Täysistunnon pöytäkirja 69/2010 vp

PTK 69/2010 vp

69. MAANANTAINA 21. KESÄKUUTA 2010 kello 12.04

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys laiksi tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta Lakialoite laiksi tuomareiden nimittämisestä annetun lain muuttamisesta

 

Jacob Söderman /sd:

Herr talman, arvoisa puhemies! Nyt on käsittelyssä hallituksen esitys, jossa ehdotetaan tuomareiden nimittämisestä annettua lakia muutettavaksi siten, että lakiin lisätään säännökset Suomen kansallisten ehdokkaiden nimeämistä kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin. Tämä itse esitys on hyvin aiheellinen ja pääosin erittäin myönteinen. Näitä tuomioistuimiahan, jonne Suomi voi nimetä jäseniä, on hyvinkin merkittäviä: Euroopan unionin tuomioistuin, Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, kansainvälinen merioikeustuomioistuin ja lukuisia kansainvälisiä rikostuomioistuimia ja välitystuomioistuimia, joissa tehdään tärkeitä päätöksiä. Tällä hetkellä nimittäminen näihin tehtäviin on ollut välillä melko salamyhkäistä ja säätelemätöntä; pääosin tosin on saatu nimitettyä hyviä edustajia näihin tehtäviin.

Tässä laissa nyt oikeastaan tulee kolme vaihetta. Yksi on se, että avoimiin tehtäviin voidaan ilmoittautua, mikä on tietysti olennaista, niin että nämä ehdokkaat punnitaan erillisessä asiantuntijaneuvottelukunnassa, ja sitten valtioneuvoston yleisistunto on se elin, joka lopulta nimeää nämä ehdokkaat näihin tärkeisiin virkoihin.

Tässä ed. Rönnin lakialoitteessa kiinnitettiin siihen huomiota, että asiantuntijaneuvottelukunnasta jostain syystä oli unohdettu eräs oikeudenkäyntiprosessin tärkeä osapuoli eli syyttäjät. Nyt voimme iloksemme todeta, että lakivaliokunta ehdottaa, että valtakunnansyyttäjä voisi nimetä tähän neuvottelukuntaan oman edustajansa, ja sitä perustellaan ihan oikealla tavalla. Ehkä tässä suluissa voidaan mainita, että tällä hetkellä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on jäsen, jonka pääosa urasta on tapahtunut syyttäjänä, niin että tämä on hyvin myönteinen ehdotus.

Lakialoitteen toista ehdotusta eli sitä, että nimeävänä viranomaisena olisi meidän perustuslakimme 102 §:n mukaisesti tasavallan presidentti, sitä valiokunta ei ole hyväksynyt vedoten siihen, että nimenomaan kyseessä on Euroopan unionin tuomioistuimen jäsen ja kun se on EU-asia, se kuuluu valtioneuvostolle. No, se on selvä, että valtioneuvoston yleisistunto on sinänsä hyvä nimitysfoorumi, koska siinä on monta eri puoluetta edustettuna, jolloin tämmöistä selvää poliittista pelaamista nyt tuskin siinä voi tapahtua. Mutta nähdäkseni Suomen asia on kyllä se, että jos Suomi haluaa, niin miksei tasavallan presidentti olisi voinut nimittää tuomareita, jotka on katsottu tuomaripiireissä tämmöisenä puolueettomuuden takeena. Mutta kyllä kai se tälläkin tavalla on esityksessä selvä parannus.

Arvoisa puhemies! Olisin todennut, että viime kyselytunnilla ministeri Brax puhui hyvin myönteisesti syyttäjälaitoksesta ja syyttäjistä, mikä on hyvä asia. Tämä esitys vaan osoittaa, että oikeusministeriön johdolla on tapa unohtaa syyttäjät. Minusta on hyvin tärkeätä nyt oivaltaa se, että suomalaisessa oikeusprosessissa syyttäjälaitos on hyvin ratkaisevassa vaiheessa ja asemassa siinä, käydäänkö prosessi joutuisasti ja asiallisesti ja hyvin. Ne ovat eräänlaisia pelintekijöitä, että tämä ministeri Braxin toteamus syyttäjän merkityksestä on myönteinen, ja minä toivon, että se myös näkyy ensi vuoden talousarvioesityksessä.

Tero  Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä laista tuomareiden nimittämisestä täytyy sanoa ensimmäisenä kiitokset siitä, että erinomaisen pohjan tähän on laatinut ed. Söderman, joka äsken esitteli minusta hyvin tätä lakia. Lisäksi täytyy myöskin lakivaliokuntaa kiittää siitä, että opposition edustajan ensimmäisenä allekirjoittama lakialoite on mennyt edes 50-prosenttisesti läpi; tässä on varmaan merkittävä suoritus. Aika harvoin näitä lakialoitteita täällä yleensä lävitse menee, ja ymmärrän kyllä hyvin tämän toisen puolikkaan tästä presidentin nimittämisestä, vaikkakin täytyy kunniaksi todeta, että presidentin kanslia oli tätä puoltanut. Kuinka monella on lakialoitteessaan presidentin kanslian puolto, sitä voidaan miettiä.

Lisäksi tähän voisi ehkä sanoa, että tässä kyseessä on tätä kahden lautasen peliä varmasti myöskin osaltaan, ja tätä mietitään, mikä on se arvovaltakysymys ja kenelle se nimittäminen kuuluu. Se täytyy sanoa tähän syyttäjien osuuteen, että kun tässä toistakymmentä vuotta lakivaliokunnassa on istunut, on huomannut, että nykyaikana ja viime vuosina selkeästi kyllä syyttäjien asema on vahvistunut. Ehkä tässä myöskin lähennytään sitä tilannetta, jossa syyttäjät ovat entistä keskeisemmässä osassa myöskin tässä koko rikosprosessissa meillä, kuten aika monessa Euroopan maassa. Toki täytyy myöskin sanoa, että jonkun verran on saatu sinne syyttäjäpuolelle lisäresurssia, mutta kyllä sinne vaan vaaditaan, koska jos oleellisesti sitä tehtäväkenttää ruvetaan laajentamaan, niin resurssit eivät kyllä tällä hetkellä riitä. Mutta ammattitaitoa siellä tuntuu olevan ja erittäin pätevöitynyttä ja hyvää väkeä, niin että minä uskon, että tämäkin asia hoituu siellä puolella ammattitaitoisesti.

Keskustelu päättyi.

​​​​