintotuen ja muiden sosiaalietuuksien kanssa tulee selvittää. Tällä hetkellä tilanne on 17-vuotiaiden nuorten kannalta epäoikeudenmukainen ja perheelle taloudellisesti hankala. Mielestämme on myös syytä selvittää sitä, että lapsilisä otettaisiin osittain tai kokonaan toimeentulotuessa etuoikeutetuksi tuloksi niin, ettei se vaikuttaisi toimeentulotuen suuruuteen. Näin voisimme entistä paremmin vaikuttaa suoraan lapsiperheköyhyyden vähentämiseen.

Arvoisa herra puhemies! Kannatan ed. Räsäsen tekemiä lausumaehdotuksia 1 ja 3.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Ensinnäkin kannatan ed. Räsäsen tekemiä esityksiä perustelulausumiksi. Ensimmäinen koski toimeentulotukea, ettei lapsilisää huomioitaisi silloin, kun toimeentulotuesta päätetään ja toimeentulotukea myönnetään. Tämähän oli myöskin valiokunnan yksimielinen kanta. Jos katsoo mietinnön leipätekstiä, miksi sitä ei nostettu ponnen muotoon, sitä minä en ymmärrä, mutta me haluamme vahvistaa sitä vaatimusta esittämällä, että se hyväksyttäisiin ponnen muodossa.

Lapsilisien sitomisesta indeksiin, aivan kuten ed. Räsänen totesi, on eduskunta vuonna 2002 yksimielisesti antanut tahtonsa. Se perustui silloisen sosiaalivaliokunnan puheenjohtajan aloitteeseen, ja puheenjohtajana toimi silloinen ed. Marjatta Vehkaoja.

Myöskin siitä, että lapsilisät ulotettaisiin koskemaan myöskin 17-vuotiaita, on useita kertoja puhuttu tässä eduskunnassa. Kuten ed. Räsänen mainitsi, niin minä en tiedä, mutta ilmeisesti se pitää paikkansa, kun hän viittasi jonkun järjestön lausuntoon, että Suomi on ainoa maa ilmeisesti Euroopassa, jossa ei 17-vuotiaille makseta lapsilisää.

Herra puhemies! Haluaisin vielä todeta, ettei verotuksessakaan huomioida tai anneta mitään erityistä etua lapsiperheille. Siinä Suomi lienee Unkarin ohella se ainoa maa, joka verottaa lapsiperheitä yhtä ankarasti kuin yksinäisiä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten jokainen tietää, niin Suomessa odotettaisiin, jotta meillä syntyisi lapsia enemmän, saataisiin uusia suomalaisia joskus maksamaan meidän eläkkeemme ja tekemään työtä. Nyt se politiikka lähtee siitä tällä hetkellä, jotta houkutellaan tänne ulkolaisia ihmisiä tekemään työtä. Sen takia kaikkiin näihin toimenpiteisiin, millä meillä voitaisiin edistää sitä, jotta myös köyhempi ihminen voisi huoletta hankkia lapsia pelkäämättä sitä, tulevatko lapset toimeen, saavatko he vaatteita tai koulutusta, pitäisi meidän satsata, ja tässä on yksi semmoinen toimenpide.

Sen takia itse olen kannattamassa kaikkia näitä kolmea lausumaesitystä, jotka ed. Räsänen on jättänyt. Tässä minusta nämä oleelliset seikat on esitetty, joiden kyllä pitäisi olla hallituspuolueidenkin tiedossa. Nimittäin niin pitkään kuin itse vuodesta 95 asti täällä eduskunnassa olen ollut, nämä ovat joka vuosi nousseet kymmeniä kertoja esille, niistä on laadittu ponsia, tehty talousarvioesityksiä. Ei pitäisi olla kenellekään vieras asia, ei pitäisi kenenkään olla tietämätön, mikä tässä on ongelma.

Toimeentulotuesta pitää ilman muuta saada pois nämä lapsilisät etuoikeutetuksi tuloksi, koska nyt ne ihmiset, jotka ovat kaikkein kurjimmalle oksalle joutuneet tässä yhteiskunnassa, eivät yhtään apua saa edes täältä kautta. Sen takia minusta se on semmoinen huutava vääryys ollut koko ajan, se on tiedetty. Minusta se on jotenkin häpeällistä, että me emme saa tämmöistä korjattua.

Samaten kuin sitten tämä indeksikysymys, hinnat tulevat nousemaan. Ja kun energiaverot nousevat, niin vielä nopeammin näiden ostovoima heikkenee. Kun tiedetään, mikä inflaatiovauhti tulee jatkossa olemaan, niin kyllä nämä pitäisi viimeistään nyt saada kytkettyä indeksiin. Samaten kuin tämä ehdotus, jotta maksettaisiin aina 18 ikävuoteen ottaen huomioon sitten nämä opintososiaaliset etuudet plus vanhempien elatusvastuut, kyllä tässä on perustetta, miksi se pitää nostaa.

Sen takia toivon, että huomenna hallituspuolueista löytyy tähän tukea, jotta saataisiin enemmistö tässä eduskunnassa ja tämmöinen pieni lapsipoliittinen paketti aikaan.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Valiokunnassa todellakin vallitsi suuri yksimielisyys siitä, että toimeentulotukea myönnettäessä lapsilisä tulisi saada etuoikeutetuksi tuloksi, ja sehän näkyy myös tuosta mietinnöstä, kun siinä sanotaan näin, että järjestelmää tulee pikaisesti muuttaa siten, että toimeentulotukea saavat saatetaan yhdenvertaiseen asemaan muiden kanssa etuuksien korotuksia kohdennettaessa.

Tätä ei kuitenkaan haluttu koko valiokunnan toimesta nostaa ponneksi, vaikka tiedämme sen, että on varsin epätodennäköistä, että asia olisi etenemässä, ellei eduskunta anna tästä erittäin vahvaa signaalia. Sen vuoksi toivoisin, että vielä tuossa huomisessa äänestyksessä tuki tälle ponnelle olisi laajempi kuin se oli pelkästään tuolla valiokunnan äänestyksessä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todella eduskunnan kannalta, voisi sanoa, häpeällinen tilanne. Meidän maamme puolustushankintojen määrärahat on sidottu indeksiin, lapsilisiä ei ole. 17 vuotta täyttäville jälkeläisille ei makseta lapsilisää, kuten muualla Euroopassa. Ja nimenomaan tämä kaikkein köyhimmässä asemassa olevien ihmisten lapsilisä hukkuu sinne toimeentulotukeen. Kokoomuksen, jonka edustajia nyt ei salissa täällä permannolla ole, mutta voimme todeta, että kokoomus puhui monta kertaa täällä tänä syksynä vaalienkin jälkeen siitä, että hallituksen politiikka on köyhien ihmisten auttamista, (Ed. Lahtela: Se on petosta!) kaikkein huonoimmassa asemassa olevien henkilöiden ja perheiden auttamista, mutta nimenomaan tässä asiassa näin ei tapahdu, koska se yksinhuoltajakorotus häviää sinne toimeentulotukeen. Siis lapsilisät on saatava etuoikeutetuksi tuloksi.

Tiedetään, että Säätytalolla, kun hallitusohjelmaa tehtiin, oli kaikenlaista lobbaria liikkeellä, oli energiateollisuutta paikalla, mutta lapsiperheet ilmeisesti ovat puuttuneet ja nimenomaan toimeentulotukea saavat ihmiset, heillä ei omia lobbareita ollut siellä Säätytalon hämärissä. Tämän asian selvittäminen on nyt jäänyt todellakin hallitusohjelmassa pahasti kesken, mutta koko eduskunta on tässä vastuussa.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Asia on erittäin tärkeä juuri näiltä kahdelta osalta, miltä sosialidemokraatit ovat valmiita yhtymään ed. Räsäsen esittämän vastalauseen lausumaehdotuksiin.

Suurena ongelmana tässä yhteiskunnassa on ollut tämän sosiaaliturvaverkon monimutkaisuus, jossa tavallaan se tarkoitus lyö korvalle väärällä tavalla. Kun toista etuutta nostetaan, niin toinen leikkaa sen pois. Omalla laillaan se on mikkihiiriraha tämän yhteiskunnan sisällä. Toiselta sektorilta ja momentilta maksetaan toiselle. Ne, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat rahaa, eivät tavallaan pääse millään tavoin hyötymään siitä hyvästä tarkoituksesta, joka tässä on. On aivan välttämätöntä, että tämä toimeentulon perusosan raja nostetaan niin, että myös yksinhuoltajat, jotka saavat toimeentulotukea, pääsevät hyötymään, ja myös muut toimeentulotuen saajat.

Sitten ongelma on myös tässä opintotuen kohdalla ja täysi-ikäisyyden määrässä. Meillä on olemassa elatusvelvollisuus vanhemmilla täysi-ikäisyyteen asti, ja täällä tulee myös erinäisiä yhteensovittamis- ja kyseenalaistamisongelmia: Kuka elättää ketä kuinkakin kauan, ja kenellä on vastuu alle 18-vuotiaan, mutta yli 17-vuotiaan lapsen toimeentulosta?

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kun tähän on tullut otettua kantaa, niin totean sen verran, että tämä on oikean suuntainen mutta tietysti liian pieni yksinhuoltajille. Mutta kaiken kaikkiaan kannattaisin sen suuntaista lakiuudistusta, kun muuten puhutaan tästä globaalista, universaalista maapallonkin huomioon ottamisesta, että ensimmäisestä ja toisesta lapsesta maksettaisiin selkeästi suurimmat lapsilisät. Kolmannesta voisi sitten ruveta jo pikkuhiljaa vähentämään, koska yleensä nämä suurperheet hankitaan semmoiseen ympäristöön, jossa sitten varallisuuskin näinä maailmanaikoina suhteutuu tähän lapsimäärään.

Eli kun kaiken kaikkiaan suomalaisia on muutenkin niin vähän ja niitä uhkia vähenemisestä on vieläkin enemmän olemassa tämän Euroopan unioninkin myötä, siis meidän oman kokonaismäärämme, niin kaikin keinoin pitäisi edistää tämmöistä moniarvoisuutta, että mahdollisimman moni nainen, myös mies, olisi halukas jo opiskeluvaiheessa, varhaisessa nuoruusvaiheessa, hankkimaan pari lasta, suunnilleen pari kolme. Se on aikoinaan ollut naisten keksimä viisaus työelämään tullessa 50—60-luvuilla. En tiedä, mikä siinä on sitten jättänyt sen pois, ettei ole koskaan palkittu siitä viisaudesta, vaan on lähdetty tähän kepun kelkkaan, että määrä on aina korvannut. Määrä, määrä, määrä on ollut se tärkein juttu. Tiedän, että tämä on pelkistettyä, en tarkoita ihan tätä. On totta kai kaiken näköistä tässäkin arvomaailmaa, mutta tämän suunnan olisi hyvä muuttua tähän globaalisempaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Vaikka arvostankin ed. Pertti Virtasta aina näissä hienoissa logiikoissa, niin tässä tapahtui semmoinen fiba, koska ainakaan meillä päin se rikkaus, lapsirikkaus, ei kulje käsi kädessä, vaan meillä on usein semmoisia tapauksia, missä perhe saattaa olla hyvinkin köyhä mutta lapsirikas elikkä on paljon lapsia, ja siinä tapauksessa välttämättä se ei pidä paikkaansa, mitä sanoitte.

Mutta taas niinpäin tämä logiikka toimii, jotta minusta ensimmäisestä lapsesta pitää maksaa enemmän lapsilisää kuin kolmannesta, koska yleisesti ottaen ensimmäiselle lapselle joudutaan hankkimaan kaikki varusteet. Siinä pitää olla kaikkea vaatetta ja hilpetööriä ja lelua, ja sitten toiset kyllä pystyvät hyödyntämään niitä myöhemmin. Silloin sen tyyppisiä perushankintoja ei tarvitse uudelleen tehdä. Siellä saattaa jopa polkupyörä jäädä käyttöön ja sitä voidaan hyödyntää, niin kuin on järkevääkin kierrättää. Sen takia se peruste on tavallaan minusta vankkumaton siinä, jotta saadaan kierrätystä aikaan. Ensimmäisestä on suuri lapsilisä, toisesta jo vähän pienempi ja kolmannesta vähän pienempi, jotta sen niin kuin näinpäin pitää mennä.

Pentti   Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana tähän ed. Pertti Virtasen ja ed. Lahtelan väliseen keskusteluun.

Kuitenkin lienee niin muuttunut maailma, että Suomessakin suuret perheet ovat usein kohtuullisen hyvätuloisia. Ja voi sanoa niin, ja tässä olen samaa mieltä kuin ed. Pertti Virtanen, että rikkailla perheillä on varaa pitää useita lapsia ja ne hankkivat niitä ja se joskus näkyy aika voimakkaasti ja selvästi, kun ennen taas oli niinpäin, että suuret perheet johtivat usein sitten köyhyyteen ja huono sosiaalinen asema korreloi monilapsisuuden kanssa. Tilanne on mielestäni muuttunut. Tietysti on sitten tämä uskonnollinen suuntaus, kuten lestadiolaisuus, jossa suurperhe on tällainen uskonnolliseen vakaumukseen liittyvä asia.

Mutta, puhemies, tähän periaatteeseen: kaikille lapsille lapsilisä. Se on ehdottoman tärkeää siitä riippumatta, onko hyvä- vai huonotuloinen perhe noin vanhempien näkökulmasta. On tärkeätä saada lapsille tämä lapsilisä, koska sitä ei suunnata vanhemmille, vaan lapsille. Se on tulotasosta riippumaton etuus, joka pitää toteuttaa, mielestäni niin kuitenkin, että se olisi tasaisesti sama, lapsilisä olisi saman suuruinen lapsiluvusta riippumatta, siitä riippumatta, kuinka mones lapsi.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Piti vastata ed. Lahtelalle, mutta olen oikeastaan ed. Tiusasen kanssa kaikesta samaa mieltä paitsi en ihan lopusta. Koska tulevaisuusvaliokunnan jäsenenäkin kun tulevaisuuteen suunnataan tätä juttua, niin jotenkin pitäisi palkita siitä viisaudesta, siitä yhden, kahden, ehkä kolmen lapsen teosta, ja sitten vähän niin kuin ruvetaan laskemaan, vaikka tietysti se on aivan eri asia kuin että lapsia voi rakastaa. Oikeastaan Suomessa tämä maahanmuutto, jos sitä käsiteltäisiin ongelmana, on justiin sitä, että siinä näkyy tämä, että entisaikoina köyhissä oloissa piti hankkia sen takia kauhean monia lapsia, että sitten joku jää eloonkin ja elättää ja muuta. Suomessa korostuu tavallaan tämä — tämä on vaarallista sanoa, minä tiedän ongelman — että kun tullaan hyviin oloihin sitten Suomeen, niin silti jatkuu tavallaan siellä pakolaisillakin se sama lastenhankkimismentaliteetti useasti miesten tietynlaisen uskonnollisen suuntauksen takia. Eli tässä valtio voisi olla hyvin suuri ohjaava tekijä. Toisaalta, miksei sitten tasaraha kaikista, tosiaankin. Ugh, olen puhunut.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt en enää käytä puheenvuoroa, minulla on varaa antaa teille periksi. Nimittäin minulla kaikuu vain mielessä tämä Ryysyranta-laulu, ja se on ilmeisesti meillä päin kehitetty, mutta meillä yhä elää sitä henkeä.