Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallituksen esitys laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista on nyt käsittelyssä, ja tässähän tämä takausmäärä on 7,9 miljardia euroa elikkä varsin mittava. Tähän liittyy myöskin kolmannessa lisätalousarviossa oleva miljoonan euron raha Suomen osuudeksi tähän uuteen erityisrahoitusyhtiöön, joka perustetaan. Nämä ehdot, joilla lainoja annetaan tämän lain perusteella, ovat kuitenkin varsin kovat. Lainaan tästä valiokunnan mietinnöstä pienen osan: "Kummankin rahoitusinstrumentin keskeisenä lähtökohta on se, että jäsenmaan saama rahoitus sidotaan tiukkoihin ehtoihin, joilla varmistetaan tukea hakevan maan sitoutuminen talouden vakautusohjelmaan. Valiokunta pitää tiukkaa ehdollisuutta välttämättömänä vaatimuksena koko järjestelmän uskottavuuden varmistamiseksi."

Mitä nämä tiukat ehdot sitten ovat? Kreikka on joutunut näitten tiukkojen ehtojen kohteeksi, siellä leikataan palkkoja, eläkkeitä, muuta sosiaaliturvaa ja lisäksi korotetaan veroja. On mielenkiintoista kyllä nähdä se, miten tällaisen talouskuurin jälkeen Kreikan talous lähtee kasvamaan ja kehittymään, kun taloudellista kasvua edellytetään, että Kreikka pystyisi maksamaan nämä velat, jotka sillä on ja jotka Suomi on antanut ja jotka muut EU-maat ovat antaneet, ja myöskin se, miten nämä ehdot sitten kaiken kaikkiaan toteutuvat ja kuinka niitä valvotaan.

Yleensä, jos talouskasvua halutaan saada, pitää olla kannustavia elementtejä. Kyllä näissä Imf:n ehdoissa, jotka loppujen lopuksi Imf antaa, ei niitä ole. Pankkien ja muiden suurrahoittajien edut turvataan, niiden omistajien voitot turvataan näillä laeilla, mutta ne, jotka maksavat, yleensä ovat täysin syyttömiä näihin Kreikan ongelmiin, elikkä pienituloiset palkansaajat ja eläkeläiset ovat suurimpia maksajia. Näin ollen emme voi pitää oikeana sitä, että näillä ehdoilla pakotetaan Kreikka ottamaan lainaa ja sitä kautta vielä syventämään tavallisten pienituloisten kreikkalaisten taloudellisia ongelmia.

Herra puhemies! Tällä perusteella esitän, että hallituksen kyseessä oleva lakiehdotus hylätään.

Esko-Juhani  Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Mikko Kuopan tekemää ehdotusta hylkäämisestä.

Nämä lainaehdot ovat erittäin rajut. Jokin aika sitten olimme eduskunnan delegaatiossa Latviassa, Riiassa, sitä on jo täällä jopa salissa kehuttu, kuinka hyvin Latvia-tapaus on hoidettu Imf:n ehdoilla. Jälki on pahan näköistä: kerjäläisiä, nyt Riian kaunis kaupunki keskustansakin osalta ihan täynnä kerjäläisiä, niin kuin sanottu. Pahan näköisesti kansaa on köyhdytetty, ja erittäin moni Latvian nuori on muuttanut jo nyt tähän mennessä Irlantiin ja Britanniaan ennen muuta ja moniin muihinkin maihin. Eivät nämä ehdot ole semmoisia, jotka vasemmistolaisille sopivat hyväksyttäviksi, koska ne myöskin leikkaavat ostovoimaa ja työttömyys kasvaa rajusti. Se on esimerkiksi Latviassa, jossa on jo käytetty tätä Imf-mallia, 20 prosentin luokkaa ihan virallisestikin, ja kukaan ei osaa sanoa, kuinka paljon se todellinen työttömyys on. Tässä ovat perusteet sille, miksi me emme näitä kovia, kansaa köyhdyttäviä ehtoja voi hyväksyä.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Jo tuossa esityksen 95 lähetekeskustelussa kävin laajemmin läpi lähestymistä tähän tilanteeseen euroalueella ja myöskin Suomen osallistumista. Lyhyesti voisi todeta, että nyt näemme säätelemättömän ja valvomattoman kapitalismin ja rahamarkkinoiden seuraukset. Sokea usko markkinoiden kykyyn hallinnoida ja hillitä riskejä on ollut yksi syy muun muassa valvonnan puutteeseen, valvonnan pettämiseen, ja tältä osin mekin Finanssivalvonnan osalta vasta opettelemme omaa takapihaamme hoitamaan.

Itse asiassa koko tämä Yhdysvalloista käynnistynyt ilmeisesti aika paljon perinteisen pankkitoiminnan ulkopuolisten investointi- ym. pankkien eri muotojen hallitsematon seuraus tulee aikaansaamaan ennenäkemätöntä taloudellista ja poliittista epävakautta. Tältä osin tietysti Suomenkin omaa asennoitumista tulee erityisesti tarkastella osin euroalueen toimintakyvyn ja Euroopan unioninkin ja Euroopan taloudellisen kehityksen näkökulmasta, mutta jonkun verran pienen maan pitää olla myös oman valtiontaloutensa ja poliittisen toimintakykynsä osalta itsekäs, ja tältä osin yhtä lailla, kuin me euroalueeseen liityttäessä pohdimme metsäteollisuuden ja muita epäsymmetrisiä vaikutuksia, olisi kyllä nyt syytä ehkä osoittaa jonkinlaista pidättyvyyttä. Toivottavasti ei talouskomissaarin vakanssi ja meidän kolkkapoika-asenne tule tarpeettoman kalliiksi myös Suomen talouden ja Suomen yhteiskunnan näkökulmasta.

Tältä osin tulee olemaan nimenomaan myöskin tässä eduskunnan käsittelyssä tämän ja edellisen hallituksen esityksen 95 asian käsittelykokonaisuus sellainen, joka ei nyt kyllä puhtaita papereita eduskunnan budjettivallankaan näkökulmasta ansaitse. Perustuslakivaliokunnassa ei ole käyty asiaa läpi, vaikka kyseessä ovat kuitenkin aika keskeiset säätelyperusteet ja eduskunnan budjettivaltaan liittyvät heijastukset ja kytkennät, joihin hallituksen esityksessä viitataan. Tätä ei edes tänään hyväksytty, ja sitten toisaalta kyseessä on erittäin merkittävä piikki, lähentelee viidettäosaa meidän vuotuisesta talousarviostamme, joka näillä ratkaisuilla tehdään.

Herra puhemies! Viitaten jo aikaisempaan puheenvuoroon ja aikaisempaan käsittelyyn esitän vastalauseen 2 mukaista perusteluehdotusta, joka tarkoittaa seuraavaa: "Valiokunta pitää tärkeänä, että takauksia mahdollisesti käytettäessä Suomi edellyttää pankkien ja muiden sijoittajien vastuun läpikäyntiä. Samoin valiokunta edellyttää, että Suomen hallitus toimii päättävästi rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjen uusimiseksi. Tämä on välttämätöntä ilmeisen moraalikato-ongelman vähentämiseksi." Tämä oli mietinnön Johtopäätökset-osioon.

Sekä lisäksi esitän eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman: "Eduskunta edellyttää, että hallitus kiireellisesti selvittää, mitä Ervv:n oikeus pyytää takaajia antamaan takauksia muihin varainhankintavälineiden liikkeellelaskuun läheisesti liittyviin tarkoituksiin käytännössä sisältää, sekä samoin selvittää väistyvien takaajien vaikutukset jäljelle jäävien takaajien asemaan."

Tässä on aika pitkälti kyse myös siitä, että me olemme takaajina joukossa, jossa on Espanjaa, Italiaa ja Helleenien tasavaltaa. Olisi syytä arvioida myös kansallisesti tätä kysymystä.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Käsittelyssä on varsin mittava asiakokonaisuus, joka koostuu monesta eri osasta. Lisätalousarviossa on määräraha tämän yhtiön perustamiseen, sitten meillä on käsittelyssä tämä nyt esillä oleva asia, ja tähän liittyy myös aiemmin tänään käsittelyssä ollut hallituksen esitys 95 ja sen lisäksi vielä ei täällä isossa salissa vaan suuressa valiokunnassa ja talousvaliokunnassa esillä ollut EU-presidentti Herman Van Rompuyn työryhmän rakentama paketti valvonnasta ja talouspolitiikan koordinoinnista.

Nämä muodostavat sellaisen kokonaisuuden, että mielestäni olisi ollut aivan kohtuullista, että näistä olisi käyty kokoava kokonaiskeskustelu, jossa myös valtiovarainministeri ja pääministeri, joko entinen tai tuleva, olisivat olleet mukana selvittämässä koko eduskunnalle, mistä on kysymys, minkälaisiin vastuisiin olemme sitoutumassa ja mikä on eurooppalainen taloustilanne tänä päivänä, mikä se on mahdollisesti tulevina kuukausina ja vuosina. Tässä otetaan pitkälle ajalle valtavat vastuut tilanteessa, jossa epävarmuustekijöitä on tavattoman paljon.

Arvoisa puhemies! Täällä ei ollut todellakaan tuon hallituksen esityksen 95 käsittelyn aikaan pari tuntia sitten valtiovarainministeri paikalla, oli eurooppaministeri, mutta hän oli ilmeisesti ulkomaalais- tai ihmisoikeusasiakirjaa varten täällä eikä tätä asiakokonaisuutta varten. (Ed. Rajamäki: Kovasti piti hyvänä!) Tältä osin siis on lausuttava paheksunta siitä, että näin valtavalla kiireellä viedään näitä eteenpäin. Tämä esitys 95 on tilanteessa, että talousvaliokunnan pitäisi antaa, jos se haluaa, huomenna kello 11:een mennessä lausunto tällaisesta valtavasta paketista, joka jaettiin tänään meille. Meillä on talousvaliokunta huomenna 9:ltä kokoontumassa laatimaan mietintöä ydinvoima-asiasta, jolle annettiin äärettömän tiukka aikataulu, ja tämä tuli nyt tähän päälle, ja tämä nyt sitten pienenä asiana ilmeisesti katsotaan sellaiseksi, että se voi kahdessa tunnissa mennä, mutta emme me saa siitä minkäänlaista lausuntoa.

Toivon mukaan valtiovarainvaliokunta paneutuu tähän vähän perusteellisemmin kuin nyt käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen 71. Tässä nimittäin valtiovarainvaliokunta on kuullut asiantuntijoina lainsäädäntöneuvos Seppo Tannista valtiovarainministeriöstä ja osastopäällikkö Antti Suvantoa Suomen Pankista eli kahta virkamiestä, jotka ovat vielä puhumassa asiantuntijoina — sinänsä varmasti viisaita miehiä, mutta hieman kapea-alaisesti siltä näkökulmalta, mikä on hallituksen linja ja Euroopan unionissa valittu politiikka, puolustamassa sitä. Tällaisessa asiassa, jos jossakin, haluaisin aina, että on esimerkiksi joku professori, rahoituksen, taloustieteen väitellyt tai muutoin vahva asiantuntija ottamassa objektiivista näkökulmaa näin tärkeään asiaan. Tällaista käsittelyä tämä esitys ei ole saanut, ja se on kyllä valitettavaa.

Herra puhemies! Niin kuin totesin, tämä käsittelyssä oleva hallituksen esitys 71 on osa kokonaisuutta ja tähän liittyen talousvaliokunnassa käsiteltiin se Van Rompuyn työryhmän esitys talouspolitiikan koordinoinnista rangaistuksineen. Siinä yhteydessä ilmeni, asiantuntijat kertoivat, että tilanne tässä on erittäin haasteellinen siksi, että meiltä on Suomesta annettu rahapolitiikka Euroopan keskuspankin vastuulle, tulopolitiikkaa tässä maassa ei enää harjoiteta ja finanssipolitiikan suuret linjat ollaan nyt antamassa myös Euroopan unionille ja myös verotuksen yhdenmukaistamista alkaa Euroopan unioni tarkkailla.

Kun kysyin asiantuntijoilta Kiander ja Suni talousvaliokunnassa, kun meillä on lyöty rahapolitiikka, tulopolitiikka ja finanssipolitiikka sekä verotus kiinni, niin mikä on se kanava, josta paineet purkautuvat, kun niitä joka tapauksessa tulee. He myönsivät, että se on työttömyys ja toinen on köyhyys. Näin on jo Espanjassa tällä hetkellä tilanne, ja niin kuin ed. Kuoppa totesi, Kreikassa ollaan tälle tielle nyt joutumassa tai jouduttu jo. Mikään muu ei jousta kuin työttömyys ja köyhyys. Tällöin, kun pankkeja pelastetaan, paineet siirtyvät sinne, ja sitä kautta ne purkautuvat ja myös varmasti lakkoina ja levottomuuksina aivan ymmärrettävästi, eli tämä on tie, jolla ollaan. Kun puretaan näitä sinänsä todella vakavia Euroopan kriisin syitä ja seurauksia, niin on hyvä tiedostaa, mihin se johtaa. Asiantuntijat totesivat, että se johtaa työttömyyteen, joka esimerkiksi Espanjassa jo on korkealla ja Kreikassakin on nousemassa, kun yhteiskunta pysäytettiin näillä säädöksillä.

Herra puhemies! Tämä on todella iso ja vakava kysymys, johon pitäisi paneutua aivan perusteellisesti, ja nyt siihen ei ole riittäviä mahdollisuuksia vaan hallituksen esityksen mukaisesti valtiovarainvaliokunta enemmistöllään on esittämässä, että näihin lähes 8 miljardin euron takauksiin annetaan valtioneuvostolle oikeus sitoutua. Se, että on menettely tästä tiedonannosta, ei kyllä muuta yhtään mitään, koska tiedonannon päätteeksi äänestetään hallituksen luottamuksesta, ei näistä takuista. Kun luottamuksesta äänestetään kriisitilanteessa, niin tiedämme hyvin kokemuksesta, että silloin ei hallitusta kaadeta vaan takaukset annetaan ja takaukset Suomi maksaa aikanaan.

Tällä tiellä Eurooppa on. Se on menettänyt kilpailukykynsä, sen pankkijärjestelmässä ei ole luottamusta. Valtiot ovat velkaantuneet erittäin raskaasti, ja joka päivä Suomi muiden mukana velkaantuu sillä vauhdilla, että tilanne on äärimmäisen vakava. On todella murheellista, että valtiovarainministeri ei ole puolustamassa tätä esitystään, vai lieneekö niin, että ei halua tulla puolustamaan? (Ed. Tennilä: Mikä on kristillisdemokraattien kanta?) — Herra puhemies! Minä vastustan.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä valvonta on pettänyt. Pelisäännöt ovat olleet Euroopassa jo rahaliiton alusta asti selvät, mutta lähinnä valtiovarainministerit ja pääministerit eivät ole hoitaneet hommiaan, vaan nyt se on pettänyt siltä osin. Sillä tasolla olisi voitu Kreikka ja Espanjakin pistää tässä, voisiko sanoa, vähän iloisessa elämässä kuriin. Espanjakin rakensi velkarahalla valtavia projekteja, ja tiedettiin, että siellä velkarahalla rakennellaan. Kukaan ei puhunut mitään. Kreikassa Ranskan ja Saksan pankit rahoittivat poliittisen eliitin toimia. Se pitää paikkansa, että siellä kansa ei aina ollut tietoinen tästä touhusta, mutta sinne kumminkin valittiin tämä poliittinen eliitti aina vuodesta toiseen.

Lainaehdot tietenkin ovat kovat, mutta nyt näkyy olevan sillä lailla, että Suomi joutuu nyt aika monen maan takuumieheksi. Täällä on jo yli 2 miljardin euron verran, Islanti, Latvia ja Kreikka, sieltä tulee Espanja ja Italia mahdollisesti. Kun velan ottaa taatakseen, niin ottaa maksaakseen, on se vanha sanonta. Kyllä minä olen sitä mieltä, että Suomen ei pidä sitoutua tämmöisiin velkatakuisiin. Kun Suomi itse 1990-luvun lamasta, joka oli suunnilleen saman hintainen kuin Kreikan lama, selviytyi omin voimin, niin ehkä muittenkin maitten pitäisi nämä kuurit käydä läpi. Ainakin silloin tulisi realismi taloudenpitoon.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on todettu, valvonta on pettänyt euroalueen taloudenhoidon suhteen, ja ed. Rajamäen lausumaehdotukset ovat SDP:n eduskuntaryhmän linjausten ja vaatimuksen mukaisia, niinpä kannatan lausumaehdotuksia.

Markku  Uusipaavalniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ei pitkitetä asiaa enempää, koska on moneen kertaan tänäänkin jo tullut kerrottua, mitä mieltä kyseisestä asiasta ollaan, mutta kertauksen vuoksi: deflatorinen syöksykierre tulee, mikäli nämä toimenpiteet, mitä Euroopassa nyt on suunniteltu, otetaan käyttöön, ja siitä seuraa kyllä kurjuutta yllin kyllin. Eli kyllä tämä nyt, mitä tässä Euroopassa ollaan ajamassa, on täysin vastoin sitä, mitä pitäisi tehdä. Paul Krugmania kannattaisi käydä lukemassa, jos joku ei ole vielä katsonut, mitä tästä seuraa ja millä hän kumoaa nämä toimenpiteet.