Täysistunnon pöytäkirja 69/2010 vp

PTK 69/2010 vp

69. MAANANTAINA 21. KESÄKUUTA 2010 kello 12.04

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys Belgian, Saksan, Irlannin, Ranskan, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Slovenian, Slovakian, Suomen, Kreikan ja Euroopan rahoitusvakausvälineen välisen ERVV-puitesopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä

 

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan aluksi on hyvä käyttää Kanava-lehden 4/2010 valtiosihteeri Raimo Sailaksen kirjoitusta viitekehyksenä otsakkeella "Kun poliitikot lintsaavat". Minusta myöskin voi kysyä vakavasti kansanvallan valvonnan perään, kysyä lintsaavatko media ja toimittajat, kun käsitellään todella valtiontalouden ja koko yhteiskunnan, kansalaisten, kannalta keskeistä asiaa, tämän finanssikriisin heijastuksia myös Suomen osalta. Alamme olla kyllä Orwellin sodan jälkeisen kirjan "Vuonna 1984" kaltaisessa tilanteessa. Victorian häitä, pääministerin vaihtoviikkoja ja pintatietoa on nyt riittänyt, mutta en ole huomannut yhtään uutista tänään toiseen käsittelyyn etenevistä valtiontakauksista vaikeuksissa oleville EU-maille, en myöskään tästä uudesta väline-esityksestä, jolla pahimmillaan 7,9 miljardia euroa suomalaisten verorahoja laitetaan todella euroalueen hoitopiikkiin.

Kun käsiteltiin Kreikan lainakysymystä, niin jo silloin tietysti sosialidemokraatit toivat sen myönteisen näkökohdan esille euron käyttöönotosta. Sehän on tukenut kasvua ja työllisyyttä ja luonut ennakoitavissa olevan korkokehyksen meille. Me olimme silloin ja olemme edelleen sitä mieltä, että luottokriisin ratkaisumallin olisi pitänyt olla sellainen, ettei se olisi palkinnut holtittomasta taloudenpidosta ja luotonannosta, ja Suomen olisi pitänyt toimia erittäin tarkasti, rajata omat riskinsä niin, että Suomen veronmaksajat eivät joudu pankkien Kreikalle myöntämien luottojen maksumiehiksi. Totta kai tämä kriisi ja kaikki sen jatkovaiheet ovat osoittaneet armottomalla tavalla eurojärjestelmän seurannan ja väärinkäytöksiin puuttumisen heikkouden. Tältä osin on myöskin jo päädytty rahaliiton sääntöjen vastaisesti luotottamaan ja tekemään erilaisia järjestelyjä. Vakuutusjärjestelmällä on sovittu yhteensä 750 miljardin euron rahoituspaketista, jolla nyt tätä luottamusta markkinavoimilta halutaan ikään kuin sitten perätä. Kuitenkin toimista puuttuivat silloin ja puuttuvat edelleenkin nopeat ja tehokkaat rahoitusmarkkinoiden vastuuta kasvattavat toimet ja esitykset pankki- sekä rahoitusmarkkinaverosta. Kriisin etenemisen ja kohoavan korkotason myötä moni rahoituslaitos kykeni silloinkin monimutkaisten rahoitusinstrumenttien avulla hyödyntämään tilannetta omien voittojensa maksimoimiseksi.

Myöskin pankkituen, mitä näissä asioissa annetaan, pitäisi olla avointa, kohdennettua ja vastikkeellista ja niin, että rahalaitoksille tulee kannettavaksi se riski, mikä niille kuuluu, eikä niin, että veronmaksajat maksavat laskun. Näitä näkökohtia toimme silloin esille ja esimerkiksi Kreikan lainajärjestelyn suuria riskejä Suomelle korostimme siinä, että siinä ei myönnetty niitä luottoja ensisijaisina luottoina, ja edelleen sitä, että mikäli joku euromaista jää pois, niin tämä tulee entistä enemmän Suomen päälle. Tämä sama ongelmatiikka näkyy myös näissä esityksissä, ja Kreikan tukipaketista puuttuivat vakuudet uutta lainaa antaville valtioille, kuten Suomelle. Sitten on se, että kaikkien 27 EU-maan pitää olla mukana silloin, kun näitä asioita käsitellään. Nyt vähintään samanlaisella roolilla euroalueella pelaava Ruotsi, Isosta-Britanniasta puhumattakaan, istuu katsomossa, kun Suomi muiden euromaiden kanssa kantaa tätä kokonaisvastuuta.

Puhemies! Kun viittasin tähän Sailaksen kirjoitukseen, niin se kannattaa todella nyt tässä tilanteessa lukea, koska tämän käsittely on ollut uskomatonta. Tätä kokonaisuutta, jossa ovat kyseessä perustuslain kannalta aika olennaiset asiat, takausperusteet ja lainananto, Suomen valtion veronmaksajien rahanjako maailman turuille ja toreille, ei missään vaiheessa ole saatettu perustuslakivaliokuntaan, ja me olemme tänään vedonneet puhemiesneuvostossa myös perustuslakivaliokunnan puolesta turhaan. Ja kun viime perjantaina tuotiin tämä esitys valtiovarainvaliokuntaan, ennen siis nyt tänään olevaa lähetekeskustelua, niin valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos kuvasi vaan, mitenkä on hyvä, kun saadaan ennen kesälomia nyt tämä kiireellä käsiteltyä, jolloinka meidän taholtamme puututtiin tähän prosessiin ja saatiin aikaiseksi huomenna ylimääräinen valtiovarainvaliokunta kello 11, jossa valtiovarainministerikin nyt ensimmäisen kerran astuu näiden konkreettisten asioiden kanssa framille. Jo on aikakin, kun täällä on toisessa käsittelyssä jo tämä puitelaki ja nyt oli tarkoitus jo valtiovarainvaliokunnan kuitata perjantaina lainsäädäntöneuvoksella.

Kyllä tämä on vastuutonta näiden asioihin mittasuhteeseen nähden. Tässä suhteessa valtiosihteeri Raimo Sailaksen otsake "Kun poliitikot lintsaavat" on ihan hyvää viitekehystä. Hän pohtii siinä myöskin, miksi näitä hätäkokouksia, Ecofinia ja Eurooppa-neuvostoja, on pidetty. Hän toteaa: "Siksi ja vain siksi, että eurooppalaiset poliittiset päättäjät olivat useita kertoja rikkoneet tekemiään sopimuksia ja päätöksiä. Moni euromaa harjoitti vastuutonta budjettipolitiikkaa, ja EU-tasolla rikottiin tehtyjä sopimuksia. Luottamus meni, ja pää tuli vetävän käteen."

Se, mikä tietysti tässä myöskin kannattaa noteerata, johon hän myös kirjoituksessaan viittaa, on Maastrichtin sopimus. Siinähän on lähtökohtaperiaate, että jäsenmaat eivät vastaa toistensa veloista. Kun lausekkeen soveltaminen tuli ensi kertaa esille Kreikan tapauksessa, se rikottiin heti. Toukokuun kriisitunnelmien oikeudellisena perusteena käytettiin EU:n joustavuuden historian edellyttämällä tavalla Lissabonin sopimusta, josta löytyvät luonnon katastrofit, niitä koskeva määritelmä. Tämän juridiikan varassa poliittiset päättäjät sitten asian ottivat haltuun. Ongelmallinen on, minkä takia huomenna on myös valtiovarainvaliokunnan hyvä kuulla pääjohtaja Erkki Liikasta, Ekp:n hallintoneuvoston linja, jolla aina on ollut tiukka kanta siihen, että ilmeisesti ei ole koskaan edes pohdittu mahdollisuutta ostaa valtioiden velkapapereita salkkuun. Näin 6.5. Ekp:n pääjohtaja kai totesikin. Neljä päivää myöhemmin kelkka kääntyi. Ekp:n riippumattomuuden perään poliittisista päätöksentekijöistä on oikeutetusti kyselty.

Puhemies! Tämä on todella iso asia, ja me tulemme muun muassa huomenna peräämään vastauksia siihen, millä seurauksilla tämä takausvaltuutus laajennetaan muihin läheisesti liittyviin tarkoituksiin. Valtioiden lisäksi on tarkoitus taata esimerkiksi rahoituslaitosten luottojärjestelyitä ja muita velkasitoumuksia ilmeisesti. Toiseksi aiheellinen kysymys lienee, miten menetellään, kun osa takaajista voi joutua sellaiseen tilanteeseen, että eivät voi olla takaajina. Jaetaanko takausvelvoite silloin uudelleen jäljelle jääneiden maiden kanssa? Siellähän on tällaisia merkittäviä takaajia meidän rinnallamme: Espanja, Helleenien tasavalta, Portugali, Italia. Me olemme nyt tässä uljaassa joukossa takaamassa sitten näitä maailman turuille löytyviä saatavia. Kreikalle lainattiin 80 miljardia euroa, nyt EU:n talousarviosta rahoitetaan 60 miljardia euroa ensin. Se voi aika nopeasti ehtyä sekin pelivara, jos Kreikkaa suurempi maa Espanja joutuisi vaikeuksiin. Sen jälkeen tulevat Imf:n 250 miljardia euroa tai takaukset tai molemmat.

Tässä yhteydessä, arvoisa puhemies, asian mittasuhteiden takia halusin näin laajasti tätä käsitellä. Haluan todeta, että aiheellisia ovat meidän Kreikka-asian yhteydessä esittämämme lausumat, että hallitus antaa esityksen pankkiverosta Suomessa ja esittää sen käyttöönottoa EU-maissa, että hallitus tekee esityksen rahoitusmarkkinaverosta ja toimii niin, että se otetaan laajasti käyttöön kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, ja että hallitus toimii niin, että pankit ja muut rahoituslaitokset kantavat oman vastuunsa Kreikan lainajärjestelyistä. Suomalaisen veronmaksajien maksettavaksi ei saa siirtää pankkien ja muiden sijoittajien vastuuta, totesimme silloin, ja se on aiheellista nytkin.

Mutta kaikista pahinta on minusta se, että eduskunta ei ole vastuullisesti tässä vakavassa tilanteessa perustuslain osalta käynyt takausperusteita läpi, säätelyperusteita eduskunnan päätösvallan, budjettivallan näkökulmasta. Ja toinen asia on se, että arvoisat kollegat ja toivottavasti joku median edustaja noteeraisivat, että yksi viidesosa valtion vuotuisesta talousarviosta ollaan nyt antamassa tällä täydellä vallalla jakeluun ja panemassa Suomen valtion piikkiin näillä käsittelyillä.

Mikko  Kuoppa /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on todella suuri paketti ja pahimmassa tapauksessa tavattoman kalliskin suomalaisille veronmaksajille. Lainaan tästä hallituksen esityksestä pienen pätkän: "Artiklan 3 kohdan mukaan, kun varainhankintavälineitä lasketaan liikkeeseen tai niistä tehdään sopimus Ervv-ohjelman mukaisesti tai itsenäisesti, jokaisen takaajan on annettava peruuttamaton ja ehdoton takaus." Tästä lähdetään, peruuttamaton ja ehdoton takaus tälle 7,9 miljardin elikkä melkein 8 miljardin euron takausvastuulle.

Hallitus esittää, että Suomi liittyisi Euroopan rahoitusvakausvälinettä koskevaan euromaiden sopimukseen ja antaisi sitovan, peruuttamattoman ja ehdottoman takauksen Euroopan rahoitusvakausvälineen liikkeeseen laskemien varainhankintavälineiden maksuaikataulun mukaisten korko- ja pääomamaksujen maksamisesta asianmukaisesti. Siis Suomen osuus on lähes 8 miljardia euroa. Jos Euroopan rahoitusvakausvälinelainoitusta saanut valtio ei pysty maksamaan ottamiaan lainoja kokonaan takaisin, Suomi joutuu muiden takauksia antaneiden valtioiden tavoin maksamaan takausten perusteella Euroopan rahoitusvakausvälineen liikkeeseen laskemien velkakirjojen haltijoille näiden saamisia. Tämä on varsin selvää tekstiä.

Kukaan asiantuntija ei ole kyennyt sanomaan varmasti, kuinka suuri Euroopan rahoitusvakausvälineen vaikeuksiin joutuneille maille myöntämien lainojen tarve lopulta on, eikä sitä, tarvitsevatko apua mahdollisesti Kreikan ohella esimerkiksi Portugali, Espanja tai Italia. Saatamme siis ajautua jopa siihen, että komission käytettävissä olevan 60 miljardin ja Euroopan keskuspankin tukiostojen lisäksi Euroopan rahoitusvakausvälineen lainanantoa ja siten Suomen takausvastuuta joudutaan korottamaan elikkä tässä ei ole kattoa, mihinkä se menee. Hallituksen esityksessä on näin ollen kyse todella paljon mittavammasta sitoumuksesta kuin mitä Kreikalle myönnetty meidän 1,6 miljardin laina on. Kun tämä Ervv:n takaus ynnä Kreikan ja Latvian lainat lasketaan yhteen, todetaan, että kyse on tähän mennessä yhteensä 10 miljardista eurosta. Myöhemmin summa voi pahimmassa tapauksessa vielä kasvaa tästä. On kirkkaasti pidettävä mielessä, että takaaja, lainanantaja ottaa aina riskin. Pahimmillaan tämä kaikki 10 miljardia euroa saattaa langeta Suomen valtion ja sitä kautta suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi.

On merkillepantavaa, että ilman näitä komission, Euroopan keskuspankin ja euromaiden tukitoimia useat pankit olisivat vaikeuksissa Kreikan lainojen arvon romahdettua. Tästä vakautumisessa sitten onkin lopulta kyse: pankkien pelastamisesta. On arvioitava tilannetta rahoitusvakausvälineeseen tukeutuvien maiden kansalaisten näkökulmasta. Nämä maat joutuvat tiukan sopeutusohjelman kohteeksi, mikä merkitsee julkisten menojen eli siis palvelujen, sosiaaliturvan leikkauksia, verojen korotuksia siihen määrään, että ne puolestaan leikkaavat sopeutujamaan talouskasvua ja lisäävät työttömyyttä ja näin vaikeuttavat edelleen näiden maiden mahdollisuuksia selviytyä näistä veloista ja niistä maksuista, joita Suomen valtio takaa.

Emme pidä tällaista ratkaisua järkevänä emmekä oikeudenmukaisena. Siinä eivät ole mukana millään panoksella vaikeuksissa olevia maita rahoittaneet pankit ja muut suursijoittajat, vaan lasku ja vastuu kokonaisuudessaan siirretään niitten maitten useimmiten pienituloisten veronmaksajien maksettavaksi. Mielestäni tältä lähtökohdalta tulee tätä hallituksen esitystä arvioida, ja tulemme tietenkin sitten siinä lopullisessa käsittelyssä tekemään mielestäni tältä pohjalta omat johtopäätöksemme, joita äsken kerroin.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Nämä sopeutusohjelmat, jotka liittyvät näihin EU-tukiin, ovat erittäin kovia. Niissä lähdetään julkisen talouden supistamisesta, joka käytännössä tulee tarkoittamaan palkkojen alennuksia, eläkkeiden alentamisia ja muun sosiaaliturvan leikkaamista. Kaikki nämä toimet johtavat ostovoiman heikkenemiseen, josta taas seuraa työttömyyden edelleen paheneva kierre. On siis ihan mahdotonta, että tällaiset taloudet elpyisivät ja pystyisivät sitten hoitamaan lainansa.

Minä näen tähän liittyvän vielä semmoisen ison pyrkimyksen myös Suomen nykyisen hallituksen taholta, että kun nyt EU:n nimissä ajetaan läpi näitä äärikovia leikkauksia eri vaikeuksiin joutuneissa EU-maissa, niin sitten tästä EU-tavasta tehdään vaalien jälkeen myös maan tapa. Näillä voi perustella myös kovia toimia täällä, kun näitä ensin jyrätään kautta EU:n, niin kuin nyt on lähdetty tekemään. Se tulee herättämään tietenkin myös kovaa vastarintaa. Nähdään, että monissa EU-maissa jo nyt on kansa kaduilla Saksaa myöten. Kyllä myöskin tämmöistä tarkoituksenmukaisuutta on tässä Suomen hallituksen toiminnassa, kun se mainostaa näitä kovia sopeutustoimia. Se saa niistä hyvän perusteen sitten vaalien jälkeen avata pellit myös tässä maassa. Tätä on myöskin tekeillä selvästi tässä propagandassa näitten kovien leikkausten tarpeesta.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Kun ministeri Thors on paikalla, niin kysyn suoraan: Onko tämä hallituksen esitys ilmoitus samalla siitä, että Euroopassa Euroopan unionin euroalueella on niin suuri kriisi, että tällainen kiire on näin valtavan asian kanssa kuin nyt on? Toiseksi kysymys: Miksi tässä sopimuksessa on vain kuusi jäsenmaata mukana, ja miksi se tulee voimaan jo viiden jäsenmaan mukaantulolla?

Arvoisa puhemies! Tämä on todella iso asia. Meidät sidotaan jälleen tässä uudella tavalla tähän eurooppalaiseen kriisiin. Minun mielestäni kriisi on äärettömän syvä, ja siksi ehkä tällainen kiire onkin. Mutta on nyt hyvä, että ministeri toteaa sen, onko hallituskin tätä mieltä. Tämä on todella tietynlainen Euroopan konkurssijulistuksen alkusanojen asettaminen julkisuuteen, kun tällaista käsitellään.

Mitä tulee meillä tämän asian käsittelyyn, niin totean, että talousvaliokunnalla on huomenna aikaa ottaa tähän kantaa, mutta meillä on sovittu, että aamulla 8:lta kokoonnumme käsittelemään ydinvoimahakemuksia, joista mietintöluonnos on lukematta, joka on valmistunut tänään iltapäivällä ja on meillä sähköpostissa. Aamulla sitä aletaan lukea, ja se on paksu ja pitkä. Meillä ei ole mahdollisuutta tähän asiaan talousvaliokunnassa paneutua. (Ed. Rajamäki: Järjestys olla pitää!) Valtiovarainvaliokunta käsitteli nyt listalla olevaa 7) asiaa siten, että kuuli kahta asiantuntijaa. Oli häpeällistä valtiovarainvaliokunnalle käsitellä tällaisia miljardipäätöksiä näin kevyesti.

Arvoisa puhemies! Tämä asia vaatii kyllä todella perusteellisen käsittelyn. Olisi ehkä syytä valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös sekä talousvaliokunnan että perustuslakivaliokunnan käydä tämä läpi.

Markku  Uusipaavalniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on ehdottomasti pakko yhtyä näihin sanoihin, mitä edustajat Rajamäki ja Kankaanniemi ovat täällä esittäneet. Tämä on todella käsittämätöntä asioiden käsittelyä. Tämmöinen kiire noin isolle asialle, eihän tässä ole enää mitään tolkkua. Onhan se tietysti huomattu ja todettu aikaisemminkin, että mitä isompi asia, sitä vähemmän sitä käsitellään. Tuntuu, että tahallisestikin asiat yritetään pitää pimennossa. No, ehkä olen tietysti hieman lapsellinen, kun olen joskus kuvitellut, että täällä eduskunnassa oikeasti näistä päätetään. Mutta todellakin talousvaliokunnallekin annetaan huomisaamuun aikaa, ja kello on nyt 18.30. (Ed. Rajamäen välihuuto) — Joo, todellakin tämä käsittely on aivan älytön.

Esityksen vaikutuksia perustellessaan hallitus kertoo muun muassa siitä, että on useita maita jo, jotka pyrkivät hillitsemään velkaantumista, ja täten se pienentää riskiä, että Suomi joutuu maksamaan. Näillä toimenpiteillä, mitä tässä ollaan tekemässä, saadaan koko Euroopan alueelle deflatorinen syöksykierre, joka tulee pitämään viimeistään huolen siitä, että Suomi joutuu maksajaksi näissä asioissa.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Ensin on syytä muistuttaa, että Suomessa suurta valiokuntaa ja sitä kautta koko eduskuntaa on pidetty harvinaisen hyvin informoituna koko tästä prosessista koko tämän kevään aikana. (Ed. Kuopan välihuuto) — On pidetty informoituna, ja me olemme säätäneet valtiosäännössä, miten eduskuntaa pidetään informoituna EU-asioissa, ja tätä on täsmällisesti noudatettu, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomioja totesi silloin toukokuun alussa.

Toinen seikka tässä on todettava. Kun on puhuttu edellisestä Kreikan paketista, niin se vaatii jokainen neljännesvuosi, jolloin irrotetaan varoja, harvinaisen tiukkaa seurantaa, että Kreikka etenee siinä tervehdyttämisprosessissa, jota on vaadittu. Vastaavasti tässä yhteydessä on säädetty myöskin omat tavat, (Ed. Kuoppa: Mitäs sille voi, jos ei Kreikka pärjää?) ennen kuin mahdollisesti takauksia annetaan, omat säädökset tässä sopimuksessa.

Kukaan kai ei kiistä sitä, että Maastrichtin sopimusta on rikottu. Mutta täytyy muistaa, että rikkominen alkoi muistikuvani mukaan 1999—2003 ja se jatkui. Silloin oli ehkä puute se, että jäsenmaat valvoivat toisiaan, muun muassa Saksa, Ranska olivat sillä akselilla. Siksi on erittäin tärkeää, että edetään sillä akselilla, jota Suomi on ajanut jo EU-selonteosta lähtien, että voidaan aikaisemmassa vaiheessa puuttua sopimusrikkomuksiin, jollei pysytä Maastrichtin kriteereissä ja muissa, elikkä silloin voidaan asettaa sanktioita, voidaan siihen puuttua. Me totesimme ja ajoimme nyt muun muassa edellisen Eurooppa-neuvoston yhteydessä, että komissiolla olisi tärkeä rooli.

Mielenkiintoista on nähdä tässä toisessa asiassa vasemmiston tai SDP:n vastalause, jossa viitataan siihen, että pitäisi muun muassa pankeille asettaa myöskin vakuuksia. Tämäkin on jo sovittu. Tästäkin on jo sovittu viime Eurooppa-neuvostossa. European Council agrees, että jäsenvaltioiden tulisi asettaa maksu näille rahoituslaitoksille, jotta ne osallistuvat omalta osaltaan myöskin kriisien maksuun. Kysyisin vaan monella tavalla, mikä on se vaihtoehto näille paketeille, näille turvatakeille, tälle kiristyneelle valvonnalle, jonka komissio on esittänyt ja jota Suomi myöskin on vahvasti ajanut, kun mietimme tulevia, etteivät poliitikot pääsisi laistamaan siitä vastuustaan.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Suuren valiokunnan osalta on tietysti Eurooppa-neuvoston ja Ecofinin osalta saatu informaatiota. Siellähän käytiin markkinoimassa pääministerin ja valtiovarainministerin toimesta, että tämä 400 miljoonaa euroa ehkä lainataan rahaa Kreikalle ja saadaan hyvä bisnes. Näistä puheista ei ollut montaa viikkoa, kun päädyttiin siihen katastrofaaliseen esitykseen ja tilanteeseen, mihin päädyttiin.

Kysymyshän ei ole nyt mistään muusta kuin siitä, millä tavalla valtiovarainvaliokunta ja erityisesti eduskunnan budjettivaltaan liittyvä päätösvalta ja säätelyperusteet varmistetaan myös meidän perustuslain osalta. Nämä olisi pitänyt käydä vakavammin myös valtiontalouden näkökulmasta, koska ministeri Thorsin ja hallituksen linja käytännössä tarkoittaa täyttä valtaa laittaa yhtä viidesosaa vuotuisesta talousarviosta vastaava summa jakeluun. Näin kevyesti ei ole täällä käsitelty, ei reumasairaaloita, ei kansalaisten perusoikeuksien turvaamista, ei mitään asiaa, kuin nyt käsitellään valtavaa mittasuhdetta tässä asiassa, jopa sitä, miten takausvaltuus laajennetaan jopa muihin läheisesti liittyviin tarkoituksiin, esimerkiksi rahoituslaitoksiin, isoja asioita.

Toinen varapuhemies:

Käydään pieni vastauspuheenvuorokierros. Tässä oli useita puheenvuoropyyntöjä. Minulla on listalla edustajat Kuoppa, Kallis, Sirnö, Kankaanniemi, Uusipaavalniemi — jäikö joku? — ja sitten Paatero.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kysyä ministeriltä, kun sanoitte, että Kreikka on tiukassa valvonnassa ja jokaista maksuerää valvotaan, että Kreikka on toteuttanut ne ehdot: Mitä, jos Kreikka ei pysty toteuttamaan näitä ehtoja? Mikä on sitten tässä menettelytapa? Ei siinä paljon muuta, Kreikka menee konkurssiin kumminkin, ja sinne on syydetty rahaa ja pitää syytää tietenkin lisää rahaa, jos ei haluta estää, että se ei mene konkurssiin. Pankithan tässä loppujen lopuksi aina hyötyvät ja muut rahoittajat. Haluaisin kuulla kyllä, mikä on sitten EU:n rahoitusjärjestelmän seuraava vaihe, kun ei pystykään näitä sitoumuksia täyttämään, mitä on vaadittu.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta kaikki ne puheenvuorot, joissa esitetäänkin ajatus ja toive siihen suuntaan, että Kreikka tai joku muu Etelä-Euroopan maa epäonnistuisi näissä tervehdyttämistoimissa, ovat epäisänmaallisia suomalaisen veronmaksajan kannalta. Me puolustamme täällä euroa. Tämä on seurausta siitä, kun aikanaan sitouduimme tähän euroon ja Emuun. Nyt meidän tehtävä on suomalaisten veronmaksajien kannalta (Ed. Rajamäki: Maastrichtin sopimuksessa ei vastata toisten veloista!) yrittää pitää yllä vakautta ja puolustaa tällä tavalla. Se toinen vaihtoehto, mitä te toivotte, on epäisänmaallinen ja koituisi Suomelle ja koko Euroopalle paljon huonommaksi. (Ed. Rajamäen välihuuto) Suomessa päätöksentekojärjestelmä on se, että kun neuvostossa ja Ekp:ssä tehdään joku päätös, se on silloin neuvoteltu. Meidän tehtävämme on tässä parlamentarismissa sitten arvioida sitä, onko se ollut oikein tai väärin.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kallille: On myös yhtä tai vähintäänkin vielä epäisänmaallisempaa päästää kuin koira veräjästä ne sijoituskeinottelijat ja muut tahot, jotka tähän asti ovat kovasti olleet hallituksen varjeluksen alla. Mikään näistä Eurooppa-neuvostonkaan suosituksista ei itse asiassa käynyt hallituksen piikkiin, ennen kuin Euroopan tasolla alettiin keskustella, että tarvitsemme kontrollia, tarvitsemme työvälineitä, joilla vastaisuuden varalle estetään moisten katastrofien synnyttäminen, mitä nyt ahneus Euroopan laajuisesti ja globaalisti on synnyttänyt.

Arvoisa ministeri, ehkä suuri valiokunta on ollut tietoinen asiasta, mutta kuten täällä on jo aiemmin todettu, kansanvaltaan kuuluu, että myös se elin, jolta valtaa viedään, olisi saanut kuulla, että siltä valtaa viedään. Mielestäni se, että viime perjantaina kaksi asiantuntijaa ei edes pystynyt vastaamaan, miksi näin on menetelty, että valtiovarainvaliokuntaa ei ole asiasta pidetty ajoissa viivalla, kuvastaa heidän asiantuntemuksensa tasoa siinä vaiheessa, kun (Puhemies: Minuutti!) he tulevat budjettivaliokuntaan esittelemään tätä kyseistä hallituksen esitystä.

Valiokunta onneksi (Puhemies: Aika!) sai aikaiseksi sen, että saamme sentään kuulla Suomen Pankkia ja toivottavasti myös paikalle tulevaa valtiovarainministeriä edes yhden kerran tämän asian tiimoilta.

Toinen varapuhemies:

Muistutan edustajia, että vastauspuheenvuoro on minuutin mittainen.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suuri valiokunta saa luonnollisesti informaatiota neuvotteluista, joita ministerit käyvät Brysselissä, mutta se ei ole kyllä ollenkaan sama asia kuin hallituksen esitys, jossa sitoudutaan valtaviin summiin pysyvästi tulevienkin päättäjien puolesta miljardien suuruisilla summilla. On kaksi aivan eri asiaa informoida ja tehdä päätöksiä. Siksi tämä käsittely nyt on aivan ala-arvoista tällä aikataululla, arvoisa rouva ministeri.

Kysyn uudestaan nämä kysymykseni: Miksi tällä on näin kiire? Onko euro kaatumassa nyt ennen juhannusta, vai miksi pitää tämmöisellä kiireellä asiaa käsitellä? Ja miksi vain kuusi Euroopan unionin 27 jäsenmaasta tai 16 euromaasta on tässä mukana?

Markku Uusipaavalniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensiksi on pakko huomauttaa ed. Kallille, kun sanotte, että me puolustamme euroa, minä olen kyllä täällä puolustamassa Suomen valtiota ja Suomen kansaa.

Ministeri Thors kysyi, mitä vaihtoehtoja. Olen kolme vuotta sitten sanonut, että kun rytinä alkaa, pankkeja ei saa pelastaa. Se ei muuta tilannetta, onko tänne keksitty joku kikkailunimike, mikä kulkee Euroopan valtioiden kukkarolla kuitenkin joka tapauksessa. Eli tämä nyt tehtävä vakautuspaketti ja systeemi, mikä tässä on tehty, aiheuttaa deflatorisen syöksykierteen. Euroopan valtioiden alijäämä on 1 000 miljardia vuositasolla, kun kauppa on positiivinen. Jos siihen laitetaan kiristyksiä, se aiheuttaa edelleen entistä suuremman pankkikriisin. Velat jäävät maksamatta.

Se vaihtoehto on ekspansiivinen rahapolitiikka ja käytännössä ainoastaan siten, että valtioiden hallinnoimilla keskuspankeilla tai vastaavilla on oikeus luoda rahaa yksityisten pankkijärjestelmien sijasta. (Puhemies: Minuutti!) Miten vastaatte Paul Krugmanille, kun hän sanoi, että tämä ei missään tapauksessa toimi? Minä sanon saman.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Päätöksenteko on todellakin täysin eri asia kuin informointi asiasta. Olisimme halunneet päättää tästä. Jos Kreikka-tilanteessa olimme nopealla aikataululla, niin tässä olemme hädissämme.

Sosialidemokraattien vastalause Kreikka-tilanteessa sisälsi, sen lisäksi, että puhuimme pankkien vastuun kantamisesta, joka olisi mielestämme ollut aiheellista ja tarpeen, myöskin takuut ja vakuukset, joita tähän lainaan olisi joidenkin asiantuntijoiden mukaan voinut hyvin sisällyttää, jos näin olisi haluttu tehdä. Sitä haluaisin perätä myöskin näissä kohdissa.

Rahoitusjärjestelmään sinänsä ei ole nyt tässäkään kohden Suomen valtion puolelta haluttu lähteä viemään tiukennuksia seurantaan, vastuisiin, valvontaan laajassa mittakaavassa. Täällä ministeri Katainen ilmoitti, että hän ei tule viemään eteenpäin muun muassa rahoitusmarkkinaveroa tai muita tällaisia, valitettavasti.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri kyseli, mitä olisi pitänyt Kreikan kanssa tehdä. Mieluummin velkasaneeraukseen Kreikka, kuin että maksetaan ahneitten pankkiirien velat pois korkoineen. Silloin olisivat pankit joutuneet osittain vastaamaan.

Ed. Kalli kyseli, että kun rahaliittoon mentiin, silloin tehtiin ratkaisu. No niinhän siinä tehtiin ratkaisu, mutta silloin tehtiin myös sopimukset, miten valvotaan näitä. Talousvaliokunnassa kävi asiantuntija, joka kertoi, että pääministerit ja valtiovarainministerit EU:ssa ovat jättäneet valvonnan suorittamatta. Heillä olisi ollut arvovaltaa Kreikallekin sanoa, että pelaatte vilunkipeliä ja nyt se loppuu. Mutta tätä ei tehty, ei tehdä nyt Espanjan kohdalla.

Kreikka muun muassa laski 300 miljardia euroa joukkovelkakirjoja käytössä olevaa korkeammalla korolla kuin markkinakorot olivat. Sinnehän tulivat kaikki pankkiirit ympäri maailman, kun tiedettiin, että maa ei voi tehdä konkurssia, niin kuin Kreikkakaan ei tehnyt. (Puhemies: Minuutti!) Suomi nyt tässä kyllä tälläkin ratkaisulla, mikä tänä iltana tehdään, joutuu maksamaan miljardeja näistä, ja kukaan ei tiedä, saadaanko niitä rahoja koskaan takaisin.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Todettakoon tässä, mikä on taloustilanne tällä hetkellä Euroopassa. Se on sellainen, että muun muassa pankit eivät luota toisiinsa ja yksityisillä yrityksillä on vaikeuksia saada rahoitusta. On tärkeää, että kaikki toimet tehdään, jotta saadaan normaali rahoitusmarkkina toimimaan, ja muun muassa siksi Suomi on ajanut ja saanut lävitse, että julkistetaan heinäkuun puolella niin sanotut pankki- ja stressitestit. Tämä on ainoa tapa saada tämä veri virtaamaan näillä aloilla.

Ed. Sirnö väitti esimerkiksi, että Suomi ei ole pankkimaksua ajanut. Ei pidä paikkaansa. Valtiovarainministeri Katainen on useaan otteeseen todennut, että hän on valmis siihen, paljon ennen kuin tässä eduskunnassa syntyi keskustelua tästä asiasta. Elikkä kaikessa on pyritty todellakin huolehtimaan, että eduskunta saa riittävästi tietoa, (Ed. Rajamäki: Ei todellakaan!) ja eihän muun muassa tätä vakuutta, joka asetettiin, olisi myöskään ollut pakko lailla hyväksyä, mutta esitimme tällaista menettelyä, koska hallitus halusi informoida eduskuntaa.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Niin kuin tuossa totesin, Suomea viedään nyt sellaisiin takuisiin ja velkavastuuseen, jotka ovat tämän kokoiselle maalle kohtuuttomia, ja loppua ei tiedetä, niin kuin ministeri totesi täällä, että Euroopan pankit eivät luota toisiinsa, ja se on silloin seurausta, että rahan hinta nousee, ja varsinkin näissä maissa, Espanjassa, Portugalissa, Italiassa, luokitukset muuttuvat huonompaan suuntaan, ja siellä joutuu suuriin vaikeuksiin. Tälle tielle ei pitäisi mennä. Sen sijaan Ruotsi ja Englanti ja Tanska kertovat, että hoitakaahan hommanne, ja ne irrottautuvat tästä. Suomella pitäisi kanssa olla mahdollisuus. Nyt on annettu Islannille, Liettualle ja Kreikalle suuria summia, menty heidän velkojaan maksamaan, ja varsinkin Kreikan kohdalla se on vähän kohtuutonta. Iloista elämää on eletty siellä, ainakin poliitikot jos eivät muut, ja siinä ovat sitten saksalaiset ja ranskalaiset pankit olleet luotottamassa näitä asioita.

Maan rajojen yli menevä finanssivalvonta pitäisi laittaa Euroopassa kuntoon, mutta ei tunnu vieläkään olevan suurilla mailla halua tällaiseen. Onko siellä vielä luurankoja kaapissa, kun ei haluta? Tämmöisiä kriisejä on nyt ollut kymmenen vuoden välein maailmassa, ja tätä ei EU:kaan kestä.

Markku  Uusipaavalniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Olisin uudestaan kysynyt ministeri Thorsilta: miten te kuvittelette vältettävän deflatorisen syöksykierteen taloudessa Euroopan alueella, jos kaikki valtiot kerran alkavat kiristää? Tällä hetkellä tilanne on se, että kauppa on positiivinen euroalueella, mutta silti valtiot tekevät 1 000 miljardia tappiota. 1 000 miljardia on siis siellä se alijäämä, mitä on. Ei se koske pelkästään Kreikkaa. Kreikan osuus siitä oli 3 prosenttia.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Näin jälkikäteen ehkä voi todeta, että ennen kuin syntyi tämä sopeutumisohjelma, johonka sitten sekä poliittiset johtajat että myöskin Ekp myöhemmin yhtyivät, on todettu, että se oli paljon syvempi ja kovempi kuin Yhdysvalloista alkanut pankki- ja talouskriisi. Ja kaikki ne tahot, euromaiden ja ympärilläkin, toivoivat, että tehtäisiin jotain merkittävää ja uskottavaa, jotta voitaisiin rauhoittaa markkinoita, tai muuten saattaa tulla tapahtumaan jotain hyvin poikkeuksellista. Ennen tätä päätöstä informoitiin suurta valiokuntaa, ja tietenkin myös ne henkilöt, jotka ovat olleet pankkivaltuustossa, ovat saaneet informaatiota.

No, kun syntyy päätös, jossa yritetään koko maailman rahamarkkinoita rauhoittaa, niin ei tietenkään voi jokaiselta eduskunnan jäseneltä lähteä kysymään, mitä mieltä olet tästä asiasta. Oli nopeasti tehtävä päätös viikonvaihteessa, ja sen päätöksen piti olla sen kaltainen, jolla saadaan aikaan syvää vaikutusta.

Tietenkin aina voidaan kysyä, mikä olisi ollut se toinen vaihtoehto, jolloinka olisivat rahamarkkinat ajautuneet kriisiin. Olisi tehty tyhjäksi kaikki ne toimet, mitä Kreikassa, Espanjassa, Portugalissa ja osittain jo Italiassakin on tehty. Minusta nyt tarvitaan nimenomaan luottamusta lisääviä toimia, joilla annetaan työrauha näille Etelä-Euroopan maille, jotta ne voisivat saada velkaantumistaan kuriin, voisivat saada aikaan talouskasvua, jolla sitten voitaisiin lisätä uskottavuutta koko tätä vanhaa mannerta kohtaan, jotta Eurooppakin voisi päästä jossain vaiheessa paremmin osalliseksi siitä kasvusta, jota maailmassa toivottavasti tulevaisuudessa edelleen tulee olemaan.

Minä ymmärrän sen kritiikin, minkä edessä nyt ollaan, mutta myöskin niiden, jotka esittävät sitä, pitää ymmärtää se, että me olemme osaltamme sitoutuneet silloin, kun olemme menneet Emuun, yhteiseen valuuttaan. Ei meillä ole muuta mahdollisuutta kuin toimia niin, että tätä talousaluetta puolustetaan, ja yhdessä joudutaan nyt kantamaan vastuuta niistä hölmöyksistä, joita tarkastus ja erilaiset toimet ovat saaneet aikaan, kun ne eivät ole olleet riittävän tehokkaita. Sille emme voi mitään. Nyt pitää katsoa eteenpäin ja yrittää toimia niin, että tulevaisuudessa saataisiin aikaan vakautta ja kasvua.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Todettakoon nyt vaan tässä, että itse sopimus on kaikkien euromaiden kesken.

Ed. Kankaanniemi viittasi johonkin pienempään ryhmään maita, joka tähän mennessä on allekirjoittanut sen, ja tässähän tietysti on eri parlamentaarisia järjestelyjä eri maiden kesken, mutta varsinaisesti tämä on nyt euromaiden kesken. Tämä koskee kaikkia.

Todettakoon myöskin, että me olemme eri muodoissa joko osallistuneet tai ilmoittaneet valmiudestamme osallistua myöskin esimerkiksi Imf:n kautta Latvian, Islannin ja euron ulkopuolisten maiden pelastamiseen, ja ne ovat myöskin aika mittavia paketteja.

Kyse on siitä, niin kuin tässä on todettu aikaisemmin, että tämä on se vähemmän paha tapa pelastaa eurooppalainen tilanne. Eurooppalainen hyvinvointivaltio takaa suomalaisille töitä. Siksi me tähän olemme ryhtyneet, emme missään euroinnossa tai sitä vastaavassa tilanteessa.

En rupea väittämään ed. Uusipaavalniemen ja Krugmanin ja muitten kanssa, onko deflatorinen tilanne vai ei. Todettakoon vaan, että mittavia alijäämiä on myöskin muissa teollistuneissa maissa, ja ehkä se liittyy vähän siihen, onko tasapainoa, onko jonnekin kasaantunut muun muassa mittavia säästöjä, mittavia ylijäämiä.

Mutta loppujen lopuksi Suomen eduskuntaa on pidetty hyvin informoituna. Te olette saaneet lakien ja hallitusten esitysten muodossa nämä esitykset, ja kaiken kaikkiaan tästä kriisistä on myöskin opittava paljon. On tärkeää, että EU, sekä neuvosto että parlamentti, etenee näiden systeemien hallinnan parantamiseksi, ja sillä on tärkeä osuus, ja varmaan myöskin Suomen Pankin pääjohtaja pystyy valottamaan, mitä on tapahtunut Euroopan keskuspankin puolella, koska ei ole sopivaa, että minä siihen puutun.

Markku  Uusipaavalniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ei tässä luottamuksella enää pärjää. Yksityisen sektorin velka on tapissa. Yläraja on tullut vastaan. Se ei ole häipynyt mihinkään. Valtioiden velka lähestyy ylärajaa. Kipupiste on monessa valtiossa jo mennyt. Siellä ovat palkkasummat tippuneet, samaten asuntojen hinnat, bruttokansantuote merkittävästi. Se sama on edessä koko euroalueella, jos mennään näillä linjauksilla kuin nyt tässä ollaan laittamassa.

Korkotaso on todellakin jo liki nollassa. Ei ole mitään keinoja enää suorittaa järkevästi ekspansiivista rahapolitiikkaa, ellei aiheuteta todellisia toimenpiteitä, jotka liittyvät velkasaneerauksiin pankeissa ja vastaavaan. Valtioille pitää ottaa rahanluomisoikeus, ja se on ainoa tapa selvitä tästä.

Te sanoitte, että informoituna ollaan pidetty. Mikä on euroalueen pankkien tilanne? Onko se plus, miinus? Mitä se on? Onko Kreikan? Ei näistä tullut koskaan mitään tietoa meille. Tässä esityksessäkään ei ole taas mitään tietoa siitä, mikä on esimerkiksi euroalueen pankkien tilanne. Ollaanko plussalla ulkomaailmaan nähden vai miinuksella?

Keskustelu päättyi.

​​​​