Markus  Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton työstämässä vastalauseessa esitetään lakiesityksen hylkäämistä, ja siihen löytyy asialliset perustelut.

Kuluvan vuoden helmikuussa siirryttiin viidentoista hätäkeskuksen aluejaosta kuuden hätäkeskuksen suuralueisiin, eikä muutos mene ongelmitta. On elintärkeää, että hätäkeskukset toimivat kiitettävästi kaikkina vuorokauden aikoina sekä myös isoissa onnettomuus- ja katastrofitilanteissa. Esimerkiksi Lapissa on tingitty koko turvallisuuskoneiston henkilöstössä, niin hätäkeskuksissa, poliisissa, Tullissa kuin Rajavartiostossa, ja kun siihen lisää vielä palokuntien päivystyssopimusten takkuamisen, ainekset isoonkin onnettomuuteen ovat olemassa. Lappi on kuitenkin luontonsa puolesta, pitkien etäisyyksien vuoksi, harvan asutuksen vuoksi ja sen vuoksi, että matkailuaikana paikalla oleva väestön väkimäärä moninkertaistuu, erityisen haavoittuva tämmöisille muutoksille, joita ei ole pohdittu loppuun asti.

Siirtyminen kuuteen suuralueeseen Hätäkeskuslaitoksessa heikentää hätäkeskuspäivystäjien paikallistuntemusta, mikä ei kuitenkaan ole vähäpätöinen asia, vaikka sitä yritetään mitättömäksi tehdä. Hallituksen esityksen asiantuntijakuulemisissa hallintovaliokunnassa tähän ongelmaan kiinnittivät huomiota monet asiantuntijat. Ongelma on selvästi olemassa, ja tieto tästä on esitetty valiokunnalle, mutta tästä huolimatta hallituspuolueen kansanedustajat ovat toteuttamassa selvästi kansalaisten turvallisuutta heikentävän uudistuksen.

Arvoisa puhemies! Jos 30 vuotta valtionhallinnon palveluksessa, joista poliisin kenttätyössä noin 16 vuotta ja poliisin hälytyskeskuksessa 3 vuotta ja hätäkeskuksessa vuodesta 2003 työskennellyt ammattilainen varoittaa arkipäivän ongelmista ja uudistuksen karkaamisesta käsistä, on sellaisia viestejä syytä kuunnella tarkasti. Kyseinen työntekijä muistuttaa myös, että viime aikoina otsikoissa olleet tapaukset hätäkeskuspäivystäjien epäasiallisesta tehtävien hoidosta ovat hyvä esimerkki siitä, mitä seuraa, jos työstä tulee liukuhihnatyötä eikä sali ole kenenkään hallussa työnjohdollisesti. Ihminen ei ole kone. Jos vedetään liian tiukalle, tulee herkemmin virheitä, mitä hätäkeskustyössä ei saa tulla, onhan kyseessä ihmisten henki ja terveys ja muu turvallisuus. Riskin ottaminen ei kerta kaikkiaan kuulu hätäkeskuksen toimintaan.

Uudistuksen yhtenä tavoitteena on verkottaa uudet suuret keskukset niin, että ne voivat tukea toisiaan ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa. Uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus ottaa käyttöön vuosina 2012—2015. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että toteutus on mahdollinen vasta 2015, jos vielä silloinkaan. Nykyisten laitosten yhdistämisen on suunniteltu alkavan kuitenkin jo ensi vuoden alusta. Tällä hetkellä käytössä on ELS-tietojärjestelmä, joka on päivitetty viimeksi 2006—2007, ja on todella huolestuttavaa, että hätäkeskusuudistusta viedään eteenpäin, vaikkei uutta tietojärjestelmää ole vielä saatu valmiiksi ja nykyinen on osin vanhentunut. Käytössä olevaa ELS-järjestelmää ei myöskään ole edes kunnolla testattu suunnitellun kokoisissa suurissa hätäkeskuksissa.

Arvoisa puhemies! Hätäkeskusuudistuksen kokonaiskustannuksista eikä myöskään uudistuksen rahoituksen turvaamisesta ole mitään varmuutta. Hätäkeskustoimintaa ei saa vaarantaa resurssien riittämättömyyden vuoksi. Valtion tuottavuusohjelman kielteisistä vaikutuksista on jo tarpeeksi esimerkkejä. Hätäkeskusuudistus maksaa kymmeniä miljoonia euroja, ja sen rahoittaminen julkisen talouden epävarmassa tilanteessa on hyvinkin epävarmaa.

Vasemmistoliitto esitti vastalauseessaan 5 §:ään muutosta, jossa lain tasolla määrättäisiin palattavaksi viidentoista hätäkeskuksen malliin. Tällöin myös Lapin hätäkeskusalue säilyisi. Tätä hallintovaliokunnan enemmistö ei kuitenkaan hyväksynyt. Siksi esitänkin, että tämä lakiehdotus hylätään.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Hätäkeskusten vähentäminen viidestätoista kuuteen tuottaa kaksi vakavaa ongelmaa. Ensinnäkin isommilla alueilla semmoinen paikallistuntemus voi vakavasti vaarantua. Pohjois-Suomeen on esimerkiksi tulossa niin iso alue kuin Pohjois-Suomen suuralue. Oulusta hoidettaisiin koko Pohjoinen Suomi. Se on aivan liian iso alue yhdeksi hätäkeskusalueeksi. Onhan Oulusta tuonne Utsjoen Nuorgamiin yhtä pitkästi kuin Oulusta Helsinkiin eli noin 600 kilometriä. Se on minun mielestäni mahdoton hoitaa pätevästi yhdestä pisteestä.

Toinen ongelma on se, saako näihin keskitettyihin hätäkeskuksiin ammattitaitoista työvoimaa tarpeeksi. Nyt ainakin tiedot ovat sellaiset, että se ammattitaitoinen väki, joka nyt on siellä paikallisissa hätäkeskuksissa, ei ole halukas siirtymään. Voi tulla todella vakava tilanne, ja sitä ei pitää saada aikaan. Tässä on yleinen keskittäminen käynnissä, ja se ei ole oikea suuntaus, varsinkaan kun on näin perimmäisestä asiasta kysymys kuin hätäkeskuksista. Niissä pitäisi toiminnan sujua kaikissa tilanteissa, sillä turvaa pitää saada silloin, kun hätä on olemassa.

Me esitimme lain ensimmäisessä käsittelyssä, että maassa olisi viisitoista hätäkeskusta jatkossakin. Tämä meidän esityksemme hylättiin äänestyksessä. Nyt ei auta muuta kuin saada hylky aikaan ja uusi valmistelu tekeille, uusi lain tarkistus. Siksi kannatan ed. Mustajärven tekemää hylkäysesitystä.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Edellisellä hallituskaudella pantiin täytäntöön eduskunnan 2001 tekemää päätöstä hätäkeskusjärjestelmästä. Siitä haluttiin rakentaa toimiva turval-lisuusrakenne, ja kieltämättä siinä oli niin hen- kilöstövoimavaroissa kuin tietojärjestelmissä, muun muassa tietokonelaitteiden tilausten toimituksissa, selvää operatiivista heikkoutta, johon silloin 2006 jouduttiin voimakkaasti puuttumaan pelastusosaston ja Hätäkeskuslaitoksen johdon toiminnan osalta.

Mutta tärkeintä on nyt, ettei hätäkeskusjärjestelmää kyseenalaisteta sen tässä tärkeässä toteutusvaiheessa. Ja se päätös, mikä nyt on tehty sisäministeriön ja valtioneuvoston osalta, on kyllä edesvastuuton meidän turvallisuusrakenteidemme ja alueelliseen toimintakykyyn liittyvien tekijöiden osalta. Kansalaisia lähellä toimiva ja paikalliset olosuhteet tunteva hätäkeskusjärjestelmä on keskeinen tekijä kansalaisten sisäiselle turvallisuudelle. Tämä hanke, mitä hallitus on nyt käynnistänyt, vähentää hätäkeskusten määrää. Se luo epävarmuutta niin hätäkeskusjärjestelmälle kuin erityisesti nyt työntekijöiden rekrytoinnillekin. Tässä Virve-radioverkko ja koko hätäkeskusuudistus muodostavat nyt ainutlaa-tuisen kokonaisuuden pelastustoimen alueiden ohella.

Herra puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy seuraavan lausuman: "Eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut eduskunnan hätäkeskusten toimintaan esittämien reunaehtojen toteutuksessa. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin, joilla nykyisten hätäkeskusten häiriötön toiminta turvataan eikä kansalaisten turvallisuutta vaaranneta."

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan mietinnössä on kaksi kolme kohtaa, jotka ovat vaatineet hyvinkin tarkennusta. Vastalauseessa on nostettu esille hätäkeskusten uudistuksesta annettuun selontekoon liittyvä hallintovaliokunnan mietintö 3/2008, ja siellä hallintovaliokunta kiinnitti huomiota hätäkeskusten kehittämistarpeisiin, kuten henkilöstöresurssien riittävyyteen ja koulutukseen. Nyt näyttää siltä, että siirtymistä näihin uusiin keskuksiin ei henkilöstön osalta ole riittävästi, ja tässä on epävarmuustekijä.

Toinen kohta on tietojärjestelmien uudistamishanke. Ja niin kuin täällä jo aikaisemmin on todettu, tämä on todella haasteellinen tilanne. Sitten kun puhutaan vielä euroista, niin kustannukset ovat arviolta tällä hetkellä noin 40—100 miljoonaa euroa. Todellakin tietojärjestelmistä nyt syksyn aikana järjestetään kilpailutus ja ensi vuonna voidaan sitten antaa tämä voittaneelle tehtäväksi, ja ohjelmat ovat todennäköisesti valmiit vasta vuonna 2015. Nyt vuoden 2011 alusta yhdistetään Oulu ja Rovaniemi, ja se tapahtuu käytännössä siten, että Rovaniemen pöytä siirretään vaan Kajaaniin ja näillä vanhoilla tietojärjestelmillä jatketaan. Elikkä ei tässä oikeastaan mitään teknistä hyötyä tällä hetkellä synny.

Sitten edellisessä vuoden 2009 mietinnössä on todettu myös, että tämän Helsingin hätäkeskuksen siirto Keravalle on syytä toteuttaa esimerkillisenä pilottihankkeena, ja tätä ei ole nyt pystytty toteuttamaan, elikkä tämäkin olisi ollut erittäin hyvä toteuttaa pilottina. (Puhemies: 2 minuuttia!)

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Rajamäen tekemään lausumaehdotusta.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitus teki esityksen, että luovutaan viidestätoista hätäkeskuksesta. Sitten se tuotiin eduskuntaankin, ja eduskunta otti kantaa hallintovaliokunnassa, ja siellä valitettavasti päätettiin, että hätäkeskukset vähennetään. Siinä valiokunnan kokouksessa vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat äänestivät, että oltaisiin viidentoista hätäkeskuksen kannalla. Tämä on valitettavaa. Pitäisi palata takaisin tähän maakuntapohjaiseen hätäkeskushommaan, ja silloin paikallistuntemuskin säilyy.

Kannatan ed. Mustajärven tekemää esitystä.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva laki hätäkeskustoiminnasta pyrkii selkeyttämään Hätäkeskuslaitoksen toimintamalleja, organisaatiota ja tehtäviä.

Aivan aluksi on kuitenkin hieman kommentoitava ed. Piiraisen toteamusta. Hän sanoi, että tuossa mietinnössä, jonka hallintovaliokunta teki vuonna 2009, todettiin, että Helsingin hätäkeskuksen siirto Keravalle on toteutettava esimerkillisesti. Hän totesi, että sitä ei ole kyetty tekemään. Ehkä sitä ei ole kyetty tekemään siitä syystä, että Helsingin hätäkeskusta ei ole toistaiseksi siirretty vielä Keravalle. Kenties voimme arvioida sitä toteutusta vasta sen jälkeen, kun se on tehty. Ensimmäiset yksiköt siirtyvät vasta tämän vuoden lokakuussa, joten ei mielestäni tässä kohdin ole syytä mennä asioiden edelle.

Tämä nyt käsittelyssä oleva laki ei kuitenkaan miltään osin ole päätös hätäkeskusten lukumäärästä eikä niiden sijoituspaikkakunnista. Ne päätökset on tehty aikaisemmin, kuten täällä on aikaisemmissa puheenvuoroissa todettu, ja näinpä niihin en nyt puutukaan.

Sen sijaan hätäkeskustoiminnalle asetetut vaatimukset ovat koko hätäkeskustoiminnan nykymuotoisuuden ajan kasvaneet. Kuten tunnettua, Hätäkeskuslaitos on ollut tämän tästä muutosten kourissa ja osa hätäkeskuksista on kärsinyt myös henkilöstöpulasta. Tämä on näkynyt ulospäin erityisesti Helsingin hätäkeskuksen kohdalla tapahtuneen uutisoinnin osalta. Aivan viimeisimpien tietojen mukaan Helsingin hätäkeskuksessa on kolmetoista tyhjää vakanssia, ja on aivan selvää, että tuollainen näkyy ulospäin monellakin tavalla.

Se, mikä yleensäkin henkilöstöresursseissa on oleellista, on, että niiden tulee olla asetettuja tehtävien mukaisesti. Kun työpaineet kasaantuvat kohtuuttomiksi, tulee mukaan uupuminen ja sen mukanaan tuomat inhimilliset virheet. Osin näistä johtuvia uutisia on myöskin ollut kohtuullisen paljon. Väärin mitoitetut työvuorokohtaiset henkilöstöresurssit vaarantavat yleisen luottamuksen Hätäkeskuslaitokseen ja sen toimintaan, ja näin ei missään olosuhteissa luonnollisestikaan pitäisi olla. Mielestäni tulevaisuudessa Hätäkeskuslaitoksessa tehtävien muutoksien yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöstövaikutuksiin. Henkilöstövaikutuksia tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti ja siten, ettei henkilöstön asema ja kohtelu jää liian avoimeksi.

Arvoisa puhemies! Hätäkeskustoiminnassa tehtävien muutosten vaikutukset ulottuvat huomattavasti laajemmalle kuin pelkästään hätäkeskukseen. On välttämätöntä, että hätäkeskustoimintaa kehitettäessä ja uudistettaessa on käytettävissä ajantasainen tutkimustieto ja sitä voidaan myöskin soveltaa näiden muutosten yhteydessä. Hätäkeskuksilta saatavat palvelut tulee säilyttää sellaisina, ettei muiden toimivaltaisten viranomaisten tarvitse toteuttaa rinnakkaisia hälytys- ja viestikeskuksia omalla kustannuksellaan. Tällä hetkellä poliisilla toimii johto- ja viestikeskus esimerkiksi täällä Helsingissä, mutta sen ensisijainen tehtävä on johtaa operatiivista toimintaa, ei olla hätäkeskuksen tukiyksikkö.

Lainsäädännön tulee edistää kansalaisten nopeaa avunsaamista muun muassa siten, että hälytys välitetään toimivaltaisille viranomaisille nopeasti, luotettavasti ja ennen kaikkea kaikissa olosuhteissa. Tätä kokonaisuutta tukee toimiva tietojärjestelmä sekä toisiaan varmentavat hätäkeskukset. Hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa korostettiin monia näitä mainitsemiani asiakokonaisuuksia, ja omalta osaltani edellytän, että edellä mainitsemani asiat ovat kunnossa, jotta hätäkeskuksilla on mahdollisuus toimia parhaalla mahdollisella tavalla.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Näyttää siltä, että nykyinen, toimintansa päättävä hallitus keskittää voimakkaasti kaikkia valtion palveluja ja toimintoja ja ajaa maakunnissa olevia palveluja alas nyt jopa turvallisuuden, ihmisten ja yritysten turvallisuuden, vaarantaen tai sitä ainakin heikentäen. Tämä on valitettavaa, ja mielestäni täysin väärä linja. Valtiovallan tulee turvata ensi sijassa ihmisten perusturvallisuus kaikissa tilanteissa. Tätä varten hätäkeskukset ovat välttämättömiä, ja niiden toiminta on turvattava ja myös se paikallistuntemus, mikä niitten toiminnassa on tärkeää. Se voidaan turvata vain sillä, että meillä on kohtuulliset hätäkeskusalueet.

Henkilöstön asema tässä hätäkeskusuudistuksessa on heikko tänä siirtymäkautena ja myös pysyvästi. Sitä kautta tulee epävarmuustekijöitä, jotka näkyvät turvallisuuden vaarantumisena. Herää kysymys, kenellä on sitten vastuu näistä virheistä, joita on vaarassa tulla.

Myös kustannukset tältä osin uhkaavat vain nousta. Saattaa olla, että esimerkiksi kunnille tulee lisäkustannuksia, ja näin ei todellakaan saisi tapahtua.

Tämän uudistuksen aikataulu on myös aivan käsittämätön. Tekninen valmius ei tähän anna mahdollisuuksia, ja siksi tämä ei ole nyt kohdallaan.

Arvoisa puhemies! Keski-Suomi liitettiin valtioneuvoston päätöksellä Vaasan alaisuuteen Pohjanmaan yhteyteen ja hätäkeskus sijoitettiin Vaasaan. Se oli meille katkera paikka, koska se vaarantaa todellakin elinolosuhteita ja toimintoja Keski-Suomessa. Siksi ihmettelen, että keskisuomalaisista kansanedustajistakin osa äänesti tämän hyväksymisen puolesta.