Täysistunnon pöytäkirja 69/2010 vp

PTK 69/2010 vp

69. MAANANTAINA 21. KESÄKUUTA 2010 kello 12.04

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys laeiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ja arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta

 

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on siis käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden käyttöönottoa rakennusalalla tarkoittava laki. Tämän lain osalta valtiovarainvaliokunta esittää lausumaa, jossa korostetaan tai vaaditaan, että hallitus seuraa lainmuutoksen vaikutuksia ja antaa niistä selvityksen vuoden 2012 loppuun mennessä.

On hyvä, että tätä uudistusta todella seurataan, ja jos muutostarpeita ilmenee, niihin puututaan. Nimittäin ei tämä ole aivan yksiselitteinen eikä selkeä järjestelmä tämäkään, vaikka on sinänsä kannatettava ja hyvä, että tähän rakennusalan aika laajaan harmaaseen talouteen näin puututaan.

Herra puhemies! Ed. Kallis on jättänyt valtiovarainvaliokunnan mietintöön vastalauseen, ja tämä vastalause sisältää lausumaehdotuksen, jossa puututaan siihen, että tällä hallituksen esityksellä ja lailla tullaan vaikuttamaan niin, että myös rehellisille yrityksille tulevat kohtalaiset kustannukset tämän lain noudattamisesta eli uusia tehtäviä, jotka ne joutuvat kustantamaan. Tähän ongelmaan tämä lausuma puuttuu, ja ehdotan, herra puhemies, että eduskunta hyväksyy seuraavan lausuman: "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin edellä selostetun rakennusalaa koskevan arvonlisäveron veronkantopalkkion säätämiseksi."

Tämä tarkoittaa siis sitä, että näille yrityksille, jotka joutuvat tässä tekemään viranomaisluonteista työtä nykyiseen verrattuna huomattavasti, korvataan siitä työstä aiheutuvat kustannukset.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Kyseessä on yksi viidestä keskeisestä lokakuun 2006 neljännen talousrikostorjuntaohjelman kohdasta, joilla nimenomaan järjestäytyneen rikollisuuden ja muun muassa rakennusalan harmaan talouden torjuntaa voidaan viedä eteenpäin.

Valtiovarainministeri Kataisen ja Suomen hallituksen kantanahan oli pitkään vastustaa Saksan ja Itävallan esityksiä Euroopan unionin Ecofinissä laajentaa tätä kokeilua, ja oli erittäin tärkeätä, että eduskunnassa ja myös hallituspuolueiden sisällä käyty keskustelu muutti tässä hallituksen kannan viime talvena. Tältä osin tämä on myönteinen asia. Nyt on vaan edellytettävä, että myös ne muut, muun muassa verotustietojen käyttöönsaanti ja muun muassa valtion tukia saaneiden yritystenkin verotustiedot ja vastaavat muut kohdat, etenisivät. Tältä osin kyseessä on hyvinvointivaltion rahoituksenkin kannalta kuitenkin kokonaisuudessaan 2—5 miljardin euron kysymys, ja sillä on valtiontalouteen plus sisäiseen turvallisuuteen merkitystä.

Tarja Tallqvist /kd:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kankaanniemen tekemää lausumaesitystä.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksella on erittäin tehokas talousrikollisuuden torjuntaohjelma. Siinä on monta kohtaa, kuten ed. Rajamäki täällä totesi, (Ed. Rajamäki: Pitäisi tehdä jotain, ohjelma ei riitä!) ja tämä on tietysti kaikkein keskeisimpiä osia tästä ohjelmasta, että siirrytään käännettyyn arvonlisäveroon.

Täytyy kuitenkin todeta, että kun meillä on selkeä ja johdonmukainen järjestelmä ja sitä muutetaan tietyiltä osin, niin se ei ole aivan ongelmatonta. Kun tätä verojaostossa tutkittiin, täytyy sanoa, että tuon tarkkarajaisuuden osalta, lain tarkkuuden osalta, oli tiettyjä epäilyjä ja todettiin, että tältä osin on tärkeätä, että sen ohjeistuksen, joka annetaan sekä Verohallituksen toimesta että muiltakin osin, pitää olla hyvin huolellisesti tehtyä. Myöskin verojaostossa pyrittiin siihen, että valiokunnan mietinnössä pyrittäisiin täsmentämään sitä, mitkä ovat nuo rajat tuossa käännetyssä arvonlisäverossa sekä verovelvollisuuden osalta että myöskin sitten toimintojen osalta. Uskon, että nyt tuon mietinnön jälkeen on helpommin arvioitavissa se, millä tavalla ehdotetussa tilanteessa pitää toimia.

Toinen keskeinen ongelma tässä on se, että järjestelmä on suhteellisen kallis. Eli hallinnolliset kustannukset, jotka nyt yritykset joutuvat maksamaan, ovat suhteellisen suuria, ja tietysti jossakin vaiheessa kyllä pitäisi ehkä miettiä sitä, mikä ed. Kalliksen esityksessä on tullut esille, että jos mennään järjestelmiin, jotka aiheuttavat erityisen suuria kustannuksia veronmaksajille, niin silloin pitäisi ajatella sitä, että valtio osallistuisi ainakin näihin kustannuksiin, mikä johtaisi siihen, että joudutaan miettimään, onko järjestelmä kovin hyödyllinen, ja kun tulee niitä kustannuksia, niin sitten on valmius myöskin panna asianmukaisesti täytäntöön tuo verolainsäädäntö. Olisi parempi, kun näitä kustannuksia jollakin tavalla korjattaisiin.

Kaiken kaikkiaan, arvoisa puhemies, olen sitä mieltä, että on hyvä, että tähän järjestelmään siirrytään. Toivotaan, että järjestelmä toimii hyvin, ja meitä jossain määrin auttaa se, että Ruotsissa samaa järjestelmää on sovellettu nyt runsaan vuoden verran ja tietysti siellä saatuja ongelmia on otettu meillä huomioon, ja uskon, että meillä järjestelmä toimii heti alusta pitäen paremmin kuin Ruotsissa.

Keskustelu päättyi.

​​​​