Täysistunnon pöytäkirja 69/2010 vp

PTK 69/2010 vp

69. MAANANTAINA 21. KESÄKUUTA 2010 kello 12.04

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys vuoden 2010 kolmanneksi lisätalousarvioksi Hallituksen esitys vuoden 2010 kolmannen lisätalousarvioesityksen (HE 62/2010 vp) täydentämisestä

 

Hannes Manninen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen varsinaiseen ja sitä täydentävään esitykseen vuoden 2010 kolmanneksi lisätalousarvioksi sisältyy perinteistä sanontaa noudattaen sekä myönteisiä että kielteisiä uutisia.

Kielteistä on rahoitusmarkkinoiden edelleen jatkuva epävarmuus, jonka vuoksi orastava talouskasvu on vielä todella epävarmalla pohjalla. Valiokunta ei ole kuitenkaan mietinnössään analysoinut tätä asiaa tarkemmin, vaan viittaa äskettäin antamiinsa kannanottoihin kehysselonteon yhteydessä.

Myönteistä on kolmanteen lisätalousarvioon sisältyvä valtionvelan kasvun pienentäminen lähes 2 miljardilla eurolla. Tässä heijastuu talouden hienoisen kasvun verotuloja lisäävä vaikutus valtion kassan pienentämisen ohella.

Valtion saaman osuuden yhteisöverotuloista ennakoidaan kasvavan 17 prosentilla viime vuoteen verrattuna, kun aiemmin lisäyksen arvioitiin olevan vain 7 prosenttia. Tämä positiivinen ja toivottavasti toteutuva lisäys kasvattaa valtion tuloja yli 700 miljoonaa euroa. Lisäksi Suomen Pankin arvioidaan tulouttavan valtiolle voitostaan 110 miljoonaa euroa ennakoitua enemmän.

Merkittävimmät määrärahoissa tapahtuvat muutokset talousarvioon ovat 324 miljoonan euron laina Latvian valtiolle, 100 miljoonan euron vähennys valtionvelan korkomenoissa sekä pääosin tilausvaltuuksien ajoitusta koskevien muutosten aiheuttama 113 miljoonan euron vähennys puolustusministeriön määrärahoissa. Määrärahat kasvavat kokonaisuutena noin 329 miljoonaa euroa, joten ilman Latvialle myönnettävää lainaa määrärahalisäys olisi vain noin 5 miljoonaa.

Lisätalousarviossa ehdotetaan myös katettavaksi valtion tämän vuoden talousarviota tulouttamalla edellä jo viittaamani vuoden 2009 valtion tilinpäätöksen osoittama noin 1,35 miljardin kumulatiivinen ylijäämä. Vuodenvaihteessa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä edellisvuoden tilinpäätöksen kumulatiivinen ylijäämä voidaan tulouttaa ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan.

Arvoisa puhemies! Ehdotettujen muutosten jälkeen kuluvan vuoden menot ovat kaikkiaan noin 52,5 miljardia euroa. Loppuvuodelle jää vielä kehyksen puitteissa käyttämättömiä rahoja 84,9 miljoonaa. Kokonaisuutena lisätalousarvio vähentää valtion nettolainanottoa noin 1,9 miljardilla eurolla. Valtion nettolainanoton tarve tämän vuoden osalta asettuu noin 12 miljardiin euroon, mikä sisältää toisessa lisätalousarviossa Kreikan valtiolle myönnetyn 1,6 miljardin euron lainan aiheuttaman lainanoton. Kaikkiaan valtionvelan ennustetaan olevan vuoden lopussa 76 miljardia eli noin 43 prosenttia bruttokansantuotteista.

Arvoisa puhemies! Eräiden yksittäisten asioiden osalta valiokunta haluaa kiinnittää erityistä huomiota liikennepolitiikassa rataverkkoon ja jäänmurtokustannusten kattamiseen kovan talven aikana sekä viemäriverkostojen ulkopuolella olevien kiinteistökohtaisten jätevesiongelmien ratkaisemiseen kansalaisten kannalta oikeudenmukaisella ja kohtuullisella tavalla. Valiokunta korostaa lausunnossaan edelleen erityisesti huoltaan Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen tulevaisuudesta, mistä valiokunta lausui tarkemmin kehysselonteon yhteydessä. Valiokunta katsoo, että hankkeen toteutuksen kannalta on ongelmallista, että määrärahoista päätetään toistuvasti pienissä erissä talousarvioissa ja lisätalousarvioissa.

Arvoisa puhemies! Edellä esitettyyn ja mietintöön viitaten ja muilta osin hallituksen esitysten perusteluihin yhtyen valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että ehdotus vuoden 2010 kolmanneksi lisätalousarvioksi hyväksytään hallituksen esityksen ja sitä täydentävän esityksen mukaisena, paitsi momentin 27.10.18 osalta muutettuna, joka sisältää puolustusmäärärahojen osalta lähinnä teknisen muutoksen, että lisätalousarvioaloitteet 20—113 hylätään ja että lisätalousarviota sovelletaan 1. päivästä heinäkuuta 2010 alkaen.

Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta.

Puhemies:

Käymme nyt ensin puheenvuorokierroksen ja niin, että ed. Vistbackan puheenvuoron jälkeen voidaan debatoida.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muutama kommentti tähän lisätalousarvioon. Olen tyytyväinen siitä, että siviilikriisinhallinnan kotimaanvalmiuksien parantamiseen tulee lisää rahaa, vaikkakin vain hitusen, mutta tähän asiaan ulkoasiainvaliokunta on kiinnittänyt huomiota nyt koko tämän hallituskauden, ja on hyvä, että siihen pikkusen rahaa lisätään.

Toinen asia, tämä terveydenhuollon sähköisen asiakastietoarkiston ja siihen liittyvien kansallisten palveluitten rakentaminen, johonka tulee lisärahaa: Tämä on myös, voi sanoa, pieni summa tässä isossa asiassa, kun haetaan noita tehokkuushyötyjä ja tehostamista tuolla sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. On aivan selvää, että seuraavalla hallituskaudella seuraavaan hallitusohjelmaan täytyy jonkunlainen kokonaispaketti tämän asian reippaaseen eteenpäinviemiseen saada. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan ruuhkanpurkuun tulee taas vähän lisärahaa, 350 000 euroa. Tämä on ollut myös sellainen asia, joka on ollut esillä koko tämän hallituskauden.

Arvoisa puhemies! Tuo miljoonan lisämääräraha kiinteistökohtaisesti annettavaan neuvontaan haja-asutusalueitten jätevesien käsittelystä on hyvä asia. Toivon vaan, että se hoituisi vähän suurempina kokonaisuuksina kuin ihan kuntakohtaisesti. Meillä esimerkiksi Etelä-Savossa on kolme tämmöistä seudullista jätevesineuvojaa ollut jo vähän aikaa toimimassa tuosta keväästä lähtien ja palaute on ollut positiivista heidän osaltaan. He pystyvät neuvomaan niin kyläkunnittain kuin tarvittaessa myös sitten kiinteistökohtaisesti.

Arvoisa puhemies! Nuorista ja nuorten työttömyydestä on puhuttu myös vuoden parin ajan, kun tämä talouskriisi on ollut menossa. Jälleen kerran kohdistetaan määrärahoja noin 1 700 opiskelijalle aloituspaikkoihin tuonne ammatillisen koulutuksen puolelle, hyvä näin.

Lopuksi haluan vielä kerran osoittaa kiitokset hallitukselle siitä, että se hoiti tuon Valtatien 14 Savonlinnan keskustan toisen vaiheen rakentamisen aikaistamisen tuolla 5 miljoonan euron määrärahalla, ja sitten se jatkokin siitä ensi vuonna tulee.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen tämän vuoden kolmas lisätalousarvio on varsin tekninen luonteeltaan. Siinä kuitenkin on jo tiettyä virettä siitä, että talous on kääntymässä nousuun. Tosin kolmen ensimmäisen kuukauden tulokset lopulta olivat sitten hieman negatiivisia, mutta tämä johtuu kyllä varsin pitkälti siitä, että meillä oli satamalakko ja yleensäkin lakkotoiminta haittasi talouden käynnistymistä. Todennäköistä on se, että tällä toisella neljänneksellä päästään jo sitten selvästi eteenpäin.

Täytyy sanoa, että nämä lakot osoittavat hyvin, että vastuullisuutta tässä yhteiskunnassa tarvitaan silloin, kun Suomi pyrkii saamaan talouden kasvuun. Silloin ei tuota kasvua millään tavalla pitäisi häiritä, ja toivon, että neuvotteluissa jatkossa työmarkkinaosapuolten kanssa päästään ratkaisuun, jossa löydetään keinoja, joilla avainaloilla voitaisiin välttää ainakin kriisitilanteissa lakkoja, jotka vaikuttavat työllisyyteen ja talouden toipumiseen merkittävällä tavalla. (Ed. Martti Korhonen: Mites työsulkujen kanssa?)

Arvoisa puhemies! Myönteistä on myöskin se, että lainanotto, johonka oli varattu alun perin 13 miljardia, sitten mentiin jopa 14:ään, näyttää olevan lisäbudjetin mukaisesti 12 miljardia tämän vuoden aikana.

Hyvää tässä lisäbudjetissa on myöskin se, että nimenomaan koulutukseen panostetaan ja ammatillisen koulutuksen määrärahoja lisätään ja myöskin yritysten toimintaan annetaan lisää rahoitusta, koska nimenomaan koulutukseen sijoittamalla tämä yhteiskunta tulee menestymään tulevaisuudessa.

Mutta, arvoisa puhemies, olennaista on se, että tämäkin budjetti on juuri aivan oikeassa ajassa tällä hetkellä. Jos katsotaan koko hallituksen toimikautta, niin jo kun Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma kirjoitettiin, otettiin huomioon, että meillä on laskukausi vuosina 2009—2010, ja varauduttiin siihen elvyttämällä ja stimuloimalla taloutta, ja tältä osin voi sanoa, että hallituksen politiikka oli jo alusta pitäen oikeassa ajassa. Kun sitten talouden romahdus tapahtui meistä riippumattomista syistä syyskuussa 2008, niin hallitus reagoi poikkeuksellisen nopeasti, ja täytyy sanoa, että kaikki budjetin täydennykset, lisäbudjetit, ovat pitäneet huolta siitä, että työllisyystilanne tänä päivänä Suomessa on varsin hyvä, noin 9,5 prosentin työttömyys verrattuna siihen, missä oltiin (Ed. Tennilä: Onko se hyvä?) esimerkiksi vuosina 1990—1994, verrattuna näihin.

Eli täytyy sanoa, että kansainvälisesti Yhdysvallat, kaikki länsimaat ovat osanneet tässä kriisitilanteessa toimia oikein. Taloutta on vahvasti elvytetty ja tällä kysynnällä on pidetty huolta siitä, että työllisyys on pysynyt kohtuullisissa luvuissa. Tietysti huonossa suhdannetilanteessa työttömyys aina lisääntyy, mutta ei ole menty yli 10 prosentin, ja tänä päivänä täytyy sanoa, että tähän voi olla tyytyväinen. Tässä on myöskin merkitystä sillä, että aikoinaan yritysverotusta uudistettiin ja pidettiin huolta siitä, että yritysten kannattaa kerätä omaa pääomaa ja sillä tavalla pitää huolta vakavaraisuudestaan. Jos näin ei olisi tehty silloin vuonna 1993, niin tänä päivänä työllisyystilanne olisi huomattavasti huonompi, eli politiikalla on merkitystä. Oikeilla markkinataloussuuntautuneilla ratkaisuilla voidaan pitää huolta siitä, että työllisyys menee oikeaan suuntaan.

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että hallitus on jälleen ajassa. Hallitushan viikonloppuna neuvotteli neuvottelutuloksen hallitusohjelmasta, ja jälleen askelmerkit ovat oikeaan suuntaan. Lähtökohtana on nimenomaan se, että panostetaan osaamiseen ja siihen, että työn ja yrittämisen edellytyksiä parannetaan ja tällä tavalla pidetään huolta siitä, että kasvu saadaan käyntiin. Ja on aivan oikein, että tavoitteena on edelleen, kuten hallitusohjelmaa aikanaan tehtäessä, 75 prosentin työllisyysaste, koska vain siitä huolta pitämällä, työuria pidentämällä, voidaan pitää huolta siitä, että sosiaalisesti oikeudenmukainen hyvinvointivaltio meillä voi säilyä. Ja oikeaa oli myöskin se analyysi siitä, että taloudessa on epävarmuuksia. SAK erityisesti on korostanut sitä, että nyt ei saa tehdä mitään radikaaleja ratkaisuja, ja on hyvä, että hallituksessa on nimenomaan näitä SAK:n neuvoja otettu huomioon ja nyt tehdään vakautta lisäävä ohjelma ja sillä pidetään huolta siitä, että kasvu tästä edelleen voi vähitellen vauhdittua.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, täytyy sanoa, mikä sitoumus myöskin on erittäin tärkeä tässä tilanteessa: Se on se, että tuleva hallitus sitoutuu siihen, että julkisen talouden alijäämään puututaan, ja kun tänä vuonna alijäämä on yli 3 prosenttia valitettavasti, niin tavoitteeksi asetetaan se, että jo vuonna 2011 päästäisiin tuon 3 prosentin rajan alle ja oltaisiin jälleen kasvu- ja vakaussopimuksessa. (Ed. Johannes Koskinen: Missä keinot?) Uskon siihen, että juuri näillä toimenpiteillä päästään siihen, että luottamus Suomeen säilyy, ja tuo luottamus on se, joka sitä kasvua nimenomaan synnyttää.

Kun täällä ed. Koskinen kysyi, missä ovat keinot, niin keinot ovat hyvin selkeitä: tuottavuutta pitää nostaa ja tuottavuutta pitää nostaa erityisesti julkisella sektorilla, josta me vastaamme, mutta myöskin kunnallisella sektorilla. Työuria pitää pidentää ja tässä kaikkien pitää olla yhteiskunnassa mukana. Minun mielestäni pitäisi myöskin olla valmiutta ottaa ulkomaista työvoimaa Suomeen ja rakentaa hyvinvointia sillä. Tärkeätä on myöskin se, että menokurista pidetään huolta ja verotuloja täytyy nimenomaan kulutusta verottamalla ankarammin tulevaisuudessa lisätä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Puheenvuorossani puutun muutamiin yksityiskohtiin ensinnäkin pääluokassa 26, jossa poliisitoimen ja Rajavartiolaitoksen osalta, molempien osalta, on sosialidemokraattien vastalauseessa lisäysesitykset ja todella tarpeeseen.

Ensinnäkin poliisitoimesta. Ainakin osassa Suomea juuri käräjäoikeus- ja kihlakuntauudistuksen myötä poliiseilla merkittävä osa työajasta menee asiakkaiden kuljetuksiin, jopa satoja kilometrejä, mutta sata kilometriä on varsin yleinen matka. Tällä tavalla varsinaista työaikaa menee tietyllä tavalla toissijaiseen työhön. Edelleen poliisin toimintavalmiusajat ovat monilla alueilla Suomea sietämättömän pitkät, jopa 50 minuuttia lähes, myös omassa maakunnassani.

Näiltäkin osin, niin kuin monelta muulta osalta, valtion palvelut ovat tietyiltä kansalaisilta siirtyneet entistä kauemmaksi. Kun aluehallintoviranomaisilla on lakisääteinen tehtävä arvioida kuntien palvelujen saatavuutta, niin tässä voi perustellusti kysyä, kenen tehtävä olisi sitten arvioida valtion palvelujen saatavuutta. Kyllä täällä niistä paljon puhutaan, mutta suunta näyttää olevan vain huonompaan suuntaan.

On syytä tässä todeta, kun molempiin, niin poliisitoimeen kuin Rajavartiolaitokseen, voimakkaasti on vaikuttanut myös tuottavuusohjelma, josta käytetään myös nimeä henkilöstön vähentämisohjelma, (Ed. Saarinen: Oikeampi termi!) että jopa ruumiinkuljetus, kun oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin ruumista kuljetetaan, on kilpailutettu. Siis tunteja on mennyt, ennen kuin tämä kyseinen siirto on voitu suorittaa. Eli tuottavuutta ei kyllä saavuteta, jos henkilöstöpuolelle vielä palaan, yksinomaan pelkillä henkilöstön vähennyksillä ja leikkauksilla.

Rajavartiolaitoksessa on nämä leikkaukset, supistukset vuosittain suoritettu. Siellä viimeksi päätettiin organisaatiouudistuksesta, joka toteutetaan vuosina 2010—2012. Tämän myötä edelleen lopetetaan yhteensä 17 rajavartioasemaa ja siirrytään kaksiportaiseen organisaatiomalliin. Toki tämä näkyy sitten myös rajoilla, ja tietyllä tavalla tai toisella heijastuu niitten henkilöitten turvallisuuteen, jotka asuvat näillä rajaseutualueilla.

Rajavartiolaitoksen puolelle esitämme 3:a miljoonaa euroa rajavartioasemien toimintamenoihin ja poliisitoimeen 4:ä miljoonaa euroa. Tätä poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä myös omassa maakunnassani on vuosia suoritettu. Se on toiminut erittäin hyvin, mutta nyt esimerkiksi, kun kokeillaan turvallisuuspalvelujen varmistamista poliisin, Rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen puolella, niin kyllä tämä siinäkin mielessä ontuu, kun ei ole määrärahoja näitten välineitten hankkimiseen.

Arvoisa puhemies! Maahanmuutosta sen verran, että nyt, kun näitä kuntaosuuksia 10 prosentilla korotetaan, ministeriön puolelta on todettu, että jotta päästäisiin edes vuoden 1993 tasolle, niitä olisi pitänyt korottaa 20 prosenttia. Nyt esitämme, että tälle asianomaiselle momentille lisätään 2,5 miljoonaa euroa pakolaisista kunnille maksettavien laskennallisten korvausten korottamiseksi. Tämän myötä uskon, että pystyttäisiin myös näissä vastaanottokeskuksissa vähentämään näitten odottajien määrää. On aivan ymmärrettävää, että jos kunnille tässäkin kaatuu kohtuuttomia lisäkustannuksia, se myös heijastuu sitten kotouttamiseen, johon määrärahoja on erittäin vähän, eli tärkeimpään asiaan määrärahat puuttuvat.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Käsissämme on tänään Vanhasen kakkoshallituksen tilinpäätös. Vanhasen testamentti osoittaa, että hitaita ovat herrojen kiireet, kun epäoikeudenmukaisuutta, köyhyyttä ja syrjäytymistä poistetaan. Vanhasen kakkoshallitus on koko toiminta-aikansa osoittanut haluttomuutta ennalta ehkäistä ja poistaa lisääntyviä tuloeroja, kiriä kiinni lasten hyvinvointi- ja ter-veyseroja sekä ennakoida ja toimia niin, että Suomeen ei synny ennätyksellistä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä.

Myös harmaan talouden osalta Vanhasen kakkoshallitus on ollut valmis harjoittamaan erittäin huonoa talouspolitiikkaa. Tutkittu totuushan on, että Suomi menettää miljardeja veroeuroja vuodessa siksi, että Vanhasen ja Kataisen pulju yksinkertaisesti kieltäytyy osoittamasta riittäviä resursseja harmaan talouden torjuntaan.

Niinpä sinivihreä hallitus ottaa kansalta kalliin pikavipin, jonka kymmenkertaista korkoa se itse ei ole koskaan maksamassa. Tämän kymmenkertaisen koron tulevat maksamaan tämän päivän lapset ja nuoret, pitkäaikaistyöttömät sekä ylipäätään ne, joita tulevien, rikkaille osoitettujen verohelpotusten jälkeen tässä maassa on enää tätä verotaakkaa kantamassa. Näyttää myös siltä, että sinivihreä poliittinen eliitti ei ole oppinut viime lamasta mitään, ei vaikka meillä on tuoreita tutkimuksia siitä, että juuri julkista sektoria ja toisaalta perusturvaa ei pitäisi horjuttaa sellaisina aikoina, joita parhaillaan elämme.

Julkisen turvaverkon vahvistamisen sijaan Vanhasen—Kataisen hallitus repii ja ulkoistaa ihmisten toimeentuloa ja turvaa kiihtyvällä tahdilla. On pakko kysyä: missä ovat nyt matalapalkkaiset, naisvaltaisten alojen työntekijät? Tätä kysymystä kysyn erityisesti toveri Kataiselta. Ja valitettavasti, toveri Katainen, vastaus on, että he ovat tällä hetkellä kuntien leikkauslistoilla. Tämä todennäköisesti ei ollut se vaalilupaus, jonka muun muassa kokoomus näille matalapalkkaisten, naisvaltaisten palvelualojen ammattilaisille antoi.

Nuorten syrjäyttäminen, köyhyyden syventäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden synnyttäminen aiheuttavat vielä vuosien ja vuosikymmenenkin päästä inhimillistä kärsimystä mutta ennen kaikkea myös kansantaloudellista laskua, johon — edes keskellä tällaista kriisiä, jota elämme — meillä ei pitäisi olla varaa.

Arvoisa puhemies! Siinä, missä hallitus tyytyy vain heiluttelemaan huuliaan, vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on valmis tekoihin, joilla turvataan se, ettei viime laman testamentti toistu. Siksi tulemme yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään tarpeellisia lisäresursseja suomalaisen arjen kipukohtiin, erityisesti sen turvaverkon vahvistamiseen, jota jokainen tällä hetkellä hädässä oleva suomalainen tarvitsee. Siksi esitämme lisäyksiä perusturvaan, lisäämme määrärahoja työllistämiseen ja lisäämme määrärahoja koulutukseen. Meidän mielestämme 6 600 uutta nuorta pitkäaikaistyöttömänä on älytön virhe sivistysvaltiolta. Minä en edelleenkään ymmärrä, miten voi olla, että sinivihreä hallitus on valmis jälleen kerran uhraamaan nuoret, niin kuin se teki vuosi sitten vastaavaan aikaan.

Toisin kuin automaattiase kourassa maailmaa lähestyvä hallituksemme, vasemmisto haluaa myös varmistaa, ettei finanssi-, polttoaine- ja ruokakriisiä elävä maailma, ja ennen kaikkea sen köyhistä köyhimmät kansalaiset, joudu vielä syvemmän kurjuuden kieliin

Siksi esitämme vähennystä Isaf-operaatiosta ja sillä rahalla lisää siviilikriisintyöntekoa. Samoin esitämme, että Suomi kirii omaa osuuttansa kehitysyhteistyössä, jotta maailman köyhät selviäisivät tässä maailmassa. Esitämme myös huulien sijaan aitoja euroja harmaan talouden torjuntaan.

Hyvät toverit! Olen tyytyväinen, että Mari Kiviniemen hallitusohjelma sisältää edes yhden hyvän asian: vankan sitoutumisen harmaan talouden torjuntaan. Toivon, että tämä eduskunta osoittaa sitä myös silloin, kun tästä tällä viikolla äänestetään.

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kolmannen lisätalousarvioesityksen lähtökohta on oikea, eli se, että arvioita suurempia tuloja ei laiteta kulutukseen eikä menemään vaan niillä lyhennetään valtion velkaa. (Ed. Saarinen: Lainataan!) Eli näin nettolainanoton tarve vähenee. Vaikka meillä on huomattavasti sellaisia kohteita, joita esimerkiksi oppositio esittää ja joihin tarvitaan lisärahaa, niin kuitenkin tämä ratkaisu on oleellinen kestävän talouskehityksen kannalta, ja se on oikein ennen kaikkea nuoria ja heidän tulevaisuuttaan ajatellen. Täällä peräänkuulutettiin toimia nuorten eteen. Tämä jos jokin on sellaista.

Me olemme valtiovarainvaliokunnassa seuranneet talouden kehitystä, ja mielestäni on tärkeää, että olemme rehellisesti sanoneet ja uskalletaan sanoa, että vaikka tulevaisuuden näkymät ovatkin nyt positiiviset ainakin jossain määrin, niin paljon on epävarmuustekijöitä, joita emme edes vielä tiedä ja jotka vaikuttavat tulevaisuudessa meidänkin toimiimme tässä talossa ja hallituksessa. Suomen taloustilanteeseen vaikuttaa globaali talous ja euromaiden tilanne ennen kaikkea.

Meille vihreille on tärkeää, että hallitus on päämäärätietoisesti tarttunut euromaiden talouskriisiin ja tähän taloustilanteeseen ja ryhtynyt talouden vakauttamistoimiin. Kun ollaan samassa veneessä, niin täytyy soutaa samaan suuntaan. Me vihreät haluamme rohkaista hallitusta korjaamaan edelleen olemassa olevat epäkohdat ja vaadimme tiukkoja toimia finanssisektorin avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Tästähän pankkisektori ei millään tavalla ole ollut kovin ilahtunut, mutta on hyvä, että nyt näitä korjaavia toimenpiteitä tehdään, ja tavoitteista ei tulisi laistaa eikä luistaa.

Arvoisa puhemies! Nyt tässä käsittelyssä olevassa kolmannessa lisätalousarvioesityksessä on meille vihreille tärkeitä investointi- ja elvytyshankkeita. Keskeisimpiä ovat ratahankkeet. On valitettavaa, että Seinäjoki—Oulu-radan perusparannushankkeesta päätetään pienissä erissä. Näin mittavassa ja kalliissa hankkeessa olisi tähdellistä, että hanke saisi kokonaisrahoituksen kerralla eikä pätkissä kuten nyt, koska me olemme esimerkiksi liikennejaostossa tähän asiaan paneutuneet useasti ja tosiasia on se, että tällaisilla ratkaisuilla tämä maksaa valtiolle paljon enemmän kuin kokonaisratkaisuissa. (Ed. Saarinen: 200 miljoonaa!) Mutta tämä on sellainen asiakohta, joka on seuraavassa hallitusohjelmassa otettava esille, ja asia on ratkaistava paremmin kuin nykytilanteessa.

Henkilökohtaisesti olisin sitä mieltä, että pitäisi uskaltaa tehdä runkoverkkoratkaisu liikennesektorilla. Tämähän tarkoittaisi sitä, että päätöksenteossa määriteltäisiin ne isoimmat ja merkittävimmät rata- ja tiekohteet, jotka ovat valtakunnallisesti tärkeitä, ja taattaisiin niiden kunnossapito. Nykyisen kaltaisella rahoitusjärjestelmällä tämä rahoitus pirstoutuu satoihin pieniin kohteisiin, vaikka olennaista olisi juuri satsaus perusverkkoon, joka on keskeistä.

Hallitus esittää lisämäärärahaa käytettäväksi monitoimialuksen öljynkeräysjärjestelmän hankintaan. Tämä esitys osuu surulliseen aikaan, kun Meksikonlahden öljykatastrofi kertoo karmeudessaan ennalta ehkäisevien toimien riittämättömyydestä tällaisessa kriisissä. Tästä syystä lisäys näihin ennalta ehkäiseviin toimiin on tärkeä täällä, ja toivottavasti tästä maailmallakin nyt opittaisiin.

Arvoisa puhemies! Tiedossa on, että tarpeita on enemmän kuin on osoittaa rahaa, mutta peräänkuuluttaisin kyllä vastuullisuutta oppositiolta. Teidän lisäyksenne ovat kyllä tärkeitä, mutta kertokaa nyt ihmeessä, mistä ne rahat otetaan, millä ne lisäykset katetaan. Elikkä en äskeisistä puheenvuoroista enkä teidän eriävistä mielipiteistänne löytänyt niitä. Olisi hyvä, että kertoisitte ne.

Christina Gestrin /r:

Värderade talman! Den tredje tilläggsbudgeten inger aningen hopp om att ekonomin försiktigt håller på att förbättras eftersom samfundsskatteintäkterna växer mera än prognostiserat. En större summa av Finlands Banks vinst än budgeterat överförs också till staten. De här medför att behovet av låneupptagningen blir lite mindre än man trodde i samband med den andra tilläggsbudgeten.

Sammanlagt kommer låneupptagningen att uppgå till den ansenliga summan 12 miljarder euro 2010, vilket innebär att statsskulden är 76 miljarder euro i slutet av året. Det motsvarar 43 procent av bnp och trenden är på sikt ohållbar och måste brytas. Statsskulden har snabbt stigit och Finlands ekonomiska underskott är större än stabilitets- och framtidspakten stipulerar. Den nya regeringen blir tvungen att se över både skattebasen och nivåerna samt utgifterna.

Den globala ekonomiska recessionen har inte lämnat Finland oberörd. Förutom att sysselsättningsläget försvagats och skatteintäkterna minskat radikalt har Finland i solidaritetens namn också fått delta i de ekonomiska räddningsaktionerna som blivit nödvändiga inom euroområdet.

Kreikalle annettava laina vaikuttaa Suomen velanottoon ja talouteen. Tähän kolmanteen lisäbudjettiin on otettu Euroopan rahoitusvakausvälineen valtiontakuu. Valtiovarainvaliokunnassa olemme saaneet kuulla, että on varsin epätodennäköistä, että rahoitusvakausvälineen varoja tarvittaisiin. Totuus on tietenkin, että välineen käyttöä ei voida kuitenkaan sulkea poiskaan. Ajattelen itse tässä tapauksessa samaan tapaan kuin ajattelin Kreikka-lainan osalta. Suomi on osa euroaluetta, ja meidän tulee osallistua yhteisiin toimenpiteisiin, joihin ryhdytään euroalueen talouden vahvistamiseksi.

Hallitus on jo puolestaan hyväksynyt valtiontakausesityksen, ja itse laki on edelleen valtiovarainvaliokunnassa. Rahoitusvakausvälinettä tarvitaan varaventtiilinä ja uskottavuuden palauttajana euroalueen talouteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että talous on edelleen epävakaa koko euroalueella ja että mikään ei vielä viittaa nopeaan paluuseen normaalitilanteeseen.

Kolmanteen lisäbudjettiin on otettu monia merkittäviä lisäyksiä. Rataverkon määrärahojen lisäys on tervetullut. Viime talven tapahtumat osoittivat, että rataverkko on huonossa kunnossa ja että suuret panostukset ovat tarpeen, jotta junaliikenne toimisi turvallisesti ja luotettavasti. (Ed. Saarinen: Entäs Hanko—Hyvinkää?) Valtiovarainvaliokunta muistuttaa myös meriväylien hyvästä hoidosta kaikkina vuodenaikoina, mikä on mielestäni erittäin tärkeä asia.

Regeringen föreslår ett tillägg till miljövårdsanslagen för att förbättra rådgivningsverksamheten gällande verkställandet av förordningen för avloppsvattenhantering i glesbygden. För några år sedan lämnade jag in ett skriftligt spörsmål till regeringen där jag konstaterade att rådgivningen var otillräcklig och krävde åtgärder. Regeringen svarade då att man har läget under kontroll, men med facit på hand är faktumet att rådgivningen hela tiden varit otillräcklig. Finlands miljöcentral har tyvärr inte hittills klarat av sin uppgift och många privatpersoner har känt sig villrådiga inför de stora investeringsbesluten som man ska ta. Jag hoppas därför att rådgivningen med den här tilläggssumman ska förbättras och att informationsgången ska underlättas.

Tärkeää on myös, että hallitus huolehtii riittävän suurten resurssien varaamisesta viemäriverkoston laajentamiseen. Monet hankkeet odottavat rahoituspäätöksiä, ja monissa tapauksissa olisi viisaampaa laajentaa viemäriverkostoa ja keskittää vedenpuhdistus kuin se, että sadoilla yksittäisillä kiinteistöillä on omat minipuhdistamonsa.

Finansutskottet betonar i betänkandet en annan synnerligen aktuell och angelägen sak, nämligen anslaget för oljebekämpningsutrustning för ett mångfunktionellt fartyg. Utskottet påpekar att det är nödvändigt att tillräckligt stora anslag reserveras för oljebekämpningen. Trafiken på Östersjön och Finska viken ökar kraftigt och riskerna för olyckor är stora. Dagligen transporteras en mängd olja av ett värde på över 200 miljoner euro genom Finska viken. I Finland behövs 200—300 miljoner euro för att man till 2015 skulle ha byggt upp en tillfredsställande oljebekämpningskapacitet. Även Ryssland och Estland måste göra betydande investeringar.

Med tanke på värdet av oljan så förefaller kostnaderna för oljebekämpningen inte så stora, men frågan är hur oljeleverantörerna kunde delta i finansieringen av hela Östersjöns oljebekämpningberedskap. Finlands oljeskyddsavgift är en nationell, fungerande avgift, men något motsvarande borde finnas på regional nivå inom hela Östersjön.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys kolmanneksi lisätalousarvioksi noudattaa varsin hyvin niitä puheita ja niitä vaatimuksia tiukemmasta menokurista. Tämä on mielestäni aivan oikein. Jokainen ymmärtää, missä vaikeuksissa ei ainoastaan USA vaan koko Eurooppa on, ja Eurooppa on loppujen lopuksi vaikeammassa tilassa kuin USA. Ranskassa on tehty päätös 100 miljardin euron leikkauksista, Saksassa 80 miljardin leikkauksista, ja Englannissa suunnitellaan 40 miljardin leikkauksia. Eli kyllä meillä on edessä vaikeita aikoja ja siihen kannattaa varautua. Mielestäni on oikein hyvä, että hallituksen esityksessä on niinkin tiukka linja, että varsinaiset menot, siis varsinaiset menot, ovat noin 220 miljoonaa euroa. 540 on tämä kokonaissumma, mutta 324 Latvialle, niin jää noin 220, josta osa on VESistä ja TESistä johtuvia. Pakolaiskeskusten ja pakolaisten määrän lisääntyminen lisää myöskin kustannuksia ja lisätalousarviotarvetta 30 miljoonalla eurolla. Nämä niin sanotut säästöt, 100 miljoonaa vähemmän korkomenoja, on tietenkin myönteinen asia. Sitten puolustusmateriaalin hankintojen siirtäminen on taas menojen lykkäämistä tulevaisuuteen.

Onko sitten tämä 220 miljoonaa se oikea summa? Jos se olisi se oikea summa, niin meillä ei olisi vastalausetta. Meillä on vastalause, joka on varsin vaatimaton, 29 miljoonaa lisää, ja voi näin ollen kysyä, kumpi vaihtoehto on parempi, hallituksen 220 miljoonaa vai kd:n 250 miljoonaa. Kaikki riippuu tietenkin siitä, mihin ne rahat sijoitetaan, ja se meidän lisäyksemme lähtee lähinnä kunnille vanhustenhuoltoon ja työllisyyden parantamiseen.

On ollut paljon puheita tiukasta menokurista. Siitä joka ikinen puoluekokous on tänä keväänä puhunut ja korostanut, ja olisin tietenkin toivonut, että se olisi myöskin näkynyt tässä lisätalousarviossa, niin kuin se aika hyvin näkyy, mutta myöskin meidän oppositiopuolueitten vastalauseissa. Minä en ole oikea henkilö ottamaan kantaa siihen, mikä näistä kaikista esityksistä on paras: onko se hallituksen plus 220, onko kd:n plus 250, onko se vasemmistoliiton 220 plus 870 miljoonaa. Te olette omissa puheenvuoroissanne perustelleet, mutta on se melkoinen lisäys, jos 870 miljoonalla eurolla lisätään menoja. Tämä Latvian lainan pois ottaminen ei paljon siinä auta. Myöskin sosialidemokraateilla on noin 540 miljoonaa euroa lisää menoja. Mutta on äärettömän hyvä, on äärettömän hyvä, että jokainen ryhmä esittää oman vaihtoehtonsa ja perustelee myös, miksi se on kaikkein paras. Edelleen väitän, että tämä meidän esityksemme, joka ei ole nyt kovin kaukana hallituksen esityksestä, on parempi. Luulenkin, että jos se olisi ollut hallituksen esitys, niin kyllä sitä olisi pidetty hyvänä.

Oikeastaan koko maailmassa Aasiaa lukuun ottamatta odotetaan tosi huonoja aikoja, eikä ole tullut oikeastaan mitään myönteisiä signaaleja, ei Amerikasta eikä myöskään Euroopasta. Ainoat mahdolliset myönteiset signaalit, tai pelättyä paremmat, ovat ne signaalit, mitä on tullut Espanjasta, josta on aika paljon puhuttu, Espanjan velasta — ei velasta, vaan Espanjan alijäämästä. Espanjanhan velkahan on joten kuten hallinnassa, mutta alijäämä on suuri. Mutta ne tiedot, mitä lehdissä on ollut, osoittavat, että tilanne siellä ei ole niin hälyttävä kuin mitä on annettu aikaisemmin ymmärtää.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva valtiovarainvaliokunnan mietintö vuoden 2010 kolmannesta lisätalousarviosta ja sen täydentämisestä ei sisällä varsinaisia lisärahoituselementtejä hallituksen esityksiin nähden. Valiokunnan olisi mielestäni tullut lisätä rahoitusta erityisesti sellaisiin kohteisiin, joilla on selvä työllistävä vaikutus ja myönteinen viesti niin kuluttajille kuin yrityssektorillekin.

Lisätalousarviossa olisi tullut olla selvempi panostus työllistämistoimiin. Erityisesti nuorten suuri työttömyys luo todellisen syrjäytymisvaaran heidän osalleen. Se jos mikä luo monenlaisen uhan myös yhteiskunnalle kasvavien sosiaalimenojen ohella. Nykyisten nuorten työttömien on vaikea työllistyä myöhemminkään, mikäli työttömyysjakso pitkittyy. On muistettava, että köyhyysrajan alapuolella olevien kansalaisten määrä on viime aikoina kasvanut huolestuttavasti. Monen lapsiperheen tilanne on todella huolestuttava, ja se aiheuttaa inhimillistä kärsimystä perheille ja heidän lähiomaisilleen.

Viime viikolla eduskunnan käsittelyssä oli tarkastusvaliokunnan mietintö valtion tilinpäätöskertomuksen tarkastuksesta. Siinä keskustelussa nousi esille henkilöstövajauksen vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tähän on suurena syynä kunnille tulevan valtionosuuden määrä, joka on osoitettu peruspalvelujen järjestämiseen. Nyt tilanne on johtamassa siihen, että monet erityisesti pienet ja heikossa taloudellisessa asemassa olevat kunnat joutuvat turvautumaan yhä enenevässä määrin peruspalveluiden osalta henkilöstön vuokraukseen taikka jopa koko toiminnan ulkoistamiseen. Se murentaa kansalaisten arvostaman julkisen terveydenhuollon perustaa, kun nykyinen kehityssuunta siirtää kansalaisia yksityisten palvelujen käyttäjiksi. Eniten tästä kehityksestä kärsii heikommassa asemassa oleva väestö.

Oma lukunsa on kuntien järjestämä omaishoito. Kriteerit täyttäviä omaisjohtajia on kymmeniätuhansia, mutta vain murto-osalle kunnat suostuvat tekemään varsinaisen omaishoitosopimuksen. Useimmiten vedotaan kunnan heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Tällöin ei mielestäni oteta huomioon tosiasioita. Jos henkilö joutuu laitoshoitoon, niin onhan se aina yhteiskunnalle kalliimpi ratkaisu. Omaishoidon saaminen onkin usein sattumanvaraista, ja sen johdosta olen jo useasti esittänyt, että se olisi saatava niin sanotuksi subjektiiviseksi oikeudeksi.

Arvoisa puhemies! Suurta hämmennystä ainakin minussa aiheuttaa perusväylänpidon rahoitus. Ihmettelen, mikä logiikka hallituksella on, kun esimerkiksi perustien- ja perusradanpidon rahoitus on tuollaisella tasolla, millä se nyt on (Ed. Saarinen: Ennätyksellisen alhaalla!) ja millä tiestöä ei juuri pystytä pitämään edes nykyisessä kunnossa hoitotoimenpiteillä. Peruskorjaukseen rahaa ei riitä juuri nimeksikään. Kuvaavaa on se, että kun jollakin tienpätkällä päästään tekemään uutta päällystyskerrosta, niin se ohennetaan 20—30 millin paksuiseksi, vaikka kestävä pinta edellyttäisi noin 40—50 millin vahvuisen kerroksen. Vähenevillä rahoilla yritetään saada jotain näkyvää aikaan, mutta todellisuudessa toimenpide tulee veronmaksajille entistä kalliimmaksi. Olisiko tässä väliaikaiseksi, nimenomaan väliaikaiseksi, ratkaisuksi se, että olemassa olevat tiet laitettaisiin ensin kuntoon vähentämällä uusia väylähankkeita, jos kerran hallituksella ja eduskunnan enemmistöllä ei ole halua lisätä perusväylänpidon rahoitusta.

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden tuottavuusohjelma eli henkilöstön vähentämisohjelma tuottaa jatkuvia mielenkiintoisia seuraamusvaikutuksia, jotka todellisuudessa lisäävät valtion menoja. Harmaasta taloudesta on puhuttu vuosikausia. On tunnustettu, että talousrikosten paljastaminen on valtiontaloudenkin kannalta kannattavaa. Jostain syystä harmaan talouden rikostutkintaan ei haluta satsata riittävästi. Vaikka tutkijoiden määrää on jonkin verran lisätty, niin todellisuudessa määrärahasäästöjä haetaan pitämällä vakansseja auki. Aivan käsittämätöntä toimintaa minun mielestäni. Määrärahojen tulisi olla riittävät, jolloin valtiokin saisi omansa. Onhan harmaan talouden kokonaismääräksi arvioitu vuodessa pitkälti yli 10 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimet eivät herätä enää minkään vertaa luottamusta, siksi maahan olisi saatava uudet vaalit ja muodostettua uusi hallitus, jolla ei olisi nykyisen kaltaista tähän aikaan sopimatonta ohjelmaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Minä ajattelin, että jos sopisi, niin jokunen sana tästä yleisestä taloustilanteesta, jota vasten tietysti tämä lisätalousarviokin on syytä peilata. (Ed. Saarinen: Ministerin puhe sopii aina!) — Kiitos!

Täällä jo todettiin, oikeastaan edellinen puhuja sanoi, että kukaan ei luota Suomen talouteen. No, sen ymmärrän, että moni poliittisesti ajatteleva ihminen voi hyvin päätyä semmoiseen johtopäätökseen, mutta jos katsoo ihan tosiasioita, niin tilanne on toisenlainen. Suomi ja Saksa ovat maailmalla oikeastaan niitä ainoita turvasatamia, joiden talouteen enää luotetaan. (Ed. Johannes Koskinen: Luxemburg!) — No, Luxemburg voidaan ottaa siihen porukkaan vielä. (Ed. Tennilä: Ja Ruotsi!)

Mutta kun katsotaan näitä kymmenen vuoden valtion korkoeroja, niin Suomi seuraa Saksaa pääsääntöisesti himpun yläpuolella, joskus sattumanvaraisesti jopa hieman alapuolella, mutta tämä ehkä kertoo siitä, että meidän talouspolitiikkaamme ja kykyymme ratkaista ongelmia luotetaan. Tilanne ei ole niin, että ulkopuolinen maailma näkisi, että meillä ei ole ongelmia. Jos ulkopuolinen maailma näkee, että meillä on ongelmia, me näemme itse, että meillä on ongelmia, mikä nyt johtuu maailmantalouden romahtamisesta, mutta meidän kykyymme ratkaista ongelmat luotetaan.

Sitä taustaa vasten tietysti kannattaa myös tätä lisätalousarviota ja sen kilpailevia esityksiä arvioida. Parantaako sitä luottamusta se, että esitetään noin vajaan miljardin lisämenoja, vai heikentääkö sitä? Kyllä se tietysti ehkä yleisesti arvioituna niin on, että luottamus heikkenee, mikäli toteuttaisimme vajaan miljardin lisämenot, mutta en mene nyt tähän sen tarkemmin.

Se, mikä minua huolestuttaa nyt kaikkein eniten, on epävakaus rahoitusmarkkinoilla. Ei niinkään, että suomalaiset pankit olisivat ongelmissa, vaan me pystymme näkemään tällä hetkellä Euroopan rahoitusmarkkinoilla sellaisia huolestuttavia piirteitä, jotka ovat saman sukuisia kuin vuonna 2008 Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen tapahtunut epävarmuus.

Katsotaan joitakin indikaattoreita. Ensinnäkin euroalueen valtioiden lainakorot ovat viime aikoina lähteneet ylöspäin muuallakin kuin näissä tunnetuissa maissa. Samoin yrityslainojen riskilisät ovat nousseet lähes kaikissa yritysluokissa. Pankkien välinen riskilisä, eli kun pankit lainaavat toisilleen rahaa, siinä riskilisät ovat nousseet, eli kertoo äärettömästä epäluotettavuudesta ja epävakaudesta eli pelosta. Me muistamme, mitä tapahtui silloin 2008, kun tämä pelko muutaman päivän aikana riistäytyi käsistä. Pankkien välinen luotonanto jäätyi, ja syntyi finanssikriisi.

Kun katsomme vaikkapa euroalueen kohdalla tilannetta: pankkien talletukset Euroopan keskuspankissa ovat suuremmalla tasolla kuin 2008. Eli pankit ovat vieneet rahojaan turvasatamaan enempi kuin vuonna 2008. Kertoo epäluottamuksesta, epävakaudesta. Pankkien väliset riskilisät erilaisissa maturiteeteissa, ne kaikki ovat menneet vaan huonompaan suuntaan. No, automaattinen johtopäätös ei ole se, että Eurooppa kohtaa vuoden 2008 kaltaisen rahoitusmarkkinakriisin. Automaattisesti nämä indikaattorit eivät sitä kerro, mutta ne kertovat, että me elämme hyvin riskipitoisessa maailmassa tällä hetkellä, mistä voi seurata ihan mitä hyvänsä. Eli talouslama tai -kriisi ei ole ohi.

Me olemme tyytyväisiä kaikki siihen, että reaalitalouden puolella, erityisesti teollisuuden puolella, olemme kuulleet positiivisia uutisia. Se on hyvä, että edes reaalitalous menee, vaikka rahoitusmarkkina on näin levoton. Mutta me tiedämme, kuinka herkästi ja välittömästi reaalitalous reagoi kielteisesti, jos tämä rahoitusmarkkinatilanne riistäytyy kriisiksi.

No, positiivista on se, että tätä epävarmuutta on lähdetty poistamaan niillä lääkkeillä, joita Suomi on ajanut pitkään. Tästä me voimme olla kyllä suomalaisina tyytyväisiä. Olemme ajaneet eurooppalaisten pankkien stressitestimenettelyä ja myös julkista sellaista, ja nyt olemme saaneet tälle ajatukselle enempi kumppaneita kuin koskaan. Se vaatii vain sen, että valtioilla tai yhteisöllä täytyy olla kyky pääomittaa niitä pankkeja, jotka sitä pääomaa tarvitsevat siinä vaiheessa, kun ongelmia on. Toki tietysti voidaan ajatella niinkin, että osa pankeista joutaakin mennä nurin. Mutta silloin tietysti täytyy aina katsoa sitä, missä tilanteessa elämme, aiheuttaako jonkun pankin kaatuminen tai alasajo enempi harmia kuin hyötyä. Markkinataloudessa konkurssi on normaali toimenpide, ja joskus niitäkin pitää nähdä. Mutta joka tapauksessa olennaista on se, että pystymme vakauttamaan eurooppalaisen pankkijärjestelmän, pystymme poistamaan sieltä ylimääräiset epäilyt, jotta me saamme rahoitusmarkkinat toimimaan niin, että kasvu voisi aidosti jatkua.

Kuten tuossa totesin, niin me olemme onnistuneet säilyttämään vakauden Suomen taloudessa. Olemme onnistuneet säilyttämään luottamuksen suomalaista poliittista päätöksentekokykyä kohtaan. Tämä on äärettömän suuri kysymys tässä maailmanajassa. Sen takia meidän täytyy olla hyvin tarkkoja, mitä teemme, jotta emme vahingossa hyvää tarkoittaessamme tekisi toimenpiteitä, jotka voivat tätä vakautta heiluttaa, koska sen hinta talouskehityksessä, koroissa, työttömyydessä olisi niin kova, että kukaan meistä ei sitä pystyisi kantamaan. Eli talouspolitiikan kaikkein tärkein tehtävä Suomessa tällä hetkellä on vaalia vakautta, pitää kiinni uskottavuudesta meidän toimintakykyämme kohtaan.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eri ryhmien edustajien puheenvuoroista tässä salissa selviää, että tilanne ymmärretään kohtuullisessa määrin, koska nämä lisäykset, vaikkakin nämä ovat vasemmistoliiton ja sosialidemokraattien osalta hyvin suuria, kohdistuvat sellaisiin kohteisiin, joiden osalta voi todeta, että siellä ei varmaan mitään kovin vakavaa tapahdu, vaikka niitä rahoja ei pantaisikaan.

Me elämme hiukan erikoisessa tilanteessa siinä mielessä, että näyttäisi siltä, että talous olisi nousemassa, tilauksiakin olisi, mutta valtioiden velkaantuminen, joka osittain tietysti elvytyksestäkin johtuu, on estämässä tämän kasvun nousua. Sen vuoksi me olemme erittäin herkässä tilanteessa nimenomaan rahoitusmarkkinoiden osalta. On toivottava, että siellä ei tapahdu sellaisia muutoksia, että joudumme pahaan kierteeseen, koska kasvun aikaansaaminen tässä tilanteessa olisi välttämätöntä ja tiukka kurinalainen talous-, finanssipolitiikka eri maissa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Elvytys on ollut tähän asti varsin massiivista. Sillä on työttömyyttä kyetty tehokkaasti torjumaan, mutta nyt alkaa paluu tasapainoon. Me näemme jo, että Yhdysvalloissa alijäämät ovat olleet suuria, Englannissa. Mutta Kreikka on selkeä esimerkki, että kun jossakin vaiheessa mennään liian pitkälle ja valtio alkaa olla konkurssikypsä, niin silloin hyvinvointivaltio kaiken kaikkiaan vaarantuu.

Kun katsoo esimerkiksi demareitten vastalausetta, niin siinä oli 500 miljoonaa menoja. Ed. Heinäluoma kertoo, että he tasapainottavat kyllä, mutta ei ensimmäistäkään tasapainotustoimenpidettä ole näille lisämenoille, yli puolelle miljardille. Täytyy sanoa, että se osoittaa tiettyä tämmöistä vastuutonta politiikkaa. Ihan kaiken kaikkiaankin täytyy sanoa, että jos ei tasapainoon nopeasti pyritä, niin se merkitsee sitä näissä maissa sitä, että poliitikot ajavat maan yhdestä talouskriisistä seuraavaan taloudelliseen kriisiin, ja siitä taatusti eivät pankkiirit vastaa, vaan kyllä poliitikot vastaavat. Täytyy sanoa, että Suomessa tuntuu siltä, että demarit ovat edellisestä kriisistä seuraavaan siirtymässä ihan kärkijonossa. Täytyy sanoa, että vastuullista politiikkaa nyt tarvitaan, ja mielestäni ministeri Kataisen puheenvuoro oli varsin hyvä.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sasille: Kyllä aiemmissa yhteyksissä näitä tasapainotuskeinoja on tuotu esille muun muassa erilaisten veroratkaisujen kautta.

Mutta nyt kun meillä valtiovarainministeri on paikalla, niin rohkenen tavallaan palata kehyksiin eli viittaan kaukojunaliikenteen ostomäärärahoihin, jotka ovat näillä näkymin leikkaantumassa kolmanneksella. Asianomainen valiokunta ja myös valtiovarainvaliokunta ottivat vahvasti kantaa sen puolesta, että nämä määrärahat säilyisivät. Ja VR:n puolelta on todettu, että ratkaisu on tiedettävä ensi vuoden alkupuolella eli nykyisen eduskunnan aikana. Jos nämä leikkaukset toteutuvat, niin erityisen tuhoisaa se olisi Itä-Suomen osalta. Aikoinaan kun näitä yöjunavuoroja lakkautettiin, niin perusteltiin, että lisätään päivävuoroja. Alueitten saavutettavuus kärsii, jos tämä tapahtuu, ja toki ilmastonmuutoksen kannaltakin se on erittäin vahingollista. Kysyn valtiovarainministerin kantaa tähän asiaan.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun vaakakupissa toisaalla on roistojen etu ja toisella lasten etu, niin, toisin kuin sinivihreä hallitus, vasemmisto ei epäröi, kenen puolella se on. Olettaisin, että hallituspuolueilta riittäisi sen verran rehellisyyttä, että kertoisivat, mihin itse asiassa tälle vuodelle osoitetut lisälainapanokset menevät. Ne menevät hyväosaisia hellivien laina-alejen sekä harmaan talouden sekä sijoitus- ja suuryhtiökeinottelun moraalittomien tuhojen paikkaamiseen tavallisten suomalaisten lasten ja nuorten arjen kustannuksella. Minusta on moraalitonta sanoa, että me emme voisi toimia tänään lasten ja nuorten parissa. Minun mielestäni me olemme täällä juuri sitä varten, että meidän pitäisi varmistaa tämän päivän lasten ja nuorten elämä myös tänään, ei pelkästään 25 vuoden päästä. Mutta ehkäpä toisin kuin vihreillä meillä on erilainen käsitys siitä, kenen etuja me täällä ajamme.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisia puhemies! Ensiksi ed. Sirnölle: Me katsomme tulevaisuutta nuorten kannalta parinkymmenen vuoden päähän, koska tiedämme, että silloin esimerkiksi nämä nuoret ikäluokat ovat erittäin vaikeissa tilanteissa. Jos emme nyt lyhennä valtion lainaa, niin silloin heillä on verotus kireämpää kuin meillä. Jos valtion lainaa ei lyhennettäisi, niin kaikki mahdolliset ongelmat kerääntyisivät heille. Uskallan väittää, että tämä lainanlyhennyspolitiikka on vastuullista.

Ed. Kähköselle sanoisin, kun viittasitte, että aiemmissa yhteyksissä olette nämä rahoitusratkaisut tasapainottaneet, ettekö enää itsekään usko niihin, kun ette tässä omassa eriävässä mielipiteessänne kerro niitä, miksi ette nyt kerro. Vastuullista olisi kertoa tässä saman tien ja kertoa, miten te rahoittaisitte.

Ministeri Kataiselle kaksi asiaa: Olemme tosiaankin valtiovarainvaliokunnassa usein puhuneet isojen liikennehankkeiden rahoituksesta, sillä esimerkiksi Seinäjoki—Oulu-rata tällaisella pilkotulla rahoituksella maksaa 200 miljoonaa enemmän valtiolle. Onko valtiovarainministeriössä mietitty keinoa, jolla tulevaisuudessa tulisi kokonaisratkaisut isoihin liikennehankkeisiin?

Toinen kysymys Espanjan taloudellisesta tilanteesta: Siellähän on nimenomaan pankkien tilanne hyvin kiikun kaakun.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Oljeolyckan i Mexikanska bukten har visat att kostnaderna för en stor olje-olycka blir ofantligt stora. Med hjälp av en tillräcklig oljebekämpningsberedskap kan skadorna begränsas men inte helt förhindras.

Kolmannessa lisätalousarviossa lisätään 2 miljoonaa euroa öljyntorjuntajärjestelmän hankintaan. Tarve on kuitenkin huomattavan paljon suurempi, jopa 200 miljoonaa euroa vuoteen 2015, jotta öljyntorjuntavalmius saatettaisiin hyvälle tasolle. Kysynkin sen vuoksi hallitukselta, onko hallituksella tarkoitus vielä seuraavassa budjetissa lisätä rahaa tähän tarkoitukseen.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei talouspolitiikka mitenkään vaikeaa ole. Valtiovarainministeri viittasi Saksaan. Saksa on Euroopan moottori. Puhutaan Saksan ihmeestä toisen maailmansodan jälkeen. Mistä tämä johtuu, tai mihin se perustuu? Se perustuu kahteen asiaan: Se perustuu työntekoon ja säästämiseen. Työnteko ja säästäminen, siinä kaksi asiaa, jotka ovat aina kannatettavia, aina. Säästämisellä en tarkoita sitä, että raha menisi tilille. Säästäminen on yhtä kuin pääoman muodostamista, ja sitä tarvitaan silloin, kun aalto käy. Silloin pysytään pystyssä, kun muut kaatuvat.

Saksa on tätä noudattanut, paitsi tuli lyhyt kausi, milloin oli punavihreä hallitus Saksassa, ja se sai kyllä aika paljon tuhoa aikaan, tai paljon ja paljon. Nyt istuva hallitus siellä noudattaa niitä periaatteita, mitä kansa vaatii: työntekoa ja säästämistä (Ed. Kuoppa: Työttömyysturvan leikkauksia! — Ed. Tennilän välihuuto) Työntekoa ja säästämistä tarvitaan; työntekoa ja säästämistä tarvitaan tässäkin maassa.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri puhui järkevästä tasapainottamisesta ja tulevaisuuden huomioon ottamisesta päätöksiä tehtäessä. Minun järkeeni vaan eivät valitettavasti ole menneet esimerkiksi perustienpidon määrärahat. Sehän on nimenomaan satsausta tulevaisuuteen ja palvelisi teollisuutta ja yrittäjyyttä, tuolla reuna-alueella erityisesti. Sehän tulee tulevaisuudessa erittäin kalliiksi, jos ei perusparanneta nyt niitä teitä.

Sama tilanne on rautateitten osalta: Pohjanmaan radalla hirveät nopeusrajoitukset routavaurioiden osalta. Nyt VR-Yhtymä Oy itse rahoittaa sitä ja jopa sellaisella näkymällä, että valtio ei maksa takaisin. Jotenkin tuntuu oudolta tällainen järjestelmä. Myöskin täällä viitattiin Seinäjoki—Oulu-ratahankkeeseen. Ainakin minun ymmärtääkseni pitää etukäteen tietää, onko rahoitusta olemassa vai ei, että niitä ratapölkkyjä muita saadaan tilattua, sehän vaati vuoden suurin piirtein. Sen johdosta on jotenkin outoa, että näin pätkittäin tullaan eikä olla vakuuttuneita siitä, tuleeko sitä rahaa vai ei.

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan seikoista, mihinkä rahaa menee, niin kyllä minun mielestäni tämänhetkinen tilanne turvapaikanhakijoitten käsittelyssä on kestämätön. Makuutetaan veronmaksajien rahoilla vuosi, ennen kuin päästään edes puhuttelemaan. Sinne lyhytaikaisesti satsausta, että saataisiin purettua nämä ylimääräiset jonot!

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouskasvun taittuminen on erittäin mittava haaste, ja siinä mielessä tämä kolmas lisätalousarvio, joka on hyvin pitkälle teknisluontoinen on kyllä perustunut ja pohjautunut ihan oikeisiin valintoihin. Se, millä tavalla me ylläpidämme talouspolitiikkaa, joka vahvistaa sekä luottamusta että vakautta, on se haaste, johonka meidän näissä monella tavalla epävarmoissa olosuhteissa on paneuduttava.

Erityisen tärkeää on, että me panostamme ja investoimme nimenomaan uuden luomiseen, uuden työn aikaansaamiseen. Tämän suhteen ehkä jotain olisi voinut jo odottaa tähän kolmanteen lisätalousarvioon, mutta olen iloinen siitä, että nyt tässä hallitusohjelman tarkistuksessa on tämä näkökulma otettu huomioon, ja on arvostettavaa, että Seinäjoki—Oulu-ratahanke investointina on pystytty tämmöisellä luovalla ratkaisulla varmistamaan.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten ed. Ojansuu olisin ed. Kähkösen puheenvuoron johdosta kiinnittänyt huomiota siihen, että tässä vaiheessa sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä esittää noin 500 miljoonan euron lisämenoja eikä esitä sentinkään, euronkaan tasapainotusta tälle lisämenolle. Onko tämä teidän demareitten mielestä vastuullista politiikkaa? Minusta ei ole.

Olen hyvin tyytyväinen siihen, että uuden hallituksen pienimuotoisissa ohjelmaneuvotteluissa ministerit Katainen ja Kiviniemi ja kumppanit sitoutuivat sellaiseen hallitusohjelmaan, jossa tämä vakauden ylläpitäminen on tärkeätä ja jossa on myös sitouduttu alijäämän pienentämistavoitteeseen. Me emme tiedä, miten tämä Eurooppa ja maailma tässä menee, mutta nukun yöni rauhassa, kun tiedän, että ministeri Kataisen johdolla — joka ministeri Katainen on osoittanut vastuullisuutensa — hallitus näitä asioita miettii ja ratkaisee.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowiczia ja kumppaneita täytyy muistuttaa siitä, että meillä tänä vuonna valtio velkaantuu toistakymmentä miljardia euroa. Nyt vaaditaan 500 miljoonalle katetta, joka tosiasiallisesti esitettiin jo budjetin yhteydessä verotuskohdissa ja muissa kohdissa. Mutta te ette kerro, miten te hoidatte tämän yli 20-kertaisen vajeen kuntoon. Sopii kysyä myöskin tästä ed. Zyskowiczin kehumasta hallitusohjelman täydennyksestä, kun kaikki ratkaisut lykätään yli 10 kuukauden päähän, niin minkälaista vakauden turvaamista se on? Ja ainoa, mitä tänään esimerkiksi tulee julki verotuksen muutoksesta Hetemäen työryhmästä, lisää epävakautta, jos kerrotaan, annetaan lupauksia siitä, että yhteisöverotusta alennetaan tämmöisessä tilanteessa, kun tiedetään, että verotuksella täytyy koota enemmän varoja. Aika outoa vakauden ylläpitämästä tämä on. Sehän johtaa siihen, että nyt vuosi keskustellaan siitä, kuinka paljon helpotetaan yritysten verotusta ja aiheutetaan tämmöistä epävakautta juuri sillä puolella, jolla kaivattaisiin tämmöisiä pitkän aikavälin näkymiä. Vakautta suojaisi parhaiten se, että uskalletaan ottaa kantaa ja käynnistää valmistelut siihen, (Puhemies: Minuutti!) miten tulevalla kahdella vaalikaudella tämä julkisen talouden tasapainottaminen tapahtuu.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä salissa ei turhaan vakuutella talouden vakauden ja vastuullisuuden perään. Toivon, että me kaikki yhdessä, myös oppositio, tähän kelkkaan jaksaisimme ja kykenisimme istumaan nyt, kun talouden realiteetit näyttävät Euroopan tasolla sitä, mitä näyttävät.

Täällä on keskusteltu paljon Seinäjoki—Oulu-ratahankkeesta. Haluaisin muistuttaa siitä, että ei ole kysymys pelkästään ratakustannuksista ja tämän hankkeen rahoituksesta valtion puolelta, vaan kysymys siitä, että elinkeinoelämä on tehnyt pitkän aikajänteen suunnitelmat ja miettinyt investointinsa nimenomaan tämän radan valmistumisen suhteen. Ja ellemme kykene nyt suunnitellusti tätä rahoitusta toteuttamaan, niin sahaamme omaa oksaamme talouden kasvulta. Elikkä on kysymys siitä, että hallitus on tässä lisätalousarviossa nimenomaan tähdännyt siihen, että saamme ratahankkeen toteutettua suunnitellussa aikataulussa ja näin myös palvella elinkeinoelämän tarpeita tulevina vuosina.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on oppositio perännyt vastuullisuutta taloudenpitoon, ja sitä tämä hallituksen lisätalousarviokin osoittaa. Opposition taholta vastuullisuutta ehkä osoittaa tämä, että talousarvioaloitteita on vain 113 kappaletta, tosin niiden yhteissumma vaihtelee tuolla jo 0,5 miljardista lähes 1 miljardiin. Uskonkin, että syksyllä vaalien lähestyessä, kun ensi vuoden budjettia laaditaan, niin tuo talousarvioaloitteiden toiveiden tynnyri täytetään jälleen katteettomilla aloitteilla. Sen sijaan toivoisi myös taloutta vakauttavia aloitteita oppositiolta: mistä otetaan pois, mikä on vaihtoehtoinen tapa rahoittaa, onko ainoa malli vaan velan lisäotto? Valtionvelkaa on vuoden lopussa arvioitu olevan noin 76 miljardia euroa. Se on noin 43 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja sitä prosenttimäärää ei enää ole varaa lisätä.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Katainen ylisti hallituksen talouspolitiikkaa tässä kriisissä. Minun mielestäni hallitus on uinut käsipohjaa ja nenä on pysynyt vedenpinnan yläpuolella ainoastaan sen takia, että edelliset hallitukset ovat lyhentäneet velkaa ja keränneet puskureita, jotka on ollut nyt mahdollista tämän kyseisen hallituksen aikana sitten syödä ja tuhota. Haluaisin kuulla ministeri Kataiselta, kuinka tämä elvytystä varten otettu velka on käytetty tulevan nousun mahdollistamiseen. Täällä puhutaan paljon 1990-luvun kriisistä, ja silloin se velka käytettiin teknologiainvestointeihin, että saatiin Nokia. Nyt ei ole uutta nokiaa missään näköpiirissä. Komissaari Rehn myös huomautti, että julkisen talouden kuilu vain kasvaa Suomessa ja toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä. Haluaisin myös tästä ministeri Kataiselta kuulla, kuinka nyt, kun uutta hallitusta ollaan kasaamassa, huomioidaan nämä komissaari Rehnin huolet ja näkemykset tässä vuoden aikana tapahtuvan talouspolitiikan myötä.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen vuoden kolomas lisätalousarvio on sinänsä hyvä. Täytyy sanoa, että ed. Kallis puhui täällä niin kun hallituksen paraskin ministeri, siitä kiitokset. Juuri näin pitää toimia, eli Saksan ja Suomen ja ed. Kalliksen talous on talousesimerkki.

Mutta ed. Vistbacka otti mun mielestä tärkiän asian etehen. Tämä perustienpito maakunnissa, se on retuperällä. Sinne olisin toivonut hivenen kans korvamerkittyä. Nimittäin totuus on juuri näin, kun ed. Vistbacka sanoo, jotta onko se näin, jotta päästetähän perustienpito pohjiltaan rappeutumahan niin, jotta lopuksi se jourutahan itte kukin kunta siitä vastaamahan. Tätä mä en toivoosi. Toivoosin perustienpitohon pikkusen enemmän korvamerkkiä.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sirnölle: Toivon, että emme sorru kvartaalipolitiikan tekoon vaan katsomme yli sukupolvien, koska meidän vastuumme on myös tulevista lapsista.

Pohdituttaa hieman, että tänä päivänä talouspolitiikka ei ole pelkästään kotikutoista tekemistä vaan yhä enemmän Eurooppa-tasoista pohdintaa ja myös Eurooppa-tason pohdintaa, johon on Suomen puoleltakin aktiivisesti vaikutettu. Täällä on tullut esille jo se, kuinka maat tulevat tekemään kymmenien ja kymmenien miljardien leikkauksia, ja tästä nousee tietenkin huolta ja tietenkin valonpilkahduksia. Huoli tulee siitä, että jos nämä leikkaukset ja veronkorotukset tehdään Euroopassa kaikissa maissa samaan aikaan, varsinkin suurissa maissa, niin miten käy eurotalouden, miten hallitaan Euroopan talouden kehitys, koska jos kaikki tekevät ne samaan aikaan, on pelko siitä, että Eurooppa menee entistä syvempään lamaan. Haluankin kysyä tässä, millä tavalla Eurooppa-tasoisesti on roadmapattu leikkausten ja veronkorotusten tekemisen tie seuraaville vuosille.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todettakoon nyt varmuuden vuoksi arvoisalle kokoomukselle, että budjettivastalauseemme on edelleen voimassa, jossa muun muassa tekisimme veropolitiikkaa eri arvopohjalta kuin tämän päivän hallitus tekee, enemmän Robin Hoodia, vähemmän prinssi Juhanaa. Te olette tehneet nyt vähän toisinpäin.

Te puhutte vastuullisuudesta. Mikä on se arvio, ministeri Katainen, teidän hallituksenne vastuullisuudesta, kun tässä tilanteessa veroja on ollut varaa varsin anteliaasti keventää? Samaan aikaan todellakin kunnat ovat jääneet vaille riittäviä voimavaroja, pienituloisimmat ihmiset, ja samaan aikaan myös työllisyysmäärärahat ovat hävettävän alhaisella tasolla. Jos kokoomuksen mielestä kaikki on hyvin, niin miettikää, meillä on 31 000 nuorta työtöntä, ja se on hyvin paljon liikaa.

Puhemies! Sama linja tuntuu jatkuvan. Tämä Hetemäen verotyöryhmä esittää yritysveroon alennuksia, ylimpiin marginaaliveroihin alennuksia. Nämäkö nyt ovat sitten ne rikkaiden verotalkoot, mitä ministeri Pekkarinen vuosi sitten kuulutti? Mitään ei ole tapahtunut. Päinvastoin, kun enemmän Robin Hoodia pitäisi olla, teidän mielestänne on enemmän prinssi Juhanaa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä ajattelin vastata joihinkin kysymyksiin.

Kaukojunaliikennemäärärahoista kehyksissä. Siinä on kysymys siitä, että tämä hallitus ei määrittele seuraavan hallituksen kehyksiä niiltä osin kuin määrärahat ovat noin muutenkin päättymässä tähän hallituksen vaihtoon. Minä ymmärrän sen, että VR:n puolelta on todettu, että se on ongelma. Nyt pitää katsoa, mitä sille nyt sitten voi tehdä, mutta tässä on ihan tämmöisestä perinteisestä ajattelutavasta kysymys.

Toiseksi, miten isot liikennehankkeet rahoitetaan tulevaisuudessa, ed. Ojansuu kysyi. Minusta siihen ei tarvitse kovin paljon luovuutta käyttää, vaan ehkä kaikkein paras on se, että ei ladata liikaa vaan toteutetaan ne kerralla, joihin rahat riittävät. Meillä on nyt ihan — sanon, että käsi pystyyn, kuka ei tunne pistoa sydämessä — vähän joka puolueessa ollut vähän semmoista taipumusta aina, kun tehdään liikenneratkaisuja, niin aloitetaan miljoonalla tänä vuonna. Ei se ole paljon, se vielä sopii tähän kehykseen, mutta sitten huomataankin, että se on seuraavina vuosina aivan jotakin muuta, ja tällä hallituksella on edellisen hallituksen kuorma ja sitten vielä omat kuormat päällä. Eli jos olisi vähän malttia, ettei tehtäisi niin paljon, niin sitten esimerkiksi kustannustennousut voitaisiin hyvinkin ottaa aina piikkiin.

No sitten, mikä on Espanjan pankkien tilanne? En tietysti voi mennä niistä takuuseen, mutta minä olen kuullut viime aikoina nyt paljon paljon parempaa uutista kuin ehkä viime kuukausien aikana yleisesti on totuttu kuulemaan. Espanjassa on karkeasti ottaen kaksi erilaista pankkisektoria, on tämä globaali, tosi iso pankkisektori, joka lienee kai kohtuullisen hyvässä kunnossa, ja sitten on pienempi säästöpankkisektori, joka on huonommassa kunnossa, mutta siellä ilmeisesti on suunnitteilla fuusioita. Espanjalaiset itse ovat olleet sitä mieltä, että stressitestien tulokset pitäisi julkistaa, ja he ovat päättäneet jopa julkistaa ne itse. Ehkä se sitten kertoo siitä, että he luottavat, että kovin pahoja yllätyksiä sieltä ei tule.

Haluaisin kiittää ed. Kallista arvokkaasta puheenvuorosta ja näkemyksestä siitä, miten eurooppalaista taloutta ja Saksan taloutta on hoidettu ja mikä on myös oppi Suomelle.

Olen samaa mieltä ed. Vistbackan kanssa siitä, että turvapaikkahakemusten käsittelyyn tarvitaan lyhytaikaisia lisäresursseja, jotta itse ruljanssi saadaan kulkemaan jouhevammin.

Ed. Lipponen totesi, että tämä hallitus on voinut käyttää hyvää perintöä, talouspoliittista perintöä, kun velka on maksettu pois. Se pitää paikkansa. Suomessa on maksettu useamman hallituksen aikana velkaa pois, hirmu hitaasti kylläkin, mutta on maksettu, ja se on antanut meille pelitilaa tässä kriisissä. Aivan samalla tavalla kuin ensimmäiset vuodet, mekin maksoimme velkaa pois, tosin aika moni täällä sitä kritisoi, näinkö kiivaasti pitää velkaa hyvinä vuosina maksaa pois, mutta niin me vain teimme. Se on tuonut meille tätä pelitilaa. Näin meidän pitää myös katsoa tulevaisuuteen. Nyt pitää vajetta pystyä paikkaamaan, siis pienentämään, jotta saamme velkaongelman kuriin, jotta voimme vastata tulevien vuosien taantumiin tai kenties vaikkapa lamaan. Ja tietenkin tämä on se ainoa keino, jolla turvataan hyvinvointiyhteiskunnan, hyvinvointi-Suomen, rahoituspohja.

Totean vaan tästä Suomen tahdista sen verran, että niin kuin varmaan viime viikolla huomasitte, Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi, että tämä meidän sopeutustahtimme on nyt vedetty sille tasolle, että sen nopeampaa sen ei tarvitse olla. Sanoivat, että jos tämä ennuste talouskehityksestä menee niin kuin on arvioitu, tämä vauhti on sopiva eli noin 1 prosentti bkt:stä sopeutetaan, 1,5 miljardia veroja korotetaan ensi vuoden tasolla, ja heidän sanomansa oli, että älkää tehkö nyt enempää. Minusta tämä vaikuttaa ihan järkevältä. Se on meidän tässä kansainvälisessä työnjaossamme myös ihan järkevä periaate. Ne maat, jotka ovat kriisissä, niiden pitää tehdä, niillä ei ole mitään vaihtoehtoja. Meidän, jotka emme ole ihan samalla tavalla kriisissä, pitää kantaa huolta vakaudesta ja näyttää uskottava tie vajeiden paikkaamiseen ja velkaongelman kiinniottamiseen. Eli vähän työnjako sen mukaan, missä kunnossa ollaan. Mutta me emme ole sillä tavalla missään turvasatamassa, että meidän ei pitäisi tai tarvitsisi tehdä mitään — meidän ehdottomasti tarvitsee tehdä! Meidän pitää ensi vaalikaudella jatkaa sitä sopeutusohjelmaa, mikä tällä vaalikaudella on aloitettu, jotta hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja saadaan turvattua.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainministeriltä kysyn, kuuluuko siihen sopeutumisohjelmaan tämän Hetemäen verotyöryhmän raportti sitten elikkä se, että yhteisöverotusta kevennetään 800 miljoonalla eurolla. Herra valtiovarainministeri, keneltä otetaan se 800 miljoonaa euroa lisäveroja, jos kerta tällainen alennus annetaan yhteisöverosta? Osinkotuloverotus, jos sitä korotetaan 2 prosentilla, tekee noin 100 miljoonaa euroa. 700 miljoonaa euroa jää gäppiä. Keneltä se otetaan? Keneltä leikataan? Pienituloisilta? Kertokaa tässä, jos tämä on teidän sopeuttamisohjelmanne veropolitiikassa.

Se, että suurituloisten progressiota ollaan lieventämässä, on täysin käsittämätöntä. Minä ymmärrän vielä, jos korotetaan kunnallisverotuksen perusvähennys 3 000 euroon, se on oikean suuntainen, mutta ei se, että kaikista rikkaimpien veronalennuslinjaa jatketaan. Se ei tuo uusia työpaikkoja. Se rikastuttaa kyllä rikkaita mutta köyhdyttää tämän maan.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni talouden vakaus ja velanoton hillitseminen on myös sukupolvioikeudenmukaisuuskysymys. Ei tulevien sukupolvien kustannuksella voi loputtomasti elää, oli kyse sitten valtiontaloudesta tai ympäristöstä.

Täällä on tullut aika paljon kritiikkiä hallitukselle työttömyyden hoidosta. Olisin kuitenkin muistuttanut siitä, että kokonaisuudessaan hallitus on onnistunut pitämään työttömyysasteen alempana kuin aiemmin ennustettiin. Mitä tulee nuorisotyöttömyyteen, mistä erityisesti ed. Sirnö hallitusta kritisoi, niin ensimmäisen lisäbudjetin menolisäyksethän kohdennettiin pääosin juurikin nuorisotyöttömyyden helpottamiseen koulutuspaikkojen, palkkatuen, starttirahan ja koulutuksen keinoin. Näitä hallituksen hyvin aloittamia toimenpiteitä on varmasti syytä jatkaa myös seuraavalla kehyskaudella.

Arvoisa puhemies! Siitä olen samaa mieltä, että perusradanpidon rahoituksen on jatkossa oltava pitkäjänteisempää. Mitä tulee Seinäjoki—Oulu-rataosuuteen, niin se on täällä monta kertaa jo muidenkin suusta todettu, että se tulee valtiolle paljon kalliimmaksi, jos tämä rahoitus on tämmöistä tipoittaista ja pätkittäistä. Tämä asia on saatava kuntoon.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun viime viikolla käsiteltiin kehyksiä, jouduttiin toteamaan, että lähivuosien velkaantumisvauhti jatkuu lähes 10 miljardin vuosivauhtia. Se on kyllä hirvittävä luku, kuinka tarkka se on, sitä emme tietystikään osaa vielä arvioida. Mutta siihen nähden kyllä aika tavalla hämmästelen vasemmistopuolueitten lisäysesityksiä lisäbudjettiin. Lisäbudjetissa ei ole tarkoitus avata uusia menoja hallitsemattomasti. Silloin tulee eteen, kun tällaisia näin paljon tulee, kysymys siitä, mistä rahoitus. Tämä on teillä pelkästään nyt velanoton varassa ja siinä suhteessa kyllä aivan ihmeellistä. Esittämänne tarkoitukset ovat toki hyviä, mutta monista niistä syntyy myös pysyviä uusia menoja, jotka tulevina vuosina rasittavat myös voimakkaasti. Nyt on panostettava työllisyyden parantamiseen ja samalla estettävä köyhyyden lisääntyminen. Päinvastoin köyhyyttä pitää yrittää hallita. Siinä mielessä tarvitaan uutta linjaa mutta ei sillä, että heitetään joka paikkaan lisää miljoonia.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luen ministerin hyvin kriittisiäkin arvioita kuitenkin sillä tavalla, että Suomen taloudella on kuitenkin kaikki mahdollisuudet selviytyä. Meillä on olemassa kaikki kasvueväät, kunhan niitä vain ei nyt sitten hukata.

Monessa yhteydessä on puhuttu siitä ja todettu, että itse asiassa suuri riski Suomen taloudelle on hukata yhteisen sopimisen perinne. Tästä voi varmasti olla hyvinkin samaa mieltä erityisesti tällaisessa taloudellisessa tilanteessa. Minä itse asiassa haluaisin kuulla ministerin arvion siitä, mikä tämä meidän nyky-yhteiskunnan kyky on sopia yhdessä näistä tulevaisuuden suurista suuntaviivoista.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kuunnellut demarien talouspoliittisia linjauksia tässä kolme vuotta, ja edelleenkin joutuu ihmettelemään ja kysymään, miten ihmeessä edellinen demarijohtoinen hallitus, Paavo Lipposen hallitus, onnistui tasapainottamaan Suomen talouden, kun nyt vaan halutaan lisää lainaa, lisää veroja eikä minkäänlaisia leikkauksia eikä säästöjä. Mutta sellaista tietenkin politiikka siellä oppositiossa on.

Olisin korostanut sitä, että Suomen talous on tällä hetkellä, en nyt sanoisi veitsenterällä mutta kuitenkin siinä, meneekö hyvin vai meneekö huonosti jatkossa. Suomi sai tietyllä tavalla moitteet Euroopan talouskomissaari Olli Rehniltä siitä, että meidän pitää nyt alkaa vetää lainahanaa tiukemmalle elikkä meidän lainamme ei saa ylittää 3:a prosenttia, nythän se on ylittynyt. Kukaan muu ei ole siellä 3 prosentin alapuolella kuin Viro ja Ruotsi. Ajatelkaa, Viro, joka ei edes vielä ole euromaa, on pystynyt hoitamaan oman talouspolitiikkansa paremmin kuin isoveli Suomi.

Sitten olisi kiittänyt arvoisia edustajia laidasta laitaan siitä, että olette ymmärtäneet tämän Seinäjoki—Oulu-radan tärkeyden Pohjois-Suomen elinkeinoelämälle.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallitukset ovat jakaneet 6,5 miljardia euroa verohelpotuksia nyt seitsemän vuoden aikana. Pääosa näistä euromääräisistä helpotuksista on mennyt isotuloisille, koska se on ollut prosenttilinjaista. Nyt Hetemäen esitys jatkaa tätä linjaa perustaltaan. Marginaaliveroa isotuloisimmilta alennetaan, eli kaikkein isotuloisimmat saavat verohelpotuksen. Yritysverotusta helpotetaan. No, sehän tarkoittaa, että toisaalla sitten tulee se arkikansan verorasitus rajusti kiristymään. Siellä tulee, niin kuin voi arvioida, raju arvonlisäveron korotus eteen heti vaalien jälkeen. Tämä tilanne on tavallaan nyt selkeä. Tältä pohjalta käydään vaalit. Te haluatte isotuloisille verohelpotuksia, ja me haluamme, että pienituloisten elämää parannetaan. Tämä on asetelma, jota Hetemäki tässä edustaa.

Ed. Manniselle lyhyesti, että te mutisitte paikaltanne, että me vastustamme kaikkea, jopa turkistarhausta. Minä en ole sitä Suomesta lopettamassa. Mutta sen sanon teille, ed. Manninen, että teidän ministerinne Kemissä kaataa biodieseltehdasta. Pankaa järjestystä siihen Pekkariseen, ennen kuin alatte puhua, että muut siellä työpaikkoja vastustavat.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Nyt pitäisi löytää tuloja. Miksi hallitus edelleen esittää verojen alennuksia? Miksi harmaa talous on erityisesti hallituksen suojeluksessa! Vastaukseksi ei riitä alvi. Miksi hallitus ei salli verottajalle pankeilta vertailutietoja? Miksi hallitus ei puutu siihen, että palkanmaksussa verovastuu toteutuu? Hallitus tällä tavalla suojelee harmaata taloutta.

Sitten Oulu—Seinäjoki-projektista. Se tulee väistämättä pysähtymään. Katsokaa menokohtaa, sepelin levitykseen on 40 miljoonaa lisätalousarviossa, josta 15 miljoonaa vain Oulu—Seinäjoki-välille. Investointimomentti 78, nimeltään Eräät väylähankkeet, ammottaa tyhjyyttään, koska sen menokohdan osalta käyttäminen edellyttäisi tarjouskilpailua. Tarjouskilpailua ei voida järjestää, koska ei ole määrärahaa kehyksissä, budjeteissa eikä hallituksen esityksissä. Se työmaa tulee pysähtymään lähikuukausien jälkeen.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomella on velkaa kaksi kertaa enemmän kuin on tuloja. Tämä on tosiasia, joka meidän on vain myönnettävä. Meillä ei ole tässä tilanteessa oikeastaan muita vaihtoehtoja tulevaisuudelle kuin lähteä miettimään, mistä me saamme lisää tuloja. Tietenkin yksi on se, joudummeko nostamaan veroja, toivottavasti kulutusveroja ja erityisesti makeisveroa, ja toinen kysymys on se, missä kohdin me voimme parantaa tuottavuutta julkisella sektorilla.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella niin, että meidän pitää olla vastuullisia, mutta kenelle me olemme vastuullisia? Olemmeko vastuullisia pienituloisille ihmisille, eläkeläisille, niille, joilla muutenkin on taloudellisesti vaikeata? Turvaammeko terveydenhoidon, sairaanhoidon, mikä on se vastuullisuus, kun hoidetaan talouspolitiikkaa? Vai olemmeko vastuullisia pankeille, suurpääomalle, niin sanotusti markkinamaailmalle, että hoidamme heidän etunsa ensimmäiseksi? Mikä on se pelikenttä, joka on käytettävissä? Se pelikenttä on täällä eduskunnassa, kunnanvaltuustoissa.

Kysymys siitä, mistä me saamme rahat. Ed. Manninen, te teilasitte vasemmistoliiton lisäyksen. Vasemmistoliitto esittää nimenomaan harmaan talouden kaventamista varten lisää budjettirahoitusta, että voisimme sinne palkata ihmiset, jotka hankkivat verotuloja.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On jotenkin hassun kuuloista tämä nykyhallituksen valitus, jossa se asettuu oppositioon ja syyttää edellistä hallitusta siitä, että sosialidemokraatit siellä tekivät vastuullista politiikkaa. Talousoppi sanoo niin, että laman aikana pitää lisätä menoja ja nousukautena pitää menoja leikata.

Kokoomus on täällä kokouksesta toiseen sanonut, että meidän olisi pitänyt enemmän lisätä menoja viime vaalikaudella ja vähentää valtion tuloja, ja nousi tällä populismilla hallitukseen. Nyt huomataan tämänkin hallituksen toimenpiteitten seurauksena, että me velkaannumme nyt 13 miljardia euroa, ja sitten huudetaan 250 miljoonan euron rahoituksen perään. Tämä on konkurssikierre, mihin porvarihallitus on Suomen asettanut, ja se tarvitsee taas sosialidemokraatit pelastamaan valtiontalouden.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy ensinnäkin huomauttaa siihen, että ne momentit, jotka ovat lisäbudjetissa auki, oikeastaan tarjoavat vaan mahdollisuuksia myös tasapainottamistoimenpiteille, ja kun niitä on rajoitetusti auki, silloin jäävät käyttämättä esimerkiksi varallisuusveron palauttaminen ja muut veropoliittiset toimenpiteet, joita olisi varmasti esitetty.

Mutta kiinnitän huomiota siihen, että totta kai on hyvä, että 1,9 miljardin verran velanotto vähenee, mutta on se käsittämätöntä, että sellaista kikkailua, mitä näillä ratahankkeilla tehdään, tapahtuu, että VR-yhtiö laitetaan maksamaan nämä ratahankkeet, jotka kuuluvat valtion maksettavaksi, ja vielä niin, että takaisin ei tarvitse maksaa sitä yhtiölle koskaan.

Minä ymmärrän, että joskus jonkin aikaa sitten vaunutilausta työllisyys- ja aluepoliittisinkin perustein aikaistettiin. Se johti dramaattisiin päätöksiin yhtiön johdossa, eropäätöksiin jne. Jollain tavalla se oli perusteltua, kun oli kysymys aikaistamisesta, mutta se, että yhtiölle työnnetään väkisin sellainen tehtävä, joka ei ollenkaan yhtiölle kuulu, on käsittämätöntä, ja vain sen takia, että 20:tä miljoonaa tai 40:tä miljoonaa ei pystytä normaalisti valtion rahoituksena järjestämään.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä ed. Tiusanen peräsi vastuullisuuden perään. Minä uskon kuitenkin, että kaikki täällä tavoittelemme vastuullisuutta hieman erilaisista arvo- ja aatemaailman lähtökohdista. Minä itse näen kaikista parhaaksi toimintatavaksi sen, että ihmisillä on työtä. Se on parasta köyhyyden torjuntaa ehdottomasti, ja jotta ihmisillä on työtä, pitäisi olla myös yrityksillä edellytyksiä toimia. Hallitus on minusta johdonmukaisesti toiminut ja luonut niitä edellytyksiä, joilla yrityksillä on tämänkin talouden taantuman aikaan mahdollisuus tarjota työtä ihmisille.

Nostan tässä esille vielä tämän harmaan talouden, joka näyttää nyt keskusteluttavan hyvin voimakkaasti vasemmistoliittoa ja sosialidemokraatteja. (Ed. Uotila: Juuri näin!) Minusta tässä on erittäin tärkeästä asiasta kysymys, mutta minä en usko sitä, että rahalla tästä selvitään. Tässä pitää ottaa uusi yhteiskunnallinen asenne, jossa valvontatoimenpiteet ihan erilaiseen asentoon pannaan kuin tänä päivänä. Neljännesvuosi-ilmoitukset ovat tänä päivänä vapaaehtoisia. Kun ne laillistetaan, että ne ovat pakollisia, ei tämä ole finanssikysymys. Tämä on valvonnallinen kysymys, jossa pitäisi keskittyä tilaajan kouluttamiseen, ja sitä kautta se luo sitten sen, että myös rehelliset yrittäjät pärjäävät paremmin kilpailussa mukana.

Puhemies:

Myönnän vielä seuraavat vastauspuheenvuorot edustajille Kyllönen, Asko-Seljavaara, Kuusisto, Uusipaavalniemi, Kähkönen ja sitten puheenjohtaja Manninen, ja sitten siirrymme puhujalistaan.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Talousrikollisuuden ja harmaan talouden määrän arvioidaan Suomessa olevan 4—5 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli noin 5—7 miljardia euroa vuodessa katoaa tummiin taskuihin. Meille vasemmistossa on ollut erittäin tärkeää, että esimerkiksi ulkomaalaisen työvoiman ehtojen valvonta varsinkin rakennuksilla saadaan järjestykseen. Valitettavasti siihen toimintaan on tänä päivänä aivan liian vähän henkilökuntaa. Tämä mahdollistaa ulkomaalaisten työntekijöiden heikomman aseman ja hyväksikäyttämisen palkkojen ja muiden työehtojen polkemisella.

Aikookohan valtiovarainministeriö ministerinsä johdolla lähteä tekemään toimenpiteitä, jotta pystyisimme nitistämään tämän yhteistä pottukuoppaamme tyhjentävän rotan?

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastalauseissa 1 ja 3 on todella niin valtavat menonlisäykset, että kysyn vaan, mistä kaikki nämä rahat tulevat, kun te sanotte siinä aluksi, että kaikki asiat ovat niin pielessä, että rahaa ei oikeastaan ole mihinkään. Nyt on kyllä korkea aika lähteä korjaamaan rakenteita. Sosiaali- ja terveydenhuollossa nimenomaan saisimme aikaan suuria säästöjä ja parempaa laatua, jos noudattaisimme niitä linjoja, jotka juuri lähetekeskustelussa olleessa terveydenhuoltolaissa on.

Ed. Kähköselle vielä: Te olette huolissanne siitä, että ruumiita kuljettavat yksityiset kuljettajat. Eikös se ole hyvä? Mutta sitten kun lähdetään semmoiseen kuin ensihoitoon, niin silloin on hyvä olla omat ensihoitajat ja omat palolaitokset, jotka sitä hoitavat, niin kuin meillä Helsingissä.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan valtiolle yli 10 miljardin vuosittaiset tulonmenetykset. Työ- ja tasa-arvovaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että työsuojeluviranomaisten tietojensaantimahdollisuuksia ja viranomaisyhteistyötä on edelleen parannettava.

Onko hallitus edelleen sitä mieltä, että työsuojeluviranomaisten määrää pitää tuottavuusohjelman nimissä edelleen vähentää? Toivon, että hallitus ryhtyisi tositoimiin, jotta kaikilla yrittäjillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä yrittäjinä. Nyt rehelliset yrittäjät eivät pärjää rakennusalan kilpailussa.

Arvoisa puhemies! Jos hallitus ihan oikeasti ajaisi nuorten etua, niin se hyväksyisi SDP:n vaatimuksen siitä, että jokaiselle nuorelle on tarjottava työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Nyt on 31 000 nuorta työttömänä. Hallitukselta odotetaan tositoimia.

Markku Uusipaavalniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Katainen ja EU uskovat valitettavasti siihen kiristyksen linjaan, mutta olen sen kyllä teilannut moneen otteeseen. Euroopan alueella ovat valtiot velkaantuneet 1 000 miljardia samaan aikaan, kun kauppa on positiivinen, 1 000 miljardia vuositasolla. Minua ei tietenkään kannata uskoa — sitä ei ole tapahtunutkaan aikaisemmin — mutta suosittelen kaikkia tutustumaan Paul Krugmanin, talousnobelistin, blogiin viimeisen viikon ajalta, jossa hän teilaa nämä selviytymistarinat tämän kautta. Eli hän todellakin päättää viime perjantaisen bloginsa siihen, että toki tästä voidaan kiristyksillä selvitä, jos kaikki maailman valtiot voivat samaan aikaan olla suurella plussan puolella kaupassa. Tämähän on sula mahdottomuus, eli kyllä tässä nyt on lopun alku. Tänään on vakauspaketti täällä käsittelyssä. Suomi tulee kahden vuoden sisällä menemään konkurssiin, jos tätä linjaa jatketaan täällä. Valitan.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Asko-Seljavaaralle vaan lyhyesti, kun minuutti on aikaa vastata. Mitä tulee ruumiiden kuljetukseen oikeuslääketieteellisiin tutkimuksiin, niin niissä on myös paikkakunnilla yksityiset kuljettajat.

Ja toinen asia, näitten lisäyksien kattaminen: Siihen on vastattu aiemmin. Ette ole ollut salissa tai ette ole kuunnellut.

Arvoisa puhemies! Sitten joukkoliikenteeseen ja harvaanasuttujen alueitten joukkoliikenteeseen. Sieltä määrärahat nyt vietiin lähes tyystin, ja kesäkuun alusta erittäin rajusti näitä vuoroja lakkautettiin. Useilla paikkakunnilla niitä on enää ihan muutama. Koulukuljetukset ovat kaatuneet kuntien syliin ja asiointiliikenne ja työmatkat huomattavasti vaikeutuneet, eli oman auton varassa ollaan. Kutsuliikenne on hyvä, sitä sovelletaan jo nyt paljon. Missä viipynee kyytitakuu?

Sitten, arvoisa puhemies, ihan tähän liittyen piste iin päälle on se, että vuoden vaihteessa toteutuvat rajut energiaverojen korotukset. Ne, joilla on pienimmät tulot, ne maksavat, ja noilla harvaanasutuilla alueilla ne maksetaan. Ihmettelen erityisesti, miksi keskusta tällaisessa päätöksessä on mukana.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn ed. Uusipaavalniemeen siinä mielessä, että tilanne on vaikea ja vakava eikä tämä kriisi ole vielä ollenkaan ohi. Kyllä monia tapahtumia tullaan varmasti vielä näkemään.

Ed. Tiusanen kysyi aivan oikein, kenelle ollaan vastuullisia, mutta hänen olisi pitänyt kysyä myöskin seuraava kysymys: millä rahalla te olette vastuullisia, kun te esitätte ei energiaa, ei vesivoimalle, ei ydinvoimalle, turkistarhaus Suomesta on lopetettava, yrittäjät on tapettava verolla. Millä rahoilla? (Ed. Sirnön välihuuto) — Se harmaa talous, sekin loppuu, kun yrittäjät loppuvat Suomesta. Te kaikki asiat hoidatte harmaalla taloudella. Se on tärkeää, että sitä vähennetään, mutta se on aivan yhtä uskottava väite kuin se, että jos puoluetuki Suomessa lopetetaan, niin kaikki ongelmat voidaan ratkaista. Tämä teidän harmaan talouden väitteenne on samalla tasolla.

Puhemies:

Puhujalistaan.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty mielenkiintoinen keskustelu tästä hallituksen lisätalousarvioesityksestä. Itsekin näen näin, että tällä hetkellä, kun kasvu hitaasti lähtee toivottavasti liikkeelle, niin nämä näkymät eivät ole todellakaan parhaat mahdolliset. Pidän tärkeänä tätä hallituksen tavoitetta — tällä viikolla uusi hallitus astuu voimaan — 75 prosentin astetta työllisyyteen.

Täällä on esitetty keskusteluja ja mielipiteitä Seinäjoki—Oulu-radan rakentamisesta. Se on tärkeä hanke viedä eteenpäin, jotta eivät työt työmaalla pääse pysähtymään. Mutta itse haluaisin korostaa perustienpidon rahoituksen edelleen suurta vajetta ja toivoisin, että siihen hallitus syksyllä vielä pystyy lisämäärärahoja esittämään, samoin kuin jo sovittuja hankkeita, muun muassa E18-tien Turku—Vaalimaa-hankkeen viemistä loppuun rakentamalla Haminan ohitustie Vaalimaalle.

On paljon keskusteltu myös harmaasta taloudesta, ja pidän erittäin tärkeänä, että sitä koko ajan pyritään karsimaan ja valvontaa sillä alueella lisäämään, mutta esittäisin myös kysymyksen niille työntekijöille, jotka tekevät sitä harmaata taloutta — jokuhan siellä sen työn aina tekee — miksei se työntekijä vaadi työnantajalta esimerkiksi todistusta maksetuista veroista. Tämähän antaisi äkkiä vastauksen siihen, onko työnantaja hoitanut omat velvoitteensa, ja näin saataisiin harmaata taloutta entistä paremmin kuriin. No, tässä on molempien etu varmaan kyseessä, ja siitä se johtuu.

Vielä lyhyesti haluaisin sanoa noista ensihoitopalveluista. Niin kuin täällä ed. Seljavaara sanoi, Helsingissä se toimii kyllä hyvin Pelastuslaitoksen toimena, mutta jos sama systeemi vedetään kauttaaltaan koko Suomeen, niin ei meillä kyllä verorahat siihen riitä. Toivon, että tämä yksityinen puoli saa mahdollisuuden hoitaa haja-asutusalueella, harvaanasutuilla alueilla ensihoitopalvelut.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän päivän uutisissa saimme kuulla, että Suomessa on väestöön suhteutettuna korkea patenttihakemusten ja myös patenttisuojan määrä. Tämä ei kuitenkaan kerro teolliseen tuotantoon siirtyvien uusien keksintöjen määrää. Uusia innovaatioita tarvitaan muun muassa ikääntyvän väestön palveluihin ja tarpeisiin sekä työn tuottavuuden lisäämiseen julkisella sektorilla ja osatyökykyisten työpaikoilla. Tuotantoon siirtäminen ja kansainväliseen levitykseen pääseminen vaatii pääomia, joita yrityksellä ei välttämättä ole tai jotka mikroyritysten on kallista hankkia. Pääoman puute ja rahoituksen saamisen prosessi hidastaa ja jopa estää keksinnön edelleen kehittämistä yrityksen ja yliopiston tai korkeakoulujen yhteistyönä. Ammattikorkeakoulujen kohdalla rahoituksen saaminen on ilmeisesti vieläkin vaikeampaa. Onkin erinomaista, että hallitus helpottaa tässä lisätalousarviossa sekä yritysten mahdollisuutta toteuttaa tuotekehitystä että korkeakoulujen mahdollisuutta saattaa loppuun aloittamansa projektit ja niiden vaatima työvoimapanos.

Arvoisa puhemies! Talouden kääntyessä nousuun olisi jatkossa erittäin tärkeää mahdollistaa yritysten kyky kerätä pääomia innovaatioiden kehittämiseen ja tutkimukseen ja niissä tarvittavan henkilöstön palkkaukseen. Innovaatiokehitys ja henkilöstövarauksien mahdollistaminen verotuksessa tekisi tämän mahdolliseksi myös mikroyrityksille.

Tässäkin lisätalousarviossa myönnetään lisää rahaa ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään 1 750 opiskelijalle. Hyvä niin, mutta lisärahoitusta ohjataan myös tarvittavien tilojen vuokriin ja tilojen saneeraus- ja uudistamiskorjauksiin. Nyt kun opetustiloja voimakkaasti korjataan, onkin kuntien hoidettava rakentamisen valvonta niin, että nykyisen kaltaiselta rakennusvirheiden ja toimimattoman tekniikan aiheuttamilta miljoonakorjauksilta tulevaisuudessa vältytään. Nekin rahat tarvittaisiin opiskelupaikkoihin.

Samalla kun opiskelupaikkoja lisätään, on pidettävä huoli siitä, että opettajaharjoittelupaikkaresurssit sekä opetuksen laatu turvataan. Valmistuvien määrä ei korvaa laatua. Oppilaitoksille on nykyistä koordinoidummin luotava alueellisia yhteistoimintakäytäntöjä ja myös mahdollistettava rahoitus yritysyhteistyössä toteutuvaan tutkimustoimintaan. Kaikki koulut eivät edes pysty toimimaan opiskelijoiden tukena esimerkiksi lopputyörahoitusta haettaessa. Kuitenkin muun muassa sosiaali- ja terveysinnovaatiot sekä päivittäistä elämää tukevien teknisten ratkaisujen innovaatiot ovat niitä, joita on mahdollisuus toteuttaa ja suunnitella myös pienyritysalueilla isojen keskusten ulkopuolella.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! En malta tässäkään lisätalousarviossa olla käyttämättä puolustuspuheenvuoroa Kajaanin opettajankoulutuksen puolesta, sillä opettajankoulutus on Kajaanille erittäin tärkeä elinkeinorakenteen työkalu, jonka poistuminen on varsin kova isku koko Kainuulle. Opettajankoulutuksen lakkauttaminen vie Kainuusta myös sitä osaamista, jonka varassa koko maakuntaa on pitkälti kehitetty. Seuraukset opettajankoulutuksen lakkauttamisesta tulevat olemaan varsinkin Kajaanille erittäin vakavat. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittääkin jälleen kerran, että hallitus myöntäisi lisätalousarviossa Oulun yliopistolle sen tarvitseman lisärahoituksen, jolla voitaisiin turvata Kajaanin yliopistokeskuksen opettajankoulutuksen jatkuminen.

Toisena asiana haluaisin nostaa keskusteluun asian, joka puhututtaa arjen kentällä lähestulkoon joka ikisessä yleisötilaisuudessa, johon kuluneitten vuosien aikana olen osallistunut, nimittäin Ruotsista sekä Suomesta eläkettä saavien eläketulon verotuksen kokemisen erittäin ongelmalliseksi. Tästä syystä olisi tarpeen selvittää epäoikeudenmukaisuuksien oikaiseminen ja yleinen tarve niihin, jotta tulisi julkisesti tiettäväksi, mistä syystä nämä ajatukset eläketulon verotuksen epäoikeudenmukaisuudesta ovat syntyneet ja miten ne voitaisiin yhdessä korjata.

Yksi tärkeä asia, mistä mielestäni keskustellaan tänä päivänä edelleenkin liian vähän, on se, että työttömyys on tässä maassa erittäin iso ongelma, ja siihen liittyvä lapsi- ja perheköyhyys on asia, josta ei mielestäni keskustella riittävästi. Köyhän lapsi ei nimittäin koskaan pääse osallistumaan asioihin samalla tavalla kuin hyvä- tai keskituloisen perheen lapsi. Saimme viime viikkojen aikana kuulla myös, että köyhän perheen lapsen kesätyötkin vähennetään perheen toimeentulotuesta, jolloin köyhän perheen lapsi ei periaatteessa saa edes omaa kesätyötuloaan omaksi rahaksi. Samalla tavalla monen perheen yhteydenotot siitä, että lapsi ei pääse osallistumaan leireille, koulun reissuihin, yhteisiin matkoihin, ei pysty hankkimaan samalla tavalla harrastusvälineitä, puhumattakaan siitä, että voisi osallistua harrastuksiin, ovat yksi asia, joka mielestäni hyvinvointiyhteiskunnassa tulisi voida korjata.

Työttömyys on tällä hetkellä edelleen merkittävin pitkäaikaisköyhyyden syy, ja siksi ihmettelenkin, että vuosikausiin ei ole puhuttu konkreettisesta perusturvauudistuksesta, jolloin esimerkiksi työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa korotettaisiin tuntuvasti. Tuntuu siltä, että ennemminkin köyhille ja työttömille ihmisille halutaan antaa piiskaa ja raippaa korvaukseksi siitä, että he ovat osattomia tästä yhteiskunnan hyvinvoinnista.

Viimeisenä asiana haluan kiinnittää huomiota haja-asutusalueilla ja tuolla perukan selkosilla runsaasti puhuttaneeseen asiaan, nimittäin kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien parantamiseen. Asiasta on tullut ongelma. Asiasta on tullut pitkä lasku niille ihmisille, jotka ovat lähteneet mukaan tähän markkinavetoiseen ralliin. Tällä hetkellä homma ei ole edelleenkään kenenkään järkiperäisen asiantuntijan hallinnassa, vaan edelleen kenttää kiertävät konsultit ja erinäiset sedät ja tädit, jotka myyvät järjestelmiä, joita oikeasti ei tarvittaisi ja jotka oikeasti eivät edes täytä asetuksen vaatimuksia. Tähän asiaan on saatava järki ja selvyys, ennen kun ihmiset, köyhät ihmiset, pistävät viimeisetkin euronsa aivan turhaan tarkoitukseen.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Haluaisin nostaa valtion kolmannen lisätalousarvion osalta esiin pari tärkeää asiaa. Totesin jo aiemmin debatissa, että velkaantumisen hillitseminen on tärkeää myös sukupolvien oikeudenmukaisuuden kannalta. Valtion nettolainanoton tarve on kuluvana vuonna 12 miljardia euroa, minkä seurauksena valtionvelan määrä on arviolta 76 miljardia euroa vuoden lopussa. On selvää, että emme voi loputtomasti elää tulevien sukupolvien kustannuksella. Se ei ole kestävää talouden kannalta eikä oikeudenmukaista tulevien sukupolvien kannalta. Siksi velkaantuminen on saatava tulevina vuosina hallintaan.

Arvoisa puhemies! Radanpidon rahoituksen on jatkossa oltava pitkäjänteisempää. Rataverkon korjausvelasta aiheutuneiden routavaurioiden aiheuttamista jatkuvista myöhästelyistä on päästävä eroon, ja asiakkaiden luottamus junamatkustamiseen on palautettava. Junaliikenteen kilpailukyvyn ja houkuttelevuuden säilyttäminen on tärkeää myös liikenteen päästövähennysten kannalta. Toimiva rataverkko ja sujuva junaliikenne ovat merkittävässä roolissa, kun pyritään vähentämään ihmisten riippuvuutta yksityisautoilusta.

On hyvin tärkeää, että Seinäjoki—Oulu-rataosuuden perusparantaminen toteutetaan alkuperäisen aikataulun mukaan. Se tuottaisi valtiolle myös merkittävät säästöt, kuten täällä debatissa jo monesti aiemmin todettiin. Ylipäätään näin isojen hankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta pitäisi päättää pitkäjänteisemmin eikä pieninä lisäyksinä peräkkäisissä talousarvioissa ja lisätalousarvioissa. Se toisi toteutumisaikatauluun suurempaa varmuutta. Pitkäjänteisyyden puute ja hidastelu eivät anna mahdollisuuksia myöskään kokonaistaloudellisesti järkevään toimintaan, vaan seurauksena on huomattavia ylimääräisiä kustannuksia. Jatkossa ratahankkeiden rahoitus on hoidettava tavalla, joka mahdollistaa ratojen nopean, matkustajia mahdollisimman vähän häiritsevän ja kustannustehokkaan perusparantamisen.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta tyytyväisyyteni siihen, että lisätalousarviossa sovitaan 2 miljoonan euron lisämäärärahasta monitoimialuksen öljynkeräysjärjestelmän hankintaan. Viime vuonna Suomenlahdella laivattiin 150 000 miljoonaa tonnia öljyä, ja määrä kasvaa edelleen voimakkaasti. Vuodelle 2015 ennuste on jo 250 000 miljoonaa tonnia öljyä. Suomenlahti on kapea, matala ja täynnä saaria, joilla on ainutlaatuinen luonto. Pohjoiset sääolot aiheuttavat omat vaikeutensa niin laivaliikenteelle kuin öljyntorjunnalle. Jääolosuhteisiin soveltuva järjestelmä tuleekin todelliseen tarpeeseen.

Arvoisa puhemies! Suomen ja Itämeren rantavaltioiden öljyntorjuntavalmiutta ja onnettomuuksia ennalta ehkäisevää toimintaa on edelleen kehitettävä voimakkaasti. Tuhojen ennaltaehkäisy on moninkertaisesti halvempaa kuin öljyn kerääminen luonnosta. Paljon Meksikonlahden öljyonnettomuutta pienempikin onnettomuus voisi tärvellä rantamme vuosikymmeniksi. Siksi Itämeri ei voi odottaa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! Tässä lisäbudjetissa me kristillisdemokraatit olemme tehneet hyvin maltilliset lisäykset. Kohdennuksena on kuntien rahoitus. Valtionosuutta kunnille peruspalvelujen järjestämiseen tulee saada lisää, koska esimerkiksi vanhustenhuollossa on ollut jo pitkään riittämättömät resurssit. Koulutettua ja kielitaitoista hoitohenkilökuntaa on liian vähän. Tiedämme, että vanhusten laitoshoidon laatusuositusten tavoitetasosta jäädään pahimmillaan käytännössä puoleen. Hoitajien puutetta korvataan lääkkeillä, ja tämä on todella valitettavaa. Ja näin ei tule jatkaa. Tiedämme myös tilastoista, että masennus- ja rauhoittavia lääkkeitä määrätään jopa kolme kertaa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Näin ei tule olla. Näemme erittäin tärkeänä, että henkilöstön alimiehitys korjataan, koska se heikentää hoidon tasoa ja koettelee hoitajien jaksamista.

Väestön ikääntymisen aiheuttamaan hoivapalveluiden kysynnän lisääntymiseen tulee vastata laadukkailla palveluilla. Tulee kehittää voimakkaasti omaishoitoa. Omaishoito on taloudellinen tapa tuottaa hyvinvointia kotihoidossa. Suomessa on arviolta noin 60 000 omaishoitajaa, jotka ovat lain kriteerien mukaan oikeutettuja saamaan omaishoidon tukea. Kuitenkin heistä vain puolet sitä saa. Omaishoitoa koskevien sosiaalihuoltolain säännösten henki ei näin ollen vieläkään kunnissa toteudu. Kunnissa vallitsee nykyisin kirjava käytäntö siitä, kuka on oikeutettu saamaan omaishoidon tukea. Omaishoidon tuen saaminen on monessa tapauksessa sattumanvaraista. Kuntien kiristyneen taloustilanteen vuoksi monessa kunnassa omaishoitojen sopimuksia on jopa irtisanottu tai kriteereitä on entisestään kiristetty. Omaishoidon tuen saajien määrää tulee lisätä, ja mahdollisuus omaishoidon tukeen tulee taata jokaiselle kriteerit täyttävälle henkilölle. Lisäksi vapaapäiviä tulisi olla vähintään yksi päivä jokaista viikkoa kohden.

Arvoisa puhemies! Olemme todella huolissamme myös lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon toteutumisesta ja esitämme siihen lisärahoitusta. Lapset ja nuoret jonottavat psykiatrista hoitoa liian kauan. Mielenterveysasetuksen mukaan lasten ja nuorten pitäisi päästä hoitoon kolmessa kuukaudessa, mutta esimerkiksi yliopistosairaaloissa hoitoa joutuu odottamaan keskimäärin miltei puoli vuotta. Psykiatrista hoitoa tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä osalta tarpeet ovat usein akuutteja. Ongelmia pystytään nykyisillä resursseilla hoitamaan usein vasta sitten, kun ne ovat kärjistyneet. Kuitenkin ennaltaehkäisyssä tulisi olla pääpaino. Myöskin lapsiperheille suunnattua ennalta ehkäisevää kotipalvelua tulee vahvistaa, koska sitä on vähennetty monessakin kunnassa viime vuosikymmenillä. Perheillä ei ole enää samaa tukiverkkoa kuin aikaisemmin, ja silloin tätä tukea tulee saada.

Huolestuttavia ovat myös lastensuojelun puolella monet palvelun ongelmat, jotka lisääntyvät ja vaikeutuvat. Lastensuojeluasiantuntijoiden mukaan lapsiperheiden hätään puututaan usein vasta sitten, kun ongelmat ovat vaikeutuneet ja monimutkaistuneet. Vuosien ajan lastensuojelun työntekijät ovat viestittäneet tarpeesta aloittaa ennalta ehkäiseviä toimia lapsiperheille, jotta lastensuojelullisiin toimenpiteisiin ei tarvitsisi näin turvautua. Näin estettäisiin monien inhimillisten tragedioiden synty.

Arvoisa puhemies! Esitämme myös starttirahaan lisäystä. Starttirahan toimivuudesta on saatu myönteisiä kokemuksia. Työministeriön selvityksen perusteella starttiraha on osoittautunut tehokkaaksi työllisyyttä edistäväksi toimenpiteeksi. Starttirahan myöntämisen tulee tapahtua niin, että se toteutuu oikeudenmukaisesti yhtenäisin perustein, ja tätä määrärahaa tulee lisätä.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi esitän lisäystä, joka ei ole kd:n lisäbudjetissa vaan omana painotuksena: yliopistojen perusrahoitukseen. Näen erittäin tärkeänä sen, että yliopistoissa tehdään laadukasta opetus- ja tutkimustoimintaa, ja tällä perusrahoituksella, mitä hallitus nyt on esittämässä, siihen ei päästä. Näin näen, että tätä tulee vahvistaa erityisesti, että me säilytämme tasa-arvoisuuden, ja niin, että meille ei synny kahden tason yliopistoja vaan kaikilla on mahdollisuus päästä hyvään laatuun tutkimuksessa ja opetuksessa.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kolmas lisätalousarvioesitys jatkaa tuttua linjaa. Oman maan heikot kansalaiset hallitus tönii kontalleen, mutta rahaa riittää lähetettäväksi säkeittäin vieraille valtioille. Ensin Kreikan valtio vaati ja sai miljardiluokan lainan palkkioksi hulivilielämästään. Mutta se ei näköjään riittänyt, sillä nyt hallitus on esittämässä käsittelyssä olevassa lisätalousarviossa 324 miljoonan euron vakuudetonta lainaa Latvian valtiolle. Perussuomalaiset eivät voi missään olosuhteissa tällaista hyväksyä.

Meillä leipäjonot kasvavat, vanhukset ja lapsiperheet elää kituuttavat köyhyysrajan alapuolella. Näillä toimenpiteilläkö siis tasapainotetaan Suomen taloutta, jota myös EU:n talouskomissaari Olli Rehn on vaatinut? Ei näy kuulevan kokoomuspolitiikkojen korvat nälkäisten lasten vatsan kurinaa. Olenkin tehnyt muutosesityksen hallituksen lisätalousarvioesitykseen, että Latvialle esityksessä ehdotettu 324 miljoonan euron laina tulisi hylätä. Toivon, että kansalaisista vastuuta tuntevat edustajat äänestävät hylkäysesityksen puolesta. Vastaavasti olen tehnyt useita aloitteita Suomen kansan hyväksi suunnattaviksi määräraha-aloitteiksi, eli esittämäni raha suunnattaisiin suomalaisille, ei vieraan maan kansalaisille.

Sosiaali- ja terveyspuolelle hallitus tarjoaa lähinnä palkkakuluista johtuvia lisämäärärahoja. Missä ovat vanhusten elinoloja parantavat määrärahalisäykset? Missä on hallituksen köyhyyden vastainen työ 700 000 suomalaisen köyhän hyväksi? Ei näy, ei kuulu.

Sen sijaan hallitus haluaa edelleen jatkaa suomalaisten läsnäoloa Afganistanissa sotilaallisen kriisinhallinnan nimissä. Olen sanonut tämän ennen ja sanon sen jälleen kerran: suomalaisilla ei ole velvollisuutta tukea sotaa käyvän maan hallitusta sotilaallisilla toimenpiteillä. Sitä sotilaallinen niin sanottu kriisinhallinta mitä suuremmassa määrin on. Siksi esitänkin Afganistaniin suunnattujen määrärahojen vähentämistä reilun 5,6 miljoonan euron edestä.

Arvoisa puhemies! Liikenneverkkoon hallitus tarjoaa kokonaisuutena 30 miljoonan euron lisäystä, jossa tieverkon osuus on reilut 3 miljoonaa euroa, tämäkin vain EU:n pohjoisten hankkeiden tukemiseen. Hallitus on juuri sopinut omien sanojensa mukaan historiallisen suuresta energiaratkaisusta, jossa uusiutuva energiapaketti näyttelee merkittävää roolia. On syytä kysyä, miten energiapaketti voisi toimia käytännössä, jos energiaraaka-aineet makaavat metsissä mutta tiet ovat rapakunnossa. On selvää, ettei näin pienillä panostuksilla ylläpidetä tehokasta ja kustannustehokasta kuljetusverkostoa, jos raaka-aineen keruuta suorittavat yrittäjät särkevät kalustoaan teissä oleviin kuoppiin. Siksi olenkin esittänyt 100 miljoonan euron suuruista määrärahalisäystä perustienpitoon. Se on ehdottoman välttämätöntä paitsi energiapuun myös maaseudun asukkaiden elämisen ja olemisen kannalta katsottuna.

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana maahanmuutosta ja kotouttamisesta. Tämä istuva hallitus ja erityisesti sen maahanmuuttoministeri Thors ovat keränneet kyseenalaista mainetta toimissaan. Maahamme pyrkivien henkilöiden määrä on ylittänyt moninkertaisesti kantokykymme. Lisätalousarvioesityksessä hallitus esittää reipasta 30 miljoonan euron korotusta vastaanottotoimintaan, mutta jo turvapaikan saaneiden asuttamiseen ei senttiäkään. Esitänkin talousarviota muutettavaksi siten, että painopistettä muutettaisiin pois uusien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnasta turvapaikan jo saaneiden kotouttamiseen kuntien saamia korvauksia korottamalla. Kuntien saamat korvaukset ovat laahanneet kustannusten perässä vuosikausia. Muuta vaihtoehtoa ei hallituksella ole, jos se haluaa nämä asialliset maahanmuuttajat uuden elämän alkuun. Nykyinen maahanmuuttolinjaus on ruotsalaisen kansanpuolueen näkyvin ja surullisin poliittinen saavutus, johon retkuun myös kokoomus on langennut, vaikka Ben kansaa hämätäkseen välillä hiukan vastustaakin sitä.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kolmas lisätalousarvio on nyt käsittelyssä. Tilanne taloudellisesti ei todellakaan ole hyvä niin Suomen kuin muidenkaan EU-maiden osalta. Talousarvioesityksessä ei ole panostettu työllisyyteen. Hallituksella olisi ollut mahdollisuus siihen, jos halua vain olisi löytynyt. Jos hallituksella olisi ollut rohkeutta tehdä panostuksia työllisyyden hoitoon, se olisi antanut paremmat lähtökohdat nousukauden lähdettyä vetämään paremmin.

Nyt olisi panostettava kotimaisen kulutuksen kysynnän kasvuun, ja se olisi mahdollista hoitaa investoinneilla. Ne antaisivat työtä ja toimeentuloa ja näin myös kasvattaisivat ostovoimaa. Hallitukselta olisi odottanut todellisia panostuksia julkisten palvelujen tuotantoon kuin myös investointeihin, joilla on taloudellista vaikutusta tulevaisuuteen suuntaavaan kehittämiseen. Esimerkiksi taloustilanne johtaa kuntien eriarvoistumiseen. Tämän estämiseksi valtion rahoitusosuutta on välttämätöntä lisätä.

Vuodelle 2010 sosialidemokraatit esittivät 500 miljoonan euron panostusta kuntien peruspalvelujen turvaamiseen. Korotetulla valtionosuudella olisi parannettu kuntapalvelujen laatua ja vähennetty myös tarvetta kuntien veronkorotuksiin ja lomautuksiin sekä ylivelkaantumiseen. Työttömyys on lisännyt kuntien menoja, mikä näkyy toimeentulomenojen kasvamisena. Juuri nyt saadun tiedon mukaan EU on määritellyt uudelleen köyhyysrajat, ja köyhiä suomalaisia todetaan olevan liki 900 000 elikkä liki 20 prosenttia suomalaisväestöstä.

Kasvavan työttömyyden pysäyttämiseen tarvitaan tuntuvasti isompia paukkuja kuin hallitus tämän kevään budjetissaan esittää. Tarvitsemme työllistäviä julkisia investointeja, panostusta rautateihin, tieverkkoon ja muihin logistisiin ratkaisuihin, joissa huomioidaan myös teollisuuden tarpeet. Esimerkkinä otetaan nyt täällä paljon puhuttu Seinäjoki—Oulu-ratahanke. Sen on oltava ykköshanke, joka täytyy saattaa päätökseen ilman rakentamiskatkoja. VR rahoittaa operaattorina hanketta nyt 15—20 miljoonalla eurolla. Tämä ei voi olla kestävä ratkaisu. Ja vielä kun tässä on kysymys sen luonteisesta asiasta, että tämä 15—20 miljoonaa tulee kunnossapitomäärärahana, niin miten tämä kohdennetaan tähän investointiin, jota ei voida kilpailuttaa? Jos tämä asia olisi hoidettu samalla tavalla kuin silloin, kun tehtiin Kerava-oikoratahanke, elikkä kokonainen pätkä otettiin ja rahoitettiin, tai siihen varattiin määrärahat, ja se päästiin sitten investoimaan kertarysäyksellä ja tällä tavalla saatiin myös taloudellista hyötyä tästä kertaratkaisusta, ja ratahanke eteni erittäin ripeästi.

Myös kunnossapitomäärärahoihin tulee saada korotusta. Radat täytyy olla siinä kunnossa, että niillä voidaan harjoittaa liikennettä niillä nopeuksilla ja niillä kantavuuksilla, mitkä operaattorille on luvattu. VR on investoinut nopeisiin juniin, muttei voi hyödyntää tällä hetkellä niiden hyötyjä. Yleisesti voisi todeta myös sen, olisiko parempi panostaa jo olemassa oleviin rauta- ja maanteihin elikkä pitää niitä paremmassa kunnossa ja määritellä runkoverkko, jota tosin on yritetty mutta huonoin tuloksin. Pidän tärkeänä viedä kumminkin tämän Seinäjoki—Oulu-hankkeen nyt tässä vaiheessa loppuun, mutta tulevien suurien investointien osalta täytyy olla suurta harkintaa.

Liikenneministeriltä löytyi rahaa 40 miljoonaa euroa Huutokoski—Savonlinna-rataosuudelle, jossa tällä hetkellä kulkee yksi juna per kuukausi. Tämä 40 miljoonaa olisi tarvittu tänne Seinäjoki—Oulu-hankkeeseen. Nyt tätä rahaa ei ministeriöstä löydy.

SDP:n eduskuntaryhmä esittää myös Kajaanin opettajankoulutuksen jatkamista Kajaanissa, johon esitetään 1,5 miljoonaa euroa. Jos tämä opettajankoulutus lakkaa ja yliopistokeskus lakkaa olemassa olemasta, niin Kainuu olisi ainut maakunta, jossa ei olisi yliopistollista toimintaa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen ryhmäpuheessa ed. Sasi oli tyytyväinen Suomen työllisyystilanteeseen. Hän puhui siinä sävyssä ja jopa sanoikin, että meillä ei ole työttömyys noussut korkeammalle kuin 9,5 prosenttiin, mikä on hänen mielestään hyvä saavutus. Totta kai, nyt on ollut paha talouskriisi, joka lähti liikkeelle USA:sta, jossa pankkien ahneus voitti järjen, mutta ei voi kyllä hurrata, kun työttömänä on noin 10 prosenttia työvoimasta.

Kyllä tässä nyt asenteet näkyvät selvästi. Joillekin se on ihan siedettävä tilanne tai jopa hyväksyttävä tilanne. Meistä tämmöinen tilanne on täysin kestämätön, kun noin 10 prosenttia on työttömänä. Ja työttömyys, jos ei tässä toimiin ruveta, saattaa jopa pahentua edelleen. Kaiken lisäksihän on vielä niin, että tuon 10 prosentin sisällä, prosentit ovat prosentteja, ne eivät aina säväytä, mutta kun puhutaan ihmisistä noitten prosenttien takana, niin 30 000 nuorta on työttömänä.

Luulisi sen jollakin lailla myös porvareita säväyttävän, koska jos työttömyys iskee tuossa vaiheessa, siitä voi olla elämänpituiset seuraukset syrjäytymisenä ja siitä aiheutuvine muine seuraamuksineen. Ja 100 000 on pitkäaikaistyöttömänä nyt jo. Siis työttömyys on sillä lailla kertynyt joidenkin harteille, että 100 000 pitkäaikaistyötöntä alkaa olla meidän maassamme. 100 000 pitkäaikaistyötöntä ja 30 000 nuorta työtöntä. Kyllä tämän pitäisi nyt kaikkia hälyttää, mutta ei näytä kokoomukselle vaivaa tuottavan.

Siinä on vielä kysymys tietenkin toimeentulosta näiden työttömien osalta. Puolet työttömistä, ylikin jo, on työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla, 17 euroa päivässä. Miten sillä elää? Kansanedustajalla menee kahvilaan päivässä enemmän kuin tämä 17 euroa, näin luulisin asian olevan monien osalta, niin se on omaltakin osaltani. Onhan tämä käsittämätöntä, että tämmöistä vaan todetaan, että ei tässä huolta, ei huolen häivää. Meillä on huolta, ja siksi esitämme myös tässä yhteydessä lisää toimia myös valtion suoraan vastuunottoon työttömyyden vähentämiseksi.

Meillä oli kerran sellainen järjestelmä 1980-luvulla päätetty Sorsan hallituksen toimesta, jolla saatiin aikaan tilanne, jossa jokainen nuori piti koulun jälkeen työllistää ja jokainen pitkittyvä työttömyys piti vuoden jälkeen katkaista. Esimerkiksi Lapissa tuona aika pitkäaikaistyöttömyys loppui kokonaan, saatiin semmoinen tilanne aikaan. Tietenkin on aina tietty osa, joka on hyvin vaikeasti työllistyvä, mutta pääsääntöisesti kävi niin, että me saimme jopa Lapissa, joka silloin oli pahan työttömyyden aluetta, niin kuin on nytkin, työttömyyden poikki. Se oli hieno saavutus. Valitettavasti Ahon porvarihallitus 1990-luvun alkupuolella kumosi tämän velvoitepykälän työllisyyslaista. Sitten repesi, tuli jättityöttömyys, pitkittyvä työttömyys, joka on se paha asia, eli se vie siihen syrjäytymiseen.

Mitä nyt pitäisi tehdä? Lisätä myös valtion ja kuntien suoraa työllistämistä. Vuonna 1997 valtio ja kunnat työllistivät tai pitivät yllä työvoimakoulutusta 123 000 työttömälle tässä maassa. 123 000 oli joko tukityöllistettynä tai sitten työvoimakoulutuksessa, jonka valtio maksoi. Nyt on 92 000, 30 000 vähemmän. Tässä se ero on. Me olemme tulleet uusliberaaliin aikaan, jolloin valtion vastuuta on vähennetty ja markkinoiden pitäisi hoitaa asioita, mutta on asioita, joita markkinat eivät hoida, ja niitä on aika paljon. Se ei välitä siitä, kuinka paljon on esimerkiksi työttömiä, jos muuten vaan työvoimaa riittää heidän tarpeisiinsa. Tässä se ero on nyt tähän edelliseen jaksoon, aikakauteen verrattuna, jolloin valtion vastuu oli selviö. Nyt markkinat saavat hoitaa, ja tämä on tulos.

Tähän koko ajatteluun pitää saada iso muutos, sillä onhan se lopulta niin, että työttömyys on myös työvoiman tuhlaamista ja pois sitten lopulta siitä taloudellisestakin tuotoksesta, mutta tämä ei vaan nyt mene ajatteluun, valitan.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin ed. Tennilälle sanoa, että mikäli tämä nykyhallituksen elvytys ei olisi toiminut oikea-aikaisesti ja niin kuin se tällä hetkellä toimii, niin jokainen teistä tietää, että Suomessa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna työttömien määrä olisi vieläkin isompi kuin se on tällä hetkellä. Lisäksi nuorten työttömyys olisi myöskin nykyistä suurempi, koska ne yritykset olisivat olleet nurin eivätkä olisi enää työllistäneet ketään.

Pitkäaikaistyöttömyydessä kohtaanto-ongelma on tällä hetkelläkin olemassa. Meillä on vapaita työpaikkoja, joihin ei ole kyseisen koulutuksen saaneita henkilöitä hakemassa. Matalan koulutuksen aloille syntyy rakennetyöttömyyttä, senkin te jokainen tiedätte, kun paperitehtaita pantiin nurin. Tällä hetkellä myös ne maisterit yliopistoista, jotka ovat lisäkoulutuspaikkojen vuoksi tällä hetkellä tulleet työmarkkinoille, ilman että heille on olemassa työpaikkoja, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kunnes niitä isojen ikäluokkien eläköidyttyä vapautuu.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karhuvaaralle totean, että kyllä, 1990-luvun laman hoidosta opittiin jotakin. Kyllä, silloin annettiin työttömyyden kasvaa ihan estottomasti, itse asiassa lisättiin Ahon hallituksen toimilla. Kaikkihan tämän nyt ymmärtävät tänä päivänä, ja tutkijat ovat sen myös vahvistaneet, että virhe tuli ja valtava virhe, joka johti laajaan, pysyvään syrjäytymiseen Suomessa. Niitä laskuja makselee moni ihminen vielä nytkin.

Mutta tässä elvytyshommassa on ollut yksi ongelma, se on ollut liian isosti veropohjaista. On annettu verohelpotuksia, jotka prosenttilinjaisina ovat osuneet isotuloisille eivätkä sillä tavoin ole hyödyttäneet työttömyyden vähentämistä, koska se ostovoima ei ole mennyt oikeille porukoille.

Mutta se miksi me otamme esille tämän teidän tyytyväisyytenne, on se, että te syytitte meitä siitä, että me esitämme tätä valtion suoraa vastuunottoa työttömyydestä, syytitte meitä siitä, että me olemme panemassa rahaa teidän mielestänne hukkaan. Tämä oli viesti kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa, ja sitä pidän kyllä täysin kummallisena ajatuksena tilanteessa, jossa meillä on 30 000 nuorta työttömänä ja (Puhemies: Minuutti on mennyt!) 100 000 pitkäaikaistyötöntä.

Ensimmäinen varapuhemies:

Olen merkinnyt vastauspuheenvuorot edustajille Mustajärvi ja Piirainen.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karhuvaaralle vaan siitä, etteikö tämmöisessä tilanteessa ole suorastaan rikollista jättää esimerkiksi viime vuonna käyttämättä jo eduskunnan myöntämiä työllisyysmäärärahoja yli 30 miljoonaa euroa. Tiedätte aivan hyvin, mitä nuorisotyöttömyys on ja kuinka virta pitkäaikaistyöttömyyteen on koko ajan kasvanut. Kyllä voitaisiin ottaa aivan hyvin käyttöön nuorten osalta vastaava malli, mikä koski kaikkia työttömiä aikaisemmin, elikkä jos tietyn mittaisen työttömyyden jälkeen sitä ensimmäistä työpaikkaa ei muuten löydy, niin julkisen vallan, valtion ja kuntien, sekä yksityisen sektorin yhteistoimin taattaisiin nuorille se ensimmäinen aito, oikea työsuhteinen työpaikka.

Mutta tähän liittyen vielä: nythän on kiristetty kolmannen sektorin mahdollisuuksia työllistää, ja kyllä esimerkiksi ed. Karhuvaara varmaan tunnustaa sen palveluyrittäjänä tai entisenä palveluyrittäjänä, että arvonlisäveron korottaminen on nimenomaan työn verottamista (Puhemies: Minuutti!) ja se vaikeuttaa nimenomaan näiden yrittäjien asemaa.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän ed. Karhuvaaran kannanottoon haluaisin todeta myös, että teollisuudesta on hävinnyt työpaikkoja tällä hetkellä ja yksityinen sektori on joutunut jo lomauttamaan omia vakinaisia työntekijöitään tai on vähennetty. Siellä kun ei ole tilauksia, niin ei siellä ole henkilökuntaakaan, niin että ei sinne enää voida opiskelijoita ottaa. Palvelualalle on työllistetty tällä hetkellä, mutta se on hara-rahalla, ja on kysymys siitä, tullaanko sillä toimeen.

Sitten vielä tästä, mistä ed. Mustajärvikin mainitsi. Kunnat palauttivat, oma kuntani palautti muistaakseni 1 miljoonaa euroa, työllistämismäärärahoja, ja se johtui siitä, että kunnalla ei ollut omaa rahaa siihen. Siihen täytyy se 50 prosenttia olla omaa rahaa, eikä ollut mahdollisuutta työllistää. Elikkä aina on toinenkin puoli tässä asiassa olemassa.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta otti nimenomaan kantaa työllisyyskertomuksessa siihen, että nämä määrärahat myöskin viime vuonna myönnettiin sen verran myöhään, että kaikki kunnat eivät myöskään ehtineet niitä käyttää. Se oli yksi syy, miksi ne jäivät käyttämättä.

Toinen on se, että jos meillä ei ole vientiteollisuudella asiakkaita, niin ikävä kyllä me emme voi mennä siihen, että me vaan työllistämme ja työllistämme ja työllistämme, jos kukaan ei niitä palveluja tai tavaroita käytä. Siihen myöskin perustuu se, että ei julkinen sektori voi pelkästään työllistämiseen keskittyä. Kyllä sillä työllistämisellä pitää saada myöskin jotain aikaan.

Ensimmäinen varapuhemies:

Mennään puhujalistaan.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Karhuvaara tietää varsin hyvin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenenä sen, että todellakaan työttömyyden kasvu tai työttömyyden lisääntyminen ei ole taittunut. Tietenkin, jos tarkkaan kuuntelee ministeriä, mitä hän sillä tarkoittaa, niin hän tietysti tarkoittaa, että kasvu on taittunut silloin, jos se työttömyyden kasvua kuvaava käyrä ei nousekaan yhtä jyrkässä kulmassa ylöspäin, vaan on hieman taittunut. Mutta työttömyys kasvaa edelleen rajua vauhtia. Kesäkuun luvut nuorisotyöttömyyden kasvusta ovat meillä vielä saamatta, mutta ne tulevat olemaan karmeat. Pitkäaikaistyöttömyys kasvaa rajusti. Varsinais-Suomessa pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuodessa 65 prosenttia.

Vientiteollisuudesta tiedän, että tämän vuoden aikana ennen vuodenvaihdetta tuhansia lomautuksia muuttuu irtisanomisiksi ja pysyväksi työttömyydeksi. Erityisen lohduttomat näkymät ovat telakkateollisuuden osalta. Huolimatta siitä, että kevään lisäbudjetissa hyväksyttiin laivanrakennusteollisuudelle innovaatiotukea, ympäristötukea ja mittavia alusluottoja ja lainavaltuuksia niille, tilausrintamalla on pelottavan hiljaista. Viking Line, ainoa kotimainen varustamo katkaisi neuvottelut uudistilauksista kaikkien tarjouksia tehneiden telakoiden kanssa. Marras—joulukuussa Turun seudulla kävelee 10 000 työtöntä laivanrakentajaa, jos ihmettä ei ennen sitä tapahdu. Ja tietenkin kerrannaisvaikutukset ovat helposti kaksinkertaisia. Olisi kansallisesti tärkeää ymmärtää, miten suuresta asiasta on kysymys. Kysymyksessä on aivan toisen mittaluokan kriisi kuin aiemmin Suomessa millään toimialalla.

Herra puhemies! Tilanne on todella totinen Turun seudulla, joka on sentään vuodet ja vuosikymmenet luettu hyvän kasvun ja hyvän työllisyyden rintama-alueeksi. Jos uusia tilauksia ei tule, koko Turun seutukunta täyttää äkillisen rakennemuutosalueen kriteerit. Siksi olisi nyt jo ennen kesää hallituksen pitänyt lähteä liikkeelle lisäbudjetilla, jossa tämä rakenneromahdus olisi ennakoitu ja lähdetty kiireesti räätälöimään tällaisia reagoivia ennakkotoimia, mutta mitään ei esitetä. Olisinkin täällä halunnut kyllä kuulla työ- ja elinkeinoministeriltä, mitä valtiovalta ja työ- ja elinkeinoministeri aikovat tehdä tai ovat tekemässä ja valmistelemassa tämän telakkakriisin torjumiseksi ja helpottamiseksi. Mutta niin kuin täällä näyttää tavaksi tulleen, ministerit ovat lisäbudjettikeskustelujen aikana paremmissa kiireissä.

Suomen telakkateollisuuden osalta olisi tietenkin välttämätöntä, että kotimaisin toimin voisimme siihen vaikuttaa ja ennen kaikkea valtion toimin niin pitkälle kuin niillä voidaan vaikuttaa, mutta tarvitaan tietenkin myöskin Suomen toimia EU-tasolla. EU:ta vaivaa telakkakriisi yhtä hyvin kuin Suomeakin. Laivanrakentajista on 50 prosenttia työttöminä. Tämän kriisitietoisuuden pitäisi kyllä nousta myös EU:n päättävissä elimissä Euroopan telakkateollisuuden pelastamiseksi. Minusta Ranskan pääministeri on painokkaasti kiirehtinyt puolustusmekanismien aikaansaamista Euroopan telakoille Aasian kilpailua vastaan.

Vielä lopuksi. Myöskin toimet Suomen ja Venäjän (Puhemies: 5 minuuttia!) laivanrakennus- ja offshore-alan yhteistyön kehittämiseksi on kyllä valitettavasti laiminlyöty. Tekoja puuttuu.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Täällä ed. Sasi aikaisemmin totesi: työllisyystilanne on hyvä. Tämä on kyllä aika mielenkiintoinen toteamus, kun ajattelee, että Suomessa on noin 300 000 työtöntä eli lähes 10 prosenttia ja nuorten työttömyys on yli 25 prosenttia. Minun mielestäni tämä tilanne ei missään tapauksessa ole hyvä, vaan se on lähellä katastrofia nuorten kohdalla. Sillä viimeiset työllisyystilastot eivät ole tulleet ja kun kouluista valmistuneet nuoret tulivat työelämään nyt keväällä, se ei vielä näy näissä tilastoissa, ja on pelättävissä, että heistä varsin suuri osa joutuu suoraan työttömyyskortistoon. Tämä ilmeisesti on sitä kokoomuslaista, tätä oikeistolaista, talouspoliittista linjaa, elikkä työttömistä ei edes välitetä, niin että työllisyyttä merkittävästi lähdettäisiin parantamaan.

Tämä lisätalousarvio, jota nyt käsitellään, ei anna juurikaan lisää työllisyysrahoja. Täällä on puhuttu aikaisemmasta, toisesta, lisäbudjetista, että siellä on nuorten työllistämiseen rahoja. Mutta hallitus on ollut jatkuvasti vähintäänkin puoli vuotta myöhässä näitten työllisyysrahojen myöntämisessä, ja aina on hankalampaa, kun työttömyys pääsee kasvamaan suureksi, sen saaminen alemmalle tasolle. Ja vahinko tapahtuu aina, jokainen työttömyyspäivä, jonka työtön joutuu olemaan työttömänä, on lopullisesti menetetty. Sen on menettänyt se työtön ansioina, yhteiskunta verotuloina ja myöskin on menetetty se työpanos, joka siitä työstä aikaansaataisiin, jos töitä olisi tarjolla.

Tämän johdosta on välttämätöntä, että kuntien talousasemaa vahvistetaan. Vasemmistoliitto esittää kunnille 420:tä miljoonaa euroa, joista 20 miljoonaa euroa tulisi kuntien harkinnanvaraisiin valtionosuuksiin, sillä kunnilla on tässä tilanteessa mielestäni ratkaiseva asema. Kuntien rahoitustilanteen parantaminen loisi mahdollisuuden myöskin siihen, että kunnat voisivat palkata uutta henkilökuntaa, investoida ja ne henkilökuntavajeet, jotka esimerkiksi sosiaalipuolella on, voitaisiin täyttää. Nyt valitettavasti vain kuntien talous on siinä kunnossa, että ne eivät pysty sitä tekemään.

Täällä on myöskin puhuttu näistä tierahoista. Täytyy todeta, että monessa tiepiirissä mietitään sitä, että teitä, jotka ennen olivat kestopäällysteisiä, ollaan muuttamassa sorapäällysteiseksi. (Ed. Kähkönen: On jo muutettu!) — Ja on ehkä muutettukin. — On selvää, että tämä ei tule pienentämään kunnossapitokustannuksia pitkällä aikavälillä, vaan se tulee entisestään niitä lisäämään. Se on hyvin lyhytnäköistä politiikkaa, elikkä halutaan viedä takaisin hevoskärryaikaan Suomen tienpitoa. Tämä kyllä on ehdottomasti saatava korjattua. Tähän ovat myöskin hallituspuolueitten kansanedustajat kyllä puheissaan olleet valmiita, mutta sitten, kun tekoja kaivataan elikkä niitä rahoja, tulee seinä vastaan ja uskollisuus hallitukselle voittaa kaiken muun tarpeellisen.

Täällä myöskin vaadittiin selvittämään sitä, millä rahoitetaan näitä meidän esittämiämme kohtia. On todettava ensinnäkin, että emme ole näitä voineet esittää, koska verolaithan eivät ole nyt auki. On tietenkin selvää, ettemme voi semmoisiin kohtiin muutoksia esittää, jotka eivät ole auki tässä lisäbudjetissa. Mutta vasemmistoliiton vastalauseessa on muun muassa se, että yli 60 000 ansaitseville näitä veronhuojennuksia ei myönnetä. Osinkoja ja muita pääomatuloja ruvetaan verottamaan progressiivisesti ja samalla otetaan käyttöön varallisuusvero uudelleen elikkä yli miljoonan euron varallisuuksia ruvetaan verottamaan. Energiayhtiöille kertyvät ylimääräiset voitot, windfall-voitot, pannaan verolle ja pörssin nykyisin verottomana tapahtuva arvopaperikauppa säädetään verolle. Elikkä meillä on täällä esitykset. Ne on esitetty myöskin varsinaisen budjetin yhteydessä, mutta kuten jo totesin, verolait eivät olleet nyt auki. Meillä on esitykset, miten tämä voidaan rahoittaa.

Mutta se, mitä nyt kaavaillaan Hetemäen työryhmän taholta, tulee entisestään syventämään vain budjettivajetta. Pelkästään yhteisöverotuksen alennus 26 prosentista 22 prosenttiin merkitsee 800 miljoonan euron verotulojen menetystä valtiolle. Siihen ei valtiovarainministeri Katainen suostunut keskustelussa, debatissa, vastaamaan, keneltä ne rahat otetaan, tai sitten ne otetaan velaksi. Se ei liene kuitenkaan tarkoitus. On pelättävissä, että pienituloiset pannaan maksamaan tämäkin lasku.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tähän alkuun: tuossa debatissa oli taas hivenen kiusallista ja tuntui siltä, että kun kokoomuslaisilla ei ole mitään muuta sanottavaa, heidän pitää hyökätä SDP:tä vastaan, ja tällä kertaa muoti oli se, että voi, voi, kun ollaan vastuuttomia, kun ei ole tasapainotettu lisätalousarvioesityksiä. Se on tullut täällä äskeisissä puheenvuoroissa esiin, mutta sanottakoon nyt meidänkin osaltamme vielä varmuuden vuoksi, että kyllä meidän koko talousarviovaihtoehtomme tälle vuodelle tasapainotuksineen on edelleen voimassa. Jos lisätalousarviossa momentit eivät mekaanisesti ole auki, niin se ei tarkoita, etteikö meillä olisi tasapainoista vaihtoehtoa.

Se on reilumpi vaihtoehto se SDP:n vaihtoehto, että annetaan vähän vähemmän veronkevennyksiä hyväosaisille ja otetaan vähän enemmän veroja esimerkiksi nostamalla pääomaveroja. Olemme esittäneet myös ympäristöverotuksen kiristämistä eli windfall-veroa, minkä ministeri Pekkarinen lupasi jo kolme vuotta sitten. Olemme menettäneet satoja miljoonia euroja tämän vuoksi, että tämä ei ole tullut voimaan. Olemme esittäneet jäteveron laajentamista yksityisille kaatopaikoille sekä pakkausveron käyttöönottoa. Harmaan talouden torjumiseksi olemme esittäneet veroja lisää jnp. Tämä on ollut meidän vaihtoehtomme, ja rahaa olisi tosiaankin.

Se, mitä oikeistossa on sanottu vastuuttomaksi, on sitä, on teidän mielestänne on vastuutonta, että annettaisiin enemmän rahaa nimenomaan kuntien palveluihin, yhteiskunnan perusturvallisten rakenteiden ylläpitoon, lisää rahaa siihen, että voisimme pitää edes kohtuullisella tasolla huolta meidän ikäihmisistämme ja lapsistamme, ja nämä ovat mielestäni tärkeitä arvovalintoja kaiken kaikkiaan.

Olisimme myös halunneet antaa enemmän rahaa uuteen kasvuun, työpaikkojen luomiseen, niihin elementteihin, ja oli todella suuri pettymys, että vieläkään ei esimerkiksi tässä lisätalousarviossa, ei kehyksessä, ei missään ole aiottu korjata tätä hallituksenkin hyvin tiedossa olevaa 40 miljoonan aukkoa yliopistomäärärahoissa. Se ei vaan vetele, että tähän emme vieläkään korjausta saa.

Toisena yksityiskohtana — näitä on lukuisia, voisi sanoa — tässä lisätalousarviossa on merkittävästi esillä raiderahoitus. On aivan tavatonta, kun puhutaan uudesta ympäristövetoisesta kasvusta, arvoisat vihreät, joita salissa on nolla tällä hetkellä, että jos puhutaan uudesta ympäristövetoisesta kasvusta, miten voi olla niin, että raiderahoja, joukkoliikenteen määrärahoja, supistetaan ja esimerkiksi tämän Oulu—Seinäjoki-radan rahoitus ei ole alkuunkaan kunnossa, ei alkuunkaan kunnossa. Tällä tiedolla ihan mahdollista on, että syksyllä siellä tulee lomautuksia, joista kärsivät sekä ympäristö että työllisyys, kun nyt nimenomaan pitäisi panostaa asioihin, mistä kiittää ympäristö että missä syntyy työpaikkoja. Tämä on aivan nurinkurinen yhtälö tämän osalta.

Tämä suunta olisi voitu muuttaa. Näihin yksityiskohtiin olisi voitu puuttua jo tässä lisätalousarviossa ja ylipäätään isompaan politiikan suunnanmuutokseen ja erilaisiin arvovalintoihin olisi toden totta oikeudenmukaisuuden ja talouspoliittisen viisauden nimissä aihetta, ja siksi oli erityisen suuri pettymys, että nämä viikonlopun minihallitusneuvottelut tuottivat myös todellakin minitulokset. Minitulokset tuli minihallitusneuvotteluista.

Olisi pitänyt esimerkiksi työllisyysmäärärahoja sitoutua lisäämään. Meillä on 31 000 nuorta työtöntä, ja meidän pitkäaikaistyöttömyytemme lisääntyy huolestuttavalla tavalla. Me olemme täällä jo aiemmin huomanneet, että työllisyysmäärärahojen suhteen hallitus on jatkuvasti toiminut etanan vauhtia eli vuoden viiveellä riittämättömin toimin. Se nähtiin jo viime keväänä, kun olisi pitänyt lisätä rahoja. Tultiin vuoden myöhässä etanan lailla, ja nyt sitten tänä vuonna ihan sama uhkaa toistua. Eli sanotaan, että kaikki jätetään seuraavalle hallitukselle. Jos kaikki jätetään seuraavalle hallitukselle, niin me sitten odottelemme täällä emme seuraavaa juhannusta suinkaan, vaan sitä seuraavaa juhannusta, että jotain alkaa ihan aidosti tapahtua.

Olisi pitänyt myös saattaa tämä lupaus hyväosaisten lamatalkoista voimaan. Sitä ministeri Pekkarinen vaati jo vuosi sitten. Nythän on käymässä päinvastoin. Tämä Hetemäen työryhmä esittää veronkevennyksiä yritysveropuolelle se-kä ylimpien marginaaliverojen alentamista, ja samaan aikaan sanotaan, että ei ole rahaa kunnille, on vastuutonta esittää rahaa kunnille, on vastuutonta esittää rahaa työllisyyteen, on vastuutonta esittää sitä köyhille kokoomuksen mielestä, mutta samaan aikaan yllättäen on hyvin vastuullisesti löydettävissä veronmenetyksiä eli veronkevennyksiä hyväosaisille, ja niinpä nämä hyväosaisten lamatalkoot ovat nyt kovaa vauhtia kääntymässä hyväosaisten veronkevennyksiksi, ja minun mielestäni tämä on väärä suunta, arvoisa puhemies.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, mikäli me emme lisää rahaa niille ihmisille, joilla on olemassa mahdollisuus käyttää myöskin sitä ostovoimaa, niin meillä kaatuvat ne loput palveluyrityksetkin, jotka vielä ovat olemassa. Niiden palvelujen ostamiseen tarvitaan rahaa, ja sitä rahaa määrällisesti on taatusti enemmän siellä tuloluokkien yläpäässä kuin alapäässä.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä pakko todeta, että ed. Viitanen ei ole tainnut kovin hyvin tutustua näiden mainitsemiensa minihallitusneuvottelujen tuloksiin. Jos aloitetaan tästä Hetemäen työryhmästä, niin nimenomaan on todettu niin, että mitään merkittäviä muutoksia verotukseen ei tulla tekemään tämän uuden hallituksen toiminta-aikana. Eli se Hetemäen keskustelu liittyy aivan eri asiaan kuin se, mihin nämä minihallitusneuvottelut liittyivät.

Toinen asia on se, että täällä lukee sanatarkasti näin: "Hallituksen tavoitteena on varmistaa koulutuspaikka jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle." Tämähän käytännössä tarkoittaa paitsi sitä, että ammatillisen koulutuksen paikkoja lisätään — niitä on nyt jo lisätty moneen kertaan tämän hallituksen aikana — myös sitä, että tullaan panostamaan työpajatoimintaan, koska kaikilla ei ole edellytyksiä siirtyä suoraan toisen asteen koulutukseen.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Viitanen totesi kuntien palvelujen järjestämisestä, niin täällä salissa on erittäin monesti hallituspuolueitten, erityisesti kokoomuksen ja keskustan, puolesta todettu ja toistettu sitä, että kuntiin on rahaa lapioitu vaikka kuinka paljon, ja likainen työ on sitten jäänyt kuntapäättäjille. Tätä kautta on myös edistetty toisaalta, kun ei ole kuntien resursseja parannettu, syrjäytymistä, ja tämä lasku maksetaan varmasti monella tapaa huomattavasti suurempana myöhemmin.

Kun tuossa edellisessä puheenvuorossa viitattiin näihin minihallitusneuvotteluihin, niin odotettavissa on erittäin suuret energiaverojen korottamiset vuodenvaihteessa, ja kaikista eniten ne kohdistuvat niille henkilöille, joiden tulot ovat pienimmät, ja toki niille alueille, joilla on pitkät matkat ja pakko käyttää myös yksityisautoja, (Puhemies: Minuutti!) tätä kautta toki lämmitykseenkin, niin että tätä kautta lasku kohdistuu suurimmaksi osaksi sinne. Näin oletan.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä toden totta on tutustuttu minihallitusneuvottelujen minitulokseen. Heti kun se tuli, tuoreeltaan sen luin. Olin hyvin pettynyt nimenomaan siitä, että oikeastaan kaikki olennaiset asiat ilmoitettiin, että lykätään seuraavalle hallitukselle, lykätään seuraavalle hallitukselle. Ja siihen, arvoisa ed. Satonen, menee muuten vuosi, ennen kuin vaalien jälkeen saadaan sitten seuraava hallitus kasaan. Siksi pitäisi tiettyihin asioihin talouden tasapainon vuoksi puuttua jo nyt. Ja yksi helppo ja reilu keino olisi jo nyt nostaa sitä pääomaveroa, mutta, auta armias, jättää kuitenkin sitten tämä Hetemäen työryhmän esittämä yritysveron alennus pois siitä yhtälöstä. Nimittäin sitten menee taas satoja miljoonia verotuloja, joilla vanhusten palveluja, lasten palveluita pitäisi todellakin rahoittaa ja pitää heistä huolta.

On aika mielenkiintoista, että täällä ed. Karhuvaara kantoi huolta, että pitää rikkaiden veroja alentaa, että heillä on varaa ostaa. Eikö silloin pitäisi nimenomaan köyhien veroja alentaa, että heillä olisi varaa ostaa? Nyt kunnallisveron korotusten myötä nimenomaan köyhien verot (Puhemies: Minuutti!) nousevat. Ei ole kovin reilua.

Ensimmäinen varapuhemies:

Mennäänpäs puhujalistaan.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt hallituksen kolmatta lisätalousarvioesitystä tälle vuodelle. On ikävä huomata, että hallituksen esitys ei sisällä vieläkään riittävästi määrärahoja työttömyyden hoitamiseksi. Tiedämme kaikki, että pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvussa ja nuorten työllistyminen on vaikeaa. Nuorten työttömien määrä on vuodesta 2008 noussut yli puolella. Tällä hetkellä ilman työtä on 31 000 nuorta.

Me sosialidemokraatit olemme esittäneet, että jokaisella nuorella on oikeus saada työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta. Nuorisotyöttömyyteen on saatava nollatoleranssi. Hallituksen tulee suunnata voimavaroja myös pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Hallitus on vitkastellut työttömyyden nujertamisessa, ja sama tahti jatkuu edelleen. Näin toimien hallitus lisää ihmisten eriarvoisuutta ja estää ihmisten mahdollisuuden antaa oman työpanoksensa yhteiskunnan hyväksi.

Työ- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet ovat saaneet paljon palautetta ja tietoa siitä, että hallituksen tuottavuusohjelman jääräpäinen toteuttaminen on johtanut siihen, että te-keskuksissa ei pystytä palvelemaan asiakkaita riittävän nopeasti, vaan he joutuvat odottamaan palveluja kohtuuttoman pitkään.

Nyt käsittelyssä oleva lisätalousarvioesitys ei korjaa nykyistä tilannetta, ja on harmi, että sinivihreä hallitus jatkaa edelleenkin tuottavuusohjelman toteuttamista. Sen alkuperäinen tarkoitushan oli hallitusohjelman mukaan turvata yksityissektorin tuleva työvoimapula, mutta nyt se lisää vaan työttömien määrää. Monet työttömät joutuvat kitkuttelemaan tosi pienillä rahoilla päivästä toiseen, ja hallitus viis veisaa heidän tukalasta tilanteestaan. Sinivihreä hallitus on unohtanut pienituloisten työttömien arjen.

Me sosialidemokraatit olemme esittäneet ja jälleen esitämme lisämäärärahaa työmarkkinatuen korottamiseen, luopumiseen puolison ja vanhempien tulojen huomioon ottamisesta työmarkkinatuessa sekä työttömyysturvan lapsikorotusten parantamiseen.

Arvoisa puhemies! Viime viikolla puhuimme tässä salissa paljon harmaan talouden torjunnasta. Edellisellä viikolla me sosialidemokraattien työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsenet tapasimme rakennusalan ammattilaisia. Heidän huolenaan oli muun muassa se, että työnantaja maksaa osan palkoista kilometrikorvauksina ja päivärahoina. Työnantaja välttää näin työnantajamaksut ja yhteiskunta ei saa veroja eikä työntekijöille kerry eläketurvaa. Rakennusteollisuus on myös huolissaan harmaan talouden lisääntymisestä taantumassa ja vaatii hallitukselta toimenpiteitä, asian hallintaa sekä perää valtiovallan vastuunkantoa harmaan talouden torjunnassa. Pelkästään rakennusalalla vahingot ovat vuodessa 400—500 miljoonaa euroa. Harmaan talouden yritykset kiertävät velvoitteitaan kertakäyttöyritysten avulla.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että työsuojeluviranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia ja viranomais-yhteistyötä on edelleen parannettava. Onko hallitus edelleen sitä mieltä, että työsuojeluviranomaisten määrää pitää tuottavuusohjelman nimissä edelleen vähentää? Toivon, että hallitus ryhtyy tositoimiin, jotta kaikilla yrittäjillä olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet menestyä yrittäjinä. Nyt rehelliset yrittäjät eivät pärjää rakennusalan kilpailussa. Harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan valtiolle yli 10 miljardin vuosittaiset tulomenetykset. Toivotaan, että sinivihreällä hallituksella on haluja turvata rehellisten yrittäjien asema työnantajana ja tehdä myös työtä harmaan talouden kitkemiseksi. Näin toimien saataisiin myös valtion kassaan paljon kaivattuja lisätuloja.

Arvoisa puhemies! Olen tehnyt neljä eri lisätalousarvioaloitetta ja otan näistä nyt yhden esiin, koska se on Uudenmaan ja Helsingin kansanedustajien yhteinen aloite. Se koskee määrärahan osoittamista IV:n suunnitteluun. Sinne saataisiin mahtava uusi työpaikka-alue Focus nimeltään.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten sanottu, tämä kolmas lisätalousarvio on varsin teknisluontoinen. Kun luemme tätä mietintöä, näemme, että vain kolmeen pääluokkaan on tehty tekstiä. Tuossa käytiin debatti, kun ministeri oli paikalla, valitettavasti meitä oli vain muutama valtiovarainvaliokunnan jäsen paikalla. En päässyt niitten joukkoon, jotka saivat puheenvuoron, mutta palaan nyt vielä siihen debatin ajan keskusteluun.

Puhuttiin siitä, kuinka valtiontalous on tiukkojen aikojen edessä. Mutta haluaisin muistuttaa, että emme ole suinkaan Suomessa yksin näitten ongelmien kanssa, vaan se on myös Euroopan ja myös Amerikan ongelma, että koko talouselämä on aika lailla kriisissä koko globaalilla alueella.

Tasapainottaa taloutta pitää myös täällä Suomessa, mutta se täytyy osata tehdä nyt osaavasti ja harkiten. Siinä vaaditaankin sitten jo melkein kristallipalloon katsomisen kykyä, mutta maltti on valttia siinäkin. Oikeastaan emme voi luvata kansalaisille mitään muuta kuin verta, hikeä ja kyyneleitä. Se on varsin surullista mutta aika realistista.

Täällä keskustelun aikana ed. Komi otti hyvin esille sen, että tämä lisätalousarvio myöntää lisää rahaa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan, joka on saanut lisää resursseja. Mielestäni tämä tulee varsin tarpeeseen, koska olen joutunut siihen liittyvien asioiden kanssa useina vuosina tekemisiin ja nähnyt, että siellä työntekijät ovat kovan paineen alla ja sitten tietenkin ne, jotka hakevat muutosta, myöskin joutuvat odottamaan kohtuuttoman pitkään ratkaisuja.

Toiset asiat, ottaen huomioon sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan lisäresurssit, koskevat läheisesti ihmisten arkielämää, ja niitä on mielestäni kolme merkittävää seikkaa. Yksi niistä on tämä iänikuinen asia tuomioistuinten toimintamäärärahoista. Nyt koetetaankin käräjäoikeuksien käsittelyaikoja lyhentää, ja sinne on saatu lisämäärärahaa. Mielestäni tämä on hyvä ratkaisu. Samoin mieltäni lähellä olevaan ammatilliseen koulutukseen lisätään opiskelijapaikkamääriä, ja siihen tulee lisää määrärahoja. Tämä on hyvä kehitys, koska tarvitsemme myös ammatillisia osaajia. Lisäksi on hyvä, että emme ole unohtaneet yliopistoja, ja sinne tulee myös lisää valtion rahoitusta.

Tosiaan vain kolme pääluokkaa laittoi tekstiä. Kyllä meidänkin jaoston teksti olisi jäänyt varsin laihaksi, ja saattaa olla, että tekstiä ei olisi tullut laisinkaan, mutta onneksi sain valiokunnan pään kääntymään varsinkin nyt Meksikonlahden öljyonnettomuuksien myötävaikuttamana, että siellä on tekstiä öljyonnettomuuksista. Ed. Gestrin otti siihen varsin tarkkaan kantaa jo aiemmin, en käy sitä toistamaan. Pääasia mielestäni kuitenkin on, että varaudumme mahdollisiin öljyonnettomuuksiin Itämeren alueella. Se tietenkin maksaa, mutta on huomattavasti edullisempaa ennalta ehkäistä sitä kuin sitten korjata mahdollisia tapahtuneita onnettomuuksia. Koska meriliikenne jatkuvasti lisääntyy Itämerellä ja erityisesti Suomenlahdella, on myös suurempi riski sille, että onnettomuus sattuu. Siksi on hyvä, että ainakin alustavasti jaostossa lupasimme, että tulemme paneutumaan asiaan tulevan budjetin puitteissa tarkemmin.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Taloustilanne näyttää valoisammalta kuin viime vuonna, mutta se ei anna vielä aihetta juhlaan. Tuo Kreikan talouskriisi ja muutamien muiden EU-maiden keikkuminen kuilun partaalla eivät anna kovin luotettavaa kuvaa euroalueen taloudesta. Pikemminkin se vihjaa, että kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä ja pankkien vakaudessa on vielä suuria ongelmia. Suurin riski on orastavan kasvun näivettyminen. Meillä tai muillakaan Euroopan valtioilla ei ole varaa toiseen samanlaiseen elvytyskierrokseen kuin olemme sen nyt tässä taantumassa käyneet.

Talous on kääntynyt nousuun, mutta kasvu on tuskallisen hidasta. Talous olisi saatava tietysti ripeästi kasvuun, mutta sormia napsauttamalla ei vauhtia kiihdytetä, vaikka kun vasemmiston ohjeita on kuullutkin, se voisi tapahtua näin.

Tarvitaan toimenpiteitä julkisen talouden tervehdyttämiseksi, konkreettisia tekoja. Menoihin on puututtava välittömästi, ja tehokkuutta ja tuottavuutta ei saada kuntoon, ellei palveluihin ja niiden rakenteisiin puututa jatkossa. Myös työuria on välttämättä ja väistämättä pidennettävä niin alku- kuin loppupäästäkin.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sasi toteamuksessaan, että työttömyystilanne on hyvä, varmasti lähti siitä, että bkt:hen, joka viime vuonna putosi lähes 8 prosenttia, nähden työllisyystilanne on pystytty pitämään hyvänä. Kokonaisvaltaisesti ajatellen työllisyystilanne on edelleen kehno ja irtisanomiset ovat vielä varmasti arkipäivää. Uusia työntekijöitä ja heidän palkkaamiseensa uskallusta tarvittaisiin nyt voimakkaasti, mutta tuo taloustilanteen epävarmuus ei anna siihen suuria mahdollisuuksia.

Olen äärimmäisen huolestunut siitä, miten työttömien määrä heikentää kotimaisen kysynnän ja kasvun mahdollisuuksia ja näin ollen kotimarkkinoilla toimivien yritysten mahdollisuuksia myös toimia. Yrittäjät tarvitsevat kannustimia ja tukea toimintansa vireyttämiseen.

Suomalainen hyvinvointi on pitkälti kiinni yritysten toimeentulosta ja kilpailukyvystä. Teknologiset innovaatiot ja vankka osaaminen ovat perinteisesti olleet Suomen kilpailuvaltteja. Niihin panostamista ei saa laiminlyödä taantuman jälkimainingeissa. Vastaavasti on myös kehitettävä palvelukonsepteja, joilla voidaan markkinoida ulkomaille.

Hallitus on lisätalousarviossaan oikeilla linjoilla esittäessään 15 miljoonan lisäystä nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten liiketoiminta- ja kasvurahoitukseen sekä kansainvälistymistä edistävään pääomasijoitustoimintaan.

Työttömyydestä, josta vasemmisto on kantanut huolta, kantaa varmasti myös hallitus huolta. Ed. Yrttiaho toi esille telakkateollisuuden ja kertoi sen ongelmista, jotka ovat iso haaste Suomelle. Finnveran hallintoneuvostossa, kun olen siellä neljä vuotta voinut olla, telakkateollisuus on ollut kovasti esillä, ja kyllä me olemme vaikean haasteen edessä. Koko maailman laajuisesti, kun ei uusia laivoja tilata, vaikka me antaisimme minkälaista tukea, niin meillä on valitettavasti iso haaste, että meillä telakkateollisuus Suomessa säilyy. Siihen pitää pyrkiä tietenkin, että se säilyy, mutta vaarana on olemassa, että niissä mittapuitteissa, mitä se tällä hetkellä Suomea työllistää, näin ei välttämättä ole huomenna.

Noista infrahankkeista vielä sen verran, että Seinäjoki—Oulu-hankkeen osalta, joka valtiovarainvaliokunnassa oli esillä ja sen pätkiminen, näen, että Suomen pitäisi tehdä merkittävästi isompia kokonaisuuksia silloin, kun sellaisesta on kysymys.

Ensimmäinen varapuhemies:

Täysistunto keskeytetään ja sitä jatketaan kello 17.

Täysistunto keskeytettiin kello 15.01.
Täysistuntoa jatkettiin kello 17.00 Puhetta johti toinen varapuhemies Tarja Filatov.

Yleiskeskustelu päiväjärjestyksen 1) asiasta jatkui

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Kysymyksessä on siis valtiovarainvaliokunnan antama mietintö kolmannesta lisätalousarviosta tänä vuonna 2010. Keskustelua on tässä jo varsin paljon tähän mennessä käyty. Valiokunnan puheenjohtaja on esitellyt mietinnön, ja taisipa ed. Manninen todeta myös opposition vastalauseet turhiksi, tai ainakin niin, että niistä ei ole nyt niin väliä.

Tuossa kohdassa täällä, puhemies, debatoitiin jonkin verran siitä, millä on väliä ja millä ei. Allekirjoittanut totesi omassa puheenvuorossaan, että harmaan talouden kitkemisellä on väliä, ja opposition vasemmistoliiton vastalauseessa 3 oli nimenomaan kiinnitetty huomiota lisämäärärahaan harmaan talouden hillitsemiseksi. Ed. Manninen totesi sitten vastauksessaan, että se ei voi olla ikään kuin kaikkiin asioihin vastaus, että aina vain harmaa talous, vaan pitää olla muitakin keinoja.

Täällä monikin, muun muassa ed. Kuoppa, viittasi siihen, että kyllä vastalauseen yleistekstissä on windfall-verotuksen toteuttaminen. Se on todettu myös muun muassa sosialidemokraateilta. Siellä on varallisuusveron palauttaminen ja monta muuta asiaa, joilla toki voidaan tukea niitä vaatimuksia, mitä esitämme köyhyyden vähentämiseksi ja vaikeissa taloudellisissa oloissa elävien ihmisten aseman parantamiseksi. Näitähän ed. Manninen peräänkuulutti, että millä rahalla tätä tehdään, ja sanoi, että siihen ei harmaan talouden kuriin saattaminen — siis 2 miljardia euroa, puhemies, mikä ainakin teoreettisesti on sanottu — riitä.

Tämä onkin tärkeä asia, että miten yhteiskunta todella turvaa peruspalvelut, kunnille mahdollisuuden niiden tuottamiseen jne. Tässähän on tietysti huomattava, että asia menee aika oppositiokeskusteluksi, kun salissa on kokonaista yksi hallituspuolueiden kansanedustajista, joka hänkään ei ole niitä vahvimpia myötäjuoksijoita, vaan esittää varsin usein kritiikkiä nimenomaan hallituksen menolle.

Mutta, puhemies, tässä lisäbudjetissa ei ole kuitenkaan tuotu esille niitä asioita, joilla tämä nykyinen taloudellinen meno voitaisiin saada hallintaan. Ei ole myöskään avattu hallituksen puolesta tässä tai muutenkaan niitä suunnitelmia tulevaisuuteen, mitä hallituksella varmasti on tai ainakin niillä ministeriöillä on, jotka ovat hallituksen alaisuudessa. Siis lykätään asiat seuraavaan eduskuntaan, seuraavaan hallitukseen, että se sitten tekee ja päättää.

Kuitenkin leikkauslistat, kun koko ajan niistä kuitenkin puhutaan, menokurista puhutaan, menojen vähentämisestä puhutaan — mitä ne menojen vähentämiset sitten ovat, kehen ne kohdistuvat? Onko opittu mitään 1990-luvun virheistä? Ja miten aiotaan todellakin saattaa julkinen talous tasapainoon, mitä täällä valtiovarainministeriö on vaatinut ja mitä tietysti kaikki me olemme valmiit esittämään, vaatimaan, mutta keinot ovat erilaiset? Mistä saadaan varat: köyhien kukkarosta, monelta köyhältä, vaiko harvemmilta mutta erittäin rikkailta, jolloinka voitaisiin heidän verotustaan kiristää, saada veroja eri kautta, uusia veropohjia katsomalla, eikä sillä vanhalla keinolla, että viedään niiltä, joilla muutenkin on vähän, heikennetään peruspalveluita?

Arvoisa puhemies! Totean, että meidän keskustelumme on siinä mielessä hankalaa, kun täällä esimerkiksi ei ole yhtään kokoomuksen kansanedustajaa, joka voisi vasemmiston kanssa, tai oppositiopuolueiden kanssa yleensäkään, debatoida.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi palaan vielä tänään käyttämääni ensimmäiseen puheenvuoroon Rajavartiolaitoksen osalta, jossa viittasin tähän tuottavuusohjelmaan ja vuosittain muun muassa Rajavartiolaitoksen määrärahatason leikkaantumiseen. Vaikka laitos tietenkin vakuuttaa sitä, että rajaturvallisuus ei kärsi, niin ainakaan henkilökohtaisesti en usko, että tekniikka voi kaikkea korvata, ja rajaturvallisuuteen tällä resurssien pienentämisellä on väkisinkin vaikutusta.

Mutta, arvoisa puhemies, seuraavaksi muutama sana kuntien palveluiden heikkenemisestä, kuntataloudesta: Sosialidemokraatit ovat toistuvasti huomauttaneet ja olleet huolissaan kuntien riittävästä palveluiden tuottamisen rahoituksesta, ja tämän vuoden budjettiin esitimme 500 miljoonaa valtionosuuksiin, ja tässäkin lisätalousarviovastalauseessa tähän kunnille on esitetty palveluiden järjestämiseen resursointia. Mutta niin kuin debatissa totesin, toistuvasti nämä esitykset on hallituspuolueitten puolelta torpedoitu ja on viitattu siihen, että kunnat ovat saaneet riittävästi rahaa, jopa liikaakin. On puhuttu rahan lapioinnista ja sen lopettamisesta, tämän rahan antamisesta.

Toki tämä on merkinnyt sitä, että kuntapäättäjät joutuvat tekemään tämän niin sanotun likaisen työn eri muodoissa, ja toki tämä hallitus näillä päätöksillään on lisännyt muun muassa syrjäytymistä. Ja niin kuin kaikki tiedämme, tällä on hyvinkin kauaskantoiset negatiiviset vaikutukset. Jos kunnille osoitettaisiin näitä resursseja lisää, pystyisimme parantamaan kuntapalveluiden laatua ja vähentämään tätä tarvetta veronkorotuksiin. Suurin osa kunnista on joutunut nostamaan verojaan ja erittäin reippaastikin. Toki tällä olisi merkitystä henkilöstön lomautusten vähentämiseen ja irtisanomiseen, ja kuntien voimakasta velkaantumista voitaisiin hillitä.

Mutta totean tässä vain yhden esimerkin siitä, miten hallitus on omilla toimillaan vaikeuttanut palveluitten järjestämistä, ja viittaan opetuksen järjestämiseen kunnissa. Opetustoimen valtionosuusuudistus on ollut voimassa toista vuotta, ja tämä uudistus toteutettiin siten, että kun kuntaosuus lasketaan, siihen otetaan mukaan kaikki kunnan asukkaat. Nyt tätä kuntaosuutta korotettiin prosentteina enemmän kuin oppilaskohtaista valtionosuutta, ja kun se lopullinen valtionosuus lasketaan näitten erotuksena, toki tässä sitten ne kunnat häviävät erittäin rajusti, joissa ikärakenne on tietyn suuntainen. Eli tälläkin tavalla on kuntien palveluitten järjestämistä vaikeutettu.

Arvoisa puhemies! Sitten muutama sana liikenteen puolelta, eli tästä Seinäjoki—Oulu-ratahankkeesta ensin. Valtion budjetistahan ei löytynyt rahaa riittävästi, ja niinpä operoija VR joutuu nyt edistämään muun muassa tätä hanketta omilla varoillaan, ja näin ei kyllä pitäisi olla, että operaattori joutuu rahoittamaan. Nämä ratatyöt kuuluvat liikenneministeriön alaiselle Liikennevirastolle. Vuodelle 2011 on rahaa vain 5 miljoonaa euroa siellä kehyksissä, ja vuosille 2012—2013 siellä ei ole euron euroa. Eli tämän hankkeen jatkuminen on joka tapauksessa erittäin suurissa vaikeuksissa, ja tämän hankkeen jatkuvuus ja (Puhemies: 5 minuuttia!) töiden valmistaminen määräajassa ovat tavoitteita, joista on pidettävä kiinni. Tilanne on nyt todella huono. Asiantuntijat ovat viitanneet, että tappioiden arvioitu suuruus on jo tähän mennessä 200 miljoonaa euroa. Tällä Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen onnistumisella on keskeinen merkitys, kun ajatellaan maamme kuljetusjärjestelmää ja sitten yleensäkin yhtiön kilpailukykyä. Ja toki tällä on erittäin suuri merkitys myös työllisyyden kannalta, puhutaan 500 työpaikasta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi näistä väylärahoista, eli viittaan VR:n ratapuolelle. Routavaurioita on tosiaan jo yli 900 kilometriä, ja sen vuoksi joudutaan junan nopeuksia alentamaan ja painorajoituksia tekemään. Tällä on liikenneturvallisuudelle merkitystä, ja sillä on heijastuksensa elinkeinoelämään ja toki yksityisille matkustajille ja kansalaisille. Ratapölkkyjä on vaihdettu, mutta tietoisesti tässä riski otetaan, kun ei sepeliä ole läheskään joka korjauskohteessa vaihdettu. Pelkästään näihin routaongelmiin tarvittaisiin vuosittain noin 40 miljoonaa, mutta muuten vuositasolla 80—90 miljoonaa kaiken kaikkiaan rahaa lisää.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi: Rataverkon ylläpito edellyttää perusradanpidon rahoituksen nostamista tästä nykyisestä 130 miljoonasta noin 200 miljoonaan euroon, tai edellyttäisi, mutta tosiasiassa tämä määräraha uhkaa päinvastoin pudota erittäin reippaasti, puhutaan jopa 40 prosentista. Ja toki myös tiepuolella me tiedämme nämä ongelmat, mutta varmasti näissä puheenvuoroissa siihen palataan, en puhu sen enempää. Sielläkin noin 100 miljoonan euron korotusta vuosittain tarvittaisiin, että tiet olisivat edes nykyisessä kunnossa. Niilläkään rahoilla ei vielä saataisi parannusta aikaan.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kollegat! Valtion kolmannen lisäbudjetin käsittely ajoittuu minihallitusneuvotteluiden aikaan, ja tämä käsiteltävänä oleva ehdotus osoittaa sen, että hallituksen toimintakyky on varsin heikko. Meillä ei ole tämän taloudellisen tilanteen kanssa varaa heittää hukkaan näitä monia kuukausia ennen vaaleja, niin kuin hallitus on päättänyt.

Tämä lisäbudjetti olisi jälleen kerran ollut hallitukselle mahdollisuus panostaa tuntuvasti sellaisiin hankkeisiin, joiden elvytysvaikutukset olisivat olleet merkittäviä. Esimerkiksi suomalaiselle telakkateollisuudelle olisi ollut jopa ratkaisevan tärkeää, että valtio olisi aikaistanut omia alushankintojaan. Nyt tämän kotimaisen teollisuushaaran tulevaisuuden näkymät näyttävät entisestään heikkenevän päivä päivältä. Tämä hallitus näköjään haluaa jäädä historiaan siitä, että meriteollisuuden osaamisklusteri ajettiin alas tällä kaudella.

Työllisyyden hoitamisen tulisi olla tänä päivänä ykkösprioriteetti. Oecd on Suomen työvoimapolitiikkaa koskevassa arviointiraportissaan todennut suomalaisen työvoimapolitiikan aktiivimenojen tason alhaiseksi suhteessa työttömyysturvan menoihin. Työvoimapolitiikan määrärahojen tasoa tarkasteltaessa Suomi jakaa Oecd:n tilastoissa jumbosijan yhdessä Belgian ja Itävallan kanssa.

Viime viikon luvut harmaan talouden vaikutuksesta toisaalta Suomen talouteen mutta toisaalta myös työllisyyteen ja yritysten mahdollisuuteen työllistää suomalaisia ovat entistäkin synkempiä. Meidän sosialidemokraattien esittämät panostukset etenkin valvontaan olisivat kiireellisiä toteuttaa. Nämä toimenpiteet kaiken lisäksi maksaisivat itsensä moninkertaisesti takaisin. Pääkeinoja harmaan talouden torjunnassa ovat selkeä lainsäädäntö ja tehokas viranomaisyhteistyö sekä riittävien voimavarojen osoittaminen verohallinnolle, työsuojeluviranomaisille, tullille, poliisille ja rajaviranomaisille. Työsuojeluviranomaisten riittävät resurssit on turvattava, jotta konkreettiset työpaikkakäynnit ovat mahdollisia. Tuottavuusohjelman vaikutukset on arvioitava kokonaisuudessaan uudelleen. Harmaa talous ei yksinkertaisuudessaan taitu ja työpaikkakäynnit eivät toteudu ilman resursseja.

Arvoisa rouva puhemies! Me sosialidemokraatit kannamme huolta kuntien taloustilanteesta ja olemme edelleen ehdottamiemme valtionosuuksien lisäämisen kannalla. Perusteita on monia, mutta ehkä tärkein on syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen. Lääkkeet siihen löytyvät kunnista, vain resurssit puuttuvat valitettavasti sieltäkin. Syrjäytyminen hankaloittaa kasvua, ja osa työväestä syrjäytyy työmarkkinoilta pysyvästi. Nuorten suuri osuus tässä ryhmässä on erittäin hälyttävä. Nyt tarvitaan nopeita ja määrätietoisia toimia ja riittävää rahoitusta kunnille. Tähän kaikkeen hallitus ei ole valmis.

Olennainen parannus, joka hyödyttäisi myös kuntia, olisi työttömien perusturvan parantaminen. Peruspäivärahan korottaminen noin 100 eurolla vähentäisi toissijaisten perusturvaetuuksien, kuten toimeentuloturvan, käyttöä. Näin työttömyyden hoidon kustannuksia siirtyisi valtiolle. Mainitsemani perusturvan korotus olisi kuntia ja vähäosaisia hyödyttävä toimenpide. Lisäksi tämä satsaus menisi suoraan kulutukseen, toisin kuin rikkaiden veronalennusten kohdalla on.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Vuosi 2009 oli maailmanlaajuisen talouskriisin vuoksi poikkeuksellinen. Työttömyys kääntyi talouskriisin ja sitä seuranneen taantuman seurauksena nousuun vuoden 2009 alussa. Mutta se, mitenkä siihen reagoitiin tai oltiin reagoimatta, oli hallitukselta kyllä hyvin ristiriitaista toimintaa. Jo syksyllä 2008 nuorten työttömyys ja lomautettujen määrä alkoi kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Vuoden 2009 työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan päälle 8 prosenttia ja työ- ja elinkeinotoimistojen, elikkä työ- ja elinkeinoministeriön tilastointijärjestelmän, mukaan vieläkin enemmän, liki 300 000 työtöntä. Nuoria työttömiä oli vuoden aikana keskimäärin 34 000 ja lomautettujen määrä oli yli kaksinkertainen, 70 000—80 000 työntekijää, ja sopii olettaa, että iso osa näistä lomautetuista tulee pysyvästi työttömäksi työvoimatoimistoihin.

Arvoisa puhemies! Vuonna 2009 ei työhallinnon koulutus- ja tukitoimenpiteillä sijoitettujen työttömien määrää voimakkaasti kasvaneesta työttömyydestä huolimatta lisätty. Koulutus- ja tukitoimenpiteillä oli vuonna 2008 sijoitettuna keskimäärin 82 000 henkilöä ja vuonna 2009 alle 80 000. Samanaikaisesti tapahtunut voimakas työttömyyden kasvu johti työttömien aktivointiasteen laskuun. Aktivointiaste oli vuonna 2008 noin 29 prosenttia, kun se vuonna 2009 oli 23 prosenttia, eli lasku oli 6 prosenttiyksikköä.

Ja tuplavirhe vuonna 2009 määritteli myöskin tämän vuoden lähtötason työttömyyden hoidon suhteen. Viime vuonnahan Esr:n rahoja ei saatu käytettyä, vaikka työllisyyslisäbudjetti sen takia siirrettiin syksyyn, kun ilmoitettiin, että nämä Esr:n rahat otetaan nopeasti ja joustavasti käyttöön. Kumpikaan tavoite näistä ei onnistunut, ja siinä suhteessa voi sanoa, että me emme ole lainkaan Pohjoismaa, mitä tulee aktivointiasteen alhaiseen tasoon. Kaikissa muissa Pohjoismaissa aktivointiaste ja aktiivisen työllisyyspolitiikan volyymi on aivan jotain muuta kuin Suomessa. Aktiivisen työvoimapolitiikan momentilta jäi vuonna 2009 käyttämättä noin 30 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 toinen lisätalousarvio hyväksyttiin vasta loppuvuodesta 2009, minkä vuoksi aktiivitoimenpiteitä ei pystytty aloittamaan eikä määrärahoja pystytty hyödyntämään täysimääräisesti. On suorastaan rikollista se, että tilanteessa, missä nuorisotyöttömyys kasvaa näin rajusti ja virta pitkäaikaistyöttömyyteen lisääntyy koko ajan, jätetään kymmeniä miljoonia euroja eduskunnan myöntämää rahaa käyttämättä. Työttömyyden vaikutusten minimoimiseksi työttömien tulisi päästä mahdollisimman pian työttömyyden alettua aktivointitoimenpiteisiin. Jo lyhyt, noin 6 kuukauden työttömyys vaikeuttaa merkittävästi uudelleentyöllistymistä.

Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on edistää alle 25-vuotiaitten nuorten sijoittumista koulutukseen ja työmarkkinoille ja estää työttömyyden pitkittymistä sekä tukea nuorten kestäviä uraratkaisuja. Yhteiskuntatakuu ei kuitenkaan takaa sitä kaikkein oleellisinta eli työtä. Vasemmistoliitto onkin ajanut jo monen vuoden ajan sitä, että jokaiselle ammattiin valmistuvalle nuorelle tarjotaan ainakin se ensimmäinen määräaikainen oikea työ, jos sitä muuten ei löydy. Työnhakusuunnitelmia tehtiin vuoden 2009 aikana noin 65 000 nuorelle. Ja se, mikä on hälyttävää — ja tilanne vaikeutuu entisestään — on se, että nuoria työttömiä työvoimaneuvojaa kohden voi toimistossa olla jopa 500—700 nuorta ja ammattikouluttamattomiakin nuoria yksistään 200 asiakaspalveluvirkailijaa kohden. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palvelussa ensiarvoisen tärkeää on henkilökohtainen ja asiakkaan omat lähtökohdat huomioon ottava palvelu. Te-toimistojen henkilöstöresurssit eivät riitä nuorten yksilölliseen tukemiseen ja ohjaamiseen. Siksi onkin aivan perusteltua se, että mennään vähän ajassa taaksepäin ja toimintamenoihin varattuja määrärahoja käytettäisiin myöskin tilapäisen henkilöstön palkkaamiseen, jotta tämä pahin akuutti ongelma voidaan hoitaa.

Arvoisa puhemies! Peruskoulun jälkeen suomalaisten nuorten opinnot eivät suju tavoitellulla tavalla, vaan opintojen aloittaminen erityisesti lukiokoulutuksen jälkeen viivästyy ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa keskeyttäneiden määrä on suuri. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen läpäisee aloittaneista suunnitellussa ajassa, eli kolmessa vuodessa, vain noin kaksi kolmasosaa opiskelijoista, ja lukiokoulutuksen saattaa loppuun lähes 90 prosenttia sen aloittaneista, mutta heistä vain noin 40 prosenttia saa jatko-opiskelupaikan heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen, vaikka aloituspaikkoja on enemmän kuin uusia ylioppilaita valmistuu. Opintojen keskeyttämisen ja opiskelupaikkaa vaille jäämisen vuoksi (Puhemies: Aika!) tuhannet nuoret jäävät ilman ammatillista koulutusta.

Erityisesti peruskoulun päättävät nuoret, jotka ovat vasta 15—16-vuotiaita, joutuvat peruskoulun päätettyään kokonaan uuteen elämäntilanteeseen. Ja kun he useimmiten joutuvat vaihtamaan paikkakuntaa, lähtemään kotiseudultaan, niin se on hyvin arka tilanne, ja siksi ammatilliseen koulutukseen pitäisi varata riittävästi resursseja oppilaskohtaiseen ohjaukseen. Tähän liittyy myöskin se, mikä on tuttua Paras-hankkeesta: siellähän väkisin pakotettiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestämisoikeus tähän asukaslukurajaan, millä ei sinällään ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on hyvä ja tuloksekas ammatillisen koulutuksen tarjoaja.

Ja yhdessä kaksi pahinta ryhmää, joiden tilanteen korjaamiseksi ei tässäkään lisätalousarviossa ole mitään uusia ratkaisuja, ovat nämä ammatillista koulutusta vaille jääneet nuoret ja 0900-koodilla merkityt työttömät eli ne työttömät, jotka eivät enää työhallinnon virkailijoitten mukaan ole hallinnon toimin autettavissa. Heitä oli viime vuonna jo 17 000 ja tänä vuonna vielä enemmän. Ja niitä henkilöitä, niitä työttömiä, jotka eivät ole minkään viranomaisen kirjoissa ja kansissa, on vieläkin enemmän.

Arvoisa puhemies! Tämä kolmas lisätalousarvio ei anna ratkaisua edes tähän vaikeimpaan ongelmaan, nuorten kipeään työttömyysongelmaan, mutta eipä se anna paljon ratkaisuja muutenkaan. Tällä hetkelläkin valtiovarainministeriössä valmistellaan leikkauslistoja, leikkauslistoja, jotka tuodaan esille vasta hallitusneuvotteluissa. Ilmeisesti on näin, että hallituspuolueet yrittävät pelata tällä lisätalousarviolla aikaa, niin että nämä listat pysyvät pimennossa vaaleihin asti, ja yrittävät minimoida tappionsa niin, että voisivat sitten jatkossa muodostaa yhteisen hallituksen, joka olisi jo ennen vaaleja solminut sopimuksen siitä, mitkä leikkauslistat vaalien jälkeen lyödään pöytään.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä aikaisemmin päivällä ed. Sasi totesi, että kaikki tasavallassa hyvin ja nyt on hallittu hyvin tätä maata, vaikka köyhyys ja eriarvoisuus koko ajan on kasvanut ja voidaan puhua, kun kaikki otetaan huomioon, että yli 400 000 työtöntä tai tukityöllistettyä Suomessa on. Ja myös arvio köyhistä, puhutaan jo, että 900 000 köyhää on Suomessa ja satojatuhansia ihmisiä on alle 1 000 euron eläkkeellä, eli ei voida kovin röyhistellä rintoja tämän hallituksen taipaleesta. Toivottavasti tuleva hallitus on parempi ja kohtelee köyhiä ja huono-osaisia paremmin. Ehkä tästä ajasta kertoo muun muassa vakuutusjohtaja Wahlroosin esitykset, että rikkinäisiä ja köyhiä perheitä ei tulisi tukea — vaan Wahlroosin tapaisille henkilöille pitäisi antaa 300 000 euroa vuodessa, että hän voi kartanonsa peltoja viljellä.

Myös tiet ja radat ovat kyllä luvattoman huonossa kunnossa. Koko ajan viikosta toiseen ja vuodesta toiseen on huonoja kulkuyhteyksiä ja ihmiset eivät pääse kulkemaan, ja siitä syystä, että siellä on leikattu näitä määrärahoja. Ne eivät ole näiden laitosten, Ratahallinnon sen paremmin kuin VR:nkään, syytä, vaan niitä määrärahoja on leikattu niin paljon, että niitä ei pystytä pitämään.

Täällä on esillä ollut harmaa talous. Kun talousvaliokunnassa kävi Rakennusliitosta asiantuntija antamassa selontekoa tästä, niin kertoi, että se ei ole harmaata taloutta rakennusalalla, se on rikollista taloutta, ja pitää niin kuin tästä näkökulmasta sitä katsoa. Helsingissäkään ei kuulemma ole kunnolla yhtään rakennustyömaata, jossa ei olisi harmaa talous ja rikollinen talous vallannut aluetta, ja suomalaiset rakentajat joutuvat olemaan työttömänä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Aivan muutama sana tuosta ed. Kankaan aiheesta. Harmaa talous ensinnäkin nyt minihallitusohjelmassa on nostettu asiallisella tavalla esiin, nostettu agendalle, niin kuin sanotaan, mutta sama hallitus käytännössä on tämän hallintarekisterin tuonut Suomeen ja sillä tavalla antanut mahdollisuutta harmaalle taloudelle ja tällaiselle kasvottomalle omistamiselle.

Täällä keskusteltiin tänään tämän lisäbudjetin yhteydessä, lähinnä ed. Manninen nosti esiin sen, kun ei mikään energiaratkaisu tyydytä. On hyvin tärkeätä huomata, että tämän hallituksen, siis Vanhasen hallituksen, joka edelleenkin noin ikään kuin on siirtymässä pois, ja sitten uudenkaan hallituksen aktiviteetissa ei ole sitä, millä tavalla olisi työllisyysarvio tehty bioenergian, energiatehokkuuden, uusiutuvien, kuten tuulen, maalämmön, biokaasun ja aurinkoenergian, käytön kohdalla. Siis nimenomaan työllisyysvaikutusta, arvioita siitä, miten monta työpaikkaa tällä tavalla aikaansaadaan kontra se, että tähän maahan rakennettaisiin pari suurta ydinvoimalaa. Tämä on erittäin oleellista nimenomaan siksi myös, että meillä on vihreästä puolueesta työministeri, Sinnemäki, jonka olisi erityisesti voinut kuvitella tuntevan tähän kiinnostusta. Miksi näin ei ole tapahtunut, jää tämä asia sitten ilman vastausta.

Puhemies! Hallituksen miinuksiin kuuluu se, että se on nyt perusradanpitoa siirtänyt VR:lle, VR:n yhtymäosakeyhtiölle, jonka pussista on 40 miljoonaa euroa otettu. On aivan kohtuutonta, että tämä osakeyhtiö on laitettu maksamaan ja omalla rahoituksellaan korjaamaan niitä laiminlyöntejä, mitä hallitus on tehnyt, kun se ei ole ylläpitänyt kunnollista rataverkkoa. Ja tässä sitten VR ei pysty samalla käyttämään näitä omia ta-loudellisia resurssejaan oman toimintansa parantamiseen, missä olisi myöskin paljon tekemistä.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien vastalauseessa kerrataan tämän vaalikauden talous- ja työllisyyspolitiikan ratkaisuja ja erityisesti sitä, mitenkä tämä hallitus yllättyi talouden kriisistä ja mitenkä sen mainostamat elvytystoimet ovat olleet käytännössä tehottomia. Itse asiassa, kun exitejä, uloskäyntejä, valtiovarainministeri hakee, niin samaan aikaan kuitenkin nimenomaan väestön tuloerojen ja ter-veyserojen kasvu jatkuu ja kuntatalous kriisiytyy ja tämän kriisin sosiaalisten vaikutusten paheneminen on ilmeistä.

Nyt olisi ollut todella oikea hetki panostaa koulutukseen, infraan ja kasvun perustekijöihin, yhteiskunnan rakenteiden toimivuuteen ja myös kilpailukyvyn parantamiseen. Tätä tarvitaan perinteisten ratkaisujen ohella myöskin yrityspuolella elinkeinopolitiikan täsmätukiratkaisuissa vähän Tanskan tyyliin, jossa EU-komission poikkeusratkaisuilla on pystytty käynnistyvien yritysten riskirahoitusta parantamaan. Meillä pitää työkalupakkia nyt parantaa muun muassa rakennemuutospaikkakuntien osalta. Erityisesti nuorten syrjäytymisen ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa pitää nyt sanoista siirtyä jo tekoihin. Työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka on kolmen kuukauden sisällä työttömyyden alkamisesta turvattava.

Sosialidemokraatit toistavat jälleen tämän kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi myös lisämäärärahaa työmarkkinatuen korottamiseen, luopumista puolison ja vanhempien tulojen huomioon ottamisesta työmarkkinatuessa sekä työttömyysturvan lapsikorotusten parantamista. Työttömien lapsiperheiden tilanne on pahin myöskin tulevaisuuteen liittyvä aikapommi, jos me emme nyt sitä asiaa tosissamme ota. Kuntapalveluiden laiminlyönti on tässä suhteessa nyt kaikista kalleinta nuorten syrjäytymiskehityksen pahetessa.

Kuntien lähetejärjestelmissä lastenpsykiatrian ja lastensuojelunkin puolella on selvästi puutteita. Erikoissairaanhoidossa pelivaraa ja paikkoja ei ole kuntatalouden välillisen kiristymisen myötä, ja kunnat pyrkivät myöskin vähentämään lähetteitään. Tässä on syntymässä aivan selvästi kuntien eriarvoistumista, mutta myöskin ihmisten eriarvoistumista. Jo Sydänliiton viimeisissä selvityksissä on tullut ilmi, mitenkä varakkaammilla on enemmän pallolaajennus- ja ohitusleikkauksia kuin varattomilla, pienituloisilla ihmisillä, että tämä näkyy jo terveyspalvelupuolella.

Mutta se, mihin nyt pitää tietysti paneutua, on kasvu äsken kuvatulla tavalla, harmaan talouden torjunta. 2—5 miljardia valtion maksu- ja veropohjaa jää saamatta harmaan talouden ja talousrikollisuuden sekä ulkomaisen laittoman työvoiman luvattoman heikon valvonnan johdosta, jota itse asiassa hallitus on myöskin heikentänyt niin krp:n kuin muun, muun muassa tuottavuusohjelman leikkausten, kautta. Julkisen talouden alijäämää joudutaan jatkossa leikkaamaan myöskin menojen uudelleenpriorisoinnilla ja menojen pysäyttämisellä. Mutta tässä yhteydessä on myöskin nyt katsottava, minkälaisia ratkaisuja on tehty, jotka tulevat nyt talven koittaessa myös heikentämään meidän talouden ja työllisyyden lähtökohtia.

Kun valtiovarainministeri Katainen teki tammihutasunsa Kelan työnantajamaksun poistosta, se tarkoitti 1 100 miljoonan euron poistumista ja siirtymistä valtion talousarvion kautta rahoitettavaksi. Se on ohi hallitusohjelman tehty uskomaton asia, jonka sitten muut hallituskumppanit vain nielivät. Nyt joudutaan hakemaan 700—800:aa miljoonaa euroa katetta, ja pelkäämme, että se kohdistuu nimenomaan nyt perheiden energia- ym. kustannusten kautta maksettavaksi ja vaarantaa myöskin osaltaan elpymisen mahdollisuuksia myös aluepoliittisesti. Hallitus on muutoinkin tehnyt tuottavuusohjelmallaan negatiivista alueellistamista. Yliopistojen perusrahoituksen heikentäminen on kyllä surullisinta alueellisen ja kansallisen kilpailukyvyn kasvun kannalta.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioitten tehtävä on täydentää talousarvioita niiltä osin, kun tilanne muuttuu, ja siitä syystä muutama alueellinen huomio.

Logistiikka, joka on Etelä-Kymenlaakson vahva toimiala, on saanut uuden vaihteen päälle, mutta päätökset valtionhallinnon puolelta eivät sitä tue, kun ministeri Vehviläinen peruutti Vaalimaan rekkaparkin rakentamisen ja sen rahat todeten, että heti kun rekkoja taas kulkee ja vienti vetää, sen rakentaminen voidaan aloittaa.

Nyt tilanne on koko alkuvuoden ollut se, että vähintään kymmenen päivää kuukaudesta seisovat rekat ulottuen yli Virojoen taajamaristeyksen, jotenka se tarkoittaa aika montaa kilometriä keskellä asutusta, keskellä ihmisten elämää. Ihan siinä samassa jamassa ollaan kuin puolitoista vuotta sitten. Mitä vastaa ministeri nyt? Ei ole enää rahoja. Ei löydy enää suunnitelmista, vaikka hän niin pyhästi täällä vannoi, että heti kun tilanne muuttuu, voidaan palata asiaan.

Siksi olen esittänyt tähän lisätalousarvioon sen alkuperäisen 1 000 paikan sijasta mahdollisesti noin 500 autopaikan parkin rakentamista varten noin 13 miljoonan euron rahan.

Toinen sitä samaa rajanseutua koskettava asia on eriyttämiskaista, josta Suomen valtio on sopinut Venäjän kanssa tarkoittaen omaa liittymää raskaalle liikenteelle niin, että siellä on oma rajavalvonta sen tullialueen sisällä. Tähän ei vaan Suomen puolelta ole rahoitusta. Venäjän puolella on kohta tilanne, että työt keskeytetään, jos Suomen puolelta ei pystytä (Ed. Rajamäki: Näin ne osat vaihtuu!) edes siihen alkeelliseen sopimukseen, (Ed. Rajamäki: Edellisestä hallituksesta!) että se tienpätkä ja se rakennus Tullille pystyttäisiin järjestämään. Kyse ei ole suurista miljoonista, koska Senaatti voisi kyllä sen rakentaa ja se voitaisiin vuokrilla maksaa takaisin, niin kuin muitakin vastaavia hankkeita on tehty. Tässä on kyse tahdosta ja siitä sopimuksesta, mitä on naapurivaltion kanssa meidän puolelta sovittu.

Eräs positiivinen kohta tässä valtion kolmannessa lisätalousarviossa jo tälle vuodelle on, ja se on Kotolahden ratapiha, joka on sinänsä surullinen tarina hieman kuin tuo Seinäjoki—Oulu-väli. Siellä on aloitettu työt vuosia sitten ja ne on jouduttu keskeyttämään siitä syystä, että vaikka meillä on kiva ratapiha, ei ole raiteita. Tällä hetkellä odotamme siis rahoitusta siihen, että niitä rekkoja voitaisiin jonkun verran edes siirtää hoitamaan sitä samaa logistiikkaa rautateitä pitkin.

Hieman häiritsee se, että nyt otetaan VR:n rahat käyttöön elikkä ei kustanneta niitä ratoja valtion budjetista, niin kuin tietenkin luontevasti kuuluisi ja niin kuin se alkurahoitus on ollut edellisen hallituksen aikana, vaan mennään naapurin kukkarolle, mikä on mielestäni hieman enteellistä, ja toivon, että tästä ei tule tapa, sillä VR:llä on myöskin oma tehtävänsä hoidettavana.

Huolta tietenkin on alueella myöskin perustienpidosta, sillä kun tiepiirin johtaja kävi täällä kaksi viikkoa sitten, hän kertoi meille, että perustienpitoon alueellemme, joka on siis varsin suuri, on tälle vuodelle varattu nolla euroa. Siitä ei kovin paljon revitä, eikä mietitä, mikä tienpätkä laitetaan, kun ei tarvitse laittaa yhtään mitään.

Matti Kangas /vas:

Puhemies! Lisätalousarviokäsittelyssä otetaan kantaa maan taloudelliseen tilanteeseen ja tätäkin arvioidaan näissä keskusteluissa. Täällä ed. Tiusanen sanoi, että kun on tätä energiaratkaisua suunniteltu, ei ole otettu työllisyysvaikutuksia huomioon. Kyllä minun mielestä siellä on otettu, ja minun mielestäni tämä hallituksen esitys tukee nimenomaan vientiteollisuutta ja vientiä. Koska meidän bkt:stä tulee yli 40 prosenttia viennistä, meidän leipämme on pitkälti tuolla maailmalla.

Tässä energiaratkaisussa, josta tässä voi nyt puhua, kun se on esille otettu, ehkä huolestuttaa enemmänkin tämä 38 prosenttia ja mikä sen hintalappu on. Se on ihan oikein, että uusiutuvaakin energiaa kehitellään. Mutta kun esimerkiksi Pöyry kävi valiokunnassa arvioimassa tämän uusiutuvan 38 prosentin hintalappua, niin puhuttiin, että vähintään 500 miljoonaa euroa, mutta voi olla, että 1 000 miljoonaakin euroa vuosittain verorahoja joudutaan käyttämään tähän. Tässä vaan kysymys kuuluu, jääkö nyt sitten kovin paljon rahaa muuhun: sairaanhoitoon ja vanhusten hoitoon ja näihin tieratkaisuihin, jos energiaratkaisut tulevat älyttömän kalliiksi Suomelle. Tätäkin pitäisi harkita silloin, kun ruvetaan näitä päätöksiä tekemään.

Markku  Uusipaavalniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! En ajatellut puhua pitkään, mutta tulin kuitenkin tänne pönttöön, kun kyseessä saattaa olla historiallinen talousarvio. Historiallinen miksi? Siksi, että hyvinkin saattaa olla, että tämä on viimeinen, mitä eduskunta käsittelee ilman ulkopuolista ohjausta. Jälleen kerran isot asiat on laitettu semmoiselle päivälle, tahtomatta tai tahallisesti, jolloinka media on muualla. Tällä kertaa pääministerijuhlat, valintatilaisuudet keskustan toimesta ovat vieneet median pois täältä ja nämä isot asiat on laitettu tänne hieman myöhemmäksi.

Ajattelin tässä nyt muutaman kommentin laittaa, koska tälle samaiselle päivälle nyt on laitettu lisätalousarvion kanssa muun muassa eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2009 lähetekeskustelu. Sitten meillä on Euroopan rahoitusvakausvälineen toinen käsittely tänään. Todennäköisesti siinä myöhäisestä ajankohdasta huolimatta esitystä ja kannatusta hylkäystä kohtaan löytyy.

Kohdassa 19) on kiinnitysluottopankkitoiminnan toinen käsittely. Siellähän on myöskin tulossa näitä isoja linjauksia, koska hallituksen tavoitehan on saada saman kaltaiset velkajuhlat käyntiin kuin esimerkiksi Tanskassa. Meillä toistaiseksi on vasta 6 miljardia kiinnitysluottopankkien alla rahaa, kun Tanskassa on huimat 400 miljardia. Se oli jopa hallituksen esityksen perustee-na siellä, että luotonanto helpottuu. Tämän lisätalousarvion käsittelyn jälkeen meillä onkin lähetekeskustelussa tämä Ervv-puitesopimus, joka on siis äärimmäisen tärkeä askel kohti sitä, että Euroopassa muut maat päättävät hiemankin velkaantuneiden valtioiden talousarvioista. Kyllä siellä Suomikin vuoden sisällä jo on listalla, mutta tämä kyseinen esitys saadaan kohta puheen alle, joten ei siitä nyt välttämättä kauheasti paljon enempää tässä vaiheessa. Mutta koska ministeri Katainenkin kävi täällä puhumassa yleisestä taloustilanteesta, niin pakkohan siitä tässä on mainita.

Lyhyesti jo mainitsinkin siitä, että talouden nobelisti Krugman tässä antoi samat ohjeet tai samat huolet, laskelmat, kuin mitä itse olen yrittänyt puoli vuotta sitten tuoda tänne esille, että Eurooppa ei missään tapauksessa saa lähteä kiristämään. Nyt jos suoritetaan talouden kiristystoimia, sen sijaan että suoritettaisiin hieman ekspansiivista rahoituspolitiikkaa, niin edessä on deflatorinen syöksykierre. Tämän Krugman selkeästi toi esille muutaman päivän blogipohdinnoissaan ja tyrmäsi siellä asiaankuuluvasti ja asiantuntevasti niitä väitteitä, joita on esitetty tämän Vakaussopimuksen puolesta ja näiden kiristystoimien puolesta. Suosittelen kyllä tutustumaan Paul Krugmanin sanoihin ja siihen, mitä siellä oikeasti on sanottu näistä aiempien vuosien kriiseistä ja niistä selviytymistarinoista.

Mutta lisätalousarvion kohdalta tässä vaiheessa ei voi muuta todeta, kun että siellä on aika optimistisesti edelleenkin esitetty arviot työllisyydestä ja muusta. Valitettavasti talousarvio sinänsä menee nyt tällä tavalla eteenpäin, mutta ne tulopuolen oletukset, mitä meillä taloudessa on, eivät tule pitämään paikkaansa. Työttömyyskin tulee räjähtämään käsiin, ja sitä kautta meillä siirrytään pankkikriisin puolelle nopeammin kuin täällä pystytään kuvittelemaankaan.

Mutta tämän pidemmittä puheitta hieman huolestuneena seuraan tässä vaiheessa tätä velkaantumistahtia, joka Suomella on. 10 miljardia vuodessa ei millään tavalla ole kestävää, vaikka sinne talousarvion puolelle nyt oli kikkailtukin hieman velan vähennystä.

Tarja Tallqvist /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Suomi köyhtyy ja leikkauspisteitä lisätään koko ajan, ja ne kyllä kummallisesti kohdennetaan aina näihin kaikista köyhimpiin ja vähäosaisimpiin. Helsingin Sanomissa joku päivä sitten perheenäiti kirjoitti, että perhe elää toimeentulotuella ja nyt heidän nuori poikansa oli päässyt kesätöihin. Mutta kun hän toi sen pienen palkkansa kotiin, niin sehän vähennetään toimeentulotuesta, elikkä ei kovinkaan kannustavaa, ei pojalle eikä tälle perheelle, eikä tällä tavalla kyllä nyt Suomea varmasti mitenkään tästä köyhyydestä nosteta.

Samaten on vanhusten tilanne. Vanhusten paikkoja kilpailutetaan, kaikkein halvimman tarjouksen tehnyt voittaa tämän kilpailun. Sen jälkeen, niin kuin esimerkiksi Järvenpäässä, on aivan hirvittävä tilanne. Siellä hoitajille sitten tämä voittaja, uusi omistaja, ilmoitti, että voitte jäädä tänne töihin, mutta palkka laskee 200 eurolla kuussa. Ottakaa tai jättäkää, tulijoita on, ja tulijoitahan on, esimerkiksi näitä kielitaidottomia, halpoja, tänne tuotettuja hoitajia.

Me olemme kyllä nyt vetämässä koko tätä meidän ihmisen arvoa ja arvostusta tässä Suomenmaassa pelottavaan tilaan. Minä en voi ymmärtää sitä, miksei käydä hyväosaisten kukkarolla tällä tavalla. Kyllä nyt pitäisi tämän taakan kantajiksi tulla meidän hyväosaisten, ehdottomasti. Minä en yhtään ihmettelisi, että YK rupeaisi jo haastamaan meitä oikeuteen tästä, miten meillä todella kohdellaan lapsiperheitä, miten me kohtelemme vanhuksia, miten meillä viedään vammaisilta pois se vähäkin.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kunnat ovat touko—kesäkuun aikana arvioineet viime vuoden talouttansa ja toimintaansa, ja monelta osin ne eivät näytä hyvältä. Nyt kun me tämän kevään aikana tässä arvioimme lisätalousarvion merkitystä, olisi toivonut, että meillä hallituspuolueet olisivat nähneet ja kuulleet kuntien todellisen vaikean tilanteen. Valitettavasti näin ei edelleenkään käy.

Nyt hyvin monessa kunnassa käydään erilaisia keskusteluja siitä, miten kunnat selviytyvät. Rakennetaan muun muassa tuottavuusohjelmia, jotka ovat hyvin lyhytjännitteisiä ja, voisiko sanoa, sellaisia, joissa tehdään hyvin pitkälle meneviä ratkaisuja ja linjauksia mutta joiden vaikuttavuutta ei pystytä kuitenkaan täysimittaisesti arvioimaan. On hätäratkaisuja ja paniikkikäännöksiä monessa mielessä.

Sosialidemokraatit ovat systemaattisesti toivoneet ja ajaneet sitä, että valtionhallintoon olisi lisätty enemmän valtionosuutta kuntatalouteen, mutta näin ei ole käynyt. Nyt valtio ei edelleenkään näe kuntien ja kuntalaisten vaikeaa tilannetta ja se on, voisiko sanoa, ulkoistanut itsensä ja vastuunsa ihmisten ja kuntien hyvinvointipalveluista. Olisin toivonut, että tässä lisätalousarviossa valtio olisi huomioinut kuntien vaikean tilanteen ja ne kuntien palvelurakenteet, joiden kanssa kunnat tällä hetkellä painivat, jotta ne selviytyisivät kaikista velvoitteista sen suhteen, mitä kuntalaiset tarvitsevat ja mihin kunnat on velvoitettu.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Tämän keskustelun alkupuolella kiinnitettiin paljon huomiota harmaaseen talouteen ja sen torjuntaan. Mielestäni tämä on erittäin tärkeätä ja perusteltua, koska harmaan talouden torjunnalla, ennalta ehkäisemisellä ja toisaalta rikoshyödyn takaisin saamisella voidaan todellakin saavuttaa hyvin paljon.

On kuitenkin erheellistä antaa sellaista kuvaa, jota opposition puolelta siinä annettiin, että nykyinen hallitus tai tuleva Kiviniemen porvarihallitus ei olisi panostanut harmaan talouden torjuntaan. Itse asiassa tässä kannanotossa, jonka tuleva hallitus antoi omista neuvotteluistaan, on poikkeuksellisen konkreettisella tavalla kiinnitetty huomiota harmaan talouden torjuntaan.

Luenpa täältä hyväksytystä kannanotosta yhden kappaleen, joka kuuluu seuraavasti: "Harmaan talouden torjuntaohjelmassa linjatut toimenpiteet toteutetaan. Kiireellisimpiä hankkeita ovat rakennusalan urakanantajan ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen, lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostaminen, verohallinnon vertailutietotarkastusten mahdollistaminen luottolaitoksissa ja tilaajavastuulain mukaisten tietojen saaminen julkiseen rekisteriin." Kuten sanoin, poikkeuksellisen konkreettisella tavalla ottaen tämän kannanoton kokonaistyylin huomioon on tässä harmaaseen talouteen aiottu panostaa, ja hyvä niin.

Itse asiassa minulla on tässä käsissäni hyvin tuore muistio, joka on tehty valtiovarainministeriön vero-osaston johdolla selvitysmahdollisuuksista ulkomaalaisten lähetettyjen työntekijöiden verovastuun tehostamiseksi, ja toinen lyhyempi muistio luottolaitosten vertailutietotarkastusoikeudesta. Voin sanoa, että hallitus on todellakin kiinnittänyt ja kiinnittämässä huomiota harmaan talouden torjuntaan, myös siihen, mitä uusia välineitä siihen voitaisiin saada. Parhaassa tapauksessa nämä tulevat eduskuntaan budjettilakeina jo ensi syksynä.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On se erittäin hyvä ja tärkeätä ja suuri saavutus, että neljä vuotta sen jälkeen, kun lokakuussa 2006 neljäs talousrikostorjuntaohjelma hyväksyttiin edellisessä hallituksessa — ja tämä nykyinen porvarihallitus on jarruttanut kaikkia niitä etenemisiä, paitsi tehnyt nyt kovalla paineella tämän käännetyn alvin ja tullirikosselvityshomman — hallitus hyväksyy neljännen talousrikostorjuntaohjelman sisällön lokakuulta 2006. Tässä vähän niin kuin teatraalisesti muutenkin tätä nahanluontia tehdään, mutta vanha asenne sieltä kuitenkin nahan alta paljastuu. (Ed. Zyskowicz: Höpö höpö!)

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Onhan se hyvä, että tulee joitakin toimia tässä harmaan talouden torjunnassa, (Ed. Zyskowicz: On tullut ja lisää tulee!) mutta mainitsitte esimerkiksi tilaajavastuulain pienen korjauksen. Jotakin sekin on, mutta todella iso remontti siihen oikeasti tarvitaan.

Siinä on kolme isoa ongelmaa. Ensinnäkin sen tilaajan vastuu ei yllä sen ketjun joka osaan, mikä on se ongelma siellä. Ketjutus näitten urakoitten osalta on pitkä usein, ja se katoaa se loppupää sieltä vastuusta kokonaan pois. Toinen ongelma on se, että ne sanktiot ovat pieniä. Niitä pitää selvästi nostaa, että ne alkavat purra. Erityisen tähdellistä on lisätä sen tilaajavastuulain tarkastajien määrää. Kymmenen Suomessa on aivan riittämätön määrä, ei sillä pysty oikeasti tämmöisen halpapalkkahomman käyttöä valvomaan. Siihen pitää saada aivan toisenlaiset määrät niitä valvojia, se on se olennainen kysymys.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Harmaan talouden osalta on kyllä yhdyttävä tähän vasemmalta tulevaan nykyisen hallituksen kritiikkiin. Kyllä tässä meni kolmisen vuotta niin, ettei tapahtunut oikeastaan mitään muuta kuin purkutoimenpiteitä. On hyvä, että nyt on luvassa jotakin parempaan suuntaan menemistä. Se harmaa talous on vakava uhka rehellisille yrittäjille ja työvoiman käytölle, ja sitten se on tietysti rikos yhteiskuntaa vastaan, kun veroja ja muita maksuja ei hoideta niin kuin pitäisi. Siinä tarvitaan todella uusi ote ja rohkea eteneminen ja puuttuminen näihin tapahtumiin valvonnan kautta ensi sijassa. Säädökset kuntoon ja valvonta mallilleen, silloin alkaa tapahtua.

Arvoisa puhemies! Täällä on monessa puheenvuorossa puhuttu tuottavuusohjelmasta. Tarkastin ja huomasin tuossa, että huhtikuussa tuli Valtiontalouden tarkastusviraston tekemä raportti tuottavuusohjelmasta, ja siinä todetaan, että se pantiin alulle vuonna 2003 eli Vanhasen ykköshallituksen aikana sosialidemokraattien johtaman valtiovarainministeriön toimesta. Tuossa raportissa todettiin, että keväällä 2005 siitä tuli irtisanomisohjelma. Se ei enää ollut varsinainen tuottavuusohjelma vaan tutkija totesi, että siitä tuli irtisanomisohjelma, jota on sen jälkeen sitten toteutettu myös tämän nykyisen hallituksen aikana hyvin kaavamaisesti.

Tiedämme varmasti kaikki, että valtionhallinnossa tuottavuutta täytyy lisätä niin kuin kunnallishallinnossakin, mutta kyllä tuo tuottavuusohjelma pitäisi nyt ottaa kiireesti ihan perusteelliseen tarkasteluun ja tuoda tänne eduskuntaan vaikkapa tiedonannon muodossa niin, että se voitaisiin käydä kaikilta osin läpi ja tehdä siitä todellinen tuottavuusohjelma eikä sellaista palvelujen karsimis- ja irtisanomisohjelmaa, jota se nyt on ollut.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy sen verran ed. Kankaanniemeä oikaista, että numeraaliset hallinnonalakohtaiset vähennystavoitteet tulivat 2005 syksyllä. Olin budjettiriihessä viimeistä kertaa oikeusministerinä 2005 elokuussa, ja sinne tuotiin pöydän alta valmiit paperit, joihin siinä vaiheessa eivät ministerit suostuneet vaan sieltä tuli pyörentävät lausumat, joita sitten lähdettiin viemään hallinnonalakohtaisesti siitä eteenpäin, ja oleellistahan on se, että niitä tiukennettiin tämän hallituksen toimesta 2007.

Ylipäänsä se lähtökohta oli minun nähdäkseni virheellinen: nämä lukumäärät ovat hyvin kaavamaisesti laskettu eikä lainkaan kiinnitetä huomiota siihen lopputulokseen, mitä eri hallinnonalan virkamiehet tekevät kansalaisten hyväksi. Leikkaukset ja numeraaliset vertailut kohdistuvat pelkästään tähän suoritteiden tekijöiden määrään, eivät siihen, mitä sillä saadaan aikaiseksi. Tämähän on johtanut siihen vääristymään, että esimerkiksi poliisin tai Verohallinnon osalta ei lainkaan arvioida sitä, mitä olisi saavutettavissa sillä, että laitamme ihmiset tekemään oikeita töitä ja vaikkapa lisätäänkin niitä virkamiehiä. Siitä voi valtiontalouden kannalta olla moninkertainen hyöty verrattuna siihen, että pakonomaisesti samoilla prosenttiluvuilla leikataan joka hallinnonalalta väkeä riippumatta siitä, mikä todellinen työn tarve on ja mitä sillä työllä olisi saavutettavissa paremmin ja oikein organisoituna.

Verohallintoahan pidetään hyvänä esimerkkinä, koska siellä on pystytty väkeä vähentämään enemmänkin kuin tuottavuusohjelmat pitävät sisällään, mutta samaan aikaan unohdetaan se, että meillä tämän harmaan talouden määrä on kasvanut ja verotuksen tuotto merkittävillä osillaan on huteralla pohjalla: menetetään merkittäviä verotuloja, kansalaisia kohdellaan epäoikeudenmukaisesti siten, että toisia verotetaan liian ankarasti ja toisia jätetään kokonaan verottamatta sen takia, että hallinto on liian löperöä merkittävillä verotuksen keräämissektoreilla.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Toistan sen, että tuottavuusohjelma tai sen tyyppinen ohjelma on erittäin perusteltu ja tarpeellinen niin nyt kuin tulevaisuudessakin, mutta, niin kuin ed. Johannes Koskinen totesi, se ei saa olla kaavamainen irtisanomisohjelma, mitä se on nyt ollut, ja se on kyllä ollut sitä nimenomaan tuon huhtikuussa valmistuneen selvityksen, puolueettoman tutkimuksen, mukaan vuodesta 2005. Siellä selkeästi sanotaan, että vuonna 2005 siitä tuli irtisanomisohjelma, ei mikään tuottavuusohjelma enää siinä mielessä, kuin se alun perin oli tarkoitettu. Tuolloin ilmeisesti sieltä pöydän alta otetut luvut olivat nimenomaan sosialidemokraattisen valtiovarainministerin johdolla tehtyjä, valtiovarainministeriössä tehtyjä lukuja, ja niitä alettiin toteuttaa ja tällä tiellä nyt ollaan.

Järkevää, viisasta on, että eläköitymisen ja valtion palveluksesta eroavien kohdalla aina tarkastetaan, miten voidaan toimintoja järjestää uudelleen, (Ed. Rajamäen välihuuto) jotta voidaan käyttää hyväksi ne luonnollisen poistuman tilanteet, joita yleensäkin yhteiskunnassa työvoiman suhteen käytetään. Tämä on viisasta, perusteltua eikä johda sellaiseen lopputulokseen, mihin nyt on jouduttu muutamien toimintojen osalta.

Mitä sitten tulee muun muassa Verohallintoon ja muutamiin muihin toimintoihin poliisihallinnon puolella jne., niin siellä on sitten tapahtunut kyllä äärettömän kovaa maaseudun palvelujen alasajoa, mikä tietysti tällaiselle hallitukselle, kun pääministeri on keskustalainen, tuntuu aika oudolta, miksi nimenomaan maaseutuväestön palveluja on etäännytetty hirvittävän kauas, ja tämä sama linja jatkuu edelleen. Maaseudun ja maakuntien alasajo on valitettavan rajua.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä valtionhallinnon tuottavuusohjelma on kyllä haasteellinen. Se pitää myöntää. Olen myös sitä mieltä, että kun näitä henkilöstövähennyksiä toteutetaan, niin kyllä tämä alueellinen näkökohta pitäisi nykyistä paremmin ottaa huomioon. Meillä tarvitaan valtion keskushallinnon puolella keventämistä ja ohentamista ja tehtävien siirtämistä aluehallintoon ja paikallishallintopuolella tarvitaan näitä paikallishallinnon palvelupisteitä kuntiin. Tätä hanketta pitäisi kiirehtiä. Siitä on hyvä perustyö, selvitysmies Timo Kietäväisen tekemä selvitys, jossa hahmoteltiin niitä käytännön malleja, mitenkä jokaiseen kuntakeskukseen kunnantalon yhteyteen voitaisiin perustaa tämmöinen paikallishallinnon palveluyksikkö, josta kansalaiset saisivat palveluita ja jossa pystyisivät laittamaan erilaisia lupa-asioita vireille jne.

Mutta, puhemies, oikeastaan erityisesti halusin sanoa myönteisen asian tähän Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen työn jatkumiseen, koska sehän on erittäin merkittävä hanke koko pohjoisen Suomen kannalta, mutta myös koko Suomen kannalta. Kun näköpiirissä on, että esimerkiksi kaivannaisteollisuuden kautta kuljetukset tulevat lisääntymään, niin on välttämätöntä, että tämä tärkeä ratayhteys pystytään kunnostamaan ja hanke toteuttamaan häiriöttä. Tässä mielessä tämä rahoitusjärjestely, mikä nyt toteutettiin, varmistaa sen, että työt jatkuvat, mikä on todella Pohjois-Pohjanmaalle, Pohjois-Suomelle äärettömän iso ja myönteinen asia.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tuottavuusohjelmalla oli varmasti omat tarkoitusperänsä silloin, kun sitä lähdettiin toteuttamaan, ja nyt viime vuosina siitä on todellakin tullut tämmöinen valtion henkilöstön irtisanomisohjelma. Otetaan tähän nyt vielä tämä aluehallintouudistuskin, mikä toteutti tätä tuottavuusohjelmaa ihan merkittävissä määrin ja on vienyt esimerkiksi Kainuusta useita satoja työpaikkoja valtionhallinnosta ja on koko Pohjois-Suomesta vienyt tuhansia työpaikkoja. Elikkä kun on puhuttu alueellistamisesta, niin se on tarkoittanut myös tuottavuusohjelman kautta sitä, että on tuolta Pohjois-Suomesta hävinnyt työpaikkoja ja palvelujen saanti on entistä heikompaa ja palvelut ovat entistä kauempana. Tietysti tällä on haettu myös parempaa tulosta valtionhallintoon, mutta tämä tuottavuusohjelma ja aluehallinnon uudistaminen ovat olleet yhdessä erittäin merkittävää myrkkyä Pohjois-Suomelle.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​